Vastuullisuus 2021

Tavoitteenamme on olla hiilineutraali vuonna 2030. Vähennämme energiankulutustamme ja lisäämme uusiutuvan energian tuotantoamme. Nostamme kotitalous- ja yhdyskuntajätteen, materiaalien ja ravinteiden kierrätys- ja hyötykäyttöastetta seudulla.

Tavoittelemme hiilineutraaliutta ja energiaomavaraisuutta vuoteen 2030 mennessä, fosfori- ja typpikuorman pienentämistä jätevesissämme sekä 60 prosentin kierrätysastetta seudulla. Tavoitteemme ovat haastavat, ja niiden toteutuminen riippuu oman toimintamme lisäksi osittain myös meidän kaikkien vastuullisista ympäristöteoista. Olemme sitoutuneet absoluuttisiin jäteveden puhdistustavoitteisiin, vaikka pääkaupunkiseudun asukasmäärän kasvu ja elintavat vaikuttavat suoraan jäteveden ravinnekuormaan. Myös koko ajan korkeamman kierrätysasteen saavuttamiseen vaikuttavat merkittävästi niin asukkaiden kuin muidenkin jätteentuottajien ja jätehuollon toimijoiden toiminta.

Ilmastonmuutoksen hillintä

2.1.1 Kasvihuonekaasupäästömme ovat vahvassa laskusuunnassa

Toimintamme suorat kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2021 noin kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Eniten vähenivät kaatopaikan hajapäästöistä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Myös kompostoinnin sekä ajoneuvojen ja työkoneiden aiheuttamat päästöt olivat laskusuunnassa edellisvuoteen nähden. Toisaalta kaukolämmön sekä maakaasun ja öljyn käytöstä aiheutuneet päästöt nousivat vuoteen 2020 verrattuna. Oman toimintamme suorat sekä ulkoisten palvelujemme kasvihuonekaasupäästöt olivat viime vuonna yhteensä 107 000 tonnia hiilidioksidiksi muutettuna.

Vuoden 2021 päästötaseen arvioinnissa huomioitiin myös HSY:n käsittelytoiminnan myötä sitoutunut hiili. Tuotimme Ämmässuon Ekoteollisuuskeskuksessa sijaitsevalla pyrolysoinnin pilottilaitoksella lietebiohiiltä, ja tässä yhteydessä syntynyt hiilivarasto vastaa noin 200 hiilidioksiditonnia. Aikaansaatu hiilinielu on hyvin pieni suhteessa toiminnastamme aiheutuviin kokonaispäästöihin, mutta vaikutus riittää silti kompensoimaan esimerkiksi omien ajoneuvojen ja työkoneiden kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2021.

Päästöseurantamme kattaa jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksessa syntyvät prosessipäästöt, omien ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineen käytön sekä kiinteistöjen energian hankinnasta aiheutuvat päästöt. Suurimmat päästöt syntyvät kaatopaikan ja jätevedenpuhdistuksen prosesseista ja kompostoinnista, sillä jätteiden ja jäteveden käsittelyprosesseissa syntyy runsaasti metaani- ja typpioksiduulipäästöjä. Energiankulutuksesta aiheutuvat päästöt ovat vähäiset myös siksi, että HSY tuottaa merkittävän määrän käyttämästään energiasta itse uusiutuvilla energialähteillä. Myös ostosähkö on laskennassa päästötöntä, sillä käytämme ainoastaan EKOenergia-merkittyä sähköä.

2.1.2 Energiankulutus ja -tuotanto

Kokonaisenergiankulutuksemme vuonna 2021 oli 194 000 megawattituntia, joka vastaa noin kymmenentuhannen omakotitalon vuosikulutusta. Energiankulutus laski edellisvuodesta noin prosentin. Ostoenergian osuus oli 87 000 megawattituntia sisältäen ostetun sähkön ja lämmön sekä käyttämämme polttoaineet. Jätevedenpuhdistamot ovat merkittävin sähkön ja lämmön käyttökohde, sillä puolet energiasta kuluu jätevedenpuhdistamoilla.

Suurin osa kuluttamastamme energiasta oli peräisin omasta energian tuotannostamme. Myymme uusiutuvaa energiaa ja biokaasua myös muiden käyttöön. Vuonna 2021 uusiutuvan energian kokonaistuotantomme oli 161 000 megawattituntia. Kun verrataan uusiutuvan energian tuotantoa ja kulutustamme, olimme 83-prosenttisesti nettoenergiaomavaraisia vuonna 2021.

Uusiutuvan energian tuotantomme muodostuu pääosin biokaasun hyödyntämisestä sähkönä ja lämpönä sekä kaasun myynnistä biopolttoaineeksi. Uusiutuvan energian kokonaistuotannon väheneminen noin neljällä prosentilla edellisvuoteen verrattuna johtui biokaasun tuotannon luontaisesta vähentymisestä. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon seurauksena biokaasua muodostuu kaatopaikalla vähemmän.

‍

Oman uusiutuvan energian tuotantomme on osoitus toimintamme resurssitehokkuudesta. Esimerkiksi jätevedenpuhdistamojemme mittava lämpöenergian tuotanto perustuu jätevesilietteen mädätyksestä saatavaan biokaasuun sekä lämmön talteenottoon lietteestä ja ilmastusilmasta. Kovilla pakkasilla myös jäteveden lämpöä saadaan hyödynnettyä ilmastusilman lämmityksen yhteydessä. Oman lämmöntuotannon voidaan ajatella korvaavan maakaasun käyttöä tai kaukolämpöverkkoon liitetyissä toimipisteissä kaukolämpöä.

Esimerkkejä uusiutuvan energian tuotannostamme:

• Hyödynnämme Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen kaatopaikoilta kerättyä biokaasua sähkön- ja lämmöntuotantoon.
• Tuotamme biokaasua mädättämällä biojätettä Ämmässuon biokaasulaitoksessa ja jätevesilietteitä jätevedenpuhdistamoilla.
• Katamme osan jätevedenpuhdistamojen ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen lämpöenergian tarpeesta lämmön talteenoton avulla.
• Myymme Suomenojan jätevedenpuhdistamon biokaasua liikennepolttoaineeksi.
• Eri kokoluokan aurinkosähköjärjestelmiä on toteutettuna pääkaupunkiseudun kohteissamme yhteensä jo yli 1 100 kilowatin nimellis- eli piikkitehon verran.
• Päijänne-tunnelin raakaveden virtausenergiaa hyödynnetään Pitkäkoskella ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n Kalliomäen voimalassa.
• Jäteveden sisältämä lämpö otetaan talteen Helenin ja Fortumin lämpöpumppulaitoksilla Helsingissä ja Espoossa.

Energiatehokkuussopimus

Olemme mukana Kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa vuosille 2017–2025. Minimitavoitteenamme on 7,5 prosentin energiansäästö vuoteen 2025 mennessä vuoden 2015 tasoon verrattuna. Välitavoitteen eli neljän prosentin energiansäästön vuoteen 2020 mennessä saavutimme kaksi vuotta etuajassa. Vuonna 2021 toteuttamiemme toimenpiteiden yhteenlaskettu säästövaikutus oli 500 megawattituntia, joka vastaa noin kahdenkymmenenviiden omakotitalon vuosikulutusta. Toimenpiteitä kohdistui muun muassa jätevedenpuhdistuksen ja biokierrätyksen energiatehokkuuteen, puhtaan veden tuotanto- ja jakelujärjestelmien kehittämiseen, Sortti-asemien lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmiin, kiinteistöjen aurinkosähköratkaisuihin sekä ulko- ja sisätilojen valaistuksen uusimiseen laitoksilla.

