Tiedot
Pääkaupunkiseudun jätevedet puhdistettiin vuonna 2025 Helsingin Viikinmäen ja Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoilla. Puhdistamoiden toiminnasta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY. Jätevedenpuhdistamoiden toimintaa ohjaavat laitoskohtaiset ympäristöluvat. Vuonna 2025 molempien jätevedenpuhdistamoiden toiminta oli ympäristöluvan mukaista.
HSY:n jätevedenpuhdistamoilla käsiteltiin vuonna 2025 yhteensä 138,5 milj.m³ jätevettä. Jätevedenpuhdistamoilta mereen johdettu typpikuormitus oli yhteensä 470 tonnia ja fosforikuormitus 20,3 tonnia. Vesistökuormitus on vähentynyt merkittävästi Blominmäen jätevedenpuhdistamon käyttöönoton myötä sekä typen että fosforin osalta. Vuosi 2025 oli Blominmäen jätevedenpuhdistamon kolmas kokonainen toimintavuosi.
Puhdistamoilla muodostui yhteensä 87 300 tonnia jätevesilietettä, jonka kuiva-ainepitoisuus oli noin 30 %. Jätevesiliete jatkojalostettiin pääosin HSY:n Metsäpirtin kompostointikentällä maatalous- ja viherrakennuskäytössä hyödynnettäviksi kiertotaloustuotteiksi.
Puhdistamoilla tuotettiin sähkö- ja lämpöenergiaa jätevesilietteen mädätyksessä syntyvästä biokaasusta. Vuonna 2025 jätevedenpuhdistamoiden yhteenlaskettu sähköenergian tuotanto oli 44,72 GWh. Sähköomavaraisuusaste oli Viikinmäessä 86 % ja Blominmäessä 53 %. Molemmat puhdistamot olivat lämpöenergian suhteen omavaraisia.
HSY:n jätevedenpuhdistuksen kehittämishankkeiden painopisteinä olivat vuonna 2025 vesistökuormituksen vähentämisen lisäksi jäteveden ravinteiden ja hiilen talteenotto sekä puhdistusprosessin kasvihuonekaasupäästöjen hallinta.
År 2025 renades huvudstadsregionens avloppsvatten på Viksbacka avloppsreningsverk i Helsingfors och Blombackens avloppsreningsverk i Esbo. För reningsverkens verksamhet ansvarar Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster HRM. Avloppsreningsverkens verksamhet styrs av anläggningsspecifika miljötillstånd. År 2025 bedrevs verksamheten vid båda avloppsreningsverken i enlighet med miljötillståndet.
År 2025 behandlades det totalt 138,5 miljoner m³ avloppsvatten i HRM:s avloppsreningsverk. Den totala kvävebelastningen från avloppsreningsverken till havet var 470 ton och fosforbelastningen 20,3 ton. Belastningen på vattendragen har minskat avsevärt i och med idrifttagandet av Blombackens avloppsreningsverk, både vad gäller kväve och fosfor. År 2025 var Blombackens avloppsreningsverks tredje hela verksamhetsår.
I reningsverken producerades totalt 87 300 ton avloppsslam med en torrsubstanshalt på cirka 30 procent. Avloppsvattenslammet vidareförädlades huvudsakligen på HRM:s Metsäpirttis komposteringsfält till produkter som används inom jordbruk och i anläggning av grönområden.
Vid reningsverken producerades el- och värmeenergi från biogas som bildas vid rötning av avloppsslammet. År 2025 var den sammanlagda produktionen av elenergi från avloppsreningsverk 44,72 GWh. Självförsörjningsgraden för el var 86 % i Viksbacka och 53 % i Blombacken. Båda reningsverken var självförsörjande på värmeenergi.
HRM:s utvecklingsprojekt inom avloppsvattenrening fokuserade under 2025 såväl på att minska belastningen på vattendrag som på att tillvara kol och näringsämnen från avloppsvatten samt tygla utsläppen av växthusgaser från rengöringsprocessen.
In 2025, wastewater in the Helsinki metropolitan area was treated at the Viikinmäki wastewater treatment plant in Helsinki and the Blominmäki plant in Espoo. The plants are operated by the Helsinki Region Environmental Services Authority HSY. The operations of the wastewater treatment plants are regulated by plant-specific environmental permits. In 2025, both wastewater treatment plants operated in compliance with the environmental permits.
In total, 138.5 million cubic metres of wastewater were treated at HSY’s wastewater treatment plants in 2025. The total nitrogen load discharged into the sea was 470 tonnes, while the phosphorus load was 20.3 tonnes. The discharged load decreased significantly with the commissioning of the Blominmäki wastewater treatment plant for both nitrogen and phosphorus. The year 2025 was the third full year of operation for the Blominmäki wastewater treatment plant.
The treatment plants generated a total of 87,300 tonnes of sewage sludge with an average dry-solids content of 30%. Most of the sludge was further processed at HSY’s Metsäpirtti composting field into circular economy products, which were utilised in agriculture and landscaping.
Electrical and thermal energy were produced at the wastewater treatment plants from biogas generated during the digestion of wastewater sludge. In 2025, the wastewater treatment plants generated 44.7 GWh of electrical energy. The self-sufficiency rate for electricity was 86% in Viikinmäki and 53% in Blominmäki. Both treatment plants were self-sufficient in terms of thermal energy.
In 2025, in addition to reducing the load on water systems, HSY’s wastewater treatment development projects focused on the recovery of nutrients and carbon from wastewater as well as the management of greenhouse gas emissions from the treatment process.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY puhdistaa Helsingin metropolialueen yli miljoonan asukkaan ja alueen teollisuuden jätevedet.
HSY:n jätevedenpuhdistamojen toiminta oli vuonna 2025 ennätyksellisen tehokasta. Puhdistamoilta mereen johdettu ravinnekuormitus oli matalampi kuin koskaan aiemmin. Puhdistamoille tulevasta fosforista poistui 98 % ja typestä 94–95 %. Blominmäessä kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä saavutettu kokonaisfosforin jäännöspitoisuus 0,09 mg/l ja vuosikeskiarvo 0,10 mg/l ovat maailmanluokan huipputuloksia, joihin yltäminen edellyttää prosessin optimointia kaikilla osa-alueilla.
Samaan aikaan prosessien ilmastopäästöjä saatiin vähennettyä entisestään. Pitkäjänteinen kehitystyömme prosessien kehittämiseksi ja päästöjen minimoimiseksi on tuottanut käytännön toimenpiteitä, joita sovellamme laitosajossa ja joista ollaan kiinnostuneita myös muilla vesilaitoksilla ympäri maailman. Prosessien energiatehokkuuden kehittämiseen haimme uusia ideoita mm. kansainvälisestä Junction Hackathon-tapahtumasta.
Puhdistustulokset täyttivät kaikilta osin ympäristölupamääräykset sekä HSY:n omat, lupamääräyksiä tiukemmat tavoitteet. Kummallakaan puhdistamolla ei ollut prosessihäiriöitä eikä ohitustilanteita.
Viikinmäen alueella toteutetaan lähivuosina suuria investointeja, joihin valmistauduttiin vuonna 2025 muun muassa hankkeiden konseptisuunnittelulla sekä yhteensovittamalla HSY:n suunnitelmia lähialueen maankäytön suunnitteluun yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Investoinneilla valmistaudutaan uuden yhdyskuntajätevesidirektiivin velvoittaman orgaanisten haitta-aineiden poiston toteutukseen, peruskorjataan rakennuksia ja rakenteita sekä parannetaan puhdistamon toimintavarmuutta ja tehokkuutta. Blominmäessä keskitytään jatkossa erityisesti energiatehokkuuden optimointiin.
Tässä puhdistamoiden vuoden 2025 yhteisraportissa on kattavasti kuvattu jätevedenpuhdistuksen kokonaispäästöt koko pääkaupunkiseudun osalta. Raportoinnin lähtökohtana on ympäristölupien määräämien ja valvontaviranomaisten edellyttämien tietojen esittäminen, minkä vuoksi osa kaavioista ja taulukoista esitetään aikaisempien, vakiintuneiden mallien mukaisesti. Lisäksi raportissa esitellään jätevedenpuhdistuksen keskeisimmät tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä annetaan yleistasoinen katsaus kuluneeseen vuoteen. Jätevedenpuhdistuksen vuosiraportti on myös osa koko HSY:n toiminnan kattavaa ympäristövastuuraportoinnin kokonaisuutta. Raportin digitaalinen versio on myös Euroopan parlamentin ja neuvoston saavutettavuusdirektiivin (2016/2012) mukainen.
Raportti on myös luettavissa pdf-muodossa: Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2025.
Helsingissä 2.4.2026
Mari Heinonen Kristian Sahlstedt
toimialajohtaja osastonjohtaja
Ympäristölupamääräysten raportointi, sisältöjen vastaavuudet:
Laitos | Viikinmäki | Blominmäki | Raportin kohta |
Lupamääräyksen numero | Lupamääräyksen numero | ||
Jätevesien johtaminen ja purkuviemäri | 1 | 1 | Luku 4 |
Jäteveden käsittely ja päästöt mereen | 2 ja 3 | 2 ja 3 | Luvut 1, 5 ja 17 |
Haitallisten aineiden päästöt vesistöön | 3 | 3 | Luku 5.5 ja 20 |
Päästöt ilmaan ja melu (Myös PIPO-asetuksen vaatimus) | 4 | 4 | Luvut 6.1 ja 6.3 |
Voimatuotannon päästöt (PIPO-asetuksen määräykset, ei enää ympäristöluvassa) | (5) | (5) | Luku 6.1.1 |
Verkosto ja sen kunnostus | 6 | 6 | Luku 13.2 |
Puhdistamon käyttö ja hoito | 7 ja 8 | 7 ja 8 | Koko raportti |
Talousjätevedestä poikkeavat jätevedet Teollisuusjätevedet | 9 | 9 | Luku 2.4 ja Erillinen raportti |
Muut nestemäiset jätteet | 9 ja 10 | 9 ja 10 | Luku 2.3 |
Lietteet ja jätteet Vastaanotettavien jätteiden siirtoasiakirjat | 11 | 11 | Ei raportoida |
Lietteen jatkokäsittely | 12 | 12 | Luku 9 ja 24 |
Vaarallisten jätteiden säilyttäminen ja poiskuljetus | 13 | 13 | Luku 25 |
Varastointi (kemikaalit jne.) | 14 | 14 | Ks. kohta Kirjanpito |
Häiriö- ja poikkeustilanteet | 15 | 15 | Luku 11 |
Riskinhallinta | 16 | 16 | Luku 11 |
Käyttö- ja päästötarkkailu | 17 | 17 | Luvut 3, 16-19 |
Kirjanpito | 18 | 18 | Ohitukset luku 16, Häiriötilanteet luku 11, Viemäriverkoston korjaus luku 13.2, Kemikaalien käyttö luvut 7 ja 23, Energiantuotanto ja -kulutus luku 8 ja 23 Jätteet luku 25 Poikkeavat jätevedet luku 2.3 Hajuvalitukset luku 6.2.2 |
Ympäristövaikutusten tarkkailu | 19 | 19 | Luku 3.4 |
Raportointi | 20 | 20 | Tämä raportti on luvan edellyttämä vuosiyhteenveto |
Kalatalousvelvoite | 21 | 21 | Luku 3.4 |
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan muodostama ympäristösuojelutoimintojen kuntayhtymä. HSY:n puhdistamoihin liitetty viemäröintialue on kuitenkin laajempi sisältäen HSY:tä ympäröiviä kuntia. Viemäröintialue on esitetty oheisessa kuvassa (Kuva 1.1) Alueella asuu lähes 1,4 miljoonaa viemäriin liitettyä asukasta, joiden jätevesiä käsiteltiin vuonna 2025 Viikinmäen ja Blominmäen jätevedenpuhdistamoilla. Viikinmäen puhdistamolle johdettiin Helsingin, Vantaan keski- ja itäosien, Sipoon, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän (KUVES), Mäntsälän Ohkolan kylän sekä Pornaisten alueelta tulevat jätevedet. Blominmäen puhdistamolle johdettiin jätevedet Espoon, Kauniaisten, Länsi-Vantaan, Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon Degerbyn alueelta.
Jätevedenpuhdistuksen ensisijaisena tavoitteena on poistaa jätevedestä orgaanista ainesta, fosforia ja typpeä puhdistamoille annettujen ympäristölupamääräysten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi puhdistamoiden teknisen toiminnan on pysyttävä jatkuvasti hyvällä tasolla. Riskejä hallitaan ennakoivalla toimintatavalla.
Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on vuonna 1994 käyttöön otettu aktiivilietelaitos, jossa jätevedenpuhdistus perustuu mekaanisiin, kemiallisiin ja biologisiin prosesseihin. Vuonna 2025 puhdistusprosessiin ei tehty merkittäviä muutoksia.
Fosforin poisto toteutetaan kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella. Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, jota annostellaan hiekanerotusaltaaseen prosessin alussa ja kaasunpoistoaltaaseen ennen jälkiselkeytystä. Biologinen typen poisto toteutetaan Viikinmäessä kaksivaiheisesti. Typpeä poistetaan aktiivilieteprosessissa denitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella sekä jälkikäsittelyvaiheen biologisissa suodattimissa denitrifikaatioperiaatteella. Nitrifikaatioprosessin riittävää alkaliteettitasoa ylläpidetään annostelemalla prosessiin kalkkia. Biologisissa suodattimissa käytetään lisähiililähteenä metanolia biologisen typenpoiston tehostamiseksi. Orgaaninen lika-aines (BOD) poistetaan osittain prosessin esiselkeytysvaiheessa tapahtuvan kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa vaiheessa bakteeritoiminnan avulla.
Lietteenkäsittelyn rejektivesistä noin 15–20 % käsitellään biologisessa erilliskäsittelyssä ennen niiden johtamista takaisin puhdistusprosessiin. Tämä pienentää rejektivesien aiheuttamaa typpikuormitusta prosessiin, mikä puolestaan vähentää ilmastuksen tarvetta ja metanolin kulutusta jälkisuodatuksessa.
Viikinmäen jätevedenpuhdistamo toimii pääasiassa maan alle louhitussa luolastossa. Kaaviossa (Kuva 1.2) on esitetty Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Viikinmäessä puhdistetut jätevedet johdetaan 16 kilometrin pituisessa kalliotunnelissa avomerelle. Varsinainen purku tapahtuu noin kahdeksan kilometrin päässä Helsingin eteläkärjestä yli 20 metrin syvyydessä Katajaluodon edustalla.
Blominmäen jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön vuonna 2022 ja se korvasi Suomenojan jätevedenpuhdistamon kokonaisuudessaan tammikuussa 2023. Blominmäen puhdistusprosessi perustuu aktiivilietemenetelmään ja se sisältää mekaanisen, biologisen ja kemiallisen puhdistuksen. Puhdistamolla on kaksi ravinteita poistavaa jälkikäsittely-yksikköä.
Fosforia poistetaan kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella, minkä lisäksi fosforin ja kiintoaineen poistoa tehostetaan puhdistusprosessiin sisältyvällä jälkisuodatuksella. Rinnakkaissaostuksessa saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, joka annostellaan jäteveteen hiekanerotuksessa sekä aktiivilieteprosessissa ennen jälkiselkeytystä sijaitsevissa annostelupisteissä. Jälkisuodatusvaiheessa saostuskemikaalina käytetään polyalumiinikloridia, ja flokinmuodostusta tehostetaan polyelektrolyyttiliuoksen avulla.
Orgaaninen lika-aines (BOD) poistetaan osittain esiselkeytysvaiheessa tapahtuvan kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa käsittelyvaiheessa bakteeritoiminnan avulla. Biologinen typen poisto toteutetaan kaksivaiheisesti: typpeä poistetaan aktiivilieteprosessissa denitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella sekä jälkikäsittelyvaiheen biologisissa suodattimissa denitrifikaatioperiaatteella. Nitrifikaatioprosessin riittävää alkaliteettitasoa ylläpidetään annostelemalla prosessiin kalkkia. Vuoden 2025 aikana alkaloinnissa siirryttiin käyttämään kalkkikivirouhetta sammutetun kalkin sijaan. Biologisissa suodattimissa käytetään lisähiililähteenä metanolia typenpoiston tehostamiseksi. Lietteen kuivauksen rejektivedet käsitellään rejektiveden biologisessa erilliskäsittelyssa puhdistamon sisäisen typpikuormituksen pienentämiseksi. Blominmäen puhdistusprosessin viimeisenä vaiheena on UV-käsittely, jonka avulla jätevesi voidaan hygienisoida tarvittaessa.
Blominmäen jätevedenpuhdistamo toimii pääasiassa maan alle louhitussa luolastossa. Kaaviossa (on esitetty puhdistamon jäteveden ja sivutuotteena syntyvän lietteen käsittelyprosessit. Blominmäessä puhdistettu jätevesi johdetaan 8,5 kilometrin pituisessa kalliotunnelissa Finnoon vauhdituspumppaamolle ja sieltä edelleen 7,5 kilometriä pitkää, myös aiemmin käytössä ollutta meripurkutunnelia pitkin Gåsgrund-saaren kaakkoispuolelle.
Jäteveden virtaamaan vaikuttaa alueen asutuksen tuottama ns. peruskuormitus, joka on suhteellisen vakaa muuttuen asukasmäärän ja teollisuuden kehityksen mukaan. Verkostoon päätyvä sade- ja sulamisvesi eli ns. hulevesi tuo oman kuormituslisänsä, joka vaihtelee vuosittain sateisuuden mukaan. Huleveden vaikutuksesta puhdistamoille tulevan jäteveden määrä voi lähes kolminkertaistua päivätasolla. Helsingin kantakaupunki, Herttoniemi ja Munkkiniemi ovat ns. sekaviemäröityjä alueita, joilla hulevedet ja jätevedet päätyvät saman viemärin kautta Viikinmäen puhdistamolle. HSY:n toiminta-alueiden muut osat ovat erillisviemäröityjä alueita, missä huleveden ja asumisjäteveden viemärit ovat erillisiä. Myös näillä alueilla esiintyy huleveden aiheuttamaa lisäkuormitusta verkoston sisään vuotavan huleveden muodossa. Viimeisen kymmenen vuoden jätevesivirtaamakehitys on esitetty kuvassa (Kuva 2.1).
HSY:n jätevedenpuhdistamoille johdettiin vuonna 2025 yhteensä 138,5 milj. m³ jätevettä, josta Viikinmäkeen 101,3 milj. m³ ja Blominmäkeen 37,1 milj. m³. Vuoden 2024 jätevesimäärä oli yhteensä 147,2 milj. m³.
Ohessa (Taulukko 2.1) on esitetty vuoden 2025 virtaamien jakaantuminen HSY:n jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueiden kuntien kesken.
Kunta | milj. m³ |
Helsinki | 73,42 |
Espoo | 26,99 |
Vantaa | 21,82 |
Kauniainen | 0,65 |
Sipoo | 1,67 |
Kirkkonummi | 2,80 |
Siuntio | 0,26 |
Inkoo | 0,01 |
Pornainen | 0,26 |
Mäntsälä | 0,11 |
Järvenpää | 3,87 |
Kerava | 3,49 |
Tuusula | 3,05 |
Vesiosuuskunnat | 0,09 |
Yht | 138,49 |
Puhdistamoiden jätevesivirtaamista ja jäteveden lämpötilavaihteluista voidaan havaita, että virtaaman kasvaessa jäteveden lämpötila laskee (Kuva 2.2 ja Kuva 2.3). Viemäriverkostoon päätyvät sade- ja sulamisvedet siis jäähdyttävät jätevettä. Jäteveden alhaisempi lämpötila hidastaa mm. typenpoiston nitrifikaatioprosessia ja huonontaa lietteen käsiteltävyyttä puhdistamolla.
Vuoden 2025 säät olivat jätevedenpuhdistukselle suotuisat. Talvi oli Ilmatieteenlaitoksen mukaan poikkeuksellisen lämmin, kevät oli kuiva ja viileä. Lumen sulamisvedet eivät aiheuttaneet puhdistamoilla erityisen korkeita tulovirtaamia vuoden aikana. Kesän ja syksyn sateet jakautuivat verrattain tasaisesti, vaikkakin yksittäiset rankkasadetilanteet aiheuttivat muutaman lyhytaikaisen, mutta korkean virtaamapiikin Viikinmäen puhdistamolla.
Vuoden 2025 Viikinmäen keskimääräinen vuorokautinen tulovirtaama oli 277 609 m³ ja suurin vuorokausivirtaama 628 353 m³ (8.7.2025). Blominmäessä vastaavat virtaamat olivat 101 803 m³ ja 208 725 m³ (10.12.2025). Kaisaniemessä mitattiin 7.7.2025 41,4 mm sade, joka näkyy piikkinä Viikinmäen virtaamakuvassa. Vuoden 2025 sadesumma oli Kaisaniemessä 669,7 mm.
Puhdistamoiden viikko- ja kuukausivirtaamataulukot on esitetty luvussa 16.
HSY:n jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot ja vuoden 2025 tulokuormitus biologisen hapenkulutuksen (BOD), kokonaisfosforin ja -typen sekä kiintoaineen osalta on esitetty ohessa (Taulukko 2.2). Tulokuormitukseen vaikuttavat jätevedenpuhdistamon viemäröintialueen asutuksen ja teollisuuden tuottaman ainekuormituksen muuttuminen. Ainekuorman peruskasvu johtuu viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden määrän kasvusta toiminta-alueella. Lisäksi pitkällä aikavälillä on havaittavissa myös liittyjämäärän kasvua suurempi kuormituksen kasvu erityisesti typen osalta. Tämä johtuu ravinnon koostumuksen muutoksesta ja erityisesti proteiinin kulutuksen kasvusta.
Tulokuormitusta voidaan kuvata myös asukasvastineluvulla (AVL), jonka arvolla 1 tarkoitetaan sellaista vuorokausikuormitusta, jonka seitsemän vuorokauden biokemiallinen hapenkulutus BOD7ATU on 70 g happea (O 2). Asukasvastineluku lasketaan puhdistamolle vuoden aikana tulevan suurimman viikkokuormituksen vuorokautisesta keskiarvosta poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta asetuksen 888/2006 mukaisesti. Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamoiden vuoden 2025 asukasvastinelukujen (Taulukko 2.2) laskentatapa on määritelty ympäristöhallinnon julkaisussa ”Yhdyskuntajätevesien puhdistuslaitosten päästöjen seuranta ja raportointi – hyvien menettelytapojen kuvaus 17.11.2011” esitetyllä tavalla. Julkaisun mukaan asukasvastineluku on puhdistamolle tulevan jäteveden tarkkailunäytteiden BOD 7ATU -tuloksista ja näytteenottoajankohdan virtaamatiedoista viiden vuoden ajalta laskettujen asukasvastinelukujen 90. prosenttipiste. 90. prosenttipiste ilmoittaa sen muuttujan arvon, jonka alapuolelle jakaumassa jää 90 % tapauksista.
Blominmäen jätevedenpuhdistamon asukasvastineluvun osalta laskennassa on käytetty aineistoa alkaen 25.1.2023, jonka jälkeen puhdistamolla on käsitelty kaikki viemäröintialueen jätevedet. Blominmäen puhdistamolle laskettu 90. prosenttipisteeseen perustuva asukasvastineluku on selvästi korkeampi kuin samaa viemäröintialuetta palvelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamon asukasvastineluku, minkä syynä epäillään olleen vuoden 2023 ajoittain epäedustavat tulevan veden näytteet, jotka vaikuttavat edelleen asukasvastinelukuun.
Laitos | Tulokuormitus | yksikkö | Mitoitus | Toteutunut 2025 | % |
|---|---|---|---|---|---|
VIIKINMÄKI | |||||
Virtaama | m³/d | 310 000 | 277 749 | 90 % | |
BOD 7ATU | kg/d | 69 000 | 67 670 | 98 % | |
Kok.P | kg/d | 2 100 | 1 832 | 87 % | |
Kok.N | kg/d | 15 500 | 15 490 | 100 % | |
Kiintoaine | kg/d | 75 500 | 79 318 | 105 % | |
Asukasvastineluku | 1 178 812 | ||||
Viemäröinnin piirissä oleva väestö (HSY:n arvio) | 940 000 | ||||
BLOMINMÄKI | |||||
Virtaama | m³/d | 150 000 | 101 807 | 68 % | |
BOD 7ATU | kg/d | 36 000 | 19 545 | 54 % | |
Kok.P | kg/d | 1 500 | 687 | 46 % | |
Kok.N | kg/d | 12 000 | 6 219 | 52 % | |
Kiintoaine | kg/d | 48 000 | 29 700 | 62 % | |
Asukasvastineluku | 431 979 | ||||
Viemäröinnin piirissä oleva väestö (HSY:n arvio) | 430 000 | ||||
Haja-asutusalueilla jätevedet käsitellään joko ns. pienpuhdistamoissa tai jätevedet kerätään erillisiin sako- tai umpikaivoihin ja kuljetetaan loka-autoilla lokajätteiden vastaanottoasemille. Viikinmäen viemäröintialueella sako- ja umpikaivolietettä vastaanotettiin kahdessa pisteessä: jätevedenpuhdistamon yhteydessä olevalla loka-asemalla Viikinmäessä sekä Vantaan Kulomäen loka-asemalla. Kaikki sako- ja umpikaivokuormat ovat mukana puhdistamon raportoidussa tulokuormituksessa.
Viikinmäen puhdistamolla otettiin lisäksi vastaan ravintoloiden ja suurkeittiöiden rasvanerottimista loka-autoilla kerättyjä rasvakaivojätteitä, teollisuudesta peräisin olevaa permeaattitiivistettä sekä glykolivettä. Nämä jakeet johdetaan suoraan tulevan jäteveden näytteenoton jälkeisiin prosessivaiheisiin, joten ne eivät sisälly laitoksen raportoituun tulokuormaan. Rasvakaivojätteet ja permeaattitiiviste käsitellään mädätyksessä ja glykolivesi aktiivilieteprosessissa. Puhdistamon loka-asemalle tuotiin vuonna 2025 myös 970 m³ kompostointilaitoksen rejektivettä.
Blominmäen viemäröintialueella toimii kolme loka-asemaa: Veikkolan loka-asema Kirkkonummella sekä Koskelon ja Blominmäen loka-asemat Espoossa. Nämä kaikki sijaitsevat verkostossa ennen jätevedenpuhdistamoa, joten niissä vastaanotetut jakeet ovat mukana laitoksen raportoidussa tulokuormituksessa. Sako- ja umpikaivolietteiden lisäksi Blominmäen puhdistamolle tuotiin vuonna 2025 käsiteltäväksi noin 2 800 m³ nitraattipitoista jätevettä, joka johdettiin käsiteltäväksi aktiivilieteprosessiin.
HSY:n viemäröintialueella vastaanotettujen nestemäisten jätteiden määrät on esitetty ohessa (Taulukko 2.3).
Vastaanotetut jätteet 2025 | Vastaanotettu tuote | EWC-koodi | m³/a |
|---|---|---|---|
Viikinmäen viemäröintialue | |||
Viikinmäen jätevedenpuhdistamo | Sako- ja umpikaivot | 200304 | 9 418 |
Rasvakaivot | 190809 | 6 871 | |
Glykolivesi | 160115 | 7 023 | |
Permeaattitiiviste | 020703 | 23 042 | |
Kompostointilaitoksen rejektivesi | 190599 | 967 | |
Viikinmäki yhteensä | 47 321 | ||
Kulomäen loka-asema, Vantaa (KUVES) | Sako- ja umpikaivot | 200304 | 31 782 |
Viikinmäen viemäröintialue yhteensä | 79 103 | ||
Blominmäen viemäröintialue | |||
Koskelon loka-asema, Espoo | Sako- ja umpikaivot | 200304 | 92 721 |
Veikkolan loka-asema, Kirkkonummi | Sako- ja umpikaivot | 200304 | 21 298 |
Blominmäen jätevedenpuhdistamo | Sako- ja umpikaivot | 200304 | 25 543 |
Nitraattivesi | 161002 | 2 820 | |
Blominmäen viemäröintialue yhteensä | 142 382 | ||
YHTEENSÄ | 221 485 | ||
Koska pääosa HSY:n puhdistamoiden tulokuormituksesta tulee tiheästi asutetuista kaupungeista, vastaanotettujen sako- ja umpikaivolietteiden osuus kokonaiskuormituksesta ja edelleen niiden vaikutus jätevedenpuhdistamoiden prosesseihin on pieni. Yksittäisten sako- tai umpikaivolietekuormien vaikutuksia prosessissa ei voida käytännössä erottaa tulokuormituksen muusta vaihtelusta. Nestemäisten jätteiden vastaanotosta voi myös olla hyötyä puhdistusprosessin kannalta, jos ne sisältävää runsaasti biologisessa typenpoistoprosessissa hyödynnettävää hiiltä. Suoraan mädätykseen johdettavat jätejakeet tuottavat energiaa mädätyksessä. Jätejakeiden hyödyllisyyttä heikentää kuitenkin jätejakeiden laadun ja määrän tyypillisesti voimakas vaihtelu sekä se, ettei niiden vastaanottoa voida ajoittaa vain puhdistusprosessin tarpeiden perusteella. Sekä vesi- että lieteprosessiin johdettavien jätejakeiden osalta on olennaisen tärkeää, etteivät ne sisällä biologiselle prosessille vahingollisia aineita.
