Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2022

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Espoon kaupungin länsiosassa osittain Espoon kaupungin ja osittain Kirkkonummen kunnan alueella. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus otettiin käyttöön seudullisena yhdyskuntajätteen kaatopaikkana vuonna 1987. Myöhemmin 1990-luvun alussa Ämmässuolle jäi pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä putosi merkittävästi vuonna 2014 Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan käyttöönoton jälkeen.

Noin 200 hehtaarin laajuisen jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, kuonien käsittely ja hyötykäyttö, biojätteen laitosmainen käsittely, rakennusjätteen esikäsittely ja sekajätteen paalaus, tuhkien loppusijoitus, esikäsitellyn jätteen kaatopaikkasijoitus sekä pilaantuneiden maiden käsittely, alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun ja biojätteen käsittelyssä muodostuvan biokaasun keräys ja hyötykäyttö. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot keskittyvät ensi sijassa jalostamiseen ja vain hyvin pieni osa jätteestä loppusijoitetaan. Jätteenkäsittelykeskuksessa on myös Ämmässuon Sortti-asema jätteen pienerien vastaanottoon.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen keskeisimpien rakennusten ja kenttäalueiden sijoittuminen alueelle on esitetty kuvassa 1 ja taulukossa 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen nimikkeistö ja rakenteet sekä karttakuva alueesta on esitetty tämän raportin liitteessä 1.

Ämmässuolle rakennettiin perinteinen kaatopaikka yli 30 vuotta sitten. Nykyisin jätteenkäsittelykeskus on moderni jätteiden jalostuskeskus ja kiertotalouden edistäjä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluetta lähiympäristöineen kehitetään teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Alueen ytimenä on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, jota viestinnässä kutsutaan nimellä Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Nimitystä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus käytetään edelleen ympäristöluvissa ja muissa viranomaisyhteyksissä sekä -raportoinnissa.

Ekoteollisuuskeskus on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Tätä yritysyhteistyötä kutsutaan Ekomo-toiminnaksi. Ekomo-toimintojen osalta ympäristövaikutuksia on käsitelty tässä raportissa siltä osin kuin vaikutukset ovat mitattavissa koko jätteenkäsittelykeskuksen kattavilla tarkkailuilla. Ekomo-yritykset toimivat toistaiseksi HSY:n ympäristölupien alla lukuun ottamatta Asfalttikallio Oy:n asfalttiasemaa, L&T Ympäristöpalvelut Oy:n siirtokuormausasemaa ja Remeo Refining Oy:n välivarastointi- ja käsittelytoimintaa (lue lisää Ekomo-toiminnasta tämän raportin luvusta 16).

Jätteenkäsittelykeskuksen rakennuttamisesta, käytöstä ja hoitamisesta vastaa HSY:n jätehuolto.

HSY:lla on sertifioitu toimintajärjestelmä, joka täyttää kansainväliset laatu- ja ympäristövaatimukset (ISO 9001:2015, ISO 14001:2015) sekä työterveys- ja työturvallisuusvaatimukset (ISO 45001:2018).

Toiminnan jatkuvaa parantamista seurataan muun muassa sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla, säännöllisillä turvallisuuskävelyillä (katso tämän raportin luku 19) ja viranomaistarkastuksilla (katso tämän raportin luku 3.4). Merkittävät ympäristönäkökohdat tunnistetaan ja päivitetään säännöllisesti.

Vuoden 2022 aikana tehtiin jätteenkäsittelykeskuksen toimintaan liittyen kaksi sisäistä auditointia, jotka koskivat jätehuollon käsittelypalveluiden työturvallisuusjohtamista ja biokierrätystä. Auditoinneissa raportoitiin yksi poikkeama ja 11 kehitysehdotusta. DNV Business Assurance toteutti HSY:n toimintajärjestelmän ulkoisen määräaikaisauditoinnin 8.–11.11.2022. Jätteenkäsittelykeskuksesta auditoinnin kohteena oli 9.11.2022 Sortti-aseman toiminta, josta raportoitiin kolme lievää poikkeamaa, liittyen standardiin ISO 14001 (2 kpl) ja ISO 45 001 (1 kpl).

HSY on mukana ekotukitoiminnassa ja kaikissa toimipisteissä, mukaan lukien Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, on ekotukihenkilö. Tavoitteena on työntekijöiden ympäristötietoisuuden ja ympäristövastuullisen toiminnan lisääminen. Ekotukitoiminta tukee HSY:n ympäristöjohtamista ja ympäristöjärjestelmän käytännön toteutusta.

Jätteenkäsittelykeskuksen toiminta on mukana HSY:n GRI G4 -ohjeistuksen mukaisessa vastuullisuusraportoinnissa. Raportointi kattaa ympäristövastuun lisäksi myös taloudellisen ja sosiaalisen vastuun näkökulmat.

HSY:n yhtymäkokous on 18.11.2022 hyväksynyt HSY:n strategian 2030. HSY:n merkittävimpiä tavoitteita vuoteen 2030 mennessä ovat muun muassa toimintavarmuuden parantaminen, kiertotalouden edistäminen, kehittyvät palvelut ja ympäristövastuu. Toimintaa ohjaa ympäristövastuun lisäksi hiilineutraaliustavoite vuoteen 2030 mennessä.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvat

Yhteenveto Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevista, voimassa olevista ympäristölupapäätöksistä ja niihin vuoden 2022 aikana tehdyistä muutoksista on esitetty taulukossa 2.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevat viranomaisselvitykset ja -kannanotot vuonna 2022

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevia viranomaisselvityksiä ja -kannanottoja vuonna 2022 on esitetty taulukossa 3.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella voimassa olevat tarkkailusuunnitelmat ja -ohjelmat sekä teollisuusjätevesisopimus

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa koskevat, viranomaisten hyväksymät tarkkailusuunnitelmat ja -ohjelmat:

• Jätelain (646/2011) 120 §:n mukainen jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma 29.6.2015, täydennetty 30.4.2016. ESAVI:n suunnitelmasta 31.3.2016 antama päätös (nro 69/2016/1), jonka mukaisesti suunnitelmaa päivitetty viimeksi 30.6.2017. Ko. suunnitelma pitää sisällään myös seuraavat, erilliset suunnitelmat:
• Pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt: seurantasuunnitelma 27.2.2013 (HSY), päivitetty 27.2.2015.
• Pilaantuneiden maiden käsittely: Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma (HSY) 30.8.2013.
• Jätevoimalan tuhkien käsittely Ämmässuolla: ympäristöluvan mukainen näytteenotto- ja testaussuunnitelma (Ramboll Finland, 1510009465) 28.10.2014.
• Jätteenpolton kuonan käsittely Ämmässuolla: ympäristöluvan mukainen näytteenotto- ja testaussuunnitelma (Ramboll Finland, 1510012342–007) 19.5.2015.
• Ympäristönsuojelulain (527/2014) 15 §:n mukainen jätteenkäsittelykeskuksen ennaltavarautumissuunnitelma (Ramboll Finland, 1510035080), 12.12.2017.
• Biojätteen käsittelylaitoksen ja sen kaasunhyödyntämisyksikön tarkkailu- ja seurantasuunnitelma 4.6.2015, täydennetty 13.5.2016. ESAVI:n suunnitelmasta antama päätös (nro 74/2016/1) 31.3.2016. Suunnitelma päivitetty 6.5.2020 lupahakemuksen yhteydessä.
• Kaasuvoimalan ympäristöluvan mukainen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun suunnitelma (Pöyry, 16X274160) 4.6.2015.
• Ämmässuon-Kulmakorven vesien yhteistarkkailuohjelma, josta Uudenmaan ELY-keskuksen päätös (dnro UUDELY/8930/2015) 18.5.2018. Ohjelman viimeisin päivitys 7.12.2021. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt 21.12.2022 tarkkailuohjelman täydennykset ja muutokset.
• Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittaussuunnitelma (4.10.2013), jonka Uudenmaan ELY-keskus hyväksynyt (dnrot UUDELY/574/07.00/2010 ja UUDELY/819/07.00/2010) 19.2.2014. Uudenmaan ELY-keskus on 10.1.2023 hyväksynyt (dnro UUDELY/14012/2022) mittaussuunnitelman muutoksen.
• Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen melutarkkailuohjelma (22.12.2014, muutokset 26.5.2016, 7.7.2017 ja 14.11.2017), jonka Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt (dnro UUDELY/5273/2015) 27.11.2017.

HSY:n jätehuollon toimiala on tehnyt 18.3.2019 teollisuusjätevesisopimuksen (77/2019) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien johtamisesta HSY:n yleiseen viemäriverkkoon.