Koko sopimuskaudella olemme tehneet toimenpiteitä, joiden kokonaisvaikutus on jo yli 13 200 megawattituntia. Tämä vastaa yli kuudensadan omakotitalon vuosikulutusta. Kunta-alan energiatehokkuussopimus on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen vapaaehtoinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä.

Tuotamme ja käytämme EKOenergia-merkittyä sähköä

Olemme yksi suurimmista EKOenergian käyttäjistä Euroopassa. Kaikki käyttämämme sähkö on EKOenergia-merkittyä, ja tuotamme siitä valtaosan itse. EKOenergian tuottajina ja käyttäjinä osallistumme ympäristömerkin ilmasto- ja ympäristörahastoihin, joilla lisätään kestävästi uusiutuvaa energiaa ja eheytetään virtavesiluontoa. EKOenergia on vihreän sähkön kansainvälinen ympäristömerkki, jota hallinnoi laaja ympäristöjärjestöjen verkosto.

HSY mukana Ekoenergian ja Siemenpuusäätiön kummihankkeessa Malilla
Olemme mukana kummihankkeessa, jossa tuetaan malilaisten maanviljelijöiden veden hankintaa ja tuotteiden säilyttämistä aurinkoenergian avulla. Solar energy to improve the livelihood of farmers (AMFCE) -hanke alkoi kesäkuussa 2020 ja jatkui syyskuuhun 2021. Tänä aikana alueelle on rakennettu ja rakennetaan aurinkovoimalla toimivia vesitorneja ja hankitaan aurinkokuivaimia edistämään tuotteiden säilymistä. Hankkeen aikana koulutetaan 25 naista käyttämään ja huoltamaan laitteita. Naisryhmiä opastetaan viljelyalueiden muokkaamisessa ja veden varastointialtaiden rakentamisessa.

2.1.3 Kuljetukset ja liikkuminen

Pyrimme toiminnassamme vähentämään liikkumisen ja kuljetusten määrää ja siten myös niiden ympäristövaikutuksia. Ulkoisten palvelujen osuus toimintamme kokonaispäästöistä on alle kymmenen prosenttia. Kasvihuonekaasu¬päästöjen näkökulmasta merkittäviä ulkoisia palveluita ovat esimerkiksi jätteen keräys, materiaalijakeiden kuljetukset käsittelylaitosten välillä sekä erilaiset sisäiset massojen siirrot. Myös vesihuollossa ulkoiset palveluntarjoajat vastaavat monista kemikaali- ja lietekuljetuksista sekä työmaakoneista ja -autoista.

2.1.3.1 Jätekuljetukset

Hallitsemme kuljetusten päästöjä reittisuunnittelulla, kiinnittämällä huomiota kaluston euroluokitukseen, polttoaineen valinnalla sekä esimerkiksi monilokeroisilla jäteastioilla. Monilokerokeräyksen etuna on, että yhdellä jäteauton käynnillä saamme kerättyä useita jätelajeja, mikä pienentää keräyksen ympäristökuormitusta. Tarkoitukseen suunniteltu jäteauto tyhjentää kaikki lokerot yhdellä kertaa vastaaviin lokeroihin. Näin jätelajit pysyvät erillään ja raaka-aineet saadaan kierrätykseen.

Edellytämme ei-fossiilisten polttoaineiden käyttöä kaikissa jätekuljetusurakoidemme kilpailutuksissa. Seudulla kulkee toimestamme noin 140 jäteautoa tyhjentämässä jätteitä kotitalouksista. Kilpailutamme kuljetusurakat alueittain noin viiden vuoden välein, joten jätekuljetuksemme ajetaan kokonaan uusiutuvilla polttoaineilla viiden vuoden sisällä. Lisäksi käynnistimme hankkeen hiljaisen ja sähköisen jäteauton pilotoimiseksi. Auto on hankittu, ja saamme sen käyttöömme vuoden 2022 aikana. Business Finland rahoittaa hanketta, joka kestää kaksi vuotta.

Kokeilemme pienkiinteistöillä tuulettuvaa biojäteastiaa. Tuulettuvan biojäteastian avulla toivomme, että pienillä kiinteistöillä voitaisiin pidentää tyhjennysväliä nykyisestä joka toisen viikon tyhjennysvälistä. Näin ei tarvitsisi käydä tyhjentämässä vajaita astioita ja asiakkaalle tulisi kustannussäästöjä.‍

2.1.3.2 Henkilökunnan liikkuminen

Saimme vuonna 2021 Työmatkaliikkumisen edelläkulkija -tunnustuksen. HSL ja Fiksusti töihin -hanke myöntävät tunnustuksen sellaiselle HSL-alueen työnantajalle, joka edistää esimerkillisesti kestävää työmatka- ja työasiointiliikkumista.

‍

Kannustamme HSY:läisiä käyttämään joukkoliikennettä, pyöräilemään ja kävelemään. Tarjoamme työsuhde-etuna työsuhdematkalipun joukkoliikenteeseen. Työasiointimatkoihin voi lainata asiointimatkakortteja. Käytössämme on sähköpyöriä ja yhteiskäyttöautoja työtehtävien hoitamiseen.

Toimipisteissämme on pyritty järjestämään hyvät pysäköintimahdollisuudet polkupyörille ja sosiaalitilat, jotta peseytyminen, vaatteiden vaihto ja varusteiden kuivaus sujuvat hyvin.

Etätyökäytäntömme ja -ohjeistuksemme olivat joustavia jo ennen koronaa. Lähtökohtana on, että teemme työtä siellä, missä se parhaiten sujuu.

Osallistumme vuosittain Kilometrikisaan ja Kävelykilometrikisaan. Teemme myös säännöllisesti liikkumiskyselyjä ja päivitämme liikkumissuunnitelmia. Ensimmäinen liikkumiskysely on tehty jo vuonna 2010, ja viimeisin on vuodelta 2021.

Uusia ajoneuvoja hankkiessamme suosimme sähköä, kaasua ja uusiutuvaa dieseliä käyttäviä autoja ja vähennämme näin päästöjämme.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo pääkaupunkiseudulla. Sateisuuden lisääntyessä hulevesien määrän ja tulvien arvioidaan lisääntyvän. HSY:ssä ilmastonmuutoksen huomioiminen on integroitu toimintamme ja investointiemme suunnitteluun. Olemme myös tehneet jo pitkään ilmastonmuutokseen sopeutumisen seudullista yhteistyötä (ks. luku 3.3.2).

