Vastuullisuus 2020

Tavoitteenamme on olla hiilineutraali vuonna 2030. Vähennämme energiankulutustamme ja lisäämme uusiutuvan energian tuotantoamme. Nostamme kotitalous- ja yhdyskuntajätteen, materiaalien ja ravinteiden kierrätys- ja hyötykäyttöastetta seudulla.

Tavoittelemme hiilineutraaliutta ja energiaomavaraisuutta vuoteen 2030 mennessä, fosfori- ja typpikuorman pienentämistä jätevesissämme sekä 60 prosentin kierrätysastetta seudulla. Tavoitteemme ovat haastavat, ja niiden toteutuminen riippuu oman toimintamme lisäksi osittain myös meidän kaikkien vastuullisista ympäristöteoista. Nettoenergiaomavaraisuuden saavuttaminen vaatii meiltä jatkuvasti enemmän ponnisteluja, kun kaatopaikkakaasun määrä luontaisesti vähitellen vähenee. Olemme sitoutuneet absoluuttisiin jäteveden puhdistustavoitteisiin, vaikka pääkaupunkiseudun asukasmäärän kasvu ja elintavat vaikuttavat suoraan jäteveden ravinnekuormaan. Myös koko ajan korkeamman kierrätysasteen saavuttamiseen vaikuttavat merkittävästi niin asukkaiden kuin muidenkin jätteen tuottajien ja jätehuollon toimijoiden toiminta.

Ilmastonmuutoksen hillintä

2.1.1 Kasvihuonekaasupäästömme laskivat merkittävästi

Toimintamme suorat kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2020 noin 32 prosenttia edellisvuodesta. Päästöt vähenivät monilla toiminnan sektoreilla, mutta eniten laskivat jätevedenpuhdistuksessa syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Toisaalta vuoden 2019 jätevedenpuhdistuksen päästöt olivat poikkeuksellisen suuret, joten tästäkin syystä muutos parempaan suuntaan oli erityisen huomattava. Lisäksi myös kaatopaikkakaasun, kompostoinnin sekä energian ja polttoaineiden käytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrät olivat vuonna 2020 edellisvuotta pienemmät. Oman toimintamme suorat sekä ulkoisten palvelujemme kasvihuonekaasupäästöt olivat viime vuonna yhteensä 121 000 tonnia hiilidioksidiksi muutettuna. Saavutimme siten vuodelle 2025 asetetun tavoitetasomme 130 000 tonnia vuodessa peräti viisi vuotta etuajassa.

Päästöseurantamme kattaa jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksessa syntyvät prosessipäästöt, omien ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineen käytön sekä kiinteistöjen energian hankinnasta aiheutuvat päästöt. Suurimmat päästöt syntyvät kaatopaikan ja jätevedenpuhdistuksen prosesseista ja kompostoinnista, sillä jätteiden ja jäteveden käsittelyprosesseissa syntyy runsaasti metaani- ja typpioksiduulipäästöjä. Energiankulutuksesta aiheutuvat päästöt ovat suhteessa prosessipäästöjä vähäisemmät, osin myös siksi, että HSY tuottaa merkittävän määrän käyttämästään energiasta itse uusiutuvilla energialähteillä. Myös ostosähkö on laskennassa päästötöntä, sillä käytämme ainoastaan EKOenergia-merkittyä sähköä.

2.1.2 Energiankulutus ja -tuotanto

Kokonaisenergiankulutuksemme vuonna 2020 oli 194 000 megawattituntia, mikä vastaa noin kymmenentuhannen omakotitalon vuosikulutusta. Energiankulutus laski edellisvuodesta noin neljä prosenttia. Ostoenergian osuus oli 82 000 megawattituntia sisältäen ostetun sähkön ja lämmön sekä käyttämämme polttoaineet. Jätevedenpuhdistamot ovat merkittävin sähkön ja lämmön käyttökohde, sillä puolet energiasta kuluu jätevedenpuhdistamoilla.

Suurin osa kuluttamastamme energiasta oli peräisin omasta energiantuotannostamme. Myymme uusiutuvaa energiaa ja biokaasua myös muiden käyttöön. Vuonna 2020 uusiutuvan energian kokonaistuotantomme oli 168 000 megawattituntia. Kun verrataan uusiutuvan energian tuotantoa ja kulutustamme, olimme 87 prosenttisesti nettoenergiaomavaraisia vuonna 2020.

Uusiutuvan energian tuotantomme muodostuu pääosin biokaasun hyödyntämisestä sähkönä ja lämpönä sekä kaasun myynnistä biopolttoaineeksi. Uusiutuvan energian kokonaistuotannon väheneminen noin kymmenellä prosentilla edellisvuoteen verrattuna johtui biokaasun tuotannon luontaisesta vähentymisestä. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon seurauksena biokaasua muodostuu kaatopaikalla vähemmän. Tavoitteemme täydestä energiaomavaraisuudesta vaatii meiltä jatkuvaa työtä uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseksi. Samalla se vaatii taloudellisen vastuumme arvioimista ympäristövastuun rinnalla, jotta pystymme palvelemaan asiakkaitamme kohtuullisen hintaan.

Esimerkiksi jätevedenpuhdistamojemme mittava lämpöenergian tuotanto perustuu jätevesilietteen mädätyksestä saatavaan biokaasuun sekä lämmön talteenottoon lietteestä ja ilmastusilmasta. Kovilla pakkasilla myös jäteveden lämpöä saadaan hyödynnettyä ilmastusilman lämmityksen yhteydessä. Oman lämmöntuotannon voidaan ajatella korvaavan maakaasun käyttöä tai kaukolämpöverkkoon liitetyissä toimipisteissä kaukolämpöä.

