SeutuData'23

SeutuData-aineistokokoelma sisältää useita kartta-aineistoja, jotka ovat peräisin eri kartantuottajilta. Ne soveltuvat mm. taustakartoiksi, teemakarttojen luomiseen sekä tutkimuksen tueksi. Kartat ovat suurimmaksi osaksi vektorimuotoisia. Kartta-aineistoista on tehty muutamia valmiita työtiloja, jotka on helppo ottaa käyttöön oman työskentelyn pohjalle (.wor-päätteiset Mapinfo-tiedostot).

Oheisessa taulukossa on listattuna kaikki SeutuDatan kartta-aineistot ja niiden keskeisimmät ominaisuustiedot kuten kartan mittakaava. Karttojen julkaisulupa-asiat ja lisenssiehdot ovat kuvattu kirjan

Seutukartta

Seutukartta on Helsingin Seudun neljäntoista kunnan tiedoista koottu yleiskartta, joka kuvastaa alueen maankäyttöä, liikenneverkkoa sekä hallinnollisia aluejakoja. Seutukarttaa voidaan hyödyntää erilaisissa analyyseissä, karttatuotteiden lähtöaineistona sekä taustakarttana. Suositeltava mittakaava aineiston käytössä on 1:10 000- 1:50 000. Kartta-aineisto on yleistetty kuntien opaskartta-aineistoista. Hallinnolliset aluerajat on esitetty siinä mittakaavassa, missä kunnat niitä ylläpitävät.

Seutukartta koostuu vektorimuotoisista tasoista sekä työtiloista, jotka on helppo ja nopea ottaa käyttöön. Seutukartta on jaettu maankäyttöä (rakennettu alue, rakentamaton alue, teollisuusalue, vesialue), liikenneverkkoa ja hallinnollisia aluejakoja kuvaaviin tasoihin. Seutukartan tasot on esitetty tarkemmin alla olevissa taulukoissa.

Aineistoon on lisätty kaksi koko aluetta kuvaavaa rasterimuotoista karttaa (maankäyttö, liikenne), joista on tulostettu kaksi eri versiota (tarkempi ja yleispiirteisempi, tiedostomuoto png). Lisäksi aineistoon sisältyy ruutukartat (ruutukoot 250 m, 500 m, 1 km ja 2 km).

Seutukartta päivitetään vuosittain ja sitä ylläpitää HSY:n ja kuntien yhteisen sopimuksen mukaisesti Helsingin kaupunkimittauspalvelut. Seutukartta jaetaan osana HSY:n vuosittain julkaisemaa SeutuData-tuotetta sekä avoimena datana HSY:n avoin data -sivustolla sekä Helsingin kaupunkimittauspalveluiden avoin data -sivustolla. Seutukartan käyttö- ja julkaisuehdot määräytyvät ”Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin” mukaisesti. Aineistoja käytettäessä tulee mainita lähdetiedot.

Suomen kuntajako

Kuntajakoaineisto on Maanmittauslaitoksen kerran vuodessa tuottama vektoriaineisto. Se tuotetaan kiinteistörekisteristä koko Suomen laajuisena, eikä kuntien rajoja ole yleistetty. Kunnat ovat aineistossa maa- ja merialueineen (aineistoa ei ole leikattu rantaviiva-aineistolla). Ominaisuustietoina ovat kuntanumerot ja kuntien nimet suomeksi sekä ruotsiksi.

Kuntajako-aineisto soveltuu käytettäväksi esimerkiksi tausta-aineistona, erilaisissa analyyseissä sekä kartta-aineistojen lähtötietona. Aineisto on Maanmittauslaitoksen avointa dataa.

Kaupunginosat

Kaupunginosat-aineisto koostuu pääkaupunkiseudun kuntien kaupunginosista, jotka määräytyvät asemakaavoituksessa. Kaupunkien mittausosastot ylläpitävät aineistoja asemakaavojen ja kantakartan perusteella. Aineisto on koostettu HSY:ssä kaupunkien rajapinta-aineistoista. Aineisto sisältää kuntanumeron, kaupunginosan numeron sekä nimen suomeksi ja ruotsiksi.