Fortum Power and Heat johti Blominmäen puhdistamon purkutunneliin Suomenojan voimalaitokseltaan vesiä vuonna 2025 yhteensä 10 317 918 m³.
Teollisuusjätevesien tarkkailun tarkoitus on turvata viemäriverkon, jätevesipumppaamoiden sekä puhdistusprosessien häiriötön toiminta ja säilyttää lietteen jatkojalostusmahdollisuudet. Teollisuusjätevesitarkkailulla myös turvataan puhdistamotyöntekijöiden työturvallisuutta kemikaalialtistuksen osalta. HSY:n teollisuusjätevesien valvonta-alueeseen kuuluvat HSY:n toimialueen lisäksi Sipoo, Pornainen, Mäntsälän Ohkola, Kerava, Tuusula ja Järvenpää. Teollisuuslaitokset on velvoitettu ympäristöluvissa ja teollisuusjätevesisopimuksissa tarkkailemaan omien jätevesiensä laatua. Teollisuuslaitosten tekemän tarkkailun rinnalla HSY tekee myös omia jätevesiselvityksiä teollisuuslaitoksilla sekä jätevedenpumppaamoilla ja viemäriverkostossa. Valvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota sellaisiin haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin, jotka sitoutuvat lietteeseen tai kulkeutuvat jätevedenpuhdistusprosessin läpi vesistöön. HSY reagoi myös teollisuuslaitosten häiriötilanteisiin ja ottaa tarvittaessa näytteet viemäristä sekä ryhtyy tarvittaviin toimiin jätevedenpuhdistamon ja lietteen laadun turvaamiseksi.
HSY:llä oli vuoden 2025 lopussa voimassa olevia teollisuusjätevesisopimuksia Viikinmäen ja Blominmäen viemäröintialueilla yhteensä 58 kpl. Muita poikkeavien jätevesien vuoksi tarkkailtavia kohteita olivat kaatopaikat, pilaantuneiden maiden kunnostustyömaat (PIMA-kohteet), louhintatyömaat ja huoltoasemat.
Teollisuusjätevesien yhteenlaskettu osuus on Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamoiden tulevasta jätevesivirtaamasta noin 4 %. Viikinmäen puhdistamon tulokuormitukseen vaikuttaa eniten elintarviketeollisuus. Vuonna 2025 tarkkailtujen teollisuuslaitosten yhteenlaskettu orgaanisen aineen (BOD 7ATU) osuus oli noin 9 % Viikinmäen puhdistamolle tulevasta orgaanisen aineen kuormasta. Kokonaisfosforin osalta tarkkaillun teollisuuden osuus oli yhteensä 3,3 % ja kokonaistypen osalta 1,6 %. Blominmäen jätevedenpuhdistamon merkittävin yksittäinen teollisuusjätevesikuormittaja oli HSY:n Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Ekoteollisuuskeskuksen jätevesien osuus oli 1,3 % (469 460 m³) puhdistamolle tulevan jäteveden virtaamasta ja 4,9 % typpikuormituksesta. Teollisuusjätevesien valvonnasta ja tarkkailusta on laadittu erillinen vuosiraportti.
Tällä hetkellä voimassa oleva Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa astui voimaan 28.12.2015 (ESAVI 240/2015/2). Puhdistamon toiminta oli vuonna 2025 ympäristöluvan mukaista. Viikinmäen energiantuotantolaitos rekisteröitiin 16.2.2023 Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun tietojärjestelmään asetuksen 1065/2017 (Valtioneuvoston asetus keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista) mukaisesti. Rekisteröinti korvasi ympäristöluvan energiantuotantoa koskevat määräykset.
Blominmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa astui voimaan 11.12.2017 (VHO 17/0508/3). Puhdistamon purkujärjestelyitä koskeva lupa astui voimaan 10.8.2021 (VHO 21/0121/3). Puhdistamon toiminta oli vuonna 2025 ympäristöluvan mukaista. Blominmäen energiantuotantolaitos rekisteröitiin 6.3.2024 Espoon kaupungin ympäristönsuojelun tietojärjestelmään asetuksen 1065/2017 mukaisesti. Rekisteröinti korvasi ympäristöluvan energiantuotantoa koskevat määräykset.
Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan 28.12.2015 (ESAVI 239/2015/2, 28.12.2015) voimassaolo päättyi 31.12.2024. Jäteveden käsittely päättyi puhdistamolla tammikuussa 2023, ja ympäristöluvan mukainen lopputarkastus toteutettiin syksyllä 2023. Puhdistamon purkutyöt jatkuivat vuoden 2025 aikana.
Viikinmäen jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailu perustui vuonna 2016 ELY-keskuksen hyväksymään tarkkailuohjelmaan, joka on päivitetty marraskuussa 2021. Blominmäen käyttö- ja päästötarkkailu perustui lokakuussa 2022 päivitettyyn ja viranomaiselle toimitettuun tarkkailuohjelmaan. Blominmäen puhdistamon vara- ja hätäpurkupisteiden vaikutusalueiden täydennetty tarkkailuohjelma toimitettiin viranomaiselle joulukuussa 2025.
Molemmilta puhdistamoilta otettiin käyttötarkkailunäytteet laboratoriotutkimuksia varten pääsääntöisesti kaksi kertaa viikossa. Puhdistamoiden päästöt vesistöön ja poistotehot laskettiin tulevasta ja käsitellystä vedestä otettujen käyttötarkkailunäytteiden analyysituloksista luvussa 18 esitetyllä tavalla. Päästölaskennan perusteena käytetyt analyysimenetelmät on kuvattu luvussa 19. Käyttötarkkailunäytteistä ja automaatiojärjestelmien keräämistä mittaustuloksista ja kulutustiedoista laaditut käyttötarkkailun tulokset on esitetty raportin osassa II. Tuloksissa esitetään puhdistamoiden virtaama-, energia- ja kemikaalien kulutustietoja ja lietteen sekä energian osalta myös tuotantotietoja.
HSY:n jätevedenpuhdistamoilla puhdistusprosessin ohjaus ja seuranta perustuvat pitkälle automatisoituihin prosesseihin. Erilaisten jatkuvatoimisten mittausten ja analyysilaitteiden avulla käyttöhenkilökunnalle tuotetaan jatkuvaa tietoa puhdistusprosessien eri vaiheista ja tilasta. Jatkuvatoimisilla analyysilaitteilla mitataan mm. ortofosfaattia, kokonaisfosforia, ammonium- ja nitraattityppeä sekä alkaliteettia. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla otettiin raportointivuoden aikana käyttöön myös jatkuvatoiminen nitriittimittaus, jonka avulla voidaan seurata aiempaa tarkemmin aktiivilieteprosessin toimintaa.
Jatkuvatoimisia mittalaitteita hyödynnetään myös mm. liuenneen hapen, veden ja lietteen kiintoaineen, pH:n ja sähkönjohtavuuden määrittämisessä. Jatkuvatoimisten laitteiden antamaa prosessien tilannekuvaa täydennetään laboratorioanalyyseillä, joita käytetään myös laitteiden antamien tulosten oikeellisuuden arviointiin ja laitteiden kalibrointiin.
Merialueen tarkkailuntavoitteena onseurata jäteveden vaikutuksia vesistössä. Raportointivuoden tarkkailu toteutettiin 31.5.2023 päivitetyn Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Merialueen yhteistarkkailuun osallistuivat tarkkailuvelvollisina HSY:n lisäksi DNY Finland Oy Helsinki Shipyard, Espoon kaupungin Kaupunkitekniikan keskus, Fortum Power and Heat Oy, Helen Oy ja Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan Rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus.
Tarkkailu toteutetaan ja raportoidaan Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan Ympäristöpalveluiden toimesta. Vuoden 2025 aikana toteutettiin tarkkailuohjelman vuosittain toistuvien osien lisäksi veden vertikaalisen laadun mittaukset, pohjan laadun sekä sedimentin ja eliöiden haitallisten aineiden tarkkailu ja laaja pohjaeläintarkkailu. Vuoden 2025 tarkkailutulokset esitetään neljännesvuosiraporteissa sekä vuosiyhteenvedossa. Tarkkailusta laaditaan laaja yhteenvetoraportti viiden vuoden välein. Seuraava yhteenvetoraportti laaditaan vuosien 2022–2026 tuloksista. Tarkkailuraportit julkaistaan Helsingin kaupungin Asumisen, kaupunkiympäristön ja liikenteen julkaisujen internet-sivuilla.
Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamoiden vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin. Tarkkailussa noudatettiin 8.11.2019 julkaistua Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellista yhteistarkkailuohjelmaa. Tarkkailun toteutti Kala- ja vesitutkimus Oy. Yhteistarkkailussa olivat vuonna 2025 mukana HSY:n lisäksi Espoon kaupungin Kaupunkitekniikan keskus, Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimiala sekä Helsingin kaupungin Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala. Kalataloustarkkailun tulokset raportoidaan kahden vuoden välein. Vuoden 2025 tulokset raportoidaan vuonna 2026 valmistuvassa raportissa, joka kattaa vuosien 2024–2025 tarkkailun.
Puhdistamoiden ympäristöluvat sisältävät myös meritaimenen ja siian vaelluspoikasten istutusvelvoitteet. Meritaimenen vaelluspoikasten osalta Viikinmäen puhdistamon istutusvelvoite on 17 000 kpl ja Blominmäen puhdistamon 7 500 kpl eli yhteensä 24 500 kpl. Meritaimenia istutettiin huhtikuussa 2024 Helsingin edustalle 21 500 kpl ja Espoon edustalle 9 000 kpl eli yhteensä 30 500 kpl. Istutetut taimenet olivat Ingarskilanjoen kantaa.
Viikinmäen puhdistamon vaellussiian poikasten istutusvelvoite on 165 000 kpl ja Blominmäen puhdistamon velvoite on 72 500 kpl eli yhteensä 237 500 kpl. Vuoden 2025 aikana Kymijoen kantaa olevia vaellussiian poikasia istutettiin Helsingin edustalle yhteensä 271 321 kpl ja Espoon edustalle 92 257 kpl eli yhteensä 365 578 kpl. Siianpoikasia istutettiin vuonna 2025 vuosittaista istutusvelvoitetta enemmän korvaamaan aiempien vuosilta saatavuusongelmien vuoksi jäänyttä istutusvelkaa.
Jätevedenpuhdistamoiden vara- tai hätäpurkuyhteyksiä joudutaan käyttämään jäteveden johtamiseen, jos purkutunnelit eivät ole käytettävissä tai niiden kapasiteetti ylittyy.
Viikinmäen puhdistamon poistotunnelissa on hätäpurkuyhteys Viikissä kanavaa ja ojaa pitkin Vanhankaupunginlahteen. Hätäpurkuyhteys toimii puhdistettujen jätevesien purkuyhteytenä siinä tilanteessa, että Viikki-Kyläsaari-tunneliosuutta ei voida käyttää.
Vanhan Kyläsaaren puhdistamon tontilla on varapurkuyhteys kanavaa ja ojaa pitkin Vanhankaupunginlahteen. Varapurkuyhteys on suljettu normaalitilanteessa. Varapurkuyhteys toimii puhdistettujen jätevesien purkuyhteytenä siinä tilanteessa, että poistotunnelia ei voida käyttää tai puhdistamoon kohdistuu erittäin korkea hydraulinen kuormitus ja meren pinta on samaan aikaan korkealla. Varapurkuyhteyden käyttö ei ole vuosittaista.
Blominmäessä Espoonjoen hätäpurkupistettä käytetään, mikäli kalliopurkutunneli Blominmäen puhdistamon ja Finnoon sataman välillä ei olisi käytettävissä. Hätäpurkupistettä käytetään erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa esimerkiksi sortuman tai osittaisen sortuman aiheuttaman huoltotilanteen takia.
Finnoon sataman varapurkupistettä käytetään, mikäli meripurkutunneli ei ole käytettävissä, tai sen kapasiteetti ei riitä. Varapurkupiste sijaitsee Ryssjeholmsfjärdenin pohjoisosassa, Rajaojan suulla Finnoon venesataman länsilaidalla.
Vuonna 2025 kummankaan jätevedenpuhdistamon vara- tai hätäpurkuyhteyksiä ei käytetty lainkaan.
Blominmäen toteutuneiden jätevesimäärien kasvua seurataan ja Blominmäen kuormitusennustetta päivitetään noin kahden vuoden välein HSY:n vesihuollon investointiohjelman tarkistuksen yhteydessä. Blominmäen mitoituskeskivirtaama, eli vuoden 2040 ennustettu virtaama määritettiin vuonna 2012 ja se on 153 000 m³/d. Virtaamien kasvu on ollut maltillisempaa jaksolla 2012–2024 kuin sitä edeltävien kymmenen vuoden aikana, ja päivitetty Blominmäen viemäröintialueen virtaamaennuste vuodelle 2040 on 137 000 m³/d.
HSY suunnittelee eräiden Viikinmäen viemäröintialueen läntisten osien kuormituksen kääntämistä 2030-luvulla Blominmäkeen ja Blominmäen laajennusta 2040-luvulla. Käännön toteutuessa vuodelle 2040 ennustettu keskivirtaama olisi 162 000 m³/d. Maksimivirtaamien voidaan olettaa pääsääntöisesti kasvavan keskivirtaaman suhteessa, mutta tulotunnelin tasaustilavuuden hyödyntämisellä, josta ei ole vielä merkittävää käytännön kokemusta, voidaan pienentää erityisesti lyhyempien sateiden vaikutusta ja maksimituntivirtaamia. Tasaustilavuus on nykytilanteessa 200 000 m³ ja viemäröintialueen käännön toteuttava tunneliosuus tulee kaksinkertaistamaan sen. Useita vuorokausia kestävä voimakas lumen sulaminen voi ylittää tunnelin tasauskapasiteetin.
Virtaamat viimeisen kymmenen vuoden ajalta on esitetty aiemmin kuvassa (Kuva 2.1). Meripurkutunnelin virtausvastuksia analysoitiin tarkastelemalla jätevedenpuhdistamon sekä Fortumin voimalan huippuvirtaamatilanteita vuodelta 2025 aikana. Tarkemman tarkastelun kohteeksi valittiin 9.12.2025. jolloin sekä jätevedenpuhdistamon että Fortumin virtaama oli korkeimmillaan. Meripurun putkiston aiheuttamat vastukset virtaamaan laskettiin, ja tulokset esitetään oheisessa kuvassa (Kuva 4.1). Putkivastukset lasketaan Finnoon purkukammion pinnanmittauksen ja meren pinnan erotuksena. Laskentatapa on yksinkertaistettu mallinnus todellisuudesta ja kertoo suuntaa antavasti meripurun vastapaineen muutoksista vuoden aikana.
Kahden virtaushuipun analyysin perusteella meripurun vastapaineessa ei ole noussut vuoden 2025 aikana. Vastapaineet jäivät tänä vuonna hieman matalammiksi kuin edeltävänä vuonna, mikä johtuu pienemmistä virtaamahuipuista. Virtaaman maksimilukemia ei ole vuoden aikana saavutettu, joten korkeinta vastustasoa ei datan perusteella voi analysoida, eikä meripurun kapasiteetin ylärajaa täten ole tiedossa. Huippuvirtaamilla virtausvastukset ovat olleet n. 0,5 metriä veden painetta virtaamalla 2800 l/s. Normaalivirtaamilla vastapaine pysyttelee n. 0,2 metrin tasolla (ks. Kuva 4.1.)
Analyysissa on käytetty automaatiojärjestelmän puhdistetun jäteveden pinnan mittauksia, sekä meren pinnan mittauksia. Näiden perusteella meritunnelin kapasiteetti on riittävä nykyisillä huippuvirtaamilla.
Vuoden 2025 tarkastelun perusteella ei ole ollut viitteitä purkutunnelin kapasiteetin loppumisesta, joten varapurkuyhteyden käytölle ei näytä olevan kasvavaa tarvetta. Vuonna 2025 varapurkuyhteyttä ei käytetty lainkaan.
Viikinmäen purkutunnelista tutkittiin ROV-kuvauksella Viikinmäen puhdistamolta lähtevä osuus Viikin pystykuilulle asti, n. 410 m. Blominmäen purkutunnelista tutkittiin koko meren puoleinen osuus Finnoon vauhdituspumppaamolta Gåsgrundiin asti, n. 6700 m. Huomattavia poikkeamia ei löytynyt.
Viikinmäen varapurkuojan eli Pornaistenlahden kanaalin suojapenkereen kunnon tarkistus tehdään vuonna 2026.
Päästölaskennan perusteella molemmilla jätevedenpuhdistamoilla täytettiin vuonna 2025 kaikki lupamääräykset kaikilla laskentajaksoilla sekä pitoisuus- että poistotehovaatimusten osalta.
Kummankin jätevedenpuhdistamon puhdistustulos täytti valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimukset.
Oheisissa taulukoissa (Taulukko 5.1 ja Taulukko 5.2) esitetään puhdistamoiden keskeisimmät lupamääräykset vuosineljänneksittäin ja vuosikeskiarvona. Vuoden 2025 kuormituslaskennan tulokset on esitetty laajemmin luvussa 17.
Viikinmäki | BOD 7ATU | Kok.P | Kok.N | COD Cr | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
mg/l | poistoteho % | mg/l | poistoteho % | mg/l | poistoteho % | mg/l | poistoteho % | |
LUPAMÄÄRÄYS | ≤10* | ≥95* | ≤0,30* | ≥95* | - | ≥80** | ≤75* | ≥85* |
Vuosi 2025 | 6,3 | 97 | 0,16 | 98 | 3,4 | 94 | 39 | 93 |
I/2025 | 6,1 | 97 | 0,16 | 97 | 3,9 | 93 | 40 | 92 |
II/2025 | 6,4 | 98 | 0,16 | 98 | 3,5 | 95 | 40 | 94 |
III/2025 | 5,1 | 97 | 0,14 | 98 | 2,9 | 95 | 38 | 92 |
IV/2025 | 7,4 | 97 | 0,18 | 97 | 3,4 | 94 | 39 | 92 |
*) neljännesvuosikeskiarvona, **) vuosikeskiarvona | ||||||||
Blominmäki | BOD 7ATU | Kok.P | Kok.N | COD Cr | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
mg/l | poistoteho % | mg/l | poistoteho % | mg/l | poistoteho % | mg/l | poistoteho % | |
LUPAMÄÄRÄYS | ≤10* | ≥95* | ≤0,25* | ≥96* | - | ≥80** | ≤75* | ≥85* |
Vuosi 2025 | 3,0 | 98 | 0,10 | 98 | 3,3 | 95 | 26 | 94 |
I/2025 | 3,1 | 98 | 0,12 | 98 | 2,1 | 96 | 29 | 91 |
II/2025 | 2,7 | 99 | 0,08 | 99 | 4,5 | 94 | 25 | 95 |
III/2025 | 3,1 | 98 | 0,09 | 99 | 3,0 | 95 | 25 | 95 |
IV/2025 | 3,0 | 98 | 0,11 | 98 | 3,7 | 93 | 26 | 94 |
*) neljännesvuosikeskiarvona, **) vuosikeskiarvona | ||||||||
Oheisissa kuvaajissa (Kuva 5.1 - Kuva 5.5) esitetään puhdistustulokset viiden vuoden aikasarjana. Pylväät kuvaavat puhdistetun jäteveden pitoisuuksien vuosikeskiarvoa, viivakaaviolla kuvataan poistotehoa. Myös luparajat on esitetty kuvissa.
Ravinnepäästöjen vähentäminen on yksi HSY:n strategisista tavoitteista. Strateginen tavoite on puhdistamoiden yhteinen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää lupamääräyksiä parempaa puhdistustasoa, ja sillä on lupamääräyksiä tiukempi vaikutus ravinteiden poistotasoon.
Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen typpipäästö Itämereen oli vuonna 2025 yhteensä 470 tonnia (v. 2024 578 t) ja fosforipäästö yhteensä 20,3 tonnia (v. 2024 26,5 t). HSY:n strategiset tavoitteet vuonna 2025 olivat typelle 750 tonnia ja fosforille 25 tonnia. Strategiatavoitteiden laskennassa huomioidaan poikkeustilanteiden kuormitus kuten viranomaisraportoinnissakin. Vuoden 2025 aikana mereen johdetut typpi- ja fosforikuormitukset täyttivät sekä ympäristöluvan vaatimukset että HSY:n omat, ympäristölupaehtoja tiukemmat tavoitteet. Puhdistetun jäteveden aiheuttama ravinnekuormitus mereen oli vuonna 2025 ennätyksellisen matala.
2025 | Viikinmäki | Blominmäki | YHT | HSY tavoite |
Typpi (Kok. N) t/a | 348 | 123 | 470 | < 750 |
Fosfori (Kok. P) t/a | 16,5 | 3,8 | 20,3 | <25 |
Oheisissa kuvaajissa (Kuva 5.6–Kuva 5.8) on esitetty aikasarjat mereen johdettujen päästöjen osalta.
Strategiset tavoitteet on esitetty myös HSY:n yhteiskuntasitoumuksessa, johon voi tutustua alla olevan linkin kautta.
https://sitoumus2050.fi/toimenpidesitoumukset#//details/314777
HSY on liittynyt yhdyskuntajäteveden Green Deal -sopimukseen tekemällä sitoumuksen ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Green Deal -sitoumuksessa on myös tavoitteita vuotovesien hallintaan, viemäriverkoston saneeraukseen, tiedontuotantoon ja asukasviestintään ja kaupunkien kanssa tehtävään hulevesiyhteistyöhön liittyen. Sitoumuksen määrävuosi on 2027.
https://sitoumus2050.fi/green-deal#//details/738347
Suomen suurimpien kaupunkien jätevedenpuhdistamoiden toimintaa on usean vuoden ajan arvioitu lupa- ja OCP-indekseillä. Lupaindeksi kertoo laitoksen lupamääräysten saavuttamisen vuositasolla. Indeksi on saavutettujen lupamääräysten prosentuaalinen osuus kaikista annetuista lupamääräyksistä. Molemmilla HSY:n laitoksilla on tällä hetkellä 25 numeerista lupamääräystä. Molempien puhdistamoiden lupaindeksi oli vuonna 2025 100 %.
OCP-indeksillä mitataan jäteveden käsittelyn tasoa kokonaisvaltaisesti. Puhdistamoiden OCP-indeksin avulla lasketut tunnusluvut ovat suoraan vertailukelpoisia, koska menetelmä ei ota kantaa lupamääräyksiin tai purkuvesistöön. OCP-indeksin laskennassa huomioidaan puhdistetun jäteveden biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU) sekä kokonaistyppikuormitus ja kokonaisfosforikuormitus mereen. Kutakin parametria painotetaan niiden vesistössä aiheuttaman hapentarpeen suhteessa. Näin ravinteita tehokkaasti poistavat puhdistamot saavat suhteellisesti parempia OCP-indeksituloksia esimerkiksi asukasvastinetta kohden laskettuna. Samaa laskentatapaa käyttäen voidaan tarkastella joko puhdistetun jäteveden pitoisuuksia (mg/l) tai päästöjä (t/a). OCP-indeksit lasketaan vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuksien tai päästöjen vuosikeskiarvoista seuraavasti:
OCP = BOD 7ATU + 18 * Nkok + 100 * Pkok
Oheisessa kuvaajassa (Kuva 5.9) on esitetty pääkaupunkiseudun OCP-päästöjen kehittyminen edellisen kymmenen vuoden ajalta.
Viemärin tukokset, runsaat sateet, sekaviemäröinti, putkikapasiteetin puute, putkirikot sekä pumppaamoiden sähkökatkot ja toimintahäiriöt saattavat aiheuttaa viemäriverkon tulvimista ja ylivuotoja. Ylivuototapahtumista ilmoitetaan ympäristöviranomaiselle ja sidosryhmille. HSY:n alueella tapahtuvista erillisviemäriverkon alueella ja pumppaamoilla tapahtuvista ylivuodoista tehdään tiedote myös nettisivuille. Kaikkien HSY:n viemäröintialueen ylivuotojen kokonaismäärä oli vuonna 2025 49 882 m 3, mikä oli noin 0,4 ‰ kokonaisjätevesimäärästä.
Ylivuotomäärä ja sen aiheuttama kuormitus lisätään laskennallisesti puhdistamoiden aiheuttamiin päästöihin. Oheisissa kuvissa (Kuva 5.10 ja kuva 5.11) sekä luvun 16 taulukoissa (Taulukko 16.6 ja Taulukko 16.7) on esitetty ne kohteet, joissa on vuoden 2025 aikana raportoitu ylivuotoja. Toistuvia ylivuotoja on tapahtunut Tuusulassa Tehtaantien pumppaamolla ja Sipoossa Uusi Porvoontiellä. Yleisin syy ylivuotoihin pumppaamoilla on runsaat sateet tai lumen sulamisvedet.
Helsingin kantakaupungin sekaviemäröintialueen jätevesipäästöt liittyvät rankkasadetilanteisiin. Tällöin myös viemärivesi on normaalia laimeampaa. Näitä verkostoylivuotoja ei mitata, vaan sekaviemäröidyltä alueelta ylivuotaneen viemäriveden aiheuttama kuormitus ympäristöön raportoidaan laskennallisen viemärimallin avulla.
Vuonna 2025 Helsingin sekaviemäriverkoston ylivuodoista pääsi jätevettä vesistöihin laskentatulosten mukaan 46 370 m³, josta asumisjätevettä oli 5 414 m³ (n. 12 %). Tämä asumajäteveden aiheuttama ainekuormitus lisätään laskennallisesti Viikinmäen puhdistamon aiheuttamiin päästöihin. Oheisessa kuvassa (Taulukko 5.7) on esitetty sekaviemäriverkon ylivuotomäärät purkupisteittäin. Raportin loppuosan taulukossa (Taulukko 16.5) on esitetty ylivuotokaivot, ylivuototapahtumien lukumäärä ja arvio jäteveden osuudesta ylivuodossa.
Sekaviemäriylivuotoja tapahtui yhteensä 25 kohteessa. Rankkasateet 8.7. ja 7.8.2025 aiheuttivat kolmanneksen vuoden ylivuotomäärästä ja vesistökuormituksesta. Suurin yksittäinen kuormittaja oli jälleen Etelärannassa sijaitseva ylivuotokaivo. Tämä on verkoston alin ylivuotokohta, josta pääsee jo pienilläkin sateilla viemärivettä ylivuodon kautta mereen. Tämän kaivon osuus ylivuotaneesta sekaviemärivedestä oli noin 45 % koko vuoden ylivuotomäärästä.
Sekaviemäriverkon ylivuotojen laskennat toteutettiin ensimmäistä kertaa koko vuoden osalta reaaliaikaisella viemärimallilla. Aiemmin laskennat tehtiin neljä kertaa vuodessa kolmen kuukauden laskentajaksoina. Reaaliaikaiseen laskennan lyhyempi laskentajakso (1 h) mahdollistaa luotettavammat laskentatulokset, koska mallinnuksen aika-askelta on voitu lyhentää. Käytännössä tämä pienentää ylivuotaneen sekaviemäriveden laskennallista määrää, koska sateiden aiheuttamat ilmiöt pintavaluntaan ja viemärivesivirtaamaan saadaan mallinnettua tarkemmin. Asumisjäteveden määrä perustuu laskutettuun jätevesimäärään ja sen arvioituun tuntivaihteluun, joten asumisjäteveden suhteellinen osuus kasvaa aiempaan laskentatapaan verrattuna. Rankkasateiden intensiteetin lisäksi sateen ajoittuminen vaikuttaa laskennalliseen ylivuotomäärään ja vesistökuormitukseen – yöllä tapahtuneessa ylivuodossa on vähemmän asumisjätevettä mukana kuin aamun tai illan huipputunnin aikana tapahtuneessa ylivuodossa.
Sekaviemäriverkon ylivuotoja voidaan nyt myös seurata reaaliajassa ja ilmoittaa niistä tarvittaessa sidosryhmille.
Haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana. Lisäksi Helsingin keskustan sekaviemäröidyn alueen hulevedet tuovat haitallisia aineita Viikinmäen puhdistamolle. Kotitalouksien jätevesien haitalliset aineet ovat peräisin esimerkiksi kotona käytettävistä siivouskemikaaleista, tekstiileistä, muoveista ja lääkkeistä.
Jätevedenpuhdistamolla haitalliset aineet käyttäytyvät eri tavoilla: osa niistä sitoutuu puhdistamolietteeseen, osa kulkeutuu ympäristöön ilmapäästöiksi ja osa kulkeutuu puhdistamon läpi vesistöön. Haitallisten aineiden matka ei siis välttämättä pääty puhdistamoille, koska niitä ei ole suunniteltu haitallisten aineiden puhdistamiseen.
Esimerkiksi poly- ja perfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS-yhdisteet) ryhmään kuuluvista PFOS- ja PFOA-yhdisteistä osa kulkeutuu puhdistamon läpi ja päätyy käsitellyn jäteveden mukana ympäristöön, ja osa päätyy puhdistamolietteeseen. PFAS-yhdisteitä käytetään sammutusvaahdoissa, vettä ja likaa hylkivissä tekstiileissä, elintarvikepakkauksissa, elektroniikassa, voiteluaineissa sekä pintakäsittelyaineissa. Ympäristössä PFAS-yhdisteillä on haitallisia pitkäaikaisvaikutuksia. Ne voivat altistaa eliöitä mm. syövälle ja kehityshäiriöille sekä häiritä lisääntymistä ja immuunitoimintaa. Oheisissa kuvissa (Kuva 5.13 ja Kuva 5.14) esitetään PFAS-yhdisteiden mittaustuloksia tulevassa ja lähtevässä jätevedessä.
