Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2018

Tiedot

Julkaisija:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Tekijät: Katja Ohtonen, Nelli Kaski ja Jarkko Niemi
Päivämäärä:
10.2.2020
Julkaisun nimi:
Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2018
Sarjan nimi ja numero:
HSY:n julkaisuja 1/2020
ISSN-L: 1798-6087
ISBN (pdf): 978-952-7146-47-7
ISBN (html): 978-952-7146-48-4
ISSN (verkkojulkaisu): 1798-6095
Kieli: fi
Sivuja: 7
Yhteystiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100
00066 HSY
puhelin 09 156 11
faksi 09 1561 2011
www.hsy.fi
Copyright:
Kansikuva: HSY / Jenni-Justiina Niemi
Kartat, graafit ja muut kuvat: HSY

Liitteet

Lyhenteitä ja määritelmiä
Lyhenne
Selitys
Englanniksi
BC
Musta hiili
Black Carbon
BaP
Bentso(a)pyreeni, orgaaninen syöpävaarallinen yhdiste, joka kuuluu polysyklisiin aromaattisiin hiilivetyihin
i-m3
Irtokuutiometri. 1m3:n tilaan mahtuva pilkemäärä, kun kappaleet ovat satunnaisessa järjestyksessä. Noin 2,4 kertaa kiintokuutiometri.
k-m3
Kiintokuutiometri. 1 m3 puuta.
m3
Kuutiometri
VOC
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet
Volatile Organic Compounds
OGC
Kaasumaiset orgaaniset yhdisteet
Organic Gaseus Compounds
Omakotitalo
Tässä raportissa omakotitalolla tarkoitetaan omakotitaloja ja erillistaloja eli kaikkia yhden asunnon taloja.
PAH
Polysykliset aromaattiset hiilivedyt
Pientaloasunto
Tässä raportissa pientaloasunnolla tarkoitetaan omakotitaloissa, erillistaloissa ja paritaloissa olevia asuntoja. Paritalossa on kaksi pientaloasuntoa.
PKS
Pääkaupunkiseutu eli Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa
PM1
Halkaisijaltaan alle 1 µm:n kokoiset hiukkaset
PM2,5
Halkaisijaltaan alle 2,5 µm:n kokoiset hiukkaset
p-m3
Pinokuutiometri. 1 m3:n tilana mahtuva pilkemäärä, kun kappaleet on pinottu säännöllisesti. Noin 1,4 kertaa kiintokuutiometri.

Muuntokertoimia
Mittayksikkö
Irto-m3
Pino-m3
Kiinto-m3
Irtokuutiometri, pilke (33 cm)
1
0,60
0,40
Pinokuutiometri, pilke (33 cm)
1,68
1
0,67
Pinokuutiometri, halko (100 cm)
1,55
1
0,62
Kiintokuutiometri
2,50
1,50
1

Lähde Alakangas ym. 2016

1000 kg brikettiä vastaa 2,33 kiinto-m3:a pilkettä (bioenergianeuvoja.fi).

1
MJ
0,2778
kWh
1
kWh
3,5997
MJ

Päälämmitysmuoto vastaajittain

Jokaisen kyselyyn vastaneen kohdalla on mahdollisuus verrata, kuinka rakennuksen päälämmitysmuoto rekisterin mukaan vastaa vastaajan omaa käsitystä päälämmitysmuodosta. Tiedot on koottu taulukkoon, johon pääsee alla olevasta linkistä. Maalämmön (83 %) ja sähkölämmityksen (78 %) osalta rekisteritieto vastaa melko hyvin vastaajien omaa käsitystä. Myös kaukolämmön osalta vastaavuus on melko hyvä (61 %). Sen sijaan muiden päälämmitysmuotojen kohdalla rekisteritieto vastaa heikosti vastaajien käsitystä päälämmitysmuodosta (2-38 %). Niistä vastaajista, joilla rekisteritieto päälämmitysmuodosta on "Puu", suurin osa (69-70 %) asuu oman käsityksensä mukaan sähkölämmitteisessä talossa. Taulukosta nähdään myös, että ne joilla rekisteritieto puuttuu (tyhjä), päälämmitysmuoto vastaajan oman käsityksen mukaan yleisimmin on sähkö (35 %), öljy (32 %), kaukolämpö (15 %) tai maalämpö (11 %). On huomioitava, että vastaajien määrä on pieni, joten tulokset ovat vain suuntaa antavia.

