SeutuData'22

SeutuData-rekisteriaineistot pohjautuvat HSY:n Seudulliseen perusrekisteriin, johon on harmonisoitu kuntarekistereistä poimittuja tietoja. SeutuDatan tietojen laatu on lähtökohtaisesti sama kuin kuntien ja kartantuottajien omissa tietorekistereissä. HSY ei vastaa aineistojen tuottajien rekistereissä olleista tai rekisterien ylläpidossa syntyneistä virheistä, puutteista tai karttatietojen virheistä.

Rekisteriaineistoa voi julkaista esimerkiksi teemakartoissa tai raporteissa summattuna alueisiin (kuten ruudut 250 x 250). Julkaistaessa pelkkiä rakennus- tai asuntotietoja alueella on oltava vähintään 10 rakennusta tai asuntoa. Tietosuojalainsäädäntö edellyttää väestö- ja yritystietojen osalta tarkempia julkaisuehtoja (ks. 5.4 Rakennustasoinen väestö ja 5.7 Yritykset, julkisyhteisöt ja niiden toimipaikat).

Rekisterikohteiden esitys kartalla

SeutuData-rekisterikohteilla on pääsääntöisesti sijaintitieto. Kaikilla rekisterikohteilla on GEOMETRIA-niminen kenttä, jossa kerrotaan kohteen geometrian tyyppi. Aineistoista asemakaavat, kaavayksiköt ja kiinteistöt sisältävät pääosin aluemuotoista sijaintitietoa, joten kohteiden alueellinen ulottuvuus on tarkasteltavissa suoraan sijaintitiedon avulla.

Niille kiinteistöille, kaavayksiköille ja kaavoille, joille aluemuotoista tietoa ei ole saatavissa, on luotu piste kyseisen rekisterikohteen alueelle. Rakennusten, rakennustasoisen väestön sekä toimipaikkojen sijaintitieto on pistemuotoista ja piste sijoittuu rakennuksen keskipisteen läheisyyteen.

Kaikilla rekisterikohteilla ei ole olemassa tunnettua sijaintia alue- eikä pistemuotoisena. Näille kohteille on annettu ominaisuustiedoiksi koordinaattitietokenttiin puuttuvan tiedon arvo eli “999 999 999” ja geometriatyypin arvoksi ”ei”. Sijainniltaan tuntemattomat kohteet on kuitenkin viety kartalle pisteinä merialueelle pääkaupunkiseudun tuntumaan koordinaateiltaan seuraaviin kohtiin:

Kiinteistöt

Kiinteistöaineisto käsittää maarekisterikiinteistöt, tonttirekisterikiinteistöt, yleiset alueet tai yleisen alueen lisäosat. Aineisto sisältää kiinteistöjen sijainti- ja tunnistetietojen ohella tiedot mm. kiinteistöjen pinta-aloista, rekisteröintipäivämäärästä ja rekisterilajista. Aineistossa ovat mukana ainoastaan voimassa olevat kiinteistöt. Kiinteistön pinta-ala on sen hallintayksiköiden pinta-alojen summa. Kiinteistöjen aluemaiset sijaintitiedot eli kiinteistörajat on poimittu SeutuDataan Espoon, Kauniaisten ja Vantaan osalta Seudullisesta perusrekisteristä, jonka lähteenä ovat kaupunkien kuntarekisterit, ja Helsingin osalta kaupungin WFS-rajapintapalvelusta.

Rakennukset

Rakennus on erillinen, sijaintipaikkaan kiinteästi tai pysyväisluonteisesti rakennettu, omalla sisäänkäynnillä varustettu rakennus, joka sisältää asumiseen tai muuhun käyttötarkoitukseen tarkoitettua katettua, seinin ulkotilasta tai muista rakennuksista rajoitettua tilaa. Rakennuksiksi ei lueta kevytrakenteisia katoksia.

