Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2023

Ympäristölupamääräysten raportointi, sisältöjen vastaavuudet:

Toiminta-alue ja -tavoite

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan muodostama ympäristösuojelutoimintojen kuntayhtymä. HSY:n puhdistamoihin liitetty viemäröintialue on kuitenkin laajempi sisältäen HSY:tä ympäröiviä kuntia. Viemäröintialue on esitetty oheisessa kuvassa (Kuva 1.1). Alueella asuu noin 1,3 miljoonaa viemäriin liitettyä asukasta, joiden jätevesiä käsiteltiin vuonna 2023 poikkeuksellisesti kolmessa jätevedenpuhdistamossa: Viikinmäessä, Blominmäessä ja Suomenojalla. Viikinmäen puhdistamolle johdettiin Helsingin, Vantaan keski- ja itäosien, Sipoon, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liitoslaitoskuntayhtymän (KUVES), Mäntsälän Ohkolan kylän sekä Pornaisten alueelta tulevat jätevedet. Uuden Blominmäen jätevedenpuhdistamon käyttöönotto alkoi syksyllä 2022, ja vuoden 2023 tammikuun lopussa Suomenojan puhdistamon toiminta päättyi. Suomenojan ja Blominmäen puhdistamoille johdettiin jätevedet Espoon, Kauniaisten, Länsi-Vantaan, Kirkkonummen ja Siuntion alueelta. Suomenojan puhdistamo oli tämän raportin kattamalla ajanjaksolla siis toiminnassa alle kuukauden ajan, jonka aikana puhdistamolla käsiteltiin vain osa viemäröintialueen jätevedestä.

Kuva 1.1 Jä­te­ve­den­puh­dis­tuk­sen vie­mä­röin­tia­lue

Jätevedenpuhdistuksen päätavoitteena on poistaa jätevedestä orgaanista ainesta, fosforia ja typpeä puhdistamoille annettujen ympäristölupamääräysten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi puhdistamoiden teknisen toiminnan on pysyttävä jatkuvasti hyvällä tasolla. Riskejä hallitaan ennakoivalla toimintatavalla.

Viikinmäki

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on vuonna 1994 käyttöön otettu aktiivilietelaitos, jossa jätevedenpuhdistus perustuu mekaanisiin, kemiallisiin ja biologisiin prosesseihin. Fosforin poisto toteutetaan kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella. Vuonna 2023 puhdistamon prosessissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, jota annostellaan hiekanerotusaltaaseen prosessin alussa ja kaasunpoistoaltaaseen ennen jälkiselkeytystä. Biologinen typen poisto toteutetaan Viikinmäessä kaksivaiheisesti. Typpeä poistetaan aktiivilieteprosessissa denitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella sekä jälkikäsittelyvaiheen biologisissa suodattimissa denitrifikaatioperiaatteella. Nitrifikaatioprosessin riittävää alkaliteettitasoa ylläpidetään annostelemalla prosessiin kalkkia. Biologisissa suodattimissa käytetään lisähiililähteenä metanolia biologisen typenpoiston tehostamiseksi. Orgaaninen lika-aines (BOD) poistetaan osittain prosessin esiselkeytysvaiheessa tapahtuvan kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa vaiheessa bakteeritoiminnan avulla.

Lietteenkäsittelyn rejektivesistä noin 15–20 % käsitellään biologisessa erilliskäsittelyssä ennen niiden johtamista takaisin puhdistusprosessiin. Tämä pienentää rejektivesien aiheuttamaa typpikuormitusta prosessiin, mikä puolestaan vähentää ilmastuksen tarvetta ja metanolin kulutusta jälkisuodatuksessa.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo toimii pääasiassa maan alle louhitussa luolastossa. Kaaviossa (Kuva 1.2) on esitetty Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Viikinmäessä puhdistetut jätevedet johdetaan 16 kilometrin pituisessa kalliotunnelissa avomerelle. Varsinainen purku tapahtuu noin kahdeksan kilometrin päässä Helsingin eteläkärjestä yli 20 metrin syvyydessä Katajaluodon edustalla.

Kuva 1.2 Vii­kin­mäen jä­te­ve­den­puh­dis­tus­pro­ses­si

Blominmäki

Jäteveden puhdistaminen Blominmäen jätevedenpuhdistamolla aloitettiin 4. marraskuuta 2022. Viemäröintialueen jätevesien johtaminen puhdistamolle toteutettiin vaiheittain siten, että 25.1.2023 alkaen kaikki viemäröintialueen vedet käsiteltiin Blominmäessä. Blominmäen puhdistusprosessi perustuu aktiivilietemenetelmään ja se sisältää mekaanisen, biologisen ja kemiallisen puhdistuksen. Puhdistamolla on kaksi ravinteita poistavaa jälkikäsittely-yksikköä.

Fosforin poistetaan kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella, minkä lisäksi fosforin ja kiintoaineen poistoa tehostetaan puhdistusprosessiin sisältyvällä jälkisuodatuksella. Rinnakkaissaostuksen saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, joka annostellaan jäteveteen hiekanerotuksessa sekä aktiivilieteprosessissa ennen jälkiselkeytystä sijaitsevissa annostelupisteissä. Jälkisuodatusvaiheessa saostuskemikaalina käytetään polyalumiinikloridia, ja flokinmuodostusta tehostetaan polyelektrolyyttiliuoksen avulla.
Orgaaninen lika-aines (BOD) poistetaan osittain esiselkeytysvaiheessa tapahtuvan kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa käsittelyvaiheessa bakteeritoiminnan avulla. Biologinen typen poisto toteutetaan kaksivaiheisesti. Typpeä poistetaan aktiivilieteprosessissa denitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella sekä jälkikäsittelyvaiheen biologisissa suodattimissa denitrifikaatioperiaatteella. Nitrifikaatioprosessin riittävää alkaliteettitasoa ylläpidetään annostelemalla prosessiin kalkkia. Biologisissa suodattimissa käytetään lisähiililähteenä metanolia typenpoiston tehostamiseksi. Lietteen kuivauksen rejektivesien poistetaan rejektiveden biologisella erilliskäsittelyllä puhdistamon sisäisen typpikuormituksen pienentämiseksi. Blominmäen puhdistusprosessin viimeisenä vaiheena on UV-käsittely, jonka avulla jätevesi voidaan tarvittaessa hygienisoida.

Blominmäen jätevedenpuhdistamo toimii pääasiassa maan alle louhitussa luolastossa. Kaaviossa (Kuva 1.3) on esitetty puhdistamon jäteveden ja lietteen käsittelyprosessit. Blominmäessä puhdistettu jätevesi johdetaan 8,5 kilometrin pituisessa kalliotunnelissa Suomenojalle ja sieltä edelleen 7,5 kilometriä pitkää, myös aiemmin käytössä ollutta meripurkutunnelia pitkin Gåsgrund-saaren kaakkoispuolelle.

Kuva 1.3 Blo­min­mäen jä­te­ve­den­puh­dis­tus­pro­ses­si

Jätevesimäärä

Jäteveden virtaamaan vaikuttaa alueen asutuksen tuottama ns. peruskuormitus, joka on suhteellisen vakaa muuttuen asukasmäärän ja teollisuuden kehityksen mukaan. Verkostoon päätyvä sade- ja sulamisvesi eli ns. hulevesi tuo oman kuormituslisänsä, joka vaihtelee vuosittain sateisuuden mukaan. Huleveden vaikutuksesta puhdistamoille tulevan jäteveden määrä voi lähes kolminkertaistua päivätasolla. Helsingin kantakaupunki, Herttoniemi ja Munkkiniemi ovat ns. sekaviemäröityjä alueita, joilla hulevedet ja jätevedet päätyvät saman viemärin kautta Viikinmäen puhdistamolle. HSY:n toiminta-alueiden muut osat ovat erillisviemäröityjä alueita, missä huleveden ja asumisjäteveden viemärit ovat erillisiä. Myös näillä alueilla esiintyy huleveden aiheuttamaa lisäkuormitusta huonokuntoisen verkoston sisään vuotavan huleveden muodossa. Viimeisen kymmenen vuoden jätevesivirtaamakehitys on esitetty kuvassa (Kuva 2.1).

Kuva 2.1. Jä­te­ve­den tu­lo­vir­taa­mat 2014-2023

HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli vuonna 2023 yhteensä 144,7 milj.m³ jätevettä, josta Viikinmäkeen 106,0 milj.m³, Suomenojalle 1,6 milj.m³ ja Blominmäkeen 37,1 milj.m³. Vuoden 2022 jätevesimäärä oli yhteensä 133 milj. m³. Jätevesimäärä vaihtelee vuosittain paljon sadannan vaihteluiden vuoksi.

Suomenojan viemäröintialueen jätevesien kääntö Blominmäkeen aloitettiin marraskuussa 2022, ja vuoden lopussa Blominmäessä käsiteltiin noin puolet viemäröintialueen jätevesistä. Viimeinenkin osa viemäröintialueen jätevedestä ohjattiin Blominmäkeen tammikuussa 2023, jolloin jätevesien käsittely Suomenojan jätevedenpuhdistamolla loppui. Blominmäen jätevedenpuhdistamon käynnistystä on käsitelty tarkemmin luvussa 12.

Ohessa (Taulukko 2.1) on esitetty vuoden 2023 virtaamien jakaantuminen HSY:n jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueiden kuntien kesken.

Puhdistamoiden jätevesivirtaamista ja jäteveden lämpötilavaihteluista voidaan havaita, kuinka virtaaman kasvaessa jäteveden lämpötila laskee (Kuva 2.2 ja Kuva 2.3). Viemäriverkostoon päätyvät sade- ja sulamisvedet siis jäähdyttävät jätevettä. Jäteveden alhaisempi lämpötila hidastaa mm. typenpoiston nitrifikaatioprosessia ja huonontaa lietteen käsiteltävyyttä puhdistamolla.

Tammikuussa 2023 oli sateista, ja Suomenojan ja Blominmäen yhteenlaskettu virtaama oli koko vuoden suurin.

Kuva 2.2 Jä­te­ve­den vir­taa­mat ja läm­pö­ti­lan­vaih­te­lut 2023 Vii­kin­mäes­sä

Kuva 2.3 Jä­te­ve­den vir­taa­mat ja läm­pö­ti­lan­vaih­te­lut 2023 Suo­me­no­jal­la ja Blo­min­mäes­sä

Vuoden 2023 Viikinmäen keskimääräinen vuorokautinen tulovirtaama oli 290 338 m³ ja suurin vuorokausivirtaama 669 005 m³ (7.10.2023). Suomenojan vuorokautinen tulovirtaama oli keskimäärin 68 002 m³ ja suurin vuorokausivirtaama 107 152 m³. Blominmäessä vastaavat virtaamat olivat 101 707 m³ ja 245 474 m³ 26.3.2023.
Puhdistamoiden viikko- ja kuukausivirtaamataulukot on esitetty luvussa 16.
Vuoden 2023 sadesumma oli Kaisaniemessä 815 mm.

Tulokuormitus

HSY:n jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot ja vuoden 2023 tulokuormitus biologisen hapenkulutuksen, kokonaisfosforin ja -typen sekä kiintoaineen osalta on esitetty ohessa (Taulukko 2.2). Tulokuormitusta voidaan kuvata myös asukasvastineluvulla (AVL), jonka arvolla 1 tarkoitetaan sellaista vuorokausikuormitusta, jonka seitsemän vuorokauden biokemiallinen hapenkulutus BOD_7ATU on 70 g happea (O₂); asukasvastineluku lasketaan puhdistamolle vuoden aikana tulevan suurimman viikkokuormituksen vuorokautisesta keskiarvosta poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta (VNa 888/2006).

Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamoiden vuoden 2023 asukasvastineluvut (Taulukko 2.2) on määritelty ympäristöhallinnon julkaisussa ”Yhdyskuntajätevesien puhdistuslaitosten päästöjen seuranta ja raportointi -hyvien menettelytapojen kuvaus 17.11.2011” esitetyllä tavalla. Julkaisun mukaan asukasvastineluku on puhdistamolle tulevan jäteveden tarkkailunäytteiden BOD_7ATU -tuloksista ja näytteenottoajankohdan virtaamatiedoista viiden vuoden ajalta laskettujen asukasvastinelukujen 90. prosenttipiste. 90. prosenttipiste ilmoittaa muuttujan arvon, jonka alapuolelle jakaumassa jää 90 % tapauksista. Blominmäen osalta on käytetty aineistoa alkaen 25.1.2023, jolloin kaikki viemäröintialueen jätevedet oli käännetty Blominmäkeen. Blominmäen laskettu asukasvastineluku oli poikkeavan korkea ja johtunee joko epäedustavista tulevan jäteveden näytteistä tai tulevan veden kiintoainepitoisuuden ja edelleen BOD_7ATU-arvojen suuresta vaihtelusta näytepäivien välillä, johtuen kiintoaineen ajoittaisesta kertymisestä tulotunneliin. Vuoden 2023 laskettu keskimääräinen tulokuormitus oli kohtalaisen hyvin linjassa Suomenojan kuormituksen kehityksen kanssa, mutta erityisesti kiintoaineeseen sidoksissa olevat parametrit olivat hieman koholla. Blominmäen käynnistystä ja prosessiyksiköiden käyttöönottoja on käsitelty luvussa 12.