Jätevesistä seurattavat haitalliset ja vaaralliset aineet perustuvat ns. HAVA-asetukseen (1022/2006 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista), ympäristönsuojeluasetukseen (713/2014) sekä E-PRTR-asetukseen (166/2006 Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva asetus).
Haitallisia aineita tarkkaillaan käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmissa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti vuosittain 12 kertaa, joista kymmenen kertaa näyte otetaan käsitellystä jätevedestä ja kaksi kertaa sekä tulevasta että käsitellystä jätevedestä.
Haitallisia aineita tarkkailtiin molemmilla puhdistamoilla 12 kertaa vuonna 2025.
Pitoisuuksien tulokset lasketaan painottamalla vuoden aikana otettujen yksittäisten näytteiden pitoisuudet näytteenottovuorokausien virtaaman arvoilla. Laskennassa käytetään määritysrajan alittavien pitoisuuksien arvoina määritysrajan puolikasta. Mikäli pitoisuuden virtaamapainotettu keskiarvo on määritysrajaa pienempi, ilmoitetaan vuosikeskiarvon olevan alle määritysrajan.
Vuosikuorma lasketaan kertomalla pitoisuuden vuosikeskiarvo vuoden kokonaisvirtaamalla. Jos pitoisuuden vuosikeskiarvon ilmoitetaan olevan alle määritysrajan, vuosikuormaksi merkitään 0 kg/a.
Taulukossa luvussa 20 esitetään tulevasta ja käsitellystä jätevedestä määritettyjen haitallisten aineiden pitoisuudet vuosikeskiarvona sekä aineiden vuosikuormat. Tulevien ja käsiteltyjen jätevesien sekä kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuuksien vuosikeskiarvot ja -kuormat on esitetty luvussa 21.
HAVA-asetuksessa (1022/2006) annetaan haitallisille aineille ns. ympäristölaatunormit (EQS-arvot). Ne ovat pitoisuuksia, jotka eivät saa ylittyä vesistössä: AA-EQS-arvo tarkoittaa vuosikeskiarvoa vesistössä ja MAC-EQS-arvo suurinta sallittua pitoisuutta vesistössä.
Suurin osa jätevedestä analysoiduista HAVA-pitoisuuksista alittaa EQS-arvon, jolloin aineen pitoisuus ei vesistössäkään voi ylittyä jäteveden vaikutuksesta. Joidenkin aineiden pitoisuudet voivat olla puhdistamolta lähtiessään EQS-arvoja suuremmat, mutta vesistöön johdettaessa pitoisuudet laimenevat. Puhdistetun jäteveden purkupisteiden sijainti on suunniteltu siten, että laimeneminen on mahdollisimman tehokasta.
Vuonna 2025 Viikinmäen käsitellystä jätevedestä havaittiin yksittäisillä näytekerroilla AA-EQS-arvon ylittävä pitoisuus di-2-etyyliheksyyliftalaattia (DEHP), 4-t-oktyylifenolia ja terbutryyniä, joista terbutryynin vuosikeskiarvo ylitti annetun AA-EQS-arvon.
Vuonna 2025 Blominmäen käsitellystä jätevedestä havaittiin yksittäisillä näytekerroilla AA-EQS-arvon ylittävä pitoisuus di-2-etyyliheksyyliftalaattia (DEHP), 4-t-oktyylifenolia ja terbutryyniä, joista terbutryynin vuosikeskiarvo ylitti annetun AA-EQS-arvon.
Oheisissa taulukoissa (Taulukko 5.4 ja Taulukko 5.5) on esitetty haitallisia aineita, joita on havaittu käsitellyssä jätevedessä ympäristölaatunormin ylittävinä pitoisuuksina yksittäisillä näytteenottokerroilla vuosina 2021–2025. Taulukoissa esitetään havaittujen pitoisuuksien vuosikeskiarvot ja vaihteluväli sekä analyysien määrä vuoden aikana.
Viikinmäki | Oktyylifenoli | Di-2-etyyli-heksyyli-ftalaatti (DEHP) | Dibutyyli-ftalaatti (DBP) | Terbutryyni | Kadmium* | Nikkeli* | Lyijy* | Elohopea* | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
AA-EQS, merivesi µg/l | 0,01 | 1,3 | 1 | 0,0065 | 0,2 | 8,6 | 1,3 | MAC-EQS: 0,07 | |
2021 | keskiarvo, µg/l | 0,02 | 0,35 | 0,1 | - | 0,021 | 4,6 | 0,42 | < 0,1 |
vaihteluväli, µg/l | 0,01-0,03 | < 0,30-1,3 | < 0,10-0,46 | - | <0,02-0,1 | <0,1 - 6,5 | <0,1 - 1,3 | - | |
lkm | 11 | 10 | 10 | - | 12 | 12 | 12 | 12 | |
2022 | keskiarvo, µg/l | 0,011 | 0,32 | < 0,1 | 0,024 | < 0,02 | 4,0 | < 0,1 | < 0,1 |
vaihteluväli, µg/l | <0,01 - 0,02 | < 0,30 - 1,7 | <0,1 - 0,44 | 0,02 - 0,03 | <0,02 - 0,02 | < 0,1 - 6,5 | - | - | |
lkm | 12 | 12 | 12 | 2 | 12 | 12 | 12 | 12 | |
2023 | keskiarvo, µg/l | 0,021 | 0,75 | <0,10 | 0,052 | <0,02 | 2,99 | <0,1 | <0,1 |
vaihteluväli, µg/l | <0,01-0,13 | <0,30-2,3 | <0,10-0,27 | <0,006-0,27 | <0,02-0,02 | 1,8-3,9 | <0,1-0,2 | <0,1-0,1 | |
lkm | 12 | 12 | 12 | 10 | 12 | 12 | 12 | 12 | |
2024 | keskiarvo, µg/l | < 0,01 | < 0,30 | < 0,1 | 0,023 | < 0,02 | 3,0 | < 0,1 | < 0,1 |
vaihteluväli, µg/l | <0,01 - 0,01 | < 0,30 - 1,2 | - | <0,006 - 0,08 | - | 2,1 - 4,8 | < 0,1 - 0,1 | - | |
lkm | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 | |
2025 | keskiarvo, µg/l | < 0,01 | 0,51 | 0,15 | 0,16 | <0,02 | 4,0 | 0,10 | < 0,1 |
vaihteluväli, µg/l | < 0,01-0,012 | < 0,30-2,9 | < 0,10-0,58 | <0,06-1,8 | - | 1,9-9,6 | <0,1 - 0,2 | - | |
lkm | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 | |
* määritys kokonaismetallipitoisuutena | |||||||||
Suomenoja ja Blominmäki | Oktyylifenoli | Di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) | Dibutyyli-ftalaatti (DBP) | Terbutryyni | Kadmium* | Nikkeli* | Lyijy* | Elohopea* | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
AA-EQS, merivesi µg/l | 0,01 | 1,3 | 1 | 0,0065 | 0,2 | 8,6 | 1,3 | MAC-EQS: 0,07 | |
2021 | keskiarvo, µg/l | 0,01 | 0,53 | 0,15 | <0,006 | 0,02 | 5,5 | 0,21 | < 0,1 |
Suomenoja | vaihteluväli, µg/l | < 0,01-0,02 | < 0,30-2,7 | < 0,10-0,69 | - | <0,02-0,07 | 3,6-7,5 | <0,1-1,2 | - |
lkm | 11 | 12 | 12 | 1 | 12 | 12 | 12 | 12 | |
2022 | keskiarvo, µg/l | <0,01 | 0,75 | 0,73 | 0,015 | 0,02 | 4,8 | 1,0 | <0,1 |
Suomenoja | vaihteluväli, µg/l | <0,01-0,04 | < 0,30-4,4 | <0,10 - 7,3 | <0,006-0,03 | <0,02-0,05 | 3,0-6,8 | <0,1-14 | - |
lkm | 12 | 12 | 12 | 10 | 11 | 11 | 11 | 11 | |
2023 | keskiarvo, µg/l | <0,01 | <0,30 | <0,10 | 0,05 | <0,02 | 2,6 | <0,1 | <0,1 |
Blominmäki | vaihteluväli, µg/l | <0,01-0,04 | <0,30-0,48 | - | <0,006-0,11 | <0,02-0,02 | 1,6-3,9 | <0,1-0,2 | - |
lkm | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 | |
2024 | keskiarvo, µg/l | 0,01 | <0,30 | <0,10 | 0,048 | < 0,02 | 2,4 | <0,1 | <0,1 |
Blominmäki | vaihteluväli, µg/l | <0,01-0,03 | <0,30-1,4 | <0,10 - 0,16 | 0,02-0,10 | - | 0,9-3,3 | <0,1-0,4 | - |
lkm | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 | |
2025 | keskiarvo, µg/l | <0,01 | 0,88 | <0,10 | 0,20 | <0,02 | 4,2 | 0,20 | <0,1 |
Blominmäki | vaihteluväli, µg/l | <0,01-0,02 | <0,30-5,6 | <0,1-0,31 | 0,01-1,9 | <0,02-0,03 | 0,6-9,9 | <0,1-1,1 | <0,1-0,06 |
lkm | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 | |
* määritys kokonaismetallipitoisuutena | |||||||||
Taulukoissa esitettyjen aineiden käyttötarkoituksia kuvataan alla.
Oktyylifenolia käytetään pääasiassa fenolihartsien valmistuksessa, joita puolestaan käytetään elektroniikan suojalakoissa, autonrenkaissa ja painomusteissa.
Taulukossa esitettyjen ftalaattien (DEHP ja DBP) käyttö on REACH-asetusten nojalla ollut kielletty EU:ssa vuodesta 2015 lähtien. Di-2-etyyliheksyyliftalaattia (DEHP) käytetään muoveissa pehmittimenä, kosmetiikassa, mattojen pintakäsittelyaineena, nahka-, tekstiili- ja kenkätuotteissa sekä automaaleissa. Dibutyyliftalaattia (DBP) käytetään maaleissa, lakoissa ja painoväreissä sekä muovituotteissa liima- side- ja väriaineena.
Terbutryyniä käytettiin ennen torjunta-aineena maataloudessa, mutta nykyään sitä löytyy biosidina maaleista ja rakennusmateriaaleista. Terbutryyniä kulkeutuu jätevedenpuhdistamoille mm. maalipinnoilta hulevesien mukana.
Raskasmetalleilla on lukuisia käyttötarkoituksia eri teollisuuden aloilla. Elohopean osalta suurimmat päästöt kohdistuvat ilmaan ja laskeumana maan pinnalle päätynyt elohopea voi huuhtoutua hulevesien mukana jätevedenpuhdistamolle. Nikkelin suurin käyttökohde on erilaiset teräkset, mutta sitä käytetään myös paristoissa, kolikoissa, katalyyteissä ja elektronisten piirien valmistuksessa. Lyijyä käytetään korroosionestoaineissa, juotosmetallina, maalien väriaineena ja pehmentiminä sekä PVC-muovien stabilisaattoreina. Kadmiumin pääasiallinen päästölähde ympäristöön on sinkin tuotanto, mutta sitä käytetään myös paperiteollisuudessa, kemikaalien valmistuksessa ja rautametallien prosessoinnissa.
E-PRTR-asetus velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan asetuksessa annettujen kynnysarvojen ylittävien aineiden vesistöön johdettavat kuormat kotimaansa viranomaisille. Viranomaiset raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle ja päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri. Vuonna 2025 analysoitujen aineiden vuosikuormat ja kynnysarvot on esitetty luvun 20 taulukossa.
Osa E-PRTR-asetuksen mukaisista aineista analysoidaan ja raportoidaan osana käyttö- ja päästötarkkailua. Tällaisia aineita ovat kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kloridi ja TOC, joka lasketaan COD Cr :n pitoisuudesta jakamalla kolmella. Päästötarkkailun tulokset lasketaan neljännesvuosikuormien keskiarvoista, jolloin mukana on myös verkosto- ja pumppaamo-ohitusten aiheuttama kuormitus.
Vuonna 2025 kynnysarvon ylitti Viikinmäessä 9 aineen vuosikuorma ja Blominmäessä 9 aineen vuosikuorma.
Puhdistamoiden biologisesti käsitellystä vedestä määritettiin kerran kuukaudessa Escherichia colija suolistoperäiset enterokokit, jotka kuvaavat veden hygieenistä laatua. Escherichia coli -bakteerit viittaavat ulosteperäiseen likaantumiseen.
Ohessa (Taulukko 5.6) esitetään vuonna 2025 mitattujen pitoisuuksien keskiarvot ja vaihteluvälit. Alle määritysrajan olevat tulokset otettiin huomioon määritysrajan puolikkaana.
Laitos | Keskiarvo | min | max | ||
Viikinmäki | Escherichia coli | mpn/ml | 599 | <10 | 4 900 |
Suolistoperäiset enterokokit | pmy/ml | 740 | 11 | 7 800 | |
Blominmäki* | Escherichia coli | mpn/ml | 68 | 4 | 470 |
Suolistoperäiset enterokokit | pmy/ml | 222 | 0 | 2 500 | |
*) Näytteet otettu kuukausittain kertanäytteenä. | |||||
Voimatuotannon kaasumaiset päästöt liittyvät jätevedenpuhdistamoilla HSY:n omaan energiantuotantoon. Päästöjä syntyy tuotetun biokaasun polttamisesta kaasumoottoreilla, kaasukattiloissa sekä ylijäämäkaasun polttimilla. Lisäksi päästöjä syntyy kevyestä polttoöljystä, jota käytetään apupolttoaineena kattiloissa.
Jätevedenpuhdistamoiden voimalaitokset on rekisteröity ns. PIPO-asetuksen (Valtioneuvoston asetus keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista (1065/2017)) mukaisesti. Sähkön- ja lämmöntuotanto on kaupunkien ympäristövalvonnan piirissä.
Viikinmäen voimatuotannon savukaasupäästöt on mitattu edellisen kerran vuonna 2018. Kaasumoottoreiden ja kattiloiden osalta mitattiin hiukkasten ja kaasumaisten päästöjen pitoisuudet sekä päästöjen määrä. Näiden perusteella on laskettu päästökertoimet, joita käytetään vuotuisten päästöjen laskennassa.
Raportoitavat voimatuotannon ilmapäästöt vuonna 2024 on esitetty yhdessä prosessin kaasumaisten päästöjen kanssa ohessa (Taulukko 6.1.) Blominmäen päästöistä ei ole vielä raportointihetkellä mittaustietoja ja päästöt on määritetty käyttäen Viikinmäen kaasumoottorien ja kaasukattiloiden keskimääräisiä päästökertoimia.
Kaasumaisia prosessipäästöjä syntyy jätevedenpuhdistuksessa sekä jäteveden että lietteen käsittelyn eri vaiheissa, kun jäteveden sisältämät orgaaniset hiilivedyt ja prosessissa muodostuvat kaasumaiset aineet haihtuvat. Typpioksiduulipäästöjä syntyy typenpoistoprosessissa ja metaania orgaanisen aineen anaerobisessa hajoamisessa esim. jätevesiverkossa ja mädätetyn lietteen käsittelyssä. Typpioksiduulipäästöjen vähentämiseen tähtäävästä tutkimuksesta on kerrottu kappaleessa 13.1.2.
Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamoiden hiilidioksidin, metaanin, typpioksiduulin, ammoniakin sekä typen oksidien raportoidut päästöt perustuvat jatkuvatoimisiin kaasumittauksiin laitosten poistoilmasta. Jätevedenpuhdistusprosessin kaasumaiset päästöt vuodelta 2024 on raportoitu yhdessä voimatuotannon päästöjen kanssa (Taulukko 6.1).
Typpioksiduulityppi muodosti 1,1 % Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla poistetusta typestä ja 0,86 % Blominmäen jätevedenpuhdistamoilla poistetusta typestä. Aikasarja jäteveden- ja lietteenkäsittelyssä muodostuvista typpioksiduuli- ja metaanipäästöistä on esitetty oheisissa kuvaajissa (Kuva 6.1 ja Kuva 6.2).
Ilmapäästöt 2025 | Viikinmäki, t/a | Blominmäki t/a | HSY Yhteensä | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
Päästöt | Jätevedenpuhdistus | Voimatuotanto | Yhteensä | Jätevedenpuhdistus | Voimatuotanto* | Yhteensä | t/a |
Metaani, CH 4 | 235,5 | 79 | 315 | 90,0 | 22 | 112 | 405 |
Hiilimonoksidi, CO | 81 | 81 | 23 | 23 | 81 | ||
Hiilidioksidi, CO 2 bio | 30 855 | 25 397 | 56 252 | 6562 | 7 935 | 14 497 | 62 814 |
Hiilidioksidi, CO 2 fossil | 4 337 | 104 | 4 441 | 2609 | 53 | 2 663 | 7 051 |
Dityppioksidi, N2O | 78,06 | 0 | 78 | 31,76 | 0 | 32 | 110 |
Ammoniakki, NH3 | 2,13 | 0,00 | 2,13 | 0,60 | 0,00 | 0,60 | 2,74 |
Typen oksidit, NOX | 0,82 | 30 | 31 | 0,24 | 10 | 11 | 31 |
Rikin oksidit, SOX | 0,005 | 20 | 20 | 0,002 | 5,1 | 5,1 | 20 |
*) Blominmäessä ei ole vielä tehty voimatuotannon päästömittauksia, joten päästöt on laskettu Viikinmäen keskimääräisillä päästökertoimilla | |||||||
Typpioksiduulin kokonaispäästöt ylittivät Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskevan E-PRTR asetuksen (166/2006) mukaisen raportoinnin kynnysarvon Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamoilla ja metaanin kokonaispäästöt ylittivät kynnysarvon Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla sekä kokonaisuutena että pelkän jätevedenkäsittelyn osalta. Blominmäen prosessin ja energiantuotannon yhteenlaskettu metaanipäästö ylitti raportoinnin kynnysarvon. Muilta osin kaasumaiset päästöt eivät ylittäneet kynnysarvoja.
Jätevesien viemäröintijärjestelmässä hajuja voi vapautua verkoston tuuletusaukoista, kaivojen kansien kautta, pumppaamoilta ja paineviemärien purkukaivoista. Hajuhaittoihin reagoidaan mahdollisimman nopeasti ja hajun syytä lähdetään tutkimaan. Verkoston tuulettumista ei voida kokonaan estää, koska tällöin verkoston korroosio kiihtyy ja toisaalta verkostoon voi muodostua työturvallisuuden kannalta erittäin vaikeita olosuhteita. Tuuletusputket pyritään sijoittamaan siten, että hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset.
HSY:ssä toimii osastonrajat ylittävä hajunhallintaryhmä, jossa käydään kaikki hajuvalitukset läpi ja arvioidaan tarkempaa tilannekuvaa. Jatkuvia hajuhaittoja aiheuttaviin kohteisiin voidaan tehdä tarkempaa mittausta siirrettävillä rikkivetymittauksilla. Varsinaista hajujen hallintaa kohdalla voidaan tehdä asentamalla hajusuodattimia tai parantamalla viemärin tuuletusta. Aina hajun lähdettä ei löydetä heti, vaan lähteen löytäminen vaatii tarkempia tutkimuksia ja mittauksia. Lisäksi joskus ongelman ratkaisu voi vaatia investointia, mikä vaatii enemmän suunnittelua ja aikaa.
Verkostoon ja pumppaamoihin liittyvät hajuvalitukset sekä hajujen selvittelyn eteneminen ja päätös kirjataan aina vikapäiväkirjaan. Vikapäiväkirjaan kirjataan myös hajuvalitukset, jotka liittyvät kiinteistöihin. Hajun syyn selvittyä se kirjataan myös vikapäiväkirjaan. Oheinen taulukko kuvaa HSY:n viemäreistä ja pumppaamoista johtuvien valitusten määrän. Vikapäiväkirjan kirjausten perusteella HSY:n toimintaa koskevia hajuvalituksia tuli yhteensä 20 kpl vuonna 2025 (ks.Taulukko 6.2).
2025 | Pumppaamo | Verkosto | Puhdistamo | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
Helsinki | 0 | 7 | 0 | 7 |
Espoo | 1 | 12 | 0 | 13 |
Vantaa | 0 | 0 | 0 | |
Kauniainen | 0 | 0 | 0 | |
Metsäpirtti | 0 | |||
yhteensä | 1 | 19 | 0 | 20 |
Ympäristölupien mukaan molempien puhdistamoiden hajuvaikutuksia on tarkkailtava vähintään kerran vuodessa tehtävin hajukartoituksin. Luvan mukaisesti tarkkailun on ajoituttava arvioitavissa olevan voimakkaimman hajukuorman ajalle. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen hajukuormitus ajoittuu loppukesään, kun jätevesi on lämpimimmillään.
Ramboll Finland Oy toteutti hajuselvitykset elokuussa. Tarkastelu tehtiin Viikinmäessä 13.8.2025 ja Blominmäessä 14.8.2025. Hajujen leviämistä laitosten ympäristöön tutkitaan aistinvaraisesti maastohajupaneelimenetelmällä etenemällä jätevedenpuhdistamolta poispäin tuulen alapuolella. Hajuja pysähdytään havainnoimaan noin 20–300 metrin välein. Vastaava menetelmä on ollut käytössä vuodesta 2007 alkaen. Hajua arvioitiin neliportaisella asteikolla hajuttomasta voimakkaaseen hajuun.
Samoissa havaintopisteissä käytettiin lisäksi kenttäolfaktometriä, joka soveltuu hyvin suhteellisen laimeiden hajujen mittaamiseen. Mittari perustuu kahden erillisen ilmavirran sekoittumiseen: tutkittava ilmanäyte sekoitetaan halutussa suhteessa hajuttomaan ilmaan, ja näiden kahden virtauksen suhde ilmaisee hajuyksiköiden määrän ilmassa (HY/m³). Menetelmässä ihmisen hajuaisti toimii ilmaisimena, jolloin hajun voimakkuus on suhteessa todelliseen aistimukseen eikä esim. yhdistekohtaisiin pitoisuuksiin. Olfaktometrin käyttäjän hajuaisti on todettu normaaliksi.
Viikinmäen ympäristössä havaintoja tehtiin 30 havaintopaikassa. Heikkoa hajua esiintyi yhdessä havaintopisteessä aivan puhdistamon poistoilmapiipun vieressä. Haju oli hetkellistä. Kolmessa muussa havaintopisteessä havaittiin hajua, mutta niiden hajua ei voitu tunnistaa luotettavasti puhdistamon hajuksi, vaan lähde saattoi olla myös muut hajua aiheuttavat toiminnot. Hajupitoisuutta ei saatu määritettyä olfaktometrilla. Hajupaneelin aikana tuuli oli kohtalaista, lännen ja luoteenvälistä. Keskimäärin tuulen nopeus oli 3,2 m/s. Hajupaneelin aikana ei satanut, ja lämpötila oli 18,5 °C.
Blominmäen jätevedenpuhdistamon ympäristössä tehtiin havaintoja 31 havaintopaikassa. Jätevedenpuhdistamolta peräisin olevaa hajua havaittiin heikkona kahdessa eri havaintopisteessä, kauimmillaan 860 m etäisyydellä puhdistamosta. Hajupaneelin aikana tuuli oli heikkoa, keskimäärin 1,4 m/s. Keskimääräinen lämpötila hajupaneelin aikana oli 18,0 °C. Hajupaneelin aikana ei satanut. Hajukartoitusten tulokset olivat samankaltaisia kuin aiempina vuosina.
Ympäristölupien mukaan puhdistamoiden aiheuttamaa melua on mitattava kolmen vuoden välein ja aina toiminnassa tapahtuneitten melua merkittävästi lisänneiden muutosten jälkeen. Ympäristömelumittaukset toteutetaan yöaikaan, jolloin taustamelu on pienimmillään.
Viikinmäen puhdistamon aiheuttaman melun keskiäänitaso LAeq ei saa olla häiriintyvissä kohteissa yli 55 dB päivällä tai yli 50 dB yöllä. Säännöllisen mittausohjelman mukaiset ympäristömelun äänitasomittaukset toteutettiin Viikinmäen puhdistamolla kesä- ja heinäkuussa 2025. Mittauksia suoritettiin yhdeksässä mittauspisteessä puhdistamoalueen reunoilla. Tulosten perusteella on mahdollista, että keskiäänitasolle asetettu raja-arvo ylittyi kahdessa mittauspisteessä. Toinen näistä mittauspisteistä sijaitsi laitoksen eteläpuolella, jossa ei ole altistuvaa asutusta. Mittaustuloksiin aiheutti epävarmuutta paikoitellen hallitseva ja jatkuva tieliikenteestä johtuva taustamelu.
Blominmäen puhdistamolla toteutettiin vielä vuonna 2025 ympäristömelun vähentämiseen liittyviä asennustöitä, ja muutosten vaikutuksia melutasoihin arvioitiin melumallin avulla. Varsinainen ympäristömelun mittaussuunnitelma laaditaan ja toimitetaan viranomaisen hyväksyttäväksi, kun suunnitellut melun vaimentamiseen liittyvät työt on toteutettu.
Jätevesiviemäreissä ei tehty tuholaistorjuntaa lainkaan 2025. Torjuntaa tehdään älyansoilla ainoastaan tarvittaessa. Jätevedenpumppaamoilla tai puhdistamoilla ei ole viime vuosina tehty haittaeläinten torjuntaa.
Molemmilla jätevedenpuhdistamoilla käytetiin ferrosulfaattia fosforin saostukseen ja polymeeriä lietteenkäsittelyssä ja sammutettua kalkkia aktiivilieteprosessin alkaliteetin nostoon sekä metanolia denitrifikaation lisähiilenlähteenä. Blominmäen puhdistamolla käytettiin lisäksi polyalumiinikloridia ja polymeeria fosforin saostukseen ja flokkaukseen ennen kiekkosuodatusta.
Blominmäen puhdistamolla siirryttiin vuonna 2025 koejakson jälkeen sammutetun kalkin käytöstä kalsiumkarbonaatin eli jauhetun kalkkikiven käyttöön. Jauhetun kalkkikiven valmistuksen hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi kuin sammutetun kalkin hiilijalanjälki.
Kemikaalien annostelua säädetään puhdistustuloksen, kustannusten ja hiilijalanjäljen optimoimiseksi. Viikinmäen puhdistamolla metanolin ja lietteenkuivauksen polymeerin annostelu tapahtuu automaattisesti prosessimittausten perusteella. Viikinmäen puhdistamolla kalkin ja saostuskemikaalien tarvetta ja annostelua seurataan jatkuvasti ja säädetään tarvittaessa käyttöhenkilökunnan toimesta. Blominmäen puhdistamolla kemikaalien annostelu tapahtuu pääosin automaattisesti prosessimittausten perusteella. Metanolin annostelu tapahtuu Viikinmäessä denitrifikaatiosuodatukseen, Blominmäessä metanoli annostellaan pääosin denitrifikaatiosuodatukseen, mutta sitä voidaan syöttää myös aktiivilieteprosessiin.
Seuraavissa kuvaajissa (Kuva 7.1 - Kuva 7.8) on esitetty prosessikemikaalien kulutusmäärät puhdistamoilla ja suhteelliset kulutukset virtaamaa, poistettua typpi- tai fosforimäärää tai lietteen kuiva-ainemäärää kohden viimeisten viiden vuoden aikana Viikinmäen, Suomenojan ja Blominmäen puhdistamoiden osalta. Kemikaalien kulutus kuukausittain sekä kulutukset virtaamaa kohden on esitetty luvussa 22.
Taulukoissa ja kuvaajissa esitettyjen kemikaalinkulutusten lisäksi Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla käytettiin lisäalkalointiin 9 tn 50 % lipeää. Viikinmäen puhdistamolla käytettiin vaahdonestoainetta 37 tn ja Blominmäessä 13 tn. Vaahdonestoaineen pääasiallinen käyttökohde on vaahtoamisen hillitseminen mädätyksessä ja lisäksi vaahdonestoainetta käytetään linkouksessa. Blominmäen puhdistamolla käytettiin kiekkosuodatinten kemialliseen puhdistukseen 5 % suolahappoa ja 2 % natriumhypokloriittia kumpaakin 24 tn.
Kemikaalien suhteellinen tarve vaihtelee hieman jäteveden laadun ja prosessiolosuhteiden vaihdellessa. Ferrosulfaatin kulutus Viikinmäessä on ollut tasaista tulevaan fosforikuormaan suhteutettuna. Blominmäessä ferrosulfaatin kulutus on ollut jonkin verran korkeampaa kuin Viikinmäessä mutta selvästi pienempää kuin Suomenojalla. Metanolin kulutus poistettua typpeä kohden on Viikinmäessä ollut tasaista. Blominmäessä kulutus on ollut selvästi pienempää kuin Suomenojalla, minkä syynä on se, että Blominmäessä syöttö tapahtuu pääosin denitrifikaatiosuodatukseen. Kulutus on kuitenkin selvästi suurempaa kuin Viikinmäessä, jossa tulevan jäteveden hiili-typpisuhde on edullisempi. Lisäksi Blominmäessä metanolia on syötetty myös aktiivilieteprosessiin osana typpioksiduulipäästöjen hillitsemisen tutkimusta.
