Jä­te­ve­den­puh­dis­tus pää­kau­pun­ki­seu­dul­la 2025

Vii­kin­mäen ja Blo­min­mäen jä­te­ve­den­puh­dis­ta­mot

Tiedot

Julkaisija:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Tekijät: Aninka Urho, Anna Kuokkanen, Jenni Raatikainen, Hanna Riihinen, Perttu Saarinen ja Maria Valtari
Päivämäärä:
29.4.2026
Julkaisun nimi:
Jä­te­ve­den­puh­dis­tus pää­kau­pun­ki­seu­dul­la 2025
- Viikinmäen ja Blominmäen jätevedenpuhdistamot
Sarjan nimi ja numero:
HSY:n julkaisuja 1/2026
Asiasanat: jätevedenpuhdistus, ravinnepäästöt, ympäristölupa
ISBN (nid.): ISBN 978-952-7633-04-5
ISBN (pdf): ISBN 978-952-7633-02-1
ISBN (html): ISBN 978-952-7633-03-8
ISSN (painettu): ISSN 1798-6087
ISSN (verkkojulkaisu): ISSN 1798-6095
Kieli: fi
Sivuja: 25
Yhteystiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100
00066 HSY
puhelin 09 1561 2110
www.hsy.fi

Tiivistelmä

Pääkaupunkiseudun jätevedet puhdistettiin vuonna 2025 Helsingin Viikinmäen ja Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoilla. Puhdistamoiden toiminnasta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY. Jätevedenpuhdistamoiden toimintaa ohjaavat laitoskohtaiset ympäristöluvat. Vuonna 2025 molempien jätevedenpuhdistamoiden toiminta oli ympäristöluvan mukaista.

HSY:n jätevedenpuhdistamoilla käsiteltiin vuonna 2025 yhteensä 138,5 milj.m³ jätevettä. Jätevedenpuhdistamoilta mereen johdettu typpikuormitus oli yhteensä 470 tonnia ja fosforikuormitus 20,3 tonnia. Vesistökuormitus on vähentynyt merkittävästi Blominmäen jätevedenpuhdistamon käyttöönoton myötä sekä typen että fosforin osalta. Vuosi 2025 oli Blominmäen jätevedenpuhdistamon kolmas kokonainen toimintavuosi.

Puhdistamoilla muodostui yhteensä 87 300 tonnia jätevesilietettä, jonka kuiva-ainepitoisuus oli noin 30 %. Jätevesiliete jatkojalostettiin pääosin HSY:n Metsäpirtin kompostointikentällä maatalous- ja viherrakennuskäytössä hyödynnettäviksi kiertotaloustuotteiksi.

Puhdistamoilla tuotettiin sähkö- ja lämpöenergiaa jätevesilietteen mädätyksessä syntyvästä biokaasusta. Vuonna 2025 jätevedenpuhdistamoiden yhteenlaskettu sähköenergian tuotanto oli 44,72 GWh. Sähköomavaraisuusaste oli Viikinmäessä 86 % ja Blominmäessä 53 %. Molemmat puhdistamot olivat lämpöenergian suhteen omavaraisia.

HSY:n jätevedenpuhdistuksen kehittämishankkeiden painopisteinä olivat vuonna 2025 vesistökuormituksen vähentämisen lisäksi jäteveden ravinteiden ja hiilen talteenotto sekä puhdistusprosessin kasvihuonekaasupäästöjen hallinta.

Sammandrag

År 2025 renades huvudstadsregionens avloppsvatten på Viksbacka avloppsreningsverk i Helsingfors och Blombackens avloppsreningsverk i Esbo. För reningsverkens verksamhet ansvarar Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster HRM. Avloppsreningsverkens verksamhet styrs av anläggningsspecifika miljötillstånd. År 2025 bedrevs verksamheten vid båda avloppsreningsverken i enlighet med miljötillståndet.

År 2025 behandlades det totalt 138,5 miljoner m³ avloppsvatten i HRM:s avloppsreningsverk. Den totala kvävebelastningen från avloppsreningsverken till havet var 470 ton och fosforbelastningen 20,3 ton. Belastningen på vattendragen har minskat avsevärt i och med idrifttagandet av Blombackens avloppsreningsverk, både vad gäller kväve och fosfor. År 2025 var Blombackens avloppsreningsverks tredje hela verksamhetsår.

I reningsverken producerades totalt 87 300 ton avloppsslam med en torrsubstanshalt på cirka 30 procent. Avloppsvattenslammet vidareförädlades huvudsakligen på HRM:s Metsäpirttis komposteringsfält till produkter som används inom jordbruk och i anläggning av grönområden.

Vid reningsverken producerades el- och värmeenergi från biogas som bildas vid rötning av avloppsslammet. År 2025 var den sammanlagda produktionen av elenergi från avloppsreningsverk 44,72 GWh. Självförsörjningsgraden för el var 86 % i Viksbacka och 53 % i Blombacken. Båda reningsverken var självförsörjande på värmeenergi.

HRM:s utvecklingsprojekt inom avloppsvattenrening fokuserade under 2025 såväl på att minska belastningen på vattendrag som på att tillvara kol och näringsämnen från avloppsvatten samt tygla utsläppen av växthusgaser från rengöringsprocessen.

Abstract

In 2025, wastewater in the Helsinki metropolitan area was treated at the Viikinmäki wastewater treatment plant in Helsinki and the Blominmäki plant in Espoo. The plants are operated by the Helsinki Region Environmental Services Authority HSY. The operations of the wastewater treatment plants are regulated by plant-specific environmental permits. In 2025, both wastewater treatment plants operated in compliance with the environmental permits.

In total, 138.5 million cubic metres of wastewater were treated at HSY’s wastewater treatment plants in 2025. The total nitrogen load discharged into the sea was 470 tonnes, while the phosphorus load was 20.3 tonnes. The discharged load decreased significantly with the commissioning of the Blominmäki wastewater treatment plant for both nitrogen and phosphorus. The year 2025 was the third full year of operation for the Blominmäki wastewater treatment plant.

The treatment plants generated a total of 87,300 tonnes of sewage sludge with an average dry-solids content of 30%. Most of the sludge was further processed at HSY’s Metsäpirtti composting field into circular economy products, which were utilised in agriculture and landscaping.

Electrical and thermal energy were produced at the wastewater treatment plants from biogas generated during the digestion of wastewater sludge. In 2025, the wastewater treatment plants generated 44.7 GWh of electrical energy. The self-sufficiency rate for electricity was 86% in Viikinmäki and 53% in Blominmäki. Both treatment plants were self-sufficient in terms of thermal energy.

In 2025, in addition to reducing the load on water systems, HSY’s wastewater treatment development projects focused on the recovery of nutrients and carbon from wastewater as well as the management of greenhouse gas emissions from the treatment process.

Esipuhe


Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY puhdistaa Helsingin metropolialueen yli miljoonan asukkaan ja alueen teollisuuden jätevedet.

HSY:n jätevedenpuhdistamojen toiminta oli vuonna 2025 ennätyksellisen tehokasta. Puhdistamoilta mereen johdettu ravinnekuormitus oli matalampi kuin koskaan aiemmin. Puhdistamoille tulevasta fosforista poistui 98 % ja typestä 94–95 %. Blominmäessä kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä saavutettu kokonaisfosforin jäännöspitoisuus 0,09 mg/l ja vuosikeskiarvo 0,10 mg/l ovat maailmanluokan huipputuloksia, joihin yltäminen edellyttää prosessin optimointia kaikilla osa-alueilla.

Samaan aikaan prosessien ilmastopäästöjä saatiin vähennettyä entisestään. Pitkäjänteinen kehitystyömme prosessien kehittämiseksi ja päästöjen minimoimiseksi on tuottanut käytännön toimenpiteitä, joita sovellamme laitosajossa ja joista ollaan kiinnostuneita myös muilla vesilaitoksilla ympäri maailman. Prosessien energiatehokkuuden kehittämiseen haimme uusia ideoita mm. kansainvälisestä Junction Hackathon-tapahtumasta.

Puhdistustulokset täyttivät kaikilta osin ympäristölupamääräykset sekä HSY:n omat, lupamääräyksiä tiukemmat tavoitteet. Kummallakaan puhdistamolla ei ollut prosessihäiriöitä eikä ohitustilanteita.

Viikinmäen alueella toteutetaan lähivuosina suuria investointeja, joihin valmistauduttiin vuonna 2025 muun muassa hankkeiden konseptisuunnittelulla sekä yhteensovittamalla HSY:n suunnitelmia lähialueen maankäytön suunnitteluun yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Investoinneilla valmistaudutaan uuden yhdyskuntajätevesidirektiivin velvoittaman orgaanisten haitta-aineiden poiston toteutukseen, peruskorjataan rakennuksia ja rakenteita sekä parannetaan puhdistamon toimintavarmuutta ja tehokkuutta. Blominmäessä keskitytään jatkossa erityisesti energiatehokkuuden optimointiin.

Tässä puhdistamoiden vuoden 2025 yhteisraportissa on kattavasti kuvattu jätevedenpuhdistuksen kokonaispäästöt koko pääkaupunkiseudun osalta. Raportoinnin lähtökohtana on ympäristölupien määräämien ja valvontaviranomaisten edellyttämien tietojen esittäminen, minkä vuoksi osa kaavioista ja taulukoista esitetään aikaisempien, vakiintuneiden mallien mukaisesti. Lisäksi raportissa esitellään jätevedenpuhdistuksen keskeisimmät tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä annetaan yleistasoinen katsaus kuluneeseen vuoteen. Jätevedenpuhdistuksen vuosiraportti on myös osa koko HSY:n toiminnan kattavaa ympäristövastuuraportoinnin kokonaisuutta. Raportin digitaalinen versio on myös Euroopan parlamentin ja neuvoston saavutettavuusdirektiivin (2016/2012) mukainen.

Raportti on myös luettavissa pdf-muodossa: Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2025.​

Helsingissä 2.4.2026


Mari Heinonen                                            Kristian Sahlstedt

toimialajohtaja                                            osastonjohtaja

Jä­te­ve­den­puh­dis­ta­mot

Ympäristölupamääräysten raportointi, sisältöjen vastaavuudet:


Laitos

Viikinmäki

Blominmäki

Raportin kohta

Lupamääräyksen numero

Lupamääräyksen numero


Jätevesien johtaminen ja purkuviemäri

1

1

Luku 4

Jäteveden käsittely ja päästöt mereen

2 ja 3

2 ja 3

Luvut 1, 5 ja 17

Haitallisten aineiden päästöt vesistöön

3

3

Luku 5.5 ja 20

Päästöt ilmaan ja melu

(Myös PIPO-asetuksen vaatimus)

4

4

Luvut 6.1 ja 6.3

Voimatuotannon päästöt

(PIPO-asetuksen määräykset, ei enää ympäristöluvassa)

(5)

(5)

Luku 6.1.1

Verkosto ja sen kunnostus

6

6

Luku 13.2

Puhdistamon käyttö ja hoito

7 ja 8

7 ja 8

Koko raportti

Talousjätevedestä poikkeavat jätevedet

Teollisuusjätevedet

9

9

Luku 2.4 ja Erillinen raportti

Muut nestemäiset jätteet

9 ja 10

9 ja 10

Luku 2.3

Lietteet ja jätteet

Vastaanotettavien jätteiden siirtoasiakirjat

11

11

Ei raportoida

Lietteen jatkokäsittely

12

12

Luku 9 ja 24

Vaarallisten jätteiden säilyttäminen ja poiskuljetus

13

13

Luku 25

Varastointi (kemikaalit jne.)

14

14

Ks. kohta Kirjanpito

Häiriö- ja poikkeustilanteet

15

15

Luku 11

Riskinhallinta

16

16

Luku 11

Käyttö- ja päästötarkkailu

17

17

Luvut 3, 16-19

Kirjanpito

18

18

Ohitukset luku 16,

Häiriötilanteet luku 11,

Viemäriverkoston korjaus luku 13.2,

Kemikaalien käyttö luvut 7 ja 23,

Energiantuotanto ja -kulutus luku 8 ja 23

Jätteet luku 25

Poikkeavat jätevedet luku 2.3

Hajuvalitukset luku 6.2.2

Ympäristövaikutusten tarkkailu

19

19

Luku 3.4

Raportointi

20

20

Tämä raportti on luvan edellyttämä vuosiyhteenveto

Kalatalousvelvoite

21

21

Luku 3.4


Toiminta-alue ja -tavoite

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan muodostama ympäristösuojelutoimintojen kuntayhtymä. HSY:n puhdistamoihin liitetty viemäröintialue on kuitenkin laajempi sisältäen HSY:tä ympäröiviä kuntia. Viemäröintialue on esitetty oheisessa kuvassa (Kuva 1.1) Alueella asuu lähes 1,4 miljoonaa viemäriin liitettyä asukasta, joiden jätevesiä käsiteltiin vuonna 2025 Viikinmäen ja Blominmäen jätevedenpuhdistamoilla. Viikinmäen puhdistamolle johdettiin Helsingin, Vantaan keski- ja itäosien, Sipoon, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän (KUVES), Mäntsälän Ohkolan kylän sekä Pornaisten alueelta tulevat jätevedet. Blominmäen puhdistamolle johdettiin jätevedet Espoon, Kauniaisten, Länsi-Vantaan, Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon Degerbyn alueelta.

Kuva 1.1 Jä­te­ve­den­puh­dis­tuk­sen vie­mä­röin­tia­lue

​
Jätevedenpuhdistuksen ensisijaisena tavoitteena on poistaa jätevedestä orgaanista ainesta, fosforia ja typpeä puhdistamoille annettujen ympäristölupamääräysten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi puhdistamoiden teknisen toiminnan on pysyttävä jatkuvasti hyvällä tasolla. Riskejä hallitaan ennakoivalla toimintatavalla.

Viikinmäki

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on vuonna 1994 käyttöön otettu aktiivilietelaitos, jossa jätevedenpuhdistus perustuu mekaanisiin, kemiallisiin ja biologisiin prosesseihin. Vuonna 2025 puhdistusprosessiin ei tehty merkittäviä muutoksia.

Fosforin poisto toteutetaan kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella. Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, jota annostellaan hiekanerotusaltaaseen prosessin alussa ja kaasunpoistoaltaaseen ennen jälkiselkeytystä. Biologinen typen poisto toteutetaan Viikinmäessä kaksivaiheisesti. Typpeä poistetaan aktiivilieteprosessissa denitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella sekä jälkikäsittelyvaiheen biologisissa suodattimissa denitrifikaatioperiaatteella. Nitrifikaatioprosessin riittävää alkaliteettitasoa ylläpidetään annostelemalla prosessiin kalkkia. Biologisissa suodattimissa käytetään lisähiililähteenä metanolia biologisen typenpoiston tehostamiseksi. Orgaaninen lika-aines (BOD) poistetaan osittain prosessin esiselkeytysvaiheessa tapahtuvan kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa vaiheessa bakteeritoiminnan avulla.

Lietteenkäsittelyn rejektivesistä noin 15–20 % käsitellään biologisessa erilliskäsittelyssä ennen niiden johtamista takaisin puhdistusprosessiin. Tämä pienentää rejektivesien aiheuttamaa typpikuormitusta prosessiin, mikä puolestaan vähentää ilmastuksen tarvetta ja metanolin kulutusta jälkisuodatuksessa.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo toimii pääasiassa maan alle louhitussa luolastossa. Kaaviossa (Kuva 1.2) on esitetty Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Viikinmäessä puhdistetut jätevedet johdetaan 16 kilometrin pituisessa kalliotunnelissa avomerelle. Varsinainen purku tapahtuu noin kahdeksan kilometrin päässä Helsingin eteläkärjestä yli 20 metrin syvyydessä Katajaluodon edustalla.


Kuva1.2
Kuva 1.2 Vii­kin­mäen jä­te­ve­den­puh­dis­tus­pro­ses­si


Blominmäki


Blominmäen jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön vuonna 2022 ja se korvasi Suomenojan jätevedenpuhdistamon kokonaisuudessaan tammikuussa 2023. Blominmäen puhdistusprosessi perustuu aktiivilietemenetelmään ja se sisältää mekaanisen, biologisen ja kemiallisen puhdistuksen. Puhdistamolla on kaksi ravinteita poistavaa jälkikäsittely-yksikköä.

Fosforia poistetaan kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella, minkä lisäksi fosforin ja kiintoaineen poistoa tehostetaan puhdistusprosessiin sisältyvällä jälkisuodatuksella. Rinnakkaissaostuksessa saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, joka annostellaan jäteveteen hiekanerotuksessa sekä aktiivilieteprosessissa ennen jälkiselkeytystä sijaitsevissa annostelupisteissä. Jälkisuodatusvaiheessa saostuskemikaalina käytetään polyalumiinikloridia, ja flokinmuodostusta tehostetaan polyelektrolyyttiliuoksen avulla.

Orgaaninen lika-aines (BOD) poistetaan osittain esiselkeytysvaiheessa tapahtuvan kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa käsittelyvaiheessa bakteeritoiminnan avulla. Biologinen typen poisto toteutetaan kaksivaiheisesti: typpeä poistetaan aktiivilieteprosessissa denitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella sekä jälkikäsittelyvaiheen biologisissa suodattimissa denitrifikaatioperiaatteella. Nitrifikaatioprosessin riittävää alkaliteettitasoa ylläpidetään annostelemalla prosessiin kalkkia. Vuoden 2025 aikana alkaloinnissa siirryttiin käyttämään kalkkikivirouhetta sammutetun kalkin sijaan. Biologisissa suodattimissa käytetään lisähiililähteenä metanolia typenpoiston tehostamiseksi. Lietteen kuivauksen rejektivedet käsitellään rejektiveden biologisessa erilliskäsittelyssa puhdistamon sisäisen typpikuormituksen pienentämiseksi. Blominmäen puhdistusprosessin viimeisenä vaiheena on UV-käsittely, jonka avulla jätevesi voidaan hygienisoida tarvittaessa.

Blominmäen jätevedenpuhdistamo toimii pääasiassa maan alle louhitussa luolastossa. Kaaviossa (on esitetty puhdistamon jäteveden ja sivutuotteena syntyvän lietteen käsittelyprosessit. Blominmäessä puhdistettu jätevesi johdetaan 8,5 kilometrin pituisessa kalliotunnelissa Finnoon vauhdituspumppaamolle ja sieltä edelleen 7,5 kilometriä pitkää, myös aiemmin käytössä ollutta meripurkutunnelia pitkin Gåsgrund-saaren kaakkoispuolelle.

Kuva 1.3 Blo­min­mäen jä­te­ve­den­puh­dis­tus­pro­ses­si



Puh­dis­ta­mol­le tu­le­va kuor­mi­tus

Jätevesimäärä

Jäteveden virtaamaan vaikuttaa alueen asutuksen tuottama ns. peruskuormitus, joka on suhteellisen vakaa muuttuen asukasmäärän ja teollisuuden kehityksen mukaan. Verkostoon päätyvä sade- ja sulamisvesi eli ns. hulevesi tuo oman kuormituslisänsä, joka vaihtelee vuosittain sateisuuden mukaan. Huleveden vaikutuksesta puhdistamoille tulevan jäteveden määrä voi lähes kolminkertaistua päivätasolla. Helsingin kantakaupunki, Herttoniemi ja Munkkiniemi ovat ns. sekaviemäröityjä alueita, joilla hulevedet ja jätevedet päätyvät saman viemärin kautta Viikinmäen puhdistamolle. HSY:n toiminta-alueiden muut osat ovat erillisviemäröityjä alueita, missä huleveden ja asumisjäteveden viemärit ovat erillisiä. Myös näillä alueilla esiintyy huleveden aiheuttamaa lisäkuormitusta verkoston sisään vuotavan huleveden muodossa. Viimeisen kymmenen vuoden jätevesivirtaamakehitys on esitetty kuvassa (Kuva 2.1).

Kuva 2.1
Kuva 2.1. Jä­te­ve­den tu­lo­vir­taa­mat 2016-2025


HSY:n jätevedenpuhdistamoille johdettiin vuonna 2025 yhteensä 138,5 milj. m³ jätevettä, josta Viikinmäkeen 101,3 milj. m³ ja Blominmäkeen 37,1 milj. m³. Vuoden 2024 jätevesimäärä oli yhteensä 147,2 milj. m³.

Ohessa (Taulukko 2.1) on esitetty vuoden 2025 virtaamien jakaantuminen HSY:n jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueiden kuntien kesken.

 

Taulukko 2.1 Kuntakohtaiset jätevesimäärät 2025 milj m³
Kunta
milj. m³
Helsinki
73,42
Espoo
26,99
Vantaa
21,82
Kauniainen
0,65
Sipoo
1,67
Kirkkonummi
2,80
Siuntio
0,26
Inkoo
0,01
Pornainen
0,26
Mäntsälä
0,11
Järvenpää
3,87
Kerava
3,49
Tuusula
3,05
Vesiosuuskunnat
0,09
Yht
138,49 

Puhdistamoiden jätevesivirtaamista ja jäteveden lämpötilavaihteluista voidaan havaita, että virtaaman kasvaessa jäteveden lämpötila laskee (Kuva 2.2 ja Kuva 2.3). Viemäriverkostoon päätyvät sade- ja sulamisvedet siis jäähdyttävät jätevettä. Jäteveden alhaisempi lämpötila hidastaa mm. typenpoiston nitrifikaatioprosessia ja huonontaa lietteen käsiteltävyyttä puhdistamolla.

Vuoden 2025 säät olivat jätevedenpuhdistukselle suotuisat. Talvi oli Ilmatieteenlaitoksen mukaan poikkeuksellisen lämmin, kevät oli kuiva ja viileä. Lumen sulamisvedet eivät aiheuttaneet puhdistamoilla erityisen korkeita tulovirtaamia vuoden aikana. Kesän ja syksyn sateet jakautuivat verrattain tasaisesti, vaikkakin yksittäiset rankkasadetilanteet aiheuttivat muutaman lyhytaikaisen, mutta korkean virtaamapiikin Viikinmäen puhdistamolla.


Kuva2.2kk
Kuva 2.2 Jä­te­ve­den vir­taa­mat ja läm­pö­ti­lan­vaih­te­lut 2025 Vii­kin­mäes­sä

Kuva2.3kk
Kuva 2.3 Jä­te­ve­den vir­taa­mat ja läm­pö­ti­lan­vaih­te­lut 2025 Blo­min­mäes­sä

​

Vuoden 2025 Viikinmäen keskimääräinen vuorokautinen tulovirtaama oli 277 609 m³ ja suurin vuorokausivirtaama 628 353 m³ (8.7.2025). Blominmäessä vastaavat virtaamat olivat 101 803 m³ ja 208 725 m³ (10.12.2025). Kaisaniemessä mitattiin 7.7.2025 41,4 mm sade, joka näkyy piikkinä Viikinmäen virtaamakuvassa. Vuoden 2025 sadesumma oli Kaisaniemessä 669,7 mm.

Puhdistamoiden viikko- ja kuukausivirtaamataulukot on esitetty luvussa 16.

Tulokuormitus

HSY:n jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot ja vuoden 2025 tulokuormitus biologisen hapenkulutuksen (BOD), kokonaisfosforin ja -typen sekä kiintoaineen osalta on esitetty ohessa (Taulukko 2.2). Tulokuormitukseen vaikuttavat jätevedenpuhdistamon viemäröintialueen asutuksen ja teollisuuden tuottaman ainekuormituksen muuttuminen. Ainekuorman peruskasvu johtuu viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden määrän kasvusta toiminta-alueella. Lisäksi pitkällä aikavälillä on havaittavissa myös liittyjämäärän kasvua suurempi kuormituksen kasvu erityisesti typen osalta. Tämä johtuu ravinnon koostumuksen muutoksesta ja erityisesti proteiinin kulutuksen kasvusta.

Tulokuormitusta voidaan kuvata myös asukasvastineluvulla (AVL), jonka arvolla 1 tarkoitetaan sellaista vuorokausikuormitusta, jonka seitsemän vuorokauden biokemiallinen hapenkulutus BOD7ATU on 70 g happea (O 2). Asukasvastineluku lasketaan puhdistamolle vuoden aikana tulevan suurimman viikkokuormituksen vuorokautisesta keskiarvosta poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta asetuksen 888/2006 mukaisesti. Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamoiden vuoden 2025 asukasvastinelukujen (Taulukko 2.2) laskentatapa on määritelty ympäristöhallinnon julkaisussa ”Yhdyskuntajätevesien puhdistuslaitosten päästöjen seuranta ja raportointi – hyvien menettelytapojen kuvaus 17.11.2011” esitetyllä tavalla. Julkaisun mukaan asukasvastineluku on puhdistamolle tulevan jäteveden tarkkailunäytteiden BOD 7ATU -tuloksista ja näytteenottoajankohdan virtaamatiedoista viiden vuoden ajalta laskettujen asukasvastinelukujen 90. prosenttipiste. 90. prosenttipiste ilmoittaa sen muuttujan arvon, jonka alapuolelle jakaumassa jää 90 % tapauksista.

Blominmäen jätevedenpuhdistamon asukasvastineluvun osalta laskennassa on käytetty aineistoa alkaen 25.1.2023, jonka jälkeen puhdistamolla on käsitelty kaikki viemäröintialueen jätevedet. Blominmäen puhdistamolle laskettu 90. prosenttipisteeseen perustuva asukasvastineluku on selvästi korkeampi kuin samaa viemäröintialuetta palvelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamon asukasvastineluku, minkä syynä epäillään olleen vuoden 2023 ajoittain epäedustavat tulevan veden näytteet, jotka vaikuttavat edelleen asukasvastinelukuun.

Taulukko 2.2 Laitosten mitoitus ja toteutunut kuorma 2025
Laitos
Tulokuormitus
yksikkö
Mitoitus
Toteutunut 2025
%
VIIKINMÄKI






Virtaama
m³/d
310 000
277 749
90 %

BOD 7ATU
kg/d
69 000
67 670
98 %

Kok.P
kg/d
2 100
1 832
87 %

Kok.N
kg/d
15 500
15 490
100 %

Kiintoaine
kg/d
75 500
79 318
105 %

Asukasvastineluku


1 178 812


Viemäröinnin piirissä oleva väestö (HSY:n arvio)
940 000

BLOMINMÄKI






Virtaama
m³/d
150 000
101 807
68 %

BOD 7ATU
kg/d
36 000
19 545
54 %

Kok.P
kg/d
1 500
687
46 %

Kok.N
kg/d
12 000
6 219
52 %

Kiintoaine
kg/d
48 000
29 700
62 %

Asukasvastineluku


431 979


Viemäröinnin piirissä oleva väestö (HSY:n arvio)
430 000

Kuva 2.4
Kuva 2.4 Tu­lo­kuor­mi­tus: Bio­lo­gi­nen ha­pen­ku­lu­tus (t/​a) 2016-2025


Kuva 2.5
Kuva 2.5 Tu­lo­kuor­mi­tus: Fos­fo­ri (t/​​​a) 2016–2025


Kuva 2.6
Kuva 2.6 Tu­lo­kuor­mi­tus: Typ­pi (t/​​​a) 2016–2025

Nestemäisten jätteiden vastaanotto

Haja-asutusalueilla jätevedet käsitellään joko ns. pienpuhdistamoissa tai jätevedet kerätään erillisiin sako- tai umpikaivoihin ja kuljetetaan loka-autoilla lokajätteiden vastaanottoasemille. Viikinmäen viemäröintialueella sako- ja umpikaivolietettä vastaanotettiin kahdessa pisteessä: jätevedenpuhdistamon yhteydessä olevalla loka-asemalla Viikinmäessä sekä Vantaan Kulomäen loka-asemalla. Kaikki sako- ja umpikaivokuormat ovat mukana puhdistamon raportoidussa tulokuormituksessa.

Viikinmäen puhdistamolla otettiin lisäksi vastaan ravintoloiden ja suurkeittiöiden rasvanerottimista loka-autoilla kerättyjä rasvakaivojätteitä, teollisuudesta peräisin olevaa permeaattitiivistettä sekä glykolivettä. Nämä jakeet johdetaan suoraan tulevan jäteveden näytteenoton jälkeisiin prosessivaiheisiin, joten ne eivät sisälly laitoksen raportoituun tulokuormaan. Rasvakaivojätteet ja permeaattitiiviste käsitellään mädätyksessä ja glykolivesi aktiivilieteprosessissa. Puhdistamon loka-asemalle tuotiin vuonna 2025 myös 970 m³ kompostointilaitoksen rejektivettä.

