Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2018

Tähän raporttiin on koottu tietoja pääkaupunkiseudun pientaloasuntojen tulisijojen käytöstä ja laskettu arvio tulisijoista aiheutuvista päästöistä. Tässä selvityksessä pientaloasunnoilla tarkoitetaan yhden tai kahden asunnon taloissa olevia asuntoja. Omakotitalolla tarkoitetaan omakotitaloja ja erillistaloja eli kaikkia yhden asunnon pientaloja. Rivitalojen, ketjutalojen, luhtitalojen, vapaa-ajan rakennusten sekä vuokrattavien lomamökkien asunnot rajattiin pois tästä selvityksestä. Tämän selvityksen mukaisia pientaloasuntoja pääkaupunkiseudulla on 88 584 kpl. Puunkäyttötiedot pohjautuvat keväällä 2019 pääkaupunkiseudun pientaloasukkaille lähetettyyn kyselyyn, jonka otoskoko oli 2600 kpl ja vastausprosentti 39. Kyselystä saatiin tietoja mm. tulisijojen tyypeistä, määristä ja puunkäytöstä. Näiden tietojen ja uusimman päästökerrointietämyksen perusteella tehtiin puun pienpolton päästöarviot seuraaville epäpuhtauksille: hiukkaset (PM_2,5, PM₁), typenoksidit (NO_x), haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), hiilimonoksidi (CO, häkä), musta hiili (BC) ja bentso(a)pyreeni (BaP). Pienhiukkasten, mustanhiilen ja bentso(a)pyreenin osalta tarkasteltiin myös päästöjen alueellista jakautumista 100x100 metrin tarkkuudella koko pääkaupunkiseudulla.

Tulisijoja käytetään noin 80 %:ssa pääkaupunkiseudun pientaloasunnoista. Puuta poltetaan yhdessä pientaloasunnossa keskimäärin noin 1,00 kiintokuutiometriä vuodessa (k-m³/a) ja yhteensä koko pääkaupunkiseudulla noin 88 200 k-m³/a. Eniten puuta käytetään pientaloasunnoissa, joissa päälämmitysmuotona on puu (5,00 k-m³/a) tai sähkö (1,18 k-m³/a). Vähiten puuta poltettiin kaukolämmitteisissä pientaloasunnoissa (0,45 k-m³/a). Pientaloasukkaat arvioivat, että puun käyttömäärät pysyvät samana tai kasvavat hieman lähitulevaisuudessa.

Yleisimpiä tulisijoja ovat varaavat takat sekä puulämmitteiset saunan kiukaat, ja niissä myös käytetään eniten puuta. Siten niistä aiheutuu seudullisesti suurin osa puunpolton päästöistä. Päälämmitysmuotona puulämmitys on harvinainen pääkaupunkiseudulla (noin 1 % tämän tutkimuksen perusteella), minkä vuoksi puulla pääasiassa lämmittävät aiheuttavat vain pienen osan seudullisista puunpolton päästöistä.

P‍uun pienpolton aiheuttamat vuotuiset päästömäärät pääkaupunkiseudulla ovat seuraavat: 124 t PM_2,5, 40 t BC, 55 t NO_x, 280 t VOC, 2619 t CO ja 211 kg BaP. Puun pienpoltto aiheuttaa merkittävän osan pääkaupunkiseudun PM_2,5-, BC-, BaP-, VOC- ja CO-päästöistä. Esimerkiksi tulisijojen hiukkaspäästöt ovat suuremmat kuin autoliikenteen pakokaasujen hiukkaspäästöt pääkaupunkiseudulla.

Puunpolton päästöihin voidaan vaikuttaa polttoaineen laadulla ja hyvillä puun säilytystavoilla. Pääkaupunkiseudulla suurin osa polttopuusta on peräisin omasta metsästä ja polttopuu on itse pilkottu. Toiseksi yleisin puunhankintatapa on halkojen tai pilkkeiden ostaminen. Yleisimmin polttopuut säilytetään joko puuvajassa (53 % vastaajista) tai ulkona peitetyissä pinoissa (32 % vastaajista). Myös oikeaoppisilla polttotavoilla sekä uusilla vähäpäästöisemmillä tulisijoilla saadaan vähennettyä päästöjä.