Postinumeroalueet Suomi

Tilastolliset postinumeroalueet on muodostettu paikkatietomenetelmin rakennuspisteiden avulla väestötietojärjestelmästä peräisin olevan postinumerotiedon perusteella. Alueet eivät perustu hallinnollisiin jakoihin, eli ne saattavat sijoittua useamman kunnan alueelle. Postinumeroalueen raja sijoittuu pääsääntöisesti kahden eri postinumeron omaavan rakennuksen puoliväliin. Rajaustarkkuus on parempi tiiviisti rakennetulla alueella.

Postinumeroalueita voidaan hyödyntää vaihtoehtoisena aluejakona, kun ei haluta turvautua esimerkiksi tilastollisiin aluejakoihin. Postinumeroaineistosta on kaksi versiota. Toinen tiedosto kattaa kaikki Suomen kunnat maa- ja merialueineen ja toinen kattaa ainoastaan maa-alueet (leikattu rantaviiva-aineistolla).

Aineistossa on mukana myös tilastotietoa. Tilastokeskus on kerännyt aineistoon keskeisimpiä muuttujia, joiden avulla alueiden kuvaaminen ja vertailu on helppoa. Postinumeroalueet-aineisto sisältää tietoja asukasrakenteesta, koulutusasteesta, asukkaiden ja talouksien tuloista, talouksien koosta ja elämänvaiheesta, rakennuksista ja asunnoista, työpaikoista sekä asukkaiden pääasiallisesta toiminnasta. Tarkemmat tietokuvaukset löytyvät Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

Tilastokeskuksen postinumeroalueaineisto on avointa dataa ja edellyttää käyttäjältä avoimen datan lisenssin noudattamista.

Pääkaupunkiseudun postinumeroalueet

Pääkaupunkiseudun postinumeroalueet aineisto on tuotettu HSY:ssä yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Tuote on syntynyt käyttäjien tarpeesta tarkempaan aluerajaukseen kuin mitä Postinumeroalueet Suomi -aineisto tarjoaa. Aineisto soveltuu tarkkojen analyysien sekä tilastollisten tarkastelujen tekoon.

Postinumeroaluerajaukset on tuotettu pitkälti kuntien omien rajausten pohjalta. Siten ne ovat kuntien omien postinumeroaluerajausten kanssa yhteensopivia. Seudulliseksi yhtenäistetyn aineiston tarkkuus vaihtelee hieman kunnittaisten lähtötietojen ja ylläpitokäytäntöjen takia. Postinumeroalueet eivät ole sidoksissa hallinnollisiin jakoihin, joten ne sijoittuvat osin useamman kunnan alueelle.

Aineisto sisältää tiedon postinumerosta, postitoimipaikasta, kunnasta sekä postinumeroalueen nimestä. Nimitieto on viitteellinen. Postinumeroalueen nimi on peräisin Tilastokeskuksen Paavo-postinumeroalueaineistosta. SeutuDatassa Paavo-postinumeroalueet löytyvät nimellä Postinumeroalueet Suomi.

Paavo-postinumeroalueaineisto sisältää postinumeroalueittaista tilastotietoa, joka on yhdistettävissä pääkaupunkiseudun postinumeroalueaineistoon. Pääkaupunkiseudun postinumeroalueet aineisto on geometrialtaan Tilastokeskuksen vastaavaa tuotetta tarkempi. Molemmat postinumeroalueaineistot ovat avointa dataa. 

Asemakaavoitettu alue

Aineisto käsittää pääkaupunkiseudun lainvoimaisten asemakaavojen ja asemakaavojen muutosten ulkorajauksen vektorimuotoisena kaupungeittain. Aineistossa on mukana myös voimassa olevia maanalaisia asemakaavoja sekä rakennuslain mukaisia rakennuskaavoja siltä osin, kun niitä on vielä voimassa.