Olemme mukana jäsenkaupunkiemme hulevesityöryhmissä, joissa muun muassa tarkastelemme ja ennakoimme hulevesien laatua, määrää ja hallintaa. HSY huolehtii hulevesien hallinnan putkiviemäröinnistä huleveden viemäröintialueella vuonna 2018 HSY:n ja jäsenkuntien kesken allekirjoitetun Hulevesisopimuksen mukaisesti. Vastuumme hulevesien hallinnasta rajautuu tavanomaisiin eli kerran kolmessa vuodessa tapahtuviin sateisiin. HSY kehittää yhteistyössä jäsenkaupunkien ja muiden toimijoiden kanssa hulevesien hallinnan tietoalustaa seudulliseen käyttöön. Sen avulla hulevesitieto on kaikkien toimijoiden saatavissa yhtenäisenä.

Lietehiili-hankkeessa olemme tehneet soveltuvuuskokeita lietehiilen hyödyntämiseksi hulevesien puhdistuksessa. Toteutimme Ämmässuolla hulevesien puhdistusrakenteen, jossa selvitämme hiilen kykyä puhdistaa alueen hulevesiä.

Kiertotalous – 99 prosenttia kotien jätteestä hyötykäyttöön

Kiertotalous käsittää maapallon biologisen kierron sekä ihmisen järjestämän teknisen kierron. HSY:llä me sekä edistämme että hyödynnämme toiminnassamme molempia ja lisäksi huolehdimme yhdyskunnan tarvitsemasta käyttö- ja jäteveden kierrosta. Edistämme myös kiertotalouden tiedontuotantoa, asukasneuvontaa sekä seudullista yhteistyötä kiertotalouden parissa. Perustoimintamme lisäksi HSY:llä on erilaisia kiertotaloutta edistäviä hankkeita.

Tällä hetkellä jo 99 prosenttia pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien jätteestä pystytään hyödyntämään kierrättämällä materiaalia tai tuottamalla siitä energiaa.

Tavoitteenamme on jätemateriaalien mahdollisimman tehokas muuntaminen uudelleenkäytettäviksi ja kierrätettäviksi raaka-aineiksi. Päätavoitteena on ympäristökuormituksen vähentäminen sekä vesistöön, ilmaan että maaperään.

Jätteenkäsittelyä tukeva tutkimustoimintamme on painottunut erilaisiin kiertotaloutta edistäviin hankkeisiin, kuten puhdistamolietteen käsittelyyn sekä jätteenpolton kuonan ja kiviainespitoisen jätteen hyödyntämiseen liittyviin tutkimuksiin. Lisäksi olemme jatkaneet muun muassa kaatopaikkojen pintarakenteisiin ja metaanintuotantoon sekä biojätteen käsittelyyn liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä.

Vuonna 2021 otimme vastaan noin 238 miljoonaa tonnia materiaalia, noin 6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2020. Jopa 99 prosenttia vastaanottamastamme materiaalista on vettä. Vastaanotimme yhteensä 661 000 tonnia kiinteitä materiaaleja, joista suurin osa oli vastaanotettuja jätteitä. Vain noin prosentti kaikesta vastaanotetusta jätteestä päätyi loppusijoitukseen. Vuonna 2021 hyödynsimme erilaisia massoja yhteensä noin 60 000 tonnia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikka- ja ympäristörakenteissa sekä seudun vesijohtoverkoston kaivannoissa. Keräsimme lisäksi yhteensä noin 16 000 tonnia biojätteen ja jätevedenpuhdistuksen lietteen mädätyksessä syntyvää biokaasua ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikalta kerättyä kaatopaikkakaasua. Kaasusta tuotettiin pääosin energiaa, joka käytettiin HSY:n omassa toiminnassa tai myytiin sähkönä valtakunnan verkkoon.

HSY:ltä lähti vuonna 2021 noin 236 miljoonaa tonnia materiaaleja. Myös poistuvan materiaalin määrä on vähentynyt noin 5 prosenttia vuodesta 2020. Poistuvasta materiaalista yli 99 prosenttia oli puhdistettua talousvettä ja jätevettä. Ohjasimme ulos lähtevistä kiinteistä jätteistä ja materiaaleista suurimman osan energiahyötykäyttöön. Biojätteitä ja lietteitä jalostimme mullaksi ja kompostiksi. Kierrätettävät materiaalit, kuten metallit, lasit, pahvit ja kipsit, ohjasimme materiaalihyötykäyttöön. Jätevoimalan kuonan mineraaleja sekä maa- ja kiviaineksia ohjasimme myös muualle hyötykäyttöön mm. maanrakennukseen.

2.3.1 Veden kierto

Käsittelemme vuosittain enemmän vettä ja jätevettä kuin mikään muu kunnallinen laitos Suomessa. Vesimäärämme ovat lähes viisinkertaiset verrattuna Suomen toiseksi suurimpaan laitokseen. Siten toimintamme on kokonaisuudessaan merkittävää vesihuollon ympäristökuorman hallinnan kannalta.

Vuonna 2021 tuotimme talousvettä pääkaupunkiseudun asukkaiden ja yritysten käyttöön 94,9 miljoonaa kuutiometriä, joka oli 0,5 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli vuonna 2021 yhteensä 140 milj. m³ jätevettä, josta Viikinmäkeen 102 milj. m³ ja Suomenojalle 38 milj. m³. Vuoden 2020 jätevesimäärä oli yhteensä 152 milj. m³. Jätevesimäärän vaihtelu on vuosittain merkittävää, ja vaihtelua aiheuttavat sateisuuden vaihtelut.

Juomavesi

Vastaamme Päijänteestä otetun raakaveden jalostamisesta juomavedeksi ja jätevesien käsittelystä ennen niiden ohjaamista takaisin vesiekosysteemiin. Puhdistimme raakaveden Vanhankaupungin ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksilla. Käyttämämme vesi on noin prosentin Päijänteen vuosittaisesta virtaamasta. Vedenpuhdistus ei aiheuta päästöjä vesistöön.

Tavoitteenamme on vähentää verkostoon pumpattua vesimäärää pienentämällä vuotovesimäärää. Vuotovesi on vettä, joka vuotaa paineellisesta vesijohdosta ulos esimerkiksi putkirikon takia. Maan pinnalle näkymättömät piilovuodot ovat merkittävä osa vuotovesimäärästä.

Pääkaupunkiseudun asukas käyttää keskimäärin 139 litraa vettä vuorokaudessa. Kotitalouden vedenkulutuksesta noin 45 prosenttia kuluu peseytymiseen. Vessan huuhteluun käytetään noin 15 prosenttia vedestä.

Helsingin seudun ympäristöpalvelujen jäsenkunnissa veden arvonlisäverollinen käyttömaksu on 1,57 euroa kuutiometriltä. Kuutiometrin hintaa nostettiin vuonna 2022, ja aikaisemmin hinta oli 1,53 euroa. Myös jätevesimaksuun on tullut korotus, ja arvonlisäverollinen maksu nousi 1,79 eurosta 1,85 euroon kuutiometriltä.