SeutuDataan on poimittu vain valmiit rakennukset, joiden muuttokatselmus on tehty. Rakennuksista esitetään pistegeometriat. Rakennuksista on tiedot mm. sijainnista, hallintasuhteesta, rakentamisvuodesta, käyttötarkoituksesta ja pinta-aloista sekä kiinteistä varusteista. Aineistossa on mukana sekä valtakunnallinen pysyvä rakennustunnus (VTJ-PRT) että vanha kiinteistötunnukseen perustuva rakennustunnus (RAKTUN) siinä kattavuudessa kuin se on ollut sen käytöstä luovuttaessa vuonna 2015.

Huoneistoista on rakennuskohtaisesti summatut tiedot. Huoneiden lukumäärä, huoneistoala ja huoneistojen lukumäärä on ilmoitettu huoneistotyypeittäin. Huoneiston varustetietoja ei ole kerätty SeutuDataan. On huomioitava, että ennen 1980-lukua valmistuneilla rakennuksilla, joissa ei myöhemmin ole tehty rakennuslupaa edellyttäviä laajennus- tai muutostöitä, suuri osa tiedoista perustuu omistaja- ja rakentajakyselyihin. Tästä johtuen tiedoissa saattaa olla virheitä ja epätarkkuuksia. Helsingin kohdalla tämä koskee ajankohtaa ennen vuotta 1981 ja Espoon kohdalla ajankohtaa ennen vuotta 1984. Helsingin toimisto-, liike- ja asuinkerrostalojen eräät tiedot (mm. kokonaisala) on kuitenkin tarkistettu vuosina 1987–89 vähintään tilastokäyttöön luotettavalle tasolle. Tietokohtainen luotettavuus on kuvattu tietokuvauksissa.

Rakennustasoinen väestö

Väestöaineisto sisältää rakennuksittain summatut tiedot asukkaiden määrästä, sukupuolesta, äidinkielestä ja iästä sekä tiedot rakennuksen käyttöönottovuodesta ja käyttötarkoituksesta. Aineisto ei sisällä yksittäisten henkilöiden tunnistamistietoja. Laitosväestö on Helsingin ja Vantaan osalta summattu sijainti- ja kantatunnukseen merkittyjen koodien mukaisesti kunnittain. Espoon ja Kauniaisten osalta laitosväestölle on merkitty sijaintitunnukseen puuttuvan tiedon merkki. Laitosväestön koodit ovat haettavissa tietokuvauksista sijaintitunnuksen (STU) kohdalta.

Rakennustasoisen väestön tietolähteenä ovat kuntien tietopalveluyksiköt. Tiedot on kopioitu Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmästä (VTJ) ja yhdistetty kunnan ylläpitämiin rakennustietoihin. SeutuDatassa oleva rakennustasoinen väestöaineisto poikkeaa SeutuRuudussa käytettävissä olevasta VTJ-aineistosta siten, että SeutuRuudusta ei ole saatavissa tietoja laitosväestöstä.

Tietosuojalainsäädännön puitteissa SeutuDatassa olevia tietoja ei saa julkaista henkilötietojen osalta tunnistettavassa muodossa. Rakennustasoista väestöaineistoa voi julkaista esimerkiksi teemakartoissa tai raporteissa summattuna alueisiin (kuten ruudut 250 x 250). Julkaistaessa väestötietoja tulee huolehtia, että väestörakennetta ei julkaista niiltä alueilta, joilla asuu 0-99 asukasta. Alue, jossa on vain 0-4 asukasta, tulee poistaa kokonaan julkaistavasta kartasta tai esityksestä.

Asemakaavat

SeutuDatan kaavatiedot sisältävät sekä vireillä että voimassa olevia asemakaavoja ja niiden muutoksia, maanalaisia kaavoja sekä rakennuskaavoja siltä osin, kun ne vielä ovat asemakaavoina voimassa. Ominaisuustietoina on kaavoista ensisijaisesti kaavan käsittelyyn liittyviä tietoja. Käsittelyprosessin kuluessa kaava voi jakaantua useaksi kaavaksi, josta kukin muodostaa oman kokonaisuutensa siltä osin kuin jatkokäsittelyt ja kaavatilanne ovat samoja.