Viranomaistarkastukset

Vuonna 2022 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen kohdistuivat seuraavat viranomaistarkastukset:

• Uudenmaan ELY-keskus 31.5.2022: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus, jossa käsiteltiin tavanomaisen jätteen kaatopaikkatoiminnot (käytössä oleva kaatopaikka ja vanha kaatopaikka) sekä kenttäalueilla tapahtuvat jätteenkäsittelytoiminnot pois lukien kenttäalueiden kompostointitoiminnot.
• Uudenmaan ELY-keskus 7.6.2022: Ämmässuon biokierrätystoiminnan ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus.
• Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 23.–24.8.2022: Yleinen pelastusviranomaisen palotarkastus.

Kaavoitus

Maakuntakaava

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijoittuu Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) EJ-alueelle (jätteenkäsittelyalue). Maakuntakaavaa täydentämään on laadittu Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 22.6.2010. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue on osoitettu 1. vaihemaakuntakaavassa EJ1-merkinnällä.

Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksessa Ämmässuon alueella on kaavamerkintä “Kiertotalouden ja jätehuollon alue”. Uusimaa-kaava 2050 -kokonaisuus tuli pääosin voimaan 24.9.2021, mutta muutoksenhakuprosessi on kesken.

Yleiskaavat

Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, on vahvistettu 27.6.1997. Yleiskaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alue on varattu kaatopaikka-alueeksi (EK) sekä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). EK-aluevaraus sisältää myös suoja-alueen, jolla ei sallita uusien rakennuspaikkojen muodostamista ja jonka puustoa on hoidettava tehokkaan näkösuojan ylläpitämäksi.

Espoon kaupunginvaltuusto on 15.11.2021 osittain hyväksynyt Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan, johon Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluekin kuuluu. Kulmankorven ja Ämmässuon alueesta on tehty luonnosvaiheen jälkeen erillinen vaikutustenarviointi. Vaikutusten arvioinnista saatujen tietojen pohjalta kaavaehdotukseen on yhdyskuntateknisen huollon alueen eteläpuolelle sekä erityisalueen etelä- ja itäpuolelle merkitty suojaviheralue. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan osittain 15.11.2021.

Kirkkonummen yleiskaava 2020 on vahvistettu 19.5.1999. Kirkkonummen puolelle sijoittuva jätteenkäsittelykeskuksen alue on yleiskaavassa varattu kaatopaikka-alueeksi (kaavamerkintä EK) ja yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (kaavamerkintä ET).

Asemakaavat

Espoon kaupungin puoleisella alueella on voimassa Ämmässuo 640100-asemakaava, joka on hyväksytty 13.11.2006 (lainvoimainen 18.6.2008). Kirkkonummen kunnan puoleisella alueella on voimassa Kauhala, Ämmässuo 2859-asemakaava, joka on hyväksytty 2.3.2006 (lainvoimainen 8.2.2008).

Jätteenkäsittelykeskuksen alue on edellä mainituissa, voimassa olevissa asemakaavoissa osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (kaavamerkintä EJ/VR) sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueiksi (kaavamerkinnät ET, ET-1 ja ET-2). Lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen ympärille on osoitettu suojaviheralue (kaavamerkintä EV/VR). Kirkkonummen asemakaavassa on varaus meluvalleille: ”Alueelle voidaan asutuksen suojaksi rakentaa maisemaan sopeutuvia meluvalleja”.

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi 22.8.2022 Ämmässuon asemakaavan muutoksen, joka mahdollistaa yhden tuulivoimalan sijoittamisen alueelle. Kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen, joten kaava ei ole lainvoimainen.

Vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupien mukaiset vastaavat hoitajat on esitetty taulukossa 4 ja muut yhteyshenkilöt on esitetty taulukossa 5. Viimeisin päivitetty ilmoitus vastaavista hoitajista ja muista yhteyshenkilöistä on tehty viranomaisille 30.6.2021.

Yleistä toiminnasta

Vuoden 2022 aikana Ämmässuolla otettiin käyttöön uusi punnitusjärjestelmä vaiheittain vanhan järjestelmän rinnalla. Kesäkuusta lähtien kaikki kuormat punnittiin uudella järjestelmällä. Syyskuun alussa saimme käyttöömme sähköisen siirtoasiakirjasovelluksen, josta tiedot siirtyvät siirtoasiakirjarekisteriin. Asiakkaat voivat käyttää omaa tai meidän punnitusjärjestelmämme siirtoasiakirjasovellusta.

Poikkeukselliset aukioloajat

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vaaka-asema oli avoinna maanantaista perjantaihin kello 7.00–17.00. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella oli kuorma-autoliikennettä arkisin kello 6.00–22.00 välisenä aikana. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus oli kuorma-autoliikenteelle arkipyhistä, viikonlopuista tai vallitsevasta lumitilanteesta johtuen poikkeuksellisesti avoinna vuonna 2022 taulukon 6 mukaisesti.

HSY:n omaan toimintaan liittyvien jätteenkäsittelyjen ja kuljetuksien osalta aloitettiin toimimaan elokuussa 2021 ympäristöluvan 14.12.2012 olennaisen muutoksen ESAVI:n päätöksen nro 147/2021 (19.5.2021) mukaisesti. Ympäristöluvan muutos mahdollistaa sen, että muun muassa sekajätteen paalausta, kuonan seulontaa sekä muuta melua aiheuttavaa toimintaa, mukaan lukien melua aiheuttavat huoltotoimenpiteet ja koneidenkorjaus, saa harjoittaa arkisin kello 6.00–22.00 ja viikonloppuisin kello 7.00–18.00.

Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettiin jätettä maanantaista perjantaihin kello 7.00–21.00.

HSY vesihuollon päivystyskuormia ja Sortti-asemien viikonloppu kuormia tuotiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen viikonlopun tai pyhäpäivän aikana 27 päivänä (15.1.2022,16.1.2022, 22.1.2022, 29.1.2022, 30.1.2022, 5.2.2022, 6.2.2022,10.4.2022, 23.4.2022, 22.5.2022, 11.06.202, 16.7.2022, 13.08.2022, 27.08.2022, 03.09.2022, 10.09.2022, 17.9.2022, 9.10.2022, 23.10.2022, 29.10.2022, 05.11.2022, 20.11.2022, 26.11.2022, 27.11.2022, 10.12.2022, 11.12.2022, 24.12.2022) ja arkisin klo 21-7:00 välillä 8 päivänä (7.1.2022, 14.1.2022, 25.1.2022, 15.2.2022, 1.3.2022, 31.5.2022, 16.5.2022, 23.5.2022).

Puolustusvoimat harjoittelivat Ämmässuolla 26.–28.10.2022. Yöpyminen tapahtui suojaviheralueella ja harjoituksessa ei ammuttu kello 7.00–22.00.

Jätteen vastaanottomäärä

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen otettiin vuonna 2022 vastaan yhteensä 25 886 kuormaa (taulukko 7) eli yhteensä 226 430 tonnia jätettä ja maata (taulukko 8). Vuoden 2021 määrään verrattuna vastaanotetun jätteen määrässä on vuonna 2022 tapahtunut muutosta -19,2 prosenttia. Taulukossa 8 on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotetut jätemäärät tonneina vastaanottopaikoittain vuosina 2020–2022. Tarkemmat jätemäärätiedot vastaanottopaikoittain löytyvät taulukoista 9–19.

Ekomo-yritysten vastaanottamat jätemäärät löytyvät taulukosta 20.

Jätemäärän suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, ulos lähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja. Taulukon suoritteet on koostettu huomioiden vastaanotettu jäte sijoituspaikoittain.

Käsiteltyjä ja vuodenvaihteessa varastossa olleita jätemääriä on esitelty tämän raportin luvuissa 5–10 toiminnoittain ja Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotetut jätemäärät luvussa 11.

* Tiedot muokattu taulukkoon 23.5.2023

Vastaanotettavan jätteen laadun valvonta

Vastaanotettavien jätteiden sisältöä ja laatua valvotaan ja siten varmistetaan, että eri käsittelyprosesseihin otetaan vastaan ainoastaan jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa sallittuja jätteitä. Syntypaikkalajittelun merkittävistä puutteista välitetään tietoa valvoville viranomaisille. Mikäli kuormantarkastuksessa osoittautuu, että jäte ei sovellu sille aiottuun käsittelyyn, ohjataan ja/tai lastataan kuorma kuljetettavaksi sopivaan käsittelypaikkaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jos jäte ei sovellu käsiteltäväksi jätteenkäsittelykeskuksessa, esimerkiksi vaaralliseksi jätteeksi luokittelun vuoksi, ohjataan kuorma pois alueelta. Käännytetyistä kuomista tehdään ilmoitus sekä Espoon että sen kunnan ympäristöviranomaisille, josta kuorma on lähtöisin.