Alkalointikemikaalin kulutus oli molemmilla puhdistamoilla aiempaa korkeampaa vuosina 2024 ja 2025. Vuonna 2024 kulutusta nosti kevään nitrifikaatiohäiriö ja vuonna 2025 Blominmäen osalta sekä typpioksiduulipäästöjen pienentämiseen liittyvä tutkimus että kemikaalin vaihtaminen heinäkuun alussa kalsiumhydroksidista kalsiumkarbonaatiksi. Kalsiumkarbonaatin kulutus vastaavan alkalointivaikutuksen saavuttamiseksi on n. 1,35 kertaa suurempaa. Alkalointikemikaalin kulutus Blominmäessä on suurempaa kuin Suomenojalla, jossa denitrifikaatioaste aktiivilieteprosessissa oli korkeampi lisähiilen syötön takia.
HSY:n jätevedenpuhdistamoilla prosessien sivutuotteena syntyvä raakasekaliete mädätetään biokaasuksi hapettomissa olosuhteissa. Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamoilla biokaasu hyödynnetään omassa voimalaitoksessa ja sen avulla tuotetaan jätevedenpuhdistuksen vaatimaa sähkö- ja lämpöenergiaa. Pääosa kaasusta käytettiin yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon kaasumoottoreilla.
Sähköenergiaa tuotetaan molemmilla laitoksilla myös kaasumoottoreiden pakokaasulämpöä hyödyntävillä ORC-turbiineilla, aurinkovoimaloissa ja Blominmäessä lähtevän veden turbiinilla. Molemmilla laitoksilla saadaan lämpöenergiaa myös lämmöntalteenotosta. Polttoaineiden käyttö ja tuotanto on kuvattu seuraavassa taulukossa (Taulukko 8.1).
Viikinmäki | Blominmäki | Yhteensä | ||
|---|---|---|---|---|
Lämmöntuotanto | GWh | |||
Kaasumoottorit (biokaasu) | 26,1 | 9,5 | 35,6 | |
Kattilat | 3,6 | 1,2 | 4,9 | |
LTO | 9,5 | 8,2 | 17,7 | |
Sähköntuotanto | GWh | |||
Kaasumoottorit | 32,3 | 11,9 | 44,2 | |
ORC:t | 0 | 0 | 0,0 | |
Aurinkovoimala | 0,19 | 0,43 | 0,6 | |
Vesiturbiini | 0,01 | 0,01 | ||
Varavoimakone | 0 | 0,02 | 0,02 | |
Kevyen polttoöljyn kulutus | m3 | 47 | 20 | 67 |
Tuotettu biokaasu | milj. m³ | 14,0 | 4,9 | 18,9 |
Jätevedenpuhdistamot ovat merkittäviä energian kuluttajia ja pääosassa energian kulutuksessa ovat biologisen puhdistusprosessin ylläpitoon tarvittava ilmastus, lietteen linkous ja erityyppiset pumppaukset. Maanalaisten laitosten kohdalla energiaa kuluu myös ilmanvaihtoon ja valaistukseen. Jätevedenpuhdistuksen energian kulutuksen vähentäminen samoin kuin oman uusiutuvan energian tuotannon kasvattaminen, jota puhdistamoiden tuottama energia edustaa, ovat HSY:n strategisia tavoitteita. Kuukausittaiset sähköenergian tuotanto- ja kulutustiedot vuodelta on esitetty luvussa 23.
Seuraavissa kuvissa (Kuva 8.1 - Kuva 8.6) on esitetty laitosten energiankulutukset suhteutettuna tuotantoon, käsiteltyyn jätevesimäärään, poistettuun orgaaniseen kuormaan (BOD 7ATU) ja poistettuun OCP-kuormaan. Viikinmäen sähköenergian kulutus ja ominaiskulutusarvot olivat lähellä edellisvuosien tasoa. Omavaraisuusaste jäi alle 90 %. Blominmäessä sähköenergian ominaiskulutus on kaikilla mittareilla selvästi korkeampaa kuin Viikinmäessä. Blominmäessä on korkeampi tulopumppauksen nostokorkeus ja enemmän yksikköprosesseja kuin Viikinmäessä, mutta laitoksen energiankulutuksessa on edelleen optimoitavaa. Blominmäen sähköenergian 70 % omavaraisuusasteen tavoitetta ei saavutettu myöskään vuonna 2025, ja omavaraisuusaste oli hieman edellisvuotta alhaisempi.
Oheisissa kuvissa (Kuva 8.7 - Kuva 8.9) on esitetty pumppaamoiden sähköenergiankulutustietoja aluekohtaisesti, kaupunkikohtaisesti ja pumppaamotyypeittäin. Jätevedenpumppaamot (JVP) jaetaan jätevedenpuhdistamoiden mukaan viemäröintialueittain. Jätevedenpumppaamot voidaan luokitella myös kaupunkikohtaisesti maantieteellisen sijainnin perusteella. Alueella on myös hule- eli sadevesipumppaamoita (SVP), jotka eivät ole yhteydessä jätevedenpuhdistamoiden toimintaan. HSY:n hoidossa olevat sadevesipumppaamot sijaitsevat Espoon ja Vantaan alueilla. Sateinen vuosi näkyy pumppaukseen käytetyn energiankulutuksen kasvuna. Kuiva vuosi näkyi energiankulutuksen hienoisena laskuna.
Kuivattua yhdyskuntajätevesilietettä muodostui vuonna 2025 Viikinmäen puhdistamolla yhteensä 65 683 tonnia ja Blominmäessä 21 586 tonnia. Lietteen kuiva-ainepitoisuus oli molemmilla laitoksilla 30%. Kuivatun lietteen käyttötarkkailutulokset on esitetty luvussa 24.
Viikinmäen kuivatusta lietteestä kuljetettiin Sipooseen, HSY:n Metsäpirtin kompostointikentälle jatkojalostettavaksi 60 592 tonnia eli 92 % tuotannosta. Keravan ja Järvenpään kaupunkien yhteenlaskettu lietteiden laskennallinen osuus oli yhteensä 5 091 tonnia, joka kuljetettiin kaupunkien lietteenkäsittelysopimuksen mukaisesti käsiteltäväksi Nurmijärvelle Kekkilä Oy:lle.
Valtaosa Blominmäen kuivatusta lietteestä kuljetettiin Metsäpirtin kompostointikentälle Sipooseen, yhteensä 16 182 tonnia. Ämmässuolle käsittelyyn viedyn lietteen määrä oli 5 404 tonnia, eli 25 % vuoden kokonaislietemäärästä. Oheisissa kuvaajissa (Kuva 9.1 ja Kuva 9.2) esitetään sekä lietteen kokonaismäärä että kuiva-ainesmäärä tonneina.
Metsäpirtissä liete jatkojalostettiin maatalous- tai viherrakennuskäyttöön sopiviksi tuotteiksi. Menetelmänä käytettiin kompostointia. Käyttövalmiit kasvualustat valmistettiin lisäämällä kompostoituun lietteeseen käyttäjien toiveiden mukaisia lisäaineita: savensekaista hiekkaa, turvetta tai biotiittia. Metsäpirtin kompostikentän valumavedet pumpataan takaisin Viikinmäkeen. Myös Ämmässuolla lietteestä valmistettiin multatuotteita.
Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka kuukausittain on esitetty luvussa 24.
Viemäriverkoston kautta pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoille päätyy vuosittain noin 1 000 tonnia kiinteää, viemäriin kuulumatonta ainesta. Jätevedenpuhdistuksen mekaanisessa vaiheessa kiinteät aineet poistetaan siten, että sekajäte eli välpe poistetaan ensin ja sen jälkeen hiekka erotellaan vedestä. Näin jätevedenpuhdistusprosessia ei kuormiteta ylimääräisellä kiintoaineella, joka voi aiheuttaa tukkeumia ja laitteistojen ja putkistojen kulumista. Viikinmäen tapauksessa välppäys on yksivaiheinen keskikarkeavälppäys (10 mm), Blominmäessä on käytössä yksivaiheinen hienovälppäys levynauhavälpillä, joiden reikäkoko on 6 mm.
Välpe toimitetaan Vantaan Energian jätevoimalaan. Hiekka pestään ja pesussa irtoava orgaaninen aines palautetaan jätevesiprosessiin. Pesty hiekkajäte kuljetetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen molemmilta puhdistamoilta.
Viikinmäessä tyhjennettiin huoltotöiden vuoksi yksi mädättämölinja, ja säiliöiden pohjalle kertynyttä hiekansekaista kiintoainetta kuljetettiin 467 tonnia Forssaan Envor Group Oy:lle.
Oheisissa kuvaajissa esitetään hiekan (Kuva 10.1) ja välppäjätteen (Kuva 10.2) määrät viiden viime vuoden aikana.
Kuusakoski Oy ja Lassila & Tikanoja kuljettavat pääosan tavanomaisesta puhdistamoilla syntyvästä jätteestä omiin käsittelylaitoksiinsa. Näitä jätejakeita ovat esim. metallijäte sekä rakentamisessa ja purkamisessa syntyvä puu. Vaaralliset jätteet viedään pääosin käsiteltäväksi NG Nordicille Riihimäelle, näistä merkittävimmät erät ovat voiteluöljyistä peräisin. Sekajäte viedään Vantaan jätevoimalaan. Taulukko vuoden 2025 jätemääristä on esitetty luvussa 25.
Vuonna 2025 HSY:n jätevedenpuhdistamoilla tai verkostoissa ei ollut merkittäviä häiriötilanteita.
Jätevesihuollosta aiheutuvien ympäristö- ja terveysriskejä hallitaan HSY:ssä Sanitation Safety Plan (SSP) -työkalulla. Työkaluun luodaan suunnitelma, joka sisältää ympäristö- ja terveysriskien tunnistamisen, arvioinnin ja hallintakeinojen sekä toimenpiteiden määrittämisen. Työssä otetaan huomioon toiminnot jätevesiviemäriverkostossa, jätevedenpumppaamoilla ja jätevedenpuhdistamoilla. Työkalu on yleisesti käytössä jätevesihuollon alalla koko Suomessa.
Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ja jätevesipumppaamojen SSP-suunnitelmat on laadittu ensimmäisen kerran vuosina 2012–2013, ja niitä päivitetään säännöllisesti. Viimeisin koko järjestelmän päivitys tehtiin vuonna 2024. Blominmäen puhdistamon SSP-suunnitelma riskinarvioineen toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2024. Vuoden 2025 aikana seurattiin riskinarvioinnissa asetettujen toimenpiteiden toteutumista.
Viemäröinnin SSP-suunnitelma päivitetään seuraavan kerran vuonna 2026. Tavoitteena on tarkastella viemäröinnin nykytilaa ja päivittää mahdollisia riskejä, jotta viemäriylivuotoja saadaan entisestään vähennettyä.
Myös muiden HSY:n puhdistamoille jätevettä johtavien vesihuoltolaitosten tulee hallita jätevesiriskejään SSP:n tai jonkin muun työkalun avulla. HSY:lle toimitettujen tietojen perusteella kaikilla em. vesihuoltolaitoksilla on riskienhallinnan järjestelmä, jota päivitetään säännöllisesti. Tarkemmat tiedot muiden kuntien SSP:n tilanteesta on esitetty kappaleen 13.2.1 taulukoissa.
Viikinmäen ja Blominmäen jätevedenpuhdistamoilla on Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) myöntämä lupa käsitellä vaarallisia kemikaaleja. Tukes edellyttää valvomiltaan laitoksilta prosessiturvallisuuden johtamisjärjestelmää, jonka kehittäminen aloitettiin vuoden 2024 alussa. Vuoden 2025 aikana laadittiin HSY:n prosessiturvallisuuden käsikirja, määritettiin prosessiturvallisuudelle KPI-mittarit, edistettiin prosessiturvallisuuden kannalta kriittisten laitteiden merkitsemistä kunnossapitojärjestelmään ja koulutettiin henkilöstöä verkkokoulutuksella.
Vuonna 2025 jatkettiin harjoitus- ja koulutusstrategian suunnittelua tarkentamalla varautumiskoulutusten ja harjoitusten sisältöjä ja laadittiin harjoitussuunnitelma harjoitusstrategian pohjalta. Lisäksi kehitettiin varautumiseen liittyvää dokumentaatiota ja häiriötilanneviestintää. HSY-tasolla keskityttiin mm. valmiussuunnitteluun sekä varautumiseen hankintojen näkökulmasta.
Jäteveden käsittely päättyi Suomenojan jätevedenpuhdistamolla tammikuussa 2023. Ympäristöluvan mukainen lopputarkastus pidettiin kaksiosaisena syys- ja marraskuussa 2023, ja lopputarkastuksen tarkastuskertomuksessa edellytetyt lisätiedot toimitettiin viranomaiselle elokuussa 2024.
Suomenojan puhdistamoalueen purkutyöt aloitettiin kesällä 2024. Purkutyöt ovat edenneet pääosin suunnitelman mukaisesti, ja vuoden loppuun 2025 mennessä purkutyö oli lähes valmis. HSY:n vuokrasopimusta alueella jatkettiin päättymään maaliskuun lopussa 2026, johon mennessä purkutyön arvioitiin päättyvän. Jätevedenpuhdistamon käyttökelpoisia laitteita on toimitettu Ukrainaan paikallisten vesihuoltolaitosten käyttöön vuosina 2023 ja 2024.
Typpioksiduuli (N2O) on biologisen typenpoiston sivutuotteena muodostuva vaikutukseltaan merkittävä kasvihuonekaasu. Prosessista vapautuva typpioksiduuli muodostaa suurimman osan jätevedenpuhdistuksen hiilijalanjäljestä. HSY:n molemmilla jätevedenpuhdistamoilla on jatkuvatoimiset typpioksiduulin päästömittauslaitteet, joista ensimmäinen on asennettu Viikinmäkeen vuonna 2012 ja toinen Blominmäkeen vuonna 2022, heti puhdistamon käynnistämisestä alkaen.
HSY on tehnyt kansainvälisesti merkittävää tutkimustyötä jätevedenpuhdistuksen kasvihuonekaasupäästöihin liittyen sekä sitoutunut päästöjen vähentämiseen. Vuoden 2025 aikana tutkimusta jatkettiin toteuttamalla täyden mittakaavan koeajoja molemmilla puhdistamoilla. Täyden mittakaavan koeajoissa tarkasteltiin mm. ilmastuksen ajotapojen, lieteiän sekä alkalointi- ja lisähiilikemikaalien syötön vaikutuksia aktiivilieteprosessin kasvihuonekaasupäästöihin. Tutkimusten tuloksia esiteltiin aktiivisesti alan kansallisissa ja kansainvälisissä tilaisuuksissa.
Vuonna 2025 Viikinmäen aktiivilieteprosessiin asennettiin jatkuvatoiminen nitriittitypen mittaus, jota hyödynnetään sekä prosessin ohjauksessa että tutkimuksessa. Aiempien tutkimustulosten perusteella aktiivilieteprosessin nitriittitypen pitoisuus on yhteydessä typenpoistoprosessin häiriöihin ja typpioksiduulipäästöihin. Jatkuvatoimisen nitriittimittauksen avulla mahdolliset typenpoistoprosessin häiriötilanteet voidaan ehkäistä aiempaa tehokkaammin. Lisäksi saadaan uutta tietoa typenpoistoprosessin toiminnasta myös kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta.
HSY:n oman tutkimustyön lisäksi jatkettiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävää yhteistyötä Aalto-yliopiston hankkeissa, joissa tutkitaan aktiivilietteen mikrobipopulaatiota sekä digitaalisen kaksosen hyödyntämistä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä.
Jäteveden sisältämien ravinteiden ja hiilen uusia talteenottomahdollisuuksia on kehitetty RAHI-hankkeissa. Kehitystyö jatkui vuonna 2025 Ympäristöministeriön osin rahoittamassa RAHI 2- ja RAHI 3-hankkeessa. RAHI 3 -hanke käynnistyi marraskuussa 2025 ja päättyy lokakuussa 2026.
Vuoden 2025 aikana jatkettiin fosforin talteenottoon kehitetyn RAVITA-prosessin optimointia sekä laboratorio- että pilot-mittakaavassa. Työssä keskityttiin erityisesti prosessin sisäisten kemikaalikiertojen tarkasteluun, ja laboratoriomittakaavan koelaitteistolla toteutettiin pitkäkestoinen jatkuvatoiminen koeajo.
Jätevesilietteen pyrolyysikäsittelyllä tuotetun lietehiilen erilaisia jatkokäyttömahdollisuuksia tarkasteltiin laajemmin vuoden 2025 aikana laaditussa selvityksessä. Työssä keskityttiin kolmeen pääasialliseen loppukäyttöön: maanparannus- ja lannoitekäyttöön, suodatusmateriaalina hyödyntämiseen sekä teollisuuden raaka-aineena ja erityisesti sementin korvaajana betonin valmistuksessa. Selvityksen perusteella lietehiilelle potentiaalisin markkina on maanparannus- ja lannoitekäytössä, sillä lietehiili sisältää runsaasti fosforia ja hiiltä. Selvityksen perusteella lietehiili voi olla mahdollinen myös suodatusmateriaalina tai teollisuuden raaka-aineena, mutta lietehiilen käyttöturvallisuuden ja stabiilisuuden varmistaminen edellyttää vielä lisätutkimuksia.
HSY tarkasteli lietehiilen käyttökelpoisuutta jäteveden haitallisten aineiden poistamisessa omana tutkimustyönään vuoden aikana. Laboratoriomittakaavan kokeissa tutkittiin mm. aktivoimattoman ja aktivoidun lietehiilen toimintaa adsorptiomateriaalina. Tulosten perusteella aktivoitu lietehiili poistaa haitallisia aineita tehokkaasti, mutta lietehiilen vaatima regenerointiväli on huomattavasti kaupallisia aktiivihiiliä lyhyempi. Koetulosten perusteella lietehiilestä liukenee käsiteltävään veteen myös fosforia, mikä ei ole tässä käyttötarkoituksessa toivottavaa.
HSY:n jätevedenpuhdistus oli edelleen vuonna 2025 mukana lisäksi Aalto-yliopiston tutkimushankkeessa, jossa selvitettiin jäteveden fosforin esiintymistä ja hyödyntämistä vivianiittimuodossa. Tutkimuksessa on vertailtu vivianiittimuotoisen fosforiyhdisteen muodostumista sekä HSY:n Viikinmäen että Pariisin Seine Avalin jätevedenpuhdistamoilla. Tutkimukseen liittyvä väitöskirjatyö valmistuu vuonna 2026.
Puhdistusprosessien nykyistä toimintaa pyritään kehittämään jatkuvasti. Vuoden aikana tarkasteltiin mm. vaihtoehtoisten kemikaalien käyttöä puhdistusprosesseissa ja kehitettiin kemikaloinnin ohjausta. Viikinmäen puhdistamon yhdelle käsittelylinjalle asennettiin koekäyttöön palautuslietettä käsittelevä hydrosykloni, jonka avulla voidaan mahdollisesti parantaa mm. aktiivilietteen laskeutuvuutta ja puhdistusprosessin toimintavarmuutta.
Vuoden 2025 aikana jätevedenpuhdistusosastolla laadittiin kaksi opinnäytetyötä. Toisessa opinnäytetyössä tutkittiin fosforin poiston tehostamisen yhdistämistä haitallisten aineiden poistoon. Työssä toteutettiin koeajoja Viikinmäen pilot-mittakaavan aktiivihiilisuodattimilla. Tulosten perusteella fosforin jälkisaostuksen yhdistäminen aktiivihiilisuodatukseen on lupaava vaihtoehto erillisen yksikköprosessin sijaan. Toisessa vuoden aikana laaditussa opinnäytetyössä optimoitiin Blominmäen jälkisaostuksen ja kiekkosuodatuksen toimintaa. Loppuvuonna 2025 käynnistettiin lisäksi mikrobiologian alan opinnäytetyö, jossa tarkastellaan jätevesilietteen mädätysprosessin mikrobiyhteisöä ja sen yhteyksiä prosessin toimintaan.
HSY osallistui marraskuussa 2025 Junction Hackathon -tapahtumaan yhteisellä haasteella Valmet Automation Oy:n kanssa. Hackathonissa koodaajatiimeillä on 48 h aikaa valmistella ratkaisu valitsemiinsa haasteisiin. HSY:n haasteessa tehtävänä oli optimoida Blominmäen jätevedenpuhdistamon tulopumppausta siten, että useat energian kulutusta, käyttökustannuksia ja prosessin toimintaa koskevat reunaehdot täyttyvät samanaikaisesti. HSY:n haasteeseen tarttui kaikkiaan 16 tiimiä, joista yksi sijoittui kärkisijoille tiimien keskinäisessä äänestyksessä. Ratkaisuissa hyödynnettiin sekä tekoälyagentteja että perinteisiä optimointityökaluja. Parhaiden ratkaisujen jatkokehityspotentiaalia tutkitaan vuonna 2026 yhdessä tekijöiden ja Valmetin kanssa.
Vuotovesiä pääsee jätevesiviemäreihin rankkasateilla ja lumien sulamisen yhteydessä silloin, kun aluekuivatus ei toimi kunnolla ja hulevedet löytävät reitin huonokuntoisiin jätevesiviemäreihin. Vesistöjen pinnannousu voi aiheuttaa suoraa vuotoa jätevesiviemäriin, jos kaivot jäävät kokonaan veden alle ja vuotavat esimerkiksi saumoista sisäänpäin. Vuotovedet aiheuttavat ongelmia viemäriverkostossa, pumppaamoilla ja jätevedenpuhdistamoilla. Kun viemäröintijärjestelmän kapasiteetti ylittyy, kasvaa riski sekä jäteveden ylivuodoille ympäristöön että kiinteistöjen kellaritulville. Puhdistamot voivat joutua juoksuttamaan jätevettä osittain puhdistusprosessin ohi. Vuotovedet myös lisäävät energian- ja kemikaalienkulutusta pumppaamoilla ja puhdistamoilla. HSY:n vuotovesien vähentämistoimenpiteitä ohjaa jätevesijärjestelmän vuotohallintastrategia (päivitetty 2022).
Vuoden 2025 aikana HSY:n toiminta-alueella jätevesiverkostoa saneerattiin noin 23 km. Pitkäjärven alueella, jossa on tapahtunut rankkasateilla jätevesiylivuotoja järveen, saneerattiin Viiskorpi-Nepperi välinen viemärilinja ja aloitettiin Nepperi-Järvenperä viemärilinjan saneeraus. Näiden hankkeiden jälkeen vuotavimmat viemäriosuudet Pitkäjärven lähistöllä on saneerattu. Verkostosaneeraushankkeiden lisäksi urakoitsijat korjasivat erillisenä kaivojensaneeraushankkeena yli 100 kaivoa, joissa oli havaittu juuria tai merkittäviä vuotokohtia. HSY:n omana työnä vuotavia jätevesikaivoja korjattiin 15 kpl.
Jätevesiverkostoa tutkittiin perinteisellä viemärikuvauksella noin 61 km. Viemäriverkoston vuotovesitutkimukset saatiin valmiiksi Vantaan Petikossa ja Myllymäessä, Espoon Friisilässä ja Niittykummussa sekä Helsingin Pukinmäessä. Vuoden 2025 aikana teetettiin myös HSY:n alueen viemärikaivoille vuotoriskiarvio paikkatietoanalyysillä. Eniten riskipisteitä saaneet kaivot lisätään vuoden 2026 kaivotarkastusohjelmaan.
Vuoden 2025 aikana pilotoitiin viemäreiden tiiveyskokeita osana urakoiden laadunvalvontaa. Jatkossa tiiveyskokeiden laajuutta arvioidaan tapauskohtaisesti. Esimerkiksi vesistöjen läheisyydessä ja paineellisen pohjaveden alueilla on syytä tehdä enemmän tiiveyskokeita, kun taas hyvin kuivatetuilla alueilla riittää pistokoeluonteiset kokeet.
Merivettä pääsee viemäriverkkoon Helsingin kantakaupungin alueella, mutta vuotokohtia on vaikea löytää, koska mittauksia ei ole kantakaupungin alueella kovin tiheästi ja vuotokohteeseen on päästävä silloin, kun merivesi on tarpeeksi korkealla. Vuonna 2024 etsittiin Eteläsataman pumppaamon valuma-alueelta vuotokohtia pumppaamon virtaamatietojen perusteella ja onnistuttiin Helsingin Sataman yhteistyön avulla paikantamaan määrällisesti merkittäviä vuotovesilähteitä. Kohteet korjattiin vuoden 2025 aikana, ja arvio vuosittaisesta vuotovesimäärän vähentymisestä on yli 100 000 m 3.
Viemäriverkon vuotovesien arvioinnissa on suurta epävarmuutta mittausalueiden laajuuden takia. Viemäröinnin aluemittausjärjestelmän kehittäminen edistyi vuoden 2025 aikana, ja viemäriverkostoon lisätään vuoden 2026 aikana 30 kiinteää ja 10 siirrettävää pintamittauskohdetta. Kun mittaustietoa saadaan lisää, voidaan toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioida luotettavammin.
Oheisiin taulukoihin (Taulukko 13.1 ja Taulukko 13.2) on koottu HSY-alueen lisäksi myös muut viemäröintialueiden vuotovesiä vähentävät toimet.
Viikinmäen viemäröintialue | Viemärisaneeraus (m) | Erillinen kaivojen korjaus (kpl) | Saneeratut pumppaamot (kpl) | Vuotovesi % | Verkostopituus (sis. tunnelit) km | Viemäröinnin riskienhallinta ja viimeisin päivitysajankohta | Muut toimenpiteet/lisätietoa |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
Helsinki | 5600 m menetelmäsaneeraus, 17500 m kaivamalla saneeraus | 45 | 8 | 39 | 1163 | SSP päivitetään vuonna 2026 | Viemärin TV-kuvaus 34 km. |
Itä-Vantaa | 130 m menetelmäsaneeraus, 4230 m kaivamalla saneeraus | 0 | 4 | 26 | 529 | SSP päivitetään vuonna 2026 | Viemärin TV-kuvaus 6 km. Keskitytty riskikohteiden kuvaukseen. TV-kuvauksen lisäksi alueilla on tehty zoom-kuvauksia. |
Sipoo | 1050 m | 21 | 1 | 24,2 | 455 | SSP päivitetään 2026, varautumissuunnitelma päivitetty 2023, valmiussuunnitelma 2023 | Verkoston saneerausohjelmaa päivitetään jatkuvasti. Koko viettoviemäriverkko kuvataan 5 vuoden syklillä läpi. Vuonna 2025 kuvattu noin 40 km viemäriä. |
Pornainen | 0m | 0 | 0 | 0 | 0 | SSP tehdään kevään 2026 aikana. Varautumissuunitelma on. | Viemärikuvaus 2,0 km. |
Mäntsälä | 191m | 11 | 1 | 41 | 33,9 | SSP päivitetty 2025. Varautumissuunitelma on. | Uutta viemäriverkostoa rakennettu 390 m. Rakennettu virtausmittauskaivot 2 kpl Mäntsälän ja Tuusulan rajalle. |
Kerava | 0 | 0 | 1 | 36 | 141 | SSP on edennyt, mutta yhä kesken. Varautumissuunitelma on olemassa ja päivitetty 2025. | Verkoston saneerausohjelma päivitetty 2020, aluesaneeraus investointiohjelmassa tälle vuodelle |
Tuusula | 2100 m sujuttamalla, 1800 m kaivamalla | 104 | 4 | 35 | 398 | SSP päivitetty 2025. Varautumissuunnitelma päivitetty 2025. Valmiussuunnitelma tehty 2025. | Saneerausohjelma 2026-2045 valmistunut. Viemärikuvaus n. 20km |
KUVES | 0 | 2,0 | 40,2 | Varautumissuunnitelma päivitetty 2022 ja SSP tehty 2022. SSP uuden version tarkastus kesken. | |||
Järvenpää | 1575 m | 0 | 0 | 42 | 206 | Valmiussuunnitelma ja häiriötilanneohjeistus ovat ajantasalla. SSP vuodesta 2017, SSP päivitetty kesällä 2025. | Uutta jätevesiviemärilinjaa saneerauksen lisäksi rakennettu n. 890 m. Uutta hulevesilinjaa rakennettu 1300 m, saneerattua 1370 m. Viemärikuvaus 2,5 km jätevesiviemärin osalta, 0,9 km hulevesiviemärin osalta, yhteensä 3,4 km. |
Blominmäen viemäröintialue | Viemärisaneeraus (m) | Erillinen kaivojen korjaus (kpl) | Saneeratut pumppaamot (kpl) | Vuotovesi % | Verkostopituus (sis. tunnelit) km | Viemäröinnin riskienhallinta ja viimeisin päivitysajankohta | Muut toimenpiteet/lisätietoa |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
Espoo ja Kauniainen | 3700 m menetelmäsaneeraus, 5700 m kaivamalla saneeraus | 53 | 10 | 33 | 1016 | SSP päivitetään vuonna 2026 | Viemärin TV-kuvaus 15 km. |
Länsi-Vantaa | 40 m menetelmäsaneeraus, 4270 m kaivamalla saneeraus | 20 | 3 | 26 | 263 | SSP päivitetään vuonna 2026 | Viemärin TV-kuvaus 6 km. Keskitytty riskikohteiden kuvaukseen. TV-kuvauksen lisäksi alueilla on tehty zoom-kuvauksia. |
Kirkkonummi | 1817 m, josta noin 654 m sukitettiin pääviemäriä ja 0,56 km korjattiin pantarkorjauksilla | 55 kpl | 2 | 35,2 | 293 | Tiedotus- ja varautumissuunnitelma olemassa SSP päivitetään 2026-2027 | Viemärikuvaus 52,5 km, pääosin zoom-kuvauksina. Saneerausten lisäksi uutta viemäriverkostoa on rakennettu noin 6km. Kaksi vesiosuuskuntaa siirtyi meille 1.1.2025 alkaen, pääasiassa paineviemäriä. Omaisuudenhallinta suunnitelma päivittyy tänä vuonna. |
Siuntio | Uusittu n. 400m viemäriä ja n. 20 kaivoa + 26 tarkastusputkea kaivamalla Sudenkaaren alueella 3. vaiheessa, eriytetty aluella kiinteistöjen hule ja jätevesiviemärit, rakennettu / uusittu hulevesiverkostoa n. 500 m ja uusittu kiinteistöjen hulevesi ja viemäriliitos -kaivot sekä 3. urakka-alueen betoniset tonttiviemärit uusittu muovisiksi. varmistettu ettei alueen kiinteistöillä ole hulevesikytkentöjä jätevesiviemäriin. | 12 | 1 | 26 | 93 | Riskien arviointi- ja hallintajärjestelmä käytössä ja saneeraus-suunnitelmaa päivitetään jatkuvasti | Kehittämissuunnitelma päivitetty 2025, varautumissuunnitelma 2024, sähkökatkohin varautumisesta 2024. Sudenkaaren alueen ( Vesi,viemäri ja hulevesi ) toteutus aloitettu v. 2023 alue n.1,6 km2, toteutus 4; ssä vaiheessa 1.vaihe valmistunut 2023 loppuvuodesta, 2. vaihe alkuvuodesta v. 2025. 3. vaihe valmistui alkutalvi 2025 Viemärikuvausta 600m.+ Zoom kuvaus 3400 m. + kevyt kaivotutkimus 110 kpl. Syksyllä 2024 aloitettu Timalantien viemäriverkoston parannustyöt, valmistui 5.2025. Pikkalan Rock alue rakenteilla, verkostopituus kasvanut. |
Helsingin kantakaupungissa on noin 210 km sekaviemäriä. Sekaviemäröidyllä alueella sade- ja sulamisvedet ohjautuvat samaan putkeen jäteveden kanssa ja ne johdetaan samaa verkostoa pitkin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn. Sateiden ja sulamiskausien aikana sekaviemäriverkoston alueella syntyy ylivuotoja, jotka kuormittavat rannikkovesiä.