Liite 7.3. Päälämmitysmuoto: rekisteritieto ja vastaajan oma käsitys (pdf, 0.2 MB)

Tulisijatyyppien lukumäärät kaupungeittain ja päälämmitysmuodoittain
Tulisijat
Suora sähkö
Varaava sähkö
Keskus-
lämmitys öljyllä
Keskus-
lämmitys puulla varaajan kanssa
Uuni, takka tai muu puu-
lämmitys
Kauko-
lämpö
Maa-
lämpö
Muu lämmitys-
tapa
Pää-
lämmitys-
muototieto
puuttuu
Yhteensä
Ei puulla lämmitettäviä
11
1
10
9
3
3
1
38
Varaava takka
103
19
16
5
21
32
16
212
Leivinuuni
7
2
1
2
9
2
23
Puuliesi
13
1
4
1
1
20
Liesi-leivinuuniyhdistelmä
4
1
1
1
7
Takka-leivinuuniyhdistelmä
5
1
7
1
14
Takkasydämellä varustettu avotakka
6
1
6
4
10
27
Avotakka (ei suuluukkuja)
14
1
9
1
12
15
52
Puukamiina
7
1
5
13
Puulämmitteinen saunan kiuas
34
8
11
1
7
20
10
91
Puukeskuslämmityskattila
3
3
Öljy-puukaksoispesäkattila
6
1
7
Kiertoilmatakka
12
2
1
6
13
3
1
38
Pihakeittiöt ja paljut
4
1
2
1
8
2
18
Muu tulisija*
11
1
2
5
13
4
36
Yhteensä
231
42
68
0
8
70
137
41
2
599
Tulisijat
Suora sähkö
Varaava sähkö
Keskus-
lämmitys öljyllä
Keskus-
lämmitys puulla varaajan kanssa
Uuni, takka tai muu puu-
lämmitys
Kauko-
lämpö
Maa-
lämpö
Muu lämmitys-
tapa
Pää-
lämmitys-
muototieto
puuttuu
Yhteensä
Ei puulla lämmitettäviä
15
5
5
15
8
1
3
52
Varaava takka
51
19
7
1
3
20
16
9
1
127
Leivinuuni
5
1
1
2
9
Puuliesi
4
1
1
1
1
1
9
Liesi-leivinuuniyhdistelmä
2
2
Takka-leivinuuniyhdistelmä
2
2
1
2
3
1
11
Takkasydämellä varustettu avotakka
1
2
1
5
2
11
Avotakka (ei suuluukkuja)
14
6
10
15
8
2
55
Puukamiina
3
1
2
1
7
Puulämmitteinen saunan kiuas
18
17
10
10
14
5
74
Puukeskuslämmityskattila
2
1
3
Öljy-puukaksoispesäkattila
1
1
Kiertoilmatakka
4
1
4
5
1
15
Pihakeittiöt ja paljut
3
2
2
7
Muu tulisija*
10
3
3
4
3
1
24
Yhteensä
132
57
43
2
5
79
65
20
4
407
Tulisijat
Suora sähkö
Varaava sähkö
Keskus-
lämmitys öljyllä
Keskus-
lämmitys puulla varaajan kanssa
Uuni, takka tai muu puu-
lämmitys
Kauko-
lämpö
Maa-
lämpö
Muu lämmitys-
tapa
Pää-
lämmitys-
muototieto
puuttuu
Yhteensä
Ei puulla lämmitettäviä
15
1
6
6
3
1
1
33
Varaava takka
92
17
18
2
18
21
20
3
191
Leivinuuni
6
2
3
1
2
1
1
16
Puuliesi
6
3
3
12
Liesi-leivinuuniyhdistelmä
3
1
1
1
6
Takka-leivinuuniyhdistelmä
5
4
2
1
2
2
16
Takkasydämellä varustettu avotakka
5
6
2
2
15
Avotakka (ei suuluukkuja)
10
6
3
7
2
28
Puukamiina
4
1
1
4
1
11
Puulämmitteinen saunan kiuas
32
10
24
2
1
9
15
14
1
108
Puukeskuslämmityskattila
3
1
2
1
0
7
Öljy-puukaksoispesäkattila
10
1
1
12
Kiertoilmatakka
2
2
1
1
2
1
9
Pihakeittiöt ja paljut
2
1
1
2
1
1
8
Muu tulisija*
4
3
4
4
3
3
21
Yhteensä
189
42
85
4
6
51
65
46
5
493
Tulisijat
Suora sähkö
Varaava sähkö
Keskus-
lämmitys öljyllä
Keskus-
lämmitys puulla varaajan kanssa
Uuni, takka tai muu puu-
lämmitys
Kauko-
lämpö
Maa-
lämpö
Muu lämmitys-
tapa
Pää-
lämmitys-
muototieto
puuttuu
Yhteensä
Ei puulla lämmitettäviä
41
7
21
30
14
5
5
123
Varaava takka
246
55
41
1
10
59
69
45
4
530
Leivinuuni
18
5
4
1
5
12
3
48
Puuliesi
23
2
8
1
2
5
41
Liesi-leivinuuniyhdistelmä
9
2
1
1
1
1
15
Takka-leivinuuniyhdistelmä
12
5
4
2
4
12
2
41
Takkasydämellä varustettu avotakka
12
3
13
11
14
53
Avotakka (ei suuluukkuja)
38
7
25
1
30
30
4
135
Puukamiina
14
0
1
1
4
10
1
31
Puulämmitteinen saunan kiuas
84
35
45
2
2
26
49
29
1
273
Puukeskuslämmityskattila
3
6
3
1
13
Öljy-puukaksoispesäkattila
17
1
1
1
20
Kiertoilmatakka
18
5
2
11
20
5
1
62
Pihakeittiöt ja paljut
9
2
5
3
11
3
33
Muu tulisija*
25
7
9
13
19
8
81
Yhteensä
552
141
196
6
19
200
267
107
11
1499