Blominmäen viemäröintialueella toimii kolme loka-asemaa: Veikkolan loka-asema Kirkkonummella sekä Koskelon ja Blominmäen loka-asemat Espoossa. Nämä kaikki sijaitsevat verkostossa ennen jätevedenpuhdistamoa, joten niissä vastaanotetut jakeet ovat mukana laitoksen raportoidussa tulokuormituksessa. Sako- ja umpikaivolietteiden lisäksi Blominmäen puhdistamolle tuotiin vuonna 2025 käsiteltäväksi noin 2 800 m³ nitraattipitoista jätevettä, joka johdettiin käsiteltäväksi aktiivilieteprosessiin.

HSY:n viemäröintialueella vastaanotettujen nestemäisten jätteiden määrät on esitetty ohessa (Taulukko 2.3).


Taulukko 2.3 Nestemäisten jätteiden vastaanotto 2025
Vastaanotetut jätteet 2025
Vastaanotettu tuote
EWC-koodi
m³/a
Viikinmäen viemäröintialue
Viikinmäen jätevedenpuhdistamo
Sako- ja umpikaivot
200304
9 418

Rasvakaivot
190809
6 871

Glykolivesi
160115
7 023

Permeaattitiiviste
020703
23 042

Kompostointilaitoksen rejektivesi
190599
967

Viikinmäki yhteensä

47 321
Kulomäen loka-asema, Vantaa (KUVES)
Sako- ja umpikaivot
200304
31 782
Viikinmäen viemäröintialue yhteensä

79 103
Blominmäen viemäröintialue
Koskelon loka-asema, Espoo
Sako- ja umpikaivot
200304
92 721
Veikkolan loka-asema, Kirkkonummi
Sako- ja umpikaivot
200304
21 298
Blominmäen jätevedenpuhdistamo
Sako- ja umpikaivot
200304
25 543

Nitraattivesi
161002
2 820
Blominmäen viemäröintialue yhteensä

142 382
YHTEENSÄ


221 485 

Koska pääosa HSY:n puhdistamoiden tulokuormituksesta tulee tiheästi asutetuista kaupungeista, vastaanotettujen sako- ja umpikaivolietteiden osuus kokonaiskuormituksesta ja edelleen niiden vaikutus jätevedenpuhdistamoiden prosesseihin on pieni. Yksittäisten sako- tai umpikaivolietekuormien vaikutuksia prosessissa ei voida käytännössä erottaa tulokuormituksen muusta vaihtelusta. Nestemäisten jätteiden vastaanotosta voi myös olla hyötyä puhdistusprosessin kannalta, jos ne sisältävää runsaasti biologisessa typenpoistoprosessissa hyödynnettävää hiiltä. Suoraan mädätykseen johdettavat jätejakeet tuottavat energiaa mädätyksessä. Jätejakeiden hyödyllisyyttä heikentää kuitenkin jätejakeiden laadun ja määrän tyypillisesti voimakas vaihtelu sekä se, ettei niiden vastaanottoa voida ajoittaa vain puhdistusprosessin tarpeiden perusteella. Sekä vesi- että lieteprosessiin johdettavien jätejakeiden osalta on olennaisen tärkeää, etteivät ne sisällä biologiselle prosessille vahingollisia aineita.

Fortum Power and Heat johti Blominmäen puhdistamon purkutunneliin Suomenojan voimalaitokseltaan vesiä vuonna 2025 yhteensä 10 317 918 m³.

Teollisuusjätevedet

Teollisuusjätevesien tarkkailun tarkoitus on turvata viemäriverkon, jätevesipumppaamoiden sekä puhdistusprosessien häiriötön toiminta ja säilyttää lietteen jatkojalostusmahdollisuudet. Teollisuusjätevesitarkkailulla myös turvataan puhdistamotyöntekijöiden työturvallisuutta kemikaalialtistuksen osalta. HSY:n teollisuusjätevesien valvonta-alueeseen kuuluvat HSY:n toimialueen lisäksi Sipoo, Pornainen, Mäntsälän Ohkola, Kerava, Tuusula ja Järvenpää. Teollisuuslaitokset on velvoitettu ympäristöluvissa ja teollisuusjätevesisopimuksissa tarkkailemaan omien jätevesiensä laatua. Teollisuuslaitosten tekemän tarkkailun rinnalla HSY tekee myös omia jätevesiselvityksiä teollisuuslaitoksilla sekä jätevedenpumppaamoilla ja viemäriverkostossa. Valvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota sellaisiin haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin, jotka sitoutuvat lietteeseen tai kulkeutuvat jätevedenpuhdistusprosessin läpi vesistöön. HSY reagoi myös teollisuuslaitosten häiriötilanteisiin ja ottaa tarvittaessa näytteet viemäristä sekä ryhtyy tarvittaviin toimiin jätevedenpuhdistamon ja lietteen laadun turvaamiseksi.

HSY:llä oli vuoden 2025 lopussa voimassa olevia teollisuusjätevesisopimuksia Viikinmäen ja Blominmäen viemäröintialueilla yhteensä 58 kpl. Muita poikkeavien jätevesien vuoksi tarkkailtavia kohteita olivat kaatopaikat, pilaantuneiden maiden kunnostustyömaat (PIMA-kohteet), louhintatyömaat ja huoltoasemat.

Teollisuusjätevesien yhteenlaskettu osuus on Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamoiden tulevasta jätevesivirtaamasta noin 4 %. Viikinmäen puhdistamon tulokuormitukseen vaikuttaa eniten elintarviketeollisuus. Vuonna 2025 tarkkailtujen teollisuuslaitosten yhteenlaskettu orgaanisen aineen (BOD 7ATU) osuus oli noin 9 % Viikinmäen puhdistamolle tulevasta orgaanisen aineen kuormasta. Kokonaisfosforin osalta tarkkaillun teollisuuden osuus oli yhteensä 3,3 % ja kokonaistypen osalta 1,6 %. Blominmäen jätevedenpuhdistamon merkittävin yksittäinen teollisuusjätevesikuormittaja oli HSY:n Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Ekoteollisuuskeskuksen jätevesien osuus oli 1,3 % (469 460 m³) puhdistamolle tulevan jäteveden virtaamasta ja 4,9 % typpikuormituksesta. Teollisuusjätevesien valvonnasta ja tarkkailusta on laadittu erillinen vuosiraportti.

Ym­pä­ris­tö­lu­vat ja tark­kai­lu

Ympäristöluvat

Tällä hetkellä voimassa oleva Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa astui voimaan 28.12.2015 (ESAVI 240/2015/2). Puhdistamon toiminta oli vuonna 2025 ympäristöluvan mukaista. Viikinmäen energiantuotantolaitos rekisteröitiin 16.2.2023 Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun tietojärjestelmään asetuksen 1065/2017 (Valtioneuvoston asetus keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista) mukaisesti. Rekisteröinti korvasi ympäristöluvan energiantuotantoa koskevat määräykset.

Blominmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa astui voimaan 11.12.2017 (VHO 17/0508/3). Puhdistamon purkujärjestelyitä koskeva lupa astui voimaan 10.8.2021 (VHO 21/0121/3). Puhdistamon toiminta oli vuonna 2025 ympäristöluvan mukaista. Blominmäen energiantuotantolaitos rekisteröitiin 6.3.2024 Espoon kaupungin ympäristönsuojelun tietojärjestelmään asetuksen 1065/2017 mukaisesti. Rekisteröinti korvasi ympäristöluvan energiantuotantoa koskevat määräykset.

Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan 28.12.2015 (ESAVI 239/2015/2, 28.12.2015) voimassaolo päättyi 31.12.2024. Jäteveden käsittely päättyi puhdistamolla tammikuussa 2023, ja ympäristöluvan mukainen lopputarkastus toteutettiin syksyllä 2023. Puhdistamon purkutyöt jatkuivat vuoden 2025 aikana.

Näytteenotto ja käyttö- ja päästötarkkailu

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailu perustui vuonna 2016 ELY-keskuksen hyväksymään tarkkailuohjelmaan, joka on päivitetty marraskuussa 2021. Blominmäen käyttö- ja päästötarkkailu perustui lokakuussa 2022 päivitettyyn ja viranomaiselle toimitettuun tarkkailuohjelmaan. Blominmäen puhdistamon vara- ja hätäpurkupisteiden vaikutusalueiden täydennetty tarkkailuohjelma toimitettiin viranomaiselle joulukuussa 2025.

Molemmilta puhdistamoilta otettiin käyttötarkkailunäytteet laboratoriotutkimuksia varten pääsääntöisesti kaksi kertaa viikossa. Puhdistamoiden päästöt vesistöön ja poistotehot laskettiin tulevasta ja käsitellystä vedestä otettujen käyttötarkkailunäytteiden analyysituloksista luvussa 18 esitetyllä tavalla. Päästölaskennan perusteena käytetyt analyysimenetelmät on kuvattu luvussa 19. Käyttötarkkailunäytteistä ja automaatiojärjestelmien keräämistä mittaustuloksista ja kulutustiedoista laaditut käyttötarkkailun tulokset on esitetty raportin osassa II. Tuloksissa esitetään puhdistamoiden virtaama-, energia- ja kemikaalien kulutustietoja ja lietteen sekä energian osalta myös tuotantotietoja.

Jatkuvatoimiset mittalaitteet käyttötarkkailussa

HSY:n jätevedenpuhdistamoilla puhdistusprosessin ohjaus ja seuranta perustuvat pitkälle automatisoituihin prosesseihin. Erilaisten jatkuvatoimisten mittausten ja analyysilaitteiden avulla käyttöhenkilökunnalle tuotetaan jatkuvaa tietoa puhdistusprosessien eri vaiheista ja tilasta. Jatkuvatoimisilla analyysilaitteilla mitataan mm. ortofosfaattia, kokonaisfosforia, ammonium- ja nitraattityppeä sekä alkaliteettia. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla otettiin raportointivuoden aikana käyttöön myös jatkuvatoiminen nitriittimittaus, jonka avulla voidaan seurata aiempaa tarkemmin aktiivilieteprosessin toimintaa.

Jatkuvatoimisia mittalaitteita hyödynnetään myös mm. liuenneen hapen, veden ja lietteen kiintoaineen, pH:n ja sähkönjohtavuuden määrittämisessä. Jatkuvatoimisten laitteiden antamaa prosessien tilannekuvaa täydennetään laboratorioanalyyseillä, joita käytetään myös laitteiden antamien tulosten oikeellisuuden arviointiin ja laitteiden kalibrointiin.

Ympäristövaikutusten tarkkailu


Merialueen tarkkailuntavoitteena onseurata jäteveden vaikutuksia vesistössä. Raportointivuoden tarkkailu toteutettiin 31.5.2023 päivitetyn Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Merialueen yhteistarkkailuun osallistuivat tarkkailuvelvollisina HSY:n lisäksi DNY Finland Oy Helsinki Shipyard, Espoon kaupungin Kaupunkitekniikan keskus, Fortum Power and Heat Oy, Helen Oy ja Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan Rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus.

Tarkkailu toteutetaan ja raportoidaan Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan Ympäristöpalveluiden toimesta. Vuoden 2025 aikana toteutettiin tarkkailuohjelman vuosittain toistuvien osien lisäksi veden vertikaalisen laadun mittaukset, pohjan laadun sekä sedimentin ja eliöiden haitallisten aineiden tarkkailu ja laaja pohjaeläintarkkailu. Vuoden 2025 tarkkailutulokset esitetään neljännesvuosiraporteissa sekä vuosiyhteenvedossa. Tarkkailusta laaditaan laaja yhteenvetoraportti viiden vuoden välein. Seuraava yhteenvetoraportti laaditaan vuosien 2022–2026 tuloksista. Tarkkailuraportit julkaistaan Helsingin kaupungin Asumisen, kaupunkiympäristön ja liikenteen julkaisujen internet-sivuilla.

Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamoiden vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin. Tarkkailussa noudatettiin 8.11.2019 julkaistua Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellista yhteistarkkailuohjelmaa. Tarkkailun toteutti Kala- ja vesitutkimus Oy. Yhteistarkkailussa olivat vuonna 2025 mukana HSY:n lisäksi Espoon kaupungin Kaupunkitekniikan keskus, Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimiala sekä Helsingin kaupungin Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala. Kalataloustarkkailun tulokset raportoidaan kahden vuoden välein. Vuoden 2025 tulokset raportoidaan vuonna 2026 valmistuvassa raportissa, joka kattaa vuosien 2024–2025 tarkkailun.

Puhdistamoiden ympäristöluvat sisältävät myös meritaimenen ja siian vaelluspoikasten istutusvelvoitteet. Meritaimenen vaelluspoikasten osalta Viikinmäen puhdistamon istutusvelvoite on 17 000 kpl ja Blominmäen puhdistamon 7 500 kpl eli yhteensä 24 500 kpl. Meritaimenia istutettiin huhtikuussa 2024 Helsingin edustalle 21 500 kpl ja Espoon edustalle 9 000 kpl eli yhteensä 30 500 kpl. Istutetut taimenet olivat Ingarskilanjoen kantaa.

Viikinmäen puhdistamon vaellussiian poikasten istutusvelvoite on 165 000 kpl ja Blominmäen puhdistamon velvoite on 72 500 kpl eli yhteensä 237 500 kpl. Vuoden 2025 aikana Kymijoen kantaa olevia vaellussiian poikasia istutettiin Helsingin edustalle yhteensä 271 321 kpl ja Espoon edustalle 92 257 kpl eli yhteensä 365 578 kpl. Siianpoikasia istutettiin vuonna 2025 vuosittaista istutusvelvoitetta enemmän korvaamaan aiempien vuosilta saatavuusongelmien vuoksi jäänyttä istutusvelkaa.


Jä­te­ve­den pur­ku

Vara- ja hätäpurkuyhteyksien käyttö

Jätevedenpuhdistamoiden vara- tai hätäpurkuyhteyksiä joudutaan käyttämään jäteveden johtamiseen, jos purkutunnelit eivät ole käytettävissä tai niiden kapasiteetti ylittyy.

Viikinmäen puhdistamon poistotunnelissa on hätäpurkuyhteys Viikissä kanavaa ja ojaa pitkin Vanhankaupunginlahteen. Hätäpurkuyhteys toimii puhdistettujen jätevesien purkuyhteytenä siinä tilanteessa, että Viikki-Kyläsaari-tunneliosuutta ei voida käyttää.

Vanhan Kyläsaaren puhdistamon tontilla on varapurkuyhteys kanavaa ja ojaa pitkin Vanhankaupunginlahteen. Varapurkuyhteys on suljettu normaalitilanteessa. Varapurkuyhteys toimii puhdistettujen jätevesien purkuyhteytenä siinä tilanteessa, että poistotunnelia ei voida käyttää tai puhdistamoon kohdistuu erittäin korkea hydraulinen kuormitus ja meren pinta on samaan aikaan korkealla. Varapurkuyhteyden käyttö ei ole vuosittaista.

Blominmäessä Espoonjoen hätäpurkupistettä käytetään, mikäli kalliopurkutunneli Blominmäen puhdistamon ja Finnoon sataman välillä ei olisi käytettävissä. Hätäpurkupistettä käytetään erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa esimerkiksi sortuman tai osittaisen sortuman aiheuttaman huoltotilanteen takia.

Finnoon sataman varapurkupistettä käytetään, mikäli meripurkutunneli ei ole käytettävissä, tai sen kapasiteetti ei riitä. Varapurkupiste sijaitsee Ryssjeholmsfjärdenin pohjoisosassa, Rajaojan suulla Finnoon venesataman länsilaidalla.

Vuonna 2025 kummankaan jätevedenpuhdistamon vara- tai hätäpurkuyhteyksiä ei käytetty lainkaan.

Blominmäen purkutunnelin kapasiteetin tarkastelu

Blominmäen toteutuneiden jätevesimäärien kasvua seurataan ja Blominmäen kuormitusennustetta päivitetään noin kahden vuoden välein HSY:n vesihuollon investointiohjelman tarkistuksen yhteydessä. Blominmäen mitoituskeskivirtaama, eli vuoden 2040 ennustettu virtaama määritettiin vuonna 2012 ja se on 153 000 m³/d. Virtaamien kasvu on ollut maltillisempaa jaksolla 2012–2024 kuin sitä edeltävien kymmenen vuoden aikana, ja päivitetty Blominmäen viemäröintialueen virtaamaennuste vuodelle 2040 on 137 000 m³/d.

HSY suunnittelee eräiden Viikinmäen viemäröintialueen läntisten osien kuormituksen kääntämistä 2030-luvulla Blominmäkeen ja Blominmäen laajennusta 2040-luvulla. Käännön toteutuessa vuodelle 2040 ennustettu keskivirtaama olisi 162 000 m³/d. Maksimivirtaamien voidaan olettaa pääsääntöisesti kasvavan keskivirtaaman suhteessa, mutta tulotunnelin tasaustilavuuden hyödyntämisellä, josta ei ole vielä merkittävää käytännön kokemusta, voidaan pienentää erityisesti lyhyempien sateiden vaikutusta ja maksimituntivirtaamia. Tasaustilavuus on nykytilanteessa 200 000 m³ ja viemäröintialueen käännön toteuttava tunneliosuus tulee kaksinkertaistamaan sen. Useita vuorokausia kestävä voimakas lumen sulaminen voi ylittää tunnelin tasauskapasiteetin.

Virtaamat viimeisen kymmenen vuoden ajalta on esitetty aiemmin kuvassa (Kuva 2.1). Meripurkutunnelin virtausvastuksia analysoitiin tarkastelemalla jätevedenpuhdistamon sekä Fortumin voimalan huippuvirtaamatilanteita vuodelta 2025 aikana. Tarkemman tarkastelun kohteeksi valittiin 9.12.2025. jolloin sekä jätevedenpuhdistamon että Fortumin virtaama oli korkeimmillaan. Meripurun putkiston aiheuttamat vastukset virtaamaan laskettiin, ja tulokset esitetään oheisessa kuvassa (Kuva 4.1). Putkivastukset lasketaan Finnoon purkukammion pinnanmittauksen ja meren pinnan erotuksena. Laskentatapa on yksinkertaistettu mallinnus todellisuudesta ja kertoo suuntaa antavasti meripurun vastapaineen muutoksista vuoden aikana.

Kahden virtaushuipun analyysin perusteella meripurun vastapaineessa ei ole noussut vuoden 2025 aikana. Vastapaineet jäivät tänä vuonna hieman matalammiksi kuin edeltävänä vuonna, mikä johtuu pienemmistä virtaamahuipuista. Virtaaman maksimilukemia ei ole vuoden aikana saavutettu, joten korkeinta vastustasoa ei datan perusteella voi analysoida, eikä meripurun kapasiteetin ylärajaa täten ole tiedossa. Huippuvirtaamilla virtausvastukset ovat olleet n. 0,5 metriä veden painetta virtaamalla 2800 l/s. Normaalivirtaamilla vastapaine pysyttelee n. 0,2 metrin tasolla (ks. Kuva 4.1.)

Kuva 4.1
Kuva 4.1 Blo­min­mäen me­ri­pu­run vir­taus­vas­tuk­set huip­pu­vir­taa­ma­ti­lan­tees­sa


Analyysissa on käytetty automaatiojärjestelmän puhdistetun jäteveden pinnan mittauksia, sekä meren pinnan mittauksia. Näiden perusteella meritunnelin kapasiteetti on riittävä nykyisillä huippuvirtaamilla.

Vuoden 2025 tarkastelun perusteella ei ole ollut viitteitä purkutunnelin kapasiteetin loppumisesta, joten varapurkuyhteyden käytölle ei näytä olevan kasvavaa tarvetta. Vuonna 2025 varapurkuyhteyttä ei käytetty lainkaan.

Purkutunneleiden kunnon seuranta

Viikinmäen purkutunnelista tutkittiin ROV-kuvauksella Viikinmäen puhdistamolta lähtevä osuus Viikin pystykuilulle asti, n. 410 m. Blominmäen purkutunnelista tutkittiin koko meren puoleinen osuus Finnoon vauhdituspumppaamolta Gåsgrundiin asti, n. 6700 m. Huomattavia poikkeamia ei löytynyt.

Viikinmäen varapurkuojan eli Pornaistenlahden kanaalin suojapenkereen kunnon tarkistus tehdään vuonna 2026.


Pääs­töt ve­sis­töön

Puhdistustulokset neljännesvuosittain

Päästölaskennan perusteella molemmilla jätevedenpuhdistamoilla täytettiin vuonna 2025 kaikki lupamääräykset kaikilla laskentajaksoilla sekä pitoisuus- että poistotehovaatimusten osalta.

Kummankin jätevedenpuhdistamon puhdistustulos täytti valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimukset.

Oheisissa taulukoissa (Taulukko 5.1 ja Taulukko 5.2) esitetään puhdistamoiden keskeisimmät lupamääräykset vuosineljänneksittäin ja vuosikeskiarvona. Vuoden 2025 kuormituslaskennan tulokset on esitetty laajemmin luvussa 17.

Taulukko 5.1 Viikinmäen lupamääräykset ja niiden täyttyminen 2025
Viikinmäki
BOD 7ATU
Kok.P
Kok.N
COD Cr

mg/l
poistoteho %
mg/l
poistoteho %
mg/l
poistoteho %
mg/l
poistoteho %
LUPAMÄÄRÄYS
≤10*
≥95*
≤0,30*
≥95*
-
≥80**
≤75*
≥85*
Vuosi 2025
6,3
97
0,16
98
3,4
94
39
93
I/2025
6,1
97
0,16
97
3,9
93
40
92
II/2025
6,4
98
0,16
98
3,5
95
40
94
III/2025
5,1
97
0,14
98
2,9
95
38
92
IV/2025
7,4
97
0,18
97
3,4
94
39
92
*) neljännesvuosikeskiarvona, **) vuosikeskiarvona

​

Taulukko 5.2 Blominmäen lupamääräykset ja niiden täyttyminen 2025
Blominmäki
BOD 7ATU
Kok.P
Kok.N
COD Cr

mg/l
poistoteho %
mg/l
poistoteho %
mg/l
poistoteho %
mg/l
poistoteho %
LUPAMÄÄRÄYS
≤10*
≥95*
≤0,25*
≥96*
-
≥80**
≤75*
≥85*
Vuosi 2025
3,0
98
0,10
98
3,3
95
26
94
I/2025
3,1
98
0,12
98
2,1
96
29
91
II/2025
2,7
99
0,08
99
4,5
94
25
95
III/2025
3,1
98
0,09
99
3,0
95
25
95
IV/2025
3,0
98
0,11
98
3,7
93
26
94
*) neljännesvuosikeskiarvona, **) vuosikeskiarvona

Oheisissa kuvaajissa (Kuva 5.1 - Kuva 5.5) esitetään puhdistustulokset viiden vuoden aikasarjana. Pylväät kuvaavat puhdistetun jäteveden pitoisuuksien vuosikeskiarvoa, viivakaaviolla kuvataan poistotehoa. Myös luparajat on esitetty kuvissa.


Kuva 5.1 kk
Kuva 5.1 Ve­sis­töön joh­de­tun jä­te­ve­den bio­lo­gi­nen ha­pen­ku­lu­tus, Vii­kin­mä­ki, Suo­me­no­ja ja Blo­min­mä­ki

​

Kuva 5.2
Kuva 5.2 Ve­sis­töön joh­de­tun jä­te­ve­den ko­ko­nais­fos­fo­ri­pi­toi­suus, Vii­kin­mä­ki, Suo­me­no­ja ja Blo­min­mä­ki


Kuva 5.3
Kuva 5.3 Ve­sis­töön joh­de­tun jä­te­ve­den ke­mial­li­nen ha­pen­ku­lu­tus, Vii­kin­mä­ki, Suo­me­no­ja ja Blo­min­mä­ki


Kuva 5.4
Kuva 5.4 Ve­sis­töön joh­de­tun jä­te­ve­den kiin­toai­ne­pi­toi­suus Vii­kin­mäes­sä, Suo­me­no­jal­la ja Blo­min­mäes­sä


Kuva 5.5
Kuva 5.5 Ve­sis­töön joh­de­tun jä­te­ve­den ko­ko­nais­ty­ppi­pi­toi­suus Vii­kin­mäes­sä, Suo­me­no­jal­la ja Blo­min­mäes­sä

Ravinnepäästöt

Ravinnepäästöjen vähentäminen on yksi HSY:n strategisista tavoitteista. Strateginen tavoite on puhdistamoiden yhteinen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää lupamääräyksiä parempaa puhdistustasoa, ja sillä on lupamääräyksiä tiukempi vaikutus ravinteiden poistotasoon.

Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen typpipäästö Itämereen oli vuonna 2025 yhteensä 470 tonnia (v. 2024 578 t) ja fosforipäästö yhteensä 20,3 tonnia (v. 2024 26,5 t). HSY:n strategiset tavoitteet vuonna 2025 olivat typelle 750 tonnia ja fosforille 25 tonnia. Strategiatavoitteiden laskennassa huomioidaan poikkeustilanteiden kuormitus kuten viranomaisraportoinnissakin. Vuoden 2025 aikana mereen johdetut typpi- ja fosforikuormitukset täyttivät sekä ympäristöluvan vaatimukset että HSY:n omat, ympäristölupaehtoja tiukemmat tavoitteet. Puhdistetun jäteveden aiheuttama ravinnekuormitus mereen oli vuonna 2025 ennätyksellisen matala.

Taulukko 5.3 Typen ja fosforin kokonaispäästöt vesistöön 2025
2025
Viikinmäki
Blominmäki
YHT
HSY tavoite
Typpi (Kok. N) t/a
348
123
470
< 750
Fosfori (Kok. P) t/a
16,5
3,8
20,3
<25

Oheisissa kuvaajissa (Kuva 5.6–Kuva 5.8) on esitetty aikasarjat mereen johdettujen päästöjen osalta.

Kuva 5.6
Kuva 5.6 Pääs­töt ve­sis­töön: Bio­lo­gi­nen ha­pen­ku­lu­tus (t/​​​a) vuo­si­na 2016–2025


Kuva 5.7
Kuva 5.7 Pääs­töt ve­sis­töön: Fos­fo­ri (t/​​​a) vuo­si­na 2016–2025


Kuva 5.8
Kuva 5.8 Pääs­töt ve­sis­töön: Typ­pi (t/​​​a) vuo­si­na 2016–2025


Strategiset tavoitteet on esitetty myös HSY:n yhteiskuntasitoumuksessa, johon voi tutustua alla olevan linkin kautta.
​https://sitoumus2050.fi/toimenpidesitoumukset#//details/314777​


HSY on liittynyt yhdyskuntajäteveden Green Deal -sopimukseen tekemällä sitoumuksen ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Green Deal -sitoumuksessa on myös tavoitteita vuotovesien hallintaan, viemäriverkoston saneeraukseen, tiedontuotantoon ja asukasviestintään ja kaupunkien kanssa tehtävään hulevesiyhteistyöhön liittyen. Sitoumuksen määrävuosi on 2027.
​https://sitoumus2050.fi/green-deal#//details/738347​

Lupaindeksi ja OCP-indeksi

Suomen suurimpien kaupunkien jätevedenpuhdistamoiden toimintaa on usean vuoden ajan arvioitu lupa- ja OCP-indekseillä. Lupaindeksi kertoo laitoksen lupamääräysten saavuttamisen vuositasolla. Indeksi on saavutettujen lupamääräysten prosentuaalinen osuus kaikista annetuista lupamääräyksistä. Molemmilla HSY:n laitoksilla on tällä hetkellä 25 numeerista lupamääräystä. Molempien puhdistamoiden lupaindeksi oli vuonna 2025 100 %.

OCP-indeksillä mitataan jäteveden käsittelyn tasoa kokonaisvaltaisesti. Puhdistamoiden OCP-indeksin avulla lasketut tunnusluvut ovat suoraan vertailukelpoisia, koska menetelmä ei ota kantaa lupamääräyksiin tai purkuvesistöön. OCP-indeksin laskennassa huomioidaan puhdistetun jäteveden biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU) sekä kokonaistyppikuormitus ja kokonaisfosforikuormitus mereen. Kutakin parametria painotetaan niiden vesistössä aiheuttaman hapentarpeen suhteessa. Näin ravinteita tehokkaasti poistavat puhdistamot saavat suhteellisesti parempia OCP-indeksituloksia esimerkiksi asukasvastinetta kohden laskettuna. Samaa laskentatapaa käyttäen voidaan tarkastella joko puhdistetun jäteveden pitoisuuksia (mg/l) tai päästöjä (t/a). OCP-indeksit lasketaan vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuksien tai päästöjen vuosikeskiarvoista seuraavasti:

OCP = BOD 7ATU + 18 * Nkok + 100 * Pkok

Oheisessa kuvaajassa (Kuva 5.9) on esitetty pääkaupunkiseudun OCP-päästöjen kehittyminen edellisen kymmenen vuoden ajalta.