Kohti vastuullista ja hiilineutraalia vesihuoltoa
Teetimme vuonna 2021 kaksi aktiivihiilisuodatukseen liittyvää opinnäytetyötä. Opinnäytetöistä ensimmäinen käsitteli aktiivihiilien valmistuksen sosiaalista ja ympäristövastuullisuutta, toinen puolestaan tarkasteli aktiivihiilien valmistuksen ja toimitusketjujen ympäristövaikutuksia elinkaariarvioinnin avulla. Molemmat työt tehtiin Aalto-yliopistossa. Tutkimuksissa vertailtiin HSY:n vedenpuhdistuksen käyttämää, Belgiassa reaktivoitavaa kivihiilipohjaista aktiivihiiltä neljään vaihtoehtoiseen hiileen. Tutkimukseen valittujen aktiivihiilien raaka-aineet ja valintaperusteet on esitetty kuvassa 10

Opinnäytetöiden tulokset osoittivat, että HSY:n käyttämän reaktivoidun hiilen valmistuksen hiilidioksidipäästöt on tarkastelluista aktiivihiilistä alhaisimmat, jos biopohjaiset hiilidioksidipäästöt otetaan huomioon. Mikäli biogeeniset päästöt jätetään pois laskennasta, on uusiutuvista materiaaleista valmistettujen aktiivihiilien hiilijalanjälki alhaisin. Sosiaalista ja ympäristövastuullisuutta selvittänyt työ osoitti, että kivihiilipohjaisten aktiivihiilien toimitusketjuissa on paljon riskitekijöitä, joita ei esiinny kotimaisten tuotteiden kohdalla. Myös kookospohjaisten aktiivihiilien toimitusketju sisältää merkittäviä riskitekijöitä.

Jätevesi – Puhdistamme ja tutkimme jätevesiä

Jätevesi sisältää runsaasti orgaanista ainesta sekä fosfori- ja typpiravinteita, jotka suoraan mereen johdettuina aiheuttaisivat voimakasta rehevöitymistä. Jätevedenpuhdistusprosessimme poistavat lähes 98 prosenttia orgaanisesta aineesta sekä fosforista ja noin 70–90 prosenttia typestä.

Jätevedenpuhdistamoille päätyy orgaanisen aineen ja ravinteiden lisäksi myös muita vesiympäristölle haitallisia aineita. Näiden lähteitä ovat esimerkiksi kotitalouksien pesu- ja puhdistusaineet, tekstiilien suoja-aineet ja palonestoaineet sekä elintarvikkeet ja lääkkeet. Haitalliset aineet joko hajoavat puhdistusprosessissa, sitoutuvat lietteeseen tai kulkeutuvat puhdistusprosessin läpi vesistöön tai ilmakehään. Näiden aineiden pitoisuuksia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta seurataan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti. Jätevedet voivat sisältää myös muita jäänteitä, kuten lääkejäämiä ja viruksia, joihin liittyen teemme viranomais- ja tutkimusyhteistyötä.

Jätevedenpuhdistuksessa toinen poikkeuksellinen vuosi koronapandemian vuoksi

Vuonna 2021 jatkoimme rajoitustoimenpiteitä, joilla edellisenä vuonna pystyttiin välttämään tartuntaryppäät jätevedenpuhdistamoilla. Asiantuntijat jatkoivat pääosin etätöissä, ja läsnätöissä olevan henkilökunnan työajat ja tauot porrastettiin kohtaamisten vähentämiseksi. Laitoksissa työskentelevän henkilöstön kesken noudatettiin erityistä varovaisuutta. Suu-nenäsuojaimia käytettiin yleisissä tiloissa ja kohtaamisissa lähes koko vuoden ajan. Pandemialla on ollut myös vaikutuksia varaosien ja kemikaalien toimitusaikoihin ja saatavuuteen. Haasteet eivät kuitenkaan aiheuttaneet häiriöitä jätevedenpuhdistuksessa.

Jätevedenpuhdistuksen Covid-19-yhteistyö terveysviranomaisten kanssa.
Jatkoimme yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Jätevesinäytteitä alettiin kerätä puhdistamoilta keväällä 2020 myös THL:n koronavirus (SARS-CoV-2) -tutkimukseen. Jätevesiseuranta antaa reaaliaikaisen kuvan väestössä esiintyvän taudin levinneisyydestä ja epidemian kehityssuunnasta. Myös eri virusmuunnoksia pystytään tunnistamaan jätevedestä.
Koronan jätevesiseurannasta löytyy lisätietoja THL:n sivuilta.

Ravinnepäästöt veteen

Ravinnepäästöjen vähentäminen on yksi HSY:n strategisista tavoitteista. Toiminnallisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää lupamääräyksiä parempaa puhdistustasoa, ja sillä on lupamääräyksiä tiukempi vaikutus ravinteiden poistotasoon.

Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen typpipäästö Itämereen oli vuonna 2021 yhteensä 1067 tonnia (v. 2020 määrä oli 1134 t) ja fosforipäästö yhteensä 26 tonnia (v. 2020 määrä oli 29 t). HSY:n toiminnalliset tavoitteet vuonna 2021 olivat typelle 1 100 tonnia ja fosforille 30 tonnia. Toiminnallisten tavoitteiden laskennassa huomioidaan poikkeustilanteiden kuormitus, kuten viranomaisraportoinnissakin.

Viemärin tukokset, runsaat sateet ja vuotovedet, sekaviemäröinti, kapasiteetin puute, putkirikot sekä pumppaamoiden sähkökatkot ja toimintahäiriöt saattavat aiheuttaa viemäriverkon tulvimista ja ylivuotoja.

Vuonna 2021 Helsingin sekaviemäriverkoston ylivuodoista pääsi jätevettä vesistöihin laskentatulosten mukaan 109 050 m³, josta asumisjäteveden osuus oli noin 13 prosenttia eli 14 588 m³. Tämä asumisjäteveden aiheuttama ainekuormitus lisätään laskennallisesti Viikinmäen puhdistamon aiheuttamiin päästöihin. Päästömäärä on huomattavasti suurempi kuin vuonna 2020 (2 380 m³, jäteveden osuus 2 %), mutta eroon vaikuttaa merkittävästi uuden sekaviemärimallin käyttöönotto. Uudella mallilla arvioituna jäteveden osuus ylivuodossa on huomattavasti suurempi kuin vanhalla mallilla arvioituna.

Olemme sitoutuneet jäteveden ylivuotojen pienentämiseen muun muassa Itämeri-haasteessa. Lisätietoja jätevedenpuhdistuksestamme löytyy Jäteveden puhdistus pääkaupunkiseudulla 2021 -raportista.

Lääkeaineet jätevesissä

Vuonna 2021 olimme mukana EU-rahoitteisen Clear Waters From Pharmaceuticals eli CWPharma hankkeen jatkohankkeessa CWPharma 2. CWPharman tavoitteena on vähentää lääkeainepäästöjä ja lääkeaineiden aiheuttamia haittavaikutuksia Itämeren alueella. Jatkohankkeessa keskityttiin haitta-aineiden poistotekniikoihin ja CWPharma-hankkeessa tuotetun oppaan käytännön soveltamisessa. HSY oli mukana koordinoimassa suomalaisten jätevedenpuhdistamoiden haitta-ainemittauksia ja kyselyitä, joiden perusteella yksi hankepartnereista, Kompetenzzentrum Wasser Berlin KWB, tuotti puhdistamoille suositukset poistotekniikoiden valintaan ja lisätutkimustarpeisiin. Lisäksi HSY tuotti KWB:n avulla CWPharma-hankkeen oppaaseen perustuvan tarkastelun Viikinmäen haitta-aineiden poiston tekniikkavaihtoehdoista ja alustavasta mitoituksesta.