Esimerkkejä uusiutuvan energian tuotannostamme:

• Hyödynnämme Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen kaatopaikoilta kerättyä biokaasua sähkön- ja lämmöntuotantoon.
• Tuotamme biokaasua mädättämällä biojätettä Ämmässuon biokaasulaitoksessa ja jätevesilietteitä jätevedenpuhdistamoilla.
• Katamme osan jätevedenpuhdistamojen ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen lämpöenergian tarpeesta lämmön talteenoton avulla.
• Myymme Suomenojan jätevedenpuhdistamon biokaasua liikennepolttoaineeksi.
• Eri kokoluokan aurinkosähköjärjestelmiä on toteutettuna pääkaupunkiseudun kohteissamme yhteensä jo yli 1100 kilowatin nimellis- eli piikkitehon verran.
• Päijänne-tunnelin raakaveden virtausenergiaa hyödynnetään Pitkäkoskella ja Pääkaupunki-seudun Vesi Oy:n Kalliomäen voimalassa.
• Jäteveden sisältämä lämpö otetaan talteen Helenin ja Fortumin lämpöpumppulaitoksilla Helsingissä ja Espoossa.

Energiatehokkuussopimus

Olemme mukana Kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa vuosille 2017–2025. Minimitavoitteenamme on 7,5 prosentin energiansäästö vuoteen 2025 mennessä vuoden 2015 tasoon verrattuna. Välitavoitteen eli neljän prosentin energiansäästön vuoteen 2020 mennessä saavutimme kaksi vuotta etuajassa. Vuonna 2020 toteuttamiemme toimenpiteiden yhteenlaskettu säästövaikutus oli 2100 megawattituntia, joka vastaa noin sadan omakotitalon vuosikulutusta. Toimenpiteitä kohdistui vedentuotantolaitosten ja puhtaan veden jakelujärjestelmien kehittämiseen, Sortti-asemien ja kiinteistöjen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmiin sekä ulko- ja sisätilojen valaistuksen uusimiseen laitoksilla.

Koko sopimuskaudella olemme tehneet toimenpiteitä, joiden avulla säästämme yhteensä jo 12 800 megawattitunnin edestä energiaa vuosittain. Tämä vastaa yli kuudensadan omakotitalon vuosikulutusta. Kunta-alan energiatehokkuussopimus on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen vapaaehtoinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä.

Tuotamme EKOenergia-merkittyä sähköä

Olemme yksi suurimmista EKOenergian käyttäjistä Euroopassa. Kaikki käyttämämme sähkö on EKOenergia-merkittyä, ja tuotamme siitä lähes kaiken itse. EKOenergian tuottajina ja käyttäjinä osallistumme ympäristömerkin ilmasto- ja ympäristörahastoihin, joilla lisätään kestävästi uusiutuvaa energiaa ja eheytetään virtavesiluontoa. EKOenergia on vihreän sähkön kansainvälinen ympäristömerkki, jota hallinnoi laaja ympäristöjärjestöjen verkosto.

HSY mukana Ekoenergian ja Siemenpuusäätiön kummihankkeessa Malilla
Olemme mukana kummihankkeessa, jossa tuetaan malilaisten maanviljelijöiden veden hankintaa ja tuotteiden säilyttämistä aurinkoenergian avulla. Solar energy to improve the livelihood of farmers (AMFCE) -hanke alkoi kesäkuussa 2020 ja jatkuu syyskuuhun 2021. Tänä aikana alueelle on rakennettu ja rakennetaan aurinkovoimalla toimivia vesitorneja ja hankitaan aurinkokuivaimia edistämään tuotteiden säilymistä. Hankkeen aikana koulutetaan 25 naista käyttämään ja huoltamaan laitteita. Naisryhmiä opastetaan viljelyalueiden muokkaamisessa ja veden varastointialtaiden rakentamisessa.

2.1.3 Kuljetukset ja liikkuminen

Pyrimme toiminnassamme vähentämään liikkumisen ja kuljetusten määrää ja siten myös niiden ympäristövaikutuksia. Ulkoisten palvelujen osuus toimintamme kokonaispäästöistä on alle kymmenen prosenttia. Kasvihuonekaasu¬päästöjen näkökulmasta merkittäviä ulkoisia palveluita ovat esimerkiksi jätteen keräys, materiaalijakeiden kuljetukset käsittelylaitosten välillä sekä erilaiset sisäiset massojen siirrot. Myös vesihuollossa ulkoiset palveluntarjoajat vastaavat monista kemikaali- ja lietekuljetuksista, työmaakoneista ja -autoista.

2.1.3.1 Jätekuljetukset

Hallitsemme kuljetusten päästöjä reittisuunnittelulla, kiinnittämällä huomiota kaluston euroluokitukseen, polttoaineen valinnalla sekä esimerkiksi kokeilemalla monilokeroista jäteastiaa.

Edellytämme ei-fossiilisten polttoaineiden käyttöä kaikissa jätekuljetusurakoidemme kilpailutuksissa. Seudulla kulkee toimestamme noin 140 jäteautoa tyhjentämässä jätteitä kotitalouksista. Kilpailutamme kuljetusurakat alueittain noin viiden vuoden välein, joten jätekuljetuksemme ajetaan kokonaan uusiutuvilla polttoaineilla viiden vuoden sisällä.

Monilokero -kokeiluun osallistui vuona 2020 noin tuhat pientaloa ja muutama rivitalo. Kokeilemme monilokeroista jäteastiaa pienkiinteistöillä ja valmistaudumme aloittamaan pakkausjätteiden keräyksen 5-9 asunnon kiinteistöillä vuoden 2021 aikana.

Pientalon monilokeroinen jäteastia korvaa kokeilussamme perinteisen sekajäteastian. Sekajätteen lisäksi astiassa on paikka muovipakkauksille, biojätteelle ja metallille. Monilokerokeräyksen etuna on, että yhdellä jäteauton käynnillä saamme kerättyä useita jätelajeja, mikä pienentää keräyksen ympäristökuormitusta. Tarkoitukseen suunniteltu jäteauto tyhjentää kaikki lokerot yhdellä kertaa vastaaviin lokeroihin. Näin jätelajit pysyvät erillään ja raaka-aineet saadaan kierrätykseen. Pientalon monilokerokeräyksen avulla voimme helpottaa lajittelua pientaloissa, pienentää sekajätteen määrää ja parantaa jätteiden kierrätysastetta. Lisäksi käynnistimme hankkeen hiljaisen ja täysin sähköisen jäteauton pilotoimiseksi alueellamme. Auto on hankittu ja se toimitetaan vuoden 2021 aikana. Business Finland rahoittaa hanketta, joka kestää kaksi vuotta.