Aineisto ei sisällä yksittäisten asemakaavojen ulkorajoja eikä tietoa suunnitellusta maankäytöstä, vaan kaupungin koko asemakaava-alueen ulkorajan. Aineistossa on ominaisuustietoina kuntakoodi sekä asemakaavoitetun alueen kokonaispinta-ala.

Maastotietokanta

Maastotietokanta sisältää maastoa ja rakennettua ympäristöä esittävää tarkkaa tietoa. Maastotietokannan sijaintitietojen tarkkuus vastaa mittakaavaa 1:5000–1:10 000. Maanmittauslaitos ylläpitää maastotietokannan tiestöä jatkuvasti, hallintorajoja vuosittain ja muiden tietojen ajantasaisuus vaihtelee noin 5–10 vuoden välillä alueittain. SeutuData-aineistopaketissa olevaa maastotietokantaa on jalostettu HSY:ssä kuvaustekniikan osalta paremmin kuvaruutukäyttöön sopivaksi ja käyttäjäystävällisemmäksi. Karttatasojen sisältö on kuvattu oheisessa taulukossa.

Maastotietokantaa voi käyttää monenlaisissa karttatuotteissa. Sitä voidaan myös käyttää erilaisissa GPS-paikannusta hyödyntävissä paikannus-, reitinhaku-, ylläpito- ja tiedonkeruusovelluksissa. Lisäksi Maastotietokantaa käytetään apuna rakentamisen suunnittelussa, kaavoituksessa sekä erilaisissa ympäristöön liittyvissä tutkimuksissa ja seurannoissa.

Maastotietokanta on ollut Maanmittauslaitoksen avointa dataa vuodesta 2012 lähtien. Ennen vuotta 2012 julkaistujen aineistojen kohdalla tulee pyytää julkaisulupa. Sen jälkeen ilmestynyttä Maanmittauslaitoksen avointa dataa saa kopioida, levittää ja julkaista vapaasti. Aineistoa saa muokata ja hyödyntää kaupallisesti sekä käyttää niitä osana sovellusta tai palvelua. Maastotietokantaa julkaistaessa tulee noudattaa kirjan alussa ilmeneviä ohjeita ja sääntöjä avoimen datan julkaisusta. Myös HSY:n jalostamat kuvaustekniikat voidaan julkaista Creative Commons 4.0 Nimeä -lisenssin mukaisesti avoimena datana. Maastotietokannan ominaisuustietojen tarkemmat kuvaukset löytyvät Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä maastotietokannan kohdemallista.

Digiroad

Digiroad on kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka sisältää teiden ja katujen keskilinjageometrian sekä liikenteeseen liittyviä ominaisuustietoja. Viivamuotoisiin kohteisiin kuuluvat autolla ajettavat tiet, autoille tarkoitetut lautta- ja lossiyhteydet sekä erilliset kevyen liikenteen väylät. Digiroad sisältää tiehen ja liikenteeseen liittyviä ominaisuustietoja. Digiroadin tietojen lähteitä ovat Maanmittauslaitos, Liikennevirasto, kunnat sekä muutamat muut viranomaiset. Karttaa voidaan hyödyntää erilaisissa analyyseissä ja kartta-tuotteiden lähtöaineistona.

SeutuDatassa oleva Digiroad vastaa 1/2024 K-toimitusmuodon päivitysversiota (1.1.2024). Kyseisen version tielinkkigeometrian perustuu Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 1.11.2023 tilanteeseen. Marraskuussa 2022 tielinkin ID vaihtui Digiroadissa uuteen tunnisteeseen, joka muodostuu Maanmittauslaitoksen kansallisen maastotietokannan tunnisteesta ja tielinkin versionumerosta (esim. 00000ece-8555-4a89-9062-a99cd440c162:1). Aineistoa on muokattu HSY:ssä kuvaustekniikan osalta ja puuttuvan tiedon merkinnällä. Muilta osin aineisto vastaa Digiroadin alkuperäistä tielinkkiaineistoa. Tarkemmat kuvaukset, ohjeet ja tiedot . Digiroad-aineiston voi ladata täydessä laajuudessa Väyläviraston sivuilta.