Tulokuormitukseen vaikuttavat jätevedenpuhdistamon viemäröintialueen asutuksen ja teollisuuden tuottaman ainekuormituksen muuttuminen. Peruskasvun ainekuormaan tuottaa viemäriverkostoon liittyneiden henkilöiden määrän kasvu toiminta-alueella. Lisäksi pitkällä aikavälillä on havaittavissa myös liittyjämäärän kasvua suurempi kuormituksen kasvu erityisesti typen osalta. Tämä johtuu ravinnon koostumuksen muutoksesta ja erityisesti proteiinin kulutuksen kasvusta.

Kuva 2.4 Tu­lo­kuor­mi­tus: Bio­lo­gi­nen ha­pen­ku­lu­tus (t/​​​​a) 2014–2023

Kuva 2.5 Tu­lo­kuor­mi­tus: Fos­fo­ri (t/​​​​a) 2014–2023

Kuva 2.6 Tu­lo­kuor­mi­tus: Typ­pi (t/​​​​a) 2014–2023

Haja-asutusalueilla jätevedet käsitellään joko ns. pienpuhdistamoissa tai jätevedet kerätään erillisiin sako- tai umpikaivoihin ja kuljetetaan loka-autoilla lokajätteiden vastaanottoasemille. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon yhteydessä olevalla loka-asemalla vastaanotettiin vuonna 2023 sako- ja umpikaivolietteitä yhteensä 12 718 m³. Vastaanotetut sako- ja umpikaivolietteet ovat mukana puhdistamon tulokuormassa. Lisäksi Viikinmäen viemäröintialueella sijaitsevalla Kulomäen loka-asemalla vastaanotettiin 29 929 m³ sako- ja umpikaivolietettä.

Viikinmäen puhdistamolla otettiin vastaan 7 017 m³ ravintoloiden ja suurkeittiöiden rasvanerottimista loka-autoilla kerättyjä rasvakaivojätteitä, 31 054 m³ permeaattitiivistettä ja 9 820 m³ glykolivettä. Nämä jakeet johdettiin käsittelyprosessiin tulevan jäteveden näytteenoton jälkeisissä prosessinosissa, joten ne eivät näy laitoksen raportoidussa tulokuormassa. Rasvakaivojätteet ja permeaattitiiviste johdetaan mädätykseen ja glykolivesi aktiivilieteprosessiin.

Blominmäen viemäröintialueen loka-asemat sijaitsevat verkostossa ennen jätevedenpuhdistamoa, joten niissä vastaanotetut jakeet ovat siten mukana laitoksen raportoidussa tulokuormituksessa. Blominmäen viemäröintialueen loka-asemilla vastaanotettu lietemäärä oli vuonna 2023 yhteensä 154 010 m³.

Blominmäen jätevedenpuhdistamolla on sakokaivolietteen vastaanottoasema, josta sakokaivolietteet johdetaan käsittelyprosessin alkuun. Vastaanottoasemalle tulleet jakeet huomioidaan siten laitoksen mitatussa tulokuormassa. Rasvakaivojätteet ohjataan puhdistamolla suoraan mädätykseen ja glykolivesi aktiivilieteprosessiin. Nämä jakeet eivät sisälly puhdistamon tulokuormitukseen. Blominmäessä vastaanotettiin vuonna 2023 sako- ja umpikaivolietteitä 1 105 m³. Glykolivettä vastaanotettiin laitokselle yhteensä 270 m³.

Koska pääosa HSY:n puhdistamoiden tulokuormituksesta tulee tiheästi asutetuista kaupungeista, vastaanotettujen sako- ja umpikaivolietteiden osuus kokonaiskuormituksesta ja edelleen vaikutus jätevedenpuhdistamoiden prosesseihin on pieni, eikä esimerkiksi yksittäisten tuontien vaikutuksia prosessissa voida käytännössä erottaa tulokuormituksen muusta vaihtelusta. Nestemäisten jätteiden vastaanotosta on myös hyötyä puhdistusprosessin kannalta, jos ne sisältävät runsaasti helposti hajoavaa hiiltä ja vähän tai ei ollenkaan typpeä, jolloin ne edistävät jätevesiprosessiin johdettuna kokonaistypenpoistoa aktiivilieteprosessissa ja vähentävät alkalointikemikaalin ja lisähiilen kulutusta. Jätejakeiden hyödyllisyyttä vähentää ja niiden aiheuttamaa ilmastuksen energiankulutusta lisää kuitenkin se, että näiden jätteiden väkevyys vaihtelee ja niiden johtamista prosessiin ohjaa pääosin niiden tuleva kuorma eikä puhdistusprosessin tarpeet. Suoraan mädätykseen johdettavat jätejakeet tuottavat energiaa mädätyksessä. Suuret kertakuormat aiheuttavat myös ongelmia, kuten mädättämöiden vaahtoamista. Sekä vesi- että lieteprosessiin johdettavien jätejakeiden osalta on olennaisen tärkeää, etteivät ne sisällä biologiselle prosessille vahingollisia aineita.

HSY:n viemäröintialueella vastaanotettujen nestemäisten jätteiden määrät on esitetty ohessa (Taulukko 2.3).

Fortum johti Suomenojan puhdistamon purkutunneliin voimalaitokseltaan vesiä v. 2023 yhteensä 11 922 774 m³.

2.3Teollisuusjätevedet

Teollisuusjätevesien tarkkailun tarkoitus on turvata viemäriverkon, jätevesipumppaamoiden sekä puhdistusprosessien häiriötön toiminta ja säilyttää lietteen jatkojalostusmahdollisuudet. Teollisuusjätevesitarkkailulla myös turvataan puhdistamotyöntekijöiden työturvallisuutta kemikaalialtistuksen osalta. HSY:n teollisuusjätevesien valvonta-alueeseen kuuluvat HSY:n toimialueen lisäksi Sipoo, Pornainen, Mäntsälän Ohkola, Kerava, Tuusula ja Järvenpää. Teollisuuslaitokset on velvoitettu ympäristöluvissa ja teollisuusjätevesisopimuksissa tarkkailemaan omien jätevesiensä laatua. Teollisuuslaitosten tekemän tarkkailun rinnalla HSY tekee myös omia jätevesiselvityksiä teollisuuslaitoksilla sekä jätevedenpumppaamoilla ja viemäriverkostossa. Valvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota sellaisiin haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin, jotka sitoutuvat lietteeseen tai kulkeutuvat jätevedenpuhdistusprosessin läpi vesistöön. HSY reagoi myös teollisuuslaitosten häiriötilanteisiin ja ottaa tarvittaessa näytteet viemäristä sekä ryhtyy tarvittaviin toimiin jätevedenpuhdistamon ja lietteen laadun turvaamiseksi.

HSY:llä oli vuoden 2023 lopussa voimassa olevia teollisuusjätevesisopimuksia Viikinmäen ja Suomenojan/Blominmäen viemäröintialueilla yhteensä 61 kpl. Muita poikkeavien jätevesien vuoksi tarkkailtavia kohteita olivat kaatopaikat, pilaantuneiden maiden kunnostustyömaat (PIMA-kohteet), louhintatyömaat ja huoltoasemat.

Teollisuusjätevesien yhteenlasketun osuuden arvioidaan olevan Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamoiden tulovirtaamasta noin 4 %. Viikinmäen puhdistamon tulokuormitukseen vaikuttaa eniten elintarviketeollisuus. Vuonna 2023 tarkkailtujen teollisuuslaitosten yhteenlaskettu orgaanisen aineen (BOD_7ATU) osuus oli 9 % Viikinmäen puhdistamolla tulevasta orgaanisen aineen kuormasta. Tästä neljän suurimman kuormittajan osuus oli yhteensä n. 6 %. Kokonaisfosforin osalta tarkkaillun teollisuuden osuus oli yhteensä 3 % ja kokonaistypen osalta 2 %. Merkittävin yksittäinen Blominmäen puhdistamon kuormittaja oli Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Sen orgaanisen aineen (BOD_7ATU) kuormitus oli 0,5 % ja kokonaistypen kuormitus 5 % puhdistamon tulokuormasta. Ämmässuolta tulevien jätevesien määrä vuonna 2023 oli 524 491 m³, mikä oli 1,4 % Blominmäen tulovirtaamasta. Teollisuusjätevesien valvonnasta ja tarkkailusta on laadittu erillinen vuosiraportti.

Ympäristöluvat

Tällä hetkellä voimassa oleva Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa astui voimaan 28.12.2015 (ESAVI 240/2015/2). Puhdistamon toiminta oli vuonna 2023 ympäristöluvan mukaista lukuun ottamatta puhdistetun jäteveden biologisen hapenkulutuksen pitoisuuden lupaehdon ylitystä vuoden toisella neljänneksellä. Viikinmäen energiantuotantolaitos rekisteröintiin 16.2.2023 Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun tietojärjestelmään asetuksen 1065/2017 (Valtioneuvoston asetus keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista) mukaisesti. Rekisteröinti korvaa ympäristöluvan energiantuotantoa koskevat määräykset.

Blominmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa astui voimaan 11.12.2017 (VHO 17/0508/3) ja puhdistamon purkujärjestelyitä koskeva lupa astui voimaan 10.8.2021 (VHO 21/0121/3). Puhdistamon toiminta oli vuonna 2023 ympäristöluvan mukaista. Asetuksen 1065/2017 mukaisen puhdistamon energiantuotantolaitoksen rekisteröinnin valmistelu käynnistettiin syksyllä 2023.

Suomenojan jätevedenpuhdistamon voimassa oleva ympäristölupa on annettu 28.12.2015 (ESAVI 239/2015/2). Puhdistamolla käsiteltiin jätevettä 1.-15.1.2023 välisenä aikana, ja puhdistamon toiminta oli ympäristöluvan mukaista. Ympäristöluvan edellyttämä puhdistamon lopputarkastus toteutettiin kaksivaiheisena 11.9.2023 ja 6.11.2023. Suomenojan puhdistamon ympäristöluvan voimassaolo päättyy 31.12.2024.

Näytteenotto ja käyttö- ja päästötarkkailu

Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden käyttö- ja päästötarkkailut perustuivat vuonna 2016 ELY-keskuksen hyväksymään tarkkailuohjelmaan, joka on päivitetty marraskuussa 2021. Suomenojan jätevedenpuhdistamolla tarkkailuohjelmaa toteutettiin soveltuvin osin siihen saakka, kunnes toiminnot loppuivat vaiheittain. Blominmäen käyttö- ja päästötarkkailu perustui lokakuussa 2022 päivitettyyn ja viranomaiselle toimitettuun tarkkailuohjelmaan. Vuoden 2023 aikana jäteveden haitallisia ja vaarallisia aineita tarkkailtiin Blominmäen jätevedenpuhdistamolla tavanomaista laajemmin.

Kaikilta puhdistamoilta otettiin käyttötarkkailunäytteet laboratoriotutkimuksia varten pääsääntöisesti kaksi kertaa viikossa. Puhdistamoiden päästöt vesistöön ja poistotehot laskettiin tulevasta ja käsitellystä vedestä otettujen käyttötarkkailunäytteiden analyysituloksista luvussa 18 esitetyllä tavalla. Päästölaskennan perusteena käytetyt analyysimenetelmät on kuvattu luvussa 19. Käyttötarkkailunäytteistä ja automaatiojärjestelmien keräämistä mittaustuloksista ja kulutustiedoista laaditut käyttötarkkailun tulokset on esitetty raportin osassa II, luvusta 15 alkaen. Tuloksissa esitetään puhdistamoiden virtaama-, energia- ja kemikaalien kulutustietoja ja lietteen sekä energian osalta myös tuotantotietoja.

Jatkuvatoimiset mittalaitteet käyttötarkkailussa

HSY:n kaikilla jätevedenpuhdistamoilla puhdistusprosessin ohjaus ja seuranta perustuvat pitkälle automatisoituihin prosesseihin. Erilaisten jatkuvatoimisten mittausten ja analyysilaitteiden avulla käyttöhenkilökunnalle tuotetaan jatkuvaa tietoa puhdistusprosessien eri vaiheista ja tilasta. Jatkuvatoimisilla analyysilaitteilla mitataan mm. ortofosfaattia, kokonaisfosforia, ammonium- ja nitraattityppeä sekä alkaliteettia. Jatkuvatoimisia mittalaitteita hyödynnetään myös mm. liuenneen hapen, veden ja lietteen kiintoaineen, pH:n ja sähkönjohtavuuden määrittämisessä. Jatkuvatoimisten laitteiden antamaa prosessien tilannekuvaa täydennetään laboratorioanalyyseillä, joita käytetään myös laitteiden antamien tulosten oikeellisuuden arviointiin ja laitteiden kalibrointiin.

Ympäristövaikutusten tarkkailu

Merialueen tarkkailun tavoitteena on seurata jäteveden vaikutuksia vesistössä. Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelma päivitettiin 31.5.2023, ja vuoden tarkkailu toteutettiin tämän päivitetyn ohjelman mukaisesti. Merialueen yhteistarkkailuun osallistuivat HSY:n lisäksi tarkkailuvelvollisina Fortum Power and Heat Oy, Helen Oy, DNY Finland Oy Helsinki Shipyard, Espoon kaupungin Kaupunkitekniikan keskus ja Helsingin kaupungin kaupunkiympäristö toimialan Yleiset alueet -yksikkö. Tarkkailu toteutetaan ja raportoidaan Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan Ympäristöpalveluiden toimesta. Vuoden 2023 tarkkailutulokset on esitetty neljännesvuosiraporteissa, joista viimeinen on yhteenvetoraportti. Tarkkailusta laaditaan laaja yhteenvetoraportti viiden vuoden välein. Tarkkailuraportit julkaistaan Helsingin kaupungin merialueen seurannan internet-sivuilla.

Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamojen vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin. Tarkkailussa noudatettiin 8.11.2019 julkaistua Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellista yhteistarkkailuohjelmaa. Tarkkailun toteutti Kala- ja vesitutkimus Oy. Yhteistarkkailussa olivat vuonna 2023 mukana HSY:n lisäksi Espoon kaupungin Kaupunkitekniikan keskus, Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimiala sekä Helsingin kaupungin Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala.

Kalataloustarkkailun tulokset raportoidaan kahden vuoden välein. Vuoden 2023 tulokset raportoidaan keväällä 2024 valmistuvassa laajassa yhteenvetoraportissa, joka kattaa tarkkailujakson 2018–2023.

Puhdistamoiden ympäristöluvat sisältävät myös meritaimenen ja siian vaelluspoikasten istutusvelvoitteet. Blominmäen ympäristöluvan kalatalousvelvoite korvasi Suomenojan vastaavan velvoitteen vuonna 2023. Meritaimenen vaelluspoikasten osalta Viikinmäen puhdistamon istutusvelvoite on 17 000 kpl ja Blominmäen puhdistamon 7 500 kpl eli yhteensä 24 500 kpl. Viikinmäen osalta osa meritaimenista voidaan korvata merilohen poikasilla. Meritaimenia istutettiin huhtikuussa 2023 Helsingin edustalle 13 000 kpl ja Espoon edustalle 7 500 kpl. Istutetut taimenet olivat Ingarskilanjoen kantaa. Lisäksi Helsingin edustalle istutettiin 4 000 kpl Nevajoen kantaa olevien merilohen poikasia.
Viikinmäen puhdistamon vaellussiian poikasten istutusvelvoite on 165 000 kpl ja Blominmäen puhdistamon velvoite on 72 500 kpl eli yhteensä 237 500 kpl. Vuoden 2023 aikana Kymijoen kantaa olevia vaellussiian poikasia istutettiin Helsingin edustalle yhteensä 302 149 kpl ja Espoon edustalle 72 000 kpl eli yhteensä 374 149 kpl. Siianpoikasia istutettiin vuonna 2023 vuosittaista istutusvelvoitetta enemmän, koska vuonna 2022 kalatalousvelvoite ei toteutunut siianpoikasten osalta.

Vara- ja hätäpurkuyhteyksien käyttö

Jätevedenpuhdistamoiden vara- tai hätäpurkuyhteyksiä joudutaan käyttämään jäteveden johtamiseen, jos purkutunnelit eivät ole käytettävissä tai niiden kapasiteetti ylittyy.

Viikinmäen puhdistamon poistotunnelissa on hätäpurkuyhteys Viikissä kanavaa ja ojaa pitkin Vanhankaupunginlahteen. Hätäpurkuyhteys toimii puhdistettujen jätevesien purkuyhteytenä siinä tilanteessa, että Viikki-Kyläsaari-tunneliosuutta ei voida käyttää. Vanhan Kyläsaaren puhdistamon tontilla on varapurkuyhteys kanavaa ja ojaa pitkin Vanhankaupunginlahteen. Varapurkuyhteys on suljettu normaalitilanteessa. Varapurkuyhteys toimii puhdistettujen jätevesien purkuyhteytenä siinä tilanteessa, että poistotunnelia ei voida käyttää tai puhdistamoon kohdistuu erittäin korkea hydraulinen kuormitus ja meren pinta on samaan aikaan korkealla. Varapurkuyhteyden käyttö ei ole vuosittaista.

Blominmäessä Espoonjoen hätäpurkupistettä käytetään, mikäli kalliopurkutunneli Blominmäen puhdistamon ja Finnoon sataman välillä ei olisi käytettävissä. Hätäpurkupistettä käytetään erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa esimerkiksi sortuman tai osittaisen sortuman aiheuttaman huoltotilanteen takia. Finnoon sataman varapurkupistettä käytetään, mikäli meripurkutunneli ei ole käytettävissä, tai sen kapasiteetti ei riitä. Varapurkupiste sijaitsee Ryssjeholmsfjärdenin pohjoisosassa, Rajaojan suulla Finnoon venesataman länsilaidalla.

Vuonna 2023 kummankaan jätevedenpuhdistamon vara- tai hätäpurkuyhteyksiä ei käytetty lainkaan.

Blominmäen purkutunnelin kapasiteetin tarkastelu

Suomenojan ja Blominmäen toteutuneiden jätevesimäärien kasvua seurataan ja Blominmäen kuormitusennustetta päivitetään n. kahden vuoden välein HSY:n vesihuollon investointiohjelman tarkistuksen yhteydessä. Blominmäen mitoituskeskivirtaama, eli vuoden 2040 ennustettu virtaama määritettiin vuonna 2012 ja se on 153 000 m³/d. Virtaamien kasvu on ollut maltillisempaa jaksolla 2012–2023 kuin sitä edeltävien kymmenen vuoden aikana, ja päivitetty Blominmäen viemäröintialueen virtaamaennuste vuodelle 2040 on 137 000 m³/d. HSY suunnittelee eräiden Viikinmäen viemäröintialueen läntisten osien kuormituksen kääntämistä 2030-luvulla Blominmäkeen ja Blominmäen laajennusta 2040-luvulla. Käännön toteutuessa vuodelle 2040 ennustettu keskivirtaama olisi 162 000 m³/d. Maksimivirtaamien voidaan olettaa pääsääntöisesti kasvavan keskivirtaaman suhteessa, mutta tulotunnelin tasaustilavuuden hyödyntämisellä, josta ei ole vielä merkittävää käytännön kokemusta, voidaan pienentää erityisesti lyhyempien sateiden vaikutusta ja maksimituntivirtaamia. Tasaustilavuus on nykytilanteessa 200 000 m³ ja viemäröintialueen käännön toteuttava tunneliosuus tulee kaksinkertaistamaan sen. Useita vuorokausia kestävä voimakas lumen sulaminen voi ylittää tunnelin tasauskapasiteetin. Virtaamat viimeisen kymmenen vuoden ajalta on esitetty kuvassa 4.1.

Meripurkutunnelin virtausvastuksia analysoitiin kolmessa huippuvirtaamatilanteessa vuoden 2023 aikana. Tilanteet olivat 27.3.2023: 3200 l/s, 28.8.2023: 3250 l/s, 12.10.2023: 3120 l/s. Meripurun putkiston aiheuttamat vastukset virtaamaan laskettiin jokaisessa tilanteessa erikseen. Putkivastukset lasketaan Finnoon purkukammion pinnanmittauksen ja meren pinnan erotuksena. Laskentatapa on yksinkertaistettu mallinnus todellisuudesta ja kertoo suuntaa antavasti meripurun vastapaineen muutoksista vuoden aikana.

Kolmen virtaushuipun analyysin perusteella meripurun vastapaineessa ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2023 aikana. Virtaaman maksimilukemia ei ole vuoden aikana saavutettu, joten korkeinta vastustasoa ei datan perusteella voi analysoida, eikä meripurun kapasiteetin ylärajaa täten ole tiedossa. Huippuvirtaamilla virtausvastukset ovat olleet tasolla yksi metri veden painetta virtaamalla 3200 l/s. Normaalivirtaamilla vastapaine pysyttelee n. 0,2 metrin tasolla.

Kuva 4.1 Blominmäen meripurun virtausvastukset huippuvirtaamatilanteessa

Analyysissa on käytetty automaatiojärjestelmän puhdistetun jäteveden pinnan mittauksia, sekä meren pinnan mittauksia. Näiden perusteella meritunnelin kapasiteetti on riittävä nykyisillä huippuvirtaamilla.

Vuoden 2023 tarkastelun perusteella ei ole ollut viitteitä purkutunnelin kapasiteetin loppumisesta, joten varapurkuyhteyden käytölle ei näytä olevan kasvavaa tarvetta. Vuonna 2023 varapurkuyhteyttä ei käytetty lainkaan.

Purkutunneleiden kunnon seuranta

Purkutunneleiden kuntoa seurataan säännöllisesti ROV-kuvauksin. Vuonna 2023 tarkastettiin Viikinmäen purkutunneliin liittyvät Munkkisaaren pystykuilut.

Puhdistustulokset neljännesvuosittain

Päästölaskennan perusteella Blominmäen jätevedenpuhdistamolla täytettiin vuonna 2023 kaikki lupamääräykset kaikilla laskentajaksoilla sekä pitoisuus- että poistotehovaatimusten osalta.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla biologista käsittelyä jouduttiin ohittamaan I laskentajaksolla, mutta vaikutus jakson tulokseen jäi vähäiseksi ja jakson puhdistustulos täytti lupamääräykset. II laskentajaksolla Viikinmäen puhdistamo ei täyttänyt lupamääräyksiä II laskentajaksolla biologisen hapenkulutuksen pitoisuuden osalta, minkä arvellaan olleen seurausta biologisen prosessin sisäisestä häiriötilanteesta. Biologisen hapenkulutuksen reduktio täytti lupamääräykset jaksolla II. Kaikilta muilta osin ja muilla jaksoilla lupamääräykset täytettiin. Biologisen prosessin häiriötilannetta on tarkasteltu luvussa 11.1.

Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 määritellyt raja-arvot täyttyivät kokonaisuudessaan kaikilla kolmella jätevedenpuhdistamolla.
Oheisissa taulukoissa (Taulukko 5.1 - Taulukko 5.3) esitetään puhdistamoiden keskeisimmät lupamääräykset vuosineljänneksittäin ja vuosikeskiarvona. Oheisissa kuvaajissa (Kuva 5.1 - Kuva 5.5) esitetään toteutuneet pitoisuudet ja poistotehot vuosikeskiarvoina sekä lupamääräysten rajat. Vuoden 2023 kuormituslaskennan tulokset on esitetty laajemmin luvussa 17.

Kuva 5.1 Ve­sis­töön joh­de­tun jä­te­ve­den bio­lo­gi­nen ha­pen­ku­lu­tus, Vii­kin­mä­ki, Suo­me­no­ja ja Blo­min­mä­ki

​

Kuva 5.2 Ve­sis­töön joh­de­tun jä­te­ve­den ko­ko­nais­fos­fo­ri­pi­toi­suus, Vii­kin­mä­ki, Suo­me­no­ja ja Blo­min­mä­ki

Kuva 5.3 Ve­sis­töön joh­de­tun jä­te­ve­den ke­mial­li­nen ha­pen­ku­lu­tus, Vii­kin­mä­ki, Suo­me­no­ja ja Blo­min­mä­ki

Kuva 5.4 Vesistöön johdetun jäteveden kiintoainepitoisuus Viikinmäessä, Suomenojalla ja Blominmäessä

Kuva 5.5 Vesistöön johdetun kokonaistypen pitoisuus Viikinmäessä, Suomenojalla ja Blominmäessä

Ravinnepäästöt

Ravinnepäästöjen vähentäminen on yksi HSY:n strategisista tavoitteista. Toiminnallinen tavoite on puhdistamoiden yhteinen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää lupamääräyksiä parempaa puhdistustasoa, ja sillä on lupamääräyksiä tiukempi vaikutus ravinteiden poistotasoon.

Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen typpipäästö Itämereen oli vuonna 2023 yhteensä 707 t (v. 2022 1252 t) ja fosforipäästö yhteensä 26 tonnia (v. 2022 26 t). HSY:n toiminnalliset tavoitteet vuonna 2023 olivat typelle 850 tonnia ja fosforille 26 tonnia. Toiminnallisten tavoitteiden laskennassa huomioidaan poikkeustilanteiden kuormitus kuten viranomaisraportoinnissakin.

Oheisissa kuvaajissa (Kuva 5.6–Kuva 5.8) on esitetty aikasarjat mereen johdettujen päästöjen osalta.

Kuva 5.6 Pääs­töt ve­sis­töön: Bio­lo­gi­nen ha­pen­ku­lu­tus (t/​​​​​​​​a) vuo­si­na 2014–2023

Kuva 5.7 Pääs­töt ve­sis­töön: Fos­fo­ri (t/​​​​​​​a) vuo­si­na 2014–2023

Kuva 5.8 Pääs­töt ve­sis­töön: Typ­pi (t/​​​​​​​a) vuo­si­na 2014–2023

Strategiset tavoitteet on esitetty myös HSY:n yhteiskuntasitoumuksessa, johon voi tutustua alla olevan linkin kautta.
​https://sitoumus2050.fi/toimenpidesitoumukset#//details/314777​
HSY on liittynyt yhdyskuntajäteveden Green Deal -sopimukseen tekemällä sitoumuksen ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Green Deal -sitoumuksessa on myös tavoitteita vuotovesien hallintaan, viemäriverkoston saneeraukseen, tiedontuotantoon ja asukasviestintään ja kaupunkien kanssa tehtävään hulevesiyhteistyöhön liittyen. Sitoumuksen määrävuosi on 2027.
​https://sitoumus2050.fi/green-deal#//details/738347​

Lupaindeksi ja OCP-indeksi

Suomen suurimpien kaupunkien jätevedenpuhdistamoiden toimintaa on usean vuoden ajan arvioitu lupa- ja OCP-indekseillä. Lupaindeksi kertoo laitoksen lupamääräysten saavuttamisen vuositasolla. Indeksi on saavutettujen lupamääräysten prosentuaalinen osuus kaikista annetuista lupamääräyksistä. Molemmilla HSY:n laitoksilla on tällä hetkellä 25 numeerista lupamääräystä. Viikinmäen lupaindeksi oli vuonna 2023 96 % ja Blominmäen 100 %.