‍

2.1.3.2 Henkilökunnan liikkuminen

Uusia ajoneuvoja hankkiessamme suosimme sähköä, kaasua ja uusiutuvaa dieseliä käyttäviä autoja ja vähennämme näin päästöjämme.

Vuonna 2020 korona vähensi henkilöstön liikkumista, kun pääosin työskentelimme etänä. Jälleen normaalioloihin palatessamme pyrimme kasvattamaan viisaan liikkumisen osuutta entisestään ja tarjoamme henkilöstöllemme muun muassa työmatkapyöräilyyn sopivat tilat ja työsuhdematkalipun.

Työsuhde-etuna on mahdollisuus saada työsuhdematkalippu joukkoliikenteeseen ja asiointimatkakortteja voi myös lainata satunnaisia työasiointimatkoja varten. Useat toimipisteistämme ovat sijoittuneet hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Työntekijöidemme käytössä on yhteiskäyttöautoja, joita voi lainata ja käyttää työtehtävien hoitamiseen. Osa autoista on biokaasukäyttöisiä, ja joukossa on myös sähköautoja. Toimipisteisiimme on asennettu sähköautojen latauspisteitä sekä omille sähköautoillemme että vierailijoiden käyttöön. Lisäksi etätyötä voi tehdä niin usein kuin tehtäviin sopii.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan aktiivista varautumista sää- ja ilmastoriskien muutoksiin ja altistuksen vähentämistä sen haittavaikutuksille. Sopeutumisen edistämiseksi kartoitetaan ilmastoriskejä ja arvioidaan ihmisten, elinkeinojen, ympäristön ja infrastruktuurin haavoittuvuutta sään ääri-ilmiöille ja keskilämpötilojen nousulle. Tämän perusteella suunnitellaan ja toteutetaan tarvittavia sopeutumistoimenpiteitä.

HSY:n rooli liittyy tiedontuotantoon kaupunkien suunnittelutyön tueksi, kaupunkien sopeutumistyön tukemiseen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan EU-rahoitteisten hankkeiden kautta ja hulevesiviestintään. HSY järjestää myös seminaareja sopeutumisesta ja toimii seudullisen ja valtakunnallisen tason linkkinä kansallisen sopeutumissuunnitelman seurantaryhmässä.

HSY toteutti omalta osaltaan Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaa vuosina 2012–2020 sekä vastasi ohjelman vuosittaisesta seurannasta. Koko strategiakautta koskeva ulkopuolinen arviointi valmistuu kesällä 2021. Sopeutumistarpeen muuttumista ja sopeutumistoimien vaikuttavuutta seurataan myös vuonna 2019 julkaistuilla indikaattoreilla.

RAINMAN-hanke
RAINMAN-hanke (Towards higher adaptive capacity in urban water management) on yksi luvussa 2.2 kuvatuista toimista, jota pääkaupunkiseudulla tehdään ilmastonmuutoksen sopeutumistyössä.
Hankkeessa tutkitaan tapoja vähentää hulevesistä aiheutuvaa seka- ja hulevesiverkostojen ylikuormitusta ja ehkäistä kaupunkitulvia. Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan ratkaisuja päämääränä turvata pinta- ja pohjavesien hyvä tila ilmastonmuutoksen vaikutuksista huolimatta.
HSY tuottaa hankkeessa tietoa hulevesitiedon hallintamallista, viherrakenteen merkityksestä hulevesien hallinnassa erilaisissa kaupunkiympäristöissä ja viherkertoimen käytöstä. Lisäksi HSY osallistuu tiedonvaihtoon ja koulutustilaisuuksiin hankekumppanien kanssa.
Kolmevuotisen hankkeen koordinaattorina toimii Geologian tutkimuskeskus GTK, ja kumppaneita HSY:n lisäksi ovat Lahden ja Mikkelin kaupungit sekä kolme Pietarissa toimivaa tutkimuslaitosta. Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC 2014–2020 -ohjelmaa rahoittavat Euroopan unioni, Venäjän federaatio ja Suomen tasavalta.
https://www.hsy.fi/ilmanlaatu-ja-ilmasto/rainman-hanke/

Kiertotalous – 99 prosenttia kotien jätteestä hyötykäyttöön

Kiertotalous käsittää maapallon biologisen kierron sekä ihmisen järjestämän teknisen kierron. HSY:llä me sekä edistämme että hyödynnämme toiminnassamme molempia ja lisäksi huolehdimme yhdyskunnan tarvitsemasta käyttö- ja jäteveden kierrosta. Edistämme myös kiertotalouden tiedontuotantoa, asukasneuvontaa sekä seudullista yhteistyötä kiertotalouden parissa. Perustoimintamme lisäksi HSY:llä on jatkuvasti käynnissä erilaisia kiertotaloutta edistäviä hankkeita.

Tällä hetkellä jo 99 prosenttia pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien jätteestä pystytään hyödyntämään kierrättämällä materiaalia tai tuottamalla siitä energiaa.

Tavoitteenamme on jätemateriaalien mahdollisimman tehokas muuntaminen uudelleenkäytettäviksi ja kierrätettäviksi raaka-aineiksi. Päätavoitteena on ympäristökuormituksen vähentäminen sekä vesistöön, ilmaan että maaperään.