Kuva 5.9
Kuva 5.9 Pää­kau­pun­ki­seu­dun OCP-pääs­töt me­reen 2016–2025


Ylivuodot

Viemärin tukokset, runsaat sateet, sekaviemäröinti, putkikapasiteetin puute, putkirikot sekä pumppaamoiden sähkökatkot ja toimintahäiriöt saattavat aiheuttaa viemäriverkon tulvimista ja ylivuotoja. Ylivuototapahtumista ilmoitetaan ympäristöviranomaiselle ja sidosryhmille. HSY:n alueella tapahtuvista erillisviemäriverkon alueella ja pumppaamoilla tapahtuvista ylivuodoista tehdään tiedote myös nettisivuille. Kaikkien HSY:n viemäröintialueen ylivuotojen kokonaismäärä oli vuonna 2025 49 882 m 3, mikä oli noin 0,4 ‰ kokonaisjätevesimäärästä.

Ylivuotomäärä ja sen aiheuttama kuormitus lisätään laskennallisesti puhdistamoiden aiheuttamiin päästöihin. Oheisissa kuvissa (Kuva 5.10 ja kuva 5.11)  sekä luvun 16 taulukoissa (Taulukko 16.6 ja Taulukko 16.7) on esitetty ne kohteet, joissa on vuoden 2025 aikana raportoitu ylivuotoja. Toistuvia ylivuotoja on tapahtunut Tuusulassa Tehtaantien pumppaamolla ja Sipoossa Uusi Porvoontiellä. Yleisin syy ylivuotoihin pumppaamoilla on runsaat sateet tai lumen sulamisvedet.

Kuva5.10
Kuva 5.10 Kart­ta Vii­kin­mäen va­lu­ma-alu­een eril­lis­vie­mä­ri­ver­kos­ton yli­vuo­to­koh­teis­ta ja yli­vuo­don syy. Koh­tei­den nu­me­roin­ti viit­taa tau­lu­kkoon Tau­luk­ko 16.6.



Kuva5.11
Kuva 5.11 Kart­ta Blo­min­mäen va­lu­ma-alu­een eril­lis­vie­mä­ri­ver­kos­ton yli­vuo­to­koh­teis­ta ja yli­vuo­don syy. Koh­tei­den nu­me­roin­ti viit­taa tau­luk­koon Tau­luk­ko 16.7.


Helsingin kantakaupungin sekaviemäröintialueen jätevesipäästöt liittyvät rankkasadetilanteisiin. Tällöin myös viemärivesi on normaalia laimeampaa. Näitä verkostoylivuotoja ei mitata, vaan sekaviemäröidyltä alueelta ylivuotaneen viemäriveden aiheuttama kuormitus ympäristöön raportoidaan laskennallisen viemärimallin avulla.

Vuonna 2025 Helsingin sekaviemäriverkoston ylivuodoista pääsi jätevettä vesistöihin laskentatulosten mukaan 46 370 m³, josta asumisjätevettä oli 5 414 m³ (n. 12 %). Tämä asumajäteveden aiheuttama ainekuormitus lisätään laskennallisesti Viikinmäen puhdistamon aiheuttamiin päästöihin. Oheisessa kuvassa (Taulukko 5.7) on esitetty sekaviemäriverkon ylivuotomäärät purkupisteittäin. Raportin loppuosan taulukossa (Taulukko 16.5) on esitetty ylivuotokaivot, ylivuototapahtumien lukumäärä ja arvio jäteveden osuudesta ylivuodossa.

Kuva5.12
Kuva 5.12 Kart­ta Hel­sin­gin se­ka­vie­mä­ri­ver­kos­ton yli­vuo­to­mää­ris­tä v. 2025


Sekaviemäriylivuotoja tapahtui yhteensä 25 kohteessa. Rankkasateet 8.7. ja 7.8.2025 aiheuttivat kolmanneksen vuoden ylivuotomäärästä ja vesistökuormituksesta. Suurin yksittäinen kuormittaja oli jälleen Etelärannassa sijaitseva ylivuotokaivo. Tämä on verkoston alin ylivuotokohta, josta pääsee jo pienilläkin sateilla viemärivettä ylivuodon kautta mereen. Tämän kaivon osuus ylivuotaneesta sekaviemärivedestä oli noin 45 % koko vuoden ylivuotomäärästä.

Sekaviemäriverkon ylivuotojen laskennat toteutettiin ensimmäistä kertaa koko vuoden osalta reaaliaikaisella viemärimallilla. Aiemmin laskennat tehtiin neljä kertaa vuodessa kolmen kuukauden laskentajaksoina. Reaaliaikaiseen laskennan lyhyempi laskentajakso (1 h) mahdollistaa luotettavammat laskentatulokset, koska mallinnuksen aika-askelta on voitu lyhentää. Käytännössä tämä pienentää ylivuotaneen sekaviemäriveden laskennallista määrää, koska sateiden aiheuttamat ilmiöt pintavaluntaan ja viemärivesivirtaamaan saadaan mallinnettua tarkemmin. Asumisjäteveden määrä perustuu laskutettuun jätevesimäärään ja sen arvioituun tuntivaihteluun, joten asumisjäteveden suhteellinen osuus kasvaa aiempaan laskentatapaan verrattuna. Rankkasateiden intensiteetin lisäksi sateen ajoittuminen vaikuttaa laskennalliseen ylivuotomäärään ja vesistökuormitukseen – yöllä tapahtuneessa ylivuodossa on vähemmän asumisjätevettä mukana kuin aamun tai illan huipputunnin aikana tapahtuneessa ylivuodossa.

Sekaviemäriverkon ylivuotoja voidaan nyt myös seurata reaaliajassa ja ilmoittaa niistä tarvittaessa sidosryhmille.

Vesiympäristölle haitalliset ja vaaralliset aineet ja E-PRTR-asetuksen mukaiset aineet

Haitalliset aineet jätevedenpuhdistamolla

Haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana. Lisäksi Helsingin keskustan sekaviemäröidyn alueen hulevedet tuovat haitallisia aineita Viikinmäen puhdistamolle. Kotitalouksien jätevesien haitalliset aineet ovat peräisin esimerkiksi kotona käytettävistä siivouskemikaaleista, tekstiileistä, muoveista ja lääkkeistä.

Jätevedenpuhdistamolla haitalliset aineet käyttäytyvät eri tavoilla: osa niistä sitoutuu puhdistamolietteeseen, osa kulkeutuu ympäristöön ilmapäästöiksi ja osa kulkeutuu puhdistamon läpi vesistöön. Haitallisten aineiden matka ei siis välttämättä pääty puhdistamoille, koska niitä ei ole suunniteltu haitallisten aineiden puhdistamiseen.

Esimerkiksi poly- ja perfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS-yhdisteet) ryhmään kuuluvista PFOS- ja PFOA-yhdisteistä osa kulkeutuu puhdistamon läpi ja päätyy käsitellyn jäteveden mukana ympäristöön, ja osa päätyy puhdistamolietteeseen. PFAS-yhdisteitä käytetään sammutusvaahdoissa, vettä ja likaa hylkivissä tekstiileissä, elintarvikepakkauksissa, elektroniikassa, voiteluaineissa sekä pintakäsittelyaineissa. Ympäristössä PFAS-yhdisteillä on haitallisia pitkäaikaisvaikutuksia. Ne voivat altistaa eliöitä mm. syövälle ja kehityshäiriöille sekä häiritä lisääntymistä ja immuunitoimintaa. Oheisissa kuvissa (Kuva 5.13 ja Kuva 5.14) esitetään PFAS-yhdisteiden mittaustuloksia tulevassa ja lähtevässä jätevedessä.

Kuva5.13 kk
PFAS-yhdisteiden pitoisuuksia Viikinmäen tulevassa (T1) ja käsitellyssä (L0) jätevedessä.


Kuva5.14 kk
PFAS-yhdisteiden pitoisuuksia Blominmäen tulevassa (T) ja käsitellyssä (L) jätevedessä.



Haitallisten aineiden tarkkailu

Jätevesistä seurattavat haitalliset ja vaaralliset aineet perustuvat ns. HAVA-asetukseen (1022/2006 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista), ympäristönsuojeluasetukseen (713/2014) sekä E-PRTR-asetukseen (166/2006 Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva asetus).

Haitallisia aineita tarkkaillaan käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmissa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti vuosittain 12 kertaa, joista kymmenen kertaa näyte otetaan käsitellystä jätevedestä ja kaksi kertaa sekä tulevasta että käsitellystä jätevedestä.

Haitallisia aineita tarkkailtiin molemmilla puhdistamoilla 12 kertaa vuonna 2025.

Tulosten laskenta

Pitoisuuksien tulokset lasketaan painottamalla vuoden aikana otettujen yksittäisten näytteiden pitoisuudet näytteenottovuorokausien virtaaman arvoilla. Laskennassa käytetään määritysrajan alittavien pitoisuuksien arvoina määritysrajan puolikasta. Mikäli pitoisuuden virtaamapainotettu keskiarvo on määritysrajaa pienempi, ilmoitetaan vuosikeskiarvon olevan alle määritysrajan.

Vuosikuorma lasketaan kertomalla pitoisuuden vuosikeskiarvo vuoden kokonaisvirtaamalla. Jos pitoisuuden vuosikeskiarvon ilmoitetaan olevan alle määritysrajan, vuosikuormaksi merkitään 0 kg/a.

Taulukossa luvussa 20 esitetään tulevasta ja käsitellystä jätevedestä määritettyjen haitallisten aineiden pitoisuudet vuosikeskiarvona sekä aineiden vuosikuormat. Tulevien ja käsiteltyjen jätevesien sekä kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuuksien vuosikeskiarvot ja -kuormat on esitetty luvussa 21.

Tulosten vertailu ympäristönlaatunormeihin

HAVA-asetuksessa (1022/2006) annetaan haitallisille aineille ns. ympäristölaatunormit (EQS-arvot). Ne ovat pitoisuuksia, jotka eivät saa ylittyä vesistössä: AA-EQS-arvo tarkoittaa vuosikeskiarvoa vesistössä ja MAC-EQS-arvo suurinta sallittua pitoisuutta vesistössä.

Suurin osa jätevedestä analysoiduista HAVA-pitoisuuksista alittaa EQS-arvon, jolloin aineen pitoisuus ei vesistössäkään voi ylittyä jäteveden vaikutuksesta. Joidenkin aineiden pitoisuudet voivat olla puhdistamolta lähtiessään EQS-arvoja suuremmat, mutta vesistöön johdettaessa pitoisuudet laimenevat. Puhdistetun jäteveden purkupisteiden sijainti on suunniteltu siten, että laimeneminen on mahdollisimman tehokasta.

Vuonna 2025 Viikinmäen käsitellystä jätevedestä havaittiin yksittäisillä näytekerroilla AA-EQS-arvon ylittävä pitoisuus di-2-etyyliheksyyliftalaattia (DEHP), 4-t-oktyylifenolia ja terbutryyniä, joista terbutryynin vuosikeskiarvo ylitti annetun AA-EQS-arvon.

Vuonna 2025 Blominmäen käsitellystä jätevedestä havaittiin yksittäisillä näytekerroilla AA-EQS-arvon ylittävä pitoisuus di-2-etyyliheksyyliftalaattia (DEHP), 4-t-oktyylifenolia ja terbutryyniä, joista terbutryynin vuosikeskiarvo ylitti annetun AA-EQS-arvon.

Oheisissa taulukoissa (Taulukko 5.4 ja Taulukko 5.5) on esitetty haitallisia aineita, joita on havaittu käsitellyssä jätevedessä ympäristölaatunormin ylittävinä pitoisuuksina yksittäisillä näytteenottokerroilla vuosina 2021–2025. Taulukoissa esitetään havaittujen pitoisuuksien vuosikeskiarvot ja vaihteluväli sekä analyysien määrä vuoden aikana.

Taulukko 5.4 Ympäristölaatunormien vertailu eräiden haitallisten aineiden pitoisuuksiin käsitellyssä jätevedessä v. 2021–2025, Viikinmäki. Kaikki pitoisuudet on ilmoitettu yksikössä µg/l.
Viikinmäki

Oktyylifenoli
Di-2-etyyli-heksyyli-ftalaatti (DEHP)
Dibutyyli-ftalaatti (DBP)
Terbutryyni
Kadmium*
Nikkeli*
Lyijy*
Elohopea*
AA-EQS, merivesi µg/l

0,01
1,3
1
0,0065
0,2
8,6
1,3
MAC-EQS: 0,07
2021
keskiarvo, µg/l
0,02
0,35
0,1
-
0,021
4,6
0,42
< 0,1

vaihteluväli, µg/l
0,01-0,03
< 0,30-1,3
< 0,10-0,46
-
<0,02-0,1
<0,1 - 6,5
<0,1 - 1,3
-

lkm
11
10
10
-
12
12
12
12
2022
keskiarvo, µg/l
0,011
0,32
< 0,1
0,024
< 0,02
4,0
< 0,1
< 0,1

vaihteluväli, µg/l
<0,01 - 0,02
< 0,30 - 1,7
<0,1 - 0,44
0,02 - 0,03
<0,02 - 0,02
< 0,1 - 6,5
-
-

lkm
12
12
12
2
12
12
12
12
2023
keskiarvo, µg/l
0,021
0,75
<0,10
0,052
<0,02
2,99
<0,1
<0,1

vaihteluväli, µg/l
<0,01-0,13
<0,30-2,3
<0,10-0,27
<0,006-0,27
<0,02-0,02
1,8-3,9
<0,1-0,2
<0,1-0,1

lkm
12
12
12
10
12
12
12
12
2024
keskiarvo, µg/l
< 0,01
< 0,30
< 0,1
0,023
< 0,02
3,0
< 0,1
< 0,1

vaihteluväli, µg/l
<0,01 - 0,01
< 0,30 - 1,2
-
<0,006 - 0,08
-
2,1 - 4,8
< 0,1 - 0,1
-

lkm
12
12
12
12
12
12
12
12
2025
keskiarvo, µg/l
< 0,01
0,51
0,15
0,16
<0,02
4,0
0,10
< 0,1

vaihteluväli, µg/l
< 0,01-0,012
< 0,30-2,9
< 0,10-0,58
<0,06-1,8
-
1,9-9,6
<0,1 - 0,2
-

lkm
12
12
12
12
12
12
12
12
* määritys kokonaismetallipitoisuutena








Taulukko 5.5 Ympäristölaatunormien vertailu eräiden haitallisten aineiden pitoisuuksiin käsitellyssä jätevedessä v. 2021–2022 Suomenoja ja v. 2023-2025 Blominmäki. Kaikki pitoisuudet on ilmoitettu yksikössä µg/l.
Suomenoja ja Blominmäki

Oktyylifenoli
Di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP)
Dibutyyli-ftalaatti (DBP)
Terbutryyni
Kadmium*
Nikkeli*
Lyijy*
Elohopea*
AA-EQS, merivesi µg/l

0,01
1,3
1
0,0065
0,2
8,6
1,3
MAC-EQS: 0,07
2021
keskiarvo, µg/l
0,01
0,53
0,15
<0,006
0,02
5,5
0,21
< 0,1
Suomenoja
vaihteluväli, µg/l
< 0,01-0,02
< 0,30-2,7
< 0,10-0,69
-
<0,02-0,07
3,6-7,5
<0,1-1,2
-

lkm
11
12
12
1
12
12
12
12
2022
keskiarvo, µg/l
<0,01
0,75
0,73
0,015
0,02
4,8
1,0
<0,1
Suomenoja
vaihteluväli, µg/l
<0,01-0,04
< 0,30-4,4
<0,10 - 7,3
<0,006-0,03
<0,02-0,05
3,0-6,8
<0,1-14
-

lkm
12
12
12
10
11
11
11
11
2023
keskiarvo, µg/l
<0,01
<0,30
<0,10
0,05
<0,02
2,6
<0,1
<0,1
Blominmäki
vaihteluväli, µg/l
<0,01-0,04
<0,30-0,48
-
<0,006-0,11
<0,02-0,02
1,6-3,9
<0,1-0,2
-

lkm
12
12
12
12
12
12
12
12
2024
keskiarvo, µg/l
0,01
<0,30
<0,10
0,048
< 0,02
2,4
<0,1
<0,1
Blominmäki
vaihteluväli, µg/l
<0,01-0,03
<0,30-1,4
<0,10 - 0,16
0,02-0,10
-
0,9-3,3
<0,1-0,4
-

lkm
12
12
12
12
12
12
12
12
2025
keskiarvo, µg/l
<0,01
0,88
<0,10
0,20
<0,02
4,2
0,20
<0,1
Blominmäki
vaihteluväli, µg/l
<0,01-0,02
<0,30-5,6
<0,1-0,31
0,01-1,9
<0,02-0,03
0,6-9,9
<0,1-1,1
<0,1-0,06

lkm
12
12
12
12
12
12
12
12
* määritys kokonaismetallipitoisuutena







Taulukoissa esitettyjen aineiden käyttötarkoituksia kuvataan alla.

Oktyylifenolia käytetään pääasiassa fenolihartsien valmistuksessa, joita puolestaan käytetään elektroniikan suojalakoissa, autonrenkaissa ja painomusteissa.

Taulukossa esitettyjen ftalaattien (DEHP ja DBP) käyttö on REACH-asetusten nojalla ollut kielletty EU:ssa vuodesta 2015 lähtien. Di-2-etyyliheksyyliftalaattia (DEHP) käytetään muoveissa pehmittimenä, kosmetiikassa, mattojen pintakäsittelyaineena, nahka-, tekstiili- ja kenkätuotteissa sekä automaaleissa. Dibutyyliftalaattia (DBP) käytetään maaleissa, lakoissa ja painoväreissä sekä muovituotteissa liima- side- ja väriaineena.

Terbutryyniä käytettiin ennen torjunta-aineena maataloudessa, mutta nykyään sitä löytyy biosidina maaleista ja rakennusmateriaaleista. Terbutryyniä kulkeutuu jätevedenpuhdistamoille mm. maalipinnoilta hulevesien mukana.

Raskasmetalleilla on lukuisia käyttötarkoituksia eri teollisuuden aloilla. Elohopean osalta suurimmat päästöt kohdistuvat ilmaan ja laskeumana maan pinnalle päätynyt elohopea voi huuhtoutua hulevesien mukana jätevedenpuhdistamolle. Nikkelin suurin käyttökohde on erilaiset teräkset, mutta sitä käytetään myös paristoissa, kolikoissa, katalyyteissä ja elektronisten piirien valmistuksessa. Lyijyä käytetään korroosionestoaineissa, juotosmetallina, maalien väriaineena ja pehmentiminä sekä PVC-muovien stabilisaattoreina. Kadmiumin pääasiallinen päästölähde ympäristöön on sinkin tuotanto, mutta sitä käytetään myös paperiteollisuudessa, kemikaalien valmistuksessa ja rautametallien prosessoinnissa.

E-PRTR-kynnysarvojen ylittyminen, päästöt veteen

E-PRTR-asetus velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan asetuksessa annettujen kynnysarvojen ylittävien aineiden vesistöön johdettavat kuormat kotimaansa viranomaisille. Viranomaiset raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle ja päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri. Vuonna 2025 analysoitujen aineiden vuosikuormat ja kynnysarvot on esitetty luvun 20 taulukossa.

Osa E-PRTR-asetuksen mukaisista aineista analysoidaan ja raportoidaan osana käyttö- ja päästötarkkailua. Tällaisia aineita ovat kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kloridi ja TOC, joka lasketaan COD Cr :n pitoisuudesta jakamalla kolmella. Päästötarkkailun tulokset lasketaan neljännesvuosikuormien keskiarvoista, jolloin mukana on myös verkosto- ja pumppaamo-ohitusten aiheuttama kuormitus.

Vuonna 2025 kynnysarvon ylitti Viikinmäessä 9 aineen vuosikuorma ja Blominmäessä 9 aineen vuosikuorma.

Biologisesti käsitellyn veden hygieeninen laatu

Puhdistamoiden biologisesti käsitellystä vedestä määritettiin kerran kuukaudessa Escherichia colija suolistoperäiset enterokokit, jotka kuvaavat veden hygieenistä laatua. Escherichia coli -bakteerit viittaavat ulosteperäiseen likaantumiseen.

Ohessa (Taulukko 5.6) esitetään vuonna 2025 mitattujen pitoisuuksien keskiarvot ja vaihteluvälit. Alle määritysrajan olevat tulokset otettiin huomioon määritysrajan puolikkaana.

Taulukko 5.6 Biologisesti käsitellyn jäteveden hygieeninen laatu
Laitos


Keskiarvo
min
max
Viikinmäki
Escherichia coli
mpn/ml
599
<10
4 900

Suolistoperäiset enterokokit
pmy/ml
740
11
7 800
Blominmäki*
Escherichia coli
mpn/ml
68
4
470

Suolistoperäiset enterokokit
pmy/ml
222
0
2 500
*) Näytteet otettu kuukausittain kertanäytteenä.




Muut pääs­töt

Kaasumaiset päästöt

Voimatuotannon päästöt

Voimatuotannon kaasumaiset päästöt liittyvät jätevedenpuhdistamoilla HSY:n omaan energiantuotantoon. Päästöjä syntyy tuotetun biokaasun polttamisesta kaasumoottoreilla, kaasukattiloissa sekä ylijäämäkaasun polttimilla. Lisäksi päästöjä syntyy kevyestä polttoöljystä, jota käytetään apupolttoaineena kattiloissa.

Jätevedenpuhdistamoiden voimalaitokset on rekisteröity ns. PIPO-asetuksen (Valtioneuvoston asetus keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista (1065/2017)) mukaisesti. Sähkön- ja lämmöntuotanto on kaupunkien ympäristövalvonnan piirissä.

Viikinmäen voimatuotannon savukaasupäästöt on mitattu edellisen kerran vuonna 2018. Kaasumoottoreiden ja kattiloiden osalta mitattiin hiukkasten ja kaasumaisten päästöjen pitoisuudet sekä päästöjen määrä. Näiden perusteella on laskettu päästökertoimet, joita käytetään vuotuisten päästöjen laskennassa.

Raportoitavat voimatuotannon ilmapäästöt vuonna 2024 on esitetty yhdessä prosessin kaasumaisten päästöjen kanssa ohessa (Taulukko 6.1.) Blominmäen päästöistä ei ole vielä raportointihetkellä mittaustietoja ja päästöt on määritetty käyttäen Viikinmäen kaasumoottorien ja kaasukattiloiden keskimääräisiä päästökertoimia.


Puhdistusprosessin kaasumaiset päästöt

Kaasumaisia prosessipäästöjä syntyy jätevedenpuhdistuksessa sekä jäteveden että lietteen käsittelyn eri vaiheissa, kun jäteveden sisältämät orgaaniset hiilivedyt ja prosessissa muodostuvat kaasumaiset aineet haihtuvat. Typpioksiduulipäästöjä syntyy typenpoistoprosessissa ja metaania orgaanisen aineen anaerobisessa hajoamisessa esim. jätevesiverkossa ja mädätetyn lietteen käsittelyssä. Typpioksiduulipäästöjen vähentämiseen tähtäävästä tutkimuksesta on kerrottu kappaleessa 13.1.2.

Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamoiden hiilidioksidin, metaanin, typpioksiduulin, ammoniakin sekä typen oksidien raportoidut päästöt perustuvat jatkuvatoimisiin kaasumittauksiin laitosten poistoilmasta. Jätevedenpuhdistusprosessin kaasumaiset päästöt vuodelta 2024 on raportoitu yhdessä voimatuotannon päästöjen kanssa (Taulukko 6.1).

Typpioksiduulityppi muodosti 1,1 % Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla poistetusta typestä ja 0,86 % Blominmäen jätevedenpuhdistamoilla poistetusta typestä. Aikasarja jäteveden- ja lietteenkäsittelyssä muodostuvista typpioksiduuli- ja metaanipäästöistä on esitetty oheisissa kuvaajissa (Kuva 6.1 ja Kuva 6.2).


Taulukko 6.1 Voimatuotannon ja jätevedenpuhdistusprosessin ilmapäästöt 2025. Mitatut päästöt korostettu
Ilmapäästöt   2025
Viikinmäki, t/a
Blominmäki t/a
HSY Yhteensä
Päästöt
Jätevedenpuhdistus
Voimatuotanto
Yhteensä
Jätevedenpuhdistus
Voimatuotanto*
Yhteensä
t/a
Metaani, CH 4
235,5
79
315
90,0
22
112
405
Hiilimonoksidi, CO

81
81

23
23
81
Hiilidioksidi, CO 2 bio
30 855
25 397
56 252
6562
7 935
14 497
62 814
Hiilidioksidi, CO 2 fossil
4 337
104
4 441
2609
53
2 663
7 051
Dityppioksidi, N2O
78,06
0
78
31,76
0
32
110
Ammoniakki, NH3
2,13
0,00
2,13
0,60
0,00
0,60
2,74
Typen oksidit, NOX
0,82
30
31
0,24
10
11
31
Rikin oksidit, SOX
0,005
20
20
0,002
5,1
5,1
20
*) Blominmäessä ei ole vielä tehty voimatuotannon päästömittauksia, joten päästöt on laskettu Viikinmäen keskimääräisillä päästökertoimilla
Kuva 6.1
Kuva 6.1 Jä­te­ve­si­pro­ses­sin me­taa­ni­pääs­tö­jen ke­hi­tys
Kuva 6.2
Kuva 6.2 Jä­te­ve­si­pro­ses­sin typ­piok­si­duu­li­pääs­tö­jen ke­hi­tys


​​E-PRTR kynnysarvojen ylittyminen

Typpioksiduulin kokonaispäästöt ylittivät Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskevan E-PRTR asetuksen (166/2006) mukaisen raportoinnin kynnysarvon Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamoilla ja metaanin kokonaispäästöt ylittivät kynnysarvon Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla sekä kokonaisuutena että pelkän jätevedenkäsittelyn osalta. Blominmäen prosessin ja energiantuotannon yhteenlaskettu metaanipäästö ylitti raportoinnin kynnysarvon. Muilta osin kaasumaiset päästöt eivät ylittäneet kynnysarvoja.


Hajupäästöt

Hajujen hallinta

Jätevesien viemäröintijärjestelmässä hajuja voi vapautua verkoston tuuletusaukoista, kaivojen kansien kautta, pumppaamoilta ja paineviemärien purkukaivoista. Hajuhaittoihin reagoidaan mahdollisimman nopeasti ja hajun syytä lähdetään tutkimaan. Verkoston tuulettumista ei voida kokonaan estää, koska tällöin verkoston korroosio kiihtyy ja toisaalta verkostoon voi muodostua työturvallisuuden kannalta erittäin vaikeita olosuhteita. Tuuletusputket pyritään sijoittamaan siten, että hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset.

HSY:ssä toimii osastonrajat ylittävä hajunhallintaryhmä, jossa käydään kaikki hajuvalitukset läpi ja arvioidaan tarkempaa tilannekuvaa. Jatkuvia hajuhaittoja aiheuttaviin kohteisiin voidaan tehdä tarkempaa mittausta siirrettävillä rikkivetymittauksilla. Varsinaista hajujen hallintaa kohdalla voidaan tehdä asentamalla hajusuodattimia tai parantamalla viemärin tuuletusta. Aina hajun lähdettä ei löydetä heti, vaan lähteen löytäminen vaatii tarkempia tutkimuksia ja mittauksia. Lisäksi joskus ongelman ratkaisu voi vaatia investointia, mikä vaatii enemmän suunnittelua ja aikaa.

Hajuvalitukset

Verkostoon ja pumppaamoihin liittyvät hajuvalitukset sekä hajujen selvittelyn eteneminen ja päätös kirjataan aina vikapäiväkirjaan. Vikapäiväkirjaan kirjataan myös hajuvalitukset, jotka liittyvät kiinteistöihin. Hajun syyn selvittyä se kirjataan myös vikapäiväkirjaan. Oheinen taulukko kuvaa HSY:n viemäreistä ja pumppaamoista johtuvien valitusten määrän. Vikapäiväkirjan kirjausten perusteella HSY:n toimintaa koskevia hajuvalituksia tuli yhteensä 20 kpl vuonna 2025 (ks.Taulukko 6.2).