Vuoden 2022 aikana kuorma-autoliikenteen jätekuormien tarkastuksen yhteydessä kirjoitettiin tarkastuspöytäkirjoja yhteensä 136 kappaletta. Puutteellisesti täytettyjä siirtoasiakirjoja oli kaksi kappaletta, jätteen laatu- ja hinnanmuutoksia 109 kappaletta, asbestikuormiin liittyviä huomautuksia kymmenen kappaletta, lajittelemattomia jätekuormia kolme kappaletta, kaluston korjauskehotuksia kolme kappaletta, siivousmaksuja kolme kappaletta sekä kyllästettyyn puuhun liittyviä huomautuksia kuusi kappaletta (kuva 2).

Jätteenkäsittelykeskuksesta käännytettiin vuonna 2022 kokonaan pois neljä jätekuormaa. Kaksi kuormaa ei soveltunut HSY:lle käsittelyyn ja yhdeltä kuormalta puuttui jätteen kaatopaikkakelpoisuuslausunto. Yhden kuorman tuoja sai jätteen vastaanotolle edullisemman tarjouksen ja toimitti jätteen muualle. Ämmässuon Sortti-asemalle tuotujen jätteiden laadun valvonta on esitetty tämän raportin luvussa 10.3.

Huolto ja korjaustoimet

Ämmässuon vaaka-asemalla on kuusi ajoneuvosiltaa. Vaaoille suoritetaan vuosittain määräaikaishuollot ja kolmen vuoden välein tehdään määräaikaisvarmennukset. Syksyllä 2022 vaakasiltojen anturit uusittiin ja suoritettiin samalla vaakasiltojen määräaikaisvarmennus.

Huollon aikana vaakasilloista tarkistetaan muun muassa seuraavat asiat: vaakasillan puhtaus, vaakasillan kulumat, vaakasillan kunto/taipuma, betonisillan päätyraudat, vaakakuopan kunto sekä antureiden kunto (sinetöinti).

Yleistä toiminnasta

Ämmässuon biokaasulaitoksessa ja kompostointilaitoksissa sekä niihin kuuluvilla kenttäalueilla käsitellään pääkaupunkiseudun erilliskerättyä biojätettä, Sortti-asemille sekä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotettua viherjätettä ja osa Suomenojan jätevedenpuhdistamolla syntyvästä jätevesilietteestä. Biojätteet sekä jätevesilietteet käsitellään laitosmaisesti. Osa vuonna 2022 vastaanotetusta jätevesilietteestä käsiteltiin pyrolyysin koetoimintalaitoksessa, jonka lopputuote käytetiin pääosin biojätekompostoinnin lisäaineena. Osa viherjätteistä käytetään tukiaineina laitoskompostoinnissa, osa kompostoidaan kentällä sekä osa toimitetaan energiahyödyntämiseen. Puu- ja kantohaketta saadaan tuotettua HSY:n omasta vastaanotetusta jätteestä tai ostetaan ylimääräisenä tukiaineena. Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyn lopputuotteena syntyy kompostia, jota käytetään seulottuna mullanvalmistuksen raaka-aineena tai maaparannusaineena maataloudessa. Biojätteen mädätyksestä syntyvä biokaasu hyödynnetään biokaasuvoimalassa sähkön ja lämmön tuotantoon.

Kompostointilaitoksen poikkeukselliset aukioloajat on esitetty kappaleessa 4.2.

Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät

Vuosien 2020–2022 aikana käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät ja -jakeet on esitetty kuvassa 3 ja taulukossa 21. Biojätteet ja jätevesilietteet sekä osa eläinten kuivikkeista ja vieraslajikuormista käsitellään laitosmaisesti. Jätteenä jätteenkäsittelykeskukseen toimitettu puu, kannot ja risut murskataan pääosin kompostien tukiaineeksi. Risuhaketta toimitetaan myös muualle energiahyödyntämiseen. Muut viherjätteet sisältävät enimmäkseen haravointijätettä ja pieniä määriä vieraslajikuormia. Muut viherjätteet sekä osa eläinten kuivikkeista kompostoidaan viherjätekentällä. Muutama biojätteen käsittelyyn toimitettu, ei kompostointiin soveltuvaa jätettä sisältävä, kuorma siirrettiin kompostointitoiminnan rejektin kanssa jätevoimalaan.

Taulukon 21 luvut sisältävät seuraavat jätteenkäsittelykeskuksen sisäiset siirrot: 170 tonnia kantoja sekä 28 tonnia risuja.

Viherjätteen käsittely

Viherjätettä, johon kuuluu muun muassa lehtiä, risuja, kantoja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevostallien kuivikkeet) vastaanotetaan viherjätekentällä. Viherjätteiden jakautuminen eri jakeisiin on kuvattu taulukossa 22. Risut ja kannot murskataan pääsääntöisesti komposti- ja multakentällä. Risuja murskattiin seitsemän kertaa, pinnoittamatonta puuta kymmenen kertaa ja lehtirisuja kaksi kertaa vuonna 2022. Mursketta käytetään tukiaineena laitoskompostoinnissa sekä viherjätteiden kompostoinnissa. Risuhaketta toimitettiin myös muualle energiahyödyntämiseen.

Lehdet käsitellään viherjätekentällä ja hevostallien kuivikkeet pääasiassa jälkikypsytyskentällä, tekemällä niistä pyöräkuormaajalla kompostiaumoja kompostoimalla, joissa tukiaineena käytetään muun muassa seulonnasta syntyvää ylitettä. Kompostiaumoja käännetään aumankääntölaitteella noin kahden–kolmen viikon välein huhti–joulukuun aikana. Kääntökautta voidaan jatkaa läpi talven, jos sää pysyy leutona. Kompostiaumat todetaan hygienisoituneiksi, kun niiden lämpötila on yhtäjaksoisesti ollut yli 55 °C astetta vähintään kahden viikon ajan. Aumoja kastellaan tarpeen mukaan ja niiden sisälämpötiloja seurataan etäluettavilla lämpötila-antureilla.

Joulukuun 2022 lopussa viherjätekentällä oli varastossa noin 7 000 tonnia viherjätekompostia ja käsittelemätöntä viherjätettä noin 3 200 tonnia.

Laitosmainen käsittely

Biojätteen käsittely

Biojäte käsitellään jätteenkäsittelykeskuksessa biokaasulaitoksen ja kompostointilaitoksen muodostamassa yhtenäisessä prosessissa, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Tämän osavirtamädätykseksi kutsutun käsittelytavan ansiosta saadaan tehokkaasti talteen biojätteen sisältämä energia biokaasuna ja palautetaan kompostina takaisin kiertoon humus sekä arvokkaat ravinteet, kuten fosfori ja typpi. Samalla biojätteen käsittelyn haju- ja jätevesipäästöt vähenevät. Biokaasulaitos tuotti 201 kuutiota biokaasua mädätettyä biojätetonnia kohden vuonna 2022.

Kuvassa 4 on esitetty biojätteen käsittelyn prosessikaavio. Biojätteen ja eläinten kuivikkeiden sijoituskohteet ja käsittelymäärät on esitetty taulukossa 23. Taulukossa 24 on esitetty kompostointilaitokseen ja biokaasulaitoksen toimintaan liittyvät tärkeimmät parametrit vuodelta 2022.

Biokaasulaitoksessa syntyvä kaasu on hyödynnetty biokaasuvoimalassa, jossa kaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Tästä on kerrottu tarkemmin kappaleessa 5.6.

Vastaanotettu biojäte murskataan ja seulotaan kompostointilaitoksessa. Hieno biojätejae syötetään biokaasulaitoksen mädätysreaktoreihin. Vuonna 2022 mädätykseen meni noin 43 prosenttia kaikesta vastaanotetusta biojätteestä. Biojätettä mädätettiin keskimäärin kolme viikkoa ennen kuin se poistettiin reaktoreista. Mädätetty biojäte eli mädäte, seulonnasta syntynyt karkea biojäte sekä tukiaineet (risu-, puu- ja kantomurske, kierrätyskomposti sekä kompostin seulontaylitteet) sekoitetaan keskenään, jonka jälkeen massa syötetään kompostointitunneliin. Tunnelikompostoinnin ensimmäinen vaihe kesti vuonna 2022 noin yhdeksän vuorokautta. Vuonna 2022 tehtiin 444 ensimmäisen vaiheen tunnelitäyttöä. Sen jälkeen osa kompostista kierrätetään takaisin esikäsittelyyn tukiaineeksi. Ensimmäisen kompostointivaiheen jälkeen komposti seulotaan ja hieno jae siirretään seuraavaan tunneliin, jossa varmistetaan panoksen hygieenisyys. Tämä vaihe kesti vuonna 2022 keskimäärin seitsemän vuorokautta. Vuonna 2022 syntyi 68 hygienisoitua panosta. Hygienisoituneiden panosten jälkikypsytys vanhassa kompostointilaitoksessa kesti keskimäärin 23 vuorokautta, jonka jälkeen ne siirrettiin kentälle aumakompostointiin.