Jätteenkäsittelyä tukeva tutkimustoimintamme on painottunut erilaisiin kiertotaloutta edistäviin hankkeisiin, kuten puhdistamolietteen käsittelyyn sekä jätteenpolton kuonan ja kiviainespitoisen jätteen hyödyntämiseen liittyviin tutkimuksiin. Lisäksi olemme jatkaneet muun muassa kaatopaikkojen pintarakenteisiin ja metaanintuotantoon sekä biojätteen käsittelyyn liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä.

Vuonna 2020 otimme vastaan noin 252 miljoonaa tonnia materiaalia, noin prosentin enemmän kuin vuonna 2019. Jopa 99 prosenttia vastaanottamastamme materiaalista on vettä. Kiinteitä materiaaleja käsittelimme yhteensä 769 000 tonnia. Vuonna 2020 meille jäi reilu 500 000 tonnia materiaalia, josta osa hyödynnettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkarakenteissa ja osa jäi keskuksen alueelle odottamaan myöhempää hyötykäyttöä. Loppusijoitettua jätettä oli enää noin 0,8 prosenttia kaikesta vastaanotetusta jätteestä. Keräsimme yhteensä noin 32 000 tonnia biojätteen ja jätevedenpuhdistuksen lietteen mädätyksessä syntyvää biokaasua ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikalta kerättyä kaatopaikkakaasua. Kaasusta tuotettiin pääosin energiaa, joka käytettiin HSY:n omassa toiminnassa tai myytiin sähkönä valtakunnan verkkoon.

HSY:ltä lähti vuonna 2020 noin 248 miljoonaa tonnia materiaaleja. Myös poistuvan materiaalin määrä on kasvanut noin prosentin vuodesta 2019. Poistuvasta materiaalista yli 99 prosenttia oli puhdistettua talousvettä ja jätevettä. Ohjasimme suurimman osan kiinteistä jätteistä ja materiaaleista energiahyötykäyttöön. Biojätteitä ja lietteitä jalostimme mullaksi ja kompostiksi. Kierrätettävät materiaalit, kuten metallit, lasit, pahvit ja kipsit, ohjasimme materiaalihyötykäyttöön. Jätevoimalan kuonan mineraaleja sekä maa- ja kiviaineksia ohjasimme myös muualle hyötykäyttöön mm. kaatopaikkarakenteisiin sekä maanrakennukseen.

2.3.1 Veden kierto

Käsittelemme vuosittain enemmän vettä ja jätevettä kuin mikään muu kunnallinen laitos Suomessa. Vesimäärämme ovat lähes viisinkertaiset verrattuna Suomen toiseksi suurimpaan laitokseen. Siten toimintamme on kokonaisuudessaan merkittävää vesihuollon ympäristökuorman hallinnan kannalta.

Juomavesi

Vastaamme Päijänteestä otetun raakaveden jalostamisesta juomavedeksi ja jätevesien käsittelystä ennen niiden ohjaamista takaisin vesiekosysteemiin. Vuonna 2020 tuotimme talousvettä pääkaupunkiseudun asukkaiden ja yritysten käyttöön 98,7 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 2,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Puhdistimme veden Vanhankaupungin ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksilla. Käyttämämme vesi on noin prosentti Päijänteen virtaamasta vuosittain. Vedenpuhdistus ei aiheuta päästöjä vesistöön.

Tavoitteenamme on vähentää verkostoon pumpattua vesimäärää pienentämällä vuotovesimäärää. Vuotovesi on vettä, joka vuotaa paineellisesta vesijohdosta ulos esimerkiksi putkirikon takia. Maan pinnalle näkymättömät piilovuodot ovat merkittävä osa vuotovesimäärästä.

Jätevedenpuhdistuksessa poikkeuksellinen vuosi koronapandemian vuoksi

Koronapandemia muutti vuonna 2020 työskentelytapoja jätevedenpuhdistuksessa merkittävästi. Henkilöstöriskejä hallittiin aktiivisesti pandemian alkuvaiheista lähtien ja ohjeistuksia päivitettiin jatkuvasti vastaamaan uusinta tietoa. Lähityössä otettiin käyttöön työskentelytavat, jotka estävät taudin leviämistä työyhteisössä: töihin tulo- ja lähtöajat sekä tauot porrastettiin tarpeettomien kohtaamisten välttämiseksi, harrastustilat suljettiin, kokoukset muutettiin etäkokouksiksi ja asiantuntijatyössä siirryttiin etätyöhön. Myös lakisääteisissä turvallisuuskoulutuksissa siirryttiin etä- tai hybridikoulutuksiin. Pandemia vaikutti myös operatiivisen työn sisältöön erityisesti jätevesipumppaamoilla: pumpputukosten määrä nousi merkittävästi kosteuspyyhkeiden, maskien ja suojakäsineiden käytön lisäännyttyä. Tukosten määrä ei ole palannut pandemiaa edeltävälle tasolle pyttyetiketistä muistuttamisesta huolimatta.

HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli vuonna 2020 yhteensä 152 milj. m³ jätevettä, josta Viikinmäkeen 110 milj. m³ ja Suomenojalle 42 milj. m³. Vuoden 2019 jätevesimäärä oli yhteensä 149 milj. m³. Jätevesimäärän vaihtelu on vuosittain merkittävää, ja vaihtelua aiheuttavat sateisuuden vaihtelut.