HSY:n pitkän aikavälin tavoitteena on eriyttää sekaviemäröinti erillisiksi jäte- ja hulevesiviemäreiksi verkostojen saneeraus- ja muutoshankkeiden yhteydessä. Eriyttämistä myös edellytetään Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa. Työ on hidasta, koska alueen viemäriverkoston muuttaminen erillisiksi jätevesiviemäreiksi ja hulevesiviemäreiksi vaatii aikaa, investointipäätöksiä sekä yhteistyötä kaupungin kanssa.
Herttoniemessä jatkui laajan investointihankekokonaisuuden toteuttaminen, jossa eriytetään noin 28 ha sekaviemärin valuma-alueesta ja mahdollistetaan noin 130 ha valuma-alueen eriyttäminen. Alueen eriyttäminen vähentää säännöllisesti tapahtuvia ylivuotoja mereen.
Ylivuotoja voidaan vähentää myös tunneleilla ja joissain kohteissa se on perusteltua, jos eriyttäminen ei ole lähitulevaisuudessa realistista ja jos tunnelilla parannetaan viemäriverkoston toimintavarmuutta. Esplanadin tunnelin rakentamistyöt aloitettiin vuoden 2025 aikana. Tunnelilla vähennetään merkittävästi Kauppatorin ja Eteläsataman ylivuotoja, jotka aiheuttavat HSY:n toiminta-alueella suurimman viemäriverkostosta aiheutuvan kuormituksen mereen.
HSY tukee nuorten ympäristökasvatusta tarjoamalla peruskoululaisille ja opiskelijoille mahdollisuuden vierailla jätevedenpuhdistamoilla. Vierailun aikana tutustutaan viemäröintijärjestelmän toimintaan, jätevedenpuhdistamoiden prosesseihin ja jäteveden ympäristövaikutuksiin. Vierailu voi keskittyä myös esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantoon. Opiskelijavierailuja tehdään enimmäkseen yläkouluista, mutta paljon myös toisen asteen oppilaitoksista, ammattikorkeakouluista ja yliopistoista.
Jätevedenpuhdistamoille tehdään paljon myös asiantuntijavierailuja. Vierailijat ovat tyypillisesti ympäristö- ja kunta-alan asiantuntijoita, tekniikan alan yritysten edustajia, tutkijoita, toimittajia ja ympäristö- ja tekniikan alan opiskelijoita. Uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo kiinnosti sekä asiantuntijaryhmiä että lähiympäristön asukkaita. Koululaisvierailuja järjestettiin Viikinmäen lisäksi myös Blominmäessä, mutta Viikinmäki on jatkossakin ensisijainen vierailukohde.
Vuonna 2025 koululaisia ja muita yleisesittelyvierailulle osallistuvia oli lähes 2400, ja asiantuntijavieraita yli 800. Merkittävä osa asiantuntijavierailuista on ulkomaisia delegaatioita, joten HSY:n jätevedenpuhdistamot toimivat suomalaisen vesiosaamisen tärkeinä näyteikkunoina maailmalle.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee suomalaisten kaupunkien jätevesistä virusseurantaa, jonka tarkoituksena on havaita ja torjua mahdollisia hengitystie- ja poliovirustartuntoja. Viikinmäen ja Blominmäen jätevedenpuhdistamoilta kerättiin näytteitä virusseurantoihin säännöllisesti vuoden jälleen 2025 aikana. Lisätietoa tutkimustuloksista löytyy THL:n www-sivustolta https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/seurantajarjestelmat-ja-rekisterit/jatevesiseuranta.
Mikrobilääkeresistenssitutkimuksen osalta molemmat HSY:n puhdistamot olivat mukana THL:n hankkeessa, jossa pilotoidaan kansallista mikrobilääkeresistenssin seurantaa. Hankkeeseen toimitettiin puhdistamolle tulevan ja puhdistamolla käsitellyn jäteveden näytteitä. Blominmäen jätevedenpuhdistamolta toimitettiin alkuvuonna 2025 tulevan ja lähtevän jäteveden näytteitä myös hankkeeseen, jossa mikrobilääkeresistenssiä seurattiin usealta eurooppalaiselta yhdyskuntajätevedenpuhdistamolta. Hanketta koordinoi Resistomap Oy.
Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamot ovat olleet mukana THL:n valtakunnallisessa tutkimuksessa, jossa kartoitetaan huumausainejäämien pitoisuuksia jätevedessä eri kaupungeissa. Tutkimus on osa Euroopan huumeseurantakeskuksen kansainvälistä seurantaa, joka on jatkunut vuodesta 2012 alkaen. Lisätietoa THL:n suorittamasta huumausaineiden jätevesiseurannasta löytyy osoitteesta https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/jatevesitutkimus.
Viikinmäen jätevedenpuhdistamon raakalietteestä ja kuivatusta lietteestä on otettu näytteitä vuodesta 2009 alkaen Säteilyturvakeskuksen (STUK) ympäristön säteilyvalvontaa varten. Näytteet kerätään kaksi kertaa vuodessa. Monet ympäristöön kulkeutuneet radionuklidit voidaan havaita jätevesilietteestä, sillä puhdistusprosessissa lietteeseen rikastuu jätevedessä olevia radionuklideja. Viikinmäen lietteessä havaitaan radionuklideja, jotka ovat peräisin mm. Tšernobylin onnettomuudesta, lääkinnällisestä radioisotooppien käytöstä sekä luonnosta. Tutkimalla lietteitä saadaan myös tietoa radionuklidien kulkeutumisesta ympäristössä.
Viikinmäen jätevedenpuhdistamon raakalietteestä ja kuivatusta lietteestä on otettu näytteitä vuodesta 2009 alkaen Säteilyturvakeskuksen (STUK) ympäristön säteilyvalvontaa varten. Näytteet kerätään kaksi kertaa vuodessa. Monet ympäristöön kulkeutuneet radionuklidit voidaan havaita jätevesilietteestä, sillä puhdistusprosessissa lietteeseen rikastuu jätevedessä olevia radionuklideja. Viikinmäen lietteessä havaitaan radionuklideja, jotka ovat peräisin mm. Tšernobylin onnettomuudesta, lääkinnällisestä radioisotooppien käytöstä sekä luonnosta. Tutkimalla lietteitä saadaan myös tietoa radionuklidien kulkeutumisesta ympäristössä.
Viikinmäen jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut jätevedenpuhdistusta koskevat ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2025 seuraaviin päätöksiin:
Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2025 seuraavaan päätökseen:
Blominmäen jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2025 seuraaviin päätöksiin:
Käyttötarkkailun tulokset on koottuna oheisiin taulukoihin:
Viikko nro | Alkaa | Päättyy | Tulovirtaama | Q max | Q min | |
|---|---|---|---|---|---|---|
m³/vko | m³/d | m³/d | ||||
1 | 30.12.2024 | - | 5.1.2025 | 2 562 721 | 455 591 | 303 265 |
2 | 6.1.2025 | - | 12.1.2025 | 2 177 457 | 356 856 | 272 558 |
3 | 13.1.2025 | - | 19.1.2025 | 2 517 331 | 415 486 | 310 168 |
4 | 20.1.2025 | - | 26.1.2025 | 2 369 066 | 378 740 | 309 634 |
5 | 27.1.2025 | - | 2.2.2025 | 2 804 928 | 476 582 | 351 346 |
6 | 3.2.2025 | - | 9.2.2025 | 2 198 545 | 337 027 | 269 544 |
7 | 10.2.2025 | - | 16.2.2025 | 1 820 616 | 273 084 | 235 522 |
8 | 17.2.2025 | - | 23.2.2025 | 1 674 503 | 250 329 | 228 794 |
9 | 24.2.2025 | - | 2.3.2025 | 1 779 883 | 272 071 | 237 747 |
10 | 3.3.2025 | - | 9.3.2025 | 1 844 465 | 288 791 | 252 429 |
11 | 10.3.2025 | - | 16.3.2025 | 1 796 322 | 263 625 | 241 174 |
12 | 17.3.2025 | - | 23.3.2025 | 1 721 241 | 258 183 | 226 800 |
13 | 24.3.2025 | - | 30.3.2025 | 1 703 241 | 251 610 | 233 388 |
14 | 31.3.2025 | - | 6.4.2025 | 1 657 474 | 246 315 | 221 394 |
15 | 7.4.2025 | - | 13.4.2025 | 1 684 768 | 260 778 | 218 715 |
16 | 14.4.2025 | - | 20.4.2025 | 1 716 481 | 399 840 | 203 311 |
17 | 21.4.2025 | - | 27.4.2025 | 2 031 448 | 365 384 | 247 520 |
18 | 28.4.2025 | - | 4.5.2025 | 1 748 227 | 269 018 | 227 448 |
19 | 5.5.2025 | - | 11.5.2025 | 1 702 598 | 272 313 | 224 895 |
20 | 12.5.2025 | - | 18.5.2025 | 1 653 132 | 247 746 | 220 049 |
21 | 19.5.2025 | - | 25.5.2025 | 1 671 737 | 284 829 | 223 965 |
22 | 26.5.2025 | - | 1.6.2025 | 1 560 744 | 236 028 | 204 167 |
23 | 2.6.2025 | - | 8.6.2025 | 1 617 821 | 272 623 | 206 766 |
24 | 9.6.2025 | - | 15.6.2025 | 1 860 861 | 316 368 | 206 477 |
25 | 16.6.2025 | - | 22.6.2025 | 1 786 489 | 299 257 | 205 697 |
26 | 23.6.2025 | - | 29.6.2025 | 2 051 863 | 330 893 | 238 696 |
27 | 30.6.2025 | - | 6.7.2025 | 1 819 460 | 340 614 | 227 678 |
28 | 7.7.2025 | - | 13.7.2025 | 2 540 929 | 628 353 | 252 363 |
29 | 14.7.2025 | - | 20.7.2025 | 1 588 662 | 247 076 | 204 142 |
30 | 21.7.2025 | - | 27.7.2025 | 1 536 263 | 252 747 | 202 899 |
31 | 28.7.2025 | - | 3.8.2025 | 1 679 674 | 309 317 | 219 162 |
32 | 4.8.2025 | - | 10.8.2025 | 2 074 978 | 470 400 | 237 141 |
33 | 11.8.2025 | - | 17.8.2025 | 1 700 861 | 287 108 | 213 220 |
34 | 18.8.2025 | - | 24.8.2025 | 1 571 931 | 233 202 | 215 005 |
35 | 25.8.2025 | - | 31.8.2025 | 1 670 345 | 280 476 | 221 869 |
36 | 1.9.2025 | - | 7.9.2025 | 1 587 927 | 249 108 | 217 088 |
37 | 8.9.2025 | - | 14.9.2025 | 1 751 632 | 346 716 | 220 862 |
38 | 15.9.2025 | - | 21.9.2025 | 2 499 032 | 491 740 | 263 425 |
39 | 22.9.2025 | - | 28.9.2025 | 1 783 836 | 294 717 | 221 742 |
40 | 29.9.2025 | - | 5.10.2025 | 1 640 498 | 242 779 | 219 257 |
41 | 6.10.2025 | - | 12.10.2025 | 1 888 201 | 296 662 | 233 484 |
42 | 13.10.2025 | - | 19.10.2025 | 1 584 157 | 237 465 | 216 624 |
43 | 20.10.2025 | - | 26.10.2025 | 1 857 364 | 401 048 | 214 313 |
44 | 27.10.2025 | - | 2.11.2025 | 2 734 292 | 434 800 | 349 352 |
45 | 3.11.2025 | - | 9.11.2025 | 2 173 093 | 326 691 | 284 759 |
46 | 10.11.2025 | - | 16.11.2025 | 2 405 183 | 459 805 | 270 468 |
47 | 17.11.2025 | - | 23.11.2025 | 2 106 317 | 325 095 | 283 778 |
48 | 24.11.2025 | - | 30.11.2025 | 2 117 143 | 338 850 | 275 944 |
49 | 1.12.2025 | - | 7.12.2025 | 2 322 250 | 381 581 | 297 666 |
50 | 8.12.2025 | - | 14.12.2025 | 2 878 871 | 558 014 | 337 627 |
51 | 15.12.2025 | - | 21.12.2025 | 2 429 965 | 405 160 | 297 030 |
52 | 22.12.2025 | - | 28.12.2025 | 1 801 022 | 291 248 | 229 281 |
53 | 29.12.2025 | - | 4.1.2026 | 1 682 517 | 261 211 | 233 630 |
Viikko nro | Alkaa | Päättyy | Tulovirtaama | Q max | Q min | |
|---|---|---|---|---|---|---|
m³/vko | m³/d | m³/d | ||||
1 | 30.12.2024 | - | 5.1.2025 | 947 252 | 169 297 | 137 795 |
2 | 6.1.2025 | - | 12.1.2025 | 769 562 | 117 861 | 105 664 |
3 | 13.1.2025 | - | 19.1.2025 | 892 046 | 135 641 | 107 526 |
4 | 20.1.2025 | - | 26.1.2025 | 874 659 | 148 891 | 114 029 |
5 | 27.1.2025 | - | 2.2.2025 | 1 124 048 | 200 846 | 139 389 |
6 | 3.2.2025 | - | 9.2.2025 | 812 043 | 127 762 | 104 464 |
7 | 10.2.2025 | - | 16.2.2025 | 692 744 | 104 858 | 90 838 |
8 | 17.2.2025 | - | 23.2.2025 | 626 778 | 93 412 | 87 246 |
9 | 24.2.2025 | - | 2.3.2025 | 669 995 | 101 781 | 92 412 |
10 | 3.3.2025 | - | 9.3.2025 | 688 100 | 100 961 | 94 564 |
11 | 10.3.2025 | - | 16.3.2025 | 672 050 | 98 096 | 92 676 |
12 | 17.3.2025 | - | 23.3.2025 | 646 843 | 96 190 | 85 864 |
13 | 24.3.2025 | - | 30.3.2025 | 634 047 | 92 223 | 88 451 |
14 | 31.3.2025 | - | 6.4.2025 | 623 215 | 92 160 | 85 241 |
15 | 7.4.2025 | - | 13.4.2025 | 612 120 | 90 141 | 84 687 |
16 | 14.4.2025 | - | 20.4.2025 | 606 767 | 108 357 | 73 849 |
17 | 21.4.2025 | - | 27.4.2025 | 778 954 | 126 799 | 98 220 |
18 | 28.4.2025 | - | 4.5.2025 | 662 128 | 99 061 | 88 050 |
19 | 5.5.2025 | - | 11.5.2025 | 640 935 | 95 027 | 84 935 |
20 | 12.5.2025 | - | 18.5.2025 | 621 484 | 93 346 | 83 039 |
21 | 19.5.2025 | - | 25.5.2025 | 623 117 | 96 241 | 83 925 |
22 | 26.5.2025 | - | 1.6.2025 | 594 149 | 89 468 | 80 201 |
23 | 2.6.2025 | - | 8.6.2025 | 585 460 | 88 412 | 76 270 |
24 | 9.6.2025 | - | 15.6.2025 | 622 826 | 100 322 | 80 911 |
25 | 16.6.2025 | - | 22.6.2025 | 582 964 | 95 890 | 68 767 |
26 | 23.6.2025 | - | 29.6.2025 | 641 518 | 97 210 | 84 634 |
27 | 30.6.2025 | - | 6.7.2025 | 602 812 | 98 553 | 76 234 |
28 | 7.7.2025 | - | 13.7.2025 | 758 495 | 150 411 | 83 193 |
29 | 14.7.2025 | - | 20.7.2025 | 570 574 | 87 352 | 76 037 |
30 | 21.7.2025 | - | 27.7.2025 | 564 871 | 93 551 | 72 673 |
31 | 28.7.2025 | - | 3.8.2025 | 559 118 | 82 231 | 75 941 |
32 | 4.8.2025 | - | 10.8.2025 | 647 959 | 98 008 | 83 565 |
33 | 11.8.2025 | - | 17.8.2025 | 617 052 | 93 394 | 82 979 |
34 | 18.8.2025 | - | 24.8.2025 | 578 406 | 85 096 | 79 057 |
35 | 25.8.2025 | - | 31.8.2025 | 593 009 | 87 611 | 80 788 |
36 | 1.9.2025 | - | 7.9.2025 | 582 245 | 86 503 | 78 998 |
37 | 8.9.2025 | - | 14.9.2025 | 600 595 | 95 545 | 81 210 |
38 | 15.9.2025 | - | 21.9.2025 | 897 100 | 151 458 | 112 895 |
39 | 22.9.2025 | - | 28.9.2025 | 672 931 | 110 923 | 82 844 |
40 | 29.9.2025 | - | 5.10.2025 | 621 426 | 94 508 | 84 348 |
41 | 6.10.2025 | - | 12.10.2025 | 692 570 | 111 363 | 90 847 |
42 | 13.10.2025 | - | 19.10.2025 | 604 748 | 88 890 | 82 904 |
43 | 20.10.2025 | - | 26.10.2025 | 653 064 | 117 347 | 86 314 |
44 | 27.10.2025 | - | 2.11.2025 | 1 049 873 | 166 772 | 133 338 |
45 | 3.11.2025 | - | 9.11.2025 | 867 253 | 132 722 | 117 200 |
46 | 10.11.2025 | - | 16.11.2025 | 928 680 | 177 158 | 92 435 |
47 | 17.11.2025 | - | 23.11.2025 | 791 659 | 119 733 | 107 433 |
48 | 24.11.2025 | - | 30.11.2025 | 867 903 | 145 120 | 105 927 |
49 | 1.12.2025 | - | 7.12.2025 | 909 911 | 146 942 | 119 379 |
50 | 8.12.2025 | - | 14.12.2025 | 1 152 083 | 208 725 | 125 423 |
51 | 15.12.2025 | - | 21.12.2025 | 881 314 | 136 161 | 113 191 |
52 | 22.12.2025 | - | 28.12.2025 | 688 274 | 110 888 | 86 524 |
53 | 29.12.2025 | - | 4.1.2026 | 2 620 383 | 927 343 | 93 905 |
Kuukausi | Biologisesti käsitelty jätevesi | Ohitus esiselkeytyksen jälkeen | Puhdistamon tulovirtaama | Ohitus verkostossa * | Kokonaisvirtaama | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
min m³/d | max m³/d | kesk m³/d | yht. m³ | m³ | d | yht. m³ | m³/ vuosineljännes | m³/ vuosineljännes | |
tammi | 272 558 | 476 582 | 349 105 | 10 822 245 | 0 | 0 | 10 822 245 | ||
helmi | 228 794 | 372 063 | 275 571 | 7 715 997 | 0 | 0 | 7 715 997 | 436 | 26 328 937 |
maalis | 226 800 | 288 791 | 251 299 | 7 790 260 | 0 | 0 | 7 790 260 | ||
huhti | 203 311 | 399 840 | 254 200 | 7 626 011 | 0 | 0 | 7 626 011 | ||
touko | 213 681 | 284 829 | 237 174 | 7 352 399 | 0 | 0 | 7 352 399 | 13 622 | 22 791 610 |
kesä | 204 167 | 330 893 | 259 986 | 7 799 578 | 0 | 0 | 7 799 578 | ||
heinä | 202 899 | 628 353 | 261 764 | 8 114 694 | 0 | 0 | 8 114 694 | ||
elo | 213 220 | 470 400 | 251 291 | 7 790 031 | 0 | 0 | 7 790 031 | 31 913 | 24 039 238 |
syys | 217 088 | 491 740 | 270 087 | 8 102 600 | 0 | 0 | 8 102 600 | ||
loka | 214 313 | 434 800 | 274 545 | 8 510 886 | 0 | 0 | 8 510 886 | ||
marras | 270 468 | 459 805 | 317 173 | 9 515 189 | 0 | 0 | 9 515 189 | 5 142 | 28 218 498 |
joulu | 233 630 | 558 014 | 328 622 | 10 187 281 | 0 | 0 | 10 187 281 | ||
yhteensä vuodessa | 101 327 170 | 0 | 101 327 170 | 51 113 | 101 378 283 | ||||
keskimäärin vuorokaudessa | 277 609 | 140 | 277 749 | ||||||
*) tarkistuslaskennassa sekaviemäriverkon ylvuotomäärä osoittautui tässä esitettyä pienemmäksi. | |||||||||
Kuukausi | Käsitelty jätevesi | Ohitus esiselkeytyksen jälkeen | Puhdistamon tulovirtaama | Ohitus verkko ja pumppaamot | Kokonaisvirtaama | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
min m³/d | max m³/d | kesk m³/d | yht. m³ | m³ | d | yht. m³ | m³/ vuosineljännes | m³/ vuosineljännes | |
tammi | 105664 | 200 846 | 128 348 | 3 978 789 | 0 | 0 | 3 978 789 | ||
helmi | 87 246 | 153 275 | 103 620 | 2 901 367 | 0 | 0 | 2 901 367 | 90 | 9 799 385 |
maalis | 85 241 | 100 961 | 94 166 | 2 919 138 | 0 | 0 | 2 919 138 | ||
huhti | 73 849 | 126 799 | 94 306 | 2 829 177 | 0 | 0 | 2 829 177 | ||
touko | 80 201 | 96 241 | 89 268 | 2 767 303 | 0 | 0 | 2 767 303 | 0 | 8 208 948 |
kesä | 68 767 | 100 322 | 87 082 | 2 612 468 | 0 | 0 | 2 612 468 | ||
heinä | 72 673 | 150 411 | 87 772 | 2 720 931 | 0 | 0 | 2 720 931 | ||
elo | 75 941 | 98 008 | 86 220 | 2 672 813 | 0 | 0 | 2 672 813 | 1 215 | 8 329 011 |
syys | 78 998 | 151 458 | 97 802 | 2 934 052 | 0 | 0 | 2 934 052 | ||
loka | 82 904 | 166 772 | 101 706 | 3 152 875 | 0 | 0 | 3 152 875 | ||
marras | 92 435 | 177 158 | 124 771 | 3 743 123 | 0 | 0 | 3 743 123 | 300 | 10 822 199 |
joulu | 86 524 | 208 725 | 126 642 | 3 925 901 | 0 | 0 | 3 925 901 | ||
yhteensä vuodessa | 37 157 937 | 0 | 0 | 37 157 937 | 1 605 | 37 159 543 | |||
keskimäärin vuorokaudessa | 101 803 | 101 803 | 4 | 101 807 | |||||
Ylivuotoja koskevat tiedot esitetään seuraavissa taulukoissa
Purkupisteen sijainti | Ylivuotokaivo | Ylivuotoveden määrä (m3) | Ylivuotopäivät (vrk) | Asumisjäteveden osuus ylivuodosta (%) | BOD7atu (kg) | P-kok (kg) | N-kok (kg) |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
Eteläsatama, Linnanlaituri | YVK008 | 8 265 | 18 | 10 | 144,0 | 2,9 | 32,56 |
Eteläsatama, Linnanlaituri | YVK009 | 2 117 | 4 | 5 | 22,34 | 0,43 | 5,18 |
Eteläsatama, Olympialaituri | YVK010 | 65 | 1 | 0 | 0,3 | 0,0 | 0,08 |
Eteläsatama, Pakkahuoneenlaituri | YVK013 | 21 050 | 153 | 18 | 1137 | 27 | 237 |
Eteläsatama, Linnanlaituri | YVK014 | 730 | 5 | 2 | 8,4 | 0,2 | 1,93 |
Siltavuorensalmi, Pitkäsilta | YVK019 | 117 | 3 | 7 | 4,3 | 0,1 | 0,88 |
Siltavuorensalmi, Hakaniemensilta | YVK022 | 353 | 4 | 1 | 3,1 | 0,1 | 0,73 |
Sörnäistenranta | YVK023 | 73 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Taivallahti, Merikannontie | YVK028 | 78 | 2 | 0 | 0,2 | 0,0 | 0,06 |
Sörnäistenranta | YVK030 | 41 | 1 | 0 | 0,2 | 0,0 | 0,05 |
Sompasaarenallas, Parrulaituri | YVK031 | 221 | 1 | 1 | 1,7 | 0,0 | 0,39 |
Hietalahti, Hietalahdenranta | YVK040 | 1 292 | 6 | 14 | 31,0 | 0,7 | 6,59 |
Hietalahti, Hietalahdenranta | YVK041 | 0 | 1 | 0 | 0,0 | 0,0 | 0,00 |
Merisatama, Meritori | YVK044 | 4 892 | 24 | 4 | 77,1 | 1,5 | 17,66 |
Merisatama, Meritori | YVK046 | 2 573 | 10 | 5 | 32,0 | 0,6 | 7,32 |
Töölönlahti, pohjoinen ranta | YVK050 | 33 | 1 | 0 | 0,1 | 0,0 | 0,02 |
Töölönlahti, pohjoinen ranta | YVK055 | 888 | 6 | 1 | 7,7 | 0,1 | 1,84 |
Herttoniemensalmi, Herttoniemensalmen silta | YVK065 | 1 | 1 | 0 | 0,0 | 0,0 | 0,00 |
Herttoniemensalmi, Herttoniemensalmen silta | YVK067 | 871 | 3 | 11 | 16,6 | 0,4 | 3,52 |
Herttoniemensalmi, Herttoniemensalmen silta | YVK068 | 17 | 1 | 0 | 0,1 | 0,0 | 0,02 |
Herttoniemensalmi, Herttoniemensalmen silta | YVK069 | 3 | 1 | 0 | 0,0 | 0,0 | 0,00 |
Laajalahti, Kasinonlahti (Laajalahden-valkama) | YVK072 | 914 | 7 | 1 | 8,5 | 0,2 | 2,02 |
Saunalahti, Ramsaynranta | YVK073 | 529 | 5 | 1 | 4,1 | 0,1 | 0,98 |
Munkinpuisto, Munkkiniemi | YVK083 | 1 098 | 4 | 3 | 16,4 | 0,3 | 3,65 |
Eteläsatama, Linnanlaituri | YVK088 | 149 | 5 | 1 | 1,6 | 0,0 | 0,36 |
YHTEENSÄ | 46 370 | 153 | 12 | 1 517 | 35 | 323 |
Kartta | Osoite, Sijainti | Kohde | Ylivuotoveden määrä m³ | Ylivuoto-tapahtumat lkm | Purkupaikka | Ylivuodon syy | BOD 7atu kg | Kok-P kg | Kok-N kg |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1 | Rantalantie 2, 07170 Pornainen | Pumppaamo | 1 | 1 | Mustijoki | Pumppaamohäiriö | 0,2 | - | - |
2 | Kisällintie 17, 04500 Tuusula | Rajalinna jvp | 803 | 3 | Keravanjoki | Sade ja lumen sulaminen | 160,6 | 4,1 | 32,1 |
3 | Jokipolku 1/ Kivimiehentie 1, Tuusula | Koskenmäen jvp | 18 | 1 | Tuusulanjoki | Pumppaamohäiriö | 3,6 | 0,1 | 0,7 |
4 | Veromies 10, Vantaa | Verkosto | 80 | 1 | Maasto | Putkirikko työmaalla | 38,4 | 0,8 | 6,2 |
5 | Uusi Porvoontie 272, Sipoo | Pumppaamo | 230 | 2 | Pumppaamohäiriö | 46,0 | 1,2 | 9,2 | |
6 | Tikuntiekijäntie 1, Tuusula | Tehtaantie JVP | 435 | 3 | Palojoki | Vesisade | 87,0 | 2,1 | 17,4 |
7 | Korkeasaari, Helsinki | JVP1072 | 8 | 1 | Meri | Vesisade | 1,1 | - | 0,3 |
8 | Pappilantie 38, Tuusula | Pappilantien JVP | 4 | 1 | Vesisade | 0,8 | - | 0,2 | |
9 | Koirasaarentie II, Helsinki | JVP 1184 | 5 | 1 | Sähkökatko | 1,3 | - | 0,3 | |
10 | Ylikeravantie, Kerava | Pumppaamo | 250 | 1 | Oja | Pumppaamohäiriö | 50,0 | 1,3 | 10,0 |
11 | Aurinkomäentie, Pornainen* | Verkosto | 15 | 1 | Tukos | 3,0 | 0,1 | 0,6 | |
12 | Kartanoranta 49, Pornainen* | JVP 392 | 8 | 1 | Pumppaamohäiriö | 1,6 | - | 0,3 | |
13 | Koskitie, Pornainen* | JVP 396 | 50 | 1 | Pumppaamohäiriö | 10,0 | 0,3 | 2,0 | |
Yhteensä HSY | 93 | 3 | 41 | 1 | 7 | ||||
Yhteensä muut | 1 814 | 15 | 363 | 9 | 73 | ||||
Kaikki yhteensä | 1 907 | 18 | 404 | 10,0 | 79,3 | ||||
*) Ei sisälly HSY:n puhdistustulokseen. | |||||||||
Kartta | Osoite, Sijainti | Kohde | Ylivuotoveden määrä m³ | Ylivuoto-tapahtumat | Purkupaikka | Ylivuodon syy | BOD7atu kg | Kok-P kg | Kok-N kg |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
14 | Perkkaantie 10 | Verkosto | 90 | 1 | Vermonoja, Iso Huopalahti | Tukos | 24,3 | 0,7 | 6,4 |
15 | Hylkeenpyytäjäntie 6 | Koivuniemen JVP2052 | 1 100 | 1 | Meri | Vesisade ja putkirikko | 187,0 | 7,9 | 68,2 |
16 | Platinatie 2 b | Verkosto | 15 | 1 | Maasto | Putkirikko | 2,6 | 0,1 | 0,9 |
17 | Tekniikantie 12 | JVP 2084 | 5 | 1 | Oja, Maarinlahti | Sähkökatko | 1,2 | 0,0 | 0,4 |
18 | Nokklanapuisto 4 | Verkosto | 20 | 1 | Maasto | Putkirikko | 1,6 | 0,1 | 1,0 |
19 | Renginpiha Kirkkonummi | Pumppaamo | 75 | 1 | Kvarnbyjoki | Tukos | 17,3 | 0,6 | 5,5 |
20 | Haapaniementie | Verkosto | 300 | 1 | Maasto/Pitkäjärvi | Vesisade | 36,0 | 1,1 | 10,2 |
Yhteensä HSY | 1 530 | 6 | 253 | 10 | 87 | ||||
Yhteensä muut | 75 | 1 | 17 | 1 | 6 | ||||
Kaikki yhteensä | 1 605 | 7 | 270 | 11 | 93 |
Vuoden 2025 jätevesitarkkailun tulokset puhdistamoittain on koottu seuraaviin taulukoihin.