CWPharma-hankkeen julkaisut ovat saatavissa hankkeen sivuilta ja CWPharma 2 -hankkeen hankkeen sivuilta.

Typpioksiduulipäästöjen muodostuminen

Typpioksiduuli on merkittävä kasvihuonekaasu, jota muodostuu typenpoistoprosessissa. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla on tehty pitkäjänteistä tutkimusta typpioksiduulipäästöistä. Vuonna 2021 jatkettiin täyden mittakaavan koeajoja liittyen typpioksiduulipäästöjen vähentämiseen. Vuoden alussa toteutettiin koeajot lisähiilen syötöstä, jolloin testattiin metanolin vaikutusta denitrifikaation tehostamiseen biologisessa typenpoistossa. Lisäksi toteutettiin koeajot alkaliteettitason ja lieteiän nostosta syksyllä. Lieteiän koeajoja jatkettiin vuodenvaihteen yli. Alustavien arvioiden mukaan sekä alkaliteetilla että lieteiän nostolla oli vaikutusta päästöihin ja typpioksiduulin muodostumiseen, mutta lisäanalyysiä vielä tarvitaan.

2.3.2 HSY:n ravinnetase

Biologisessa kierrossa luonnosta peräisin olevat materiaalit kiertävät hyödyntäen luonnon omaa kiertokulkua. Muun muassa ravinteiden ohjaaminen takaisin maaperään kasvien hyödynnettäväksi on osa biologista kiertoa. Myös veden kierto on osa maapallon luonnollisia kiertoja.

Omassa toiminnassamme hyödynnämme biojätteen ja jätevesilietteen sisältämän bioenergian ja ohjaamme ravinteet kiertoon komposti- ja multatuotteina.

Vuonna 2021 selvitimme ja kuvasimme HSY:n ravinnetaseen. Ravinnetaselaskenta näyttää, mitä HSY:n kierrossa oleville ravinteille tapahtuu. Sen mukaan HSY:n ravinnekierto on kiitettävää, ja ympäristölle haitalliset hukkavirrat pyritään minimoimaan käsittelyprosesseissa.

Resurssitehokkuuden ja ympäristövastuun edelläkävijänä HSY tähtää kestävään ravinnetalouteen. Tämä tarkoittaa sitä, että ravinteita käsitellään niukkana resurssina ja niiden kiertokulku taataan parhaalla mahdollisella tavalla. Ravinteiden kiertokulun ulkopuolelle jääneet määrät aiheuttavat ravinteiden ylijäämää ympäristössä, mikä osaltaan rehevöittää vesistöjä ja edistää ilmaston lämpenemistä. Varsinkin uusiutumaton fosfori on saatava kiertoon, jolloin hukkafosforia ei pitäisi syntyä. Toisaalta myös typen käytettävä muoto on arvokas resurssi, jonka tuottamiseen ravinnekiertotalouden ulkopuolella käytetään merkittävästi energiaa.

Ravinnetase on yksinkertaistettu kuvaus siitä, miten hyvin ravinteet (N ja P) palautuvat kiertoon.

Ravinnetaseen laskennan yhteydessä kuvattiin HSY:n sisäistä ravinnekiertoa. Ravinnekierron kuvaaminen antaa apuvälineitä ravinnekierron kehittämiseksi tulevaisuudessa. Tiedot ovat laskennallisia ja perustuvat osittain arvioihin, keskimääriin ja massataseisiin. Sisään tulevia massoja ei myöskään kokonaisuudessaan käsitellä saman kalenterivuoden aikana. Fosforin ravinnekierron taso on kiitettävä, ja noin 80 prosenttia vastaanotetusta fosforista jatkaa HSY:stä eteenpäin muodossa, joka mahdollistaa ravinnekierron. HSY:n jätevedenpuhdistamoiden luontoon laskeman puhdistetun jäteveden fosforimäärä on kansallista suositusta pienempi. Typen kierrätysaste on noin 12 prosenttia. Suurin osa typestä haihtuu ilmaan vaarattomana typpikaasuna jätevedenpuhdistamon prosesseissa, joissa päätavoite on poistaa typpi mereen päätyvästä vedestä. Jätehuollon suurin ravinnehukka on lajittelematon biojäte, joka sekajätteen seassa päätyy jätevoimalaan. Tämä on noin puolet jätehuollon ravinnevirroista. Typen ja fosforin ravinnekierron parantamiseksi vaikuttava toimi olisi HSY:n alueen kierrätysasteen nostaminen ja etenkin biojätteiden parempi kierrätys. Tämän eteen tehdään paljon töitä muun muassa jätehuoltomääräysten, kampanjoinnin, viestinnän ja neuvonnan keinoin.

Kotitalouksien biojäte

Keräämme biojätettä kaikilta, vähintään viisi huoneistoa käsittäviltä kiinteistöiltä. Vuonna 2020 tiukentuneet jätehuoltomääräykset ja tekemämme neuvontatyö siivittivät biojätteen keräysmäärän noin kahden prosentin kasvuun edellisvuodesta. Myös koronatilanne on vaikuttanut siihen, että kotona tehdään ruokaa nyt enemmän, jolloin biojätettäkin syntyy enemmän. Silti jopa kaksi kolmasosaa kotitalouksien biojätteestä päätyy edelleen sekajätteeseen. Sekajätteen sisältämän biojätteen koostumuksesta valtaosa on keittiöissä syntyvää biojätettä. Kotitaloudet ovat myös suurin ruokahävikin lähde ruokaketjussa.

Biojätteestä ja -lietteestä tuotetaan laatulannoitesertifioitua Metsäpirtin multaa

Metsäpirtin yhdentyyppistä multaa valmistetaan siten, että biolietteen kierrätyksessä otetaan talteen ravinteita ja lisätään joukkoon turvetta. Seos kompostoidaan mekaanisesti ilmastoimalla niin kauan, että komposti voidaan todeta kypsäksi viranomaisten hyväksymällä testimenetelmällä. Tämän jälkeen kompostoituun tuotteeseen lisätään savespitoista hiekkaa ja kaliumpitoista biotiittijauhetta. Lopuksi multa seulotaan. Toisentyyppistä multaa taas valmistetaan Espoon Ämmäsuolla bio- ja viherjätteestä. Bio- ja viherjätekomposteja jälkikypsytetään aumoissa mekaanisesti ilmastaen niin kauan, että kompostit voidaan todeta kypsäksi viranomaisten hyväksymällä testimenetelmällä. Metsäpirtin mullalle myönnettiin kierrätyslannoitevalmisteiden laatujärjestelmän mukainen Laatulannoite-sertifikaatti vuonna 2020.2.3.3 Materiaalien kierto

HSY vastaa kotitalouksien jätehuollon järjestämisestä pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella ja antaa lajittelua ohjaavat jätehuoltomääräykset. Tavoitteenamme on 60 prosentin kierrätysaste koko seudun kotitalous- ja yhdyskuntajätteelle. Omalla vastuullamme ovat vain kotitalouksissa syntyvät jätteet, joten tarvitsemme omien tekojemme lisäksi koko seudun yhteistä toimintaa. Lisäksi kierrätysasteen saavuttamiseen vaikuttaa merkittävästi asukkaiden aktiivisuus jätteiden vähentämisessä ja kierrättämisessä.