Jätevedenpuhdistus ja yhteistoiminta THL:n kanssa jäteveden koronamääritysten kehittämisvaiheessa ja koronatutkimuksessa
Teemme yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa keräämällä heille näytteitä jätevedestä. THL tutkii niiden avulla muun muassa koronavirusta. Näytteen tulee edustaa 24 tunnin virtaamaa (230 000–700 000 m³) jätevedenpuhdistamolla. Näytteenotto jätevedestä tapahtuu automatisoidusti. Se käynnistetään automaatiojärjestelmän kautta ja näytettä otetaan automaattisesti virtaamapainotteisesti.
Ulkomaisissa tutkimuksissa on todettu, että puhdistamattomasta jätevedestä pystytään mittaamaan koronaviruksen RNA:ta eli viruksen geeniperimää. RNA-testi ei kerro viruksen elinkyvystä tai tartuttavuudesta.
THL:n mukaan jätevesitutkimus täydentää vasta-ainetestauksesta ja yksilöiden koronatesteistä saatavaa kokonaiskuvaa viruksen ilmaantuvuudesta. Vastaavan kaltaista kansanterveydellistä tutkimusta on tehty myös polioviruksen ja muiden enterovirusten esiintymiseen sekä muun muassa huumeiden käyttöön liittyen. Näytekeräys aloitettiin huhtikuussa kaikkiaan 28 jätevedenpuhdistamolla. Näytteitä kerätään toistaiseksi viikoittain. HSY:n jätevedenpuhdistamot ovat mukana hankkeessa tutkimuskohteina.
Jätevesitutkimus tarjoaa poikkeuksellisen lähestymistavan väestötason muutosten arviointiin. Kun näytteenotto toteutetaan tasaisin väliajoin, voidaan näytteistä mahdollisesti havaita koronaviruksen (SARS-CoV-2) esiintyvyyden muutoksia kaupunkikohtaisesti. Jätevesinäytteistä ei tutkita, kenellä virus on, vaan kuinka paljon sitä alueella esiintyy.

Ravinnepäästöt veteen

Jätevesi sisältää runsaasti orgaanista ainesta sekä fosfori- ja typpiravinteita, jotka suoraan mereen johdettuina aiheuttaisivat voimakasta rehevöitymistä. Jätevedenpuhdistusprosessimme poistavat 97–98 prosenttia orgaanisesta aineesta sekä noin 98 prosenttia fosforista ja 70–90 prosenttia typestä.

Ravinnepäästöjen vähentäminen on yksi HSY:n strategisista tavoitteista. Toiminnallisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää lupamääräyksiä parempaa puhdistustasoa, ja sillä on lupamääräyksiä tiukempi vaikutus ravinteiden poistotasoon.

Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen typpipäästö Itämereen oli vuonna 2020 yhteensä 1134 tonnia (v. 2019 määrä oli 1244 tonnia) ja fosforipäästö yhteensä 29 tonnia (v. 2019 sama 29 tonnia). Täytimme kaikki ympäristöluvassa asetetut määräykset sekä pitoisuus- että poistotehovaatimusten osalta. Omat tavoitteemme olivat näitä tiukemmat: typelle 1200 tonnia ja fosforille 38 tonnia. Typen osalta emme siis saavuttaneet omaa tavoitettamme.

Viemärin tukokset, runsaat sateet ja vuotovedet, sekaviemäröinti, kapasiteetin puute, putkirikot sekä pumppaamoiden sähkökatkot ja toimintahäiriöt saattavat aiheuttaa viemäriverkon tulvimista ja ylivuotoja. Vuonna 2020 Helsingin sekaviemäriverkoston ylivuodoista pääsi jätevettä vesistöihin laskentatulosten mukaan 103 557 kuutiota, josta asumisjäteveden osuus oli noin 2,3 prosenttia ja loput hulevettä. Vuoden aikana ei esiintynyt poikkeuksellisia rankkasateita.

Olemme sitoutuneet jäteveden ylivuotojen pienentämiseen muun muassa Itämerihaasteessa. Lisätietoja jätevedenpuhdistuksestamme löytyy Jäteveden puhdistus pääkaupunkiseudulla 2020 -raportista.

Jätevedenpuhdistamoille päätyy orgaanisen aineen ja ravinteiden lisäksi myös muita vesiympäristölle haitallisia aineita. Näiden lähteitä ovat esimerkiksi kotitalouksien pesu- ja puhdistusaineet, tekstiilien suoja-aineet ja palonestoaineet sekä elintarvikkeet ja lääkkeet. Haitalliset aineet joko hajoavat puhdistusprosessissa, sitoutuvat lietteeseen tai kulkeutuvat puhdistusprosessin läpi vesistöön tai ilmakehään. Näiden aineiden pitoisuuksia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta seurataan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti.

Lääkeaineet jätevesissä

Olemme mukana kansainvälisessä CWPharma-hankkeessa, jossa kehitetään keinoja lääkeaineiden päästöjen hallintaan Itämeren alueella. Hanke tuottaa tietoa, ohjeita, suosituksia ja koulutusta eri toimijoille, esimerkiksi jätevedenpuhdistamoille, lääkäreille ja apteekeille, lääketeollisuudelle sekä lääketurvallisuuden ja ympäristönsuojelun viranomaisille. CWPharma toteutetaan vuosina 2017–2020, ja siihen osallistuu 15 projektikumppania seitsemästä Itämeren alueen maasta. Suomesta hankkeeseen osallistuu SYKEn ja HSY:n lisäksi Fimea.

Tutustu CWPharma-hankkeeseen.

Teollisuuden jätevedet

BEST-hankkeen tarkoituksena on edistää kuntien, teollisuusyritysten ja vesilaitosten yhteistyötä ja hyvää hallintoa teollisten jätevesien käsittelyssä Itämeren alueella. Helsingin seudulla hyvin toimiva yhteistyömalli on yhtenä esimerkkikäytäntönä. Tarjoamme hankkeelle muun muassa esimerkkejä hyvistä käytännöistä, ohjeistuksista ja yhteistyöstä teollisuusjätevesien tuottajien kanssa. BEST-hanke toteutetaan vuosina 2017–2020, ja siihen osallistuu 16 organisaatiota. Suomesta mukana ovat Helsingin kaupungin ja meidän lisäksi John Nurmisen säätiö.

Tutustu BEST-hankkeeseen.