Avoimet seudulliset karttatuotteet

Tuotamme ja tarjoamme paljon avoimia seudullisia karttatuotteita, mutta emme pysty lisäämään niitä kaikkia SeutuData-paketille esim. suuren koon vuoksi. Helsingin seudun ortoilmakuva ja Helsingin seudun maanpeiteaineisto ovat esimerkiksi niin suuria aineistoja, että niiden jakelu SeutuDatalla, ei olisi järkevää. Kyseiset tuotteet on kuitenkin nostettu esiin tähän ohjekirjaan, jotta mahdollisimman moni löytäisi ne käyttöönsä. Kartat ovat avointa dataa ja kaikkien saatavilla avoimesta rajapinnasta. Kaikkiin tuottamiimme avoimiin aineistoihin kannattaa tutustua HSY:n avoimen datan karttapalvelussa sekä avoimen datan sivuilla www.hsy.fi/avoindata.  

Helsingin seudun ortoilmakuva

‍Seudullista ortoilmakuvaa on kuvattu kahden vuoden välein, vuodesta 2015 alkaen. Uusin aineisto on vuodelta 2023. Kuvat otetaan aina kesäaikaan, jolloin puut ovat vehreitä. Alueellinen kattavuus ja resoluutio vaihtelee hieman vuosittain. Aineistot on toteutettu yhteishankintana ja hankintavastaavana on toiminut Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) -kuntayhtymä.

Ortoilmakuvat ovat saatavilla sekä RGB- että väri-infrakuvina (CIR). Vuoden 2021 osalta molemmat kuvamosaiikit ovat tarjolla avoimessa rajapinnassa. Aikaisempien vuosien osalta tällä hetkellä avointa dataa tarjotaan rajapinnan kautta vain väriortokuvamosaiikkina (RGB-kuva). Väärävärikuvia tai muita irrotuksia voi tarvittaessa tiedustella sepe@hsy.fi.

Aineisto on ETRS-GK25-koordinaattijärjestelmässä ja niiden maastoresoluutio (GSD) on 20 tai 25 cm/pix.

Alueellinen kattavuus:

2021 (GSD 25 cm): Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava ja Järvenpää

2019 (GSD 20 cm): Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava

2017 (GSD 20 cm): Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava ja Nurmijärvi

2015 (GSD 20 cm): Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava ja Sipoo

Ortoilmakuvien tarkkuutta on heikennetty Puolustusvoimien määrittämiltä alueilta aluevalvontalain mukaisesti siten, että näillä alueilla kuvan tarkkuus on GSD 40 cm.

Copyright-merkinnässä tulee ilmoittaa kaikki hankinnassa mukana olleet tahot ja aineiston vuosiluku. Esim. Ortokuva (c) Alueen kunnat, HSY, HSL ja Puolustusvoimat 2021.

Helsingin seudun maanpeiteaineisto

Helsingin seudun maanpeiteaineisto on vuodesta 2014 alkaen kahden vuoden välein tuotettu tarkka paikkatietoaineisto, jota voi hyödyntää mm. maanpeitteen muutosten seurantaan. Uusin aineisto on vuodelta 2022.

Helsingin seudun maanpeiteaineistossa maanpinta on luokiteltu teihin ja rakennuksiin, muuhun vettä läpäisemättömään pintaan, vettä läpäisevään pintaan, eri korkuisiin kasvillisuusluokkiin, avokallioihin ja vesialueisiin. Maanpeiteaineistoa käytetään mm. hulevesiselvityksissä, ympäristön tilan seurannassa, opetuksessa ja tieteellisissä tutkimuksissa.