Vuonna 2021 tyhjensimme jäteastioita lähes yhdeksän miljoonaa kertaa ja vastaanotimme Sortti-asemillamme yli 90 000 tonnia jätettä. Sortti-asemillamme kävi reilu 560 000 asiakasta. Kiertävää keräystä ei pystytty järjestämään ollenkaan vuonna 2021 koronapandemian vuoksi.

Kerätyn muovin määrät jatkavat kasvuaan, ja vuonna 2021 kerätiin 18 prosenttia edellisvuotta enemmän muovipakkauksia, yhteensä yli 7 100 tonnia.

Sekajätteen määrä laski hieman vuonna 2021, noin 4 100 tonnia verrattuna edellisvuoteen.

Lisätietoja keräämiemme materiaalien määristä löytyy Jätehuollon vuositilasto 2021, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2021 -raportti kertoo puolestaan alueen ympäristöluvista ja niiden mukaisesta tarkkailusta sekä laajemminkin ekoteollisuuskeskuksen toiminnasta.

‍

Sekajätteen koostumustutkimuksen avulla saamme arvokasta tietoa asukkaiden lajitteluaktiivisuudesta

Jätehuollon toiminnan suunnittelun ja kehittämisen sekä toteutettujen toimien vaikutuksen arvioimiseksi tarvitaan luotettavaa ja ajantasaista tietoa jätteiden määrästä ja koostumuksesta. Tietoa tarvitaan myös jätehuollon neuvontatehtävän tukena. Luotettavan tiedon saamiseksi HSY on selvittänyt pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) kotitalouksien sekajätteen koostumusta noin kolmen vuoden välein.

Vuoden 2021 pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen koostumustutkimus toteutettiin syyskuussa. Tutkimushetkellä vallinnut koronapandemia vaikutti osaltaan sekajätteen määrään. Tutkimushetkellä iso osa pääkaupunkilaisista työskenteli etänä kotoa käsin, jolloin jätettä syntyi kotitalouksissa normaalia tilannetta enemmän. Tutkimuksen mukaan sekajätteestä suurin osa (n. 80 %) olisi ollut lajiteltavissa kierrätykseen, joten potentiaalia kierrätyksen lisääntymiseen kiinteistöillä on runsaasti.

Sekajätettä syntyy pääkaupunkiseudun kotitalouksissa keskimäärin 130 kg asukasta kohti vuodessa. Määrä on vähentynyt edelliseen, vuonna 2018 toteutettuun tutkimukseen verrattuna noin kymmenen prosenttia. Selkeästi suurin yksittäinen jätejae kotitalouksien sekajätteessä on edellisten vuosien tapaan biojäte. Biojätteen osuus sekajätteestä on keskimäärin noin 39 prosenttia eli noin 51 kiloa asukasta kohden vuodessa. Toiseksi eniten sekajätteessä on sekalaisia jätteitä, joihin luetaan muun muassa vaipat ja kasvomaskit, kiviainekset ja muut palamattomat kierrätykseen kelpaamattomat jätteet, sekä sekalaiset pakkaukset. Näiden osuus sekajätteestä on noin 15 prosenttia eli noin 20 kiloa asukasta kohden vuodessa. Myös muovien osuus edellisten vuosien tapaan sekajätteen seassa on huomattava, keskimäärin 13,5 prosenttia eli noin 18 kiloa asukasta kohden vuodessa. Määrä on kuitenkin laskenut noin 13 prosenttia vuodesta 2018.

2.3.4 Vesihuollon elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset

Teetimme vuonna 2019 arvion jätevedenpuhdistuksen operoinnin ympäristövaikutuksista elinkaariarvioinnilla (Life Cycle Assesment, LCA) diplomityönä Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella tehtiin arvio koko laitoksen elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista diplomityönä vuonna 2017, ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen puhdistusprosessin malli on valmistunut vuonna 2020.

Jätevedenpuhdistuksen merkittävimmät ympäristövaikutukset olivat rehevöityminen, ilmaston lämpeneminen sekä fossiilisen energian kulutus. Suurimmat päästöt olivat typpipäästöt vesistöön ja typpioksiduuli ilmakehään, metanolin tuotannon päästöt sekä energian tuotannon päästöt ja turpeen käyttö lietteen kompostoinnissa. Vedenpuhdistuksen suurimmat ympäristövaikutukset tulevat alkaloinnin ja desinfioinnin kemikaalien tuotannosta sekä aktiivihiilien reaktivoinnista.

Ympäristövaikutuksien selvittämisellä saadaan tukea päätöksentekoon liittyen laitosten toimintaan ja perusparannuksiin. Saimme selkeytettyä sitä, mihin tulisi kiinnittää huomiota laitosten toiminnassa ja perusparannuksissa, mitkä toimet olisivat helpoiten toteutettavissa, miten voimme toimia, kun jätevedenpuhdistamon puhdistusvaatimukset tiukkenevat, ja minkälaisia ympäristövaikutuksia eri prosessivaihtoehdoilla ja tekniikoilla on.

‍

Uhkana monimuotoisuuden kato

Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan elämän koko kirjoa: lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan koko yhteiskunnan panos. Luonnonvaroja on käytettävä kestävästi.

HSY:n toiminnalla on luonnon monimuotoisuutta heikentäviä ja vahvistavia vaikutuksia. Perustehtäväämme kuuluu huolehtia seudun asukkaiden tuottamista jätteistä ja jätevesistä ympäristövastuullisesti, millä voi olla luonnon monimuotoisuutta vahvistava vaikutus. Toimintamme vie kuitenkin maapinta-alaa, jätevesien päästöt vaikuttavat Itämeren ekosysteemeihin ja ilmastoa lämmittävät päästömme ovat haaste myös monimuotoisuudelle.

2.4.1 Vieraslajien torjunta

Vieraslajit ovat ihmisen avustamana uusille alueille levinneitä lajeja. Vieraslaji ja haitallinen vieraslaji määritellään EU:n vieraslajiasetuksessa. EU:n vieraslajiasetuksen mukaan vieraslajia pidetään haitallisena, jos sen tuonnin tai leviämisen on todettu uhkaavan tai haittaavan luonnon monimuotoisuutta. EU:n vieraslajiasetus edellyttää, että jäsenvaltioissa on käytössä tehokkaita hallintatoimenpiteitä EU:n vieraslajiluettelon sisältämien, laajalle levinneiden vieraslajien torjumiseksi.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön ja viheralueiden hoidossa on kiinnitetty erityisesti huomiota haitallisten vieraslajien lisääntymismahdollisuuksien ehkäisemiseen kasvualustojen valmistusalueiden ympäristössä, viheralueilla ja suojavihervyöhykkeellä. Haitallisten kasvilajien säännöllisellä tarkkailulla, hävittämisen suunnittelulla ja toteuttamisella on ennaltaehkäisty haitallisten kasvilajien lisääntymistä alueilla. Kasvukaudella 2021 on suoritettu alueen haitallisten kasvilajien torjuntaa. Kasvukauden aikana on poistettu kurtturuusuja, jättiukonputkia, jättipalsamia, ruttojuuria ja tatarkasvustoja sekä pensasmaisia seljoja.

