Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2021

Tiedot

Julkaisija:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Tekijät: Minna Ruokolainen, Tiila Korhonen, Sirkka Kuisma-Granvik
Päivämäärä:
23.2.2022
Julkaisun nimi:
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2021
Kieli: fi
Sivuja: 26
Yhteystiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100
00066 HSY
www.hsy.fi

Ympäristöpäällikkö Minna Ruokolainen
Käyttöpäällikkö Tiila Korhonen
Ympäristöinsinööri Sirkka Kuisma-Granvik
etunimi.sukunimi@hsy.fi
Copyright:
HSY:n kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY

Tiivistelmä

Tämä raportti perustuu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen (viestinnässä kutsutaan nimellä Ämmässuon ekoteollisuuskeskus) alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja ympäristölupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin. Joiltain osin toimintoja on tarkasteltu ympäristölupien vaatimuksia laajemmin.

Ekomo-yhteistyön myötä HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien jalostusta. Näiden toimintojen osalta ympäristövaikutukset on käsitelty tässä raportissa siltä osin kun vaikutukset ovat mitattavissa koko jätteenkäsittelykeskuksen kattavilla tarkkailuilla. Vuonna 2021 Ekomo-yhteistyökumppaneita oli Ämmässuolla 10 kappaletta.

Vuosi 2021 oli hyvin poikkeuksellinen sekä Ämmässuolla että maailmalla. COVID19-pandemia aiheutti totuttuihin työskentelytapoihin muutoksia, joiden toteutuksessa onnistuttiin hyvin. Jätteenkäsittelykeskuksessa todettiin ensimmäinen COVID19-tartunta vasta joulukuussa 2021 ja varautuminen toimi eikä jatkotartuntoja havaittu. Neljännes Ämmässuon henkilökunnasta siirtyi täysin etätyöskentelyyn vuonna 2020 ja läsnätyöskentelijät jakaantuivat vuoroihin niin, että taattiin sairastumistapauksissa toiminta Ämmässuolla, eikä jätteenkäsittelykeskusta tarvinnut sulkea karanteenien vaikutuksesta. Tämä hyväksi havaittu toimintatapa jatkui vielä vuoden 2021. Viranomaistarkastuksetkin saatiin hoidettua etäyhteyksillä. Pandemia aiheutti selviä muutoksia jätemäärissä, muun muassa kotitalouden tuottama biojätteenmäärä on kasvanut alueella vuoden 2021 aikana ja teollisuuden tuottama biojätemäärä laskenut.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 280 071 tonnia vuonna 2021. Vuonna 2021 loppusijoitusalueelle sijoitettiin 894 tonnia jätettä ja lajittelukatokseen vastaanotettiin lajiteltavaa jätettä 15 328 tonnia. Jätevoimalatuhkaa vastaanotettiin 4 077 tonnia ja jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan 75 879 tonnia vuonna 2021. Käsittelyä edellyttäneitä vaarattomaksi tai vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin pilaantuneiden maiden käsittelytoimintoon käsiteltäviksi tarkastelujaksolla yhteensä noin 505 tonnia. Bio- ja jätevesilietteen käsittelyyn vastaanotettiin 50 973 tonnia biojätettä sekä 997 tonnia jätevesiliettä vuonna 2021. Vuoden 2021 aikana valmistettiin noin 5 368 tonnia inframultaa ja biomultaa 3 030 tonnia. Loppusijoitusalueella hyödynnettiin kuonaa, kiviainespohjaisia jätteitä ja maa-aineksia loppusijoitusalueen liikennealueilla, kaasukeräysputkipenkereissä ja pintarakenteissa yhteensä 45 616 tonnia.

Vanhalta kaatopaikalta kerättiin kaatopaikkakaasua (CH4 51 %) 4,85 milj. Nm3 (24,4 GWh) vuonna 2021. Loppusijoitusalueelta kerättiin kaatopaikkakaasua (CH4 50 %) 8,92 milj. Nm3 (44,6 GWh) vuonna 2021. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea; 98,2 prosenttia. Kerätystä kaasusta 96,8 prosenttia hyödynnettiin kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput on jouduttu polttamaan soihduissa. Kaatopaikkakaasusta tuotettiin sähköä 28,4 GWh ja kaasuvoimalan tuottamaa aluelämpöä hyödynnettiin jätteenkäsittelykeskuksen alueella eri kiinteistöjen lämmityksessä 5 793 MWh. Kerättävä kaatopaikkakaasu riittää pitämään käynnissä enää yhden kaasumoottorin ja ORC:n, loppujen moottoreiden ollessa varakoneina.

Biokaasuvoimalalla tuotettiin 5,1 milj. Nm3 biokaasua (CH4 50 %) vuonna 2021. Sähköä biokaasuvoimala tuotti 9 500 MWh ja sen tuottamaa lämpöä hyödynnettiin alueella kaikkiaan 8 644 MWh. Vuoden 2021 aikana Ämmässuolla on yhteensä tuotettu sähköä 38,5 GWh, josta jätteenkäsittelykeskuksen ja energiatuotannon oma kulutus oli noin 16 GWh, loput sähköstä myytiin.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ei vuoden 2021 aikana ollut ympäristönsuojelulain 123 §:ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita. Sen sijaan lievempiä poikkeus- ja häiriöitilanteita oli aiempien vuosien tapaan useampia.

Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettiin jätteenkäsittelykeskuksesta jätevettä 703 367 m3 vuonna 2021. Vuosikuormat ylittivät E-PRTR:n eli Euroopan päästörekisterin raportoinnin kynnysarvot fenolin, kromin, nikkelin, arseenin, kokonaistypen ja orgaanisen kokonaishiilen osalta.

Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä tehtyjen melumittausten mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason raja-arvoa. Laitamaan, Kolmperän ja Råbackan mittauspisteellä mittausepävarmuus huomioiden ei voida todeta onko mittausten ja täten koko vuoden mittausten keskiäänitaso yli tai alle ympäristöluvissa määritellyn 55 dB raja-arvon.

Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemilla vuonna 2021. Myöskään haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo ei ylittynyt. Hajuja koskevia asiakaspalautteita vastaanotettiin 175 kappaletta vuonna 2021.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentoja, metaanimittauksia sekä jätetäytön tilan ja painumien tarkkailua jatkettiin vuonna 2021. Ympäristövaikutusten hallintaan kuuluvat tärkeänä osana myös rakenteiden ja laitteiden kunnon tarkkailu sekä niiden huoltaminen. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön ja viheralueiden hoidossa on kiinnitetty erityisesti huomiota haitallisten vieraslajikasvien torjuntaan.

HSY jätehuollolla on sertifioitu toimintajärjestelmä, joka täyttää kansainväliset laatu- ja ympäristövaatimukset (ISO 9001:2015, ISO 14001:2015) sekä työterveys- ja työturvallisuusvaatimukset (ISO 45001:2018). Viimeisin ulkoinen auditointi oli marraskuussa 2021, jolloin tarkastelun kohteena olivat operatiivinen johtaminen, kaasun- ja vesienhallinta ja pilaantuneen maan käsittely. Ympäristöasioiden jatkuvaa parantamista seurataan sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla ja raportoinneilla sekä tunnistamalla, arvottamalla ja tarkastamalla ympäristönäkökohdat säännöllisesti. Vuonna 2021 jätteenkäsittelykeskuksessa sattui kolme työtapaturmaa, raportoitiin yhteensä 109 turvallisuushavaintoa ja suoritettiin eri toimintojen osalta yhteensä 13 turvallisuuskävelyä.

Ämmässuon ja Kulmakorven alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin vuoden 2021 aikana kaksi tapaamista, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta sekä tiedotettiin Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. HSY:lla on käytössään tekstiviestipalvelu ja uutiskirje Ämmässuon lähiseudun asukkaille. Vuoden 2021 syksyllä toteutettiin asukaskysely lähialueen asukkaille. HSY tukee nuorten ympäristökasvatusta tarjoamalla peruskoululaisille ja opiskelijoille mahdollisuuden vierailla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Jätteenkäsittelykeskukseen tehdään myös paljon asiantuntijavierailuja. Vuonna 2021 COVID19-pandemia rajoitti vierailujen määrää.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen merkittävimmät rakennusinvestoinnit ovat kohdistuneet viimeistelyrakenteisiin, biojätteen käsittelyyn sekä alueiden ja infran kehittämiseen vuonna 2021. Lisäksi rakennusinvestointeja on tehty muun muassa vesien ja kaasujen hallintaan liittyen.

Jätteenkäsittelytoimintoja tukeva tutkimustoiminta on painottunut erilaisiin kiertotaloutta edistäviin hankkeisiin kuten jätevesilietteen käsittelyyn ja jätteenpolton tuhkan hyödyntämiseen liittyviin tutkimuksiin. Lisäksi on jatkettu muun muassa kaatopaikkojen pintarakenteisiin sekä biojätteen käsittelyyn ja kiviainesten hyödyntämiseen sekä kaasumaisten päästöjen mittaukseen ja mallinnukseen liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä. Kaavoitustyö tuulivoimalan sijoittamiseksi Ämmässuolle eteni lausuntovaiheeseen loppuvuonna 2021.

Jätelain 1.1.2020 voimaan tulleessa muutoksessa täsmennettiin kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua (TSV) koskevaa sääntelyä. Muutos vaikutti Ämmässuolla selvästi vuonna 2020 muun muassa teollisuusbiojätteen sekä rakennus- ja purkujätteen vastaanottomääriin, trendi jatkui vuonna 2021 samanlaisena kohdistuen erityisesti rakennus- ja purkujätteeseen sekä maa-aineksiin. Vuonna 2021 päätettiin lopettaa pilaantuneiden maiden vastaanotto, sillä maille ei ollut enää hyödyntämiskohdetta vanhalla kaatopaikalla.

Vuosi 2022 aloitetaan jälleen poikkeusolosuhteissa. Tavoitteena on saada kansallisen biojätekampanjan myötä kotitalousbiojätteen määrä kasvamaan. Visiona on, ettei alueella olisi enää jätteitä – vain raaka-aineita tuotteistettavana.