Ilmansaasteiden päästötrendien aineistokuvaus

Päästötiedot perustuvat arvioihin ja laskelmiin. Tässä esitetyt päästöt ovat julkaistu pääkaupunkiseudun ilmanlaadun vuosiraporttien päästöt osiossa, johon päästöt saadaan ilmanlaadun yhteistarkkailuun osallistuvilta toimijoilta sekä mm. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n LIISA-tietokannasta ja energiantuotantolaitosten raporteista.

Päästökartoituksilla saadaan mittausten tueksi arvokasta lisätietoa ilmanlaatuun vaikuttavista tekijöistä. Päästötrendit antavat viitteitä ilmanlaadun kehittymisestä ja mahdollisista mittaustarpeista. Eri toimintojen päästöt päivitetään vuosittain tai arvioidaan säännöllisesti. Ympäristölupavelvolliset laitokset ovat ympäristölupapäätöksissä velvoitettu raportoimaan päästömääränsä ilmaan vuosittain. Aluehallintovirastojen ja kuntien luvittamien laitosten päästötiedot tallennetaan ympäristönsuojelun tietorekisteriin. Tiedot on saatu HSY:lle (ent. YTV), koska toimijat ovat ympäristöluvissa velvoitettu osallistumaan pääkaupunkiseudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun. HSY kokoaa tiedot ja raportoi ne vuosittain.

Tieliikenteen kohdalla päästöillä tarkoitetaan autojen polttoperäisiä pakokaasuja eivätkä päästöt sisällä esimerkiksi katupölyä. Tieliikenteen päästöillä on suurempi vaikutus paikalliseen ilmanlaatuun kuin esimerkiksi energiantuotannolla. Autojen pakokaasupäästöt vapautuvat hengityskorkeudelle, kun taas energiantuotannossa päästöt vapautuvat korkeista piipuista. Tulisijojen päästöt voivat hetkellisesti huonontaa ilmanlaatua huomattavasti varsinkin pientalovaltasilla asuinalueilla. Laivaliikenne voi aiheuttaa hetkittäisiä suuria pitoisuuksia satama-alueilla. Teollisuutta on vain vähän pääkaupunkiseudulla, joten sen vaikutus ilmanlaatuun on pieni. Osa raportoiduista VOC-päästöistä on NMVOC-päästöjä eli ne eivät sisällä metaania.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun vuosiraporttien päästöt osiosta löytyvät tarkemmat tiedot eri vuosien päästöistä ja niiden arviointi- ja laskentamenetelmistä. Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun vuosiraportit löydät hsy.fi/ilmanlaatujulkaisut.

Energiantuotanto

Energiantuotannon päästöihin kuuluvat ELY-keskuksen valvomat energiantuotannon voimalaitokset ja lämpökeskukset. Energiantuotannon suurimmat päästöt tulevat voimalaitoksista, sillä lämpökeskuksia käytetään vain tarvittaessa talvisin. Päästöihin eri vuosina ovat vaikuttaneet mukaan laskettavien laitosten määrät, päästöjen puhdistustekniikoiden kehittyminen ja laitosten käyttämät polttoaineet. Energiantuotannon päästötiedot saadaan vuosittain suoraan toiminnanharjoittajilta paitsi energiantuotannon CO- ja VOC päästötiedot, jotka ovat ympäristöministeriön ylläpitämästä Valvonnan ja seurannan tietojärjestelmästä (ent. VAHTI nyk. YLVA). Energiantuotannon toiminnanharjoittajiin kuuluu pääkaupunkiseudulla Helen Oy, Fortum Power and Heat Oy ja Vantaan Energia Oy. Viimeisimmät energiantuotannon rikkidioksidi-, typen oksidi- ja hiukkaspäästöt löytyvät vuoden 2019 vuosiraportin liitteestä 19. Liitteestä löytyy koottuna energiantuotannon päästöt kunnittain aina vuoteen 2000 saakka. Vanhemmista vuosiraporteista löytyvät pidemmät aikasarjat.