Kaavayksiköt

Kaavayksikkö on yhteen asemakaavaan kuuluva, asemakaavaan merkitty kortteli, korttelin osa tai ohjeellinen tontti, kun tonttijako on hyväksytty, tonttijaon mukainen tontti tai kun tontti on merkitty tonttirekisteriin, sen mukainen rekisteritontti. Muulla kuin korttelialueella ja yleiskaava-alueella kaavayksikkö on yhteen kaavaan kuuluva, suljettu ja rajattu, omalla käyttötarkoitusmerkinnällä erotettu alue (esim. kukin puisto on oma kaavayksikkönsä yhteen kaavaan kuuluvalta osin). Katualueilla kaavayksikkö on risteysten välinen katuosuus tai risteysalue tai kaupunginosan sisältämä koko katualue yhteen kaavaan kuuluvalta osin.

Aineistossa on kaavayksiköiden sijainti- ja tunnistetietojen ohella tiedot yksiköiden pinta-aloista sekä käyttötarkoituksesta ja muista kaavamääräyksistä. Kaavayksiköt kuten kaavatkin poikkeavat muista tietoryhmistä siten, että niissä esiintyy alueellisesti päällekkäistä tietoa, kun voimassa olevan asemakaavan alueella on yksi tai useita kaavamuutoksia vireillä. Alueellinen päällekkäisyys ilmenee muuttujissa YOLO (kaavayksikön olotila) sekä YKLAJI (kaavayksikön kaavalaji), joka ilmaisee vireillä olevan kaavamuutoksen luonnetta. Kaavoituksen ja kiinteistönmuodostuksen prosessiluonne ilmenee rakennuskieltopykälämuuttujassa RKPYK, koska vireillä oleva kaava tai kaavamuutosalue on pääsääntöisesti rakennuskiellossa kaavan vahvistumiseen asti ja tästä edelleen, ellei kaavan edellyttämä tonttijako ole voimassa. Tätä tietoa käytettäessä pitää huomioida aineiston poikkileikkausajankohta.

Yritykset, julkisyhteisöt ja niiden toimipaikat

Yrityksiä, yksityisiä elinkeinonharjoittajia, voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä, julkisyhteisöjä ja niiden toimipaikkoja koskevat tiedot kootaan HSY:n ylläpitämään yritys- ja toimipaikka-aineistoon. Yritysten ja yhteisöjen toimipaikka-aineisto kattaa koko Uudenmaan toimipaikat. Myös julkisten toimipaikkojen aineisto tarjotaan samalta alueelta.

Uusin aineisto on vuodelta 2021. Vuodesta 2021 aikana Tilastokeskus on kehittänyt sijaintitietovarantojaan. Vuoden 2019 yritysaineistosta lähtien aineistot on poimittu uuden sijaintitietovarannon pohjalta. Tämä kannattaa huomioida vertaillessa aineistoja aiempien vuosien aineistoihin.

Tilastovuodesta 2021 alkaen myös tilaston henkilöstömäärätiedot on laskettu uudella menetelmällä Tilastokeskuksessa. Henkilöstömäärät eivät uudistuksen vuoksi ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin verrattuna. Uudistus laskee henkilöstömääriä noin 9,0 %:lla. Myös julkisyhteisöjen toimipaikkojen tiedonkeruuta on uudistettu ja samassa yhteydessä toimipaikkarakenteita on tarkistettu, minkä seurauksena tilastoissa on aikasarjakatkos tilastovuosien 2020-2021 välillä. Muutos näkyy merkittävimpänä kuntien majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) toimipaikkojen kasvuna. Myös nämä kannattaa huomioida vertaillessa aineistoja aiempien vuosien aineistoihin.

Toimipaikka-aineisto sisältää yritysten, julkisyhteisöjen sekä niiden toimipaikkojen tunniste- ja sijaintitietojen ohella toimialaa, henkilöstö määrää, yhteisömuotoa ym. koskevia tietoja.

