Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2021

Tiedot

Julkaisija:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Tekijät: Saija Korhonen, Kati Loukkola, Harri Portin ja Jarkko Niemi
Päivämäärä:
17.5.2022
Julkaisun nimi:
Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2021 - Vuosiraportti
Sarjan nimi ja numero:
HSY:n julkaisuja 3/2022
Asiasanat: ilmanlaatu, pääkaupunkiseutu
ISBN (pdf): ISBN 978-952-7146-65-1
ISBN (html): ISBN 978-952-7146-66-8
ISSN (painettu): ISSN 1798-6095
ISSN (verkkojulkaisu): ISSN 1798-6095
Kieli: fi
Sivuja: 18
Yhteystiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100
00066 HSY
Ilmalantori 1, 00240 Helsinki
puhelin 09 156 11
faksi 09 1561 2011
www.hsy.fi
Copyright:
Kartat: copyright merkinnät karttojen yhteydessä
Graafit ja muut kuvat: HSY
Kansikuva: HSY / Saija Korhonen
Kuvituskuvat: HSY

Säätila

Ilmatieteen laitoksen mukaan (b 2022 ) vuosi 2021 oli Suomessa kahta edellistä mittausvuotta kylmempi. Vuoden 2021 keskilämpötila oli hyvin lähellä vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa. Vuonna 2021 Ilmatieteen laitos siirtyi käyttämään uutta ilmastollista vertailukautta (1991–2020), joka on noin 0,6 astetta edellistä vertailukautta (1981–2010) lämpimämpi.

Vuonna 2021 erittäin lämpimät ja kylmät säät kumosivat toistensa vaikutusta, ja vuosi oli kokonaisuudessaan lähellä keskimääräistä vertailukauden (1991–2020) lämpötilaa (Ilmatieteen laitos b 2022). Tammikuussa lämpötilat olivat Helsinki-Vantaan lentoaseman sekä Helsingin Kaisaniemen sääasemien mittauksissa vertailukauden tasolla (Ilmatieteen laitos a 2022). Helmikuussa oli 2–3 astetta kylmempää kuin vertailukaudella yleensä. Ilmanlaatua heikentäviä inversiotilanteita oli kovien pakkasten ja tyynen sään aikaan tammikuun puolessa välissä sekä helmikuussa. Tammikuun alkupuolella mitattiin Helsinki-Vantaan lentoaseman sekä Helsingin Kaisaniemen sääasemilla vertailukautta suurempia sademääriä. Helmikuussa sademäärät olivat vertailukautta pienempiä.

Kevätkuukausina (maalis–toukokuu) lämpötilat olivat Helsinki-Vantaan lentoaseman sekä Helsingin Kaisaniemen sääasemilla samalla tasolla kuin vertailukaudella (1991–2020) (Ilmatieteen laitos a 2022). Terminen kevät, jolloin vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi yli nollan, alkoi pääkaupunkiseudulla 21.3.2021 (Ilmatieteen laitos d 2022 ). Vuonna 2020 kevät alkoi jo maaliskuun ensimmäinen päivä. Kevätkuukausina sademäärät olivat vertailukauden tasolla, luukuun ottamatta toukokuuta, jolloin sademäärät olivat kaksinkertaisia vertailukauteen nähden.

Kesä 2021 oli yksi kaikkien aikojen lämpimimmistä, ja erityisesti alkukesä eli kesäkuu oli ennätyksellisen lämmin. Kesä- ja heinäkuussa lämpötilat olivat noin 3–4 astetta vertailukautta (1991–2020) lämpimämmät ja elokuu oli vertailukautta hieman viileämpi (Ilmatieteen laitos a 2022). Kesä oli viileästä elokuusta huolimatta ennätyksellisen lämmin Helsingin Kaisaniemessä. Kesä- ja heinäkuussa satoi myös vähemmän kuin vertailukaudella. Elokuu oli Helsinki-Vantaan lentoaseman sekä Helsingin Kaisaniemen sääasemilla kesäkuukausista sateisin, ja sademäärät olivat jopa kaksinkertaisia vertailukauteen nähden.

Syyskuussa oli Helsinki-Vantaan lentoaseman sekä Helsingin Kaisaniemen sääasemilla hieman vertailukautta (1991–2020) kylmempää ja lokakuussa hieman lämpimämpää (Ilmatieteen laitos a 2022). Marraskuussa oltiin taas vertailukauden tasolla ja joulukuu oli useamman asteen vertailukautta kylmempi. Syksyllä sademäärät palasivat lähemmäs vertailukautta. Joulukuussa sademäärä oli vielä vertailukautta selvästi vähäisempää (kuva 14.1.)

Pääkaupunkiseudulla yleisin tuulensuunta oli lounas kuten tyypillisesti (kuva 14.2). Lisätietoja löytyy Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla 2021 liiteosio (pdf, 37.3 MB)n liitteestä 16.

Kuva 14.1. Keskilämpötila kuukausittain ja vuosikeskiarvoina 2021 sekä vertailujaksolla 1991–2020 Ilmatieteen laitoksen mittauspisteissä (vasemmalla). Sademäärä kuukausittain ja vuosikeskiarvoina 2021 sekä vertailujaksolla 1991–2020 Ilmatieteen laitoksen mittauspisteissä (oikealla). Lähde: Ilmatieteen laitos e 2022.

Inversio
Inversio syntyy useimmiten selkeän ja tyynen yön aikana, jolloin maanpinnan lähellä oleva ilma jäähtyy korkeammalla olevaa ilmaa kylmemmäksi. Normaalisti tilanne on päinvastainen. Inversiotilanteessa liikenteen päästöt kertyvät hengitysilmaan, koska ne eivät pääse sekoittumaan ja laimenemaan pystysuunnassa. Kylminä pakkaspäivinä inversiotilanne voi kestää pitkään, kun taas muulloin auringon lämpö lopettaa inversiotilanteen yleensä aamuruuhkan jälkeen.