* Muina tulisijoina oli mainittu mm. saunan pata, kakluuni, kaakeliuuni, kamiina sekä tynnyrisauna.

Tulisijojen käyttötapojen vaikutukset

Päästöarvio tehtiin tavanomaiselle poltolle, jossa huonon polton osuus on huomioitu. Kyseinen laskentatapa pyrkii kertomaan tavallisen polton päästöt. Alla (Kuva 21) on arvio, millaiset PM2,5-päästöt olisivat hyvällä poltolla, eli jos kaikki tulisijat toimisivat optimaalisesti, niitä käytettäisiin oikein ja polttopuu olisi kuivaa. Kappaleesta 4.5. näkee, kuinka paljon suuremmat huonon polton päästökertoimet ovat, ja kuvasta 15 hyvän ja huonon polton päästökertoimien vaihteluvälin eri tulisijatyypeille. Kattiloilla ei ole erikseen hyvän ja huonon polton päästökertoimia.

Kuva 21. Pääkaupunkiseudun PM2,5-päästöt (t/a) tavanomaisella ja hyvällä poltolla tulisijoittain.

Pääkaupunkiseudun PM2,5-päästöjä voitaisiin vähentää 27 t (palkkien erotus), jos asukkaiden polttotavat olisivat parhaat mahdolliset. Kuvasta 21 nähdään, että eniten päästövähennyspotentiaalia on varaavien takkojen ja puukiukauden päästöissä.

Vuosina 2020-2022 tulee voimaan ns. Ecodesign-asetus, joka määrittelee tulisijoille hiukkaspäästörajat. Tämä tulee vaikuttamaan uusien varaavien takkojen päästöihin. Vaikutus tapahtuu kuitenkin vasta pidemmällä aikavälillä, kun uusia asetuksen mukaisia tulisijoja saadaan riittävästi käyttöön. Asetus ei koske kiukaita. Kyselytutkimuksen mukaan (Kappale 3.3.12) ilman kannustumia vähäpäästöiset varaavat takat tai kiukaat korvaavat suurempipäästöisiä varsin hitaasti. Taloudellisilla kannustimilla voitaisiin nopeuttaa tulisijojen uudistumistahtia. Viestinnällä ja opastuksella hyvistä polttotavoista ja tulisijojen käyttötavoista on edelleen merkittävä rooli päästöjen vähentämisessä.

Asukkaille lähetetty kyselykaavake

Asukkaille lähetetty kyselykaavake on nähtävillä klikkaamalla linkkiä.

Liite 7.6. Puunpolttokyselyn kaavake (docx, 0.2 MB)‍

Työtehoseuran laatimat yhteenvetotaulukot

Työtehoseuran laatimat yhteenvetotaulukot kyselyn vastauksista ovat nähtävillä klikkaamalla linkkiä.

Liite 7.7. Työtehoseuran yhteenvetotaulukot (xlsx, 84.0 KB)

Liite 7.7. Työtehoseuran yhteenvetotaulukot tulostusversio (pdf, 0.5 MB)

Työtehoseuran laatima tulkinta Kuivaa asiaa -hankkeeseen liittyvistä kysymyksistä

Työtehoseuran laatima tulkinta Kuivaa asiaa -hankkeeseen liittyvistä kysymyksistä on nähtävillä klikkaamalla linkkiä. EAKR-rahoitteisessa Kuivaa asiaa -hankkeessa kehitetään asukkaille uusia polttopuupalveluita ja annetaan vinkkejä oikeaoppiseen polttopuun säilytykseen ja polttoon. Lisätietoja hankkeesta saa sivulta poltapuhtaasti.fi.

Liite 7.8. Työtehoseura Kuivaa asiaa -hankkeen kysymysten vastaukset (pdf, 0.4 MB)

Päästökerroinaineisto

SYKEltä saatu päästökerroinaineisto on nähtävillä klikkaamalla linkkiä.

Liite 7.9. SYKEltä saatu päästökerroinaineisto (pdf, 0.6 MB)