Vastuullisuus 2020

Vastuullisuusraporttimme on laadittu Global Reporting Initiative (GRI) -standardin perustason vaatimusten mukaisesti. Jokaisen olennaiseksi määritellyn näkökohdan osalta on raportoitu vähintään yksi indikaattori. GRI-sisällysluettelo löytyy luvusta 9.

Raporttia ei ole varmennettu riippumattoman kolmannen osapuolen toimesta.

Raportin sisällön määrittely

Valitsimme raportoitavat tavoitteet ja tulokset strategiamme ja sidosryhmiemme tärkeinä pitämien aiheiden pohjalta. Raportoinnin periaatteina ovat: läpinäkyvyys, olennaisuus, vertailtavuus, havainnollisuus, kontekstisidonnaisuus sekä saavutettavuus.

Raportin sisältö perustuu strategiaamme sekä osana toiminta- ja taloussuunnitteluprosessia tehtävään toimintaympäristön muutoksien ennakointiin sekä säännöllisesti laadittaviin maine-, asiakastyytyväisyys- ja henkilöstökyselyihin, joiden avulla kartoitamme sidosryhmiemme näkemyksiä.

Mainetutkimuksessamme vuonna 2020 olennaisimmiksi tulevaisuuden kehityskuluiksi nousivat seuraavat:

”Sekä ulkoiset että sisäiset sidosryhmät kokevat, että ilmastonmuutos ja ympäristöhaasteet tulevat vaikuttamaan eniten HSY:n toimintaan tulevaisuudessa.

Ulkoisten sidosryhmien vastauksissa myös kestävä kehitys, kierrätys ja kiertotalous nousevat vahvasti esiin.

Sisäisten sidosryhmien vastaajat sen sijaan kokevat teknologian kehityksen ja digitalisaation toiseksi vahvimmaksi yhteiskunnalliseksi kehityskuluksi, joka tulee vaikuttamaan HSY:n toimintaan”.

Vuonna 2020 toteutettiin koko henkilöstölle pulssikysely, joka oli jatkoa vuoden 2019 Henkilöstökyselylle. Reilu puolet vastaajista oli sitä mieltä, että HSY:n valituissa kehityskohteissa ei ollut tapahtunut muutosta vuoden aikana.

• Joka neljäs koki yhteistyön parantuneen eri yksiköiden välillä vuoden aikana. Tämä koettiin myös eniten parantuneeksi tekijäksi.
• Työilmapiiri lähimmässä työyhteisössä arvioitiin koko kyselyn parhaaksi tekijäksi.
• Sen sijaan joka kolmas koki erityisesti tiedonkulun yksiköiden välillä heikentyneen. Se koettiin myös eniten heikentyneeksi tekijäksi vuoden aikana.
• Lisäksi joka neljäs koki yhteisten pelisääntöjen noudattamisen sekä johdon ja henkilöstön keskinäisen arvostuksen ja luottamuksen heikentyneeksi. Johdon ja henkilöstön välinen arvostus ja luottamus arvioitiin koko kyselyn heikoimmaksi tekijäksi.
• Pulssikyselyssä tehdyssä mittauksessa kokemukset häirinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta kasvoivat hieman edellisvuoden mittauksesta.

Lue lisää Henkilöstökertomuksestamme.

Raportin kattavuus ja lähtötiedot

Kasvihuonekaasupäästöt

Otamme päästölaskennassamme huomioon kolme tärkeintä kasvihuonekaasua: hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Tulokset esitetään hiilidioksidiekvivalentteina, jolloin metaani- ja typpioksiduulipäästöt muutetaan ilmastonlämmityspotentiaaliltaan vastaavaksi määräksi hiilidioksidia.

Päästöseurantamme nojaa GPC-standardin Scope 2 -mukaiseen tarkasteluun kattaen jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksessa syntyvät prosessipäästöt, omien ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineen käytön sekä kiinteistöjen energian hankinnasta aiheutuvat päästöt. Laskennan taustalla on IPCC:n päästöinventaarien metodiikka ja laskentaparametrit sekä Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen päästökertoimet.

Kaatopaikan ja jätevedenpuhdistuksen päästötiedot perustuvat pääosin laitoksilla tehtäviin mittauksiin. Biojätteen ja lietteen kompostoinnin päästöt määritetään laskennallisesti hyödyntämällä Suomen ympäristökeskuksen kehittämää laskentatapaa ja -työkalua (KASVENER).

Omasta toiminnastamme aiheutuvien suorien kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi seuraamme myös ulkoisten palveluntarjoajien kasvihuonekaasupäästöjä. Ulkoiset palvelut sisältävään päästötarkasteluun on sisällytetty toimintamme näkökulmasta keskeisimpiä ulkoistettuja toimintoja, kuten palveluntarjoajien kuljetuksia, ajoneuvojen ja työkoneiden käyttöä, sekä henkilöstön työmatkoja.

Päästöt vesiin

Jätevedenpuhdistusta koskevat tiedot ja laskelmat voi tarkastaa Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2020 -raportista.