Jakso | I/2025 | II/2025 | III/2025 | IV/2025 | 2025 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
Kokonaisvirtaama | m³/d | 292 544 | 250 457 | 261 296 | 306 723 | 277 749 |
Ohitus verkostossa | m³/d | 5 | 150 | 347 | 56 | 140 |
Puhdistamolle tuleva virtaama | m³/d | 292 539 | 250 308 | 260 949 | 306 667 | 277 609 |
Ohitus esiselkeytyksen jälkeen | m³/d | 0 | 0 | 0 | 0 | |
Biol. käsitelty virtaama | m³/d | 292 539 | 250 308 | 260 949 | 306 667 | 277 609 |
BOD 7ATU tuleva | kg/d | 67 039 | 71 382 | 53 298 | 78 962 | 67 670 |
BOD 7ATU ohitus | kg/d | 1 | 6 | 13 | 5 | 6 |
BOD 7ATU biol. käsitelty | kg/d | 1 787 | 1 595 | 1 330 | 2 261 | 1 743 |
BOD 7ATU vesistöön | kg/d | 1 788 | 1 600 | 1 344 | 2 266 | 1 750 |
BOD 7ATU tuleva | mg/l | 229 | 285 | 204 | 257 | 244 |
BOD 7ATU ohitus | mg/l | 200,5 | 39,5 | 38,5 | 87,2 | 91,4 |
BOD 7ATU biol. käsitelty | mg/l | 6,1 | 6,4 | 5,1 | 7,4 | 6,2 |
BOD 7ATU vesistöön | mg/l | 6,1 | 6,4 | 5,1 | 7,4 | 6,3 |
BOD 7ATU poistoteho | % | 97 | 98 | 97 | 97 | 97 |
Fosfori tuleva | kg/d | 1 735 | 1 879 | 1 730 | 1 984 | 1 832 |
Fosfori ohitus | kg/d | 0,1 | 1,0 | 0,3 | 0,7 | 0,5 |
Fosfori biol. käsitelty | kg/d | 47 | 39 | 37 | 56 | 45 |
Fosfori vesistöön | kg/d | 47 | 40 | 37 | 57 | 45 |
Fosfori tuleva | mg/l | 5,9 | 7,5 | 6,6 | 6,5 | 6,6 |
Fosfori ohitus | mg/l | 18,3 | 6,8 | 0,9 | 13,0 | 9,8 |
Fosfori biol. käsitelty | mg/l | 0,16 | 0,16 | 0,14 | 0,18 | 0,16 |
Fosfori vesistöön | mg/l | 0,16 | 0,16 | 0,14 | 0,18 | 0,16 |
Fosfori poistoteho | % | 97 | 98 | 98 | 97 | 98 |
Typpi tuleva | kg/d | 15 696 | 15 740 | 14 292 | 16 233 | 15 490 |
Typpi ohitus | kg/d | 0 | 2 | 5 | 1 | 2 |
Typpi biol.käsitelty | kg/d | 1 134 | 862 | 759 | 1 053 | 952 |
Typpi vesistöön | kg/d | 1 134 | 864 | 763 | 1 054 | 954 |
Typpi tuleva | mg/l | 54 | 63 | 55 | 53 | 56 |
Typpi ohitus | mg/l | 50 | 13 | 13 | 27 | 26 |
Typpi biol. käsitelty | mg/l | 3,9 | 3,4 | 2,9 | 3,4 | 3,4 |
Typpi vesistöön | mg/l | 3,9 | 3,5 | 2,9 | 3,4 | 3,4 |
Typpi poistoteho | % | 93 | 95 | 95 | 94 | 94 |
Kiintoaine tuleva | kg/d | 80 253 | 80 138 | 71 699 | 85 183 | 79 318 |
Kiintoaine ohitus | kg/d | 1 | 9 | 24 | 6 | 10 |
Kiintoaine biol. käsitelty | kg/d | 1 141 | 827 | 679 | 1 461 | 1 027 |
Kiintoaine vesistöön | kg/d | 1 142 | 836 | 703 | 1 467 | 1 037 |
Kiintoaine tuleva | mg/l | 274 | 320 | 275 | 278 | 287 |
Kiintoaine ohitus | mg/l | 237 | 61 | 71 | 116 | 121 |
Kiintoaine biol.käsitelty | mg/l | 3,9 | 3,3 | 2,6 | 4,8 | 3,6 |
Kiintoaine vesistöön | mg/l | 3,9 | 3,3 | 2,7 | 4,8 | 3,7 |
Kiintoaine poistoteho | % | 99 | 99 | 99 | 98 | 99 |
COD Cr tuleva | kg/d | 145 667 | 155 982 | 129 301 | 152 564 | 145 878 |
COD Cr ohitus | kg/d | 3 | 14 | 36 | 11 | 16 |
COD Cr biol. käsitelty | kg/d | 11 810 | 9 899 | 9 788 | 11 865 | 10 841 |
COD Cr vesistöön | kg/d | 11 813 | 9 913 | 9 824 | 11 876 | 10 857 |
COD Cr tuleva | mg/l | 498 | 623 | 496 | 497 | 529 |
COD Cr ohitus | mg/l | 569 | 91 | 105 | 203 | 242 |
COD Cr biol. käsitelty | mg/l | 40 | 40 | 38 | 39 | 39 |
COD Cr vesistöön | mg/l | 40 | 40 | 38 | 39 | 39 |
COD Cr poistoteho | % | 92 | 94 | 92 | 92 | 93 |
Lämpötila, tulokanava | °C | 12,1 | 14,6 | 17,6 | 15,3 | 14,9 |
Alkaliteetti esiselkeytetty | mmol/l | 5,0 | 5,5 | 5,2 | 4,9 | 5,1 |
Alkaliteetti biol. käsitelty | mmol/l | 2,0 | 2,0 | 2,2 | 2,2 | 2,1 |
Ammoniumtyppi tuleva | mg/l | 35 | 41 | 36 | 33 | 36 |
Ammoniumtyppi esiselkeytetty | mg/l | 40 | 46 | 40 | 37 | 41 |
Ammoniumtyppi biol. käsitelty | mg/l | 0,8 | 0,6 | 0,4 | 0,7 | 0,6 |
Nitrifikaatioaste | % | 98 | 99 | 99 | 99 | 99 |
Nitraattityppi tuleva | mg/l | 0,13 | 0,10 | 0,10 | 0,10 | 0,11 |
Nitraattityppi aktiivilieteprosessin jälk. | mg/l | 10,4 | 12,7 | 14,3 | 12,9 | 12,6 |
Nitraattityppi biol. käsitelty | mg/l | 1,2 | 1,1 | 1,0 | 0,9 | 1,1 |
Fosfaattifosfori tuleva | mg/l | 2,4 | 3,0 | 2,5 | 2,3 | 2,5 |
Fosfaattifosfori aktiivilieteprosessin jälk. | mg/l | 0,20 | 0,24 | 0,25 | 0,22 | 0,23 |
Fosfaattifosfori biol. käsitelty | mg/l | 0,05 | 0,06 | 0,06 | 0,05 | 0,06 |
Kokonaisrauta tuleva | mg/l | 7,2 | 6,9 | 9,0 | 7,7 | 7,7 |
Kokonaisrauta käsitelty | mg/l | 0,40 | 0,42 | 0,35 | 0,51 | 0,42 |
Jakso | I/2025 | II/2025 | III/2025 | IV/2025 | 2025 | |
Kokonaisvirtaama | m³/d | 108 882 | 90 208 | 90 533 | 117 633 | 101 807 |
Ohitus verkostossa | m³/d | 1,0 | 0,0 | 13,2 | 3,3 | 4,4 |
Puhdistamolle tuleva virtaama | m³/d | 108 881 | 90 208 | 90 520 | 117 629 | 101 803 |
Biol. ohitukset, mukana näytteissä | m³/d | 0 | 0 | 0 | 0,0 | 0,0 |
Biol. ohitukset, ei mukana näytteissä | m³/d | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Käsitelty virtaama | m³/d | 108 881 | 90 208 | 90 520 | 117 629 | 101 803 |
BOD 7ATU tuleva | kg/d | 16 432 | 22 515 | 16 491 | 22 741 | 19 545 |
BOD 7ATU ohitus | kg/d | 0,3 | - | 2,3 | 0,4 | 0,7 |
BOD 7ATU käsitelty | kg/d | 342 | 247 | 279 | 348 | 304 |
BOD 7ATU vesistöön | kg/d | 342 | 247 | 281 | 348 | 305 |
BOD 7ATU tuleva | mg/l | 151 | 250 | 182 | 193 | 194 |
BOD 7ATU ohitus | mg/l | 270 | - | 173 | 120 | 141 |
BOD 7ATU käsitelty | mg/l | 3,1 | 2,7 | 3,1 | 3,0 | 3,0 |
BOD 7ATU vesistöön | mg/l | 3,1 | 2,7 | 3,1 | 3,0 | 3,0 |
BOD 7ATU poistoteho | % | 98 | 99 | 98 | 98 | 98 |
Fosfori tuleva | kg/d | 600 | 720 | 682 | 748 | 687 |
Fosfori ohitus | kg/d | 0,01 | - | 0,10 | 0,01 | 0,03 |
Fosfori käsitelty | kg/d | 13,2 | 7,6 | 8,2 | 12,6 | 10,4 |
Fosfori vesistöön | kg/d | 13,2 | 7,6 | 8,3 | 12,6 | 10,4 |
Fosfori tuleva | mg/l | 5,5 | 8,0 | 7,5 | 6,4 | 6,8 |
Fosfori ohitus | mg/l | 7 | - | 7 | 4 | 5 |
Fosfori käsitelty | mg/l | 0,12 | 0,08 | 0,09 | 0,11 | 0,10 |
Fosfori vesistöön | mg/l | 0,12 | 0,08 | 0,09 | 0,11 | 0,10 |
Fosfori poistoteho | % | 98 | 99 | 99 | 98 | 98 |
Typpi tuleva | kg/d | 5 975 | 6 481 | 5 957 | 6 463 | 6 219 |
Typpi ohitus | kg/d | 0,1 | - | 0,8 | 0,1 | 0,3 |
Typpi käsitelty | kg/d | 225 | 410 | 275 | 431 | 335 |
Typpi vesistöön | kg/d | 225 | 410 | 276 | 431 | 336 |
Typpi tuleva | mg/l | 55 | 72 | 66 | 55 | 62 |
Typpi ohitus | mg/l | 71 | - | 63 | 34 | 42 |
Typpi käsitelty | mg/l | 2,1 | 4,5 | 3,0 | 3,7 | 3,3 |
Typpi vesistöön | mg/l | 2,1 | 4,5 | 3,0 | 3,7 | 3,3 |
Typpi poistoteho | % | 96 | 94 | 95 | 93 | 95 |
Kiintoaine tuleva | kg/d | 20 846 | 36 828 | 29 839 | 31 287 | 29 700 |
Kiintoaine ohitus | kg/d | 0,6 | - | 3,8 | 0,6 | 1,3 |
Kiintoaina käsitelty | kg/d | 837 | 467 | 676 | 676 | 664 |
Kiintoaine vesistöön | kg/d | 837 | 467 | 680 | 676 | 665 |
Kiintoaine tuleva | mg/l | 191 | 408 | 330 | 266 | 299 |
Kiintoaine ohitus | mg/l | 640 | - | 288 | 180 | 277 |
Kiintoaine käsitelty | mg/l | 7,7 | 5,2 | 7,5 | 5,7 | 6,5 |
Kiintoaine vesistöön | mg/l | 7,7 | 5,2 | 7,5 | 5,7 | 6,5 |
Kiintoaine poistoteho | % | 96 | 99 | 98 | 98 | 98 |
COD Cr tuleva | kg/d | 34 832 | 49 006 | 47 308 | 51 919 | 45 766 |
COD Cr ohitus | kg/d | 0,6 | - | 6,5 | 1,4 | 2,1 |
COD Cr käsitelty | kg/d | 3 149 | 2 228 | 2 259 | 3 080 | 2 679 |
COD Cr vesistöön | kg/d | 3 149 | 2 228 | 2 266 | 3 082 | 2 681 |
COD Cr tuleva | mg/l | 320 | 543 | 523 | 441 | 457 |
COD Cr ohitus | mg/l | 630 | - | 492 | 420 | 385 |
COD Cr käsitelty | mg/l | 29 | 25 | 25 | 26 | 26 |
COD Cr vesistöön | mg/l | 29 | 25 | 25 | 26 | 26 |
COD Cr poistoteho | % | 91 | 95 | 95 | 94 | 94 |
Lämpötila, tulokanava | °C | 10,5 | 13,6 | 17,3 | 14,6 | 14,0 |
Alkaliteetti tuleva | mmol/l | 4,6 | 5,3 | 5,1 | 4,5 | 4,9 |
Alkaliteetti esiselkeytetty | mmol/l | 4,3 | 4,6 | 4,2 | 4,1 | 4,3 |
Alkaliteetti aktiivilieteprosessin jälk. | mmol/l | 3,0 | 2,2 | 1,5 | 1,6 | 2,1 |
Alkaliteetti käsitelty | mmol/l | 3,6 | 3,0 | 2,7 | 2,7 | 3,0 |
Ammoniumtyppi tuleva | mg/l | 40,9 | 47,8 | 44,8 | 38,9 | 43,1 |
Ammoniumtyppi esiselkeytetty | mg/l | 38 | 42 | 39 | 37 | 39 |
Ammoniumtyppi aktiivilieteprosessin jälk. | mg/l | 0,68 | 0,18 | 0,33 | 0,33 | 0,38 |
Ammoniumtyppi käsitelty | mg/l | 0,4 | 0,2 | 0,3 | 0,2 | 0,3 |
Nitrifikaatioaste | % | 99,7 | 99,6 | 99,6 | 99,6 | |
Nitraattityppi tuleva | mg/l | 0,7 | 0,1 | 0,1 | 0,4 | 0,3 |
Nitraattityppi aktiivilieteprosessin jälk. | mg/l | 10,40 | 16,56 | 20,79 | 19,99 | 16,94 |
Nitraattityppi käsitelty | mg/l | 0,64 | 3,22 | 2,00 | 2,46 | 2,08 |
Fosfaattifosfori tuleva | mg/l | 3,3 | 5,0 | 3,9 | 3,2 | 3,8 |
Fosfaattifosfori esiselkeytetty | mg/l | 0,42 | 0,47 | 0,55 | 0,78 | 0,56 |
Fosfaattifosfori aktiivilieteprosessin jälk. | mg/l | 0,2 | 0,2 | 0,3 | 0,3 | 0,3 |
Fosfaattifosfori DN-suod jälk. | mg/l | 0,09 | 0,06 | 0,06 | 0,06 | 0,07 |
Fosfaattifosfori käsitelty | mg/l | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
Kokonaisrauta tuleva | mg/l | 1,42 | 2,82 | 2,02 | 6,21 | 3,12 |
Kokonaisrauta käsitelty | mg/l | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 |
Kokonaisalumiini tuleva | mg/l | 0,46 | 0,50 | 0,58 | 0,44 | 0,49 |
Kokonaisalumiini käsitelty | mg/l | 0,81 | 0,51 | 0,78 | 0,46 | 0,64 |
Näytteenotto ja virtaamien mittaus
Viikinmäen (VKM) ja Blominmäen (BLOM) jätevedenpuhdistamoiden jätevesinäytteet kerätään automaattisilla näytteenottolaitteilla virtaamapainotettuina 24 tunnin kokoomanäytteinä. Bakteerimääritykset tehdään kertanäytteistä ja metallimääritykset sekä AOX-määritykset kuukauden kokoomanäytteistä. Liete- ja lietevesinäytteet kerätään kertanäytteinä. Lietenäytteiden metallimääritykset tehdään kuukauden kokoomanäytteistä.
Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla mitataan käsitellyn veden virtaama ja ohitusveden virtaama. Tulevan jäteveden virtaama saadaan näiden summana. Blominmäen jätevedenpuhdistamolla mitataan tulevan jäteveden virtaama ja yksikköprosessien sisäiset ohitusvirtaamat.
Näytteenottopisteet
Tuleva jätevesi tarkoittaa jätevettä, joka on otettu tulopumppauksen jälkeen puhdistamon tulokanavasta ennen minkäänlaista käsittelyä.
Esiselkeytetty jätevesi tarkoittaa jätevettä, joka on välppäyksen ja hiekanerotuksen lisäksi käsitelty esi-ilmastus- ja esiselkeytysyksiköissä. Esiselkeytetyssä vedessä on mukana ferrosulfaatti.
Ohitusvesi (VKM) on mekaanisesti ja kemiallisesti käsiteltyä esiselkeytettyä vettä.
Käsitelty jätevesi (VKM) tarkoittaa mekaanis-kemiallis-biologisesti puhdistettua jätevettä. BLOM: mahdolliset sisäiset yksikköprosessien ohitukset ovat mukana käsitellyn veden näytteissä.
Tulosten laskeminen kuormitustarkkailussa (Jätevesitarkkailun tulokset Taulukko 17.1 ja Taulukko 17.2):
Tuleva jätevesi saadaan Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla laskemalla yhteen biologisesti käsitellyn jäteveden ja biologisen käsittelyn ohituksen määrä. Blominmäen jätevedenpuhdistamolla mitataan laitokselle tulevan jäteveden määrä.
Vesistöön johdettu jätevesi tarkoittaa jätevettä, jonka laatu on määritetty laskennallisesti ottamalla huomioon käsitellyn jäteveden laatu ja laitoksella tai verkostossa ohitetun jäteveden laatu. Yksittäisen näytepäivän tuloksessa on huomioitu kyseisen näytepäivän laitosohitus ja jakson tuloksessa on huomioitu kaikki mahdolliset ohitukset. BLOM: mahdolliset sisäiset yksikköprosessien ohitukset sisältyvät käsiteltyyn veteen.
Kokonaisvirtaama tarkoittaa jakson aikana puhdistamolle tulevan vesimäärän sekä verkostoissa ja pumppaamoilla tapahtuneiden ohitusten vesimäärien summaa.
Tuleva kuormitus [kg/d] on tarkkailuvuorokausien kuormitusten [kg/d] summa jaettuna tarkkailuvuorokausien lukumäärällä.
Verkosto- ja pumppaamo-ohituksilla (VKM) tarkoitetaan HSY:n toiminta-alueella tapahtuvia verkostoylivuotoja ja pumppaamoiden ylivuotoja, muiden viemäröintialueen kuntien ilmoittamia verkosto- ja pumppaamoylivuotoja sekä Helsingin kantakaupungin sekaviemäröintialueella tapahtuvia ylivuotoja.
Verkosto- ja pumppaamo-ohituksilla (BLOM) tarkoitetaan HSY:n toiminta-alueella tapahtuvia verkostoylivuotoja ja pumppaamoiden ylivuotoja ja muiden viemäröintialueen kuntien ilmoittamia verkosto- ja pumppaamoylivuotoja.
Laitosohituksella (VKM) tarkoitetaan ohitusta esiselkeytyksen jälkeen. Kuormitus [kg/d] lasketaan laskentajakson keskimääräisen ohitetun jäteveden määrän [m³/d] ja ohitustilanteissa mitattujen tarkkailunäytteiden pitoisuuksien keskiarvon tulona. BLOM: mahdolliset yksikköprosessin ohitukset ovat mukana käsitellyn veden näytteissä.
Ohitusten aiheuttama kuormitus [kg/d] lasketaan (VKM) kaikkien verkosto- ja pumppaamo-ohitusten sekä laitosohitusten kuormitusten summana ja (BLOM) verkosto- ja pumppaamo-ohitusten summana.
Käsitellyn jäteveden aiheuttama kuormitus [kg/d] on tarkkailuvuorokausien käsitellyn veden pitoisuuksien virtaamapainotettu keskiarvo kerrottuna jakson keskivirtaamalla.
Päästö vesistöön [kg/d] lasketaan käsitellyn jäteveden ja ohitusten aiheuttamien kuormitusten summana.
Vesistöön johdettu pitoisuus [mg/l] jakamalla ao. keskimääräinen kuormitus sitä vastaavalla keskimääräisellä vesimäärällä.
Poistoteho [%] = 100 * (tuleva kuormitus [kg/d] - kuormitus vesistöön [kg/d]) / (tuleva kuormitus [kg/d])
Vuosikeskiarvot [mg/l] ja [kg/d] lasketaan neljännesvuositulosten keskiarvona.
Määritykset tehtiin vuonna 2025 MetropoliLab Oy:n laboratoriossa, joka sijaitsee osoitteessa Viikinkaari 4, Helsinki. Laboratorio on mittatekniikan keskuksen akkreditoima (akkreditointitodistus Nro T058/A16/2008). Valtaosa jätevedenpuhdistamoiden näytteistä tehtävistä määrityksistä on akkreditoitu. Oheisessa luettelossa on akkreditoitujen määritysten perässä merkintä (*). Laajennettu kokonaismittausepävarmuus (95 %:n luotettavuustasolla) on ilmoitettu menetelmän perässä suluissa.
Vedet ja lietteet | |
|---|---|
pH * (vesi) | SFS 3021:1979 (±3 %) |
pH (liete) | SFS 3021:1979 (±3 %) |
Sähkönjohtavuus * | SFS-EN 27888:1994 (±5 %) |
Alkaliteetti * | SFS-EN ISO 9963-1/1996 (±10 %) |
BOD7 * | SFS-EN ISO 5815-1:2019:en (±15 %) |
Kemiallinen hapenkulutus, CODCr * | ISO 15705:2002 (±15 %) |
Kiintoaine, SS * | SFS-EN 872:2005 (±10 %) |
Kokonaistyppi * (vesi) | SFS-EN ISO 11905-1 (±15 %) |
Kokonaistyppi * (liete) | Kjeldahl (±7 %) |
Kokonaisfosfori * (vesi) | SFS-EN ISO 6878:2004, DA (±15 %) |
Kokonaisfosfori (liete) | SFS-EN ISO 11885:2009 (+25 %) |
Nitraatti- ja nitriittitypen summa (NO2-NO3) * | SFS-ISO 15923-1:2018, DA (±15 %) |
Ammoniumtyppi (NH4-N) * | SFS-ISO 15923-1:2018, DA (±15 %) |
Fosfaattifosfori (PO4-P) * | SFS-ISO 15923-1:2018, DA (±15 %) |
Kloridi (Cl) * | SFS-ISO 15923-1:2018, DA (±15 %) |
Sulfaatti (SO4) | SFS-ISO 15923-1:2018, DA (±15 %) |
AOX (µg/l) * | EN ISO 9562:2004 (±15 %) |
Asetaatti * | SFS-EN ISO 10304-1: 2009 mod. (±15 %) |
TOC * | SFS-EN 1484:1997 (±25 %) |
E.coli | SFS-EN ISO 9308-2:2014 |
Suolistoperäiset enterokokit | SFS-EN ISO 7899-2:2000 |
Kiintoaine, SS * bioliete, lietevesi | SFS-EN 872:2005, suodatin GF/A (±10 %) |
Kuiva-aine, TS ja sen tuhka * | SFS 3008:1990 (±10 %) |
Mädättämölietteen alkaliteetti, | Sis. menet., titraus (+20 %) |
haihtuvat hapot, VFA | Sis. menet., titraus (+20 %) |
Metallimääritykset (kokonaismetallit) * | SFS-EN ISO 17294-2:2016 tai SFS-EN ISO 11885:2009 (±15–25 %) |
Elohopea * | SFS-EN ISO 17294-2:2016 (±20 %) |
Elohopea (liete) * | SFS-EN ISO 17294-2:2016 (±20 %) |
Seuraavassa taulukossa esitetään puhdistamokohtaisesti vuoden 2025 haitallisten aineiden pitoisuuksien vuosikeskiarvot ja vuosikuormat vesistöön. Taulukossa esitetään myös E-PRTR-asetuksessa annetut kynnysarvot, sekä HAVA-asetuksessa (1022/2006) annetut ympäristölaatunormit merivedessä ja muissa pintavesissä (AA-EQS tai sen puuttuessa esitetään suluissa MAC-EQS), sekä käytettyjen menetelmien määritysrajat ja laajennettu mittausepävarmuus.