Aineisto on järjestetty kahteen eri tiedostoon:

• yritysten ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat (YrTP21)

• kunnalliset ja valtion julkisyhteisöt, jotka eivät ole yrityksiä ja joilla on toimipaikka Uudellamaalla (JulkTP21)

Aineistoissa on pääpiirteissään sama tietosisältö, joten niitä voidaan käyttää yhdessä. Kannattaa kuitenkin huomioida, että julkisyhteisöjen toimipaikka-aineistosta puuttuu tiedot esimerkiksi liikevaihdon suuruusluokasta, arvonlisävelvollisuudesta ja muutamasta muusta yritysten toimintaan viittaavista tiedoista. Myös toimipaikkakäsite ja henkilöstömäärän ilmoittaminen poikkeavat hieman toisistaan, mikä kannattaa huomioida aineistojen yhteiskäytössä.

Toimipaikka-aineiston tietolähteenä on Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri. Toimipaikkatietoja tarkistetaan ja täydennetään HSY:ssä. Yritysten toimipaikkojen osoitetieto perustuu moniin eri lähteisiin, joten tiedon alkuperä ja siten myös luotettavuus vaihtelee. Tilastokeskus ei luovuta tietoa osoitelähteestä, joten sen luotettavuutta on vaikea arvioida tarkasti. Suurten yritysten ja toimipaikkojen tieto on pääsääntöisesti luotettavampaa kuin pienten, usein yrittäjien kotiosoitteissa sijaitsevien toimipaikkojen. Suurin yksittäinen toimiala, jolta sijaintitieto puuttuu lähes kokonaan, on alkutuotanto.

Monitoimipaikkaisten yritysten ja yhteisöjen, joilla on enemmän kuin yksi toimipaikka kunnassa, toimipaikkakohtaiset tiedot henkilöstöstä ovat suuntaa-antavia arvioita. Nämä arviot on tehty toimialakohtaisia keskiarvoja ja Tilastokeskuksen antamaa yrityksen henkilöstömäärä kunnassa -tietoa hyväksikäyttäen. Toimipaikkojen arvioitua henkilöstömäärää ei ole järkevää käyttää tai julkaista yksilöityinä tietoina.

Tietosuojalainsäädännön puitteissa SeutuData-tietoja ei saa julkaista yritys- ja toimipaikkatietojen osalta yksilöivässä muodossa. Yritys- ja toimipaikka-aineisto sisältää yksityisten yrittäjien ja henkilöiden tietoja kuten nimiä ja osoitteita. Tietojen julkaisun yhteydessä henkilö ei saa olla tunnistettavissa. Aineistoa voi julkaista esimerkiksi teemakartoissa tai raporteissa summattuna alueisiin (kuten ruudut 250 x 250).

Yritykset ja niiden toimipaikat

Yritysten tiedot perustuvat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriin ja siitä laadittavaan vuositilastoihin. Yritysrekisteri on Tilastokeskuksen lakisääteisesti ylläpitämä tilastotoimen perusrekisteri, joka sisältää seuraavat yritystyypit toimipaikkoineen:

• liikeyritykset

• voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

• yksityiset elinkeinonharjoittajat

Liikeyrityksiä ja elinkeinonharjoittajia koskevat tiedot vastaavat sisällöltään yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastoa. Toimipaikkatiedot puolestaan julkaistaan osana alueellista yritystoimintatilastoa. Tilastoon kirjataan sellaiset yritykset ja toimipaikat, jotka ovat toimineet yli puoli vuotta tilastovuonna ja jotka ovat työllistäneet enemmän kuin puoli henkilötyövuotta (esimerkiksi yksi osa-aikainen työntekijä) tai joiden liikevaihto on ylittänyt vuosittain määritellyn tilastorajan (11 196 € vuonna 2015). Vuoden 2013 tiedoista alkaen poimintakriteerinä käytetään myös yrityksen tasetta (yli 170 000 €), mikä toi vuonna 2013 lisää yrityksiä aineistoon verrattuna edellisiin vuosiin. Aineistoon lisätään voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.

Muita muutoksia aineistossa ovat kuntien liikelaitosten ottaminen mukaan sekä metsänmyyntitulojen näkyminen yritystoimintana/toimipaikkoina. Metsänomistajat ovat mukana vuoden 2013 aineistosta alkaen, koska silloin poimintaan sisällytettiin alkutuotannon arvonlisävelvolliset. Tämä muutos kannattaa huomioida erityisesti toimialaluokkaa A (alkutuotanto) tarkastellessa.