Typpioksiduulipäästöjen muodostuminen

Typpioksiduuli on merkittävä kasvihuonekaasu, jota muodostuu typenpoistoprosessissa. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla on tehty pitkäjänteistä tutkimusta typpioksiduulipäästöistä. Vuonna 2020 jatkettiin täyden mittakaavan ilmastuslinjojen vertailuun perustuvaa tutkimusta sekä vuoden 2019 typpioksiduulipäästöpiikin yhteydessä esiin nousseen nitriittipitoisuuden vaihteluiden syiden ja roolin selvittämistä. Vuonna 2020 tutkittiin lisähiilen syötön vaikutusta päästöihin ja kesäkauden lieteiän vaikutusta eri ilmastuslinjojen nitriittipitoisuuksiin. Vertailujen tulokset analysoidaan ja osaa vertailuista jatketaan tai toistetaan vuoden 2021 aikana. Poikkeustilanteiden lisähiilen syöttö ilmastukseen on otettu laitoksella käyttöön. Nyt käynnissä olevilla vertailuilla selvitetään mahdollisen jatkuvan syötön vaikutuksia.

2.3.2 Ravinteiden kierto

Biologisessa kierrossa luonnosta peräisin olevat materiaalit kiertävät hyödyntäen luonnon omaa kiertokulkua. Muun muassa ravinteiden ohjaaminen takaisin maaperään kasvien hyödynnettäväksi on osa biologista kiertoa. Myös veden kierto on osa maapallon luonnollisia kiertoja.

Omassa toiminnassamme hyödynnämme biojätteen ja jätevesilietteen sisältämän bioenergian ja ohjaamme ravinteet kiertoon komposti- ja multatuotteina.

Kotitalouksien biojäte

Keräämme biojätettä kaikilta vähintään kymmenen huoneistoa käsittäviltä kiinteistöiltä. Vuonna 2020 tiukentuneet jätehuoltomääräykset ja tekemämme neuvontatyö siivittivät biojätteen keräysmäärän noin kolmen prosentin kasvuun edellisvuodesta. Myös koronatilanne on vaikuttanut siihen, että kotona tehdään ruokaa nyt enemmän, jolloin biojätettäkin syntyy enemmän. Silti jopa kaksi kolmasosaa kotitalouksien biojätteestä päätyy edelleen sekajätteeseen. Sekajätteen sisältämän biojätteen koostumuksesta valtaosa on keittiöissä syntyvää biojätettä. Kotitaloudet ovat myös suurin ruokahävikin lähde ruokaketjussa.

Biojätteestä ja -lietteestä tuotetaan laatulannoitesertifioitua Metsäpirtin multaa

Metsäpirtin yhdentyyppistä multaa valmistetaan siten, että biolietteen kierrätyksessä otetaan talteen ravinteita ja lisätään joukkoon turvetta. Seos kompostoidaan mekaanisesti ilmastoimalla niin kauan, että komposti voidaan todeta kypsäksi viranomaisten hyväksymällä testimenetelmällä. Tämän jälkeen kompostoituun tuotteeseen lisätään savespitoista hiekkaa ja kaliumpitoista biotiittijauhetta. Lopuksi multa seulotaan. Toisentyyppistä multaa taas valmistetaan Espoon Ämmäsuolla bio- ja viherjätteestä. Bio- ja viherjätekomposteja jälkikypsytetään aumoissa mekaanisesti ilmastaen niin kauan, että kompostit voidaan todeta kypsäksi viranomaisten hyväksymällä testimenetelmällä.

Metsäpirtin mullalle myönnettiin Laatulannoite-sertifikaatti vuonna 2020. Laatulannoite-sertifikaatti on kansallinen laatujärjestelmä kierrätysravinteista tuotetuille lannoitevalmisteille ja osoittaa, että tuote täyttää tiukat laatujärjestelmässä asetetut vaatimukset. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry ylläpitää kehitettyä kierrätyslannoitteiden laatujärjestelmää osana yhdistyksen toimintaa ja palvelutarjontaa. Laatulannoite-järjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille on kehitetty laajassa sidosryhmäyhteistyössä 2.7.2018–29.2.2020, ja sen päärahoittaja oli ympäristöministeriö.

6Aika: CircularHoodFood Kiertotalous kaupunkikortteleissa, ruoan vähähiilisyys, urbaani tuotanto ja biojätteenkierto -hanke edistää kiertotaloutta kaupungeissa

HSY on mukana hankkeessa, jossa tavoitteena on lisätä urbaania ruoantuotantoa ja ruoan arvostusta sekä kehittää biojätteen kiertoa kaupungeissa. Hanke edistää hiilineutraalin kaupunkiympäristön ja kestävän ruokajärjestelmän syntymistä ja ruoan hiilijalanjäljen pienenemistä sekä vauhdittaa aiheeseen liittyvän uuden liiketoiminnan, yhteistyön ja ratkaisujen syntymistä kokeilujen avulla. Tuloksena syntyy näkemyksiä parhaista käytännöistä ja kehitysnäkymistä.

Hanke on osa Suomen kuuden suurimman kaupungin 6Aika-strategiaa, ja se saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR). HSY:n koordinoimassa hankkeessa mukana ovat Metropolia, Vantaan kaupunki ja Helsingin yliopisto. Hanke kestää vuoden 2021 loppuun asti.

Hankkeessa on selvitetty tähän mennessä urbaanin ruoantuotannon, biologisen kierron ja ruoan kiertotalouden nykytila. Kierrätys lähtee käsistä -ideakilpailu tuotti viisikymmentä ideaa urbaaneihin ja kompakteihin kierrätysratkaisuihin kodeissa helpottamaan lajittelua arjessa. Ratkaisuja testataan ja kehitetään kodeissa kevään 2021 aikana yhteistyössä muun muassa Y-Säätiön ja Espoon Asunnot Oy:n kanssa.

Jätevesien ravinteet lannoitteiksi

Yksi parhaista esimerkeistämme ympäristövastuun kehittämisessä on RAVITATM-prosessi, jossa fosfori otetaan talteen suoraan jätevedestä aivan puhdistusprosessin lopussa jälkisaostamalla. Myös typpi saadaan prosessissa talteen lannoitteeksi soveltuvassa muodossa. Vuonna 2020 tehtiin pilottimittakaavaisen RAVITA-laitteiston tekninen koekäyttö, ja teknologiakehitys jatkuu osana RAHI-hanketta vuosina 2021–2022. Lisätietoja RAVITA-hankkeista löytyy HSY:n verkkosivuilta https://www.hsy.fi/ravita/.