Aineiston tuotanto perustuu uusimpiin seudullisiin ortoilmakuviin ja kaupunkien omiin paikkatietoaineistoihin ja pistepilviin. Aineisto on tuotettu HSY:n johdolla ja yhdessä kaupunkien kanssa kahden vuoden välein, vuodesta 2014 alkaen.

Helsingin seudun maanpeiteaineisto on avointa dataa. Aineistoa voi katsella ja ladata HSY:n avoimen datan karttapalvelusta. Lisäksi se on saatavilla avoimista rajapinnoistamme, ja jos haluaa aineiston tietyltä alueelta, tilauksen voi lähettää osoitteeseen sepe@hsy.fi.

Aineisto on saatavilla vektori- ja rasteriformaatissa, ja se on ETRS-GK25 -koordinaattijärjestelmässä (EPSG:3879). Vektoriaineistot on jaettu maanpeiteryhmittäin omiksi tasoikseen ja rasteriaineistot 2,5 km ruutuihin.

Aineistot ja niiden tuotantomenetelmät on kuvattu tarkemmin HSY:n , josta löytyy myös kunkin aineiston loppuraportit. Saatavilla on myös latvuspeittoa kuvaava versio, jossa ortoilmakuvilta havaittua puustoa ei ole leikattu teillä tai rakennuksilla, jolloin teiden tai rakennusten yllä olevat latvukset erottuvat.

Karttasarja PKS

PKS karttasarja on ollut mainittuna SeutuData ohjekirjassa muutaman vuoden, sillä se on ollut hyvä seudullinen taustakartta, kun tarvitsee eri mittakaavaan skaalautuvan taustakartan. Tuotetta voi yhä käyttää mutta sen käytössä tulee huomioida, että karttasarjan viimeinen versio on v 2021 alusta. Tässä versiossa Espoon ja Helsingin osalta ajantasaisuus on vuoden 2021 alun tasalla, mutta Vantaan osuus on ylläpitosyistä vuoden 2019 tasalla. 

Pääkaupunkiseudun karttasarja on kolmen karttatuotteen yhdistelmä. Se muodostuu PKS yleiskartasta, PKS opaskartasta ja kiinteistökartoista. Karttasarjaa tuotetaan rajapintana ja siihen on yhdistetty kaikkien pääkaupunkiseudun kuntien edellä mainitut aineistot yhdeksi tuotteeksi. Tuote soveltuu hyvin paikkatieto-ohjelmistojen ja karttapalveluiden taustakartaksi.

Karttasarjassa esitettävä kartta vaihtuu tarkastelutasosta eli mittakaavasta riippuen. Karkeimmalla tarkkuudella näkyy yleiskartta, joka sopii hyvin yleissilmäyksen luomiseen. Tästä tarkemmalle tasolle siirryttäessä kartta muuttuu PKS opaskartaksi, joka on hieman edellistä tarkempi ja soveltuu mm. paikantamiseen. Opaskartta ei ole mittatarkka, vaan esimerkiksi teiden leveydet ja monet maaston kohteet ovat liioiteltuja luettavuuden vuoksi. Opaskarttaa ja yleiskarttoja ei tule käyttää tarkkuutta vaativissa töissä mittakaavansa ja yleistysasteensa vuoksi.

K‍arttasarjan tarkin taso opaskartan jälkeen on kiinteistökartta. Kiinteistökarttataso on yhdistelmä kuntien kiinteistökartoista, minkä takia kuntarajoilla voi huomata hieman toisistaan poikkeavat kuvaustyylit (Espoossa nimellä kantakartta). Kiinteistökartassa näkyy mm. kiinteistörajat ja rakennukset.

Aineiston tuottaja Helsingin kaupunki ja alueen kunnat / yhdistelmän tekijä on Helsingin kaupunki, kaupunkimittauspalvelut.

Aineiston jakelu: Helsingin kaupungin avoin WMS-rajapinta (https://kartta.hel.fi/ws/geoserver/avoindata/wms, Karttasarja_PKS)