Vieraslajien säännöllisellä tarkkailulla on kiinnitetty huomiota kasvien lisäksi myös eläimiin. Kasvukaudella 2021 havaittiin alueella espanjansiruetanoita. Etanaesiintymän torjuntaa suoritettiin havaintoalueella säännöllisesti.

Vanhan kaatopaikan pintarakenteeseen on rakennettu syksyllä 2020 koealue, jossa käytettiin Ämmässuolla käsiteltyä vieraskasvilajipitoista maa-ainesta/kasvualustaa. Koealueen seurantaa tehtiin kasvukaudella 2021 kuukausittain ja alueella esiintyneet vieraslajit poistettiin käsin (liite 25). Tulosten perusteella vierasmaalajikentän seurantaa jatketaan myös vuoden 2022 kasvukaudella. Tarkoituksena on seurata kasvillisuuden kehittymistä tulevina kasvukausina; mitä kasvilajeja ja mahdollisesti vieraslajikasveja koealueilla kasvaa.

2.4.2 Jäteveden vaikutuksien seuranta

Seuraamme vesistövaikutuksia yhteistyössä muiden merialueeseen vaikuttavien toimijoiden kanssa pääkaupunkiseudun merialueen tarkkailuohjelman mukaisesti. Merialueen tarkkailun tavoitteena on seurata jäteveden vaikutuksia vesistössä. Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamojen vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin. Lisätietoja jätevedenpuhdistuksestamme löytyy Jäteveden puhdistus pääkaupunkiseudulla 2021 -raportista.

Vaelluskaloja istutettiin Vanhankaupunginkosken suvantoon

Olemme sitoutuneet edistämään Itämeren vaelluskalojen nousuesteiden poistamista. Taimenten kulku- ja elinolosuhteiden varmistamiseksi olemme suunnitelleet saneerausta yhteistyössä Vaelluskala ry:n, Helsingin kaupungin sekä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa.

Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamojen vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin. Yhteistarkkailussa olivat vuonna 2021 mukana HSY:n lisäksi Espoon kaupungin tekninen keskus, Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan Rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus sekä Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan Liikunnan palvelukokonaisuus. Kalataloustarkkailun tulokset raportoidaan kahden vuoden välein. Vuosien 2020–2021 tulokset raportoidaan keväällä 2022.

Puhdistamojen ympäristöluvat sisältävät myös meritaimenen vaelluspoikasten ja vaellussiian poikasten istutusvelvoitteet. Vuosittain poikasten istutusvelvoite on noin 250 000 kappaletta. Koska lohia ei ollut saatavilla vuonna 2021, koko määrä istutettiin taimenina. Istutimme kalat Vanhankaupunginkosken suvantoon.

Tutustu myös sitoumuksiimme Itämeri-haasteessa.

2.4.3 Pölyttäjien pörriäisbaari

Ämmässuolla sijaitsee 3 500 neliömetrin pörriäisbaari pölyttäjille. Pörriäisbaarin ideana on helpottaa muun muassa ruoantuotannon kannalta oleellisten pölyttäjien ahdinkoa ja edistää luonnon monimuotoisuutta. Pörriäisbaarin maasto vaihtelee paahteisesta kalliosta niittyihin ja lampeen, ja sinne on kerätty hyönteisille sopivia asuinpaikkoja, muun muassa reikäisiä puunrunkoja. Alueelle on kylvetty mesipitoisia niittykukkien siemeniä myös vuonna 2021. Vuosittaisten kylvöjen tarkoitus on saada alueelle monilajinen niittykasvikanta.

Niittyalueet on tehty sektoreittain peittämällä vanha maaperä eripaksuisilla kivituhkakerroksilla. Kivituhkakerroksen levittämisen tarkoitus on peittää alueella kasvavat lupiinikasvustot. Kivituhka on otollinen kasvualusta erityisesti paahdeympäristön kasveille, ja kukinta aurinkoisena kesänä 2021 oli näyttävä. Lisäkylvöt ja niittykasvien luontainen kylväytyminen ovat runsastuttaneet kasvustoa. Biodiversiteetin kannalta kiinnostavimmat kivituhkalla itäneet kasvilajit ovat neidonkieli, masmalo, ukontulikukka, tummatulikukka, harmio, keltamaite, ketoneilikka ja päivänkakkara.

2.4.4 Ämmässuon lintuseurannat

Aloitimme lintuseurannat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella vuonna 2003. Laskennoissa havainnoidaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella esiintyvää linnustoa. Alueen näkyvimmät linturyhmät ovat parvina esiintyvät lokki- ja varislinnut. Laskennat antavat yleiskuvan linnuston lajistosta ja lukumääristä.

Lokkilinnut ovat olleet seurannan erityiskohteena laskennoissa alusta alkaen. Vuonna 2021 jätteenkäsittelykeskuksessa havaittiin lokkilajeista viime vuoden tapaan nauru-, kala-, selkä-, tuhkaselkä-, harmaa-, aroharmaa- ja merilokki. Lokkien yksilömäärät ovat vähentyneet, ja joidenkin lajien oleskelukausi Ämmässuolla on lyhentynyt viime vuosina. Lokkien oleskelu painottuu biojätteen käsittelyalueelle sekä sekajätteen paalausalueelle, ja muun muassa vanhan kaatopaikan rinteet ovat lokkien suosima oleskelualue.

Lokkien lisäksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella oleskelee pääasiassa varislintuja. Viime vuosina varislinnut ovat alkaneet, varsinkin talvikausina, muodostaa linnuston valtaosan naakan ollessa niistä selkeästi runsaslukuisin.

Laskennoissa seurasimme lokki- ja varislintujen lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen alueella esiintyvää muuta linnustoa, kuten kottaraisia ja parvilintuja saalistavia petolintuja. Ämmässuolla havaittiin vuonna 2021 kaikkiaan 12 petolintulajia, joista yleisin oli kanahaukka. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kahlaaja-, vesi- ja avomaalinnuston määrät ovat vähäisiä.

Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan elämän koko kirjoa: lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan koko yhteiskunnan panos. Luonnonvaroja on käytettävä kestävästi.

HSY:n toiminnalla on luonnon monimuotoisuutta heikentäviä ja vahvistavia vaikutuksia. Perustehtäväämme kuuluu huolehtia seudun asukkaiden tuottamista jätteistä ja jätevesistä ympäristövastuullisesti, millä voi olla luonnon monimuotoisuutta vahvistava vaikutus. Toimintamme vie kuitenkin maapinta-alaa, jätevesien päästöt vaikuttavat Itämeren ekosysteemeihin ja ilmastoa lämmittävät päästömme ovat haaste myös monimuotoisuudelle.