Seulonnasta syntyvästä karkeasta jakeesta erotellaan ennen kierrätystä biojätteen mukana tullutta, kompostointiin kelpaamatonta materiaalia. Vuonna 2022 tämä rejektin määrä oli noin 2 560 tonnia ja se toimitettiin energiahyötykäyttöön Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan. Materiaalihyötykäyttöön toimitettiin sekapeltiä, prosessista eroteltua metallia ja kompostointilaitoksien rikkimenneitä osia yhteensä noin 90 tonnia.

Tukiainehallissa kuivataan erilaisia kompostoinnin tukiaineina käytettäviä massoja, kuten kierrätys- ja kenttäylitettä, risu- ja kantohaketta. Lisänä kuivauksessa voidaan käyttää myös kuivaa puuhaketta parantamaan ilman kulkua massassa. Halliin mahtuu kaikkiaan viisi koko hallin pituista tukiaineaumaa. Kutakin aumaa kuivataan puhaltamalla aumojen alle lämmitettyä ilmaa. Ilman puhallusta ja lämmitystä voidaan säätää automaation avulla. Vuoden 2022 aikana tukiainehallissa kuivattiin kaikkiaan noin 12 000 tonnia hakemateriaaleja kompostoinnin tukiaineiksi. Tämän lisäksi kompostointilaitoksella lisättiin suoraan prosessiin puhdasta puuhaketta 3 076 tonnia.

Jätevesilietteen käsittely

Jätevesilietettä käsiteltiin 321 tonnia pyrolyysin koetoimintalaitoksessa vuonna 2022. Pyrolysoinnissa jätevesiliete sekoitetaan puuhakkeeseen ja kuivataan. Kuivattu seos syötetään pyrolyysiuuniin, joka tuottaa pyrolyysikaasua ja lietehiiltä. Pyrolyysikaasu poltetaan välittömästi ja tästä muodostunut lämpö käytetään hyväksi pyrolysoinnissa ja lietteen kuivauksessa. Hiilimäinen lopputuote käytettiin pääosin lisäaineena biojätteen kompostoinnissa.

Jätevesilietettä kompostoitiin vanhassa kompostointilaitoksessa 16 panosta, loppuvuodesta kaikkiaan 870 tonnia.

Lisäksi syötettiin 467 tonnia jätevesilietettä biojätteen mädätykseen rikkivedyn sidontaan. Tämä jätevesilieteen syöttäminen lopetettiin lokakuussa ja siirryttiin rikkivedyn hapettamiseen reaktoreissa.

Kompostin jälkikypsytys

Sekä biojäte- että jätevesilietekompostit siirretään laitoskäsittelyn jälkeen jälkikypsytyskentälle jälkikompostoitumaan. Jälkikompostoitumisvaiheen aikana komposteja ilmastetaan mekaanisesti kääntämällä. Kompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella vuonna 2022 yhteensä 14 kertaa. HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa www.hsy.fi/ammassuo sekä Hopealuoti-ryhmätekstiviestipalvelun (katso tämän raportin luku 21.4) kautta kompostointiaumojen käännöstä. Jälkikypsytysvaiheen aikana kompostiaumoja kastellaan tarvittaessa kierrätetyllä kenttävalumavedellä.

‍Vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen kompostia jälkikypsytetään aumoissa keskimäärin 2–8 kuukautta ennen kuin kompostin todetaan olevan tarpeeksi kypsää seulottavaksi. Seulotusta kompostista muodostetaan eriä, joista lähetetään näyte (1 näyte/1 000 t erä) Ruokaviraston hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon. Lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävää kompostia käytettiin pääasiallisesti mullan valmistuksen raaka-aineena.

Kompostin seulonnan yhteydessä syntyvä ylitettä hyödynnetään energiaksi. Vuonna 2022 ylitettä ajettiin polttolaitoksiin 7 996 tonnia.

Biokaasun hyödyntäminen

Biokaasuvoimala tuottaa sähköä ja lämpöä biokaasulaitoksessa muodostuvasta biokaasusta (katso taulukko 24). Biokaasuvoimalassa on kaksi 1,56 MW:n moottoria, joita käytetään vuorotellen. Moottoreiden pakokaasusta otetaan energia talteen ORC-yksikön avulla. Biokaasuvoimalassa tuotettu lämpö johdetaan aluelämpöverkkoon ja käytetään muun muassa biojätteen käsittelylaitosten ja prosessien lämmitykseen.

Biokaasuvoimalan käyntitunnit olivat vuonna 2022: moottorille 1; 3 519 h, moottorille 2; 4 247 h ja ORC:lle 1 422 h. Vuonna 2022 biokaasuvoimala tuotti sähköä 8 776 MWh (sähkön bruttotuotanto) ja sen tuottamaa lämpöä hyödynnettiin alueella kaikkiaan 7 886 MWh.

Prosessien tarkkailu

Laitosmaisen käsittelyn aikana biojätteen käsittelyparametreja seurataan ja varmistetaan kompostin kypsyminen sekä hygieenisyysvaatimusten täyttyminen. Käsittelyn aikana tehdyt toimenpiteet, hygienisointi- ja näytetulokset kirjataan ylös. Laitosprosessia seurataan ja tiedot tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin. Hygienisointivaiheen toimivuutta tarkastellaan omavalvontasuunnitelman mukaisesti näytteenotoilla molemmilla kompostointilaitoksilla. Vuonna 2022 otettiin biojätettä käsittelevästä kompostointilaitoksesta kahdeksan omavalvontanäytettä ja vanhasta kompostointilaitoksesta 15 omavalvontanäytettä. Kuukausittaisissa omavalvontanäytteissä ei todettu E. colia yli 1 000 mpn/g eikä niissä todettu salmonellaa.

Biokaasulaitoksen toimivuutta seurataan ottamalla näytteitä mädätetystä biojätteestä eli mädätteestä ja syntyneestä biokaasusta. Vuonna 2022 mädätenäyte otettiin kerran ja biokaasunäyte kaksi kertaa. Prosessin toimivuuden kannalta mädätenäytteistä seurattiin muun muassa haihtuvien orgaanisten happojen ja alkaliniteetin suhdetta (VOA/TIC) ja pH-arvoja. Biokaasun keskimääräinen metaanipitoisuus oli 58 prosenttia.

Jälkikypsytysvaiheessa kompostien lämpötiloja tarkkaillaan etäluettavien antureiden avulla. Luovutettavista komposteista otetaan näytteet, jotka lähetetään Ruokaviraston hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon analysoitavaksi. Luovutusvalmiit kompostierät nimetään yksilöllisellä erätunnisteella.

Ruokaviraston toimesta otettiin mullasta valvontanäytteet 6.6.2022.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Biojätteen vastaanotto siirtyi vanhaan kompostointilaitokseen 27.12.2021–11.2.2022 väliseksi ajaksi joulukuusien vastaanoton ja erottelun vuoksi. Tänä aikana biojäte kuljetettiin pyöräkuormaajalla vanhasta kompostointilaitoksesta kompostointilaitokseen käsiteltäväksi. Sama toiminta alkoi 27.12.2022, kun joulukuusia alettiin ottaa biojätekuormiin.

Kompostointilaitoksen päädyssä kentällä oli kytöpaloja 3.2.2022, 5.2.2022, 3.4.2022, 17.4.2022, 30.4.2022 ja 1.5.2022. Sama massa siis kyti kentällä muutamaan otteeseen.

Biokaasureaktoreiden syötössä oli häiriöitä läpi vuoden. Ajoittain automaattinen syöttönosturi ei toiminut automaattikäytöllä ja syöttömäärä reaktoreihin oli normaalia alhaisempi.

Vanhalla laitoksella tehtiin yläpohjan korjausremonttia 1.3.–13.5.2022. Tällöin laitoksen prosesseja jouduttiin ajamaan vajaa teholla, jotta kompostoinnissa syntyviä höyryjä ei päässyt kompostointitunneleiden päälle.

Biokaasuja soihdutettiin 18.4.2022, kun CHP 2:n moottori sammui matalan paineen takia. Tilanne palautui normaaliksi 19.4.2022.

Biokaasua soihdutettiin 8.9.2022, kun CHP 2:n moottori sammui taajuusmuuntajan häiriön takia. Tilanne korjaantui seuraavaan päivään.