OCP-indeksillä mitataan jäteveden käsittelyn tasoa kokonaisvaltaisesti. Puhdistamoiden OCP-indeksin avulla lasketut tunnusluvut ovat suoraan vertailukelpoisia, koska menetelmä ei ota kantaa lupamääräyksiin tai purkuvesistöön. OCP-indeksin laskennassa huomioidaan puhdistetun jäteveden biologinen hapenkulutus (BOD_7ATU) sekä kokonaistyppikuormitus ja kokonaisfosforikuormitus mereen. Kutakin parametria painotetaan niiden vesistössä aiheuttaman hapentarpeen suhteessa. Näin ravinteita tehokkaasti poistavat puhdistamot saavat suhteellisesti parempia OCP-indeksituloksia esimerkiksi asukasvastinetta kohden laskettuna. Samaa laskentatapaa käyttäen voidaan tarkastella joko puhdistetun jäteveden pitoisuuksia (mg/l) tai päästöjä (t/a). OCP-indeksit lasketaan vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuksien tai päästöjen vuosikeskiarvoista seuraavasti:

OCP = BOD_7ATU + 18 * N_kok + 100 * Pkok

​Taulukko 5.5 esittää vuosien 2014–2023 OCP-indeksin ja lupaindeksin toteuman Viikinmäessä, Suomenojalla ja Blominmäessä. Oheisessa kuvaajassa (Kuva 5.9) ja taulukossa (Taulukko 5.5) on esitetty pääkaupunkiseudun OCP-päästöjen kehittyminen edellisen kymmenen vuoden ajalta.

Kuva 5.9 Pää­kau­pun­ki­seu­dun OCP-pääs­töt me­reen 2014–2023

Ylivuodot

Viemärin tukokset, runsaat sateet, sekaviemäröinti, putkikapasiteetin puute, putkirikot sekä pumppaamoiden sähkökatkot ja toimintahäiriöt saattavat aiheuttaa viemäriverkon tulvimista ja ylivuotoja. Ylivuototapahtumista laaditaan ympäristöpoikkeamaraportti, johon on arvioitu ylivuodon määrä. Määrä ja sen mukainen kuormitus lisätään laskennallisesti puhdistamoiden aiheuttamiin päästöihin. Oheisissa kuvissa (Kuva 5.10 ja Kuva 5.11) sekä luvun 16 taulukoissa (Taulukko 16.8 ja Taulukko 16.9) on esitetty ne kohteet, joissa on vuoden 2023 aikana raportoitu ylivuotoja. Toistuvia ylivuotoja on tapahtunut Tuusulan Rantatien, Rajalinnan ja Koskenmäen pumppaamoilla, Pornaisten Halkiantien pumppaamolla, Espoossa Örkkiniityntien, Engelin puistotien ja Kuusiniementien pumppaamoilla sekä Helsingin Katajanokan pumppaamolla. Yleisin syy ylivuotoihin pumppaamoilla on runsaat sateet tai sulamisvedet.

Kuva 5.10 Kart­ta Vii­kin­mäen va­lu­ma-alu­een eril­lis­vie­mä­ri­ver­kos­ton yli­vuo­to­koh­teis­ta ja yli­vuo­don syy. Koh­tei­den nu­me­roin­ti viit­taa tau­lu­kkoon Tau­luk­ko 16.8.

Kuva 5.11 Kart­ta Blo­min­mäen va­lu­ma-alu­een eril­lis­vie­mä­ri­ver­kos­ton yli­vuo­to­koh­teis­ta ja yli­vuo­don syy. Koh­tei­den nu­me­roin­ti viit­taa tau­luk­koon Tau­luk­ko 16.9.

Helsingin kantakaupungin sekaviemäröintialueen jätevesipäästöt liittyvät voimakkaisiin sadantatilanteisiin. Tällöin myös jätevesi on normaalia laimeampaa. Näitä verkostoylivuotoja ei mitata, vaan sekaviemäröidyltä alueelta ylivuotaneen viemäriveden aiheuttama kuormitus ympäristöön raportoidaan laskennallisen viemärimallin avulla.

Vuonna 2023 Helsingin sekaviemäriverkoston ylivuodoista pääsi jätevettä vesistöihin laskentatulosten mukaan n. 126 700 m³, josta asumisjätevettä oli n. 4600 m³ (n. 4 %). Tämä asumajäteveden aiheuttama ainekuormitus lisätään laskennallisesti Viikinmäen puhdistamon aiheuttamiin päästöihin. Oheisessa kuvassa (Kuva 5.12) sekä raportin loppuosassa, taulukossa (Taulukko 16.7) on esitetty ylivuotokaivot, ylivuototapahtumien lukumäärä ja arvio jäteveden osuudesta ylivuodossa.

Sekaviemäriylivuotoja tapahtui yhteensä 35 kohteessa. Suuruudeltaan yli 300 m³:n asumajäteveden ylivuotoja tapahtui neljän rankkasadetapahtuman aikana. Suurin yksittäinen kuormittaja oli jälleen Etelärannassa sijaitseva ylivuotokaivo. Tämä on verkoston alin ylivuotokohta, josta pääsee jo pienilläkin sateilla viemärivettä ylivuodon kautta mereen. Tämän kaivon osuus oli noin 71 % sekaviemäriylivuotojen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta. Mallin tulosten raportoinnin toteutti vuonna 2023 ulkopuolinen konsultti, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Sekaviemäriverkon ylivuotojen laskennat siirtyvät vuonna 2024 reaaliaikaiseen laskentaan, jonka on toteuttanut Fluidit Oy. Raportointi siirretään reaaliaikaisen laskennan myötä Smartvatten Oy:n Neuroon.

Kuva 5.12 Kart­ta Hel­sin­gin se­ka­vie­mä­ri­ver­kos­ton yli­vuo­to­kai­vois­ta ja pääs­töis­tä v. 2023

Vesiympäristölle haitalliset ja vaaralliset aineet ja E-PRTR-asetuksen mukaiset aineet

Haitalliset aineet jätevedenpuhdistamolla

Haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana. Lisäksi Helsingin keskusta-alueen hulevedet tuovat haitallisia aineita Viikinmäen puhdistamolle. Kotitalouksien jätevesien haitalliset aineet ovat peräisin esimerkiksi kotona käytettävistä siivouskemikaaleista, tekstiileistä, muoveista ja lääkkeistä. Jätevedenpuhdistamolla haitalliset aineet käyttäytyvät eri tavoilla: osa niistä sitoutuu puhdistamolietteeseen, osa kulkeutuu ympäristöön ilmapäästöiksi ja osa kulkeutuu puhdistamon läpi vesistöön. Haitallisten aineiden matka ei siis välttämättä pääty puhdistamoille, koska niitä ei ole suunniteltu haitallisten aineiden puhdistamiseen.

Haitallisten aineiden tarkkailu

Jätevesistä seurattavat haitalliset ja vaaralliset aineet perustuvat ns. HAVA-asetukseen (1022/2006 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista), ympäristönsuojeluasetukseen (713/2014) sekä E-PRTR-asetukseen (166/2006 Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva asetus). HAVA-aineita tarkkaillaan käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmissa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuodessa otetaan 12 HAVA-näytettä, joista analysoidaan valitut aineryhmät laajoja ja suppeita analyysipaketteja vaihdellen.

Vuonna 2023 haitallisia aineita tarkkailtiin Viikinmäessä tarkkailuohjelman mukaisesti 12 kertaa vuodessa. Blominmäen puhdistamon haitallisten aineiden esiintymistä kartoitettiin vuoden 2023 aikana selvityksessä 12 kertaa ja tarkkailuohjelma päivitetään kartoituksen tulosten perusteella. Suomenojalta ei otettu HAVA-näytteitä enää vuoden 2023 puolella.

Tulosten laskenta

Tarkkailun tulokset lasketaan vuosipitoisuuksien osalta painottamalla vuoden aikana otettujen yksittäisten näytteiden pitoisuudet näytteenottovuorokausien virtaaman arvoilla. Laskennassa käytetään määritysrajan alittavien pitoisuuksien arvoina määritysrajan puolikasta. Mikäli laskettu vuosikeskiarvo on määritysrajaa pienempi, ilmoitetaan vuosikeskiarvon olevan alle määritysrajan. Jos pitoisuuden vuosikeskiarvon ilmoitetaan olevan alle määritysrajan, vuosikuormaksi merkitään 0 kg/a. Muutoin aineiden vuosikuorma lasketaan kertomalla pitoisuuden vuosikeskiarvo vuoden kokonaisvirtaamalla.
Tulevasta ja käsitellystä jätevedestä määritettyjen haitallisten aineiden pitoisuudet vuosikeskiarvona, sekä aineiden vuosikuormat on esitetty taulukossa luvussa 20. Tulevien ja käsiteltyjen jätevesien sekä kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuuksien vuosikeskiarvot ja -kuormat on esitetty luvussa 21.

Tulosten vertailu ympäristönlaatunormeihin

HAVA-asetuksessa (1022/2006) annetaan haitallisille aineille raja-arvot, ns. ympäristölaatunormit (EQS-arvot). Ne ovat pitoisuuksia, jotka eivät saa ylittyä vesistössä: AA-EQS-arvo tarkoittaa vuosikeskiarvoa vesistössä ja MAC-EQS-arvo suurinta sallittua pitoisuutta vesistössä. Suurin osa jätevedestä analysoiduista HAVA-pitoisuuksista alittaa EQS-arvon, jolloin aineen pitoisuus ei vesistössäkään voi ylittyä jäteveden vaikutuksesta. Joidenkin aineiden pitoisuudet voivat olla puhdistamolta lähtiessään EQS-arvoja suuremmat, mutta vesistöön johdettaessa pitoisuus laimenee sen verran, että EQS-arvot eivät ylity.
Viikinmäen lähtevästä jätevedestä havaittiin yksittäisillä näytekerroilla AA-EQS-arvon ylittävä pitoisuus di-2-etyyliheksyyliftalaattia (DEHP), 4-t-oktyylifenolia ja terbutryyniä, sekä MAC-EQS-arvon ylittävä pitoisuus elohopeaa. Terbutryynin ja oktyylifenolin vuosikeskiarvo ylitti annetun AA-EQS-arvon.

Blominmäen lähtevästä jätevedestä havaittiin yksittäisillä näytekerroilla AA-EQS-arvon ylittävä pitoisuus 4-t-oktyylifenolia ja terbutryyniä, joista terbutryynin vuosikeskiarvo ylitti annetun AA-EQS-arvon.

Oheisissa taulukoissa (Taulukko 5.6 ja Taulukko 5.7) on esitetty haitallisia aineita, joita on havaittu lähtevässä jätevedessä ympäristölaatunormin ylittävinä pitoisuuksina yksittäisillä näytteenottokerroilla vuosina 2019–2023. Taulukoissa esitetään havaittujen pitoisuuksien vuosikeskiarvot ja vaihteluväli sekä analyysien määrä vuoden aikana.

Taulukoissa esitettyjen aineiden käyttötarkoituksia kuvataan alla.

Oktyylifenolia käytetään pääasiassa fenolihartsien valmistuksessa, joita puolestaan käytetään elektroniikan suojalakoissa, autonrenkaissa ja painomusteissa.

Taulukossa esitettyjen ftalaattien (DEHP ja DBP) käyttö on REACH-asetusten nojalla ollut kielletty EU:ssa vuodesta 2015 lähtien. Di-2-etyyliheksyyliftalaattia (DEHP) käytetään muoveissa pehmittimenä, kosmetiikassa, mattojen pintakäsittelyaineena, nahka-, tekstiili- ja kenkätuotteissa sekä automaaleissa. Dibutyyliftalaattia (DBP) käytetään maaleissa, lakoissa ja painoväreissä sekä muovituotteissa liima- side- ja väriaineena.

Terbutryyniä käytettiin ennen pestisidinä maataloudessa, mutta nykyään sitä löytyy biosidina maaleista ja rakennusmateriaaleista. Terbutryyniä kulkeutuu jätevedenpuhdistamoille mm. maalipinnoilta hulevesien mukana.

Raskasmetalleilla on lukuisia käyttötarkoituksia eri teollisuuden aloilla. Elohopean osalta suurimmat päästöt kohdistuvat ilmaan ja laskeumana maan pinnalle päätynyt elohopea voi huuhtoutua hulevesien mukana jätevedenpuhdistamolle. Nikkelin suurin käyttökohde on erilaiset teräkset, mutta sitä käytetään myös paristoissa, kolikoissa, katalyyteissä ja elektronisten piirien valmistuksessa. Lyijyä käytetään korroosionestoaineissa, juotosmetallina, maalien väriaineena ja pehmentiminä sekä PVC-muovien stabilisaattoreina. Kadmiumin pääasiallinen päästölähde ympäristöön on sinkin tuotanto, mutta sitä käytetään myös paperiteollisuudessa, kemikaalien valmistuksessa ja rautametallien prosessoinnissa.

Vertailu E-PRTR-kynnysarvoihin

E-PRTR-asetus velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan asetuksessa annettujen kynnysarvojen ylittävien aineiden vesistöön johdettavat kuormat kotimaansa viranomaisille. Viranomaiset raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle ja päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri. Vuonna 2023 analysoitujen aineiden vuosikuormat ja kynnysarvot on esitetty luvun 20 taulukossa.