Taulukko 6.2 Hajuvalitukset vuonna 2025
2025
Pumppaamo
Verkosto
Puhdistamo
Yhteensä
Helsinki
0
7
0
7
Espoo
1
12
0
13
Vantaa
0
0

0
Kauniainen
0
0

0
Metsäpirtti



0
yhteensä
1
19
0
20

Hajukartoitukset

Ympäristölupien mukaan molempien puhdistamoiden hajuvaikutuksia on tarkkailtava vähintään kerran vuodessa tehtävin hajukartoituksin. Luvan mukaisesti tarkkailun on ajoituttava arvioitavissa olevan voimakkaimman hajukuorman ajalle. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen hajukuormitus ajoittuu loppukesään, kun jätevesi on lämpimimmillään.

Ramboll Finland Oy toteutti hajuselvitykset elokuussa. Tarkastelu tehtiin Viikinmäessä 13.8.2025 ja Blominmäessä 14.8.2025. Hajujen leviämistä laitosten ympäristöön tutkitaan aistinvaraisesti maastohajupaneelimenetelmällä etenemällä jätevedenpuhdistamolta poispäin tuulen alapuolella. Hajuja pysähdytään havainnoimaan noin 20–300 metrin välein. Vastaava menetelmä on ollut käytössä vuodesta 2007 alkaen. Hajua arvioitiin neliportaisella asteikolla hajuttomasta voimakkaaseen hajuun.

Samoissa havaintopisteissä käytettiin lisäksi kenttäolfaktometriä, joka soveltuu hyvin suhteellisen laimeiden hajujen mittaamiseen. Mittari perustuu kahden erillisen ilmavirran sekoittumiseen: tutkittava ilmanäyte sekoitetaan halutussa suhteessa hajuttomaan ilmaan, ja näiden kahden virtauksen suhde ilmaisee hajuyksiköiden määrän ilmassa (HY/m³). Menetelmässä ihmisen hajuaisti toimii ilmaisimena, jolloin hajun voimakkuus on suhteessa todelliseen aistimukseen eikä esim. yhdistekohtaisiin pitoisuuksiin. Olfaktometrin käyttäjän hajuaisti on todettu normaaliksi.

Viikinmäen ympäristössä havaintoja tehtiin 30 havaintopaikassa. Heikkoa hajua esiintyi yhdessä havaintopisteessä aivan puhdistamon poistoilmapiipun vieressä. Haju oli hetkellistä. Kolmessa muussa havaintopisteessä havaittiin hajua, mutta niiden hajua ei voitu tunnistaa luotettavasti puhdistamon hajuksi, vaan lähde saattoi olla myös muut hajua aiheuttavat toiminnot. Hajupitoisuutta ei saatu määritettyä olfaktometrilla. Hajupaneelin aikana tuuli oli kohtalaista, lännen ja luoteenvälistä. Keskimäärin tuulen nopeus oli 3,2 m/s. Hajupaneelin aikana ei satanut, ja lämpötila oli 18,5 °C.

Blominmäen jätevedenpuhdistamon ympäristössä tehtiin havaintoja 31 havaintopaikassa. Jätevedenpuhdistamolta peräisin olevaa hajua havaittiin heikkona kahdessa eri havaintopisteessä, kauimmillaan 860 m etäisyydellä puhdistamosta. Hajupaneelin aikana tuuli oli heikkoa, keskimäärin 1,4 m/s. Keskimääräinen lämpötila hajupaneelin aikana oli 18,0 °C. Hajupaneelin aikana ei satanut. Hajukartoitusten tulokset olivat samankaltaisia kuin aiempina vuosina.

Ympäristömelun äänitasomittaukset

Ympäristölupien mukaan puhdistamoiden aiheuttamaa melua on mitattava kolmen vuoden välein ja aina toiminnassa tapahtuneitten melua merkittävästi lisänneiden muutosten jälkeen. Ympäristömelumittaukset toteutetaan yöaikaan, jolloin taustamelu on pienimmillään.

Viikinmäen puhdistamon aiheuttaman melun keskiäänitaso LAeq ei saa olla häiriintyvissä kohteissa yli 55 dB päivällä tai yli 50 dB yöllä. Säännöllisen mittausohjelman mukaiset ympäristömelun äänitasomittaukset toteutettiin Viikinmäen puhdistamolla kesä- ja heinäkuussa 2025. Mittauksia suoritettiin yhdeksässä mittauspisteessä puhdistamoalueen reunoilla. Tulosten perusteella on mahdollista, että keskiäänitasolle asetettu raja-arvo ylittyi kahdessa mittauspisteessä. Toinen näistä mittauspisteistä sijaitsi laitoksen eteläpuolella, jossa ei ole altistuvaa asutusta. Mittaustuloksiin aiheutti epävarmuutta paikoitellen hallitseva ja jatkuva tieliikenteestä johtuva taustamelu.

Blominmäen puhdistamolla toteutettiin vielä vuonna 2025 ympäristömelun vähentämiseen liittyviä asennustöitä, ja muutosten vaikutuksia melutasoihin arvioitiin melumallin avulla. Varsinainen ympäristömelun mittaussuunnitelma laaditaan ja toimitetaan viranomaisen hyväksyttäväksi, kun suunnitellut melun vaimentamiseen liittyvät työt on toteutettu.

Viemäreissä ja jätevedenpuhdistamoilla tuholaisten torjuntaan käytetyt kemikaalit

Jätevesiviemäreissä ei tehty tuholaistorjuntaa lainkaan 2025. Torjuntaa tehdään älyansoilla ainoastaan tarvittaessa. Jätevedenpumppaamoilla tai puhdistamoilla ei ole viime vuosina tehty haittaeläinten torjuntaa.


Ke­mi­kaa­lit



Molemmilla jätevedenpuhdistamoilla käytetiin ferrosulfaattia fosforin saostukseen ja polymeeriä lietteenkäsittelyssä ja sammutettua kalkkia aktiivilieteprosessin alkaliteetin nostoon sekä metanolia denitrifikaation lisähiilenlähteenä. Blominmäen puhdistamolla käytettiin lisäksi polyalumiinikloridia ja polymeeria fosforin saostukseen ja flokkaukseen ennen kiekkosuodatusta.

Blominmäen puhdistamolla siirryttiin vuonna 2025 koejakson jälkeen sammutetun kalkin käytöstä kalsiumkarbonaatin eli jauhetun kalkkikiven käyttöön. Jauhetun kalkkikiven valmistuksen hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi kuin sammutetun kalkin hiilijalanjälki.

Kemikaalien annostelua säädetään puhdistustuloksen, kustannusten ja hiilijalanjäljen optimoimiseksi. Viikinmäen puhdistamolla metanolin ja lietteenkuivauksen polymeerin annostelu tapahtuu automaattisesti prosessimittausten perusteella. Viikinmäen puhdistamolla kalkin ja saostuskemikaalien tarvetta ja annostelua seurataan jatkuvasti ja säädetään tarvittaessa käyttöhenkilökunnan toimesta. Blominmäen puhdistamolla kemikaalien annostelu tapahtuu pääosin automaattisesti prosessimittausten perusteella. Metanolin annostelu tapahtuu Viikinmäessä denitrifikaatiosuodatukseen, Blominmäessä metanoli annostellaan pääosin denitrifikaatiosuodatukseen, mutta sitä voidaan syöttää myös aktiivilieteprosessiin.

Seuraavissa kuvaajissa (Kuva 7.1 - Kuva 7.8) on esitetty prosessikemikaalien kulutusmäärät puhdistamoilla ja suhteelliset kulutukset virtaamaa, poistettua typpi- tai fosforimäärää tai lietteen kuiva-ainemäärää kohden viimeisten viiden vuoden aikana Viikinmäen, Suomenojan ja Blominmäen puhdistamoiden osalta. Kemikaalien kulutus kuukausittain sekä kulutukset virtaamaa kohden on esitetty luvussa 22.

Taulukoissa ja kuvaajissa esitettyjen kemikaalinkulutusten lisäksi Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla käytettiin lisäalkalointiin 9 tn 50 % lipeää. Viikinmäen puhdistamolla käytettiin vaahdonestoainetta 37 tn ja Blominmäessä 13 tn. Vaahdonestoaineen pääasiallinen käyttökohde on vaahtoamisen hillitseminen mädätyksessä ja lisäksi vaahdonestoainetta käytetään linkouksessa. Blominmäen puhdistamolla käytettiin kiekkosuodatinten kemialliseen puhdistukseen 5 % suolahappoa ja 2 % natriumhypokloriittia kumpaakin 24 tn.

Kuva 7.1
Kuva 7.1 Fer­ro­sul­faa­tin vuo­si­ku­lu­tus, ton­ne­ja



Kuva 7.2
Kuva 7.2 Fer­ro­sul­faa­tin kes­ki­mää­räi­nen syöt­tö­mää­rä ja suh­teel­li­nen ku­lu­tus
Kuva 7.3
Kuva 7.3 Me­ta­no­lin vuo­si­ku­lu­tus, ton­ne­ja
Kuva 7.4
Kuva 7.4 Me­ta­no­lin kes­ki­mää­räi­nen syöt­tö­mää­rä ja suh­teel­li­nen ku­lu­tus





Kuva 7.5
Kuva 7.5 Po­ly­mee­rin vuo­si­ku­lu­tus ton­ne­ja
Kuva 7.6
Kuva 7.6 Po­ly­mee­rin suh­teel­li­nen ku­lu­tus liet­teen­kä­sit­te­lys­sä




Kuva 7.7
Kuva 7.7 Al­ka­loin­ti­ke­mi­kaa­lien vuo­si­ku­lu­tus ton­ne­ja


Kuva 7.8
Kuva 7.8 Al­ka­loin­ti­ke­mi­kaa­lien suh­teel­li­nen ku­lu­tus ja kes­ki­mää­räi­nen syöt­tö­mää­rä


Kemikaalien suhteellinen tarve vaihtelee hieman jäteveden laadun ja prosessiolosuhteiden vaihdellessa. Ferrosulfaatin kulutus Viikinmäessä on ollut tasaista tulevaan fosforikuormaan suhteutettuna. Blominmäessä ferrosulfaatin kulutus on ollut jonkin verran korkeampaa kuin Viikinmäessä mutta selvästi pienempää kuin Suomenojalla. Metanolin kulutus poistettua typpeä kohden on Viikinmäessä ollut tasaista. Blominmäessä kulutus on ollut selvästi pienempää kuin Suomenojalla, minkä syynä on se, että Blominmäessä syöttö tapahtuu pääosin denitrifikaatiosuodatukseen. Kulutus on kuitenkin selvästi suurempaa kuin Viikinmäessä, jossa tulevan jäteveden hiili-typpisuhde on edullisempi. Lisäksi Blominmäessä metanolia on syötetty myös aktiivilieteprosessiin osana typpioksiduulipäästöjen hillitsemisen tutkimusta.

Alkalointikemikaalin kulutus oli molemmilla puhdistamoilla aiempaa korkeampaa vuosina 2024 ja 2025. Vuonna 2024 kulutusta nosti kevään nitrifikaatiohäiriö ja vuonna 2025 Blominmäen osalta sekä typpioksiduulipäästöjen pienentämiseen liittyvä tutkimus että kemikaalin vaihtaminen heinäkuun alussa kalsiumhydroksidista kalsiumkarbonaatiksi. Kalsiumkarbonaatin kulutus vastaavan alkalointivaikutuksen saavuttamiseksi on n. 1,35 kertaa suurempaa. Alkalointikemikaalin kulutus Blominmäessä on suurempaa kuin Suomenojalla, jossa denitrifikaatioaste aktiivilieteprosessissa oli korkeampi lisähiilen syötön takia.


Ener­gia

HSY:n jätevedenpuhdistamoilla prosessien sivutuotteena syntyvä raakasekaliete mädätetään biokaasuksi hapettomissa olosuhteissa. Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamoilla biokaasu hyödynnetään omassa voimalaitoksessa ja sen avulla tuotetaan jätevedenpuhdistuksen vaatimaa sähkö- ja lämpöenergiaa. Pääosa kaasusta käytettiin yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon kaasumoottoreilla.

Sähköenergiaa tuotetaan molemmilla laitoksilla myös kaasumoottoreiden pakokaasulämpöä hyödyntävillä ORC-turbiineilla, aurinkovoimaloissa ja Blominmäessä lähtevän veden turbiinilla. Molemmilla laitoksilla saadaan lämpöenergiaa myös lämmöntalteenotosta. Polttoaineiden käyttö ja tuotanto on kuvattu seuraavassa taulukossa (Taulukko 8.1).


Taulukko 8.1. Kaasun, sähkön ja lämmön tuotanto sekä polttoöljyn kulutus 2025


Viikinmäki
Blominmäki
Yhteensä
Lämmöntuotanto
GWh



Kaasumoottorit (biokaasu)

26,1
9,5
35,6
Kattilat

3,6
1,2
4,9
LTO

9,5
8,2
17,7
Sähköntuotanto
GWh



Kaasumoottorit

32,3
11,9
44,2
ORC:t

0
0
0,0
Aurinkovoimala

0,19
0,43
0,6
Vesiturbiini


0,01
0,01
Varavoimakone

0
0,02
0,02
Kevyen polttoöljyn kulutus
m3
47
20
67
Tuotettu biokaasu
milj. m³
14,0
4,9
18,9


Jätevedenpuhdistamot ovat merkittäviä energian kuluttajia ja pääosassa energian kulutuksessa ovat biologisen puhdistusprosessin ylläpitoon tarvittava ilmastus, lietteen linkous ja erityyppiset pumppaukset. Maanalaisten laitosten kohdalla energiaa kuluu myös ilmanvaihtoon ja valaistukseen. Jätevedenpuhdistuksen energian kulutuksen vähentäminen samoin kuin oman uusiutuvan energian tuotannon kasvattaminen, jota puhdistamoiden tuottama energia edustaa, ovat HSY:n strategisia tavoitteita. Kuukausittaiset sähköenergian tuotanto- ja kulutustiedot vuodelta on esitetty luvussa 23.

Seuraavissa kuvissa (Kuva 8.1 - Kuva 8.6) on esitetty laitosten energiankulutukset suhteutettuna tuotantoon, käsiteltyyn jätevesimäärään, poistettuun orgaaniseen kuormaan (BOD 7ATU) ja poistettuun OCP-kuormaan. Viikinmäen sähköenergian kulutus ja ominaiskulutusarvot olivat lähellä edellisvuosien tasoa. Omavaraisuusaste jäi alle 90 %. Blominmäessä sähköenergian ominaiskulutus on kaikilla mittareilla selvästi korkeampaa kuin Viikinmäessä. Blominmäessä on korkeampi tulopumppauksen nostokorkeus ja enemmän yksikköprosesseja kuin Viikinmäessä, mutta laitoksen energiankulutuksessa on edelleen optimoitavaa. Blominmäen sähköenergian 70 % omavaraisuusasteen tavoitetta ei saavutettu myöskään vuonna 2025, ja omavaraisuusaste oli hieman edellisvuotta alhaisempi.

Kuva 8.1
Kuva 8.1 Säh­kö­ener­gian ku­lu­tus, tuo­tan­to ja oma­va­rai­suusas­te Vii­kin­mäes­sä


Kuva 8.2
Kuva 8.2 Säh­kö­ener­gian ku­lu­tus, tuo­tan­to ja oma­va­rai­suusas­te Suo­me­no­jal­la ja Blo­min­mäes­sä


Kuva 8.3
Kuva 8.3 Jä­te­ve­den­puh­dis­ta­moi­den säh­kö­ener­gian ko­ko­nais­ku­lu­tus ja oma­va­rai­suusas­te
Kuva 8.4
Kuva 8.4 Jä­te­ve­den­puh­dis­ta­moi­den säh­kö­ener­gian ku­lu­tus vir­taa­maa koh­den


Kuva 8.5
Kuva 8.5 Jä­te­ve­den­puh­dis­ta­moi­den säh­kö­ener­gian ku­lu­tus pois­tet­tua BOD7ATU -ki­loa koh­den


Kuva 8.6
Kuva 8.6 Jä­te­ve­den­puh­dis­ta­moi­den säh­kö­ener­gian ku­lu­tus pois­tet­tua OCP-ki­loa koh­den

Oheisissa kuvissa (Kuva 8.7 - Kuva 8.9) on esitetty pumppaamoiden sähköenergiankulutustietoja aluekohtaisesti, kaupunkikohtaisesti ja pumppaamotyypeittäin. Jätevedenpumppaamot (JVP) jaetaan jätevedenpuhdistamoiden mukaan viemäröintialueittain. Jätevedenpumppaamot voidaan luokitella myös kaupunkikohtaisesti maantieteellisen sijainnin perusteella. Alueella on myös hule- eli sadevesipumppaamoita (SVP), jotka eivät ole yhteydessä jätevedenpuhdistamoiden toimintaan. HSY:n hoidossa olevat sadevesipumppaamot sijaitsevat Espoon ja Vantaan alueilla. Sateinen vuosi näkyy pumppaukseen käytetyn energiankulutuksen kasvuna. Kuiva vuosi näkyi energiankulutuksen hienoisena laskuna.

Kuva 8.7
Kuva 8.7 Pump­paa­moi­den säh­kö­ener­gian­ku­lu­tus vie­mä­röin­tia­lue­koh­tai­ses­ti



Kuva 8.8
Kuva 8.8 Pump­paa­moi­den säh­kö­ener­gian­ku­lu­tus kau­pun­ki­koh­tai­ses­ti
Kuva 8.9
Kuva 8.9 Pump­paa­moi­den säh­kö­ener­gian­ku­lu­tus pump­paa­mo­tyy­peit­täin


Lie­te


Kuivattua yhdyskuntajätevesilietettä muodostui vuonna 2025 Viikinmäen puhdistamolla yhteensä 65 683 tonnia ja Blominmäessä 21 586 tonnia. Lietteen kuiva-ainepitoisuus oli molemmilla laitoksilla 30%. Kuivatun lietteen käyttötarkkailutulokset on esitetty luvussa 24.

Viikinmäen kuivatusta lietteestä kuljetettiin Sipooseen, HSY:n Metsäpirtin kompostointikentälle jatkojalostettavaksi 60 592 tonnia eli 92 % tuotannosta. Keravan ja Järvenpään kaupunkien yhteenlaskettu lietteiden laskennallinen osuus oli yhteensä 5 091 tonnia, joka kuljetettiin kaupunkien lietteenkäsittelysopimuksen mukaisesti käsiteltäväksi Nurmijärvelle Kekkilä Oy:lle.

Valtaosa Blominmäen kuivatusta lietteestä kuljetettiin Metsäpirtin kompostointikentälle Sipooseen, yhteensä 16 182 tonnia. Ämmässuolle käsittelyyn viedyn lietteen määrä oli 5 404 tonnia, eli 25 % vuoden kokonaislietemäärästä. Oheisissa kuvaajissa (Kuva 9.1 ja Kuva 9.2) esitetään sekä lietteen kokonaismäärä että kuiva-ainesmäärä tonneina.

Metsäpirtissä liete jatkojalostettiin maatalous- tai viherrakennuskäyttöön sopiviksi tuotteiksi. Menetelmänä käytettiin kompostointia. Käyttövalmiit kasvualustat valmistettiin lisäämällä kompostoituun lietteeseen käyttäjien toiveiden mukaisia lisäaineita: savensekaista hiekkaa, turvetta tai biotiittia. Metsäpirtin kompostikentän valumavedet pumpataan takaisin Viikinmäkeen. Myös Ämmässuolla lietteestä valmistettiin multatuotteita.

Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka kuukausittain on esitetty luvussa 24.

Kuva 9.1
Kuva 9.1 Kui­va­tun liet­teen mää­rä pää­kau­pun­ki­seu­dun jä­te­ve­den­puh­dis­ta­moil­la
Kuva 9.2
Kuva 9.2 Kui­va­tun liet­teen mää­rä kui­va-ai­nee­na pää­kau­pun­ki­seu­dun jä­te­ve­den­puh­dis­ta­moil­la



Jät­teet

Välppäjäte ja hiekka

Viemäriverkoston kautta pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoille päätyy vuosittain noin 1 000 tonnia kiinteää, viemäriin kuulumatonta ainesta. Jätevedenpuhdistuksen mekaanisessa vaiheessa kiinteät aineet poistetaan siten, että sekajäte eli välpe poistetaan ensin ja sen jälkeen hiekka erotellaan vedestä. Näin jätevedenpuhdistusprosessia ei kuormiteta ylimääräisellä kiintoaineella, joka voi aiheuttaa tukkeumia ja laitteistojen ja putkistojen kulumista. Viikinmäen tapauksessa välppäys on yksivaiheinen keskikarkeavälppäys (10 mm), Blominmäessä on käytössä yksivaiheinen hienovälppäys levynauhavälpillä, joiden reikäkoko on 6 mm.

Välpe toimitetaan Vantaan Energian jätevoimalaan. Hiekka pestään ja pesussa irtoava orgaaninen aines palautetaan jätevesiprosessiin. Pesty hiekkajäte kuljetetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen molemmilta puhdistamoilta.

Viikinmäessä tyhjennettiin huoltotöiden vuoksi yksi mädättämölinja, ja säiliöiden pohjalle kertynyttä hiekansekaista kiintoainetta kuljetettiin 467 tonnia Forssaan Envor Group Oy:lle.

Oheisissa kuvaajissa esitetään hiekan (Kuva 10.1) ja välppäjätteen (Kuva 10.2) määrät viiden viime vuoden aikana.

Kuva 10.1
Kuva 10.1 Hie­kan mää­rä pää­kau­pun­ki­seu­dun jä­te­ve­den­puh­dis­ta­moil­la




Kuva 10.2
Kuva 10.2 Välp­pä­jät­teen mää­rä pää­kau­pun­ki­seu­dun jä­te­ve­den­puh­dis­ta­moil­la

Muut jätejakeet ja vaarallinen jäte

Kuusakoski Oy ja Lassila & Tikanoja kuljettavat pääosan tavanomaisesta puhdistamoilla syntyvästä jätteestä omiin käsittelylaitoksiinsa. Näitä jätejakeita ovat esim. metallijäte sekä rakentamisessa ja purkamisessa syntyvä puu. Vaaralliset jätteet viedään pääosin käsiteltäväksi NG Nordicille Riihimäelle, näistä merkittävimmät erät ovat voiteluöljyistä peräisin. Sekajäte viedään Vantaan jätevoimalaan. Taulukko vuoden 2025 jätemääristä on esitetty luvussa 25.

Häi­riö­ti­lan­teet ja ris­kien hal­lin­ta

Häiriötilanteet

Vuonna 2025 HSY:n jätevedenpuhdistamoilla tai verkostoissa ei ollut merkittäviä häiriötilanteita.

Riskien hallinnan kehittäminen

Sanitation Safety Plan

Jätevesihuollosta aiheutuvien ympäristö- ja terveysriskejä hallitaan HSY:ssä Sanitation Safety Plan (SSP) -työkalulla. Työkaluun luodaan suunnitelma, joka sisältää ympäristö- ja terveysriskien tunnistamisen, arvioinnin ja hallintakeinojen sekä toimenpiteiden määrittämisen. Työssä otetaan huomioon toiminnot jätevesiviemäriverkostossa, jätevedenpumppaamoilla ja jätevedenpuhdistamoilla. Työkalu on yleisesti käytössä jätevesihuollon alalla koko Suomessa.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ja jätevesipumppaamojen SSP-suunnitelmat on laadittu ensimmäisen kerran vuosina 2012–2013, ja niitä päivitetään säännöllisesti. Viimeisin koko järjestelmän päivitys tehtiin vuonna 2024. Blominmäen puhdistamon SSP-suunnitelma riskinarvioineen toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2024. Vuoden 2025 aikana seurattiin riskinarvioinnissa asetettujen toimenpiteiden toteutumista.

Viemäröinnin SSP-suunnitelma päivitetään seuraavan kerran vuonna 2026. Tavoitteena on tarkastella viemäröinnin nykytilaa ja päivittää mahdollisia riskejä, jotta viemäriylivuotoja saadaan entisestään vähennettyä.

Myös muiden HSY:n puhdistamoille jätevettä johtavien vesihuoltolaitosten tulee hallita jätevesiriskejään SSP:n tai jonkin muun työkalun avulla. HSY:lle toimitettujen tietojen perusteella kaikilla em. vesihuoltolaitoksilla on riskienhallinnan järjestelmä, jota päivitetään säännöllisesti. Tarkemmat tiedot muiden kuntien SSP:n tilanteesta on esitetty kappaleen 13.2.1 taulukoissa.

Prosessiturvallisuusjärjestelmä

Viikinmäen ja Blominmäen jätevedenpuhdistamoilla on Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) myöntämä lupa käsitellä vaarallisia kemikaaleja. Tukes edellyttää valvomiltaan laitoksilta prosessiturvallisuuden johtamisjärjestelmää, jonka kehittäminen aloitettiin vuoden 2024 alussa. Vuoden 2025 aikana laadittiin HSY:n prosessiturvallisuuden käsikirja, määritettiin prosessiturvallisuudelle KPI-mittarit, edistettiin prosessiturvallisuuden kannalta kriittisten laitteiden merkitsemistä kunnossapitojärjestelmään ja koulutettiin henkilöstöä verkkokoulutuksella.

Varautuminen

Vuonna 2025 jatkettiin harjoitus- ja koulutusstrategian suunnittelua tarkentamalla varautumiskoulutusten ja harjoitusten sisältöjä ja laadittiin harjoitussuunnitelma harjoitusstrategian pohjalta. Lisäksi kehitettiin varautumiseen liittyvää dokumentaatiota ja häiriötilanneviestintää. HSY-tasolla keskityttiin mm. valmiussuunnitteluun sekä varautumiseen hankintojen näkökulmasta.


Suo­me­no­jan puh­dis­ta­mon pur­ka­mi­nen



Jäteveden käsittely päättyi Suomenojan jätevedenpuhdistamolla tammikuussa 2023. Ympäristöluvan mukainen lopputarkastus pidettiin kaksiosaisena syys- ja marraskuussa 2023, ja lopputarkastuksen tarkastuskertomuksessa edellytetyt lisätiedot toimitettiin viranomaiselle elokuussa 2024.

Suomenojan puhdistamoalueen purkutyöt aloitettiin kesällä 2024. Purkutyöt ovat edenneet pääosin suunnitelman mukaisesti, ja vuoden loppuun 2025 mennessä purkutyö oli lähes valmis. HSY:n vuokrasopimusta alueella jatkettiin päättymään maaliskuun lopussa 2026, johon mennessä purkutyön arvioitiin päättyvän. Jätevedenpuhdistamon käyttökelpoisia laitteita on toimitettu Ukrainaan paikallisten vesihuoltolaitosten käyttöön vuosina 2023 ja 2024.

Kuva12.1 Suomenoja 2025 kk
Suomenojan jätevedenpuhdistamon purkutyömaata kesällä 2025.


Toi­min­nan ke­hit­tä­mi­nen

Tutkimus- ja kehityshankkeet

Puhdistusprosessin typpioksiduulipäästöjen tutkimus ja vähentäminen

Typpioksiduuli (N2O) on biologisen typenpoiston sivutuotteena muodostuva vaikutukseltaan merkittävä kasvihuonekaasu. Prosessista vapautuva typpioksiduuli muodostaa suurimman osan jätevedenpuhdistuksen hiilijalanjäljestä. HSY:n molemmilla jätevedenpuhdistamoilla on jatkuvatoimiset typpioksiduulin päästömittauslaitteet, joista ensimmäinen on asennettu Viikinmäkeen vuonna 2012 ja toinen Blominmäkeen vuonna 2022, heti puhdistamon käynnistämisestä alkaen.

HSY on tehnyt kansainvälisesti merkittävää tutkimustyötä jätevedenpuhdistuksen kasvihuonekaasupäästöihin liittyen sekä sitoutunut päästöjen vähentämiseen. Vuoden 2025 aikana tutkimusta jatkettiin toteuttamalla täyden mittakaavan koeajoja molemmilla puhdistamoilla. Täyden mittakaavan koeajoissa tarkasteltiin mm. ilmastuksen ajotapojen, lieteiän sekä alkalointi- ja lisähiilikemikaalien syötön vaikutuksia aktiivilieteprosessin kasvihuonekaasupäästöihin. Tutkimusten tuloksia esiteltiin aktiivisesti alan kansallisissa ja kansainvälisissä tilaisuuksissa.