Tieliikenne

Tieliikenteen päästöjä vuositasolla vertailtaessa on huomioitava liikennemäärien muutokset sekä autokannan uudistuminen ja autotekniikan ja polttoaineiden kehitys. Liikenteen päästötiedot arvioidaan Suomessa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kehittämällä LIPASTO-laskentajärjestelmällä. Tulokset saadaan VTT:ltä vuoden kokonaispäästöinä kunnittain. Tieliikenteen päästöissä on mukana autojen, moottoripyörien, mopojen ja mopoautojen päästöt. Tieliikenteen päästöihin vaikuttavat liikennesuorite ja polttoaineenkulutus. Tieliikenteen päästölaskenta uusiutui vuonna 2015 ja päästöarviot päivitettiin tällöin takautuvasti VTT:ltä saatujen korjauskertoimien avulla. Viimeisimmät tieliikenteen päästötiedot löytyvät vuoden 2019 vuosiraportin liitteestä 18. Liitteestä löytyy koottuna tieliikenteen päästöt kunnittain aina vuoteen 2000 saakka. Vanhemmista vuosiraporteista löytyvät pidemmät aikasarjat.

Teollisuus ja tuotanto

Teollisuuden ja tuotannon päästöihin lasketaan mukaan ELY-keskuksen valvomat ympäristöluvalliset toimijat, joiden määrissä on ollut joitakin muutoksia. Tällaisia toimijoita ovat esimeriksi jätevedenpuhdistamot, jätteenkäsittely, lääketehtaat, elintarviketeollisuus ja kemianteollisuus. Tiedot on saatu ympäristöministeriön VAHTI-tietojärjestelmästä (nykyään YLVA). Uudemmissa vuosiraporteissa Teollisuuden ja tuotannon päästöt on VAHTI-nimellä ja vanhemmissa vuosiraporteissa pienet pistelähteet tai pistelähteet nimillä.

Satama- ja lentoliikenne

Satama- ja lentoliikenteen päästötiedot laskettiin 1990-luvun alkupuolella pääkaupunkiseudun ilmanlaadun vuosiraportteihin yhteen. Vuodesta 2002 eteenpäin ne on raportoitu vuosiraportteihin erikseen.

Satamien päästöt käsittävät Vuosaaren sataman sekä Etelä- ja Länsisataman. Eteläsatama sisältää Katajanokan sataman ja Länsisataman alle kuuluu myös Hernesaaren satama. Satamien päästöihin lasketaan laivaliikenteen päästöt Helsingin satama-alueella ja merellä noin 2−3 km asti laitureista. Laivaliikenteen lisäksi mukaan lasketaan muun satamatoiminnan kuten työkoneiden ja satamassa asioivien rekkojen ja kuorma- ja henkilöautojen päästöt. Satamien päästöjen laskentajärjestelmä uudistui vuonna 2007, joten päästöt ennen tätä ja tämän jälkeen eivät ole vertailukelpoisia. Lisäksi satamien työkoneiden ja maaliikenteen päästöjen laskentaa tarkennettiin vuonna 2009. Vuoden 2004 päästötietoja ei ollut käytettävissä, joten kyseisen vuoden kohdalla on edellisvuoden (2003) päästömäärät. Vuosina 1996 ja 1997 satamien päästöt sisälsivät myös huviveneilyn päästöjä. Satamien päästötiedot saadaan suoraan Helsingin Satama Oy:ltä.

Lentoliikenteen päästöihin lasketaan mukaan lentokoneiden päästöt alle 915 metrin korkeudessa. Paikalliseen ilmanlaatuun vaikuttavat alle 300 metrin korkeudessa tapahtuvat päästöt. Lentoliikenteen päästöt koostuvat lentokoneiden ja Finavian maakaluston päästöistä. Lentoliikenteen hiukkaspäästöt on laskettu vain maakalustolle. Finavian toiminta Malmin lentoasemalla Helsingissä päättyi vuonna 2017. Lentoliikenteen päästöt toimittaa Finavia Oyj.

Puunpolton päästöarvio

Puunpolton päästöarvio perustuu pääkaupunkiseudun pientaloasukkaille lähetettyyn kyselytutkimukseen. Kyselyn avulla selvitettiin, millaisia tulisijoja pientaloissa on ja kuinka paljon niissä käytetään vuosittain puuta. HSY on laatinut kyselyn pohjalta arvion puunpolton aiheuttamista päästöistä vuosille 2014 (Kaski ym. 2016) ja 2018 (Ohtonen ym. 2020). Puunpolton päästömäärät arvioidaan noin viiden vuoden välein.

Lue lisää: Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2018