Osa E-PRTR-asetuksen mukaisista aineista analysoidaan ja raportoidaan osana käyttö- ja päästötarkkailua. Tällaisia aineita ovat kokonaistyppi ja -fosfori, TOC, joka lasketaan COD_Cr:n pitoisuudesta jakamalla kolmella, sekä kloridi. Päästötarkkailun tulokset lasketaan neljännesvuosikuormien keskiarvoista, jolloin mukana on myös verkosto- ja pumppaamo-ohitusten aiheuttama kuormitus. Vuonna 2023 kynnysarvon ylitti Viikinmäessä 10 aineen vuosikuorma ja Blominmäessä 9 aineen vuosikuorma.

Biologisesti käsitellyn veden hygieeninen laatu

Puhdistamoiden biologisesti käsitellystä vedestä määritettiin kerran kuukaudessa Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit, jotka kuvaavat veden hygieenistä laatua. Escherichia coli -bakteerit viittaavat ulosteperäiseen likaantumiseen. Suomenojalta hygieenistä laatua ei enää analysoitu vuonna 2023. Ohessa (Taulukko 5.8) esitetään vuonna 2023 mitattujen pitoisuuksien keskiarvot ja vaihteluvälit.

​

Voimatuotannon päästöt

Voimatuotannon kaasumaiset päästöt liittyvät jätevedenpuhdistamoilla HSY:n omaan energiantuotantoon. Päästöjä syntyy tuotetun biokaasun polttamisesta kaasumoottoreilla, kaasukattiloissa sekä ylijäämäkaasun polttimilla. Lisäksi päästöjä syntyy kevyestä polttoöljystä, jota käytetään apupolttoaineena kattiloissa.

Blominmäen kaasumoottorit ja -kattilat käynnistettiin alkuvuoden aikana 2023 aikana.

Viikinmäen voimalaitos rekisteröitiin keväällä 2023 n.s. PIPO-asetuksen (Valtioneuvoston asetus keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista (1065/2017)) mukaisesti. Jatkossa sähkön- ja lämmöntuotanto on Helsingin kaupungin ympäristövalvonnan piirissä. Muutos heijastuu myös raportointiin. Blominmäen osalta vastaava rekisteri-ilmoitus on jätetty Espoon kaupungille, ja päätös saatiin alkuvuonna 2024.

Viikinmäen voimatuotannon savukaasupäästöt on mitattu edellisen kerran vuonna 2018. Kaasumoottoreiden ja kattiloiden osalta mitattiin hiukkasten ja kaasumaisten päästöjen pitoisuudet sekä päästöjen määrä. Mittausten perusteella on laadittu laskentamalli, ja vuosittaiset päästölukemat on laskettu tämän laskentamallin avulla.

Raportoitavat voimatuotannon ilmapäästöt vuonna 2023 on esitetty yhdessä prosessin kaasumaisten päästöjen kanssa luvussa 6.2. Blominmäen päästöistä ei ole vielä raportointihetkellä mittaustietoja.

Taulukko 6.1 esittää jätevedenpuhdistamon voimatuotannon laskennalliset päästöt. Vuoden 2023 päästölukemista on raportoitu myös päästöt laitteistokohtaisesti, tulokset on esitetty luvussa 23.

Puhdistusprosessin kaasumaiset päästöt

Kaasumaisia prosessipäästöjä syntyy jätevedenpuhdistuksessa sekä jäteveden että lietteen käsittelyn eri vaiheissa, kun jäteveden sisältämät orgaaniset hiilivedyt ja prosessissa muodostuvat kaasumaiset aineet haihtuvat. Typpioksiduulipäästöjä syntyy typenpoistoprosessissa ja metaania orgaanisen aineen anaerobisessa hajoamisessa esim. jätevesiverkossa ja mädätetyn lietteen käsittelyssä. Typpioksiduulipäästöjen vähentämiseen tähtäävästä tutkimuksesta on kerrottu kappaleessa 13.1.2

Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamoiden hiilidioksidin, metaanin, typpioksiduulin, ammoniakin sekä typen oksidien raportoidut päästöt perustuvat jatkuvatoimisiin kaasumittauksiin laitosten poistoilmasta. Suomenojan jätevedenpuhdistamon kaikki prosessipäästöt on laskettu Viikinmäen puhdistamolla aiemmin kehitetyllä laskentamallilla. Suomenojan päästöjä ei laskettu enää vuodelle 2023 käsitellyn jätevesimäärän vähäisyyden ja lyhyen toiminta-ajan takia. Jätevedenpuhdistusprosessin kaasumaiset päästöt vuodelta 2023 on raportoitu yhdessä voimatuotannon päästöjen kanssa (Taulukko 6.1). Typpioksiduulin kokonaispäästöt ylittivät Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskevan E-PRTR asetuksen (166/2006) mukaisen raportoinnin kynnysarvon Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamoilla ja metaanin kokonaispäästöt ylittivät kynnysarvon Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Typpioksiduulityppi muodosti 2,2 % Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla poistetusta typestä, mikä oli noin kaksinkertainen laitoksen normaaliin päästötasoon nähden ja 0,7 % Blominmäen jätevedenpuhdistamoilla poistetusta typestä. Viikinmäen tavanomaista korkeampaa typpioksiduulipäästöä käsitellään luvussa 11.1. Laitosten päästötasojen eroja ja päästöjen vähentämisen tutkimusta käsitellään luvussa 13.1.2.

Taulukko 6.1 Voimatuotannon ja jätevedenpuhdistusprosessin ilmapäästöt vuonna 2023. Viikinmäen voimatuotannon päästöt korjattu 20.8.2024.

Hajupäästöt

Hajujen hallinta

Jätevesien viemäröintijärjestelmässä hajuja voi vapautua verkoston tuuletusaukoista, kaivojen kansien kautta, pumppaamoilta ja paineviemärien purkukaivoista. Hajuhaittoihin reagoidaan mahdollisimman nopeasti ja hajun syytä lähdetään tutkimaan. Verkoston tuulettumista ei voida kokonaan estää, koska tällöin verkoston korroosio kiihtyy ja toisaalta verkostoon voi muodostua työturvallisuuden kannalta erittäin vaikeita olosuhteita. Tuuletusputket pyritään sijoittamaan siten, että hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset.

HSY:ssä toimii osastonrajat ylittävä hajunhallintaryhmä, jossa käydään kaikki hajuvalitukset läpi ja arvioidaan tarkempaa tilannekuvaa. Jatkuviin haittoihin voidaan tehdä tarkempaa mittausta siirrettävillä rikkivetymittauksilla sekä asentaa aktiivihiilisuodattimia.

Hajukartoitukset

Ympäristölupien mukaan molempien puhdistamoiden hajuvaikutuksia on tarkkailtava vähintään kerran vuodessa tehtävin hajukartoituksin. Luvan mukaisesti tarkkailun on ajoituttava arvioitavissa olevan voimakkaimman hajukuorman ajalle. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen hajukuormitus ajoittuu loppukesään, kun jätevesi on lämpimimmillään.

Ramboll Oy toteutti hajuselvitykset elokuussa. Tarkastelu tehtiin Blominmäessä 23.8. ja Viikinmäessä 24.8.2023. Hajujen leviämistä laitosten ympäristöön tutkitaan aistinvaraisesti maastohajupaneelimenetelmällä etenemällä jätevedenpuhdistamolta poispäin tuulen alapuolella. Hajuja pysähdytään havainnoimaan noin 20–300 metrin välein. Vastaava menetelmä on ollut käytössä vuodesta 2007 alkaen. Hajua arvioitiin neliportaisella asteikolla hajuttomasta voimakkaaseen hajuun.

Samoissa havaintopisteissä käytettiin lisäksi kenttäolfaktometriä, joka soveltuu hyvin suhteellisen laimeiden hajujen mittaamiseen. Mittari perustuu kahden erillisen ilmavirran sekoittumiseen: tutkittava ilmanäyte sekoitetaan halutussa suhteessa hajuttomaan ilmaan, ja näiden kahden virtauksen suhde ilmaisee hajuyksiköiden määrän ilmassa (HY/m³). Menetelmässä ihmisen hajuaisti toimii ilmaisimena, jolloin hajun voimakkuus on suhteessa todelliseen aistimukseen eikä esim. yhdistekohtaisiin pitoisuuksiin. Olfaktometrin käyttäjän hajuaisti on todettu normaaliksi.

Viikinmäen ympäristössä havaintoja tehtiin 30 havaintopaikassa. Heikkoa hajua esiintyi kolmessa havaintopisteessä puhdistamon koillispuolella. Haju ei ollut jatkuvaa. Hajupitoisuutta ei saatu määritettyä olfaktometrilla. Hajupaneelin aikana tuuli oli heikkoa, keskimäärin tuulen nopeus oli 2,1 m/s. Hajupaneelin aikana ei satanut, ja lämpötila oli 19,1 °C.

Blominmäen jätevedenpuhdistamon ympäristössä tehtiin havaintoja 29 havaintopaikassa. Heikkoa hajua esiintyi yhdessä havaintopisteessä puhdistamon välittömässä läheisyydessä. Haju oli hetkellistä, ja sitä kuvattiin biokaasumaiseksi. Hajupitoisuutta ei saatu määritettyä olfaktometrilla. Hajupaneelin aikana tuuli oli heikkoa, keskimäärin 2,3 m/s. Keskimääräinen lämpötila hajupaneelin aikana oli 16,5 °C. Hajupaneelin aikana ei satanut.

Suomenojallakin toteutettiin hajupaneeli 22.8.2023, vaikka alueella oli jo toiminta päättynyt. Puhdistamoaluetta ei ollut kuitenkaan vielä tyhjennetty kokonaan hajua aiheuttavista materiaaleista. Paneelissa pysyteltiin puhdistamon alueella ja sen läheisyydessä. Havaintoja tehtiin 23 pisteessä, ja hajua havaittiin kuudessa pisteessä puhdistamon alueella. Olfaktometri havaitsi hajua kolmessa havaintopisteessä.
Hajupaneelin aikana tuuli oli heikkoja, keskimäärin 1,6 m/s. Lämpötila oli 15,9 °C. Suomenojan osalta hajuhavainnot olivat vähäisempiä ja haju heikompaa kuin aiempina vuosina.

Hajuvalitukset

Verkostoon ja pumppaamoihin liittyvät hajuvalitukset sekä hajujen selvittelyn eteneminen ja päätös kirjataan aina vikapäiväkirjaan. Vikapäiväkirjaan kirjataan myös hajuvalitukset, jotka liittyvät kiinteistöihin. Tällaisia tapauksia ei erotella tilastoista. Vikapäiväkirjan kirjausten perusteella hajuvalituksia tuli yhteensä 73 kpl vuonna 2023.
Kaikkiin hajuvalituksiin reagoidaan mahdollisimman pian. Hajun lähde selvitetään sekä tehdään tarvittavat toimenpiteet hajun poistamiseksi. Pumppaamoiden kohdalla se tarkoittaa mahdollisesti hajusuodatinten asentamista ja verkostokohteissa esimerkiksi tuuletuksen parantamista tai suodattimen asentamista tuuletusputkeen. Aina hajunlähdettä ei löydetä heti, vaan lähteen löytäminen vaatii tarkempia tutkimuksia ja mittauksia. Lisäksi joskus tuuletuksen lisääminen voi vaatia investointia, jolloin hajuongelman ratkaisu vaatii enemmän suunnittelua ja aikaa.

Taulukko 6.2 Hajuvalitukset vuonna 2023

Ympäristömelun äänitasomittaukset

Ympäristölupien mukaan puhdistamoiden aiheuttamaa melua on mitattava kolmen vuoden välein ja aina toiminnassa tapahtuneitten melua merkittävästi lisänneiden muutosten jälkeen. Säännöllisen mittausohjelman mukaiset ympäristömelun äänitasomittaukset toteutettiin Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoilla vuonna 2022. Mittaukset tehdään Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla seuraavan kerran vuonna 2025.
Blominmäen jätevedenpuhdistamolla toteutettiin vuoden aikana tarkistusmittauksia liittyen puhdistamon ympäristömelun leviämismalliin. Mallinnusta hyödynnetään puhdistamon ympäristömelun mittaussuunnitelmaa laadittaessa. Varsinaisia ympäristömelumittauksia ei toteutettu vielä vuonna 2023.

Viemäreissä ja jätevedenpuhdistamoilla tuholaisten torjuntaan käytetyt kemikaalit

Jätevesiviemäreissä tuholaistorjuntaa tehtiin vuonna 2023 ainoastaan älyansojen avulla, myrkkyä torjuntaan ei käytetty. Älyansoja sijoitettiin kohteisiin, joissa tiedettiin olevan paljon rottia, esimerkiksi ostoskeskusten läheisyydessä ja sekaviemäröidyllä alueella. Myrkyn käyttöä viemäreissä pyritään välttämään jatkossakin. Jätevedenpumppaamoilla tai puhdistamoilla ei tehdä rottien torjuntaa.

Kaikilla HSY:n vuonna 2023 käytössä olleella kolmella jätevedenpuhdistamolla käytetiin ferrosulfaattia fosforin saostukseen ja polymeeriä lietteenkäsittelyssä. Viikinmäessä ja Blominmäessä käytettiin sammutettua kalkkia ja Suomenojalla soodaa aktiivilieteprosessin alkaliteetin nostoon. Kaikilla puhdistamoilla käytetään metanolia denitrifikaation lisähiilenlähteenä. Blominmäen puhdistamolla käytettiin lisäksi polyalumiinikloridia ja polymeeria fosforin saostukseen ja flokkaukseen ennen kiekkosuodatusta.

