Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2020

Tiedot

Julkaisija:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Tekijät: Juha Uuksulainen, Tiila Korhonen, Sirkka Kuisma-Granvik
Päivämäärä:
25.2.2021
Julkaisun nimi:
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2020
Kieli: fi
Yhteystiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100
00066 HSY
www.hsy.fi

Talous- ja hallintopäällikkö Juha Uuksulainen
Käyttöpäällikkö Tiila Korhonen
Ympäristöinsinööri Sirkka Kuisma-Granvik
etunimi.sukunimi@hsy.fi
Copyright:
HSY:n kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY

Tiivistelmä

Tämä raportti perustuu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen (viestinnässä kutsutaan nimellä Ämmässuon ekoteollisuuskeskus) alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja ympäristölupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin. Joiltain osin toimintoja on tarkasteltu ympäristölupien vaatimuksia laajemmin.

Ekomo-yhteistyön myötä HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Näiden toimintojen osalta ympäristövaikutukset on käsitelty tässä raportissa siltä osin kuin vaikutukset ovat mitattavissa koko jätteenkäsittelykeskuksen kattavilla tarkkailuilla. Vuonna 2020 Ekomo-yhteistyökumppaneita oli Ämmässuolla 14 kappaletta.

Vuosi 2020 oli hyvin poikkeuksellinen sekä Ämmässuolla että maailmalla. Maaliskuussa 2020 Suomeenkin rantautunut COVID19-pandemia aiheutti totuttuihin työskentelytapoihin muutoksia, joiden toteutuksessa onnistuttiin hyvin. Alueella ei ole ollut yhtään COVID19-tartuntaa vuoden 2020 aikana. Neljännes Ämmässuon henkilökunnasta siirtyi täysin etätyöskentelyyn ja läsnätyöskentelijät jakaantuivat vuoroihin niin, että taattiin sairastumistapauksissa toiminta Ämmässuolla ja jätteenkäsittelykeskusta ei tarvinnut sulkea karanteenien vaikutuksesta. Viranomaistarkastuksetkin saatiin hoidettua etäyhteyksillä. Pandemia aiheutti selviä muutoksia jätemäärissä, muun muassa kaupan ja teollisuuden biojätteen määrä laski merkittävästi vuoden 2020 aikana.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 370 639 tonnia vuonna 2020. Vuoden 2020 loppuun mennessä loppusijoitettavaksi loppusijoitusalueelle päätyi 1 967 tonnia jätettä. Lajiteltavaa jätettä vastaanotettiin 21 918 tonnia. Jätevoimalatuhkaa vastaanotettiin 4 099 tonnia ja jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan 70 125 tonnia vuonna 2020. Käsittelyä edellyttäneitä vaarattomaksi tai vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin pilaantuneiden maiden käsittelytoimintoon käsiteltäviksi tarkastelujaksolla yhteensä noin 3 621 tonnia. Bio- ja jätevesilietteen käsittelyyn vastaanotettiin 54 775 tonnia biojätettä sekä 3 099 tonnia jätevesiliettä vuonna 2020. Vuoden 2020 aikana valmistettiin noin 1 620 tonnia infamultaa. Kiviainespitoisia materiaaleja sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun yhteensä 83 584 tonnia. Vanhan kaatopaikan muotoilu päättyi vuoden lopussa. Loppusijoitusalueella hyödynnettiin kuonaa, kiviainespohjaisia jätteitä ja maa-aineksia loppusijoitusalueen liikennealueilla ja pintarakenteissa 77 541 tonnia.