Tilastokeskus kerää yrityksiä ja toimipaikkoja koskevat tiedot pääasiassa kahdesta lähteestä: verohallinnon rekistereistä ja omista tiedusteluistaan. Verohallinnon rekistereistä saadaan esimerkiksi yrityksen aloitus- ja lopetustiedot, kotikunta ja toimiala uusille yrityksille. Tilastokeskuksen omista tiedusteluista saadaan mm. seuraavat tiedot: henkilöstön määrä, toimiala ja toimipaikkarakenne.

Lisätietoa Tilastokeskuksen sivulta.

Julkisyhteisöjen toimipaikat

Julkisyhteisöjen toimipaikkoja ovat valtion ja kunnallisen alan toimipaikat, jotka eivät ole yrityksiä. Tietosisältö on näiden osalta suppeampi kuin yritysten osalta ja mm. henkilöstön määrittely on poikkeava. Myöskään toimipaikkakäsitteen määrittely ei ole vakiintunut.

Valtion toimipaikkatiedot perustuvat Tilastokeskuksen julkisyhteisöistä ylläpitämiin tietoihin. Henkilöstöä koskevat tiedot ovat pääsääntöisesti poikkileikkaustietoa vuoden lopun työsuhteiden lukumääristä työsuhteen laadusta ja luonteesta riippumatta. Kuntien ja kuntayhteisöjen toimipaikkoja koskevat tiedot puolestaan perustuvat Tilastokeskuksen ylläpitämään työssäkäyntitilastoon. Henkilöstöä koskevat tiedot kuvaavat työsuhteiden lukumääriä poikkileikkaustietona vuoden lopussa.

Työssäkäyntitilastossa henkilöstö (työpaikka) määritellään eri tavalla kuin yritysaineistossa, jossa henkilöstötieto määritellään henkilötyövuosina. Esimerkiksi osa-aikaista työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Jos työtä esimerkiksi äitiysloman vuoksi hoitaa sijainen, saattaa vastaavasti muodostua kaksi työpaikkaa. Työsuhteet voivat olla luonteeltaan myös tilapäisiä ja lyhytaikaisia.

Yritysaineistoon liittyviä käsitteitä

Tilastokeskuksen Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Tilastokeskus ajantasaistaa vuosittaisilla kyselyillä kaikkien monitoimipaikkaisten ja vähintään 20 henkeä työllistävien yksitoimipaikkaisten yritysten yritys- ja toimipaikkatiedot. Alle 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä tiedustellaan toimialoittain ositettuun otantaan sisältyvät yksiköt. Perustetut yritykset sisällytetään uusien yritysten tiedusteluun yleensä kerran melko pian toiminnan aloittamisen jälkeen.

On huomattava, että toimipaikkakäsite ei julkisyhteisöjen osalta ole vielä vakiintunut, joten se ei kaikilta osin ole vertailukelpoinen yritysaineistossa käytetyn määrittelyn kanssa. Myös tietosisältö on yritysaineistoa suppeampi. Erityyppisten toimijoiden tiedot on kuitenkin muokattu rakenteeltaan samoiksi, joten niitä voidaan käyttää yhdessä.

Yritys

Yritys on määritelty yhden tai useamman henkilön yhdessä harjoittamaksi taloudelliseksi toiminnaksi, joka tähtää kannattavaan tulokseen. Yrityksiä ovat:

• ammatin- ja liikkeenharjoittajat, jotka toimivat omalla nimellä tai rekisteröidyllä toiminimellä,

• oikeushenkilöt (esim. osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, taloudellinen yhdistys ja avoin yhtiö),

• julkiset rahoituslaitokset ja valtion liikelaitokset.

Liikeyritys

Liikeyritys on talousyksikkö, joka kattaa menonsa kokonaan tai ainakin pääosin myynti-, korko-, osinko- tai vakuutusmaksutuloin. Yrityksen pääasiallisena tarkoituksena on tuottaa tavaroita tai palveluksia myytäväksi markkinoilla tuotantokustannukset peittävään hintaan tai palvella tällaisia yrityksiä.