Vuonna 2025 Viikinmäen aktiivilieteprosessiin asennettiin jatkuvatoiminen nitriittitypen mittaus, jota hyödynnetään sekä prosessin ohjauksessa että tutkimuksessa. Aiempien tutkimustulosten perusteella aktiivilieteprosessin nitriittitypen pitoisuus on yhteydessä typenpoistoprosessin häiriöihin ja typpioksiduulipäästöihin. Jatkuvatoimisen nitriittimittauksen avulla mahdolliset typenpoistoprosessin häiriötilanteet voidaan ehkäistä aiempaa tehokkaammin. Lisäksi saadaan uutta tietoa typenpoistoprosessin toiminnasta myös kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta.

HSY:n oman tutkimustyön lisäksi jatkettiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävää yhteistyötä Aalto-yliopiston hankkeissa, joissa tutkitaan aktiivilietteen mikrobipopulaatiota sekä digitaalisen kaksosen hyödyntämistä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä.

Jäteveden ravinteiden ja hiilen kierrätys

Jäteveden sisältämien ravinteiden ja hiilen uusia talteenottomahdollisuuksia on kehitetty RAHI-hankkeissa. Kehitystyö jatkui vuonna 2025 Ympäristöministeriön osin rahoittamassa RAHI 2- ja RAHI 3-hankkeessa. RAHI 3 -hanke käynnistyi marraskuussa 2025 ja päättyy lokakuussa 2026.

Vuoden 2025 aikana jatkettiin fosforin talteenottoon kehitetyn RAVITA-prosessin optimointia sekä laboratorio- että pilot-mittakaavassa. Työssä keskityttiin erityisesti prosessin sisäisten kemikaalikiertojen tarkasteluun, ja laboratoriomittakaavan koelaitteistolla toteutettiin pitkäkestoinen jatkuvatoiminen koeajo.

Jätevesilietteen pyrolyysikäsittelyllä tuotetun lietehiilen erilaisia jatkokäyttömahdollisuuksia tarkasteltiin laajemmin vuoden 2025 aikana laaditussa selvityksessä. Työssä keskityttiin kolmeen pääasialliseen loppukäyttöön: maanparannus- ja lannoitekäyttöön, suodatusmateriaalina hyödyntämiseen sekä teollisuuden raaka-aineena ja erityisesti sementin korvaajana betonin valmistuksessa. Selvityksen perusteella lietehiilelle potentiaalisin markkina on maanparannus- ja lannoitekäytössä, sillä lietehiili sisältää runsaasti fosforia ja hiiltä. Selvityksen perusteella lietehiili voi olla mahdollinen myös suodatusmateriaalina tai teollisuuden raaka-aineena, mutta lietehiilen käyttöturvallisuuden ja stabiilisuuden varmistaminen edellyttää vielä lisätutkimuksia.

HSY tarkasteli lietehiilen käyttökelpoisuutta jäteveden haitallisten aineiden poistamisessa omana tutkimustyönään vuoden aikana. Laboratoriomittakaavan kokeissa tutkittiin mm. aktivoimattoman ja aktivoidun lietehiilen toimintaa adsorptiomateriaalina. Tulosten perusteella aktivoitu lietehiili poistaa haitallisia aineita tehokkaasti, mutta lietehiilen vaatima regenerointiväli on huomattavasti kaupallisia aktiivihiiliä lyhyempi. Koetulosten perusteella lietehiilestä liukenee käsiteltävään veteen myös fosforia, mikä ei ole tässä käyttötarkoituksessa toivottavaa.

HSY:n jätevedenpuhdistus oli edelleen vuonna 2025 mukana lisäksi Aalto-yliopiston tutkimushankkeessa, jossa selvitettiin jäteveden fosforin esiintymistä ja hyödyntämistä vivianiittimuodossa. Tutkimuksessa on vertailtu vivianiittimuotoisen fosforiyhdisteen muodostumista sekä HSY:n Viikinmäen että Pariisin Seine Avalin jätevedenpuhdistamoilla. Tutkimukseen liittyvä väitöskirjatyö valmistuu vuonna 2026.

Muut tutkimus- ja kehittämishankkeet

Puhdistusprosessien nykyistä toimintaa pyritään kehittämään jatkuvasti. Vuoden aikana tarkasteltiin mm. vaihtoehtoisten kemikaalien käyttöä puhdistusprosesseissa ja kehitettiin kemikaloinnin ohjausta. Viikinmäen puhdistamon yhdelle käsittelylinjalle asennettiin koekäyttöön palautuslietettä käsittelevä hydrosykloni, jonka avulla voidaan mahdollisesti parantaa mm. aktiivilietteen laskeutuvuutta ja puhdistusprosessin toimintavarmuutta.

Vuoden 2025 aikana jätevedenpuhdistusosastolla laadittiin kaksi opinnäytetyötä. Toisessa opinnäytetyössä tutkittiin fosforin poiston tehostamisen yhdistämistä haitallisten aineiden poistoon. Työssä toteutettiin koeajoja Viikinmäen pilot-mittakaavan aktiivihiilisuodattimilla. Tulosten perusteella fosforin jälkisaostuksen yhdistäminen aktiivihiilisuodatukseen on lupaava vaihtoehto erillisen yksikköprosessin sijaan. Toisessa vuoden aikana laaditussa opinnäytetyössä optimoitiin Blominmäen jälkisaostuksen ja kiekkosuodatuksen toimintaa. Loppuvuonna 2025 käynnistettiin lisäksi mikrobiologian alan opinnäytetyö, jossa tarkastellaan jätevesilietteen mädätysprosessin mikrobiyhteisöä ja sen yhteyksiä prosessin toimintaan.

HSY osallistui marraskuussa 2025 Junction Hackathon -tapahtumaan yhteisellä haasteella Valmet Automation Oy:n kanssa. Hackathonissa koodaajatiimeillä on 48 h aikaa valmistella ratkaisu valitsemiinsa haasteisiin. HSY:n haasteessa tehtävänä oli optimoida Blominmäen jätevedenpuhdistamon tulopumppausta siten, että useat energian kulutusta, käyttökustannuksia ja prosessin toimintaa koskevat reunaehdot täyttyvät samanaikaisesti. HSY:n haasteeseen tarttui kaikkiaan 16 tiimiä, joista yksi sijoittui kärkisijoille tiimien keskinäisessä äänestyksessä. Ratkaisuissa hyödynnettiin sekä tekoälyagentteja että perinteisiä optimointityökaluja. Parhaiden ratkaisujen jatkokehityspotentiaalia tutkitaan vuonna 2026 yhdessä tekijöiden ja Valmetin kanssa.

Verkostojen hallinta ja kehittäminen

Vuotovesien vähentäminen HSY:n viemäröintialueella

Vuotovesiä pääsee jätevesiviemäreihin rankkasateilla ja lumien sulamisen yhteydessä silloin, kun aluekuivatus ei toimi kunnolla ja hulevedet löytävät reitin huonokuntoisiin jätevesiviemäreihin. Vesistöjen pinnannousu voi aiheuttaa suoraa vuotoa jätevesiviemäriin, jos kaivot jäävät kokonaan veden alle ja vuotavat esimerkiksi saumoista sisäänpäin. Vuotovedet aiheuttavat ongelmia viemäriverkostossa, pumppaamoilla ja jätevedenpuhdistamoilla. Kun viemäröintijärjestelmän kapasiteetti ylittyy, kasvaa riski sekä jäteveden ylivuodoille ympäristöön että kiinteistöjen kellaritulville. Puhdistamot voivat joutua juoksuttamaan jätevettä osittain puhdistusprosessin ohi. Vuotovedet myös lisäävät energian- ja kemikaalienkulutusta pumppaamoilla ja puhdistamoilla. HSY:n vuotovesien vähentämistoimenpiteitä ohjaa jätevesijärjestelmän vuotohallintastrategia (päivitetty 2022).

Vuoden 2025 aikana HSY:n toiminta-alueella jätevesiverkostoa saneerattiin noin 23 km. Pitkäjärven alueella, jossa on tapahtunut rankkasateilla jätevesiylivuotoja järveen, saneerattiin Viiskorpi-Nepperi välinen viemärilinja ja aloitettiin Nepperi-Järvenperä viemärilinjan saneeraus. Näiden hankkeiden jälkeen vuotavimmat viemäriosuudet Pitkäjärven lähistöllä on saneerattu. Verkostosaneeraushankkeiden lisäksi urakoitsijat korjasivat erillisenä kaivojensaneeraushankkeena yli 100 kaivoa, joissa oli havaittu juuria tai merkittäviä vuotokohtia. HSY:n omana työnä vuotavia jätevesikaivoja korjattiin 15 kpl.

Jätevesiverkostoa tutkittiin perinteisellä viemärikuvauksella noin 61 km. Viemäriverkoston vuotovesitutkimukset saatiin valmiiksi Vantaan Petikossa ja Myllymäessä, Espoon Friisilässä ja Niittykummussa sekä Helsingin Pukinmäessä. Vuoden 2025 aikana teetettiin myös HSY:n alueen viemärikaivoille vuotoriskiarvio paikkatietoanalyysillä. Eniten riskipisteitä saaneet kaivot lisätään vuoden 2026 kaivotarkastusohjelmaan.

Vuoden 2025 aikana pilotoitiin viemäreiden tiiveyskokeita osana urakoiden laadunvalvontaa. Jatkossa tiiveyskokeiden laajuutta arvioidaan tapauskohtaisesti. Esimerkiksi vesistöjen läheisyydessä ja paineellisen pohjaveden alueilla on syytä tehdä enemmän tiiveyskokeita, kun taas hyvin kuivatetuilla alueilla riittää pistokoeluonteiset kokeet.

Merivettä pääsee viemäriverkkoon Helsingin kantakaupungin alueella, mutta vuotokohtia on vaikea löytää, koska mittauksia ei ole kantakaupungin alueella kovin tiheästi ja vuotokohteeseen on päästävä silloin, kun merivesi on tarpeeksi korkealla. Vuonna 2024 etsittiin Eteläsataman pumppaamon valuma-alueelta vuotokohtia pumppaamon virtaamatietojen perusteella ja onnistuttiin Helsingin Sataman yhteistyön avulla paikantamaan määrällisesti merkittäviä vuotovesilähteitä. Kohteet korjattiin vuoden 2025 aikana, ja arvio vuosittaisesta vuotovesimäärän vähentymisestä on yli 100 000 m 3.

Viemäriverkon vuotovesien arvioinnissa on suurta epävarmuutta mittausalueiden laajuuden takia. Viemäröinnin aluemittausjärjestelmän kehittäminen edistyi vuoden 2025 aikana, ja viemäriverkostoon lisätään vuoden 2026 aikana 30 kiinteää ja 10 siirrettävää pintamittauskohdetta. Kun mittaustietoa saadaan lisää, voidaan toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioida luotettavammin.

Oheisiin taulukoihin (Taulukko 13.1 ja Taulukko 13.2) on koottu HSY-alueen lisäksi myös muut viemäröintialueiden vuotovesiä vähentävät toimet.

Taulukko 13.1 Vuotovesiä vähentävät toimet Viikinmäen viemäröintialueella
Viikinmäen viemäröintialue
Viemärisaneeraus (m)
Erillinen kaivojen korjaus (kpl)
Saneeratut pumppaamot (kpl)
Vuotovesi %
Verkostopituus (sis. tunnelit) km
Viemäröinnin riskienhallinta ja viimeisin päivitysajankohta
Muut toimenpiteet/lisätietoa
Helsinki
5600 m menetelmäsaneeraus, 17500 m kaivamalla saneeraus
45
8
39
1163
SSP päivitetään vuonna 2026
Viemärin TV-kuvaus 34 km.
Itä-Vantaa
130 m menetelmäsaneeraus, 4230 m kaivamalla saneeraus
0
4
26
529
SSP päivitetään vuonna 2026
Viemärin TV-kuvaus 6 km. Keskitytty riskikohteiden kuvaukseen. TV-kuvauksen lisäksi alueilla on tehty zoom-kuvauksia.
Sipoo
1050 m
21
1
24,2
455
SSP päivitetään 2026, varautumissuunnitelma päivitetty 2023, valmiussuunnitelma 2023
Verkoston saneerausohjelmaa päivitetään jatkuvasti. Koko viettoviemäriverkko kuvataan 5 vuoden syklillä läpi. Vuonna 2025 kuvattu noin 40 km viemäriä.
Pornainen
0m
0
0
0
0
SSP tehdään kevään 2026 aikana. Varautumissuunitelma on.
Viemärikuvaus 2,0 km.
Mäntsälä
191m
11
1
41
33,9
SSP päivitetty 2025. Varautumissuunitelma on.
Uutta viemäriverkostoa rakennettu 390 m. Rakennettu virtausmittauskaivot 2 kpl Mäntsälän ja Tuusulan rajalle.
Kerava
0
0
1
36
141
SSP on edennyt, mutta yhä kesken. Varautumissuunitelma on olemassa ja päivitetty 2025.
Verkoston saneerausohjelma päivitetty 2020, aluesaneeraus investointiohjelmassa tälle vuodelle
Tuusula
2100 m sujuttamalla, 1800 m kaivamalla
104
4
35
398
SSP päivitetty 2025. Varautumissuunnitelma päivitetty 2025. Valmiussuunnitelma tehty 2025.
Saneerausohjelma 2026-2045 valmistunut. Viemärikuvaus n. 20km
KUVES


0
2,0
40,2
Varautumissuunnitelma päivitetty 2022 ja SSP tehty 2022. SSP uuden version tarkastus kesken.

Järvenpää
1575 m
0
0
42
206
Valmiussuunnitelma ja häiriötilanneohjeistus ovat ajantasalla. SSP vuodesta 2017, SSP päivitetty kesällä 2025.
Uutta jätevesiviemärilinjaa saneerauksen lisäksi rakennettu n. 890 m. Uutta hulevesilinjaa rakennettu 1300 m, saneerattua 1370 m. Viemärikuvaus 2,5 km jätevesiviemärin osalta, 0,9 km hulevesiviemärin osalta, yhteensä 3,4 km.


Taulukko 13.2 Vuotovesiä vähentävät toimet Blominmäen viemäröintialueella
Blominmäen viemäröintialue
Viemärisaneeraus (m)
Erillinen kaivojen korjaus (kpl)
Saneeratut pumppaamot (kpl)
Vuotovesi %
Verkostopituus (sis. tunnelit) km
Viemäröinnin riskienhallinta ja viimeisin päivitysajankohta
Muut toimenpiteet/lisätietoa
Espoo ja Kauniainen
3700 m menetelmäsaneeraus, 5700 m kaivamalla saneeraus
53
10
33
1016
SSP päivitetään vuonna 2026
Viemärin TV-kuvaus 15 km.
Länsi-Vantaa
40 m menetelmäsaneeraus, 4270 m kaivamalla saneeraus
20
3
26
263
SSP päivitetään vuonna 2026
Viemärin TV-kuvaus 6 km. Keskitytty riskikohteiden kuvaukseen. TV-kuvauksen lisäksi alueilla on tehty zoom-kuvauksia.
Kirkkonummi
1817 m, josta noin 654 m sukitettiin pääviemäriä ja 0,56 km korjattiin pantarkorjauksilla
55 kpl
2
35,2
293
Tiedotus- ja varautumissuunnitelma olemassa SSP päivitetään 2026-2027
Viemärikuvaus 52,5 km, pääosin zoom-kuvauksina. Saneerausten lisäksi uutta viemäriverkostoa on rakennettu noin 6km. Kaksi vesiosuuskuntaa siirtyi meille 1.1.2025 alkaen, pääasiassa paineviemäriä. Omaisuudenhallinta suunnitelma päivittyy tänä vuonna.
Siuntio
Uusittu n. 400m viemäriä ja n. 20 kaivoa + 26 tarkastusputkea kaivamalla Sudenkaaren alueella 3. vaiheessa, eriytetty aluella kiinteistöjen hule ja jätevesiviemärit, rakennettu / uusittu hulevesiverkostoa n. 500 m ja uusittu kiinteistöjen hulevesi ja viemäriliitos -kaivot sekä 3. urakka-alueen betoniset tonttiviemärit uusittu muovisiksi. varmistettu ettei alueen kiinteistöillä ole hulevesikytkentöjä jätevesiviemäriin.
12
1
26
93
Riskien arviointi- ja hallintajärjestelmä käytössä ja saneeraus-suunnitelmaa päivitetään jatkuvasti
Kehittämissuunnitelma päivitetty 2025, varautumissuunnitelma 2024, sähkökatkohin varautumisesta 2024. Sudenkaaren alueen ( Vesi,viemäri ja hulevesi ) toteutus aloitettu v. 2023 alue n.1,6 km2, toteutus 4; ssä vaiheessa 1.vaihe valmistunut 2023 loppuvuodesta, 2. vaihe alkuvuodesta v. 2025. 3. vaihe valmistui alkutalvi 2025 Viemärikuvausta 600m.+ Zoom kuvaus 3400 m. + kevyt kaivotutkimus 110 kpl. Syksyllä 2024 aloitettu Timalantien viemäriverkoston parannustyöt, valmistui 5.2025. Pikkalan Rock alue rakenteilla, verkostopituus kasvanut.

Sekaviemäriverkon ylivuotojen vähentäminen

Helsingin kantakaupungissa on noin 210 km sekaviemäriä. Sekaviemäröidyllä alueella sade- ja sulamisvedet ohjautuvat samaan putkeen jäteveden kanssa ja ne johdetaan samaa verkostoa pitkin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn. Sateiden ja sulamiskausien aikana sekaviemäriverkoston alueella syntyy ylivuotoja, jotka kuormittavat rannikkovesiä.

HSY:n pitkän aikavälin tavoitteena on eriyttää sekaviemäröinti erillisiksi jäte- ja hulevesiviemäreiksi verkostojen saneeraus- ja muutoshankkeiden yhteydessä. Eriyttämistä myös edellytetään Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa. Työ on hidasta, koska alueen viemäriverkoston muuttaminen erillisiksi jätevesiviemäreiksi ja hulevesiviemäreiksi vaatii aikaa, investointipäätöksiä sekä yhteistyötä kaupungin kanssa.

Herttoniemessä jatkui laajan investointihankekokonaisuuden toteuttaminen, jossa eriytetään noin 28 ha sekaviemärin valuma-alueesta ja mahdollistetaan noin 130 ha valuma-alueen eriyttäminen. Alueen eriyttäminen vähentää säännöllisesti tapahtuvia ylivuotoja mereen.

Ylivuotoja voidaan vähentää myös tunneleilla ja joissain kohteissa se on perusteltua, jos eriyttäminen ei ole lähitulevaisuudessa realistista ja jos tunnelilla parannetaan viemäriverkoston toimintavarmuutta. Esplanadin tunnelin rakentamistyöt aloitettiin vuoden 2025 aikana. Tunnelilla vähennetään merkittävästi Kauppatorin ja Eteläsataman ylivuotoja, jotka aiheuttavat HSY:n toiminta-alueella suurimman viemäriverkostosta aiheutuvan kuormituksen mereen.

Yh­teis­kun­ta­vas­tuu ja si­dos­ryh­mäyh­teis­työ

Ympäristökasvatus ja vierailut

HSY tukee nuorten ympäristökasvatusta tarjoamalla peruskoululaisille ja opiskelijoille mahdollisuuden vierailla jätevedenpuhdistamoilla. Vierailun aikana tutustutaan viemäröintijärjestelmän toimintaan, jätevedenpuhdistamoiden prosesseihin ja jäteveden ympäristövaikutuksiin. Vierailu voi keskittyä myös esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantoon. Opiskelijavierailuja tehdään enimmäkseen yläkouluista, mutta paljon myös toisen asteen oppilaitoksista, ammattikorkeakouluista ja yliopistoista.

Jätevedenpuhdistamoille tehdään paljon myös asiantuntijavierailuja. Vierailijat ovat tyypillisesti ympäristö- ja kunta-alan asiantuntijoita, tekniikan alan yritysten edustajia, tutkijoita, toimittajia ja ympäristö- ja tekniikan alan opiskelijoita. Uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo kiinnosti sekä asiantuntijaryhmiä että lähiympäristön asukkaita. Koululaisvierailuja järjestettiin Viikinmäen lisäksi myös Blominmäessä, mutta Viikinmäki on jatkossakin ensisijainen vierailukohde.

Vuonna 2025 koululaisia ja muita yleisesittelyvierailulle osallistuvia oli lähes 2400, ja asiantuntijavieraita yli 800. Merkittävä osa asiantuntijavierailuista on ulkomaisia delegaatioita, joten HSY:n jätevedenpuhdistamot toimivat suomalaisen vesiosaamisen tärkeinä näyteikkunoina maailmalle.

Kansanterveydellinen tutkimus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee suomalaisten kaupunkien jätevesistä virusseurantaa, jonka tarkoituksena on havaita ja torjua mahdollisia hengitystie- ja poliovirustartuntoja. Viikinmäen ja Blominmäen jätevedenpuhdistamoilta kerättiin näytteitä virusseurantoihin säännöllisesti vuoden jälleen 2025 aikana. Lisätietoa tutkimustuloksista löytyy THL:n www-sivustolta https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/seurantajarjestelmat-ja-rekisterit/jatevesiseuranta.

Mikrobilääkeresistenssitutkimuksen osalta molemmat HSY:n puhdistamot olivat mukana THL:n hankkeessa, jossa pilotoidaan kansallista mikrobilääkeresistenssin seurantaa. Hankkeeseen toimitettiin puhdistamolle tulevan ja puhdistamolla käsitellyn jäteveden näytteitä. Blominmäen jätevedenpuhdistamolta toimitettiin alkuvuonna 2025 tulevan ja lähtevän jäteveden näytteitä myös hankkeeseen, jossa mikrobilääkeresistenssiä seurattiin usealta eurooppalaiselta yhdyskuntajätevedenpuhdistamolta. Hanketta koordinoi Resistomap Oy.

Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamot ovat olleet mukana THL:n valtakunnallisessa tutkimuksessa, jossa kartoitetaan huumausainejäämien pitoisuuksia jätevedessä eri kaupungeissa. Tutkimus on osa Euroopan huumeseurantakeskuksen kansainvälistä seurantaa, joka on jatkunut vuodesta 2012 alkaen. Lisätietoa THL:n suorittamasta huumausaineiden jätevesiseurannasta löytyy osoitteesta https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/jatevesitutkimus.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon raakalietteestä ja kuivatusta lietteestä on otettu näytteitä vuodesta 2009 alkaen Säteilyturvakeskuksen (STUK) ympäristön säteilyvalvontaa varten. Näytteet kerätään kaksi kertaa vuodessa. Monet ympäristöön kulkeutuneet radionuklidit voidaan havaita jätevesilietteestä, sillä puhdistusprosessissa lietteeseen rikastuu jätevedessä olevia radionuklideja. Viikinmäen lietteessä havaitaan radionuklideja, jotka ovat peräisin mm. Tšernobylin onnettomuudesta, lääkinnällisestä radioisotooppien käytöstä sekä luonnosta. Tutkimalla lietteitä saadaan myös tietoa radionuklidien kulkeutumisesta ympäristössä.

Ym­pä­ris­tö­lu­vat

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon raakalietteestä ja kuivatusta lietteestä on otettu näytteitä vuodesta 2009 alkaen Säteilyturvakeskuksen (STUK) ympäristön säteilyvalvontaa varten. Näytteet kerätään kaksi kertaa vuodessa. Monet ympäristöön kulkeutuneet radionuklidit voidaan havaita jätevesilietteestä, sillä puhdistusprosessissa lietteeseen rikastuu jätevedessä olevia radionuklideja. Viikinmäen lietteessä havaitaan radionuklideja, jotka ovat peräisin mm. Tšernobylin onnettomuudesta, lääkinnällisestä radioisotooppien käytöstä sekä luonnosta. Tutkimalla lietteitä saadaan myös tietoa radionuklidien kulkeutumisesta ympäristössä.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut jätevedenpuhdistusta koskevat ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2025 seuraaviin päätöksiin:

  • Ympäristölupa Nro 240/2015/2 (Dnro ESAVI/341/04.08/2013)
  • Viikinmäen energiantuotantolaitos on rekisteröity 16.2.2023 Helsingin kaupungin ympäristötietojärjestelmään tunnistenumerolla HEL 2024-000462 T 11 01 00 05

Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2025 seuraavaan päätökseen:

  • Ympäristölupa Nro 239/2015/2 (Dnro ESAVI/340/04.08/2013)

Blominmäen jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2025 seuraaviin päätöksiin:

  • Ympäristölupa Nro 238/2015/2 (Dnro ESAVI/339/04.08/2013)
  • Blominmäen jätevedenpuhdistamon purkujärjestelyt, päätös nro 78/2020 (Dnro ESAVI/865/2018)
  • Blominmäen jätevedenpuhdistamon purkujärjestelyt VHO 21/0121/3 (Dnro 00460/20/5110)
  • Blominmäen jätevedenpuhdistamon energiantuotantolaitos on rekisteröity Espoon kaupungin ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 6.3.2024 (Dnro 876/11.01.00/2024)

Käyt­tö­tark­kai­lun tu­lok­set

Käyttötarkkailun tulokset on koottuna oheisiin taulukoihin:


Taulukko 16.1. Viikkovirtaamat Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla 2025
Viikko nro
Alkaa

Päättyy
Tulovirtaama
Q max
Q min




m³/vko
m³/d
m³/d
1
30.12.2024
-
5.1.2025
2 562 721
455 591
303 265
2
6.1.2025
-
12.1.2025
2 177 457
356 856
272 558
3
13.1.2025
-
19.1.2025
2 517 331
415 486
310 168
4
20.1.2025
-
26.1.2025
2 369 066
378 740
309 634
5
27.1.2025
-
2.2.2025
2 804 928
476 582
351 346
6
3.2.2025
-
9.2.2025
2 198 545
337 027
269 544
7
10.2.2025
-
16.2.2025
1 820 616
273 084
235 522
8
17.2.2025
-
23.2.2025
1 674 503
250 329
228 794
9
24.2.2025
-
2.3.2025
1 779 883
272 071
237 747
10
3.3.2025
-
9.3.2025
1 844 465
288 791
252 429
11
10.3.2025
-
16.3.2025
1 796 322
263 625
241 174
12
17.3.2025
-
23.3.2025
1 721 241
258 183
226 800
13
24.3.2025
-
30.3.2025
1 703 241
251 610
233 388
14
31.3.2025
-
6.4.2025
1 657 474
246 315
221 394
15
7.4.2025
-
13.4.2025
1 684 768
260 778
218 715
16
14.4.2025
-
20.4.2025
1 716 481
399 840
203 311
17
21.4.2025
-
27.4.2025
2 031 448
365 384
247 520
18
28.4.2025
-
4.5.2025
1 748 227
269 018
227 448
19
5.5.2025
-
11.5.2025
1 702 598
272 313
224 895
20
12.5.2025
-
18.5.2025
1 653 132
247 746
220 049
21
19.5.2025
-
25.5.2025
1 671 737
284 829
223 965
22
26.5.2025
-
1.6.2025
1 560 744
236 028
204 167
23
2.6.2025
-
8.6.2025
1 617 821
272 623
206 766
24
9.6.2025
-
15.6.2025
1 860 861
316 368
206 477
25
16.6.2025
-
22.6.2025
1 786 489
299 257
205 697
26
23.6.2025
-
29.6.2025
2 051 863
330 893
238 696
27
30.6.2025
-
6.7.2025
1 819 460
340 614
227 678
28
7.7.2025
-
13.7.2025
2 540 929
628 353
252 363
29
14.7.2025
-
20.7.2025
1 588 662
247 076
204 142
30
21.7.2025
-
27.7.2025
1 536 263
252 747
202 899
31
28.7.2025
-
3.8.2025
1 679 674
309 317
219 162
32
4.8.2025
-
10.8.2025
2 074 978
470 400
237 141
33
11.8.2025
-
17.8.2025
1 700 861
287 108
213 220
34
18.8.2025
-
24.8.2025
1 571 931
233 202
215 005
35
25.8.2025
-
31.8.2025
1 670 345
280 476
221 869
36
1.9.2025
-
7.9.2025
1 587 927
249 108
217 088
37
8.9.2025
-
14.9.2025
1 751 632
346 716
220 862
38
15.9.2025
-
21.9.2025
2 499 032
491 740
263 425
39
22.9.2025
-
28.9.2025
1 783 836
294 717
221 742
40
29.9.2025
-
5.10.2025
1 640 498
242 779
219 257
41
6.10.2025
-
12.10.2025
1 888 201
296 662
233 484
42
13.10.2025
-
19.10.2025
1 584 157
237 465
216 624
43
20.10.2025
-
26.10.2025
1 857 364
401 048
214 313
44
27.10.2025
-
2.11.2025
2 734 292
434 800
349 352
45
3.11.2025
-
9.11.2025
2 173 093
326 691
284 759
46
10.11.2025
-
16.11.2025
2 405 183
459 805
270 468
47
17.11.2025
-
23.11.2025
2 106 317
325 095
283 778
48
24.11.2025
-
30.11.2025
2 117 143
338 850
275 944
49
1.12.2025
-
7.12.2025
2 322 250
381 581
297 666
50
8.12.2025
-
14.12.2025
2 878 871
558 014
337 627
51
15.12.2025
-
21.12.2025
2 429 965
405 160
297 030
52
22.12.2025
-
28.12.2025
1 801 022
291 248
229 281
53
29.12.2025
-
4.1.2026
1 682 517
261 211
233 630
Taulukko 16.2. Viikkovirtaamat Blominmäen jätevedenpuhdistamolla 2025
Viikko nro
Alkaa