2.3.3 Materiaalien kierto

Tavoitteenamme on 60 prosentin kierrätysaste koko seudun kotitalous- ja yhdyskuntajätteelle. Omalla vastuullamme ovat vain kotitalouksissa syntyvät jätteet, joten tarvitsemme omien tekojemme lisäksi koko seudun yhteistä toimintaa. Lisäksi kierrätysasteen saavuttamiseen vaikuttaa merkittävästi asukkaiden toiminta.

Vuonna 2020 tyhjensimme jäteastian lähes yhdeksän miljoonaa kertaa ja vastaanotimme Sortti-asemillamme yli 94 000 tonnia jätettä. Sortti-asemillamme kävi 580 000 asiakasta, mikä on 70 000 asiakasta enemmän edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi kiertävät keräysautomme vastaanottivat yhteensä 203 tonnia jätettä.

Kiinteistökohtainen muovipakkausten keräys on jatkanut kasvuaan. Keräsimme muovia yli 42 prosenttia edellisvuotta enemmän, yhteensä yli 6 000 tonnia.

Sekajätteen määrä nousi hieman vuonna 2020, noin 5 095 tonnia verrattuna edellisvuoteen.

Lisätietoja keräämiemme materiaalien määristä löytyy Jätehuollon vuositilastosta 2020. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2020 -raportti kertoo puolestaan alueen ympäristöluvista ja niiden mukaisesta tarkkailusta sekä laajemminkin ekoteollisuuskeskuksen toiminnasta.

2.3.4 Vesihuollon elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset

Teetimme vuonna 2019 arvion jätevedenpuhdistuksemme elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista (Life Cycle Assesment, LCA) diplomityönä Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella tehtiin vastaava arvio vuonna 2017, ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksesta on valmistunut malli vuonna 2020.

Jätevedenpuhdistuksen merkittävimmät ympäristövaikutukset olivat rehevöityminen, ilmaston lämpeneminen sekä fossiilisen energian kulutus. Suurimmat päästöt olivat typpipäästöt vesistöön ja typpioksiduuli ilmakehään, metanolin tuotannon päästöt sekä energian tuotannon päästöt ja turpeen käyttö lietteen kompostoinnissa. Vedenpuhdistuksen suurimmat ympäristövaikutukset tulevat alkaloinnin ja desinfioinnin kemikaalien tuotannosta sekä aktiivihiilien reaktivoinnista.

Ympäristövaikutusten lisäksi haimme elinkaariarviosta vastauksia esimerkiksi siihen, mihin meidän tulisi kiinnittää huomiota laitosten toiminnassa ja perusparannuksissa, mitkä toimet olisivat helpoiten toteutettavissa, miten voimme toimia, kun jätevedenpuhdistamon puhdistusvaatimukset tiukkenevat, ja minkälaisia ympäristövaikutuksia eri prosessivaihtoehdoilla ja tekniikoilla on.‍

Uhkana monimuotoisuuden kato

Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan elämän koko kirjoa: lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan koko yhteiskunnan panos. Luonnonvaroja on käytettävä kestävästi.

HSY:n toiminnalla on luonnon monimuotoisuutta heikentäviä ja vahvistavia vaikutuksia. Perustehtäväämme kuuluu huolehtia seudun asukkaiden tuottamista jätteistä ja jätevesistä ympäristövastuullisesti, millä voi olla luonnon monimuotoisuutta vahvistava vaikutus. Toimintamme vie kuitenkin maapinta-alaa, jätevesien päästöt vaikuttavat Itämeren ekosysteemeihin ja ilmastoa lämmittävät päästömme ovat haaste myös monimuotoisuudelle.

2.4.1 Vieraslajien torjunta

Vieraslajit ovat ihmisen avustamana uusille alueille levinneitä lajeja. Vieraslaji ja haitallinen vieraslaji määritellään EU:n vieraslajiasetuksessa1. EU:n vieraslajiasetuksen1 mukaan vieraslajia pidetään haitallisena, jos sen tuonnin tai leviämisen on todettu uhkaavan tai haittaavan luonnon monimuotoisuutta. EU:n vieraslajiasetus edellyttää, että jäsenvaltioissa on käytössä tehokkaita hallintatoimenpiteitä EU:n vieraslajiluettelon sisältämien laajalle levinneiden vieraslajien torjumiseksi.

Suomessa esiintyviä haitallisia vieraskasvilajeja ovat muun muassa jättiputki, japanintatar, jättipalsami ja kurttulehtiruusu, joiden leviäminen luontoon tulee estää. HSY ohjeistaa, että kasvit ja erityisesti ne osat, joista kasvi leviää (esim. siemenet, juuret) on hävitettävä jätesäkkiin pakattuna sekajätteenä. Kurtturuusun varsia ja juurakoita ei tarvitse pakata jätesäkkiin.

Kurtturuusuja ja muita vieraslajikasvijätteitä voi laittaa pieniä määriä kiinteistöjen jäteastioihin. Biojäteastiaan laitetut vieraslajikasvit ohjautuvat Espooseen Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen kompostointilaitokseen, ja sekajäteastiaan laitetut vieraslajikasvit ohjautuvat poltettavaksi jätevoimalaan. Ekoteollisuuskeskuksen alueella aloitettiin koetoimintaa, jonka tarkoituksena on selvittää parhaat työmenetelmät vieraslajikasveja sisältävien maa-aineskuormien käsittelyyn. Työtä jatkettiin vuonna 2020. Vieraslajikasveja sisältäviä maa-aineskuormia vastaanotettiin pääkaupunkiseudun alueelta 2 916 tonnia, mikä oli 120 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Maa-aineskasoista on kaivinkoneen lajittelukouralla poistettu kokonaisia kasvustoja. Kaivinkoneen välppäkauhalla poistettiin kiviä, juuria ja oksia maa-aineksen seasta. Vieraslajikasvien juurenpalat puhdistettiin maa-aineksen joukosta seulomalla. Kasvilajien osat haketettiin ja hyödynnettiin kompostoinnin tukiaineena. Puhdistetut maa-ainekset hyödynnettiin kaatopaikan pintarakenteissa.