Seulonta-aseman syöttöhihnaston uusimisen vuoksi, kompostointilaitoksen tunnelien uloskantoja seulottiin ulkona mobiiliseulalla 26.9.–21.10.2022.

Vanhan kompostointilaitoksen ammoniakkipesurit (3 kpl) uusittiin loka – marraskuussa 2022 yksi kerrallaan. Ohjelmointitöiden vuoksi vanha kompostointilaitos oli seis 12.–14.10.2022.

Biokaasureaktori 2:n pinnankorkeusanturi vikaantui ja se vaihdettiin 10.11.2022, jolloin biokaasut kyseisestä reaktorista päästettiin vaihtotyön ajan varoventtiilistä reaktorin päältä ilmaan yhden tunnin ajan.

Kompostointilaitoksen esikäsittelylaitteen liikkuvan lattian remontin ajan biojätteet vastaanotettiin vanhalle kompostointilaitokselle 21.11.–2.12.2022.

Kaasuvaraston puhallin hajosi, kaasupallo romahti alas ja kaasupallon sisältö soihdutettiin 23.11.2022. Puhaltimen vaihdon aikana osa kaasusta pääsi varoventtiilistä ulos.

Muut kuin edellä mainitut käyttöhäiriöt syntyivät suunniteltujen laitevaihdosten johdosta, joista voi lukea lisää luvusta 5.9.

Huolto- ja korjaustoimenpiteet

Bio- ja jätevesilietteen käsittelylaitoksien laitteiden määräaikaishuollot suoritettiin käyttöohjeiden mukaisesti. Laitoksissa ei tehty huoltotoimenpiteitä, jotka olisivat aiheuttaneet laitoksien olennaisia käyttökatkoksia.

Seulonta-aseman tähtiakseleiden huoltoa 26.8.–30.8.2022 välisenä aikana.

Seulonta-aseman (kompostointilaitos) Mashmaster-murskaimen huoltotyöt tehtiin 23.9–14.10.2022 välisenä aikana.

Seulonta-aseman muutostyöt tehtiin 23.9–31.10.2022 välisenä aikana.

Biojätteen käsittelylaitoksen (kompostointilaitos) liikkuvan lattian remontti suoritettiin 21.11–13.12.2022 välisenä aikana.

Päästötarkkailu

Ilma

Ilmapäästöjä on tarkkailtu biojätteen käsittelyn ympäristöluvan 8.10.2014 (nro 192/2014/1) mukaisesti kompostointilaitoksen biopesurilla, vanhan kompostointilaitoksen happopesurilla sekä laitoksien biosuotimilla. Vaasan hallinto-oikeuden päätös 25.10.2022 (nro 1158/2022) kumosi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 4.3.2021 (nro 66/2021), mutta määräsi noudattamaan ko. päätöstä, kunnes aluehallintovirasto ratkaisee asian uudestaan. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti tarkkailu ja vuosiraportointi toteutettiin ympäristöpäätöksen nro 66/2021 mukaisesti. Ilmapäästömittaukset toteutettiin ulkopuolisen asiantuntijan toimesta kompostointilaitoksessa 3.5.2022, 6.9.2022 ja 23.11.2022 (liite 2) sekä vanhassa kompostointilaitoksessa 6.9.2022 ja 14.12.2022 (liite 3). Yhteenveto laitosten analyysituloksista esitetään taulukossa 25 ja yksittäiset analyysitulokset löytyvät tämän raportin liitteistä 2 ja 3.

Biojätteen käsittelyn ympäristölupapäätöksen nro 66/2021 määräyksen A.14.a. mukaan ulkoilmaan johdettavan puhdistetun poistoilman ammoniakkipitoisuus saa laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa olla enintään 20 mg/Nm³ ja hajupitoisuus enintään 2 000 hajuyksikköä/Nm³. Mikäli ulkoilmaan johdettavan puhdistetun poistoilman hajupitoisuus ylittää 1 000 hajuyksikköä/Nm³, hajuyksilöiden reduktion on oltava vähintään 90 % ja mikäli ulkoilmaan johdettavan puhdistetun poistoilman ammoniakkipitoisuus ylittää 5 mg/Nm³, ammoniakin reduktion on oltava vähintään 90 %. Määräystä on pitänyt noudattaa 17.8.2022 alkaen.

Molempien laitosten poistoilman keskimääräinen hajupitoisuus alitti ympäristölupapäätöksen nro 66/2021 mukaisen enimmäispitoisuuden (2 000 hajuyksikköä/Nm³). Koska kompostointilaitoksen poistoilman hajupitoisuudet 3.5.2022 ja 6.9.2022 tehdyissä mittauksissa ylittivät 1 000 hajuyksikköä/Nm³, olisi näissä mittauksissa reduktioprosenttien pitänyt olla vähintään 90 prosenttia. Syy raja-arvoa pienempään reduktioon oli tulokaasun alhainen pitoisuus. Ammoniakkipäästön osalta luvan mukainen reduktioprosentti täytyi molempien laitosten osalta. Kompostointilaitoksen ja vanhan kompostointilaitoksen poistoilman ammoniakkipitoisuus oli alle analyysimenetelmän määritysrajan ja täten ei voitu laskea vuodessa ilmaan pääsevän ammoniakin määrää.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ilmanlaadun sekä hajujen tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 17.2 ja liitteessä 4.

Biojätteen käsittelyn aiheuttamien hajupäästöjen vähentämiseksi on toimintasuunnitelma ja sitä toteutettiin toimintasuunnitelmaan kirjatun aikataulun mukaisesti.

Jätevesi

Kompostointikenttien hulevedet johdetaan tasausaltaisiin TAL2 ja TAL8. Altaiden vesien laatua tarkkaillaan sähkönjohtavuusmittauksilla. Altaista vesi johdetaan joko viemäriverkkoon tai käytetään teknisenä vetenä, esimerkiksi kompostien kastelussa.

Biojätteen käsittelylaitoksien yhteinen jäteveden tarkkailupiste sijaitsee vanhan kompostointilaitoksen takana sijaitsevassa neutralointipisteessä. Jäteveden laatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2022 kaasunkäsittelyn lauhdevedestä analysoitiin vain yksi näyte, koska toisen näytteen analysointi ei onnistunut laboratoriossa.

Vanhan kompostointilaitoksen takana olevan jätevesipumppaamosta (neutralointiasema) viemäriin johdettiin vuonna 2022 yhteensä 3 495 m³ jätevettä. Vuoden 2022 näytteenottojen analyysitulokset ovat tämän raportin liitteessä 5.

Biojätteen käsittelyn kaasun hyödyntämisestä syntyvän jäteveden keskimääräinen laatu vuosina 2020–2022 on esitetty taulukossa 26. Toukokuussa 2022 otettu kaasunkäsittelyn lauhdevesinäyte (taulukko 26) sisälsi limoneenia, joka vaikutti laboratorion analyyseihin eli näytteestä ei mm. voitu tehdä BOD- ja sähkönjohtavuusmäärityksiä. Limononeenin määrä todennäköisesti selittää myös näytteen tavanomaista korkeamman COD-pitoisuuden.

Biojätteen käsittelyssä kompostointilaitoksessa syntyvän veden (prosessiveden) keskimääräinen laatu vuosina 2020–2022 on esitetty taulukossa 27. Vanhan kompostointilaitoksen takana olevan jätevesipumppaamon (neutralointiaseman) veden keskimääräinen laatu vuosina 2020–2022 on esitetty taulukossa 28. Pumppaamossa yhdistyvät sekä kompostointilaitoksen että vanhan kompostointilaitoksen viemäriin menevät jätevedet.

Taulukoissa 26–28 on vertailun vuoksi esitetty HSY:n jäte- ja vesihuollon välisen teollisuusjätevesisopimuksen (18.3.2019) mukaiset raja-arvot pH:lle ja sulfaattipitoisuudelle. Raja-arvot eivät kuitenkaan ole ko. vesien osalta sitovia, koska vesiä ei johdeta suoraan jätevesienpuhdistamolle, vaan ne sekoittuvat jätteenkäsittelykeskuksen alueelta kerättäviin muihin vesiin ennen puhdistamolle johtamista.

Biojätteen käsittelyn ympäristöluvan määräyksen D.10. ja Uudenmaan ELY-keskuksen 5.11.2018 antaman kannanoton UUDELY/5274/2015 mukainen biojätteen käsittelyn vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden tutkimus on toimitettu Uudenmaan ELY-Keskukselle ja Espoon sekä Kirkkonummen ympäristöviranomaisille 9.7.2019. ELY-keskuksen 11.5.2022 päivätyn hyväksymisen (dnro UUDELY/5273/2015 ja UUDELY/5274/2015) mukaan biojätteen käsittelyn jätevesien osalta ei ole tulosten perusteella tarpeen jatkaa selvitystä tai täydentää tarkkailua ottaen huomioon viemäriin johdettavan veden selvityksestä ja tarkkailusta saatava tieto.