Päättyy
Tulovirtaama
Q max
Q min




m³/vko
m³/d
m³/d
1
30.12.2024
-
5.1.2025
947 252
169 297
137 795
2
6.1.2025
-
12.1.2025
769 562
117 861
105 664
3
13.1.2025
-
19.1.2025
892 046
135 641
107 526
4
20.1.2025
-
26.1.2025
874 659
148 891
114 029
5
27.1.2025
-
2.2.2025
1 124 048
200 846
139 389
6
3.2.2025
-
9.2.2025
812 043
127 762
104 464
7
10.2.2025
-
16.2.2025
692 744
104 858
90 838
8
17.2.2025
-
23.2.2025
626 778
93 412
87 246
9
24.2.2025
-
2.3.2025
669 995
101 781
92 412
10
3.3.2025
-
9.3.2025
688 100
100 961
94 564
11
10.3.2025
-
16.3.2025
672 050
98 096
92 676
12
17.3.2025
-
23.3.2025
646 843
96 190
85 864
13
24.3.2025
-
30.3.2025
634 047
92 223
88 451
14
31.3.2025
-
6.4.2025
623 215
92 160
85 241
15
7.4.2025
-
13.4.2025
612 120
90 141
84 687
16
14.4.2025
-
20.4.2025
606 767
108 357
73 849
17
21.4.2025
-
27.4.2025
778 954
126 799
98 220
18
28.4.2025
-
4.5.2025
662 128
99 061
88 050
19
5.5.2025
-
11.5.2025
640 935
95 027
84 935
20
12.5.2025
-
18.5.2025
621 484
93 346
83 039
21
19.5.2025
-
25.5.2025
623 117
96 241
83 925
22
26.5.2025
-
1.6.2025
594 149
89 468
80 201
23
2.6.2025
-
8.6.2025
585 460
88 412
76 270
24
9.6.2025
-
15.6.2025
622 826
100 322
80 911
25
16.6.2025
-
22.6.2025
582 964
95 890
68 767
26
23.6.2025
-
29.6.2025
641 518
97 210
84 634
27
30.6.2025
-
6.7.2025
602 812
98 553
76 234
28
7.7.2025
-
13.7.2025
758 495
150 411
83 193
29
14.7.2025
-
20.7.2025
570 574
87 352
76 037
30
21.7.2025
-
27.7.2025
564 871
93 551
72 673
31
28.7.2025
-
3.8.2025
559 118
82 231
75 941
32
4.8.2025
-
10.8.2025
647 959
98 008
83 565
33
11.8.2025
-
17.8.2025
617 052
93 394
82 979
34
18.8.2025
-
24.8.2025
578 406
85 096
79 057
35
25.8.2025
-
31.8.2025
593 009
87 611
80 788
36
1.9.2025
-
7.9.2025
582 245
86 503
78 998
37
8.9.2025
-
14.9.2025
600 595
95 545
81 210
38
15.9.2025
-
21.9.2025
897 100
151 458
112 895
39
22.9.2025
-
28.9.2025
672 931
110 923
82 844
40
29.9.2025
-
5.10.2025
621 426
94 508
84 348
41
6.10.2025
-
12.10.2025
692 570
111 363
90 847
42
13.10.2025
-
19.10.2025
604 748
88 890
82 904
43
20.10.2025
-
26.10.2025
653 064
117 347
86 314
44
27.10.2025
-
2.11.2025
1 049 873
166 772
133 338
45
3.11.2025
-
9.11.2025
867 253
132 722
117 200
46
10.11.2025
-
16.11.2025
928 680
177 158
92 435
47
17.11.2025
-
23.11.2025
791 659
119 733
107 433
48
24.11.2025
-
30.11.2025
867 903
145 120
105 927
49
1.12.2025
-
7.12.2025
909 911
146 942
119 379
50
8.12.2025
-
14.12.2025
1 152 083
208 725
125 423
51
15.12.2025
-
21.12.2025
881 314
136 161
113 191
52
22.12.2025
-
28.12.2025
688 274
110 888
86 524
53
29.12.2025
-
4.1.2026
2 620 383
927 343
93 905


Taulukko 16.3. Kuukausivirtaamat Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla 2025
Kuukausi
Biologisesti käsitelty jätevesi
Ohitus esiselkeytyksen jälkeen

Puhdistamon tulovirtaama
Ohitus verkostossa *
Kokonaisvirtaama

min m³/d
max m³/d
kesk m³/d
yht. m³
m³
d
yht. m³
m³/ vuosineljännes
m³/ vuosineljännes
tammi
272 558
476 582
349 105
10 822 245
0
0
10 822 245


helmi
228 794
372 063
275 571
7 715 997
0
0
7 715 997
436
26 328 937
maalis
226 800
288 791
251 299
7 790 260
0
0
7 790 260


huhti
203 311
399 840
254 200
7 626 011
0
0
7 626 011


touko
213 681
284 829
237 174
7 352 399
0
0
7 352 399
13 622
22 791 610
kesä
204 167
330 893
259 986
7 799 578
0
0
7 799 578


heinä
202 899
628 353
261 764
8 114 694
0
0
8 114 694


elo
213 220
470 400
251 291
7 790 031
0
0
7 790 031
31 913
24 039 238
syys
217 088
491 740
270 087
8 102 600
0
0
8 102 600


loka
214 313
434 800
274 545
8 510 886
0
0
8 510 886


marras
270 468
459 805
317 173
9 515 189
0
0
9 515 189
5 142
28 218 498
joulu
233 630
558 014
328 622
10 187 281
0
0
10 187 281


yhteensä vuodessa



101 327 170
0

101 327 170
51 113
101 378 283
keskimäärin vuorokaudessa



277 609



140
277 749
*) tarkistuslaskennassa sekaviemäriverkon ylvuotomäärä osoittautui tässä esitettyä pienemmäksi.


Taulukko 16.4. Kuukausivirtaamat Blominmäen jätevedenpuhdistamolla 2025
Kuukausi
Käsitelty jätevesi
Ohitus esiselkeytyksen jälkeen
Puhdistamon tulovirtaama
Ohitus verkko ja pumppaamot
Kokonaisvirtaama

min m³/d
max m³/d
kesk m³/d
yht. m³
m³
d
yht. m³
m³/ vuosineljännes
m³/ vuosineljännes
tammi
105664
200 846
128 348
3 978 789
0
0
3 978 789


helmi
87 246
153 275
103 620
2 901 367
0
0
2 901 367
90
9 799 385
maalis
85 241
100 961
94 166
2 919 138
0
0
2 919 138


huhti
73 849
126 799
94 306
2 829 177
0
0
2 829 177


touko
80 201
96 241
89 268
2 767 303
0
0
2 767 303
0
8 208 948
kesä
68 767
100 322
87 082
2 612 468
0
0
2 612 468


heinä
72 673
150 411
87 772
2 720 931
0
0
2 720 931


elo
75 941
98 008
86 220
2 672 813
0
0
2 672 813
1 215
8 329 011
syys
78 998
151 458
97 802
2 934 052
0
0
2 934 052


loka
82 904
166 772
101 706
3 152 875
0
0
3 152 875


marras
92 435
177 158
124 771
3 743 123
0
0
3 743 123
300
10 822 199
joulu
86 524
208 725
126 642
3 925 901
0
0
3 925 901


yhteensä vuodessa



37 157 937
0
0
37 157 937
1 605
37 159 543
keskimäärin vuorokaudessa



101 803


101 803
4
101 807

Ylivuotoja koskevat tiedot esitetään seuraavissa taulukoissa

Taulukko 16.5 Sekaviemäriylivuodot ja ylivuotopäivät kaivoittain 2025
Purkupisteen sijainti
Ylivuotokaivo
Ylivuotoveden määrä (m3)
Ylivuotopäivät (vrk)
Asumisjäteveden osuus ylivuodosta (%)
BOD7atu (kg)
P-kok (kg)
N-kok (kg)
Eteläsatama, Linnanlaituri
YVK008
8 265
18
10
144,0
2,9
32,56
Eteläsatama, Linnanlaituri
YVK009
2 117
4
5
22,34
0,43
5,18
Eteläsatama, Olympialaituri
YVK010
65
1
0
0,3
0,0
0,08
Eteläsatama, Pakkahuoneenlaituri
YVK013
21 050
153
18
1137
27
237
Eteläsatama, Linnanlaituri
YVK014
730
5
2
8,4
0,2
1,93
Siltavuorensalmi, Pitkäsilta
YVK019
117
3
7
4,3
0,1
0,88
Siltavuorensalmi, Hakaniemensilta
YVK022
353
4
1
3,1
0,1
0,73
Sörnäistenranta
YVK023
73
2
0
0
0
0
Taivallahti, Merikannontie
YVK028
78
2
0
0,2
0,0
0,06
Sörnäistenranta
YVK030
41
1
0
0,2
0,0
0,05
Sompasaarenallas, Parrulaituri
YVK031
221
1
1
1,7
0,0
0,39
Hietalahti, Hietalahdenranta
YVK040
1 292
6
14
31,0
0,7
6,59
Hietalahti, Hietalahdenranta
YVK041
0
1
0
0,0
0,0
0,00
Merisatama, Meritori
YVK044
4 892
24
4
77,1
1,5
17,66
Merisatama, Meritori
YVK046
2 573
10
5
32,0
0,6
7,32
Töölönlahti, pohjoinen ranta
YVK050
33
1
0
0,1
0,0
0,02
Töölönlahti, pohjoinen ranta
YVK055
888
6
1
7,7
0,1
1,84
Herttoniemensalmi, Herttoniemensalmen silta
YVK065
1
1
0
0,0
0,0
0,00
Herttoniemensalmi, Herttoniemensalmen silta
YVK067
871
3
11
16,6
0,4
3,52
Herttoniemensalmi, Herttoniemensalmen silta
YVK068
17
1
0
0,1
0,0
0,02
Herttoniemensalmi, Herttoniemensalmen silta
YVK069
3
1
0
0,0
0,0
0,00
Laajalahti, Kasinonlahti (Laajalahden-valkama)
YVK072
914
7
1
8,5
0,2
2,02
Saunalahti, Ramsaynranta
YVK073
529
5
1
4,1
0,1
0,98
Munkinpuisto, Munkkiniemi
YVK083
1 098
4
3
16,4
0,3
3,65
Eteläsatama, Linnanlaituri
YVK088
149
5
1
1,6
0,0
0,36
YHTEENSÄ

46 370
153
12
1 517
35
323
Taulukko 16.6 Pumppaamo- ja viemäriylivuotopaikat Viikinmäen viemäröintialueella 2025
Kartta
Osoite, Sijainti
Kohde
Ylivuotoveden määrä m³
Ylivuoto-tapahtumat lkm
Purkupaikka
Ylivuodon syy
BOD 7atu kg
Kok-P kg
Kok-N kg
1
Rantalantie 2, 07170 Pornainen
Pumppaamo
1
1
Mustijoki
Pumppaamohäiriö
0,2
-
-
2
Kisällintie 17, 04500 Tuusula
Rajalinna jvp
803
3
Keravanjoki
Sade ja lumen sulaminen
160,6
4,1
32,1
3
Jokipolku 1/ Kivimiehentie 1, Tuusula
Koskenmäen jvp
18
1
Tuusulanjoki
Pumppaamohäiriö
3,6
0,1
0,7
4
Veromies 10, Vantaa
Verkosto
80
1
Maasto
Putkirikko työmaalla
38,4
0,8
6,2
5
Uusi Porvoontie 272, Sipoo
Pumppaamo
230
2

Pumppaamohäiriö
46,0
1,2
9,2
6
Tikuntiekijäntie 1, Tuusula
Tehtaantie JVP
435
3
Palojoki
Vesisade
87,0
2,1
17,4
7
Korkeasaari, Helsinki
JVP1072
8
1
Meri
Vesisade
1,1
-
0,3
8
Pappilantie 38, Tuusula
Pappilantien JVP
4
1

Vesisade
0,8
-
0,2
9
Koirasaarentie II, Helsinki
JVP 1184
5
1

Sähkökatko
1,3
-
0,3
10
Ylikeravantie, Kerava
Pumppaamo
250
1
Oja
Pumppaamohäiriö
50,0
1,3
10,0
11
Aurinkomäentie, Pornainen*
Verkosto
15
1

Tukos
3,0
0,1
0,6
12
Kartanoranta 49, Pornainen*
JVP 392
8
1

Pumppaamohäiriö
1,6
-
0,3
13
Koskitie, Pornainen*
JVP 396
50
1

Pumppaamohäiriö
10,0
0,3
2,0

Yhteensä HSY

93
3


41
1
7

Yhteensä muut

1 814
15


363
9
73

Kaikki yhteensä

1 907
18


404
10,0
79,3
*) Ei sisälly HSY:n puhdistustulokseen.





Taulukko 16.7 Pumppaamo- ja viemäriylivuotopaikat Blominmäen viemäröintialueella 2025
Kartta
Osoite, Sijainti
Kohde
Ylivuotoveden määrä m³
Ylivuoto-tapahtumat
Purkupaikka
Ylivuodon syy
BOD7atu kg
Kok-P kg
Kok-N kg
14
Perkkaantie 10
Verkosto
90
1
Vermonoja, Iso Huopalahti
Tukos
24,3
0,7
6,4
15
Hylkeenpyytäjäntie 6
Koivuniemen JVP2052
1 100
1
Meri
Vesisade ja putkirikko
187,0
7,9
68,2
16
Platinatie 2 b
Verkosto
15
1
Maasto
Putkirikko
2,6
0,1
0,9
17
Tekniikantie 12
JVP 2084
5
1
Oja, Maarinlahti
Sähkökatko
1,2
0,0
0,4
18
Nokklanapuisto 4
Verkosto
20
1
Maasto
Putkirikko
1,6
0,1
1,0
19
Renginpiha Kirkkonummi
Pumppaamo
75
1
Kvarnbyjoki
Tukos
17,3
0,6
5,5
20
Haapaniementie
Verkosto
300
1
Maasto/Pitkäjärvi
Vesisade
36,0
1,1
10,2

Yhteensä HSY

1 530
6


253
10
87

Yhteensä muut

75
1


17
1
6

Kaikki yhteensä

1 605
7


270
11
93

Jä­te­ve­si­tark­kai­lun tu­lok­set

Vuoden 2025 jätevesitarkkailun tulokset puhdistamoittain on koottu seuraaviin taulukoihin.

Taulukko 17.1. Jätevesitarkkailun tulokset Viikinmäki 2025

Jakso

I/2025
II/2025
III/2025
IV/2025
2025
Kokonaisvirtaama
m³/d
292 544
250 457
261 296
306 723
277 749
Ohitus verkostossa
m³/d
5
150
347
56
140
Puhdistamolle tuleva virtaama
m³/d
292 539
250 308
260 949
306 667
277 609
Ohitus esiselkeytyksen jälkeen
m³/d
0
0
0
0

Biol. käsitelty virtaama
m³/d
292 539
250 308
260 949
306 667
277 609
BOD 7ATU tuleva
kg/d
67 039
71 382
53 298
78 962
67 670
BOD 7ATU ohitus
kg/d
1
6
13
5
6
BOD 7ATU biol. käsitelty
kg/d
1 787
1 595
1 330
2 261
1 743
BOD 7ATU vesistöön
kg/d
1 788
1 600
1 344
2 266
1 750
BOD 7ATU tuleva
mg/l
229
285
204
257
244
BOD 7ATU ohitus
mg/l
200,5
39,5
38,5
87,2
91,4
BOD 7ATU biol. käsitelty
mg/l
6,1
6,4
5,1
7,4
6,2
BOD 7ATU vesistöön
mg/l
6,1
6,4
5,1
7,4
6,3
BOD 7ATU poistoteho
%
97
98
97
97
97
Fosfori tuleva
kg/d
1 735
1 879
1 730
1 984
1 832
Fosfori ohitus
kg/d
0,1
1,0
0,3
0,7
0,5
Fosfori biol. käsitelty
kg/d
47
39
37
56
45
Fosfori vesistöön
kg/d
47
40
37
57
45
Fosfori tuleva
mg/l
5,9
7,5
6,6
6,5
6,6
Fosfori ohitus
mg/l
18,3
6,8
0,9
13,0
9,8
Fosfori biol. käsitelty
mg/l
0,16
0,16
0,14
0,18
0,16
Fosfori vesistöön
mg/l
0,16
0,16
0,14
0,18
0,16
Fosfori poistoteho
%
97
98
98
97
98
Typpi tuleva
kg/d
15 696
15 740
14 292
16 233
15 490
Typpi ohitus
kg/d
0
2
5
1
2
Typpi biol.käsitelty
kg/d
1 134
862
759
1 053
952
Typpi vesistöön
kg/d
1 134
864
763
1 054
954
Typpi tuleva
mg/l
54
63
55
53
56
Typpi ohitus
mg/l
50
13
13
27
26
Typpi biol. käsitelty
mg/l
3,9
3,4
2,9
3,4
3,4
Typpi vesistöön
mg/l
3,9
3,5
2,9
3,4
3,4
Typpi poistoteho
%
93
95
95
94
94
Kiintoaine tuleva
kg/d
80 253
80 138
71 699
85 183
79 318
Kiintoaine ohitus
kg/d
1
9
24
6
10
Kiintoaine biol. käsitelty
kg/d
1 141
827
679
1 461
1 027
Kiintoaine vesistöön
kg/d
1 142
836
703
1 467
1 037
Kiintoaine tuleva
mg/l
274
320
275
278
287
Kiintoaine ohitus
mg/l
237
61
71
116
121
Kiintoaine biol.käsitelty
mg/l
3,9
3,3
2,6
4,8
3,6
Kiintoaine vesistöön
mg/l
3,9
3,3
2,7
4,8
3,7
Kiintoaine poistoteho
%
99
99
99
98
99
COD Cr tuleva
kg/d
145 667
155 982
129 301
152 564
145 878
COD Cr ohitus
kg/d
3
14
36
11
16
COD Cr biol. käsitelty
kg/d
11 810
9 899
9 788
11 865
10 841
COD Cr vesistöön
kg/d
11 813
9 913
9 824
11 876
10 857
COD Cr tuleva
mg/l
498
623
496
497
529
COD Cr ohitus
mg/l
569
91
105
203
242
COD Cr biol. käsitelty
mg/l
40
40
38
39
39
COD Cr vesistöön
mg/l
40
40
38
39
39
COD Cr poistoteho
%
92
94
92
92
93
Lämpötila, tulokanava
°C
12,1
14,6
17,6
15,3
14,9
Alkaliteetti esiselkeytetty
mmol/l
5,0
5,5
5,2
4,9
5,1
Alkaliteetti biol. käsitelty
mmol/l
2,0
2,0
2,2
2,2
2,1
Ammoniumtyppi tuleva
mg/l
35
41
36
33
36
Ammoniumtyppi esiselkeytetty
mg/l
40
46
40
37
41
Ammoniumtyppi biol. käsitelty
mg/l
0,8
0,6
0,4
0,7
0,6
Nitrifikaatioaste
%
98
99
99
99
99
Nitraattityppi tuleva
mg/l
0,13
0,10
0,10
0,10
0,11
Nitraattityppi aktiivilieteprosessin jälk.
mg/l
10,4
12,7
14,3
12,9
12,6
Nitraattityppi biol. käsitelty
mg/l
1,2
1,1
1,0
0,9
1,1
Fosfaattifosfori tuleva
mg/l
2,4
3,0
2,5
2,3
2,5
Fosfaattifosfori aktiivilieteprosessin jälk.
mg/l
0,20
0,24
0,25
0,22
0,23
Fosfaattifosfori biol. käsitelty
mg/l
0,05
0,06
0,06
0,05
0,06
Kokonaisrauta tuleva
mg/l
7,2
6,9
9,0
7,7
7,7
Kokonaisrauta käsitelty
mg/l
0,40
0,42
0,35
0,51
0,42


Taulukko 17.2. Jätevesitarkkailun tulokset Blominmäki 2025
Jakso

I/2025
II/2025
III/2025
IV/2025
2025
Kokonaisvirtaama
m³/d
108 882
90 208
90 533
117 633
101 807
Ohitus verkostossa
m³/d
1,0
0,0
13,2
3,3
4,4
Puhdistamolle tuleva virtaama
m³/d
108 881
90 208
90 520
117 629
101 803
Biol. ohitukset, mukana näytteissä
m³/d
0
0
0
0,0
0,0
Biol. ohitukset, ei mukana näytteissä
m³/d
0
0
0
0
0
Käsitelty virtaama
m³/d
108 881
90 208
90 520
117 629
101 803
BOD 7ATU tuleva
kg/d
16 432
22 515
16 491
22 741
19 545
BOD 7ATU ohitus
kg/d
0,3
-
2,3
0,4
0,7
BOD 7ATU käsitelty
kg/d
342
247
279
348
304
BOD 7ATU vesistöön
kg/d
342
247
281
348
305
BOD 7ATU tuleva
mg/l
151
250
182
193
194
BOD 7ATU ohitus
mg/l
270
-
173
120
141
BOD 7ATU käsitelty
mg/l
3,1
2,7
3,1
3,0
3,0
BOD 7ATU vesistöön
mg/l
3,1
2,7
3,1
3,0
3,0
BOD 7ATU poistoteho
%
98
99
98
98
98
Fosfori tuleva
kg/d
600
720
682
748
687
Fosfori ohitus
kg/d
0,01
-
0,10
0,01
0,03
Fosfori käsitelty
kg/d
13,2
7,6
8,2
12,6
10,4
Fosfori vesistöön
kg/d
13,2
7,6
8,3
12,6
10,4
Fosfori tuleva
mg/l
5,5
8,0
7,5
6,4
6,8
Fosfori ohitus
mg/l
7
-
7
4
5
Fosfori käsitelty
mg/l
0,12
0,08
0,09
0,11
0,10
Fosfori vesistöön
mg/l
0,12
0,08
0,09
0,11
0,10
Fosfori poistoteho
%
98
99
99
98
98
Typpi tuleva
kg/d
5 975
6 481
5 957
6 463
6 219
Typpi ohitus
kg/d
0,1
-
0,8
0,1
0,3
Typpi käsitelty
kg/d
225
410
275
431
335
Typpi vesistöön
kg/d
225
410
276
431
336
Typpi tuleva
mg/l
55
72
66
55
62
Typpi ohitus
mg/l
71
-
63
34
42
Typpi käsitelty
mg/l
2,1
4,5
3,0
3,7
3,3
Typpi vesistöön
mg/l
2,1
4,5
3,0
3,7
3,3
Typpi poistoteho
%
96
94
95
93
95
Kiintoaine tuleva
kg/d
20 846
36 828
29 839
31 287
29 700
Kiintoaine ohitus
kg/d
0,6
-
3,8
0,6
1,3
Kiintoaina käsitelty
kg/d
837
467
676
676
664
Kiintoaine vesistöön
kg/d
837
467
680
676
665
Kiintoaine tuleva
mg/l
191
408
330
266
299
Kiintoaine ohitus
mg/l
640
-
288
180
277
Kiintoaine käsitelty
mg/l
7,7
5,2
7,5
5,7
6,5
Kiintoaine vesistöön
mg/l
7,7
5,2
7,5
5,7
6,5
Kiintoaine poistoteho
%
96
99
98
98
98
COD Cr tuleva
kg/d
34 832
49 006
47 308
51 919
45 766
COD Cr ohitus
kg/d
0,6
-
6,5
1,4
2,1
COD Cr käsitelty
kg/d
3 149
2 228
2 259
3 080
2 679
COD Cr vesistöön
kg/d
3 149
2 228
2 266
3 082
2 681
COD Cr tuleva
mg/l
320
543
523
441
457
COD Cr ohitus
mg/l
630
-
492
420
385
COD Cr käsitelty
mg/l
29
25
25
26
26
COD Cr vesistöön
mg/l
29
25
25
26
26
COD Cr poistoteho
%
91
95
95
94
94
Lämpötila, tulokanava
°C
10,5
13,6
17,3
14,6
14,0
Alkaliteetti tuleva
mmol/l
4,6
5,3
5,1
4,5
4,9
Alkaliteetti esiselkeytetty
mmol/l
4,3
4,6
4,2
4,1
4,3
Alkaliteetti aktiivilieteprosessin jälk.
mmol/l
3,0
2,2
1,5
1,6
2,1
Alkaliteetti käsitelty
mmol/l
3,6
3,0
2,7
2,7
3,0
Ammoniumtyppi tuleva
mg/l
40,9
47,8
44,8
38,9
43,1
Ammoniumtyppi esiselkeytetty
mg/l
38
42
39
37
39
Ammoniumtyppi aktiivilieteprosessin jälk.
mg/l
0,68
0,18
0,33
0,33
0,38
Ammoniumtyppi käsitelty
mg/l
0,4
0,2
0,3
0,2
0,3
Nitrifikaatioaste
%

99,7
99,6
99,6
99,6
Nitraattityppi tuleva
mg/l
0,7
0,1
0,1
0,4
0,3
Nitraattityppi aktiivilieteprosessin jälk.
mg/l
10,40
16,56
20,79
19,99
16,94
Nitraattityppi käsitelty
mg/l
0,64
3,22
2,00
2,46
2,08
Fosfaattifosfori tuleva
mg/l
3,3
5,0
3,9
3,2
3,8
Fosfaattifosfori esiselkeytetty
mg/l
0,42
0,47
0,55
0,78
0,56
Fosfaattifosfori aktiivilieteprosessin jälk.
mg/l
0,2
0,2
0,3
0,3
0,3
Fosfaattifosfori DN-suod jälk.
mg/l
0,09
0,06
0,06
0,06
0,07
Fosfaattifosfori käsitelty
mg/l
0,0
0,0
0,0
0,0

Kokonaisrauta tuleva
mg/l
1,42
2,82
2,02
6,21
3,12
Kokonaisrauta käsitelty
mg/l
0,2
0,2
0,2
0,2
0,2
Kokonaisalumiini tuleva
mg/l
0,46
0,50
0,58
0,44
0,49
Kokonaisalumiini käsitelty
mg/l
0,81
0,51
0,78
0,46
0,64

Näyt­teen­ot­to ja tu­los­ten las­ke­mi­nen puh­dis­ta­moi­den tark­kai­lus­sa

Näytteenotto ja virtaamien mittaus

Viikinmäen (VKM) ja Blominmäen (BLOM) jätevedenpuhdistamoiden jätevesinäytteet kerätään automaattisilla näytteenottolaitteilla virtaamapainotettuina 24 tunnin kokoomanäytteinä. Bakteerimääritykset tehdään kertanäytteistä ja metallimääritykset sekä AOX-määritykset kuukauden kokoomanäytteistä. Liete- ja lietevesinäytteet kerätään kertanäytteinä. Lietenäytteiden metallimääritykset tehdään kuukauden kokoomanäytteistä.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla mitataan käsitellyn veden virtaama ja ohitusveden virtaama. Tulevan jäteveden virtaama saadaan näiden summana. Blominmäen jätevedenpuhdistamolla mitataan tulevan jäteveden virtaama ja yksikköprosessien sisäiset ohitusvirtaamat.

Näytteenottopisteet

Tuleva jätevesi tarkoittaa jätevettä, joka on otettu tulopumppauksen jälkeen puhdistamon tulokanavasta ennen minkäänlaista käsittelyä.

Esiselkeytetty jätevesi tarkoittaa jätevettä, joka on välppäyksen ja hiekanerotuksen lisäksi käsitelty esi-ilmastus- ja esiselkeytysyksiköissä. Esiselkeytetyssä vedessä on mukana ferrosulfaatti.

Ohitusvesi (VKM) on mekaanisesti ja kemiallisesti käsiteltyä esiselkeytettyä vettä.