E-PRTR | 1022/2006 | Aine | VKM T | VKM L | VKM vuosi-kuorma | BLOM T | BLOM L | BLOM vuosi-kuorma | E-PRTR Kynnys-arvo | AA-EQS (MAC-EQS) | Määritys-raja | Epävarmuus % | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Nro | Nro | ka. 2025 | ka. 2025 | kg/a | ka. 2025 | ka. 2025 | kg/a | kg/a | |||||
40 | Halogenoidut orgaaniset yhdisteet (AOX) | µg/l | 101 | 69,6 | 7048 | 56,3 | 46,3 | 1719 | 1 000 | 1,0 | 20 | ||
71 | Fenolit | µg/l | 78,0 | < 2 | 0 | 46,2 | < 2 | 0 | 20 | 0,005 | 30 | ||
76 | TOC (=CODCr/3) | mg/l | 175 | 13,0 | 1320880 | 150 | 8,78 | 326222 | 50 000 | ||||
79 | Kloridi | mg/l | 105 | 104 | 10539234 | 57,9 | 57,3 | 2130523 | 2 000 000 | 0,5 | 10 | ||
83 | Fluoridi | mg/l | 0,250 | 0,300 | 30398 | 0,209 | 0,0967 | 3594 | 2 000 | 0,1 | 10 | ||
Metallit | |||||||||||||
Alumiini | µg/l | 889 | 64,9 | 6578 | 774 | 835 | 31029 | 3 | 25 | ||||
Antimoni | µg/l | < 1 | < 1 | 0 | < 1 | < 1 | 0 | 1 | 20 | ||||
17 | Arseeni | µg/l | 1,10 | 0,408 | 41,3 | 1,00 | 0,346 | 12,9 | 5 | 0,1 | 20 | ||
Barium | µg/l | 30,6 | 5,37 | 544 | 25,7 | 3,09 | 115 | 20 | |||||
21 | C21 | Elohopea | µg/l | 0,101 | < 0,1 | 0 | < 0,1 | < 0,1 | 0 | 1 | (0,07) | 0,1 | 20 |
18 | C6 | Kadmium | µg/l | 0,0939 | < 0,02 | 0 | 0,0831 | < 0,02 | 0 | 5 | 0,2 | 0 | 15 |
Koboltti | µg/l | 1,06 | 2,61 | 264 | 0,945 | 2,14 | 79,6 | 0,03 | |||||
19 | Kromi | µg/l | 3,19 | 0,382 | 38,7 | 2,50 | 0,439 | 16,3 | 50 | 0,05 | 15 | ||
20 | Kupari | µg/l | 77,1 | 6,63 | 672 | 74,4 | 7,57 | 281 | 50 | 20 | |||
23 | C20 | Lyijy | µg/l | 1,91 | 0,103 | 10,4 | 1,77 | 0,197 | 7,31 | 20 | 1,3 | 0,1 | 20 |
Mangaani | µg/l | 75,7 | 95,3 | 9659 | 67,1 | 126 | 4684 | 20 | |||||
Molybdeeni | µg/l | 2,27 | 1,18 | 120 | 2,09 | 1,28 | 47,7 | 0,10 | 15 | ||||
22 | C23 | Nikkeli | µg/l | 4,52 | 4,04 | 409 | 4,21 | 4,24 | 157 | 20 | 8,6 | 0,10 | 25 |
Rauta | mg/l | 7,74 | 0,433 | 43854 | 3,27 | 0,196 | 7298 | 20 | |||||
Seleeni | µg/l | 0,693 | < 0,5 | 0 | 0,512 | < 0,5 | 0 | 0,5 | 25 | ||||
24 | Sinkki | µg/l | 137 | 33,2 | 3367 | 119 | 23,2 | 863 | 100 | 5,0 | 20 | ||
Tallium | µg/l | < 1 | < 1 | 0,0 | < 1 | < 1 | 0 | 1,00 | |||||
Uraani | µg/l | 10,3 | 1,42 | 143 | 5,23 | 1,07 | 39,7 | 0,01 | |||||
Vanadiini | µg/l | 2,82 | < 0,5 | 0 | 1,48 | < 0,5 | 0 | 0,50 | |||||
Orgaaniset tinayhdisteet: | |||||||||||||
69 | Orgaaniset tinayhdisteet (kokonaistinana) | µg/l | 0,160 | 0,0300 | 3,03 | 0,0270 | < 0,001 | 0 | 50 | ||||
Monobutyylitina, MBT | µg/l | 0,0889 | 0,0134 | 1,36 | 0,0106 | 0,00813 | 0,302 | 0,00 | 30 | ||||
Dibutyylitina, DBT | µg/l | 0,0288 | 0,00202 | 0,205 | 0,0177 | < 0,001 | 0 | 0,00 | 30 | ||||
74 | C30 | Tributyylitina (TBT) | µg/l | < 0,0002 | < 0,0002 | 0 | < 0,0002 | < 0,0002 | 0 | 1 | 0,0002 | 0,00 | 30 |
Tetrabutyylitina, TetraBT | µg/l | < 0,001 | < 0,001 | 0 | < 0,001 | < 0,001 | 0 | 0,00 | 30 | ||||
Mono-oktyylitina, MOT | µg/l | 0,0291 | < 0,001 | 0 | 0,0121 | < 0,001 | 0 | 0,00 | 30 | ||||
Dioktyylitina, DOT | µg/l | 0,0137 | < 0,001 | 0 | 0,00956 | < 0,001 | 0 | 0,00 | 30 | ||||
Trisykloheksyylitina, TCHT | µg/l | < 0,001 | < 0,001 | 0 | < 0,001 | < 0,001 | 0 | 0,00 | 30 | ||||
75 | Trifenyylitina (TPT) | µg/l | < 0,001 | < 0,001 | 0 | < 0,001 | < 0,001 | 0 | 1 | 0,00 | 30 | ||
Ftalaatit | |||||||||||||
Dimetyyliftalaatti (DMP) | µg/l | < 0,1 | < 0,1 | 0 | 0,0520 | < 0,1 | 0 | 0,10 | 30 | ||||
Dietyyliftalaatti (DEP) | µg/l | 1,85 | < 0,1 | 0 | 1,28 | < 0,1 | 0 | 0,10 | 30 | ||||
D5 | Dibutyyliftalaatti (DBP) | µg/l | 0,105 | 0,152 | 15,4 | 0,0567 | < 0,1 | 0 | 1 | 0,10 | 30 | ||
D4 | Butyylibentsyyliftalaatti (BBzP) =BBP | µg/l | 0,130 | < 0,1 | 0,0 | 0,0802 | < 0,1 | 0 | 1,4 | 0,10 | 40 | ||
70 | C12 | Di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) | µg/l | 1,57 | 0,510 | 51,7 | 1,55 | 0,878 | 32,6 | 1 | 1,3 | 0,30 | 40 |
Di-n-oktyyliftalaatti (DOP) | ng/l | < 100 | < 100 | 0 | < 100 | < 100 | 0 | 100,00 | 30 | ||||
Oktyyli- ja nonyylifenolit sekä niiden etoksilaatit | |||||||||||||
87 | Oktyylifenolit ja oktyylifenolietoksylaatit | µg/l | 0,0455 | < 0,01 | 0 | 0,0274 | < 0,01 | 0 | 1 | 0,01 | 40 | ||
C25 | 4-t-Oktyylifenoli | µg/l | 0,0315 | < 0,01 | 0 | 0,132 | < 0,01 | 0 | 0,01 | 0,01 | 30 | ||
Oktyylifenolimonoetoksilaatti | µg/l | 0,0455 | < 0,01 | 0 | 0,0274 | < 0,01 | 0 | 0,01 | 30 | ||||
Oktyylifenolidietoksilaatti | µg/l | < 0,01 | < 0,01 | 0 | < 0,01 | < 0,01 | 0 | 0,01 | 30 | ||||
64 | Nonyylifenoli ja nonyylifenolietoksylaatit | µg/l | 0,410 | < 0,1 | 0 | 0,227 | < 0,1 | 0 | 1 | 0,10 | 40 | ||
NP ja NPE kokonaistoksisuus (laskettu) | 0,425 | 0,140 | - | 0,366 | 0,0566 | - | 0,10 | - | |||||
C24 | 4-Nonyylifenoli | µg/l | 0,220 | < 0,1 | 0 | 0,253 | < 0,1 | 0 | 0,3 | 0,10 | 30 | ||
Nonyylifenolimonoetoksylaatti | µg/l | 0,240 | < 0,1 | 0 | 0,138 | < 0,1 | 0 | 0,10 | 30 | ||||
Nonyylifenolidietoksylaatti | µg/l | 0,195 | < 0,1 | 0 | 0,101 | < 0,1 | 0 | 0,10 | 30 | ||||
Bisfenoli A | µg/l | 0,895 | 0,183 | 18,5 | 1,33 | 0,0703 | 2,61 | 40 | |||||
PFAS-yhdisteet | |||||||||||||
PFOA, Perfluoro-oktaanihappo | µg/l | 0,00230 | 0,00253 | 0,256 | 0,00285 | 0,00364 | 0,135 | 0,01 | 40 | ||||
PFOS, Perfluoro-oktaanisulfonihappo | µg/l | 0,00421 | 0,00426 | 0,432 | 0,00185 | 0,00263 | 0,0976 | (7,2) | 0,01 | ||||
6:2 FTS, 6:2 fluorotelomeerisulfonaatti | µg/l | 0,00516 | 0,00492 | 0,499 | 0,00138 | 0,00114 | 0,0422 | 0,01 | |||||
PFOSA, perfluoro-oktaanisulfonamidi | µg/l | < 0,0003 | < 0,0003 | 0 | < 0,0003 | < 0,0003 | 0 | 0,01 | 40 | ||||
PAH-yhdisteet | |||||||||||||
72 | C28 | PAH-yhdisteet yhteensä | µg/l | 0,755 | < 0,1 | 0 | 0,495 | < 0,1 | 0 | 5 | 0,10 | ||
68 | C22 | Naftaleeni | µg/l | 0,0760 | < 0,02 | 0 | 0,0389 | < 0,02 | 0 | 10 | 2 | 0,02 | 30 |
2-Metyylinaftaleeni | µg/l | 0,0215 | < 0,02 | 0 | 0,0512 | < 0,02 | 0 | 0,02 | 30 | ||||
1-Metyylinaftaleeni | µg/l | 0,0250 | < 0,02 | 0 | 0,0499 | < 0,02 | 0 | 0,02 | 40 | ||||
Bifenyyli | µg/l | 0,0750 | < 0,02 | 0 | 0,0429 | < 0,02 | 0 | 0,02 | 30 | ||||
2,6-Dimetyylinaftaleeni | µg/l | 0,300 | < 0,02 | 0 | 0,168 | < 0,02 | 0 | 0,02 | 30 | ||||
Asenaftyleeni | µg/l | < 0,01 | < 0,01 | 0 | < 0,01 | < 0,01 | 0 | 0,01 | 30 | ||||
Asenafteeni | µg/l | 0,0240 | < 0,01 | 0 | 0,0121 | < 0,01 | 0 | 0,01 | 30 | ||||
2,3,5-Trimetyylinaftaleeni | µg/l | < 0,01 | < 0,01 | 0 | 0,0385 | < 0,01 | 0 | 0,01 | 30 | ||||
Fluoreeni | µg/l | 0,0425 | < 0,01 | 0 | 0,0227 | < 0,01 | 0 | 0,01 | 40 | ||||
Fenantreeni | µg/l | 0,0605 | < 0,02 | 0 | 0,0311 | < 0,02 | 0 | 0,02 | 30 | ||||
61 | C2 | Antraseeni | µg/l | < 0,02 | < 0,02 | 0 | < 0,01 | < 0,02 | 0 | 1 | 0,1 | 0,02 | 30 |
1-Metyylifenantreeni | µg/l | < 0,02 | < 0,02 | 0 | < 0,02 | < 0,02 | 0 | 0,02 | 30 | ||||
88 | C15 | Fluoranteeni | µg/l | 0,0360 | < 0,02 | 0 | 0,0146 | < 0,02 | 0 | 1 | (0,12) | 0,02 | 30 |
Pyreeni | µg/l | 0,0170 | < 0,02 | 0 | 0,00522 | < 0,01 | 0 | 0,01 | 30 | ||||
Bentso(a)antraseeni | µg/l | 0,0190 | < 0,01 | 0 | < 0,01 | < 0,01 | 0 | 0,01 | 30 | ||||
Kryseeni | µg/l | 0,0130 | < 0,01 | 0 | < 0,0075 | < 0,01 | 0 | 0,01 | 30 | ||||
C28 | Bentso(b)fluoranteeni | µg/l | 0,0231 | < 0,0075 | 0 | < 0,0075 | < 0,0075 | 0 | (0,017) | 0,01 | 30 | ||
C28 | Bentso(k)fluoranteeni | µg/l | 0,00887 | < 0,0075 | 0 | < 0,0075 | < 0,0075 | 0 | (0,017) | 0,01 | 30 | ||
Bentso(e)pyreeni | µg/l | 0,0130 | < 0,01 | 0 | < 0,01 | < 0,01 | 0 | 0,01 | 30 | ||||
C28 | Bentso(a)pyreeni | µg/l | 0,00785 | < 0,0015 | 0 | < 0,006 | < 0,0015 | 0 | (0,027) | 0,00 | 30 | ||
Peryleeni | µg/l | < 0,01 | < 0,01 | 0 | < 0,01 | < 0,01 | 0 | 0,01 | 30 | ||||
C28 | Indeno(1,2,3-cd)pyreeni | µg/l | < 0,0075 | < 0,0075 | 0 | 0,00196 | < 0,0075 | 0 | - | 0,01 | 30 | ||
Dibentso(a,h)antraseeni | µg/l | < 0,01 | < 0,01 | 0 | < 0,01 | < 0,01 | 0 | 0,01 | 30 | ||||
91 | C28 | Bentso(g,h,i)peryleeni | µg/l | 0,00425 | < 0,0008 | 0 | 0,00387 | < 0,0008 | 0 | 1 | (8,2e-4) | 0,00 | 30 |
Torjunta-aineet (GC) | |||||||||||||
C9a | Syklodieeni-torjunta-aineet * | µg/l | < 0,005 | 0,0710 | 7,19 | < 0,005 | < 0,005 | 0 | Σ = 0,005 | 0,01 | - | ||
38 | C14 | Endosulfaani (α+β) | µg/l | < 0,0005 | < 0,0005 | 0 | < 0,0005 | < 0,0005 | 0 | 1 | 0,0005 | 0,00 | - |
25 | C1 | Alakloori | µg/l | < 0,01 | < 0,01 | 0 | < 0,01 | < 0,01 | 0 | 1 | 0,3 | 0,01 | 40 |
26 | C9a | Aldriini* | ng/l | 2,50 | < 5 | 0 | < 5 | < 5 | 0 | 1 | 5,00 | 40 | |
DDD | ng/l | 5,00 | < 10 | 0 | < 10 | < 10 | 0 | 10,00 | 30 | ||||
DDE | ng/l | 5,00 | < 10 | 0 | < 10 | < 10 | 0 | 10,00 | 30 | ||||
33 | C9b | DDT | ng/l | 5,00 | < 10 | 0 | < 10 | < 10 | 0 | 1 | 10 | 10,00 | 30 |
36 | C9a | Dieldriini* | ng/l | 2,50 | < 5 | 0 | < 5 | < 5 | 0 | 1 | 5,00 | 30 | |
Endosulfaani sulfaatti | µg/l | 0,00112 | < 0,0005 | 0 | < 0,0005 | < 0,0005 | 0 | 0,00 | 30 | ||||
Endosulfaani, alfa- | µg/l | < 0,0005 | < 0,0005 | 0 | < 0,0005 | < 0,0005 | 0 | 0,00 | 30 | ||||
Endosulfaani, beta- | µg/l | < 0,0005 | < 0,0005 | 0 | < 0,0005 | < 0,0005 | 0 | 0,00 | 30 | ||||
39 | C9a | Endriini* | µg/l | < 0,005 | 0,00793 | 0,804 | < 0,005 | < 0,005 | 0 | 1 | 0,01 | 40 | |
Heksakloori-1,3-butadieeni | ng/l | 5,00 | < 10 | 0 | < 10 | < 10 | 0 | 10,00 | 30 | ||||
42 | Heksaklooribentseeni (HCB) | ng/l | 5,00 | < 10 | 0 | < 10 | < 10 | 0 | 1 | 10,00 | 40 | ||
44 | C18 | Heksakloorisykloheksaani (HCH) | ng/l | 1,00 | < 2 | 0 | < 2 | < 2 | 0 | 1 | 2 | 2,00 | 30 |
41 | Heptakloori | ng/l | 5,00 | < 10 | 0 | < 10 | < 10 | 0 | 1 | 10,00 | 30 | ||
Heptaklooriepoksidi endo trans | µg/l | < 0,01 | < 0,01 | 0 | < 0,01 | < 0,01 | 0 | 0,01 | 30 | ||||
Heptaklooriepoksidi exo cis | µg/l | < 0,01 | < 0,01 | 0 | < 0,01 | < 0,01 | 0 | 0,01 | 30 | ||||
89 | C9a | Isodriini* | µg/l | < 0,005 | < 0,005 | 0 | < 0,005 | < 0,005 | 0 | 1 | 0,01 | 30 | |
Klordaani, cis- | ng/l | 5,00 | < 10 | 0 | < 10 | < 10 | 0 | 10,00 | 30 | ||||
Klordaani, oksy- | ng/l | 5,00 | < 10 | 0 | < 10 | < 10 | 0 | 10,00 | 30 | ||||
Klordaani, trans- | µg/l | < 0,01 | < 0,01 | 0 | < 0,01 | < 0,01 | 0 | 0,01 | 30 | ||||
30 | C8 | Klorfenvinfossi | µg/l | < 0,01 | < 0,01 | 0 | < 0,01 | < 0,01 | 0 | 1 | 0,1 | 0,01 | 30 |
Klormefossi | µg/l | < 0,01 | < 0,01 | 0 | < 0,01 | < 0,01 | 0 | 0,01 | 30 | ||||
32 | C9 | Klorpyrifossi | µg/l | < 0,01 | < 0,01 | 0 | < 0,01 | < 0,01 | 0 | 1 | 0,03 | 0,01 | 40 |
Kvintotseeni | µg/l | < 0,01 | < 0,01 | 0 | < 0,01 | < 0,01 | 0 | 0,01 | 30 | ||||
45 | Lindaani | ng/l | 5,00 | < 10 | 0 | < 10 | < 10 | 0 | 1 | 10,00 | 30 | ||
46 | Mireksi | µg/l | < 0,01 | < 0,01 | 0 | < 0,01 | < 0,01 | 0 | 1 | 0,01 | 30 | ||
48 | C26 | Pentaklooribentseeni | ng/l | 5,00 | < 10 | 0 | < 10 | < 10 | 0 | 1 | 0,7 | 10,00 | 30 |
C45 | Terbutryyni | µg/l | < 0,006 | 0,159 | 16,1 | < 0,006 | 0,203 | 7,54 | 0,0065 | 0,01 | 30 | ||
77 | C33 | Trifluraliini | µg/l | < 0,01 | < 0,01 | 0 | < 0,01 | < 0,01 | 0 | 1 | 0,03 | 0,01 | 30 |
Torjunta-aineet (LC) | |||||||||||||
2,4- D | µg/l | < 0,01 | < 0,01 | 0 | < 0,01 | < 0,01 | 0 | 0,01 | 30 | ||||
27 | Atratsiini | µg/l | < 0,003 | < 0,003 | 0 | < 0,003 | < 0,003 | 0 | 1 | 0,00 | 30 | ||
Atsinfossi-metyyli | µg/l | < 0,1 | < 0,1 | 0 | < 0,1 | < 0,1 | 0 | 0,10 | 40 | ||||
2,6-diklooribentsamidi(BAM) | µg/l | < 0,02 | < 0,02 | 0 | < 0,02 | < 0,02 | 0 | 0,02 | 30 | ||||
Bentatsoni | µg/l | < 0,05 | < 0,05 | 0 | < 0,05 | < 0,05 | 0 | 0,05 | 30 | ||||
Bitertanoli | µg/l | < 0,05 | < 0,05 | 0 | < 0,05 | < 0,05 | 0 | 0,05 | 40 | ||||
Bromasiili | µg/l | < 0,02 | < 0,02 | 0 | < 0,02 | < 0,02 | 0 | 0,02 | 30 | ||||
Desetyyli-atratsiini(DEA) | µg/l | < 0,01 | < 0,02 | 0 | < 0,02 | < 0,02 | 0 | 0,01 | 30 | ||||
DEDIA | µg/l | < 0,05 | < 0,05 | 0 | < 0,05 | < 0,05 | 0 | 0,05 | 30 | ||||
DEET | µg/l | 0,155 | < 0,05 | 0 | 6,80 | 1,07 | 39,7 | 40 | |||||
Deisopropyyli-atratsiini(DIA) | µg/l | < 0,03 | < 0,03 | 0 | < 0,03 | < 0,03 | 0 | 0,03 | 40 | ||||
Diflubentsuroni | µg/l | 0,0100 | < 0,03 | 0 | < 0,03 | < 0,03 | 0 | 0,01 | 40 | ||||
Diklorproppi | µg/l | < 0,02 | < 0,02 | 0 | < 0,02 | < 0,02 | 0 | 0,02 | 30 | ||||
D10 | Dimetoaatti | µg/l | < 0,05 | < 0,05 | 0 | < 0,05 | < 0,05 | 0 | 0,07 | 0,05 | 30 | ||
37 | C13 | Diuroni | µg/l | < 0,05 | < 0,05 | 0 | < 0,05 | < 0,05 | 0 | 1 | 0,2 | 0,05 | 30 |
Fenmedifaami | µg/l | < 0,03 | < 0,05 | 0 | < 0,05 | < 0,05 | 0 | 0,03 | 30 | ||||
Fluatsifoppi-P-butyyli | µg/l | < 0,05 | < 0,05 | 0 | < 0,05 | < 0,05 | 0 | 0,05 | 30 | ||||
Fluatsinami | µg/l | < 0,03 | < 0,05 | 0 | < 0,05 | < 0,05 | 0 | 0,03 | 30 | ||||
Heksatsinoni | µg/l | 0,00825 | < 0,03 | 0 | < 0,03 | < 0,03 | 0 | 0,00 | 30 | ||||
67 | C19 | Isoproturoni | µg/l | < 0,02 | < 0,02 | 0 | < 0,02 | < 0,02 | 0 | 1 | 0,3 | 0,02 | 30 |
Kinometionaatti | µg/l | < 0,02 | < 0,02 | 0 | < 0,02 | < 0,02 | 0 | 0,02 | 30 | ||||
Linuroni | µg/l | < 0,02 | < 0,02 | 0 | < 0,02 | < 0,02 | 0 | 0,02 | 30 | ||||
Malationi | µg/l | < 0,05 | < 0,05 | 0 | < 0,05 | < 0,05 | 0 | 0,05 | 30 | ||||
D11 | MCPA | ng/l | 10,0 | < 20 | 0 | < 20 | < 20 | 0 | 160 | 0,02 | 40 | ||
Mekoproppi (MCPP) | ng/l | 10,0 | < 20 | 0 | < 20 | < 20 | 0 | 0,02 | 30 | ||||
Metalaksyyli | µg/l | < 0,02 | < 0,02 | 0 | < 0,02 | < 0,02 | 0 | 0,02 | 30 | ||||
D12 | Metamitroni | µg/l | < 0,02 | < 0,02 | 0 | < 0,02 | < 0,02 | 0 | 3,2 | 0,02 | 30 | ||
Metatsaklori | µg/l | < 0,01 | < 0,01 | 0 | < 0,01 | < 0,01 | 0 | 0,01 | 30 | ||||
Metributsiini | µg/l | < 0,01 | < 0,01 | 0 | < 0,01 | < 0,01 | 0 | 0,01 | 30 | ||||
Penkonatsoli | µg/l | < 0,02 | < 0,02 | 0 | < 0,02 | < 0,02 | 0 | 0,02 | 30 | ||||
Pirimikarbi | µg/l | < 0,01 | < 0,01 | 0 | < 0,01 | < 0,01 | 0 | 0,01 | 40 | ||||
Propatsiini | µg/l | < 0,01 | < 0,01 | 0 | < 0,01 | < 0,01 | 0 | 0,01 | 30 | ||||
51 | C29 | Simatsiini | µg/l | < 0,005 | < 0,005 | 0 | < 0,005 | < 0,005 | 0 | 1 | 1 | 0,01 | 30 |
Sulfoteppi | µg/l | < 0,05 | < 0,05 | 0 | < 0,05 | < 0,05 | 0 | 0,05 | 40 | ||||
Terbutylatsiini | µg/l | < 0,003 | < 0,003 | 0 | < 0,003 | < 0,003 | 0 | 0,00 | 30 | ||||
Terbutylatsiini desetyyli | µg/l | < 0,01 | < 0,02 | 0 | < 0,02 | < 0,02 | 0 | 0,01 | 30 | ||||
Triadimefoni | µg/l | < 0,02 | < 0,02 | 0 | < 0,02 | < 0,02 | 0 | 0,02 | 30 | ||||
Triasulfuroni | µg/l | < 0,02 | < 0,02 | 0 | < 0,02 | < 0,02 | 0 | 0,01 | 30 | ||||
VOC-yhdisteet | |||||||||||||
54 | C31 | Triklooribentseenit (TCB) | µg/l | < 0,1 | < 0,1 | 0 | < 0,1 | < 0,1 | 0 | 1 | 0,4 | 0,10 | |
78 | Ksyleenit (o-, m- ja p-ksyleeni) | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 200 | 0,50 | - | ||
1,1,1-Trikloorietaani | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 30 | ||||
1,1,1,2-Tetrakloorietaani | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 30 | ||||
1,1,2,2-Tetrakloorietaani | µg/l | < 1 | < 2 | 0 | < 2 | < 2 | 0 | 2,00 | 50 | ||||
1,1,2-Trikloorietaani | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 20 | ||||
1,1-Dikloorietaani | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 30 | ||||
1,1-Dikloorieteeni | µg/l | < 1 | < 1 | 0 | < 1 | < 1 | 0 | 1,00 | 25 | ||||
1,1-Diklooripropeeni | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 40 | ||||
1,2,3-Triklooribentseeni | µg/l | < 0,1 | < 0,1 | 0 | < 0,1 | < 0,1 | 0 | 0,10 | 30 | ||||
1,2,3-Triklooripropaani | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 20 | ||||
1,2,4-Triklooribentseeni | µg/l | < 0,1 | < 0,1 | 0 | < 0,1 | < 0,1 | 0 | 0,10 | 30 | ||||
1,2-Dibromi-3-klooripropaani | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 30 | ||||
1,2-Dibromietaani | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 30 | ||||
D2 | 1,2-Diklooribentseeni | µg/l | 0,357 | < 0,09 | 0 | < 0,09 | < 0,09 | 0 | 0,74 | 0,09 | 30 | ||
34 | 1,2-dikloorietaani (EDC) | µg/l | < 0,3 | < 0,3 | 0 | < 0,3 | < 0,3 | 0 | 10 | 0,30 | 30 | ||
1,2-Dikloorieteeni cis | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 30 | ||||
1,2-Dikloorieteeni trans | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 40 | ||||
1,2-Diklooripropaani | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 30 | ||||
1,3,5-Triklooribentseeni | µg/l | < 0,1 | < 0,1 | 0 | < 0,1 | < 0,1 | 0 | 0,10 | 30 | ||||
1,3-Diklooribentseeni | µg/l | < 0,1 | < 0,1 | 0 | < 0,1 | < 0,1 | 0 | 0,10 | 30 | ||||
1,3-Diklooripropaani | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 30 | ||||
1,3-Diklooripropeeni cis | µg/l | < 0,1 | < 0,1 | 0 | < 0,1 | < 0,1 | 0 | 0,10 | 50 | ||||
1,3-Diklooripropeeni trans | µg/l | < 0,1 | < 0,1 | 0 | < 0,1 | < 0,1 | 0 | 0,10 | 50 | ||||
D3 | 1,4-Diklooribentseeni | µg/l | < 0,1 | < 0,1 | 0 | < 0,1 | < 0,1 | 0 | 2 | 0,10 | 30 | ||
2,2-Diklooripropaani | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 40 | ||||
2-Kloorieteenivinyylieetteri | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 30 | ||||
2-Klooritolueeni | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 30 | ||||
4-Klooritolueeni | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 30 | ||||
Bromibentseeni | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 30 | ||||
Bromidikloorimetaani | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 30 | ||||
Bromikloorimetaani | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 40 | ||||
Bromimetaani | µg/l | < 1 | < 1 | 0 | < 1 | < 1 | 0 | 1,00 | 40 | ||||
Bromoformi | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 20 | ||||
Dibromikloorimetaani | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 20 | ||||
Dibromimetaani | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 30 | ||||
Difluoridikloorimetaani | µg/l | < 1 | < 1 | 0 | < 1 | < 1 | 0 | 1,00 | 40 | ||||
35 | C11 | Dikloorimetaani (DCM) | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 10 | 20 | 0,50 | 40 |
43 | Heksaklooributadieeni (HCBD) | ng/l | < 497 | < 500 | 0 | < 500 | < 500 | 0 | 1 | 500,00 | 30 | ||
Heksakloorietaani | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 40 | ||||
Kloorietaani | µg/l | < 0,2 | < 0,2 | 0 | < 0,2 | < 0,2 | 0 | 0,20 | 30 | ||||
D1 | Klooribentseeni | µg/l | < 0,1 | < 0,1 | 0 | < 0,1 | < 0,1 | 0 | 3,2 | 0,10 | 20 | ||
Kloorimetaani | µg/l | < 1 | < 1 | 0 | < 1 | < 1 | 0 | 1,00 | 40 | ||||
C32 | Kloroformi (trikloorimetaani) | µg/l | 1,19 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 2,5 | 0,50 | 30 | ||
52 | C29a | Tetrakloorietyleeni (PER) | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 10 | 10 | 0,50 | 30 |
53 | Tetrakloorimetaani (TCM) | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 1 | 0,50 | 30 | ||
C29b | Trikloorieteeni | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 10 | 0,50 | 30 | ||
57 | Trikloorifluorimetaani | µg/l | < 1 | < 1 | 0 | < 1 | < 1 | 0 | 10 | 1,00 | 30 | ||
60 | Vinyylikloridi | µg/l | < 0,06 | < 0,09 | 0 | < 0,09 | < 0,09 | 0 | 10 | 0,09 | 30 | ||
1,2,3-Trimetyylibentseeni | µg/l | < 1 | < 1 | 0 | < 1 | < 1 | 0 | 1,00 | 30 | ||||
1,2,4-Trimetyylibentseeni | µg/l | < 1 | < 1 | 0 | < 1 | < 1 | 0 | 1,00 | 30 | ||||
1,2-Ksyleeni (o-ksyleeni) | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 20 | ||||
1,3- ja 1,4-Ksyleeni (m- ja p-ksyleeni) | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 20 | ||||
1,3,5-Trimetyylibentseeni | µg/l | < 1 | < 1 | 0 | < 1 | < 1 | 0 | 1,00 | 30 | ||||
2-Etyylitolueeni | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 30 | ||||
3-Etyylitolueeni | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 30 | ||||
4-Etyylitolueeni | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 30 | ||||
62 | C4 | Bentseeni | µg/l | < 0,1 | < 0,1 | 0 | < 0,1 | < 0,1 | 0 | 200 | 8 | 0,10 | 30 |
Butyylibentseeni | µg/l | < 1 | < 1 | 0 | < 1 | < 1 | 0 | 1,00 | 30 | ||||
65 | Etyylibentseeni | µg/l | < 0,3 | < 0,3 | 0 | 0,317 | < 0,3 | 0 | 200 | 0,30 | 20 | ||
iso-Propyylibentseeni | µg/l | < 1 | < 1 | 0 | < 1 | < 1 | 0 | 1,00 | 30 | ||||
68 | C22 | Naftaleeni | µg/l | < 0,5 | < 0,02 | 0 | 0,0389 | < 0,02 | 0 | 10 | 2 | 0,02 | 25 |
n-Propyylibentseeni | µg/l | < 1 | < 1 | 0 | < 1 | < 1 | 0 | 1,00 | 30 | ||||
p-iso-Propyylitolueeni | µg/l | < 1 | < 1 | 0 | 28,0 | < 1 | 0 | 1,00 | 30 | ||||
sec-Butyylibentseeni | µg/l | < 1 | < 1 | 0 | < 1 | < 1 | 0 | 1,00 | 30 | ||||
Styreeni | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,633 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 20 | ||||
tert-Butyylibentseeni | µg/l | < 1 | < 1 | 0 | < 1 | < 1 | 0 | 1,00 | 30 | ||||
73 | Tolueeni | µg/l | 2,43 | 0,250 | 25,3 | 1,00 | < 0,5 | 0 | 200 | 0,50 | 20 | ||
1-Hekseeni | mg/l | < 0,001 | < 0,001 | 0 | < 0,001 | < 0,001 | 0 | 0,00 | 40 | ||||
1-Okteeni | mg/l | < 0,001 | < 0,001 | 0 | < 0,001 | < 0,001 | 0 | 0,00 | 40 | ||||
Dekaani | µg/l | < 1 | < 1 | 0 | < 1 | < 1 | 0 | 1,00 | 30 | ||||
Pentaani | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | 1,27 | 47,2 | 0,50 | 40 | ||||
DIPE | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 30 | ||||
ETBE | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 30 | ||||
MEK | µg/l | < 5 | < 5 | 0 | < 5 | < 5 | 0 | 5,00 | 40 | ||||
MIBK | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 30 | ||||
MTBE | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 40 | ||||
TAEE | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 30 | ||||
TAME | µg/l | < 0,5 | < 0,5 | 0 | < 0,5 | < 0,5 | 0 | 0,50 | 30 | ||||
TBA (t-Butanoli) | mg/l | 0,00388 | < 0,003 | 0 | 0,00812 | < 0,003 | 0 | 0,003 | 40 | ||||
alfa-Pineeni | µg/l | < 1 | < 1 | 0 | < 1 | < 1 | 0 | 1,00 | 40 | ||||
beta-Pineeni | µg/l | < 1 | < 1 | 0 | < 1 | < 1 | 0 | 1,00 | 40 | ||||
delta-Kareeni | µg/l | < 1 | < 1 | 0 | < 1 | < 1 | 0 | 1,00 | 40 | ||||
Limoneeni | µg/l | 1,50 | < 1 | 0 | 7,55 | < 1 | 0 | 1,00 | 40 | ||||
Amyyliasetaatti | µg/l | < 5 | < 5 | 0 | < 5 | < 5 | 0 | 5,00 | 40 | ||||
Butyyliasetaatti | µg/l | < 5 | < 5 | 0 | < 5 | < 5 | 0 | 5,00 | 40 | ||||
Etyyliasetaatti | µg/l | < 5 | < 5 | 0 | < 5 | < 5 | 0 | 5,00 | 40 | ||||
Isoamyyliasetaatti | µg/l | < 5 | < 5 | 0 | < 5 | < 5 | 0 | 5,00 | 40 | ||||
Isobutyyliasetaatti | µg/l | < 5 | < 5 | 0 | < 5 | < 5 | 0 | 5,00 | 40 | ||||
Isopropyyliasetaatti | µg/l | < 5 | < 5 | 0 | < 5 | < 5 | 0 | 5,00 | 40 | ||||
Metyyliasetaatti | µg/l | < 5 | < 5 | 0 | < 5 | < 5 | 0 | 5,00 | 40 | ||||
Propyyliasetaatti | µg/l | < 5 | < 5 | 0 | < 5 | < 5 | 0 | 5,00 | 40 | ||||
Vinyyliasetaatti | µg/l | < 10 | < 10 | 0 | < 10 | < 10 | 0 | 10,00 | 50 |
Määritykset tehtiin MetropoliLab Oy:ssa ja sen alihankintalaboratorioissa.