Kemikaalien annostelua säädetään puhdistustuloksen, kustannusten ja hiilijalanjäljen optimoimiseksi. Suomenojan puhdistamolla kaikkien kemikaalien ja Viikinmäen puhdistamolla metanolin ja lietteenkuivauksen polymeerin annostelu tapahtuu automaattisesti prosessimittausten perusteella. Viikinmäen puhdistamolla kalkin ja saostuskemikaalien tarvetta ja annostelua seurataan jatkuvasti ja säädetään tarvittaessa käyttöhenkilökunnan toimesta. Blominmäen puhdistamolla annostelu tapahtui pääosin automaattisesti prosessimittausten perusteella. Metanolin annostelu tapahtuu Viikinmäessä denitrifikaatiosuodatukseen, Suomenojalla aktiivilieteprosessiin. Blominmäessä metanoli annostellaan pääosin denitrifikaatiosuodatukseen, mutta sitä voidaan syöttää myös aktiivilieteprosessiin. Syöttöä aktiivilieteprosessiin on käsitelty luvussa 13.1.2.

Seuraavissa kuvaajissa (Kuva 7.1–Kuva 7.8) on esitetty prosessikemikaalien kulutusmäärät kaikilla puhdistamoilla ja suhteelliset kulutukset virtaamaa, poistettua typpi- tai fosforimäärää tai lietteen kuiva-ainemäärää kohden viimeisten viiden vuoden aikana Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden osalta. Blominmäen puhdistamon käyttöjakso vuonna 2022 oli lyhyt ja kemikaalien suhteelliset kulutukset esitetään kuvaajissa alkaen 2023. Kemikaalien kulutus kuukausittain sekä kulutukset virtaamaa kohden on esitetty luvussa 22.

Kuva 7.1 Fer­ro­sul­faa­tin vuo­si­ku­lu­tus, ton­ne­ja

Kuva 7.2 Fer­ro­sul­faa­tin kes­ki­mää­räi­nen syöt­tö­mää­rä ja suh­teel­li­nen ku­lu­tus

Kuva 7.3 Me­ta­no­lin vuo­si­ku­lu­tus, ton­ne­ja

Kuva 7.4 Me­ta­no­lin kes­ki­mää­räi­nen syöt­tö­mää­rä ja suh­teel­li­nen ku­lu­tus

Kuva 7.5 Po­ly­mee­rin vuo­si­ku­lu­tus ton­ne­ja

Kuva 7.6 Po­ly­mee­rin suh­teel­li­nen ku­lu­tus liet­teen­kä­sit­te­lys­sä

Kuva 7.7 Al­ka­loin­ti­ke­mi­kaa­lien vuo­si­ku­lu­tus ton­ne­ja

Kuva 7.8 Al­ka­loin­ti­ke­mi­kaa­lien suh­teel­li­nen ku­lu­tus ja kes­ki­mää­räi­nen syöt­tö­mää­rä

Kemikaalien suhteellinen tarve vaihtelee hieman jäteveden laadun ja prosessiolosuhteiden vaihdellessa. Kulutus Viikinmäen puhdistamolla oli maltillista suhteessa puhdistamon kuormitukseen ja puhdistustulokseen. Viikinmäessä kemikaalien suhteelliset kulutukset olivat lähellä edeltävän vuoden tasoa. Kevään nitrifikaatiohäiriö (luku 11.1) lisäsi jonkin verran kalkin ja vähensi metanolin kulutusta. Blominmäessä ferrosulfaatin suhteellinen kulutus oli hieman pienempää kuin Viikinmäessä ja merkittävästi pienempää kuin Suomenojalla. Metanolin annostelu painottui Blominmäessä jälkikäsittelyyn, jossa kulutus poistettua typpikiloa kohden on pienempää kuin aktiivilieteprosessissa, mutta metanolia annosteltiin myös aktiivilieteprosessiin typpioksiduulipäästöjen pienentämiseksi (luku 13.1.2). Metanolin kulutus poistettua typpikiloa kohden oli Blominmäessä pienempää kuin Suomenojalla, mutta suurempaa kuin Viikinmäessä. Alkalointikemikaalin suhteellinen kulutus Blominmäessä oli selvästi suurempaa kuin Viikinmäessä, mikä johtui osittain annostelun säädön haasteista. (Kuva 7.1–Kuva 7.8)

HSY:n jätevedenpuhdistamoilla prosessien sivutuotteena syntyvä raakasekaliete mädätetään biokaasuksi hapettomissa olosuhteissa. Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamoilla biokaasu hyödynnetään omassa voimalaitoksessa ja sen avulla tuotetaan jätevedenpuhdistuksen vaatimaa sähkö- ja lämpöenergiaa. Pääosa kaasusta käytettiin yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon kaasumoottoreilla. Blominmäessä kaasumoottorien jatkuva käyttö alkoi toukokuussa. Tammikuusta toukokuuhun biokaasu käytettiin pääasiassa kaasukattilolla lämmöntuotannossa.

Sähköenergiaa tuotetaan molemmilla laitoksilla myös kaasumoottoreiden pakokaasulämpöä hyödyntävillä ORC-turbiineilla, aurinkovoimaloissa ja Blominmäessä lähtevän veden turbiinilla. Molemmilla laitoksilla saadaan lämpöenergiaa myös lämmöntalteenotosta. Polttoaineiden käyttö ja tuotanto on kuvattu seuraavassa taulukossa (Taulukko 8.1) ja luvussa 23.

Jätevedenpuhdistamot ovat merkittäviä energian kuluttajia ja pääosassa energian kulutuksessa ovat biologisen puhdistusprosessin ylläpitoon tarvittava ilmastus, lietteen linkous ja erityyppiset pumppaukset. Maanalaisten laitosten kohdalla energiaa kuluu myös ilmanvaihtoon ja valaistukseen. Jätevedenpuhdistuksen energian kulutuksen vähentäminen samoin kuin oman uusiutuvan energian tuotannon kasvattaminen, jota puhdistamoiden tuottama energia edustaa, ovat HSY:n strategisia tavoitteita. Kuukausittaiset sähköenergian tuotanto- ja kulutustiedot vuodelta on esitetty luvussa 23.

Seuraavissa kuvissa (Kuva 8.1 - Kuva 8.6) on esitetty laitosten energiankulutukset suhteutettuna käsiteltyyn jätevesimäärään, poistettuun orgaaniseen kuormaan (BOD_7ATU) ja poistettuun OCP-kuormaan. Viikinmäen sähköenergian kulutus oli hieman edellisvuotta suurempaa mutta sekä kuormitukseen suhteutettu kulutus että omavaraisuusaste edellisvuotta paremmat. omavaraisuusaste sähköenergian osalta oli edelleen heikompi kuin parhaimmillaan, vuosien 2018–2020 aikana. Ero omavaraisuusasteessa syntyi vähäisemmästä sähköenergian tuotannosta eikä kasvaneesta kulutuksesta. Blominmäessä sähköenergian kulutus oli merkittävästi suurempaa kuin Suomenojalla, mikä selittyy osittain tulopumppauksen nostokorkeudella, useammilla yksikköprosesseilla ja suuremmalla kiinteistöjen energiankulutuksella, mutta prosessissa on myös optimoitavaa. Blominmäen omavaraisuusaste sähköenergian osalta jäi vuosikeskiarvona 70 % tavoitetta heikommaksi vuonna 2023, mutta vuoden lopussa omavaraisuusaste oli noussut jo 58 %:iin.

Kuva 8.1 Säh­kö­ener­gian ku­lu­tus, tuo­tan­to ja oma­va­rai­suusas­te Vii­kin­mäes­sä

Kuva 8.2 Säh­kö­ener­gian ku­lu­tus, tuo­tan­to ja oma­va­rai­suusas­te Suo­me­no­jal­la

Kuva 8.3 Jä­te­ve­den­puh­dis­ta­moi­den säh­kö­ener­gian ko­ko­nais­ku­lu­tus ja oma­va­rai­suusas­te

Kuva 8.4 Jä­te­ve­den­puh­dis­ta­moi­den säh­kö­ener­gian ku­lu­tus vir­taa­maa koh­den

Kuva 8.5 Jä­te­ve­den­puh­dis­ta­moi­den säh­kö­ener­gian ku­lu­tus pois­tet­tua BOD7 ATU -ki­loa koh­den

Kuva 8.6 Jä­te­ve­den­puh­dis­ta­moi­den säh­kö­ener­gian ku­lu­tus pois­tet­tua OCP-ki­loa koh­den

Oheisissa kuvissa (Kuva 8.7–Kuva 8.9) on esitetty pumppaamoiden sähköenergiankulutustietoja aluekohtaisesti, kaupunkikohtaisesti ja pumppaamotyypeittäin. Jätevedenpumppaamot (JVP) jaetaan jätevedenpuhdistamoiden mukaan viemäröintialueittain. Jätevedenpumppaamot voidaan luokitella myös kaupunkikohtaisesti maantieteellisen sijainnin perusteella. Alueella on myös hule- eli sadevesipumppaamoita (SVP), jotka eivät ole yhteydessä jätevedenpuhdistamoiden toimintaan. HSY:n hoidossa olevat sadevesipumppaamot sijaitsevat Espoon ja Vantaan alueilla. Sateinen vuosi näkyy pumppaukseen käytetyn energiankulutuksen kasvuna.

Kuva 8.7 Pump­paa­moi­den säh­kö­ener­gian­ku­lu­tus vie­mä­röin­tia­lue­koh­tai­ses­ti

Kuva 8.8 Pump­paa­moi­den säh­kö­ener­gian­ku­lu­tus kau­pun­ki­koh­tai­ses­ti

Kuva 8.9 Pump­paa­moi­den säh­kö­ener­gian­ku­lu­tus pump­paa­mo­tyy­peit­täin

Kuivattua yhdyskuntajätevesilietettä muodostui vuonna 2023 Viikinmäen puhdistamolla yhteensä 64 365 tonnia ja Suomenojalla yhteensä 1 023 tonnia ja Blominmäessä 20 714 tonnia. Lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 29 - 30%. Kuivatun lietteen käyttötarkkailutulokset on esitetty luvussa 24.

Viikinmäen kuivatusta lietteestä kuljetettiin Sipooseen, HSY:n Metsäpirtin kompostointikentälle jatkojalostettavaksi 59 752 tonnia eli 93 % tuotannosta. Se jatkojalostettiin maatalous- tai viherrakennuskäyttöön sopiviksi tuotteiksi. Menetelmänä käytettiin kompostointia. Käyttövalmiit kasvualustat valmistettiin lisäämällä kompostoituun lietteeseen käyttäjien toiveiden mukaisia lisäaineita: savensekaista hiekkaa, turvetta tai biotiittia. Keravan ja Järvenpään kaupunkien yhteenlaskettu lietteiden osuus oli yhteensä 4 613 tonnia, joka kuljetettiin kaupunkien lietteenkäsittelysopimuksen mukaisesti käsiteltäväksi Nurmijärvelle Kekkilä Oy:lle. Metsäpirtin kompostikentän valumavedet pumpataan takaisin Viikinmäkeen.

Valtaosa Blominmäen kuivatusta lietteestä ja kaikki Suomenojan kuivattu liete kuljetettiin Metsäpirtin kompostointikentälle Sipooseen, yhteensä 18 751 tonnia. Ämmässuolle käsittelyyn viedyn lietteen määrä oli 2 987 tonnia, eli 14 % vuoden kokonaislietemäärästä. Oheisissa kuvaajissa (Kuva 9.1ja Kuva 9.2) esitetään sekä lietteen kokonaismäärä että kuiva-ainesmäärä tonneina. Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka kuukausittain on esitetty luvussa 24.

Kuva 9.1 Kuivatun lietteen määrä pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla

Kuva 9.2 Kuivatun lietteen määrä kuiva-aineena pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla

Välppäjäte ja hiekka

Viemäriverkoston kautta pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoille päätyy vuosittain noin 1 000 tonnia kiinteää, viemäriin kuulumatonta ainesta. Jätevedenpuhdistuksen mekaanisessa vaiheessa kiinteät aineet poistetaan siten, että sekajäte eli välpe poistetaan ensin ja sen jälkeen hiekka erotellaan vedestä. Näin jätevedenpuhdistusprosessia ei kuormiteta ylimääräisellä kiintoaineella, joka voi aiheuttaa tukkeumia ja laitteistojen ja putkistojen kulumista. Viikinmäen tapauksessa välppäys on yksivaiheinen keskikarkeavälppäys (10 mm), Blominmäessä on käytössä yksivaiheinen hienovälppäys levynauhavälpillä, joiden reikäkoko on 6 mm.

Välpe toimitetaan Vantaan jätevoimalaan. Hiekka pestään ja pesussa irtoava orgaaninen aines palautetaan jätevesiprosessiin. Pesty hiekkajäte kuljetetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen molemmilta puhdistamoilta. 

Oheisissa kuvaajissa esitetään hiekan (Kuva 10.1) ja välppäjätteen (Kuva 10.2) määrät viiden viime vuoden aikana.