Voittoa tavoittelematon yhteisö

Talousyksikköä, joka kattaa menonsa jäsenmaksuilla, avustuksilla, valtion- tai kuntatalouden määrärahoilla, ei pidetä liikeyrityksenä. Nämä yksiköt tarjoavat tavaroita ja palveluja pääasiassa alle tuotantokustannusten tai rajatulle joukolle. Voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä ovat esimerkiksi terveys, koulutus- ja sosiaalipalveluja tarjoavat yhdistykset, säätiöt, rahastot, puolueet, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sekä valtionkirkot ja muut uskonnolliset yhteisöt.

Toimipaikka

Toimipaikka on yhden yrityksen omistama, yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluja tuottava yksikkö. Jokaisella yrityksellä on vähintään yksi toimipaikka, suurimmilla satoja. Yritystä, jolla on useampia toimipaikkoja, sanotaan monitoimipaikkaiseksi. Varsinainen toimipaikka harjoittaa yrityksen normaalia tuotantotoimintaa. Toimipaikkoja ovat esimerkiksi tehdas, myymälä, toimisto ja verstas. Liikenteessä ja rakennustoiminnassa toimipaikka on pää- tai piirikonttori, josta toimintaa johdetaan. Aputoimipaikka sijaitsee erillään varsinaisesta tuotantotoiminnasta ja se tuottaa palveluja (ei tavaroita) vain yritykselle itselleen. Aputoimipaikkoja ovat yrityksen pääkonttori, varasto omia tavaroita varten, korjaamo omien ajoneuvojen korjaamista varten ja tutkimusyksikkö omien tuotteiden kehittelyä varten.

Henkilöstö

Henkilöstö käsittää palkansaajat ja yrittäjät. Henkilöstö on muunnettu kokovuosityöllisiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä. Yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedusteluihin sisältymättömien yritysten henkilöstö on estimoitu palkkojen perusteella.

Liikevaihto

Tilastolainsäädäntöön perustuen Tilastokeskus ei luovuta toimipaikkakohtaista liikevaihtotietoa. Yritystasolla löytyy luokiteltu tieto liikevaihdon suuruusluokasta. Liikevaihto on yleensä yrityksen tuloslaskelman mukainen. Matka- ja mainostoimistoissa liikevaihdon tilalla käytetään myyntikatetta ja ammatinharjoittajilla tuottoja ammatista. Eräiden toimialojen yrityksille ei tilastoida liikevaihtoa. Tärkein näistä on rahoitus- ja vakuutustoiminta. Liikevaihto on tilikaudelta, joka päättyy 1.4.20xx - 31.3.20xx+1 välisenä aikana.

Toimiala

Yrityksen toimiala on yritysaineistossa määritelty Tilastokeskuksen TOL 2008 -toimialaluokitusten mukaisesti. TOL-luokitus on selattavissa Tilastokeskuksen sivuilla. Kaikille yrityksille ja varsinaisille toimipaikoille määritellään itsenäisesti toimiala luokituksen tarkimmalla tasolla. Aputoimipaikan toimiala on yleensä sama kuin yrityksen päätoimiala. Monitoimipaikkaisen yrityksen päätoimiala määräytyy yrityksen eri toimialoilla toimivissa toimipaikoissa syntyvän arvonlisäyksen perusteella. Arvonlisäys vastaa läheisesti jalostusarvoa. Yrityksen kunkin toimialan arvonlisäys saadaan kertomalla kunkin toimipaikan työllisten määrä toimipaikan toimialan keskimääräisellä arvonlisäyksellä ja suhteuttamalla saatu luku toimipaikan toiminta-aikaan tilastovuoden tilikaudella. Yrityksen päätoimiala on sen toimipaikan toimiala, jossa tilikauden arvonlisäys on suurin. Päätoimiala määritellään vaiheittain toimialaluokituksen kirjaintasolta tarkimmalle tasolle.