Kaikki biojätteen käsittelyn alueella muodostuvat vedet johdetaan tasausaltaisiin (TAL1 ja TAL11) ja edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailusta on kerrottu tämän raportin kappaleessa 17.3 ja liitteessä 6.

Melu

Biojätteen käsittelylaitoksen melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (katso tämän raportin kappale 17.6 ja liite 7).

Haittaeläimet

Jyrsijöitä torjuttiin sekä myrkyttämällä että pyydyksillä vuonna 2022 (liite 8). Biojätteen käsittelytoiminnon rakennuksiin sekä sisälle että rakennuksien ulkopuolelle on sijoitettu myrkkysyöttejä, jotka tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Tuholaistorjuntatarkastukset tehtiin kuukausittain. Rottien torjunnassa käytettävällä vaahdotuksella pyrittiin estämään muun muassa kaapelivaurioita.

Kärpäsmyrkytyksiä suoritettiin kahden viikon välein maalis–marraskuussa vuonna 2022 (liite 8). Torjunta tehtiin ruiskuttamalla ja aineina käytettiin pyretriinin ja piperonyylibutoksidin liuosta sekä deltametriini-liuosta. Lisäksi käytettiin Imidaklopridia, joka on maalityyppinen kärpästen torjunta-aine.

Kemikaalit

Vanhassa kompostointilaitoksessa käytettiin väkevää rikkihappoa (93 %) 55 tonnia poistoilmapesureissa ammoniakin poistoon vuonna 2022.

Pyrolyysin koetoimintalaitoksessa käytettiin 96 prosenttista rikkihappoa 1,4 tonnia happopesurissa ammoniakin poistoon sekä propaania laitoksen käynnistyksissä yhteensä 5,5 tonnia. Hallin lämmitykseen kului 3,8 tonnia lämmitysöljyä.

Biokaasuvoimalassa kului moottoriöljyä noin 10 tonnia.

Valmiin kompostin käyttö

Kentällä kypsytetty komposti seulotaan 12 mm:n palakokoon ja luovutetaan jatkojalostukseen mullanvalmistukseen sen ollessa tarpeeksi kypsää. Vuonna 2022 luovutettujen kompostien määrät ja ravinteet on esitetty taulukossa 29.

Multatuotanto

Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksessa valmistetaan kolmea erilaista multatuotetta: bio-, viher- ja inframultaa. Multien raaka-aineina käytetään biojäte-, liete- ja/tai viherjätekompostia sekä kiviainesta ja turvetta. Vuonna 2022 inframultaa valmistettiin arviolta noin 10 446 tonnia ja biomultaa 1 551 tonnia.

Vanhan kaatopaikan pintarakenteisiin valmistettiin kahta erilaista multatuotetta: nurmi- ja niittymultaa. Vuonna 2022 pintarakenteisiin valmistettiin arviolta noin 5 212 nurmimultaa ja niittymultaa 9 061 tonnia

Yleistä toiminnasta

Pilaantuneiden maiden käsittelylaitos, PIMA-halli, sijaitsee kompostointilaitosten eteläpuolella ja sen eteläpuolella on PIMA-kenttä. Molempiin voi vastaanottaa pilaantuneita maa-aineksia, mutta varsinaiset käsittelytoiminnot toteutetaan PIMA-hallissa.

HSY luopui kokonaan sellaisenaan hyödynnettävien pilaantuneiden maiden vastaanotosta vuoden 2020 lopussa. Jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotetaan nykyään ainoastaan akuutteja öljyvahinkomaita.

Jätteen jalostus -toiminto varastoi eristevillaa PIMA-hallissa 2.11.2022 asti. Villan vastaanotto halliin päättyi 3.10.2022.

Pyrolyysin koetoimintaan liittyen PIMA-hallissa on varastoitu pieni määrä biohiiltä ja biokompostia biohiilen aktivointia varten. Jakeet on viety PIMA-halliin joulukuussa ja tullaan poistamaan sieltä kevään 2023 aikana.

Käsittely ja hyödyntäminen

Vuonna 2022 vastaanotto rajoittui pieniin akuutteihin öljyvahinkomaaeriin. Vaarattomaksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita otettiin vastaan yhteensä noin 3,6 tonnia ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita yhteensä noin 459 tonnia, jotka kaikki vastaanotettiin PIMA-halliin.

Raportointijaksolla pilaantuneita maita esikäsiteltiin/käsiteltiin välppäämällä ja eriä yhdistämällä. Vuonna 2022 käsiteltyjä pilaantuneita maita ajettiin 500 tonnia loppusijoitusalueelle hyödynnettäväksi. Kaikki vuonna 2022 käsittelyyn ohjautuneet pilaantuneet maa-ainekset olivat pilaantuneet öljyhiilivedyillä.

Varsinaisen PIMA-käsittelyn lisäksi Jätteen jalostus -toiminto toimitti PIMA-kentälle kaksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vesialtaista poistettua liete-erää (yhteensä noin 506 tonnia) näytteistystä varten. Edellisen vuoden selkeytysaltaan massoja ajettiin 460 tonnia loppusijoitusalueen tiivistämiseen.

Prosessi- ja laitehäiriöt

PIMA-toiminnossa ei raportointijaksolla ollut normaalista poikkeavaa toimintaa.

Päästötarkkailu

Ilma

PIMA-hallin yleisilmanvaihto on ollut raportointijaksolla suunnitellusti päällä, lukuun ottamatta muutaman päivän seisokkeja kompostointilaitoksen ulkoaumojen kääntöjen aikana (tuloilmakoneiden esisuodattimien ennenaikaisen tukkeutumisen estämiseksi).

Vuonna 2022 käsittelyssä ei ollut VOC-yhdisteillä pilaantuneita maaeriä, eikä muilla haitta-aineilla pilaantuneita maa-aineksia ollut tarpeen ilmastaa koneellisesti, joten VOC-hallin ilmanvaihtoa ei käytetty maiden käsittelyssä. Näin ollen ei päästömittausaineistoakaan kertynyt. Jatkossa HSY ei vastaanota VOC-yhdisteillä pilaantuneita maaeriä.

Vesi

PIMA-käsittelyn vesientarkkailun keskimääräiset tulokset vuosilta 2020–2022 on esitetty taulukossa 30. Vuoden 2022 näytteenottojen analyysitulokset ovat tämän raportin liitteessä 9.

Vuoden 2022 suotovesinäytteenotoissa näytteenotosta vastaavalla palvelutoimittajalla oli maaliskuussa poikkeamatilanne, jolloin näytteestä jäi analysoimatta MTBE, TAME, kloorivapaat ja klooratut VOC-yhdisteet.

Yleistä toiminnasta

Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on yhteensä yli 40 hehtaaria pinnoitettuja ja viemäröityjä kenttiä eri hyötykäyttötarkoituksia varten. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella jätteiden käsittelyyn ja välivarastointiin tarkoitetut kentät ovat asfalttipintaisia (liite 10). Asfalttina on käytetty kumibitumivaluasfalttia ja tiiivisasfalttibetonia. Osalla kentistä on lisätiivistysrakenteena maabentoniittikerroksia ja HDPE-tiivistyskalvo.

Käsiteltäviä jätteitä varastoidaan kasoissa, jotta saadaan kerättyä riittävä materiaalimäärä käsittelyä tai poiskuljetusta varten. Muualle käsittelyyn toimitettavia jätteitä varastoidaan sen verran, kun on tarpeellista kuljetuksen tai käsittelypaikan kapasiteetin mukaisesti.

Varastoitavia, käsittelyä vaativia jätteitä ovat muun muassa kuona, maa-ainekset, puujätteet, asfaltti ja betoni. Kiviainespitoiset jätteet käytetään pääasiassa alueen rakentamiskohteissa ja puujätteet kompostoinnin tukiaineena tai energiana.

Ulkopuolelle käsittelyyn toimitettavia jätteitä ovat jätepaalit, metalli, lasi, kyllästetty puu, renkaat, SER-jätteet, kylmälaitteet, kipsi, posliini ja eläinten raadot.

Kenttien vedet johdetaan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja pumpataan HSY:n viemäriverkkoon. Kenttärakenteiden kuntoa seurataan säännöllisesti tehtävillä kierroksilla ja kaksi kertaa vuodessa suoritettavien turvallisuuskävelyiden yhteydessä.

Bio- ja puutarhajätteen kenttäkäsittely on esitelty tämän raportin luvussa 5 ja pilaantuneiden maiden kenttäkäsittely on esitelty tämän raportin luvussa 6.