Kuva 10.1 Hiekan määrä pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla

Kuva 10.2 Välppäjätteen määrä pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla

Muut jätejakeet ja vaarallinen jäte

Kuusakoski Oy ja Lassila & Tikanoja kuljettavat pääosan tavanomaisesta puhdistamoilla syntyvästä jätteestä omiin käsittelylaitoksiinsa. Näitä jätejakeita ovat esim. metallijäte sekä rakentamisessa ja purkamisessa syntyvä puu. Vaaralliset jätteet viedään pääosin käsiteltäväksi Fortumille Riihimäelle, näistä merkittävimmät erät ovat voiteluöljyistä peräisin. Sekajäte viedään Vantaan jätevoimalaan. Taulukko vuoden 2023 jätemääristä on esitetty luvussa 25.

Viikinmäen typenpoiston häiriö

Korkeiden sulamisvesivirtaamien jälkeen tammikuussa 2023 typenpoisto häiriintyi Viikinmäessä neljällä laitoksen yhdeksästä aktiivilietelinjasta. Maaliskuussa tuli uusi sulamisvesipiikki, jolloin häiriintyi viides aktiivilietelinja. Häiriötilanteessa nitrifikaatio jäi osittain vajaaksi, siten että ammoniumtyppi hapettui ainoastaan nitriitiksi. Kohonneet nitriittipitoisuudet kasvattavat merkittävästi biologisessa käsittelyssä syntyviä typpioksiduulipäästöjä, minkä lisäksi nitriitti on korkeina pitoisuuksina erittäin haitallista osalle mikrobeista.

Vastaava prosessihäiriö tapahtui laajempana vuonna 2019 ja silloin kertyneitä kokemuksia hyödynnettiin vaikutusten minimoinnissa. Keväällä 2023 häiriön kesto jäi lyhyemmäksi ja typpioksiduulipäästöt alhaisemmiksi ja useamman aktiivilietelinjan toiminta pysyi normaalina. Prosessin häiriintyminen aiheutti kuitenkin kohonneiden typpioksiduulipäästöjen lisäksi mm. BOD:n poistumisen heikentymistä, eikä Viikinmäen jätevedenpuhdistamo täyttänyt lupamääräystä BOD_7ATU -pitoisuuden osalta II-jaksolla.
Nitriitin inhibitiovaikutusten hillitsemistoimet, joihin kuului lisäalkalointi, anoksitilavuuden kasvattaminen, lisähiilen annostelu ja terveen lietteen siirto normaalisti toimineilta linjoilta häiriintyneille, vaikuttivat edullisesti, mutta lietteen saattaminen normaalitilaan kylmän veden ja toistuvien sulamisvesivirtaamien aikana osoittautui vaikeaksi.

Vuosien 2019 ja 2023 nitrifikaatiohäiriöiden aineiston analysoinnin avulla on arvioitu, mitkä prosessiparametrit ennen sulamisvesivirtaamapiikkiä lisäävät häiriön todennäköisyyttä. Arvion perusteella on määritetty pitoisuusrajat ja laadittu toimenpideohjeet nitriitin inhibitiovaikutuksen ehkäisemiseksi kyseisillä aktiivilietelinjoilla ennen kuin tilanne muuttuu vaikeasti hallittavaksi.

Riskien hallinnan kehittäminen

SSP
Jätevesihuollosta aiheutuvien ympäristö- ja terveysriskien hallintaa tehdään HSY:ssä Sanitation Safety Plan (SSP) -työkalulla. Työkalun avulla luodaan suunnitelma, johon sisältyy ympäristö- ja terveysriskien tunnistaminen, arviointi ja hallintakeinojen sekä toimenpiteiden määrittäminen. Työssä otetaan huomioon toiminnot jätevesiviemäriverkostossa, jätevedenpumppaamoilla ja jätevedenpuhdistamoilla. Työkalu on yleisesti käytössä jätevesihuollon alalla koko Suomessa.

Vuoden 2023 aikana osallistuimme SSP-työkalun päivitetyn version pilotointiin. Työkalu saataneen käyttöön vuoden 2024 aikana. Blominmäen puhdistamon SSP-suunnitelma toteutetaan vuonna 2024 alkupuolella ja loppuvuonna päivitetään Viikinmäen puhdistamon SSP-suunnitelma. Vuonna 2024 päivitetään myös jätevesiviemäröinnin SSP-suunnitelma. Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamojen SSP-suunnitelmat on laadittu ensimmäisen kerran vuosina 2012–2013 ja niitä on päivitetty säännöllisesti sen jälkeen.

Myös muiden HSY:n puhdistamoille jätevettä johtavien vesihuoltolaitosten tulee hallita jätevesiriskejään SSP:n tai jonkin muun työkalun avulla. HSY:lle toimitettujen tietojen perusteella kaikilla puhdistamoilla on riskienhallinnan järjestelmä, jota päivitetään säännöllisesti. Tarkemmat tiedot SSP:n tilanteesta on esitetty kappaleessa 13.2.

HAZOP

Puhdistamoilla käytettävien kemikaalien prosessilaitteistojen riskien tarkasteluun käytetään HAZOP-poikkeamatarkastelua, jonka avulla tunnistetaan henkilöturvallisuuteen ja ympäristöön kohdistuvia vaaroja. HAZOP-tarkasteluja päivitetään säännöllisin väliajoin. Vuonna 2023 päivitettiin Blominmäen puhdistamon kemikaalien ja biokaasun HAZOP-tarkastelut.

Varautuminen

HSY:n vesihuollon varautumissuunnitelman päivitys valmistui vuoden 2023 alkupuolella ja syksyllä varautumissuunnitelmaa koulutettiin henkilökunnalle verkkokoulutuksella. Varautumiseen liittyvää suunnittelua jatketaan mm. harjoittelun kehittämisellä tavoitteena luoda prosessi, jossa harjoitusten toteuttamisen, tulosten purun ja harjoituksista saatujen oppien jakamisen kautta saadaan arvokasta tietoa toiminnan kehittämiseen.

Verkoston ja pumppaamoiden häiriötilanteiden hallinta ja niistä tiedottaminen

Viemäriverkoston ja pumppaamoiden häiriötilanteissa toiminta on ohjeistettu HSY:n laadunhallintajärjestelmään laadituissa ohjeissa. Merkittävän putkirikon, tunnelisortuman, ylivuodon, tulvan tai haitallisen aineen päästessä viemäriin tilanteesta laaditaan tilannearvio, tehdään korjaavat toimenpiteet ja tiedotetaan sisäisesti tarvittavia osapuolia sekä viranomaista. Tarvittaessa tilanteessa ollaan yhteydessä myös pelastusviranomaiseen. Ylivuodoista viestitään HSY:n ulkoisilla verkkosivuilla.

Viemäri- ja pumppaamoylivuotojen, joissa vesistöön on päässyt yli 100 m³ jätevettä, yhteydessä otetaan vesistönäyte päästön aiheuttamien vesistövaikutusten arviointia varten. Vesistönäyte analysoidaan ja sen tulokset sekä siitä tehty raportti toimitetaan tilaajalle sekä viranomaisille tiedoksi. Analyysitulokset toimitetaan myös ympäristöhallinnon Vesla-vedenlaaturekisteriin.

Jätevesiylivuotoon johtaneista häiriöistä laaditaan aina ympäristöpoikkeamaraportti, myös muut merkittävät ympäristöpoikkeamat raportoidaan. Raportoinnin avulla pyritään kehittämään toimintaa ja löytämään parannusehdotuksia vastaavien tilanteiden välttämiseksi.

Blominmäen uusi kalliopuhdistamo korvasi mitoituskuormituksensa ylittäneen Suomenojan jätevedenpuhdistamon vuodenvaihteessa 2022–2023. Jätevesien käsittely Blominmäessä alkoi marraskuussa 2022, kun osa viemäröintialueen jätevesistä käännettiin Blominmäkeen. Vuoden 2023 alussa noin puolet ja 25.1.2023 alkaen kaikki viemäröintialueen jätevedet käsiteltiin Blominmäessä.

Prosessiyksiköiden testaus ja korjaukset jatkuivat vuoden 2023 aikana yhteistyössä laitoshenkilökunnan, HSY:n projektihenkilöstön ja urakoitsijan kanssa samanaikaisesti jäteveden puhdistuksen ja lietteenkäsittelyn kanssa. Laitoksen projektinjohtourakka vastaanotettiin YIT Suomi Oy:ltä 12.7.2023, minkä jälkeen on jatkettu prosessin optimointia ja havaittujen puutteiden korjauksia.

Denitrifikaation lisähiilenä käytettävän metanolin siirtopumppaus saatiin käyttöön tammikuun 2023 lopussa. Metanolia syötettiin sekä aktiivilieteprosessiin että denitrifikaatiosuodatukseen. Maaliskuun loppupuolella denitrifikaatiosuodatuksen mikrobikanta saavutti täyden puhdistustehon, siten että laitoksen kokonaistypenpoistoaste oli yli 90 %. Metanolia syötettiin tämän jälkeen aktiivilieteprosessiin ainoastaan 1–2 viikon jaksoissa osana typpioksiduulipäästöjen vähentämistutkimusta (luku 13.1.2). Linkouksen rejektivesien biologinen erilliskäsittely deammonifikaatioprosessissa käynnistettiin marraskuussa, ja kaikki rejektivedet käsiteltiin biologisesti vuoden lopussa. Käsitelty rejektivesi palaa sisäisenä kiertona jäteveden käsittelyprosessiin ja biologinen erilliskäsittely pienentää merkittävästi pääprosessin kuormitusta.

Sähköenergiaa tuotettiin kaasumoottoreilla ensimmäisen kerran huhtikuussa 2023 ja jatkuva tuotanto alkoi toukokuun alussa. Kaikki prosessiyksiköt on otettu käyttöön lukuun ottamatta lähtevän veden UV-hygienisointia, jonka laitteisto on testattu. Osan prosessiyksiköistä takuuajot tehdään vuoden 2024 puolella.

Ensimmäisen täyden käyttövuoden aikana esiintyi haasteita useilla prosessin osa-alueilla, mutta puhdistamo saavutti erinomaiset puhdistustulokset ja täytti lupamääräykset kaikilta osin. Fosforin poistoteho ei kuitenkaan keskiarvona ollut HSY:n sisäisen tavoitteen tasolla, ja kiekkosuodatuksen ja sitä edeltävän kemikaloinnin optimointia jatketaan 2024. Energiankulutuksen, -tuotannon ja omavaraisuuden osalta tavoitteita ei saavutettu. Laitoksen sähköomavaraisuus oli vuosikeskiarvona 40 %, mutta joulukuussa saavutettiin 58 % sähköomavaraisuus, kun tavoitetaso on 70 %

Kuva 12.1 Kuvia Blominmäen jätevedenpuhdistamolta (Kuvat Tuomas Uusiheimo, Keksi)

Suomenojalla aloitettiin purkutöiden valmistelua muun muassa prosessialtaita tyhjentämällä. Tässä yhteydessä Suomenojan vanhoja laitteita toimitettiin Ukrainaan paikallisten vesihuoltolaitosten käyttöön.

Tutkimus- ja kehityshankkeet

Ravinteiden ja hiilen kierrätyksen RAHI-hanke

Jäteveden sisältämien ravinteiden ja hiilen uusia talteenottomahdollisuuksia on kehitetty RAHI-hankkeissa. Kehitystyö jatkui vuonna 2023 Ympäristöministeriön osin rahoittamassa RAHI 2-hankkeessa. Hanketta toteuttivat sekä HSY:n vesihuollon että jätehuollon toimialat.

Vuoden 2023 aikana hankkeessa käynnistettiin selvitystyö fosforin talteenoton valtakunnallisen potentiaalin selvittämiseksi. Lisäksi on jatkettu fosforin talteenottoon kehitetyn RAVITA-prosessin optimointia sekä laboratorio- että pilot-mittakaavassa. Hankkeessa on tarkasteltu myös RAVITA-prosessin raaka-aineena toimivan fosforipitoisen kemiallisen lietteen muita mahdollisia hyödyntämistapoja.
HSY:n jätehuollon toteuttamassa osassa tarkasteltiin pyrolyysiä erityisesti prosessin hiilensidonta- ja elinkaarinäkökulmasta. Toteutetussa selvityksessä tarkasteltiin mahdollisuuksia hiilikrediittien ansaitsemiseen pyrolysoimalla tuotetulla lietehiilellä.
HSY:n jätevedenpuhdistus osallistui myös Aalto-yliopiston tutkimushankkeeseen, jossa selvitettiin jäteveden esiintymistä ja hyödyntämistä vivianiittimuodossa. Tutkimuksessa on vertailtu vivianiittimuotoisen fosforiyhdisteen muodostumista sekä HSY:n Viikinmäen että Pariisin Seine avalin jätevedenpuhdistamoilla.