Käsitelty jätevesi (VKM) tarkoittaa mekaanis-kemiallis-biologisesti puhdistettua jätevettä. BLOM: mahdolliset sisäiset yksikköprosessien ohitukset ovat mukana käsitellyn veden näytteissä.

Tulosten laskeminen kuormitustarkkailussa (Jätevesitarkkailun tulokset Taulukko 17.1 ja Taulukko 17.2):

Tuleva jätevesi saadaan Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla laskemalla yhteen biologisesti käsitellyn jäteveden ja biologisen käsittelyn ohituksen määrä. Blominmäen jätevedenpuhdistamolla mitataan laitokselle tulevan jäteveden määrä.

Vesistöön johdettu jätevesi tarkoittaa jätevettä, jonka laatu on määritetty laskennallisesti ottamalla huomioon käsitellyn jäteveden laatu ja laitoksella tai verkostossa ohitetun jäteveden laatu. Yksittäisen näytepäivän tuloksessa on huomioitu kyseisen näytepäivän laitosohitus ja jakson tuloksessa on huomioitu kaikki mahdolliset ohitukset. BLOM: mahdolliset sisäiset yksikköprosessien ohitukset sisältyvät käsiteltyyn veteen.

Kokonaisvirtaama tarkoittaa jakson aikana puhdistamolle tulevan vesimäärän sekä verkostoissa ja pumppaamoilla tapahtuneiden ohitusten vesimäärien summaa.

Tuleva kuormitus [kg/d] on tarkkailuvuorokausien kuormitusten [kg/d] summa jaettuna tarkkailuvuorokausien lukumäärällä.

Verkosto- ja pumppaamo-ohituksilla (VKM) tarkoitetaan HSY:n toiminta-alueella tapahtuvia verkostoylivuotoja ja pumppaamoiden ylivuotoja, muiden viemäröintialueen kuntien ilmoittamia verkosto- ja pumppaamoylivuotoja sekä Helsingin kantakaupungin sekaviemäröintialueella tapahtuvia ylivuotoja.

  • HSY:n toiminta-alueen verkosto- ja pumppaamoylivuotojen aiheuttama kuormitus [kg/d] lasketaan ajankohtaa lähinnä otettujen tulevan jäteveden näytteiden pitoisuuksien ja ylivuotomäärien tulona.
  • ​Helsingin kantakaupungin sekaviemäröintijärjestelmän ylivuotojen aiheuttama kuormitus arvioidaan mallintamalla. Mallissa sadevedelle ja jätevedelle on arvioitu keskimääräiset pitoisuudet (BOD 7ATU, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kiintoaine ja COD Cr) Viikinmäen puhdistamolle tulevan jäteveden pitoisuuksien mukaan. Pitoisuudet on päivitetty 2018. Ylivuototilanteessa malli arvioi sadeveden ja jäteveden osuudet ylivuotovesimäärästä ja laskee kuormituksen suuruuden. Kuormitusmäärä raportoidaan neljännesvuosittain.
  • Muiden viemäröintialueen kuntien verkosto- ja pumppaamoylivuotojen aiheuttama kuormitus [kg/d] lasketaan sovittujen vakiopitoisuuksien ja ylivuotomäärien tuloina. Vakiopitoisuudet ovat: BOD 7ATU200 mg/l, kokonaisfosfori 5,0 mg/l, kokonaistyppi 40 mg/l, kiintoaine 240 mg/l ja COD Cr 600 mg/l.

Verkosto- ja pumppaamo-ohituksilla (BLOM) tarkoitetaan HSY:n toiminta-alueella tapahtuvia verkostoylivuotoja ja pumppaamoiden ylivuotoja ja muiden viemäröintialueen kuntien ilmoittamia verkosto- ja pumppaamoylivuotoja.

  • BLOM: Kaikkien pumppaamo- ja verkostoylivuotojen aiheuttama kuormitus [kg/d] lasketaan ajankohtaa lähinnä otettujen tulevan jäteveden näytteiden pitoisuuksien ja ylivuotomäärien tulona.

Laitosohituksella (VKM) tarkoitetaan ohitusta esiselkeytyksen jälkeen. Kuormitus [kg/d] lasketaan laskentajakson keskimääräisen ohitetun jäteveden määrän [m³/d] ja ohitustilanteissa mitattujen tarkkailunäytteiden pitoisuuksien keskiarvon tulona. BLOM: mahdolliset yksikköprosessin ohitukset ovat mukana käsitellyn veden näytteissä.

Ohitusten aiheuttama kuormitus [kg/d] lasketaan (VKM) kaikkien verkosto- ja pumppaamo-ohitusten sekä laitosohitusten kuormitusten summana ja (BLOM) verkosto- ja pumppaamo-ohitusten summana.

Käsitellyn jäteveden aiheuttama kuormitus [kg/d] on tarkkailuvuorokausien käsitellyn veden pitoisuuksien virtaamapainotettu keskiarvo kerrottuna jakson keskivirtaamalla.

Päästö vesistöön [kg/d] lasketaan käsitellyn jäteveden ja ohitusten aiheuttamien kuormitusten summana.

Vesistöön johdettu pitoisuus [mg/l] jakamalla ao. keskimääräinen kuormitus sitä vastaavalla keskimääräisellä vesimäärällä.

Poistoteho [%] = 100 * (tuleva kuormitus [kg/d] - kuormitus vesistöön [kg/d]) / (tuleva kuormitus [kg/d])

Vuosikeskiarvot [mg/l] ja [kg/d] lasketaan neljännesvuositulosten keskiarvona.

Jä­te­ve­si­tark­kai­lus­sa käy­te­tyt mää­ri­tys­me­ne­tel­mät

Määritykset tehtiin vuonna 2025 MetropoliLab Oy:n laboratoriossa, joka sijaitsee osoitteessa Viikinkaari 4, Helsinki. Laboratorio on mittatekniikan keskuksen akkreditoima (akkreditointitodistus Nro T058/A16/2008). Valtaosa jätevedenpuhdistamoiden näytteistä tehtävistä määrityksistä on akkreditoitu. Oheisessa luettelossa on akkreditoitujen määritysten perässä merkintä (*). Laajennettu kokonaismittausepävarmuus (95 %:n luotettavuustasolla) on ilmoitettu menetelmän perässä suluissa.

Taulukko 19.1 Jätevedenpuhdistamoiden tarkkailussa käytetyt määritysmenetelmät
Vedet ja lietteet

pH * (vesi)
SFS 3021:1979 (±3 %)
pH (liete)
SFS 3021:1979 (±3 %)
Sähkönjohtavuus *
SFS-EN 27888:1994 (±5 %)
Alkaliteetti *
SFS-EN ISO 9963-1/1996 (±10 %)
BOD7 *
SFS-EN ISO 5815-1:2019:en (±15 %)
Kemiallinen hapenkulutus, CODCr *
ISO 15705:2002 (±15 %)
Kiintoaine, SS *
SFS-EN 872:2005 (±10 %)
Kokonaistyppi * (vesi)
SFS-EN ISO 11905-1 (±15 %)
Kokonaistyppi * (liete)
Kjeldahl (±7 %)
Kokonaisfosfori * (vesi)
SFS-EN ISO 6878:2004, DA (±15 %)
Kokonaisfosfori (liete)
SFS-EN ISO 11885:2009 (+25 %)
Nitraatti- ja nitriittitypen summa (NO2-NO3) *
SFS-ISO 15923-1:2018, DA (±15 %)
Ammoniumtyppi (NH4-N) *
SFS-ISO 15923-1:2018, DA (±15 %)
Fosfaattifosfori (PO4-P) *
SFS-ISO 15923-1:2018, DA (±15 %)
Kloridi (Cl) *
SFS-ISO 15923-1:2018, DA (±15 %)
Sulfaatti (SO4)
SFS-ISO 15923-1:2018, DA (±15 %)
AOX (µg/l) *
EN ISO 9562:2004 (±15 %)
Asetaatti *
SFS-EN ISO 10304-1: 2009 mod. (±15 %)
TOC *
SFS-EN 1484:1997 (±25 %)
E.coli
SFS-EN ISO 9308-2:2014
Suolistoperäiset enterokokit
SFS-EN ISO 7899-2:2000
Kiintoaine, SS * bioliete, lietevesi
SFS-EN 872:2005, suodatin GF/A (±10 %)
Kuiva-aine, TS ja sen tuhka *
SFS 3008:1990 (±10 %)
Mädättämölietteen alkaliteetti,
Sis. menet., titraus (+20 %)
haihtuvat hapot, VFA
Sis. menet., titraus (+20 %)
Metallimääritykset (kokonaismetallit) *
SFS-EN ISO 17294-2:2016 tai SFS-EN ISO 11885:2009 (±15–25 %)
Elohopea *
SFS-EN ISO 17294-2:2016 (±20 %)
Elohopea (liete) *
SFS-EN ISO 17294-2:2016 (±20 %)

Hai­tal­lis­ten ai­nei­den esiin­ty­mi­nen jä­te­ve­des­sä

Seuraavassa taulukossa esitetään puhdistamokohtaisesti vuoden 2025 haitallisten aineiden pitoisuuksien vuosikeskiarvot ja vuosikuormat vesistöön. Taulukossa esitetään myös E-PRTR-asetuksessa annetut kynnysarvot, sekä HAVA-asetuksessa (1022/2006) annetut ympäristölaatunormit merivedessä ja muissa pintavesissä (AA-EQS tai sen puuttuessa esitetään suluissa MAC-EQS), sekä käytettyjen menetelmien määritysrajat ja laajennettu mittausepävarmuus.

Taulukko 20.1 E-PRTR- sekä vaaralliset ja haitalliset aineet jätevedessä
E-PRTR
1022/2006
Aine

VKM T
VKM L
VKM
vuosi-kuorma
BLOM T
BLOM L
BLOM
vuosi-kuorma
E-PRTR Kynnys-arvo
AA-EQS (MAC-EQS)
Määritys-raja
Epävarmuus %
Nro
Nro


ka. 2025
ka. 2025
kg/a
ka. 2025
ka. 2025
kg/a
kg/a



40

Halogenoidut orgaaniset yhdisteet (AOX)
µg/l
101
69,6
7048
56,3
46,3
1719
1 000

1,0
20
71

Fenolit
µg/l
78,0
< 2
0
46,2
< 2
0
20

0,005
30
76

TOC (=CODCr/3)
mg/l
175
13,0
1320880
150
8,78
326222
50 000



79

Kloridi
mg/l
105
104
10539234
57,9
57,3
2130523
2 000 000

0,5
10
83

Fluoridi
mg/l
0,250
0,300
30398
0,209
0,0967
3594
2 000

0,1
10


Metallit













Alumiini
µg/l
889
64,9
6578
774
835
31029


3
25


Antimoni
µg/l
< 1
< 1
0
< 1
< 1
0


1
20
17

Arseeni
µg/l
1,10
0,408
41,3
1,00
0,346
12,9
5

0,1
20


Barium
µg/l
30,6
5,37
544
25,7
3,09
115



20
21
C21
Elohopea
µg/l
0,101
< 0,1
0
< 0,1
< 0,1
0
1
(0,07)
0,1
20
18
C6
Kadmium
µg/l
0,0939
< 0,02
0
0,0831
< 0,02
0
5
0,2
0
15


Koboltti
µg/l
1,06
2,61
264
0,945
2,14
79,6


0,03

19

Kromi
µg/l
3,19
0,382
38,7
2,50
0,439
16,3
50

0,05
15
20

Kupari
µg/l
77,1
6,63
672
74,4
7,57
281
50


20
23
C20
Lyijy
µg/l
1,91
0,103
10,4
1,77
0,197
7,31
20
1,3
0,1
20


Mangaani
µg/l
75,7
95,3
9659
67,1
126
4684



20


Molybdeeni
µg/l
2,27
1,18
120
2,09
1,28
47,7


0,10
15
22
C23
Nikkeli
µg/l
4,52
4,04
409
4,21
4,24
157
20
8,6
0,10
25


Rauta
mg/l
7,74
0,433
43854
3,27
0,196
7298



20


Seleeni
µg/l
0,693
< 0,5
0
0,512
< 0,5
0


0,5
25
24

Sinkki
µg/l
137
33,2
3367
119
23,2
863
100

5,0
20


Tallium
µg/l
< 1
< 1
0,0
< 1
< 1
0


1,00



Uraani
µg/l
10,3
1,42
143
5,23
1,07
39,7


0,01



Vanadiini
µg/l
2,82
< 0,5
0
1,48
< 0,5
0


0,50



Orgaaniset tinayhdisteet:











69

Orgaaniset tinayhdisteet (kokonaistinana)
µg/l
0,160
0,0300
3,03
0,0270
< 0,001
0
50





Monobutyylitina, MBT
µg/l
0,0889
0,0134
1,36
0,0106
0,00813
0,302


0,00
30


Dibutyylitina, DBT
µg/l
0,0288
0,00202
0,205
0,0177
< 0,001
0


0,00
30
74
C30
Tributyylitina (TBT)
µg/l
< 0,0002
< 0,0002
0
< 0,0002
< 0,0002
0
1
0,0002
0,00
30


Tetrabutyylitina, TetraBT
µg/l
< 0,001
< 0,001
0
< 0,001
< 0,001
0


0,00
30


Mono-oktyylitina, MOT
µg/l
0,0291
< 0,001
0
0,0121
< 0,001
0


0,00
30


Dioktyylitina, DOT
µg/l
0,0137
< 0,001
0
0,00956
< 0,001
0


0,00
30


Trisykloheksyylitina, TCHT
µg/l
< 0,001
< 0,001
0
< 0,001
< 0,001
0


0,00
30
75

Trifenyylitina (TPT)
µg/l
< 0,001
< 0,001
0
< 0,001
< 0,001
0
1

0,00
30


Ftalaatit













Dimetyyliftalaatti (DMP)
µg/l
< 0,1
< 0,1
0
0,0520
< 0,1
0


0,10
30


Dietyyliftalaatti (DEP)
µg/l
1,85
< 0,1
0
1,28
< 0,1
0


0,10
30

D5
Dibutyyliftalaatti (DBP)
µg/l
0,105
0,152
15,4
0,0567
< 0,1
0

1
0,10
30

D4
Butyylibentsyyliftalaatti (BBzP) =BBP
µg/l
0,130
< 0,1
0,0
0,0802
< 0,1
0

1,4
0,10
40
70
C12
Di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP)
µg/l
1,57
0,510
51,7
1,55
0,878
32,6
1
1,3
0,30
40


Di-n-oktyyliftalaatti (DOP)
ng/l
< 100
< 100
0
< 100
< 100
0


100,00
30


Oktyyli- ja nonyylifenolit sekä niiden etoksilaatit











87

Oktyylifenolit ja oktyylifenolietoksylaatit
µg/l
0,0455
< 0,01
0
0,0274
< 0,01
0
1

0,01
40

C25
4-t-Oktyylifenoli
µg/l
0,0315
< 0,01
0
0,132
< 0,01
0

0,01
0,01
30


Oktyylifenolimonoetoksilaatti
µg/l
0,0455
< 0,01
0
0,0274
< 0,01
0


0,01
30


Oktyylifenolidietoksilaatti
µg/l
< 0,01
< 0,01
0
< 0,01
< 0,01
0


0,01
30
64

Nonyylifenoli ja nonyylifenolietoksylaatit
µg/l
0,410
< 0,1
0
0,227
< 0,1
0
1

0,10
40


NP ja NPE kokonaistoksisuus (laskettu)

0,425
0,140
-
0,366
0,0566
-


0,10
-

C24
4-Nonyylifenoli
µg/l
0,220
< 0,1
0
0,253
< 0,1
0

0,3
0,10
30


Nonyylifenolimonoetoksylaatti
µg/l
0,240
< 0,1
0
0,138
< 0,1
0


0,10
30


Nonyylifenolidietoksylaatti
µg/l
0,195
< 0,1
0
0,101
< 0,1
0


0,10
30


Bisfenoli A
µg/l
0,895
0,183
18,5
1,33
0,0703
2,61



40


PFAS-yhdisteet













PFOA, Perfluoro-oktaanihappo
µg/l
0,00230
0,00253
0,256
0,00285
0,00364
0,135


0,01
40


PFOS, Perfluoro-oktaanisulfonihappo
µg/l
0,00421
0,00426
0,432
0,00185
0,00263
0,0976

(7,2)
0,01



6:2 FTS, 6:2 fluorotelomeerisulfonaatti
µg/l
0,00516
0,00492
0,499
0,00138
0,00114
0,0422


0,01



PFOSA, perfluoro-oktaanisulfonamidi
µg/l
< 0,0003
< 0,0003
0
< 0,0003
< 0,0003
0


0,01
40


PAH-yhdisteet











72
C28
PAH-yhdisteet yhteensä
µg/l
0,755
< 0,1
0
0,495
< 0,1
0
5

0,10

68
C22
Naftaleeni
µg/l
0,0760
< 0,02
0
0,0389
< 0,02
0
10
2
0,02
30


2-Metyylinaftaleeni
µg/l
0,0215
< 0,02
0
0,0512
< 0,02
0


0,02
30


1-Metyylinaftaleeni
µg/l
0,0250
< 0,02
0
0,0499
< 0,02
0


0,02
40


Bifenyyli
µg/l
0,0750
< 0,02
0
0,0429
< 0,02
0


0,02
30


2,6-Dimetyylinaftaleeni
µg/l
0,300
< 0,02
0
0,168
< 0,02
0


0,02
30


Asenaftyleeni
µg/l
< 0,01
< 0,01
0
< 0,01
< 0,01
0


0,01
30


Asenafteeni
µg/l
0,0240
< 0,01
0
0,0121
< 0,01
0


0,01
30


2,3,5-Trimetyylinaftaleeni
µg/l
< 0,01
< 0,01
0
0,0385
< 0,01
0


0,01
30


Fluoreeni
µg/l
0,0425
< 0,01
0
0,0227
< 0,01
0


0,01
40


Fenantreeni
µg/l
0,0605
< 0,02
0
0,0311
< 0,02
0


0,02
30
61
C2
Antraseeni
µg/l
< 0,02
< 0,02
0
< 0,01
< 0,02
0
1
0,1
0,02
30


1-Metyylifenantreeni
µg/l
< 0,02
< 0,02
0
< 0,02
< 0,02
0


0,02
30
88
C15
Fluoranteeni
µg/l
0,0360
< 0,02
0
0,0146
< 0,02
0
1
(0,12)
0,02
30


Pyreeni
µg/l
0,0170
< 0,02
0
0,00522
< 0,01
0


0,01
30


Bentso(a)antraseeni
µg/l
0,0190
< 0,01
0
< 0,01
< 0,01
0


0,01
30


Kryseeni
µg/l
0,0130
< 0,01
0
< 0,0075
< 0,01
0


0,01
30

C28
Bentso(b)fluoranteeni
µg/l
0,0231
< 0,0075
0
< 0,0075
< 0,0075
0

(0,017)
0,01
30

C28
Bentso(k)fluoranteeni
µg/l
0,00887
< 0,0075
0
< 0,0075
< 0,0075
0

(0,017)
0,01
30


Bentso(e)pyreeni
µg/l
0,0130
< 0,01
0
< 0,01
< 0,01
0


0,01
30

C28
Bentso(a)pyreeni
µg/l
0,00785
< 0,0015
0
< 0,006
< 0,0015
0

(0,027)
0,00
30


Peryleeni
µg/l
< 0,01
< 0,01
0
< 0,01
< 0,01
0


0,01
30

C28
Indeno(1,2,3-cd)pyreeni
µg/l
< 0,0075
< 0,0075
0
0,00196
< 0,0075
0

-
0,01
30


Dibentso(a,h)antraseeni
µg/l
< 0,01
< 0,01
0
< 0,01
< 0,01
0


0,01
30
91
C28
Bentso(g,h,i)peryleeni
µg/l
0,00425
< 0,0008
0
0,00387
< 0,0008
0
1
(8,2e-4)
0,00
30


Torjunta-aineet (GC)












C9a
Syklodieeni-torjunta-aineet *
µg/l
< 0,005
0,0710
7,19
< 0,005
< 0,005
0

Σ = 0,005
0,01
-
38
C14
Endosulfaani (α+β)
µg/l
< 0,0005
< 0,0005
0
< 0,0005
< 0,0005
0
1
0,0005
0,00
-
25
C1
Alakloori
µg/l
< 0,01
< 0,01
0
< 0,01
< 0,01
0
1
0,3
0,01
40
26
C9a
Aldriini*
ng/l
2,50
< 5
0
< 5
< 5
0
1

5,00
40


DDD
ng/l
5,00
< 10
0
< 10
< 10
0


10,00
30


DDE
ng/l
5,00
< 10
0
< 10
< 10
0


10,00
30
33
C9b
DDT
ng/l
5,00
< 10
0
< 10
< 10
0
1
10
10,00
30
36
C9a
Dieldriini*
ng/l
2,50
< 5
0
< 5
< 5
0
1

5,00
30


Endosulfaani sulfaatti
µg/l
0,00112
< 0,0005
0
< 0,0005
< 0,0005
0


0,00
30


Endosulfaani, alfa-
µg/l
< 0,0005
< 0,0005
0
< 0,0005
< 0,0005
0


0,00
30


Endosulfaani, beta-
µg/l
< 0,0005
< 0,0005
0
< 0,0005
< 0,0005
0


0,00
30
39
C9a
Endriini*
µg/l
< 0,005
0,00793
0,804
< 0,005
< 0,005
0
1

0,01
40


Heksakloori-1,3-butadieeni
ng/l
5,00
< 10
0
< 10
< 10
0


10,00
30
42

Heksaklooribentseeni (HCB)
ng/l
5,00
< 10
0
< 10
< 10
0
1

10,00
40
44
C18
Heksakloorisykloheksaani (HCH)
ng/l
1,00
< 2
0
< 2
< 2
0
1
2
2,00
30
41

Heptakloori
ng/l
5,00
< 10
0
< 10
< 10
0
1

10,00
30


Heptaklooriepoksidi endo trans
µg/l
< 0,01
< 0,01
0
< 0,01
< 0,01
0


0,01
30


Heptaklooriepoksidi exo cis
µg/l
< 0,01
< 0,01
0
< 0,01
< 0,01
0


0,01
30
89
C9a
Isodriini*
µg/l
< 0,005
< 0,005
0
< 0,005
< 0,005
0
1

0,01
30


Klordaani, cis-
ng/l
5,00
< 10
0
< 10
< 10
0


10,00
30


Klordaani, oksy-
ng/l
5,00
< 10
0
< 10
< 10
0


10,00
30


Klordaani, trans-
µg/l
< 0,01
< 0,01
0
< 0,01
< 0,01
0


0,01
30
30
C8
Klorfenvinfossi
µg/l
< 0,01
< 0,01
0
< 0,01
< 0,01
0
1
0,1
0,01
30


Klormefossi
µg/l
< 0,01
< 0,01
0
< 0,01
< 0,01
0


0,01
30
32
C9
Klorpyrifossi
µg/l
< 0,01
< 0,01
0
< 0,01
< 0,01
0
1
0,03
0,01
40


Kvintotseeni
µg/l
< 0,01
< 0,01
0
< 0,01
< 0,01
0


0,01
30
45

Lindaani
ng/l
5,00
< 10
0
< 10
< 10
0
1

10,00
30
46

Mireksi
µg/l
< 0,01
< 0,01
0
< 0,01
< 0,01
0
1

0,01
30
48
C26
Pentaklooribentseeni
ng/l
5,00
< 10
0
< 10
< 10
0
1
0,7
10,00
30

C45
Terbutryyni
µg/l
< 0,006
0,159
16,1
< 0,006
0,203
7,54

0,0065
0,01
30
77
C33
Trifluraliini
µg/l
< 0,01
< 0,01
0
< 0,01
< 0,01
0
1
0,03
0,01
30


Torjunta-aineet (LC)













2,4- D
µg/l
< 0,01
< 0,01
0
< 0,01
< 0,01
0


0,01
30
27

Atratsiini
µg/l
< 0,003
< 0,003
0
< 0,003
< 0,003
0
1

0,00
30


Atsinfossi-metyyli
µg/l
< 0,1
< 0,1
0
< 0,1
< 0,1
0


0,10
40


2,6-diklooribentsamidi(BAM)
µg/l
< 0,02
< 0,02
0
< 0,02
< 0,02
0


0,02
30


Bentatsoni
µg/l
< 0,05
< 0,05
0
< 0,05
< 0,05
0


0,05
30


Bitertanoli
µg/l
< 0,05
< 0,05
0
< 0,05
< 0,05
0


0,05
40


Bromasiili
µg/l
< 0,02
< 0,02
0
< 0,02
< 0,02
0


0,02
30


Desetyyli-atratsiini(DEA)
µg/l
< 0,01
< 0,02
0
< 0,02
< 0,02
0


0,01
30


DEDIA
µg/l
< 0,05
< 0,05
0
< 0,05
< 0,05
0


0,05
30


DEET
µg/l
0,155
< 0,05
0
6,80
1,07
39,7



40


Deisopropyyli-atratsiini(DIA)
µg/l
< 0,03
< 0,03
0
< 0,03
< 0,03
0


0,03
40


Diflubentsuroni
µg/l
0,0100
< 0,03
0
< 0,03
< 0,03
0


0,01
40


Diklorproppi
µg/l
< 0,02
< 0,02
0
< 0,02
< 0,02
0


0,02
30

D10
Dimetoaatti
µg/l
< 0,05
< 0,05
0
< 0,05
< 0,05
0

0,07
0,05
30
37
C13
Diuroni
µg/l
< 0,05
< 0,05
0
< 0,05
< 0,05
0
1
0,2
0,05
30


Fenmedifaami
µg/l
< 0,03
< 0,05
0
< 0,05
< 0,05
0


0,03
30


Fluatsifoppi-P-butyyli
µg/l
< 0,05
< 0,05
0
< 0,05
< 0,05
0


0,05
30


Fluatsinami
µg/l
< 0,03
< 0,05
0
< 0,05
< 0,05
0


0,03
30


Heksatsinoni
µg/l
0,00825
< 0,03
0
< 0,03
< 0,03
0


0,00
30
67
C19
Isoproturoni
µg/l
< 0,02
< 0,02
0
< 0,02
< 0,02
0
1
0,3
0,02
30


Kinometionaatti
µg/l
< 0,02
< 0,02
0
< 0,02
< 0,02
0


0,02
30


Linuroni
µg/l
< 0,02
< 0,02
0
< 0,02
< 0,02
0


0,02
30


Malationi
µg/l
< 0,05
< 0,05
0
< 0,05
< 0,05
0


0,05
30

D11
MCPA
ng/l
10,0
< 20
0
< 20
< 20
0

160
0,02
40


Mekoproppi (MCPP)
ng/l
10,0
< 20
0
< 20
< 20
0


0,02
30


Metalaksyyli
µg/l
< 0,02
< 0,02
0
< 0,02
< 0,02
0


0,02
30

D12
Metamitroni
µg/l
< 0,02
< 0,02
0
< 0,02
< 0,02
0

3,2
0,02
30


Metatsaklori
µg/l
< 0,01
< 0,01
0
< 0,01
< 0,01
0


0,01
30


Metributsiini
µg/l
< 0,01
< 0,01
0
< 0,01
< 0,01
0


0,01
30


Penkonatsoli
µg/l
< 0,02
< 0,02
0
< 0,02
< 0,02
0


0,02
30


Pirimikarbi
µg/l
< 0,01
< 0,01
0
< 0,01
< 0,01
0


0,01
40


Propatsiini
µg/l
< 0,01
< 0,01
0
< 0,01
< 0,01
0


0,01
30
51
C29
Simatsiini
µg/l
< 0,005
< 0,005
0
< 0,005
< 0,005
0
1
1
0,01
30


Sulfoteppi
µg/l
< 0,05
< 0,05
0
< 0,05
< 0,05
0


0,05
40


Terbutylatsiini
µg/l
< 0,003
< 0,003
0
< 0,003
< 0,003
0


0,00
30


Terbutylatsiini desetyyli
µg/l
< 0,01
< 0,02
0
< 0,02
< 0,02
0


0,01
30


Triadimefoni
µg/l
< 0,02
< 0,02
0
< 0,02
< 0,02
0


0,02
30


Triasulfuroni
µg/l
< 0,02
< 0,02
0
< 0,02
< 0,02
0


0,01
30


VOC-yhdisteet











54
C31
Triklooribentseenit (TCB)
µg/l
< 0,1
< 0,1
0
< 0,1
< 0,1
0
1
0,4
0,10

78

Ksyleenit (o-, m- ja p-ksyleeni)
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0
200