Asfaltti

Tuleva asfaltti pääosin murskataan ja hyödynnetään loppusijoitusalueen liikenne- ja vastaanottopaikkojen kunnossapidossa. Vuonna 2022 asfalttia murskattiin 5 088 tonnia. Asfalttirouhetta käytettiin muun muassa jätteenkäsittelykeskuksen hiekkateiden pinnoittamisessa pölyämisen vähentämiseksi.

Asfalttia oli varastossa vuoden lopussa noin 6 792 tonnia.

Eläinten raadot

Eläinten raadot, pääasiassa peurat ja hirvet, vastaanotetaan ja varastoidaan kannellisessa vaihtolavassa. Ne noudetaan kolmen päivän sisällä tilauksesta käsiteltäväksi Honkajoki Oy:n käsittelylaitokseen. Eläinten raatoja noudettiin 22 kappaletta.

Jätepaalit, muovipaalit ja välivarasto

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan suunniteltu huoltoseisokki oli 22.8.–16.9.2022. Jätettä paalattiin 12 919 tonnia. Paalattavaksi tullutta jätettä toimitettiin ennen paalausta 604 tonnia Vantaan Energian omaan käyttöön tehdyn lämpökattilan koeajoon 30.8.–2.9.2022. Paalaukseen soveltumatonta jätettä tulevasta määrästä oli 30 tonnia.

Jätepaaleja ajettiin jätevoimalalle 24 174 tonnia kevättalvella 2022. Jätepaaleja oli varastossa vuoden lopussa 12 694 tonnia paaliaumoissa ja noin 50 tonnia rajaamassa Sortti-aseman polttoon kelpaamattoman jätteen käsittelyaluetta.

Sortti-asemilla on kerätty erilliskerättyä muovia vuodesta 2020 alkaen. Vuonna 2022 muovia vastaanotettiin 456 tonnia. Varastossa olleita muovipaaleja ja muovia toimitettiin jatkojalostukseen 781 tonnia. Muovipaaleja oli varastossa vuoden vaihteessa noin 150 tonnia.

Välivarastoon vastaanotettiin jätevoimalan seisokin aikana paalaukseen kelpaamatonta Sortti-asemien jätettä 830 tonnia ja muuta paalaukseen kelpaamatonta lajiteltavaa jätettä 197 tonnia. Välivarasto ajettiin jätevoimalalle seisokin päätyttyä.

Kuona

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalassa syntyvän kuonan vastaanotto jätteenkäsittelykeskukseen aloitettiin vuonna 2014. Kuona vastaanotetaan laajennusalueen S2-alueen kuonakentälle.

Kuona varastoidaan ja ikäännytetään varastokasassa. Se käsitellään 30 000–80 000 tonnin erissä käsittelykerroista riippuen. Vuonna 2022 kuonaa käsiteltiin yhteensä 76 143 tonnia. Käsittelemätöntä kuonaa jäi varastoon noin 30 000 tonnia. Kuonan laatu on pysynyt vuosien saatossa hyvin samankaltaisena.

Kuonasta eroteltu magneettinen metalli toimitetaan metallinkierrättäjälle Suomeen, joka jalostaa siitä uusioraaka-ainetta. Käsittelystä vastaava palveluntarjoaja toimittaa ei-magneettisen metallin jatkojalostettavaksi, jossa siitä erotellaan alumiini, kupari ja muita arvometalleja uudelleen käytettäväksi.

Kuonan käsittelyprosessissa syntyy eri raekokoihin 0–50 mm:n välillä seulottuja mineraalisia jakeita, joista analysoidaan MARA-kelpoisuus. Vuonna 2022 jakeita syntyi yhteensä 67 133 tonnia. Kaikki mineraaliaineserät olivat MARA-kelpoisia vähintään päällystettyihin väyliin sekä teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteisiin. Mineraaliaineksilla korvataan neitseellisiä maa-aineksia hyödyntämällä niitä kaatopaikan ja kenttäalueiden rakenteissa sekä sideaineena tuhkan stabiloinnissa. Vuonna 2022 kuonan mineraaliaineksia käytettiin Ämmässuolla 44 886 tonnia eteläiselle hyötykäyttöalueelle rakennetun kentän pohjarakenteissa. Ulkopuolelle toimitettiin hyödynnettäväksi 12 143 tonnia kuonan mineraaliaineksia ja niitä oli varastossa vuoden lopussa noin 50 000 tonnia. Kuonan vastaavuustestausraportti toimitetaan viranomaiselle myöhemmin.

Tämän raportin luvussa 20 on kerrottu HSY:lla käynnissä olevista projekteista, joissa selvitetään kuonan hyödyntämismahdollisuuksia.

Kuonan vastaanoton poikkeukselliset aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 4.2.

Kyllästetty puu

Kyllästettyä puuta tulee kuorma-autoilla sekä Ämmässuon ja Jorvaksen Sortti-asemilta. Kyllästetyt puut noudetaan hyödynnettäväksi ulkopuoliselle toimijalle. Nouto tapahtuu varastosta kuukausittain. Vuoden 2022 lopussa kyllästettyä puuta oli varastossa noin 15 tonnia.

Lajiteltava jäte

Lajiteltava jäte vastaanotetaan lajittelukatokseen, jossa jäte lajitellaan materiaalinkäsittelykoneella. Jätteistä lajiteltiin poltettavaa jätettä 3 124 tonnia, metallia 152 tonnia, kiviainespitoista rejektiä 229 tonnia, maa- ja kiviainesta 43 tonnia, eristevillaa 10 tonnia, lasia 33 tonnia, puuta 51 tonnia, kipsiä 6,4 tonnia, loppusijoitettavaa jätettä 9,8 tonnia ja muoviputkia 8,3 tonnia.

Jätteen lajittelusta muodostunut kiviainespitoinen rejekti varastoidaan kentällä Sortin palamattoman jätteen kanssa. Käsittelystä kerrotaan tarkemmin kappaleessa 7.14. Poltettava jäte toimitettiin jätevoimalaan ja muiden jätejakeiden käsittelystä kerrotaan kappaleessa 7.

Muoviputket

Muoviputket eroteltiin lajittelukatokseen tulleista jätteistä. Muoviputkia toimitettiin 8,8 tonnia jatkokäsittelyyn. Muoviputkia on varastossa noin 30 tonnia.

Renkaat ja kumimatot

Renkaita ja kumimattoja muodostuu pääasiassa jätteiden lajittelussa. Renkaat ja kumimatot kerätään vaihtolavoille, joista ne toimitetaan jatkokäsittelyyn. Renkaita oli varastossa noin 5 tonnia.

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu sekä kylmälaitteet

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromua sekä kylmälaitteita kerätään noin 30 kuution vaihtolavoille. Lavan täytyttyä materiaali toimitetaan jatkokäsittelyyn. Varastossa oli vuoden vaihteessa noin 30 kuutiota.

Lasi

Ämmässuolle tuli HSY:n erilliskerättyä kiinteistöjen lasia ja Ringin toimittamaa lasia. Lasi vastaanotettiin tuottajayhteisö Ringin jätteenkäsittelykeskuksessa sijaitsevaan terminaaliin, josta se toimitettiin jatkojalostukseen. Tuottajayhteisö Rinki ostaa HSY:ltä vastaanottopalveluita ja toimittaa välivarastoidun materiaalin jatkokäsittelyyn. Lasijätettä pidetään varastossa keskimäärin 50–100 tonnia. Vuoden 2022 lopussa varastossa oli noin 100 tonnia lasijätettä.

Kiinteistölasin vastaanoton poikkeukselliset aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 4.2.

Maa-ainekset

Jätepitoinen maa-aines

Jätepitoiset maat vastaanotettiin asfaltoidulle vastaanottokentälle. Maa-ainekset seulottiin ja ylitekivistä poistettiin jätteet. Yli 150 mm:n kokoinen kiviaines- ja betoniylite murskattiin. Maa-aines hyödynnettiin pääosin vanhan kaatopaikan pintarakenteissa. Jätepitoista maata oli vuoden vaihteessa varastossa 3 437 tonnia.

Kiviainespitoinen liete

Säiliöautolla tuleva kiviainespitoinen jäte vastaanotettiin kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysaltaaseen. Kiviainespitoinen liete hyödynnettiin kaatopaikkarakenteissa. Altaita on kaksi kappaletta ja yhteen altaaseen mahtuu noin 200 kuutiota kiviainespitoista kiintoainesta. Altaassa oli lietettä noin 50 kuutiota vuoden vaihteessa.