Loppusijoitusalueelta kaatopaikkakaasua (CH4 51 %) kerättiin 7,65 milj. Nm3 (38,8 GWh) vuonna 2020. Vanhalta kaatopaikalta kaatopaikkakaasua (CH4 49 %) kerättiin 6,46 milj. Nm3 (31,4 GWh) vuonna 2020. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea. Kerätystä kaasusta 96 prosenttia hyödynnettiin kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput on jouduttu polttamaan soihduissa. Kaatopaikkakaasusta tuotettiin sähköä 29,6 GWh ja kaasuvoimalan tuottamaa aluelämpöä hyödynnettiin jätteenkäsittelykeskuksen alueella eri kiinteistöjen lämmityksessä 6 280 MWh. Kerättävä kaatopaikkakaasu riittää pitämään käynnissä enää yhden kaasumoottorin ja ORC:n, loppujen moottoreiden ollessa varakoneina.

Biokaasuvoimalalla tuotettiin 5,4 milj. Nm3 biokaasua (CH4 50 %) vuonna 2020. Sähköä biokaasuvoimala tuotti 10 959 MWh ja sen tuottamaa lämpöä hyödynnettiin alueella kaikkiaan 9 389 MWh. Vuoden 2020 aikana Ämmässuolla on yhteensä tuotettu sähköä 40,5 GWh, josta jätteenkäsittelykeskuksen ja energiatuotannon oma kulutus oli noin 14,9 GWh, loput sähköstä myytiin.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ei vuoden 2020 aikana ollut ympäristönsuojelulain 123 §:ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita. Sen sijaan lievempiä poikkeuksia ja häiriöitä oli aiempien vuosien tapaan useampia. Niistä ei kuitenkaan aiheutunut välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Biokaasua jouduttiin laskemaan ylipaineventtiilistä ulos 2.7.2020. Biojätteen vastaanotto siirrettiin vanhaan kompostointilaitokseen 28.12.2020, koska kompostointilaitoksessa aloitettiin esikäsittelytilan lattian korjaus. Biojätteen käsittelyn toiminnassa oli tammi- ja marraskuussa kytöpaloja.

Pitkään jatkuneiden sateiden vuoksi PVP5-altaan lievästi kuormittuneita vesiä jouduttiin juoksuttamaan noin 10 000 m3 HVA3-hulevesialtaan kautta hulevesien kanssa lounaisen avo-ojan kautta maastoon 20.12.2019–3.1.2020. Ämmässuon eteläisen hyötykäyttökentän esirakentamiskohteessa räjäytettiin huhti–heinäkuun välillä. Kalliopohjavesiputki 260/13 tuhoutui eteläisen hyötykäyttökentän esirakentamisen yhteydessä. Uusi korvaava havaintoputki asennettiin 14.7.2020.

Tuhkakuormasta 28.12.2020 ei tullut näytettä, joten pikatestiä ei saatu tehtyä. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan vuosihuollon takia sekajätettä vastaanotettiin laajennusalueen kentälle 18.5.–13.6.2020 ja 21.9.–16.10.2020. Palokunta avusti pakkaavan jäteauton sekajätekuorman palon sammutuksessa 30.9.2020. Jätteenkuljetusautojen hydrauliikkaa hajosi useamman kerran vuoden aikana ja hydrauliöljyä valui lajittelukentällä, paalikentällä, laajennusalueella puhtaan maan varastokasan vieressä, vastaanottokentällä, materiaalinkäsittelykentällä ja kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysaltaaseen. Öljyvuodot imeytettiin imeytysturpeella tai öljyntorjuntarakeilla.

Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettiin jätteenkäsittelykeskuksesta jätevettä 796 850 m3 vuonna 2020. TAL1/TAL11-tasausaltaasta viemäriin johdettu vesi ylitti teollisuusjätevesisopimuksessa asetetun sulfaatin raja-arvon kerran vuonna 2020. Vuosikuormat ylittivät E-PRTR:n eli Euroopan päästörekisterin raportoinnin kynnysarvot arseenin, kokonaistypen ja orgaanisen kokonaishiilen osalta.

Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä tehtyjen melumittausten mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason raja-arvoa. Laitamaan ja Råbackan mittauspisteiden keskiäänitasot mittausepävarmuus huomioiden alittivat ympäristöluvassa määritellyn 55 dB raja-arvon. Kolmperän mittauspisteellä mittausepävarmuus huomioiden ei voida todeta onko mittausten ja täten koko vuoden mittausten keskiäänitaso yli tai alle ympäristöluvassa määritellyn 55 dB raja-arvon. Kolmperän mittauspisteessä merkittävin melulähde oli Turunväylän melu.

Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemilla vuonna 2020. Myöskään haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo ei ylittynyt. Hajuja koskevia asiakaspalautteita vastaanotettiin 124 kappaletta vuonna 2020.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentoja, metaanimittauksia sekä jätetäytön tilan ja painumien tarkkailua jatkettiin aikaisempien vuosien tapaan vuonna 2020. Ympäristövaikutusten hallintaan kuuluvat tärkeänä osana myös rakenteiden ja laitteiden kunnon tarkkailu sekä niiden huoltaminen. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti. Vuonna 2020 on kiinnitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön ja viheralueiden hoidossa erityisesti huomiota haitallisten vieraslajikasvien torjuntaan.

HSY jätehuollolla on sertifioitu toimintajärjestelmä, joka täyttää kansainväliset laatu- ja ympäristövaatimukset (ISO 9001:2015, ISO 14001:2015) sekä työterveys- ja työturvallisuusvaatimukset (ISO 45001:2018). Viimeisein ulkoinen auditointi oli marraskuussa 2020, jolloin tarkastelun kohteena olivat toiminnan ohjaus, terveysvaarojen ja riskien tunnistaminen ja hallinta, biojätteen käsittely ja vaarallisen jätteen käsittely (tuhka).

Ämmässuon ja Kulmakorven alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin vuoden 2020 aikana kaksi tapaamista, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta sekä tiedotettiin Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. HSY:lla on käytössään tekstiviestipalvelu ja uutiskirje Ämmässuon lähiseudun asukkaille. HSY tukee nuorten ympäristökasvatusta tarjoamalla peruskoululaisille ja opiskelijoille mahdollisuuden vierailla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Jätteenkäsittelykeskukseen tehdään myös paljon asiantuntijavierailuja. Vuonna 2020 COVID19-pandemia rajoitti vierailujen määrää.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen merkittävimmät rakennusinvestoinnit ovat kohdistuneet viimeistelyrakenteisiin, biojätteen käsittelyyn sekä alueiden ja infran kehittämiseen vuonna 2020. Lisäksi rakennusinvestointeja on tehty muun muassa vesien ja kaasujen hallintaan liittyen.

Jätteenkäsittelytoimintoja tukeva tutkimustoiminta on painottunut erilaisiin kiertotaloutta edistäviin hankkeisiin kuten jätevesilietteen käsittelyyn ja kuonan hyödyntämiseen liittyviin tutkimuksiin sekä ekoteollisuuskeskusta tukevaan kehittämistyöhön. Lisäksi on jatkettu muun muassa kaatopaikkojen pintarakenteisiin sekä biojätteen käsittelyyn ja kiviainesten hyödyntämiseen liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä. Vuoden 2020 aikana edistettiin selvittelyjä energian tuottamiseksi tuulivoimalla.

Jätelain 1.1.2020 voimaan tulleessa muutoksessa täsmennettiin kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua (TSV) koskevaa sääntelyä. Muutos vaikutti Ämmässuolla selvästi muun muassa teollisuusbiojätteen sekä rakennus- ja purkujätteen vastaanottomääriin, trendi tulee olemaan myös seuraavina vuosina samanlainen.

Vuosi 2021 aloitetaan poikkeusolosuhteissa. Tavoitteena on saada kansallisen biojätekampanjan myötä kotitalousbiojätteen määrä kasvamaan. Visiona on, ettei alueella olisi enää jätteitä – vain raaka-aineita tuotteistettavana.