2.4.1 Vieraslajien torjunta

Vieraslajit ovat ihmisen avustamana uusille alueille levinneitä lajeja. Vieraslaji ja haitallinen vieraslaji määritellään EU:n vieraslajiasetuksessa. EU:n vieraslajiasetuksen mukaan vieraslajia pidetään haitallisena, jos sen tuonnin tai leviämisen on todettu uhkaavan tai haittaavan luonnon monimuotoisuutta. EU:n vieraslajiasetus edellyttää, että jäsenvaltioissa on käytössä tehokkaita hallintatoimenpiteitä EU:n vieraslajiluettelon sisältämien, laajalle levinneiden vieraslajien torjumiseksi.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön ja viheralueiden hoidossa on kiinnitetty erityisesti huomiota haitallisten vieraslajien lisääntymismahdollisuuksien ehkäisemiseen kasvualustojen valmistusalueiden ympäristössä, viheralueilla ja suojavihervyöhykkeellä. Haitallisten kasvilajien säännöllisellä tarkkailulla, hävittämisen suunnittelulla ja toteuttamisella on ennaltaehkäisty haitallisten kasvilajien lisääntymistä alueilla. Kasvukaudella 2021 on suoritettu alueen haitallisten kasvilajien torjuntaa. Kasvukauden aikana on poistettu kurtturuusuja, jättiukonputkia, jättipalsamia, ruttojuuria ja tatarkasvustoja sekä pensasmaisia seljoja.

Vieraslajien säännöllisellä tarkkailulla on kiinnitetty huomiota kasvien lisäksi myös eläimiin. Kasvukaudella 2021 havaittiin alueella espanjansiruetanoita. Etanaesiintymän torjuntaa suoritettiin havaintoalueella säännöllisesti.

Vanhan kaatopaikan pintarakenteeseen on rakennettu syksyllä 2020 koealue, jossa käytettiin Ämmässuolla käsiteltyä vieraskasvilajipitoista maa-ainesta/kasvualustaa. Koealueen seurantaa tehtiin kasvukaudella 2021 kuukausittain ja alueella esiintyneet vieraslajit poistettiin käsin (liite 25). Tulosten perusteella vierasmaalajikentän seurantaa jatketaan myös vuoden 2022 kasvukaudella. Tarkoituksena on seurata kasvillisuuden kehittymistä tulevina kasvukausina; mitä kasvilajeja ja mahdollisesti vieraslajikasveja koealueilla kasvaa.

2.4.2 Jäteveden vaikutuksien seuranta

Seuraamme vesistövaikutuksia yhteistyössä muiden merialueeseen vaikuttavien toimijoiden kanssa pääkaupunkiseudun merialueen tarkkailuohjelman mukaisesti. Merialueen tarkkailun tavoitteena on seurata jäteveden vaikutuksia vesistössä. Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamojen vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin. Lisätietoja jätevedenpuhdistuksestamme löytyy Jäteveden puhdistus pääkaupunkiseudulla 2021 -raportista.

Vaelluskaloja istutettiin Vanhankaupunginkosken suvantoon

Olemme sitoutuneet edistämään Itämeren vaelluskalojen nousuesteiden poistamista. Taimenten kulku- ja elinolosuhteiden varmistamiseksi olemme suunnitelleet saneerausta yhteistyössä Vaelluskala ry:n, Helsingin kaupungin sekä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa.

Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamojen vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin. Yhteistarkkailussa olivat vuonna 2021 mukana HSY:n lisäksi Espoon kaupungin tekninen keskus, Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan Rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus sekä Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan Liikunnan palvelukokonaisuus. Kalataloustarkkailun tulokset raportoidaan kahden vuoden välein. Vuosien 2020–2021 tulokset raportoidaan keväällä 2022.

Puhdistamojen ympäristöluvat sisältävät myös meritaimenen vaelluspoikasten ja vaellussiian poikasten istutusvelvoitteet. Vuosittain poikasten istutusvelvoite on noin 250 000 kappaletta. Koska lohia ei ollut saatavilla vuonna 2021, koko määrä istutettiin taimenina. Istutimme kalat Vanhankaupunginkosken suvantoon.

Tutustu myös sitoumuksiimme Itämeri-haasteessa.

2.4.3 Pölyttäjien pörriäisbaari

Ämmässuolla sijaitsee 3 500 neliömetrin pörriäisbaari pölyttäjille. Pörriäisbaarin ideana on helpottaa muun muassa ruoantuotannon kannalta oleellisten pölyttäjien ahdinkoa ja edistää luonnon monimuotoisuutta. Pörriäisbaarin maasto vaihtelee paahteisesta kalliosta niittyihin ja lampeen, ja sinne on kerätty hyönteisille sopivia asuinpaikkoja, muun muassa reikäisiä puunrunkoja. Alueelle on kylvetty mesipitoisia niittykukkien siemeniä myös vuonna 2021. Vuosittaisten kylvöjen tarkoitus on saada alueelle monilajinen niittykasvikanta.

Niittyalueet on tehty sektoreittain peittämällä vanha maaperä eripaksuisilla kivituhkakerroksilla. Kivituhkakerroksen levittämisen tarkoitus on peittää alueella kasvavat lupiinikasvustot. Kivituhka on otollinen kasvualusta erityisesti paahdeympäristön kasveille, ja kukinta aurinkoisena kesänä 2021 oli näyttävä. Lisäkylvöt ja niittykasvien luontainen kylväytyminen ovat runsastuttaneet kasvustoa. Biodiversiteetin kannalta kiinnostavimmat kivituhkalla itäneet kasvilajit ovat neidonkieli, masmalo, ukontulikukka, tummatulikukka, harmio, keltamaite, ketoneilikka ja päivänkakkara.

2.4.4 Ämmässuon lintuseurannat

Aloitimme lintuseurannat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella vuonna 2003. Laskennoissa havainnoidaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella esiintyvää linnustoa. Alueen näkyvimmät linturyhmät ovat parvina esiintyvät lokki- ja varislinnut. Laskennat antavat yleiskuvan linnuston lajistosta ja lukumääristä.

Lokkilinnut ovat olleet seurannan erityiskohteena laskennoissa alusta alkaen. Vuonna 2021 jätteenkäsittelykeskuksessa havaittiin lokkilajeista viime vuoden tapaan nauru-, kala-, selkä-, tuhkaselkä-, harmaa-, aroharmaa- ja merilokki. Lokkien yksilömäärät ovat vähentyneet, ja joidenkin lajien oleskelukausi Ämmässuolla on lyhentynyt viime vuosina. Lokkien oleskelu painottuu biojätteen käsittelyalueelle sekä sekajätteen paalausalueelle, ja muun muassa vanhan kaatopaikan rinteet ovat lokkien suosima oleskelualue.

Lokkien lisäksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella oleskelee pääasiassa varislintuja. Viime vuosina varislinnut ovat alkaneet, varsinkin talvikausina, muodostaa linnuston valtaosan naakan ollessa niistä selkeästi runsaslukuisin.

Laskennoissa seurasimme lokki- ja varislintujen lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen alueella esiintyvää muuta linnustoa, kuten kottaraisia ja parvilintuja saalistavia petolintuja. Ämmässuolla havaittiin vuonna 2021 kaikkiaan 12 petolintulajia, joista yleisin oli kanahaukka. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kahlaaja-, vesi- ja avomaalinnuston määrät ovat vähäisiä.