2.4.2 Jäteveden vaikutuksien seuranta

Seuraamme vesistövaikutuksia yhteistyössä muiden merialueeseen vaikuttavien toimijoiden kanssa Pääkaupunkiseudun merialueen tarkkailuohjelman mukaisesti. Merialueen tarkkailun tavoitteena on seurata jäteveden vaikutuksia vesistössä. Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamojen vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin. Lisätietoja jätevedenpuhdistuksestamme löytyy Jäteveden puhdistus pääkaupunkiseudulla 2020 -raportista.

Vaelluskalojen nousua parannettiin hulevesiputken saneerauksella ja kalatien avulla

Olemme sitoutuneet edistämään Itämeren vaelluskalojen nousuesteiden poistamista. Taimenten kulku- ja elinolosuhteiden varmistamiseksi olemme suunnitelleet saneerausta yhteistyössä Vaelluskala ry:n, Helsingin kaupungin sekä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa.

Haaganpuron hulevesiputkena käytettiin komposiittiputkea, jonka sisäpohja on karhennettu ja jonka sisään voi asetella taimenten nousua helpottavia pohjaelementtejä. Lisäksi asennettiin valoa läpäiseviä kansia hulevesiverkoston tarkastuskaivoihin, jotta kalat osaisivat etsiytyä valoa kohti ja paremmin suunnistaa putkissa. Nousuesteinä olevia teräviä kiviä poistettiin ja putkeen asennettiin virtausnopeutta alentavia ohjureita kalojen nousua helpottamaan.

Puhdistamoitten ympäristöluvat sisältävät myös meritaimenen vaelluspoikasten ja vaellussiian poikasten istutusvelvoitteet. Vuosittain poikasten istutusvelvoite on noin 250 000 kappaletta.

Espoon Gumböleen valmistui kalatie, jota pitkin alkuperäinen taimenkanta pääsee ohittamaan Myllykosken padon ja liikkumaan kohti Nuuksion Pitkäjärveä. Kunnostustyö on tärkeä, sillä Gumbölenjoessa on yksi maamme 12 jäljellä olevasta alkuperäisestä meritaimenkannasta. Ennen lähes jokaisessa joessa oli oma kantansa. Ihmisten toimenpiteiden vuoksi kannat ovat vähentyneet. Nykyään meritaimen on erittäin uhanalainen.

Tutustu myös sitoumuksiimme Itämerihaasteessa.

2.4.3 Pölyttäjien pörriäisbaari

Ämmässuolla sijaitsee 3500 neliömetrin pörriäisbaari pölyttäjille. Pörriäisbaarin ideana on helpottaa muun muassa ruoantuotannon kannalta oleellisten pölyttäjien ahdinkoa ja edistää luonnon monimuotoisuutta. Pörriäisbaarin maasto vaihtelee paahteisesta kalliosta niittyihin ja lampeen, ja sinne on kerätty hyönteisille sopivia asuinpaikkoja, muun muassa reikäisiä puunrunkoja. Alueelle on kylvetty mesipitoisia niittykukkien siemeniä myös vuonna 2020. Vuosittaisten kylvöjen tarkoitus on saada alueelle monilajinen niittykasvikanta.

Niittyalueet on tehty sektoreittain peittämällä vanha maaperä eri paksuisilla kivituhkakerroksilla. Kivituhkakerroksen levittämisen tarkoitus on peittää alueella kasvavat lupiinikasvustot. Koetoiminnalla testataan eripaksuisten kivituhkakerrosten toimivuutta vieraslaji lupiinin torjunnassa. Toisen vuoden havaintojen perusteella kivituhka on estänyt pääosin lupiinin kasvun kaikilla kivituhkakerroksen paksuuksilla. Kivituhkakerrokset paksuudeltaan 10 ja 20 cm eivät riitä täysin tukahduttamaan lupiinin kasvustoja. Muutamassa havaitussa tapauksessa lupiinin kasvusto on tunkeutunut pohjamaasta 20 cm kivituhkakerroksen läpi. Vuoden 2020 havainnon perusteella 30 cm:n kerros kivituhkaa on suositeltava paksuus lupiinikasvustojen peittämiseen. Kasvukauden lopussa 2020 havaittiin biodiversiteetin kannalta kiinnostavimmat kivituhkalla itäneet kasvilajit neidonkieli, masmalo, ukontulikukka, tummatulikukka, harmio, keltamaite, ketoneilikka ja päivänkakkara. Niityn ensimmäisen kunnon kukinnan todettiin tapahtuneen kasvukaudella 2020. Pörriäisbaarin kasveja ja hyönteisiä seuraa vuosittain Villi vyöhyke ry.

2.4.4 Ämmässuon lintuseurannat

Seuraamme Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen linnustoa. Vuonna 2020 jätteenkäsittelykeskuksessa havaittiin lokkilajeista nauru-, kala-, selkä-, tuhkaselkä-, harmaa-, aroharmaa- ja merilokki. Lokkien yksilömäärät ovat vähentyneet Vantaan Energian jätevoimalan ja orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon myötä heikentyneen ravinnonsaannin vuoksi. Lokkien lisäksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella oleskelee pääasiassa varislintuja. Laskennoissa seurataan lokki- ja varislintujen lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen alueella esiintyvää muuta linnustoa, kuten kottaraisia ja parvilintuja saalistavia petolintuja. Yleisin Ämmässuolla havaittu petolintu vuonna 2020 oli kanahaukka.