Materiaalien ja ravinteiden kierto

Materiaalitase on suuntaa-antava laskelma. Jätemäärien laskenta perustuu pääsääntöisesti vastaanotetun jätteen punnitukseen. Jätejakeiden sisältöä on eritelty muun muassa HSY:n jätehuollon vuositilasto 2020 -raportissa. Jätteiden ominaispainot kuitenkin vaihtelevat muun muassa vuodenajoittain, ja siksi taselaskenta ei ole eksakti.

Materiaalitaseen laskennan lähtötiedot on kerätty tietokannoista, omista vuosiraporteistamme ja asiantuntijoiltamme. Laskenta kattaa HSY:n oman toiminnan materiaalivirrat eli prosesseissamme (vedenpuhdistus, jätevedenpuhdistus, viemäri- ja vesijohtoverkostot, jätehuolto) käytetyt materiaalit sekä vastaanottamamme ja käsittelyyn lähettämämme sekä alueellemme jääneet ja varastoidut materiaalit. Materiaalitaseeseen eivät sisälly pienet materiaalivirrat, kuten toimistotarvikkeet, eivätkä ulkoisten toimijoiden, kuten Ekomon yritysten, materiaalivirrat.

Materiaalitaseen sisältöerittely:

Sisään-virrat

• Vastaanotetut jätteet: Sortti-asemien ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottamat eri jätelajit sekä kiinteistöiltä kerätty sekajäte
• Kemikaalit ja tukiaineet: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa, veden- ja jätevedenpuhdistuksessa sekä lietteen kompostoinnissa käytetyt kemikaalit ja tukiaineet
• Muut materiaalit: HSY:lle tulevat vesihuollon kaivumassat ja -materiaalit sekä polttoaineet
• Raakavesi: puhdistettu raakavesi
• Jätevesi: pitää sisällään sekä laskutetun jäteveden että vuotoveden jätevesiverkkoon

HSY-palkki

• Rakenteissa hyödynnetty: sekä kaatopaikka- että muissa ympäristörakenteissa hyödynnetyt materiaalit (pysyvä sijoitus)
• Loppusijoitettu jäte: kaatopaikalle loppusijoitetun jätteen määrä
• Säilytys myöhempää hyötykäyttöä varten: varastoidut jätteet ja materiaalit, esim. jätepaalit, louheet
• Biokaasu omaan käyttöön: biojätteen ja jätevedenpuhdistuksen lietteen mädätyksessä syntyvä biokaasu ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikalta kerätty kaatopaikkakaasu, joita hyödynnetään HSY:n omassa käytössä

Ulos-virrat

• Sekajäte jätevoimalaan: kiinteistöiltä, Sorteilta ja Ämmässuolta voimalaan toimitetut jätteet
• Maanrakennuskäyttöön: mm. louheet ja kuonan mineraalit, joita hyödynnetään maanrakennuskäytössä tai kaatopaikkarakenteissa HSY:n ulkopuolella
• Multa: Metsäpirtin multatuotteet
• Komposti: biojätteen käsittelystä ja jätevesilietteen mädätyksestä valmistettu komposti
• Muu materiaalihyötykäyttö: muiden hyötyjätteiden kuin biojätteiden ohjaaminen kierrätykseen (mm. metallit, lasit, pahvit, ser)
• Liete: liete, joka ohjattu HSY:n ulkopuolelle
• Biokaasusta sähköä: biokaasusta valtakunnan verkkoon tuotettu sähkö (muunnettu tonneiksi)
• Muu energiahyötykäyttö: muihin energian hyödyntämisprosesseihin ohjatut jätteet (mm. vaaralliset jätteet, hake)
• Biokaasun myynti: HSY:n ulkopuolelle myyty biokaasu
• Maankaatopaikalle: HSY:ltä lähtevät verkostojen kaivuiden yhteydessä syntyneet materiaalit
• Biokaasun soihtupoltto: hyödyntämätön biokaasu
• Vesijohtoverkkoon: sisältää hyväksytyn käytön ja vuotoveden
• Puhdistettu jätevesi: mereen ohjattu puhdistettu jätevesimäärä

Jätevedenpuhdistuksen elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset

Jätevedenpuhdistuksen elinkaarianalyysin metodit, työkalut ja tarkemmat tulokset löytyvät Kiia Mölsän diplomityöstä Life cycle assessment of a wastewater treatment and a sludge handling process – Current state and future scenarios.

Asiakaspalvelu ja henkilöstö

Sosiaalista vastuuta koskevat tiedot (pl. palvelun laatu ja hinta) on kerätty vuotta 2020 koskevasta henkilöstökertomuksestamme, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmastamme vuosille 2021–2022 sekä asiakastutkimuksistamme.

Vesihuoltopalvelujemme laatu- ja hintatiedot sekä vastaavat vertailutiedot muilta vesihuoltolaitoksilta on kerätty vesihuollon tietojärjestelmä VEETI:stä.