0,50
-


1,1,1-Trikloorietaani
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
30


1,1,1,2-Tetrakloorietaani
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
30


1,1,2,2-Tetrakloorietaani
µg/l
< 1
< 2
0
< 2
< 2
0


2,00
50


1,1,2-Trikloorietaani
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
20


1,1-Dikloorietaani
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
30


1,1-Dikloorieteeni
µg/l
< 1
< 1
0
< 1
< 1
0


1,00
25


1,1-Diklooripropeeni
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
40


1,2,3-Triklooribentseeni
µg/l
< 0,1
< 0,1
0
< 0,1
< 0,1
0


0,10
30


1,2,3-Triklooripropaani
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
20


1,2,4-Triklooribentseeni
µg/l
< 0,1
< 0,1
0
< 0,1
< 0,1
0


0,10
30


1,2-Dibromi-3-klooripropaani
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
30


1,2-Dibromietaani
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
30

D2
1,2-Diklooribentseeni
µg/l
0,357
< 0,09
0
< 0,09
< 0,09
0

0,74
0,09
30
34

1,2-dikloorietaani (EDC)
µg/l
< 0,3
< 0,3
0
< 0,3
< 0,3
0
10

0,30
30


1,2-Dikloorieteeni cis
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
30


1,2-Dikloorieteeni trans
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
40


1,2-Diklooripropaani
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
30


1,3,5-Triklooribentseeni
µg/l
< 0,1
< 0,1
0
< 0,1
< 0,1
0


0,10
30


1,3-Diklooribentseeni
µg/l
< 0,1
< 0,1
0
< 0,1
< 0,1
0


0,10
30


1,3-Diklooripropaani
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
30


1,3-Diklooripropeeni cis
µg/l
< 0,1
< 0,1
0
< 0,1
< 0,1
0


0,10
50


1,3-Diklooripropeeni trans
µg/l
< 0,1
< 0,1
0
< 0,1
< 0,1
0


0,10
50

D3
1,4-Diklooribentseeni
µg/l
< 0,1
< 0,1
0
< 0,1
< 0,1
0

2
0,10
30


2,2-Diklooripropaani
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
40


2-Kloorieteenivinyylieetteri
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
30


2-Klooritolueeni
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
30


4-Klooritolueeni
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
30


Bromibentseeni
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
30


Bromidikloorimetaani
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
30


Bromikloorimetaani
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
40


Bromimetaani
µg/l
< 1
< 1
0
< 1
< 1
0


1,00
40


Bromoformi
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
20


Dibromikloorimetaani
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
20


Dibromimetaani
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
30


Difluoridikloorimetaani
µg/l
< 1
< 1
0
< 1
< 1
0


1,00
40
35
C11
Dikloorimetaani (DCM)
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0
10
20
0,50
40
43

Heksaklooributadieeni (HCBD)
ng/l
< 497
< 500
0
< 500
< 500
0
1

500,00
30


Heksakloorietaani
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
40


Kloorietaani
µg/l
< 0,2
< 0,2
0
< 0,2
< 0,2
0


0,20
30

D1
Klooribentseeni
µg/l
< 0,1
< 0,1
0
< 0,1
< 0,1
0

3,2
0,10
20


Kloorimetaani
µg/l
< 1
< 1
0
< 1
< 1
0


1,00
40

C32
Kloroformi (trikloorimetaani)
µg/l
1,19
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0

2,5
0,50
30
52
C29a
Tetrakloorietyleeni (PER)
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0
10
10
0,50
30
53

Tetrakloorimetaani (TCM)
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0
1

0,50
30

C29b
Trikloorieteeni
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0

10
0,50
30
57

Trikloorifluorimetaani
µg/l
< 1
< 1
0
< 1
< 1
0
10

1,00
30
60

Vinyylikloridi
µg/l
< 0,06
< 0,09
0
< 0,09
< 0,09
0
10

0,09
30


1,2,3-Trimetyylibentseeni
µg/l
< 1
< 1
0
< 1
< 1
0


1,00
30


1,2,4-Trimetyylibentseeni
µg/l
< 1
< 1
0
< 1
< 1
0


1,00
30


1,2-Ksyleeni (o-ksyleeni)
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
20


1,3- ja 1,4-Ksyleeni (m- ja p-ksyleeni)
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
20


1,3,5-Trimetyylibentseeni
µg/l
< 1
< 1
0
< 1
< 1
0


1,00
30


2-Etyylitolueeni
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
30


3-Etyylitolueeni
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
30


4-Etyylitolueeni
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
30
62
C4
Bentseeni
µg/l
< 0,1
< 0,1
0
< 0,1
< 0,1
0
200
8
0,10
30


Butyylibentseeni
µg/l
< 1
< 1
0
< 1
< 1
0


1,00
30
65

Etyylibentseeni
µg/l
< 0,3
< 0,3
0
0,317
< 0,3
0
200

0,30
20


iso-Propyylibentseeni
µg/l
< 1
< 1
0
< 1
< 1
0


1,00
30
68
C22
Naftaleeni
µg/l
< 0,5
< 0,02
0
0,0389
< 0,02
0
10
2
0,02
25


n-Propyylibentseeni
µg/l
< 1
< 1
0
< 1
< 1
0


1,00
30


p-iso-Propyylitolueeni
µg/l
< 1
< 1
0
28,0
< 1
0


1,00
30


sec-Butyylibentseeni
µg/l
< 1
< 1
0
< 1
< 1
0


1,00
30


Styreeni
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
0,633
< 0,5
0


0,50
20


tert-Butyylibentseeni
µg/l
< 1
< 1
0
< 1
< 1
0


1,00
30
73

Tolueeni
µg/l
2,43
0,250
25,3
1,00
< 0,5
0
200

0,50
20


1-Hekseeni
mg/l
< 0,001
< 0,001
0
< 0,001
< 0,001
0


0,00
40


1-Okteeni
mg/l
< 0,001
< 0,001
0
< 0,001
< 0,001
0


0,00
40


Dekaani
µg/l
< 1
< 1
0
< 1
< 1
0


1,00
30


Pentaani
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
1,27
47,2


0,50
40


DIPE
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
30


ETBE
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
30


MEK
µg/l
< 5
< 5
0
< 5
< 5
0


5,00
40


MIBK
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
30


MTBE
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
40


TAEE
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
30


TAME
µg/l
< 0,5
< 0,5
0
< 0,5
< 0,5
0


0,50
30


TBA (t-Butanoli)
mg/l
0,00388
< 0,003
0
0,00812
< 0,003
0


0,003
40


alfa-Pineeni
µg/l
< 1
< 1
0
< 1
< 1
0


1,00
40


beta-Pineeni
µg/l
< 1
< 1
0
< 1
< 1
0


1,00
40


delta-Kareeni
µg/l
< 1
< 1
0
< 1
< 1
0


1,00
40


Limoneeni
µg/l
1,50
< 1
0
7,55
< 1
0


1,00
40


Amyyliasetaatti
µg/l
< 5
< 5
0
< 5
< 5
0


5,00
40


Butyyliasetaatti
µg/l
< 5
< 5
0
< 5
< 5
0


5,00
40


Etyyliasetaatti
µg/l
< 5
< 5
0
< 5
< 5
0


5,00
40


Isoamyyliasetaatti
µg/l
< 5
< 5
0
< 5
< 5
0


5,00
40


Isobutyyliasetaatti
µg/l
< 5
< 5
0
< 5
< 5
0


5,00
40


Isopropyyliasetaatti
µg/l
< 5
< 5
0
< 5
< 5
0


5,00
40


Metyyliasetaatti
µg/l
< 5
< 5
0
< 5
< 5
0


5,00
40


Propyyliasetaatti
µg/l
< 5
< 5
0
< 5
< 5
0


5,00
40


Vinyyliasetaatti
µg/l
< 10
< 10
0
< 10
< 10
0


10,00
50

Määritykset tehtiin MetropoliLab Oy:ssa ja sen alihankintalaboratorioissa.

Ras­kas­me­tal­li­pi­toi­suu­det ja -tase

Seuraavissa taulukoissa esitetään tulevan ja käsitellyn jäteveden sekä kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuudet sekä näistä laskettu raskasmetallikuorma.


Taulukko 21.1. Jäteveden ja lietteen raskasmetallipitoisuudet sekä -määrät, Viikinmäki 2025
Pitoisuudet:
Tuleva T1
Käsitelty L
Kuivattu liete

µg/l
µg/l
mg/kgTS
Arseeni
1,1
0,41
3,4
Elohopea
0,10
< 0,1
0,46
Kadmium
0,094
< 0,02
0,38
Kromi
3,2
0,38
21
Kupari
77
6,6
342
Lyijy
1,9
0,103
13
Nikkeli
4,5
4,0
2,3
Sinkki
137
33
486
liete määrä t/a


65 683
TS%


30,2
Määrät:
Tuleva T1
Käsitelty L
Kuivattu liete

kg/a
kg/a
kg/a
Arseeni
112
41
67
Elohopea
10
0
9,2
Kadmium
10
0
7,4
Kromi
324
39
422
Kupari
7 808
672
6 773
Lyijy
193
10
262
Nikkeli
458
409
45
Sinkki
13 923
3 367
9 621
Tulevan ja käsitellyn veden raskasmetallipitoisuudet on laskettu kuukauden kokoomanäytteiden tulosten virtaamapainotettuna keskiarvona. Yksittäisen tuloksen ollessa alle määritysrajan on keskiarvon laskennassa käytetty arvoa, joka on puolet määritysrajasta.


Taulukko 21.2. Jäteveden ja lietteen raskasmetallipitoisuudet sekä -määrät, Blominmäki 2025
Pitoisuudet:
Tuleva T1
Käsitelty L
Kuivattu liete

µg/l
µg/l
mg/kgTS
Arseeni
1,0
0,35
3,8
Elohopea
< 0,1
< 0,1
0,54
Kadmium
0,08
< 0,02
0,40
Kromi
2,5
0,44
23
Kupari
74
7,6
385
Lyijy
1,8
0,20
15
Nikkeli
4,2
4,2
2,3
Sinkki
119
23
547
liete määrä t/a


21 586
TS%


30,5
Määrät:
Tuleva T1
Käsitelty L
Kuivattu liete

kg/a
kg/a
kg/a
Arseeni
37
13
25
Elohopea
0
0
3,6
Kadmium
3,1
0
2,6
Kromi
93
16
153
Kupari
2 765
281
2 536
Lyijy
66
7,3
100
Nikkeli
156
157
15
Sinkki
4 433
863
3 598
Tulevan ja käsitellyn veden raskasmetallipitoisuudet on laskettu kuukauden kokoomanäytteiden tulosten virtaamapainotettuna keskiarvona. Yksittäisen tuloksen ollessa alle määritysrajan on keskiarvon laskennassa käytetty arvoa, joka on puolet määritysrajasta.

Pro­ses­si­ke­mi­kaa­lien ja käyt­tö­ve­den ku­lu­tus


Seuraavissa taulukoissa esitetään prosessikemikaalien kulutus kuukausittain Viikinmäessä ja Blominmäessä.

Taulukko 22.1. Prosessikemikaalien kuukausikulutus 2025, Viikinmäki
Kuukausi
Puhdistamolle tuleva virtaama
Ferrosulfaatin kulutus
Sammutetun kalkin kulutus
Metanolin kulutus
Polymeerin kulutus
Käyttöveden kulutus

m³
kg
g/m³
kg
g/m³
kg
g/m³
kg
m³
tammi
10 822 245
731 300
68
148 400
14
210 100
19
9 941
3 994
helmi
7 715 997
723 400
94
244 200
32
210 100
27
9 295
4 067
maalis
7 790 260
468 600
60
186 000
24
210 100
27
11 655
5 866
huhti
7 626 011
717 200
94
236 700
31
270 100
35
10 030
8 508
touko
7 352 399
688 100
94
238 700
32
240 100
33
9 521
11 874
kesä
7 799 578
623 300
80
294 400
38
270 100
35
9 439
12 598
heinä
8 114 694
566 800
70
242 900
30
300 100
37
9 595
12 950
elo
7 790 031
707 400
91
310 700
40
270 100
35
11 513
13 527
syys
8 102 600
764 300
94
349 700
43
375 100
46
10 678
9 124
loka
8 510 886
796 000
94
319 000
37
300 000
35
9 858
8 371
marras
9 515 189
730 100
77
287 800
30
330 000
35
10 713
9 683
joulu
10 187 281
703 200
69
286 200
28
300 000
29
12 193
7 378
Yhteensä
101 327 170
8 219 700
81
3 144 700
31
3 285 900
32
124 432
107 940

 

Taulukko 22.2 Prosessikemikaalien kuukausikulutus 2025, Blominmäki
Kuukausi
Puhdistamolle tuleva virtaama
Ferrosulfaatin kulutus
Sammutetun kalkin* ja kalsiumkarbonaatin kulutus
Metanolin kulutus
Polyalumiinikloridin kulutus
Polymeerin kulutus vesiprosessissa
Polymeerin kulutus lietteenkäsittelyssä
Käyttöveden kulutus

m³
kg
g/m³
kg
g/m³
kg
g/m³
kg
g/m³
kg
g/m³
kg
m³
tammi
3 978 789
242 500
61
242 450
61
216 077
54
57 601
14,5
2 393
0,60
6 195
425
helmi
2 901 367
286 160
99
250 950
86
144 066
50
45 411
15,7
1 792
0,62
5 363
404
maalis
2 919 138
277 900
95
287 450
98
144 066
49
43 213
14,8
1 783
0,61
5 759
522
huhti
2 829 177
302 910
107
204 950
72
72 031
25
40 199
14,2
1 637
0,58
6 165
521
touko
2 767 303
277 280
100
212 350
77
147 362
53
39 963
14,4
1 673
0,60
7 411
378
kesä
2 612 468
285 180
109
193 800
74
108 053
41
38 765
14,8
1 616
0,62
6 433
943
heinä
2 720 931
276 120
101
244 820
90
144 046
53
39 710
14,6
1 687
0,62
6 712
1 025
elo
2 672 813
274 960
103
191 860
72
180 058
67
50 179
18,8
2 067
0,77
7 470
1 151
syys
2 934 052
330 740
113
293 680
100
144 022
49
55 687
19,0
2 322
0,79
7 664
1 419
loka
3 152 875
371 980
118
302 080
96
251 027
80
25 325
8,0
2 082
0,66
6 236
1 283
marras
3 743 123
249 520
67
296 980
79
216 011
58
25 254
6,7
2 815
0,75
4008
2 056
joulu
3 925 901
401 950
102
311 820
79
209 999
53
40 900
10,4
2 384
0,61
4 115
429
Yhteensä
37 157 937
3 577 200
96
3 033 190
82
1 976 818
53
502 208
14
24 251
0,65
73 532
10 557
*) kesäkuun loppuun asti







Ener­gian tuo­tan­to, ku­lu­tus, osto ja pääs­töt

Ohessa esitetään energian kulutus- ja tuottotiedot


Taulukko 23.1 Sähköenergiankäytön ja -tuoton jakautuminen kuukausittain vuonna 2025, Viikinmäki
Kuukausi
Ostettu
Tuotettu
Kokonaiskulutus jätevedenpuhdistamolla
Käytetty prosessissa
Siirretty Vanhaankaupunkiin
Tuotettu biokaasu

MWh
MWh
MWh
MWh
MWh
m³
Tammi
1 996
2 850
3 345
2 994
1 366
1 280 407
Helmi
1 923
2 277
2 954
2 529
1 251
1 079 391
Maalis
1 881
2 794
3 117
2 681
1 373
1 294 892
Huhti
1 917
2 405
3 017
2 591
1 301
1 188 923
Touko
1 523
2 993
3 160
2 717
1 350
1 251 310
Kesä
1 526
2 754
3 038
2 512
1 235
1 136 686
Heinä
1 771
2 495
3 020
2 433
1 236
1 017 802
Elo
1 925
2 643
3 207
2 620
1 355
1 080 944
Syys
1 763
2 719
3 123
2 522
1 353
1 111 128
Loka
1 779
2 835
3 288
2 635
1 318
1 169 385
Marras
2 016
2 673
3 373
2 653
1 305
1 170 497
Joulu
1 971
2 826
2 961
2 669
1 390
1 229 338
Yhteensä
21 991
32 265
37 601
31 557
15 832
14 010 703


Taulukko 23.2 Sähköenergiankäytön ja -tuoton jakautuminen kuukausittain vuonna 2025, Blominmäki
Kuukausi
Ostettu
Tuotettu
Kokonaiskulutus jätevedenpuhdistamolla
Tuotettu biokaasu

MWh
MWh
MWh
m³
Tammi
1 032
942
1 974
438 739
Helmi
870
816
1 686
379 771
Maalis
910
932
1 842
408 990
Huhti
794
901
1 695
359 529
Touko
762
1 010
1 772
386 146
Kesä
784
955
1 739
384 423
Heinä
819
971
1 790
365 794
Elo
778
1 095
1 873
419 909
Syys
856
1 045
1 901
412 157
Loka
936
1 088
2 024
440 241
Marras
1 031
1 074
2 105
442 216
Joulu
999
1 092
2 091
458 665
Yhteensä
10 571
11 922
22 492
4 896 580
Taulukko 23.3 Lämpöenergian käytön ja -tuoton jakautuminen kuukausittain vuonna 2025, Viikinmäki
Kuukausi
Tuotettu moottoreilla
Tuotettu kattiloilla
Tuotettu LTO:lla
Muualle myyty

MWh
MWh
MWh
MWh
Tammi
2 569
592
1 244
381
Helmi
1 981
826
1 116
203
Maalis
2 382
577
1 179
423
Huhti
2 094
559
1 003
337
Touko
2 152
104
974
238
Kesä
2 173
170
206
118
Heinä
1 798
40
187
74
Elo
1 891
93
229
103
Syys
1 928
58
515
140
Loka
2 239
99
839
279
Marras
2 339
278
867
277
Joulu
2 532
245
1 145
316
Yhteensä
26 077
3 642
9 503
2 890


Taulukko 23.4 Lämpöenergiankäytön ja -tuoton jakautuminen kuukausittain vuonna 2025 Blominmäessä
Kuukausi
Tuotettu moottoreilla
Tuotettu kattiloilla
Tuotettu LTO:lla
Lämmön kulutus

MWh
MWh
MWh
MWh
Tammi
820
295
764
1879
Helmi
834
441
692
1967
Maalis
909
261
707
1877
Huhti
843
115
494
1452
Touko
804
16
315
1135
Kesä
699
5
136
840
Heinä
602
2
77
681
Elo
637
2
136
775
Syys
580
12
221
813
Loka
867
4
480
1351
Marras
981
16
566
1563
Joulu
973
47
566
1846
Yhteensä
9 548
1 215
5 154
16 179

 



 

Liet­teen laa­tu, mää­rä ja jat­ko­kä­sit­te­ly­paik­ka

Oheisissa taulukoissa esitetään mädätetyn jätevesilietteen ominaisuuksia sekä kuukausittaiset määrät ja jatkokäsittelypaikat.

Taulukko 24.1. Mädätetyn ja koneellisesti kuivatun jätevesilietteen analyysitulokset, Viikinmäki ja Blominmäki 2025
Aine
Mittayksikkö
Viikinmäki
Blominmäki


pienin
keskiarvo
suurin
pienin
keskiarvo
suurin
pH

7,6
8,2
8,6
7,7
8,2
8,7
kuiva-aine
% TS
28
30
32
28
30
32
tuhka
% TS
39
45
48
38
40
44
kokonaistyppi
mg/kgTS
32 250
37 518
44 955
36 145
42 343
45 800
kokonaisfosfori
mg/kgTS
27 297
32 411
40 850
30 944
36 181
41 000
Alumiini
mg/kgTS
3 400
5 008
8 700
4800
7 783
9200
Arseeni
mg/kgTS
<1
3,4
5,0
<1
3,8
6,0
Elohopea
mg/kgTS
<0,05
0,46
0,84
<0,05
0,54
1,7
Kadmium
mg/kgTS
0,050
0,38
0,50
<0,1
0,40
0,60
Kalium
mg/kgTS
<0,1
1 333
1 800
1 200
1 408
1 700
Kalsium
mg/kgTS
22 500
43 925
60 200
19 600
25 250
36 800
Koboltti
mg/kgTS
5,0
6,0
8,0
5,0
7,0
9,0
Kromi
mg/kgTS
18
21
25
21
23
26
Kupari
mg/kgTS
308
342
412
328
385
426
Lyijy
mg/kgTS
11,0
13
16
13,0
15
20,0
Magnesium
mg/kgTS
2 900
3 267
4 300
2 500
3 392
4 500
Mangaani
mg/kgTS
241
320
380
177
281
392
Nikkeli
mg/kgTS
<4
2,3
5,0
<4
2,3
5,0
Rauta
mg/kgTS
91 000
110 917
120 000
91 000
104 250
120 000
Sinkki
mg/kgTS
440
486
600
460
547
660
Uraani
mg/kgTS
2
32
43
18
21
28
Vanadiini
mg/kgTS
18,0
24
32
2,0
23
42
Taulukko 24.2 Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka, Viikinmäki
Kuukausi
Yhteensä
Kompostointi HSY, Metsäpirtti, Sipoo
Kompostointi Kekkilä Oy, Nurmijärvi
Kompostointi Kekkilä Oy, Konnunsuo

tonnia
tonnia
%
tonnia
%
tonnia
%
tammi
5 322
4 883
92 %
330
6 %
109
2 %
helmi
4 741
4 302
91 %
165
3 %
274
6 %
maalis
5 756
5 320
92 %
56
1 %
380
7 %
huhti
5 745
5 312
92 %
434
8 %
0
0 %
touko
5 223
4 784
92 %
439
8 %
0
0 %
kesä
5 349
4 911
92 %
438
8 %
0
0 %
Heinä
5 490
5 051
92 %
439
8 %
0
0 %
Elo
5 550
5 109
92 %
440
8 %
0
0 %
Syys
5 934
5 495
93 %
438
7 %
0
0 %
loka
5 598
5 160
92 %
438
8 %
0
0 %
marras
4 928
4 491
91 %
437
9 %
0
0 %
joulu
6 048
5 774
95 %
274
5 %
0
0 %
Yhteensä
65 683
60 592
92 %
4 328
7 %
764
1 %


Taulukko 24.3 Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka, Blominmäki
Kuukausi
Yhteensä
Kompostointi Metsäpirtti Sipoo, HSY
Kompostointi Ämmässuo Espoo, HSY

tonnia
tonnia
%
tonnia
%
Tammi
1 647
1 592
97 %
55
3 %
Helmi
1 744
1 744
100 %
0
0 %
Maalis
1 678
1 624
97 %
54
3 %
Huhti
1 935
1 718
89 %
217
11 %
Touko
1 810
1 424
79 %
386
21 %
Kesä
1 807
1 262
70 %
545
30 %
Heinä
1 651
1 217
74 %
434
26 %
Elo
1 761
1 046
59 %
715
41 %
Syys
1 928
1 051
55 %
877
45 %
Loka
1 928
1 325
69 %
603
31 %
Marras
1 687
1 091
65 %
596
35 %
Joulu
2 010
1 087
54 %
923
46 %
Yhteensä
21 586
16 182
75 %
5 404
25 %

Tuo­te­tut jät­teet

Ohessa on listattu kaikki jätevedenpuhdistamoilla ja energiantuotannossa syntyvät jätteet.


25.1 Jätteiden määrät ja toimituspaikat 2025
LoW-koodi
Jätelaji
Viikinmäki t/a
Blominmäki t/a
Vastaanottaja
Paikka
R/D-koodi
190801
Välppäjäte 1
427
371
Vantaan jätevoimala, Vantaan energia
Pitkäsuontie 10, Vantaa
R1.1
190802
Hiekka*
150
19
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, HSY
Ämmässuontie 8, 02820 ESPOO
R12.2
190805
Mädätetty ja kuivattu liete 1
-
5 404
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, HSY
Ämmässuontie 8, 02820 ESPOO
R3.2
190805
Mädätetty ja kuivattu liete 1
60 592
16 182
Metsäpirtti
Kilpilahdentie 241, Sipoo
R3.2
190805
Mädätetty ja kuivattu liete 1
4 328
-
Kekkilä
Iivarin metsätie, Nurmijärvi
R3.2

Mädätetty ja kuivattu liete 1
764
-
Kekkilä
Hulkomäentie 130, 54190 Konnunsuo
R3.3
190805
Mädättämön tyhjennysjäte 2
467
-
Loimi Kierto Oy
Voimalankatu 56, 30420 Forssa
R3.2
150102
Muovipakkaukset 3
0,3
0,5
Stena Recycling Oy/HSY
Varpukallionkuja 5, Vantaa
R12.2
200101
Toimistopaperi ja sekalainen keräyspaperi
1,6
-
Lassila & Tikanoja Oy
Myllykorventie 16, 04260 KERAVA
R12.2
200101
Kartonkipakkaukset 3
2,03
2,6
Remeo Oy /HSY
Linjatie 6 Vantaa
R3.1
200101
Keräyspaperi
0,04
1,7
Stena Recycling Oy
Varpukallionkuja 5, Vantaa
R12.2/D13
200301
Sekajäte 3
5,3
3,7
Vantaan jätevoimala, Vantaan energia
Pitkäsuontie 10, Vantaa
R1.1
200108
Biojäte 3
1,0
0,7
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, HSY
Espoo
R3.2
080111
Kiinteä malipitoinen jäte
0,1
-
NG Nordic Finland Oy
Kuulojankatu 1, Riihimäki

130208*
Käytetty voiteluöljy, kirkas
3,0
-
NextOil Oy
Myllyharjuntie 20, Jämsänkoski
R9.1
130208*
Jäteöljy
-
0,2
Avista Oil Danmark A/S
Kuusisaarentie 679, Kotka
R9.1
130899*
Öljypitoinen jäte
0,25
-
NG Nordic Finland Oy
Kuulojankatu 1, Riihimäki
D10
150202*
Aktiivihiiliijäte, sisältää bentseeniä
6,3
2,0
Remeo Oy
Juvanmalmintie 18, Espoo
D13
160213*
SER, joka voi sisältää vaarallisia aineita
0,42
-
Kuusakoski Oy
Hanskalliontie 3, Vantaa
R12.2
160298
Muut laitteet jotka eivät sisällä vaarallisia osia
8,16
-
Kuusakoski Oy
Hanskalliontie 3, Vantaa
R12.3
160504*
Aerosolit, mm ilokaasu
0,1
-
NG Nordic Finland Oy
Kuulojankatu 1, Riihimäki
D10
160601*
Lyijyakut
0,45
-
NG Nordic Finland Oy
Kuulojankatu 1, Riihimäki
R12.2
160604*
Paristot
0,03
-
NG Nordic Finland Oy
Kuulojankatu 1, Riihimäki
R12.2
170201
Rakentamisessa ja purkamisessa syntyvä puu
5,3
-
Kuusakoski Oy
Kivikonlaita 5, Helsinki
R12.2
170201
Rakentamisessa ja purkamisessa syntyvä puu
2,5
-
Kuusakoski Oy
Hanskalliontie 3, Vantaa
R12.2
170904
Rakennusjäte
0,1
9,4
Kuusakoski Oy
Hanskalliontie 3, Vantaa
R12.2
170904
Rakennusjäte
-
8
Kuusakoski Oy
Lasihytti 4, Espoo
R12.2
170904
Rakennusjäte
3,9
-
Lassila & Tikanoja Oy
Viikintie 33, Helsinki
R12.2
191202
Rautametallit kierrätyksestä ja jätehuollosta
42,4
-
Kuusakoski Oy
Hanskalliontie 3, Vantaa
R12.2
191202
Rautametallit kierrätyksestä ja jätehuollosta
-
5,42
Kuusakoski Oy
Lasihytti 4, Espoo
R12.2
191203
Ei-rautametallit kierrätyksestä ja jätehuollosta
3,7
-
Kuusakoski Oy
Hanskalliontie 3, Vantaa
R12.2
200129*
Pesuainejäte
-
0,21
NG Nordic Finland Oy
Kuulojankatu 1, Riihimäki
D10
200136
Tuottajavastuu SER
0,2
-
Kuusakoski Oy
Kivikonlaita 5, Helsinki
R12.3

YHT
66 815
22 011



1) Lietteestä, hiekka- ja välppäjätteistä on esitetty märkäpaino
2) Märkäpaino
3)"Kuluttajajäte", jotka raportoitu kerätyn astiatilavuuden perusteella ja muunnettu laskennallisesti painoksi