Typpioksiduulipäästöjen muodostuminen ja vähentämismahdollisuudet

Typpioksiduuli (N2O) on biologisen typenpoiston sivutuotteena muodostuva vaikutukseltaan merkittävä kasvihuonekaasu. Typpioksiduulipäästöt muodostavat suurimman osan jätevedenpuhdistuksen hiilijalanjäljestä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on varustettu jatkuvatoimisella päästömittauksella vuoden 2012 lopussa, ja laitoksella on tehty pitkäjänteistä päästöjen muodostumisen ja vähentämismahdollisuuksien tutkimustyötä. Blominmäen jätevedenpuhdistamon poistoilmapiippuun on asennettu jatkuvatoiminen päästömittaus, joka on ollut käytössä jätevesien käsittelyn aloittamisesta 4.11.2023 alkaen.
Tyypillisesti Viikinmäen vuotuiset typpioksiduulipäästöt ovat vastanneet n. 1,2–1,3 % poistetusta typestä. Blominmäen ensimmäisen täyden toimintavuoden päästöt olivat selvästi matalammat: 0,7 % poistetusta typestä. Merkittävässä roolissa Blominmäen päästöjen vähentämisessä oli metanolin syöttö aktiivilieteprosessiin, jota tutkittiin Blominmäessä vuoden 2023 aikana. Metanolin kulutus poistettua typpikiloa kohden aktiivilieteprosessissa oli selvästi suurempaa kuin denitrifikaatiosuodatuksessa, eli vastaavaa kemikaalimäärää ei säästetä denitrifikaatiosuodatuksen annostelussa, mutta vaikutus typpioksiduulipäästöihin oli merkittävä. Vuoden 2024 aikana tutkimusta jatketaan, painopisteenä metanolin ja alkalointikemikaalina käytettävän kalkin annostelun optimointi. Myös alkaliteetin nousu pienentää päästöjä.
Vuoden 2023 lopussa käynnistettiin pitkäaikaiseen aineistoon perustuva data-analyysihanke, jota jatketaan 2024. Data-analyysiä hyödynnetään mm. poikkeustilanteiden ennakoinnissa ja ehkäisyssä ja normaalitilanteen päästöjen vähentämistoimien vaikuttavuuden arvioinnissa.
Aalto-yliopiston kanssa jatkettiin aktiivilietteen mikrobistoon keskittyvää tutkimusyhteistyötä ja käynnistettiin nelivuotinen Digicarba-hanke, jossa rakennetaan digitaalinen kaksonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamosta. Typpioksiduulipäästöjen vähentäminen on keskeisessä roolissa kummassakin hankkeessa.

ÖVERI-hanke

HSY sai keväällä 2022 Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta rahoitusta ylivuotojen torjuntaan tähtäävälle ÖVERI-hankkeelle, joka koostui kahdesta erillisestä projektista. Hanke päättyi syksyllä 2023.

SETTI-projektissa kehitettiin sekaviemäriylivuotojen mallinnusta kohti reaaliaikaisuutta ja ennustamista ja pilottivaihe saatiin päätökseen vuoden 2023 alussa. HSY:ssä päätettiin pilotoinnin jälkeen ottaa reaaliaikainen laskenta käyttöön ja vuoden 2023 aikana vertailtiin manuaalisen jälkikäteen tehtävän laskennan ja reaaliaikaisen laskennan tuottamien tulosten eroja. Vuoden 2024 aikana ylivuotojen raportointi vaihdetaan reaaliaikaiseen laskentaan ja tavoitteena jatkossa on muun muassa tiedottaa ylivuototapahtumista nopeammin ja kohdistaa vesistönäytteenottoa ylivuotojen aikaan. Ennustava mallinnus, varoitusjärjestelmien kehittäminen ja ennusteiden perusteella viemärijärjestelmän operointi ovat pidemmän tähtäimen tavoitteita.

SEULA-projektissa kartoitettiin ja pilotoitiin uusia seulovia viemäriverkon vuodonetsintämenetelmiä. Seulovat vuodonetsintämenetelmät auttavat kohdentamaan investointeja ja kunnossapitotoimia alueille, joissa vaikuttavuus vuotovesimääriin ja sitä kautta ylivuotoihin, on suurin.

Verkostojen hallinta ja kehittäminen

Vuotovesien vähentäminen HSY:n viemäröintialueella

Vuotavat jätevesiviemärit aiheuttavat ongelmia erityisesti sateisina aikoina sekä lumien sulamisen yhteydessä niin verkoston kuin jätevedenpuhdistamoidenkin toiminnalle ja kapasiteetille. Kapasiteetin ylittyessä kasvaa riski verkostosta sekä pumppaamoilta tapahtuville ylivuodoille ympäristöön sekä jätevesitulvista kiinteistöihin. Tämän lisäksi puhdistamot voivat joutua juoksuttamaan jätevettä osittain puhdistusprosessin ohi. Vuotovedet lisäävät energian- ja kemikaalienkulutusta pumppaamoilla ja puhdistamoilla. Taulukko 13.1 on kooste HSY:n viemäröintialueella tehdyistä verkoston vuotohallintatoimenpiteistä.

HSY:n vuotovesien vähentämistoimenpiteitä ohjaa jätevesijärjestelmän vuotohallintastrategia (päivitetty 2022). Vuoden 2023 aikana otettiin strategian mukaisesti käyttöön ohjausryhmätyöskentely ja Teams-kanava kenttä- ja automaatiotietohavainnoille. Havaintojen perusteella löydettiin useita vuotovesilähteitä kiinteistöiltä ja yhden ison työmaan työmaavedet, jotka havainnon perusteella saatiin laskutettua jätevetenä.

Vuoden 2023 aikana HSY:n toiminta-alueella jätevesiverkostoa saneerattiin noin 13,3 km. Saneerausten lisäksi jätevesiverkostoa tutkittiin perinteisellä viemärikuvauksella 87,5 km.

Espoon Järvenperän alueelle tehtiin vuotovesitutkimus ulkoisen palveluntarjoajan avulla. Tarkemmat tutkimukset omana työnä aloitettiin tutkimuksen perusteella havaituista vuotavimmista kohdista. Vuotovesitutkimukset vuodelle 2024 kilpailutettiin Vantaan Petikon ja Myllymäen alueille sekä Espoon Friisilän alueelle.

Pitkäjärven alueella, jossa on ollut jätevesiylivuotoja järveen, jatkettiin verkostosaneerauksien toteutussuunnittelua. Alue käsittää kattavasti sekä Pitkäjärven että Lippajärven rannoilla sijaitsevat viemäröintialueet, joissa on havaittu jätevesien aiheuttamaa haittaa. Ongelmana ovat erityisesti sulamis- ja tulvavedet, jotka viemäriin päästyään aiheuttavat viemärin kapasiteetin ylityksen. Viiskorpi-Nepperi välinen viemärilinja on tarkoitus saneerata 2024 ja Nepperi-Järvenperä viemärilinjan saneeraus on arvioitu toteutettavaksi 2025.

Sekaviemäriverkon ylivuotojen vähentäminen

Helsingin kantakaupungissa on noin 210 km sekaviemäriä. Sekaviemäröidyllä alueella sade- ja sulamisvedet ohjautuvat samaan putkeen jäteveden kanssa ja ne johdetaan samaa verkostoa pitkin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn. Sateiden ja sulamiskausien aikana sekaviemäriverkoston alueella syntyy ylivuotoja, jotka kuormittavat rannikkovesiä.

HSY:n pitkän aikavälin tavoitteena on eriyttää sekaviemäröinti erillisiksi jäte- ja hulevesiviemäreiksi verkostojen saneeraus- ja muutoshankkeiden yhteydessä. Eriyttämistä myös edellytetään Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa. Työ on hidasta, koska alueen viemäriverkoston muuttaminen erillisiksi jätevesiviemäreiksi ja hulevesiviemäreiksi vaatii aikaa, investointipäätöksiä sekä yhteistyötä kaupungin kanssa.

Helsingin kaupunki teetti vuonna 2023 selvityksen Sekaviemäröinnin ja erillisviemäröinnin vertailu ja vaikutusten arviointi. Kaupungilla oli lähtökohtana selvittää, voiko sekaviemäröintiä jatkaa niillä alueilla, jossa hulevedet ovat erityisen likaisia. Selvitys vahvisti käsitystä, että sekaviemäröinnistä on luovuttava ja hulevesien käsittely on hoidettava erikseen. Tärkeimmät selvityksessä todetut kehittämistoimenpiteet hulevesien ja jätevesien eriyttämiseksi HSY:n osalta ovat yhteistyön vahvistaminen Helsingin kaupungin kanssa ja toimintamallin luominen tiedonkulun varmistamiseksi viemärin eriyttämishankkeista.

Herttoniemessä jatkui laajan investointihankekokonaisuuden toteuttaminen, jossa eriytetään noin 28 ha sekaviemärin valuma-alueesta ja mahdollistetaan noin 130 ha valuma-alueen eriyttäminen. Alueen eriyttäminen vähentää säännöllisesti tapahtuvia ylivuotoja.

Ylivuotoja voidaan vähentää myös tunneleilla ja joissain kohteissa se on perusteltua, jos eriyttäminen ei ole lähitulevaisuudessa realistista ja jos tunnelilla parannetaan viemäriverkoston toimintavarmuutta. Esplanadin tunnelin projektisuunnitelma valmistui vuonna 2023 ja jatkui toteutussuunnitteluvaiheeseen. Tunnelilla vähennetään merkittävästi Kauppatorin ja Eteläsataman ylivuotoja, jotka aiheuttavat HSY:n toiminta-alueella suurimman viemäriverkostosta aiheutuvan kuormituksen mereen.

Ympäristökasvatus ja vierailut

HSY tukee nuorten ympäristökasvatusta tarjoamalla peruskoululaisille ja opiskelijoille mahdollisuuden vierailla jätevedenpuhdistamoilla. Vierailun aikana tutustutaan viemäröintijärjestelmän toimintaan, jätevedenpuhdistamoiden prosesseihin ja jäteveden ympäristövaikutuksiin. Vierailu voi keskittyä myös esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantoon. Opiskelijavierailuja tehdään enimmäkseen yläkouluista, mutta paljon myös toisen asteen oppilaitoksista, ammattikorkeakouluista ja yliopistoista.
Jätevedenpuhdistamoille tehdään paljon myös asiantuntijavierailuja. Vierailijat ovat tyypillisesti ympäristö- ja kunta-alan asiantuntijoita, tekniikan alan yritysten edustajia, tutkijoita, toimittajia ja ympäristö- ja tekniikan alan opiskelijoita.
Vuonna 2023 koululaisia ja muita yleisesittelyvierailulle osallistuvia oli noin 1980, ja asiantuntijavieraita noin 600. Koululaisvierailuja järjestettiin 99 kpl ja asiantuntijavierailuja 40 kpl.

Kansanterveydellinen tutkimus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee vuosittain jätevesistä virusseurantaa, jonka tarkoituksena on havaita ja torjua mahdollisia hengitystie- ja poliovirustartuntoja. Seurannassa analysoidaan puhdistamoille tulevaa jätevettä keskimäärin kuukausittain. HSY:n jätevedenpuhdistamot olivat mukana myös vuonna 2023 päättyneessä THL:n WastPan-hankkeessa, jossa kehitettiin tartuntatautien jätevesiseurantaa varautumistyökaluksi pandemioihin. Lisätietoa hankkeen tuloksista löytyy täältä:

https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/jatevesiseuranta-pandemioiden-varautumistyokaluksi-wastpan-

Puhdistamoille tulevan jäteveden näytteitä toimitetaan myös MiWaGen-hankkeeseen (https://projects.tuni.fi/miwagen-en/suomeksi/),jossa tarkastellaan metagenomisia tietoja jätevedestä viemäröintialueen väestön terveyteen vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi.

Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamot ovat edelleen mukana myös THL:n valtakunnallisessa tutkimuksessa, jossa kartoitetaan huumausainejäämien pitoisuuksia jätevedessä eri kaupungeissa. Tutkimus on osa Euroopan huumeseurantakeskuksen kansainvälistä seurantaa, joka on jatkunut vuodesta 2012 alkaen. Lisätietoa THL:n suorittamasta huumausaineiden jätevesiseurannasta löytyy osoitteesta https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/jatevesitutkimus.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon raakalietteestä on otettu näytteitä vuodesta 2009 alkaen. Säteilyturvakeskuksen (STUK) ympäristön säteilyvalvontaa varten. Vuodesta 2018 alkaen näytteet on kerätty kaksi kertaa vuodessa. Monet ympäristöön kulkeutuneet radionuklidit voidaan havaita jätevesilietteestä, sillä puhdistusprosessissa lietteeseen rikastuu monia jätevedessä olevia radionuklideja. Viikinmäen lietteessä havaitaan radionuklideja, jotka ovat peräisin mm. Tšernobylin onnettomuudesta, lääkinnällisestä radioisotooppien käytöstä sekä luonnosta. Tutkimalla lietteitä saadaan myös tietoa radionuklidien kulkeutumisesta ympäristössä.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut jätevedenpuhdistusta koskevat ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2023 seuraavaan päätökseen:

•  Ympäristölupa Nro 240/2015/2 (Dnro ESAVI/341/04.08/2013)

Viikinmäen energiatuontantolaitos on rekisteröity Helsingin kaupungin ympäristötietojärjestelmään tunnistenumerolla

•  HEL 2023-000462 T 11 01 00 05

Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2023 seuraavaan päätökseen:

• Ympäristölupa Nro 239/2015/2 (Dnro ESAVI/340/04.08/2013)

Blominmäen jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2023 seuraaviin päätöksiin:

• Ympäristölupa Nro 238/2015/2 (Dnro ESAVI/339/04.08/2013)
• Blominmäen jätevedenpuhdistamon purkujärjestelyt, päätös nro 78/2020 (Dnro ESAVI/865/2018)
• Blominmäen jätevedenpuhdistamon purkujärjestelyt VHO 21/0121/3 (Dnro 00460/20/5110)

Käyttötarkkailun tulokset on koottuna oheisiin taulukoihin:

Ylivuotoja koskevat tiedot esitetään seuraavissa taulukoissa