Seuraavissa taulukoissa esitetään tulevan ja käsitellyn jäteveden sekä kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuudet sekä näistä laskettu raskasmetallikuorma.
Pitoisuudet: | Tuleva T1 | Käsitelty L | Kuivattu liete |
µg/l | µg/l | mg/kgTS | |
Arseeni | 1,1 | 0,41 | 3,4 |
Elohopea | 0,10 | < 0,1 | 0,46 |
Kadmium | 0,094 | < 0,02 | 0,38 |
Kromi | 3,2 | 0,38 | 21 |
Kupari | 77 | 6,6 | 342 |
Lyijy | 1,9 | 0,103 | 13 |
Nikkeli | 4,5 | 4,0 | 2,3 |
Sinkki | 137 | 33 | 486 |
liete määrä t/a | 65 683 | ||
TS% | 30,2 | ||
Määrät: | Tuleva T1 | Käsitelty L | Kuivattu liete |
kg/a | kg/a | kg/a | |
Arseeni | 112 | 41 | 67 |
Elohopea | 10 | 0 | 9,2 |
Kadmium | 10 | 0 | 7,4 |
Kromi | 324 | 39 | 422 |
Kupari | 7 808 | 672 | 6 773 |
Lyijy | 193 | 10 | 262 |
Nikkeli | 458 | 409 | 45 |
Sinkki | 13 923 | 3 367 | 9 621 |
Tulevan ja käsitellyn veden raskasmetallipitoisuudet on laskettu kuukauden kokoomanäytteiden tulosten virtaamapainotettuna keskiarvona. Yksittäisen tuloksen ollessa alle määritysrajan on keskiarvon laskennassa käytetty arvoa, joka on puolet määritysrajasta. | |||
Pitoisuudet: | Tuleva T1 | Käsitelty L | Kuivattu liete |
µg/l | µg/l | mg/kgTS | |
Arseeni | 1,0 | 0,35 | 3,8 |
Elohopea | < 0,1 | < 0,1 | 0,54 |
Kadmium | 0,08 | < 0,02 | 0,40 |
Kromi | 2,5 | 0,44 | 23 |
Kupari | 74 | 7,6 | 385 |
Lyijy | 1,8 | 0,20 | 15 |
Nikkeli | 4,2 | 4,2 | 2,3 |
Sinkki | 119 | 23 | 547 |
liete määrä t/a | 21 586 | ||
TS% | 30,5 | ||
Määrät: | Tuleva T1 | Käsitelty L | Kuivattu liete |
kg/a | kg/a | kg/a | |
Arseeni | 37 | 13 | 25 |
Elohopea | 0 | 0 | 3,6 |
Kadmium | 3,1 | 0 | 2,6 |
Kromi | 93 | 16 | 153 |
Kupari | 2 765 | 281 | 2 536 |
Lyijy | 66 | 7,3 | 100 |
Nikkeli | 156 | 157 | 15 |
Sinkki | 4 433 | 863 | 3 598 |
Tulevan ja käsitellyn veden raskasmetallipitoisuudet on laskettu kuukauden kokoomanäytteiden tulosten virtaamapainotettuna keskiarvona. Yksittäisen tuloksen ollessa alle määritysrajan on keskiarvon laskennassa käytetty arvoa, joka on puolet määritysrajasta. | |||
Seuraavissa taulukoissa esitetään prosessikemikaalien kulutus kuukausittain Viikinmäessä ja Blominmäessä.
Kuukausi | Puhdistamolle tuleva virtaama | Ferrosulfaatin kulutus | Sammutetun kalkin kulutus | Metanolin kulutus | Polymeerin kulutus | Käyttöveden kulutus | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
m³ | kg | g/m³ | kg | g/m³ | kg | g/m³ | kg | m³ | |
tammi | 10 822 245 | 731 300 | 68 | 148 400 | 14 | 210 100 | 19 | 9 941 | 3 994 |
helmi | 7 715 997 | 723 400 | 94 | 244 200 | 32 | 210 100 | 27 | 9 295 | 4 067 |
maalis | 7 790 260 | 468 600 | 60 | 186 000 | 24 | 210 100 | 27 | 11 655 | 5 866 |
huhti | 7 626 011 | 717 200 | 94 | 236 700 | 31 | 270 100 | 35 | 10 030 | 8 508 |
touko | 7 352 399 | 688 100 | 94 | 238 700 | 32 | 240 100 | 33 | 9 521 | 11 874 |
kesä | 7 799 578 | 623 300 | 80 | 294 400 | 38 | 270 100 | 35 | 9 439 | 12 598 |
heinä | 8 114 694 | 566 800 | 70 | 242 900 | 30 | 300 100 | 37 | 9 595 | 12 950 |
elo | 7 790 031 | 707 400 | 91 | 310 700 | 40 | 270 100 | 35 | 11 513 | 13 527 |
syys | 8 102 600 | 764 300 | 94 | 349 700 | 43 | 375 100 | 46 | 10 678 | 9 124 |
loka | 8 510 886 | 796 000 | 94 | 319 000 | 37 | 300 000 | 35 | 9 858 | 8 371 |
marras | 9 515 189 | 730 100 | 77 | 287 800 | 30 | 330 000 | 35 | 10 713 | 9 683 |
joulu | 10 187 281 | 703 200 | 69 | 286 200 | 28 | 300 000 | 29 | 12 193 | 7 378 |
Yhteensä | 101 327 170 | 8 219 700 | 81 | 3 144 700 | 31 | 3 285 900 | 32 | 124 432 | 107 940 |
Kuukausi | Puhdistamolle tuleva virtaama | Ferrosulfaatin kulutus | Sammutetun kalkin* ja kalsiumkarbonaatin kulutus | Metanolin kulutus | Polyalumiinikloridin kulutus | Polymeerin kulutus vesiprosessissa | Polymeerin kulutus lietteenkäsittelyssä | Käyttöveden kulutus | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
m³ | kg | g/m³ | kg | g/m³ | kg | g/m³ | kg | g/m³ | kg | g/m³ | kg | m³ | |
tammi | 3 978 789 | 242 500 | 61 | 242 450 | 61 | 216 077 | 54 | 57 601 | 14,5 | 2 393 | 0,60 | 6 195 | 425 |
helmi | 2 901 367 | 286 160 | 99 | 250 950 | 86 | 144 066 | 50 | 45 411 | 15,7 | 1 792 | 0,62 | 5 363 | 404 |
maalis | 2 919 138 | 277 900 | 95 | 287 450 | 98 | 144 066 | 49 | 43 213 | 14,8 | 1 783 | 0,61 | 5 759 | 522 |
huhti | 2 829 177 | 302 910 | 107 | 204 950 | 72 | 72 031 | 25 | 40 199 | 14,2 | 1 637 | 0,58 | 6 165 | 521 |
touko | 2 767 303 | 277 280 | 100 | 212 350 | 77 | 147 362 | 53 | 39 963 | 14,4 | 1 673 | 0,60 | 7 411 | 378 |
kesä | 2 612 468 | 285 180 | 109 | 193 800 | 74 | 108 053 | 41 | 38 765 | 14,8 | 1 616 | 0,62 | 6 433 | 943 |
heinä | 2 720 931 | 276 120 | 101 | 244 820 | 90 | 144 046 | 53 | 39 710 | 14,6 | 1 687 | 0,62 | 6 712 | 1 025 |
elo | 2 672 813 | 274 960 | 103 | 191 860 | 72 | 180 058 | 67 | 50 179 | 18,8 | 2 067 | 0,77 | 7 470 | 1 151 |
syys | 2 934 052 | 330 740 | 113 | 293 680 | 100 | 144 022 | 49 | 55 687 | 19,0 | 2 322 | 0,79 | 7 664 | 1 419 |
loka | 3 152 875 | 371 980 | 118 | 302 080 | 96 | 251 027 | 80 | 25 325 | 8,0 | 2 082 | 0,66 | 6 236 | 1 283 |
marras | 3 743 123 | 249 520 | 67 | 296 980 | 79 | 216 011 | 58 | 25 254 | 6,7 | 2 815 | 0,75 | 4008 | 2 056 |
joulu | 3 925 901 | 401 950 | 102 | 311 820 | 79 | 209 999 | 53 | 40 900 | 10,4 | 2 384 | 0,61 | 4 115 | 429 |
Yhteensä | 37 157 937 | 3 577 200 | 96 | 3 033 190 | 82 | 1 976 818 | 53 | 502 208 | 14 | 24 251 | 0,65 | 73 532 | 10 557 |
*) kesäkuun loppuun asti | |||||||||||||
Ohessa esitetään energian kulutus- ja tuottotiedot
Kuukausi | Ostettu | Tuotettu | Kokonaiskulutus jätevedenpuhdistamolla | Käytetty prosessissa | Siirretty Vanhaankaupunkiin | Tuotettu biokaasu |
|---|---|---|---|---|---|---|
MWh | MWh | MWh | MWh | MWh | m³ | |
Tammi | 1 996 | 2 850 | 3 345 | 2 994 | 1 366 | 1 280 407 |
Helmi | 1 923 | 2 277 | 2 954 | 2 529 | 1 251 | 1 079 391 |
Maalis | 1 881 | 2 794 | 3 117 | 2 681 | 1 373 | 1 294 892 |
Huhti | 1 917 | 2 405 | 3 017 | 2 591 | 1 301 | 1 188 923 |
Touko | 1 523 | 2 993 | 3 160 | 2 717 | 1 350 | 1 251 310 |
Kesä | 1 526 | 2 754 | 3 038 | 2 512 | 1 235 | 1 136 686 |
Heinä | 1 771 | 2 495 | 3 020 | 2 433 | 1 236 | 1 017 802 |
Elo | 1 925 | 2 643 | 3 207 | 2 620 | 1 355 | 1 080 944 |
Syys | 1 763 | 2 719 | 3 123 | 2 522 | 1 353 | 1 111 128 |
Loka | 1 779 | 2 835 | 3 288 | 2 635 | 1 318 | 1 169 385 |
Marras | 2 016 | 2 673 | 3 373 | 2 653 | 1 305 | 1 170 497 |
Joulu | 1 971 | 2 826 | 2 961 | 2 669 | 1 390 | 1 229 338 |
Yhteensä | 21 991 | 32 265 | 37 601 | 31 557 | 15 832 | 14 010 703 |
Kuukausi | Ostettu | Tuotettu | Kokonaiskulutus jätevedenpuhdistamolla | Tuotettu biokaasu |
|---|---|---|---|---|
MWh | MWh | MWh | m³ | |
Tammi | 1 032 | 942 | 1 974 | 438 739 |
Helmi | 870 | 816 | 1 686 | 379 771 |
Maalis | 910 | 932 | 1 842 | 408 990 |
Huhti | 794 | 901 | 1 695 | 359 529 |
Touko | 762 | 1 010 | 1 772 | 386 146 |
Kesä | 784 | 955 | 1 739 | 384 423 |
Heinä | 819 | 971 | 1 790 | 365 794 |
Elo | 778 | 1 095 | 1 873 | 419 909 |
Syys | 856 | 1 045 | 1 901 | 412 157 |
Loka | 936 | 1 088 | 2 024 | 440 241 |
Marras | 1 031 | 1 074 | 2 105 | 442 216 |
Joulu | 999 | 1 092 | 2 091 | 458 665 |
Yhteensä | 10 571 | 11 922 | 22 492 | 4 896 580 |
Kuukausi | Tuotettu moottoreilla | Tuotettu kattiloilla | Tuotettu LTO:lla | Muualle myyty |
|---|---|---|---|---|
MWh | MWh | MWh | MWh | |
Tammi | 2 569 | 592 | 1 244 | 381 |
Helmi | 1 981 | 826 | 1 116 | 203 |
Maalis | 2 382 | 577 | 1 179 | 423 |
Huhti | 2 094 | 559 | 1 003 | 337 |
Touko | 2 152 | 104 | 974 | 238 |
Kesä | 2 173 | 170 | 206 | 118 |
Heinä | 1 798 | 40 | 187 | 74 |
Elo | 1 891 | 93 | 229 | 103 |
Syys | 1 928 | 58 | 515 | 140 |
Loka | 2 239 | 99 | 839 | 279 |
Marras | 2 339 | 278 | 867 | 277 |
Joulu | 2 532 | 245 | 1 145 | 316 |
Yhteensä | 26 077 | 3 642 | 9 503 | 2 890 |
Kuukausi | Tuotettu moottoreilla | Tuotettu kattiloilla | Tuotettu LTO:lla | Lämmön kulutus |
|---|---|---|---|---|
MWh | MWh | MWh | MWh | |
Tammi | 820 | 295 | 764 | 1879 |
Helmi | 834 | 441 | 692 | 1967 |
Maalis | 909 | 261 | 707 | 1877 |
Huhti | 843 | 115 | 494 | 1452 |
Touko | 804 | 16 | 315 | 1135 |
Kesä | 699 | 5 | 136 | 840 |
Heinä | 602 | 2 | 77 | 681 |
Elo | 637 | 2 | 136 | 775 |
Syys | 580 | 12 | 221 | 813 |
Loka | 867 | 4 | 480 | 1351 |
Marras | 981 | 16 | 566 | 1563 |
Joulu | 973 | 47 | 566 | 1846 |
Yhteensä | 9 548 | 1 215 | 5 154 | 16 179 |
Oheisissa taulukoissa esitetään mädätetyn jätevesilietteen ominaisuuksia sekä kuukausittaiset määrät ja jatkokäsittelypaikat.
Aine | Mittayksikkö | Viikinmäki | Blominmäki | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
pienin | keskiarvo | suurin | pienin | keskiarvo | suurin | ||
pH | 7,6 | 8,2 | 8,6 | 7,7 | 8,2 | 8,7 | |
kuiva-aine | % TS | 28 | 30 | 32 | 28 | 30 | 32 |
tuhka | % TS | 39 | 45 | 48 | 38 | 40 | 44 |
kokonaistyppi | mg/kgTS | 32 250 | 37 518 | 44 955 | 36 145 | 42 343 | 45 800 |
kokonaisfosfori | mg/kgTS | 27 297 | 32 411 | 40 850 | 30 944 | 36 181 | 41 000 |
Alumiini | mg/kgTS | 3 400 | 5 008 | 8 700 | 4800 | 7 783 | 9200 |
Arseeni | mg/kgTS | <1 | 3,4 | 5,0 | <1 | 3,8 | 6,0 |
Elohopea | mg/kgTS | <0,05 | 0,46 | 0,84 | <0,05 | 0,54 | 1,7 |
Kadmium | mg/kgTS | 0,050 | 0,38 | 0,50 | <0,1 | 0,40 | 0,60 |
Kalium | mg/kgTS | <0,1 | 1 333 | 1 800 | 1 200 | 1 408 | 1 700 |
Kalsium | mg/kgTS | 22 500 | 43 925 | 60 200 | 19 600 | 25 250 | 36 800 |
Koboltti | mg/kgTS | 5,0 | 6,0 | 8,0 | 5,0 | 7,0 | 9,0 |
Kromi | mg/kgTS | 18 | 21 | 25 | 21 | 23 | 26 |
Kupari | mg/kgTS | 308 | 342 | 412 | 328 | 385 | 426 |
Lyijy | mg/kgTS | 11,0 | 13 | 16 | 13,0 | 15 | 20,0 |
Magnesium | mg/kgTS | 2 900 | 3 267 | 4 300 | 2 500 | 3 392 | 4 500 |
Mangaani | mg/kgTS | 241 | 320 | 380 | 177 | 281 | 392 |
Nikkeli | mg/kgTS | <4 | 2,3 | 5,0 | <4 | 2,3 | 5,0 |
Rauta | mg/kgTS | 91 000 | 110 917 | 120 000 | 91 000 | 104 250 | 120 000 |
Sinkki | mg/kgTS | 440 | 486 | 600 | 460 | 547 | 660 |
Uraani | mg/kgTS | 2 | 32 | 43 | 18 | 21 | 28 |
Vanadiini | mg/kgTS | 18,0 | 24 | 32 | 2,0 | 23 | 42 |
Kuukausi | Yhteensä | Kompostointi HSY, Metsäpirtti, Sipoo | Kompostointi Kekkilä Oy, Nurmijärvi | Kompostointi Kekkilä Oy, Konnunsuo | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
tonnia | tonnia | % | tonnia | % | tonnia | % | |
tammi | 5 322 | 4 883 | 92 % | 330 | 6 % | 109 | 2 % |
helmi | 4 741 | 4 302 | 91 % | 165 | 3 % | 274 | 6 % |
maalis | 5 756 | 5 320 | 92 % | 56 | 1 % | 380 | 7 % |
huhti | 5 745 | 5 312 | 92 % | 434 | 8 % | 0 | 0 % |
touko | 5 223 | 4 784 | 92 % | 439 | 8 % | 0 | 0 % |
kesä | 5 349 | 4 911 | 92 % | 438 | 8 % | 0 | 0 % |
Heinä | 5 490 | 5 051 | 92 % | 439 | 8 % | 0 | 0 % |
Elo | 5 550 | 5 109 | 92 % | 440 | 8 % | 0 | 0 % |
Syys | 5 934 | 5 495 | 93 % | 438 | 7 % | 0 | 0 % |
loka | 5 598 | 5 160 | 92 % | 438 | 8 % | 0 | 0 % |
marras | 4 928 | 4 491 | 91 % | 437 | 9 % | 0 | 0 % |
joulu | 6 048 | 5 774 | 95 % | 274 | 5 % | 0 | 0 % |
Yhteensä | 65 683 | 60 592 | 92 % | 4 328 | 7 % | 764 | 1 % |
Kuukausi | Yhteensä | Kompostointi Metsäpirtti Sipoo, HSY | Kompostointi Ämmässuo Espoo, HSY | ||
|---|---|---|---|---|---|
tonnia | tonnia | % | tonnia | % | |
Tammi | 1 647 | 1 592 | 97 % | 55 | 3 % |
Helmi | 1 744 | 1 744 | 100 % | 0 | 0 % |
Maalis | 1 678 | 1 624 | 97 % | 54 | 3 % |
Huhti | 1 935 | 1 718 | 89 % | 217 | 11 % |
Touko | 1 810 | 1 424 | 79 % | 386 | 21 % |
Kesä | 1 807 | 1 262 | 70 % | 545 | 30 % |
Heinä | 1 651 | 1 217 | 74 % | 434 | 26 % |
Elo | 1 761 | 1 046 | 59 % | 715 | 41 % |
Syys | 1 928 | 1 051 | 55 % | 877 | 45 % |
Loka | 1 928 | 1 325 | 69 % | 603 | 31 % |
Marras | 1 687 | 1 091 | 65 % | 596 | 35 % |
Joulu | 2 010 | 1 087 | 54 % | 923 | 46 % |
Yhteensä | 21 586 | 16 182 | 75 % | 5 404 | 25 % |
Ohessa on listattu kaikki jätevedenpuhdistamoilla ja energiantuotannossa syntyvät jätteet.
LoW-koodi | Jätelaji | Viikinmäki t/a | Blominmäki t/a | Vastaanottaja | Paikka | R/D-koodi |
|---|---|---|---|---|---|---|
190801 | Välppäjäte 1 | 427 | 371 | Vantaan jätevoimala, Vantaan energia | Pitkäsuontie 10, Vantaa | R1.1 |
190802 | Hiekka* | 150 | 19 | Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, HSY | Ämmässuontie 8, 02820 ESPOO | R12.2 |
190805 | Mädätetty ja kuivattu liete 1 | - | 5 404 | Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, HSY | Ämmässuontie 8, 02820 ESPOO | R3.2 |
190805 | Mädätetty ja kuivattu liete 1 | 60 592 | 16 182 | Metsäpirtti | Kilpilahdentie 241, Sipoo | R3.2 |
190805 | Mädätetty ja kuivattu liete 1 | 4 328 | - | Kekkilä | Iivarin metsätie, Nurmijärvi | R3.2 |
Mädätetty ja kuivattu liete 1 | 764 | - | Kekkilä | Hulkomäentie 130, 54190 Konnunsuo | R3.3 | |
190805 | Mädättämön tyhjennysjäte 2 | 467 | - | Loimi Kierto Oy | Voimalankatu 56, 30420 Forssa | R3.2 |
150102 | Muovipakkaukset 3 | 0,3 | 0,5 | Stena Recycling Oy/HSY | Varpukallionkuja 5, Vantaa | R12.2 |
200101 | Toimistopaperi ja sekalainen keräyspaperi | 1,6 | - | Lassila & Tikanoja Oy | Myllykorventie 16, 04260 KERAVA | R12.2 |
200101 | Kartonkipakkaukset 3 | 2,03 | 2,6 | Remeo Oy /HSY | Linjatie 6 Vantaa | R3.1 |
200101 | Keräyspaperi | 0,04 | 1,7 | Stena Recycling Oy | Varpukallionkuja 5, Vantaa | R12.2/D13 |
200301 | Sekajäte 3 | 5,3 | 3,7 | Vantaan jätevoimala, Vantaan energia | Pitkäsuontie 10, Vantaa | R1.1 |
200108 | Biojäte 3 | 1,0 | 0,7 | Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, HSY | Espoo | R3.2 |
080111 | Kiinteä malipitoinen jäte | 0,1 | - | NG Nordic Finland Oy | Kuulojankatu 1, Riihimäki | |
130208* | Käytetty voiteluöljy, kirkas | 3,0 | - | NextOil Oy | Myllyharjuntie 20, Jämsänkoski | R9.1 |
130208* | Jäteöljy | - | 0,2 | Avista Oil Danmark A/S | Kuusisaarentie 679, Kotka | R9.1 |
130899* | Öljypitoinen jäte | 0,25 | - | NG Nordic Finland Oy | Kuulojankatu 1, Riihimäki | D10 |
150202* | Aktiivihiiliijäte, sisältää bentseeniä | 6,3 | 2,0 | Remeo Oy | Juvanmalmintie 18, Espoo | D13 |
160213* | SER, joka voi sisältää vaarallisia aineita | 0,42 | - | Kuusakoski Oy | Hanskalliontie 3, Vantaa | R12.2 |
160298 | Muut laitteet jotka eivät sisällä vaarallisia osia | 8,16 | - | Kuusakoski Oy | Hanskalliontie 3, Vantaa | R12.3 |
160504* | Aerosolit, mm ilokaasu | 0,1 | - | NG Nordic Finland Oy | Kuulojankatu 1, Riihimäki | D10 |
160601* | Lyijyakut | 0,45 | - | NG Nordic Finland Oy | Kuulojankatu 1, Riihimäki | R12.2 |
160604* | Paristot | 0,03 | - | NG Nordic Finland Oy | Kuulojankatu 1, Riihimäki | R12.2 |
170201 | Rakentamisessa ja purkamisessa syntyvä puu | 5,3 | - | Kuusakoski Oy | Kivikonlaita 5, Helsinki | R12.2 |
170201 | Rakentamisessa ja purkamisessa syntyvä puu | 2,5 | - | Kuusakoski Oy | Hanskalliontie 3, Vantaa | R12.2 |
170904 | Rakennusjäte | 0,1 | 9,4 | Kuusakoski Oy | Hanskalliontie 3, Vantaa | R12.2 |
170904 | Rakennusjäte | - | 8 | Kuusakoski Oy | Lasihytti 4, Espoo | R12.2 |
170904 | Rakennusjäte | 3,9 | - | Lassila & Tikanoja Oy | Viikintie 33, Helsinki | R12.2 |
191202 | Rautametallit kierrätyksestä ja jätehuollosta | 42,4 | - | Kuusakoski Oy | Hanskalliontie 3, Vantaa | R12.2 |
191202 | Rautametallit kierrätyksestä ja jätehuollosta | - | 5,42 | Kuusakoski Oy | Lasihytti 4, Espoo | R12.2 |
191203 | Ei-rautametallit kierrätyksestä ja jätehuollosta | 3,7 | - | Kuusakoski Oy | Hanskalliontie 3, Vantaa | R12.2 |
200129* | Pesuainejäte | - | 0,21 | NG Nordic Finland Oy | Kuulojankatu 1, Riihimäki | D10 |
200136 | Tuottajavastuu SER | 0,2 | - | Kuusakoski Oy | Kivikonlaita 5, Helsinki | R12.3 |
YHT | 66 815 | 22 011 | ||||
1) Lietteestä, hiekka- ja välppäjätteistä on esitetty märkäpaino 2) Märkäpaino 3)"Kuluttajajäte", jotka raportoitu kerätyn astiatilavuuden perusteella ja muunnettu laskennallisesti painoksi | ||||||