Pilaantumaton maa-aines

Pilaantumaton maa-aines käsiteltiin maapintaisella materiaalinkäsittelykentällä. Maa-ainekset seulottiin ja ylitekivet varastoitiin seuraavan vuoden murskausta varten. Seulottuja maa-aineksia käytettiin vanhan kaatopaikan pintarakenteessa, joista kerrotaan lisää luvuissa 8.1 ja 8.2. Vuodenvaihteessa varastossa oli käsittelemätöntä maa-ainesta 6 156 tonnia ja seulottua maa-ainesta 3 000 tonnia.

Vieraslajipitoinen maa-aines

Vieraslajipitoisia maita on vastaanotettu vuodesta 2020 alkaen. Maa-aineskasasta poistetaan kaivinkoneen lajittelukouralla kokonaisia kasvustoja. Loput vieraslajikasvien juuristot ja kasvustot poistetaan maa-aineksen joukosta seulomalla. Kasvien osat toimitetaan biokierrätyksen käsiteltäviksi. Puhdistetut maa-ainekset toimitetaan maankaatopaikalle. Vieraslajimaita oli varastossa vuoden vaihteessa 610 tonnia.

Metalli

HSY:n erilliskerättyä kiinteistöjen metallia vastaanotettiin vastaanottokentälle siirtokuormattavaksi. Metallit kuormataan vaihtolavoille kuljetettavaksi ja sitä ajetaan useita kuormia viikossa hyötykäyttöön. Metallia oli varastossa keskimäärin noin 30 tonnia. Vuoden 2022 lopussa varastossa oli noin 60 tonnia metallia.

Lajittelukatokseen vastaanotettiin metallikuormia ja metallia sisältävää lajiteltavaa jätettä. Metallia muodostui lajittelukatoksesta, puun murskauksesta, maiden käsittelystä, Sortti-aseman polttoon kelpaamattoman jätteen käsittelystä ja betonin murskauksesta. Näitä metalleja oli vuoden 2022 lopussa varastossa noin 20 tonnia. Metallit kuormattiin vaihtolavoille ja toimitettiin jatkojalostukseen.

Kuonan käsittelystä muodostui rautametallia ja ei-rautametallia. HSY toimitti rautametallit ja kuonan käsittelijä ei-rautametallit jatkojalostukseen. Näitä metalleja oli vuoden 2022 lopussa varastossa noin 100 tonnia.

Kiinteistömetallin vastaanoton poikkeukselliset aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 4.2.

Mineraalivilla

Vuoden 2022 aikana ja edellisenä vuonna kerätylle ja varastoidulle mineraalivillalle ei löytynyt hyödyntäjää. Tämän takia varastossa ja lajittelukatoksessa ollut mineraalivilla, yhteensä 601 tonnia, toimitettiin loppusijoitukseen. Tämän lisäksi mineraalivillaa tuli suoraan loppusijoitettavaksi 45 tonnia.

Pinnoitettu puu

Pinnoitettua puuta tulee kuorma-autoilla suoraan jätteenkäsittelykeskukseen sekä Ämmässuon ja Jorvaksen Sortti-asemilta. Valtaosa pinnoitetusta puusta on Sortti-asemilla erilliskerättyä puuta. Puu murskattiin ja toimitettiin polttoaineeksi muualle. Vuodenvaihteessa oli pinnoitettua puuta varastossa noin 374 tonnia.

Rakennuskiviaines

Rakennuskiviaines on pääosin rakentamisesta muodostunutta betonipitoista kiviainesta. Pääosa siitä tulee Sortti-asemilta. Rakennuskiviaines otetaan vastaanottokentälle, jossa se murskataan ja puhdistetaan muusta jätteestä. Osa materiaalista hyödynnetään kaatopaikkarakenteissa ja osa toimitetaan ulkopuolelle hyötykäyttöön. Vanhan kaatopaikan pintarakenteen pohjan tasauksessa käytettiin hienoa mursketta 3 084 tonnia ja kaasunkeräyskerroksessa karkeaa mursketta 5 363 tonnia. Rakennuskiviainesta ja käsiteltyjä murskeita oli vuoden lopussa varastossa noin 20 000 tonnia.

Betonijäte erotellaan rakennuskiviaineksesta. Betoniraudat erotetaan betonikappaleiden esikäsittelyssä ja murskauksen jälkeen kouralla sekä magneettierottimella. Raudat toimitetaan hyödynnettäväksi. Betonimurske hyödynnetään kaatopaikan liikennealueiden rakentamisessa. Betonia ja betonimursketta oli varastossa vuoden lopussa 1 000 tonnia.

Sortti-aseman polttoon kelpaamaton jäte ja posliinijäte

Sortti-asemilta vastaanotettiin sellaisenaan polttoon kelpaamatonta jätettä. Jäte murskattiin ja seulottiin kiviainespitoisen jätteen, poltettavan jätteen ja metallin erottelemiseksi. Karkeaa mursketta käytettiin 3 669 tonnia vanhan kaatopaikan kaasunkeräyskerroksessa. Poltettava jäte toimitettiin polttoon ja metalli jatkojalostukseen. Vuoden lopussa varastossa oli vastaanotettua ja käsiteltyä polttoon kelpaamatonta jätettä noin 8 000 tonnia.

Saniteettiposliinia on kerätty koeluontoisesti Ämmässuon Sortti-asemalla. Posliinijätettä oli varastossa noin 40 tonnia.

Vanha kaatopaikka

Vanhan kaatopaikan pinta-ala on 52 hehtaaria. Pintarakenne rakennetaan viranomaiselle toimitetun suunnitelman mukaan (lue lisää luvusta 14.2.3). Vanhan kaatopaikan ympäristöluvan mukainen muotoilu päättyi loppuvuonna 2020. Lakialueen painumia muotoillaan vielä vuosina 2021–2023 jatkoluvan mukaisesti. Lopullinen tiivis pintarakenne valmistuu vuonna 2023.

Vanhan kaatopaikan painumia tasattiin 1,5 hehtaarin pinta-alalta. Pohjan tasaukseen käytettiin 3 084 tonnia rakennuskiviaineksen hienoa mursketta. Karkeaa 16–60 mm mursketta käytettiin kaasunkeräyskerrokseen 5 364 tonnia. Maa-aineksia käytettiin pintarakenteessa 41 198 tonnia.

Vanhan kaatopaikan jätetäytön tilasta voi lukea kappaleesta 17.4.1 ja painumatarkkailun vuoden 2022 mittaustuloksista voi lukea kappaleesta 17.5.1.

Vaarattoman jätteen loppusijoitusalue

Vaarattoman jätteen loppusijoitusalueen kokonaispinta-ala on 12,4 hehtaaria, josta aktiivikäytössä on 6,7 hehtaaria. Jäljellä oleva täyttötilavuus on 520 000 kuutiometriä.

Kaatopaikkasijoittamista koskeva rajoitus astui voimaan biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen osalta 1.1.2016 ja rakennus- ja purkujätteitä osalta 1.1.2020. Rajoitukset koskevat yli 10 prosenttia orgaanista ainesta sisältävää jätettä. HSY voi ESAVI:n 25.10.2019 antaman päätöksen nro 414/2019 mukaisesti loppusijoittaa kaatopaikalle eräitä jätejakeita, joiden orgaanisen jätteen määrä ylittää edellä mainitun 10 prosenttia. Poikkeus on voimassa 1.1.2024 saakka. Vuonna 2022 ei loppusijoitettu ympäristöluvassa nro 414/2019 tarkoitettuja biohajoavia jätteitä.

Vuonna 2022 jätettä loppusijoitettiin 1 325 tonnia. Loppusijoitetussa määrässä oli asbestijätettä 375 tonnia, rakennus- ja purkujätettä 111 tonnia, lasia 34 tonnia, maata ja jätettä 78 tonnia, eristevillaa 713 tonnia, hiekkapuhallushiekkaa 3,7 tonnia, sisäisiä jätteenkäsittelyrejektejä 9,8 tonnia ja hiekanerotussakka 0,3 tonnia. Eristevillan määrä on suuri, koska loppusijoitusalueelle sijoitettiin vuosina 2021–2022 kerättyjä villoja, joille ei löytynyt jatkokäsittelijää.

Loppusijoitusalueella hyödynnettiin kuonaa, kiviainespohjaisia jätteitä ja maa-aineksia loppusijoitusalueen liikennealueilla, kaasunkeräysputkipenkereissä ja pintarakenteissa yhteensä 5 618 tonnia. Loppusijoitusalueen pinnan tiivistämiseen ja ulkoluiskan lopulliseen muotoiluun, ennen väliaikaisen pintarakenteen rakentamista, käytettiin maa-aineksia 2 071 tonnia, kuonan mineraaleja 2 174 tonnia, alle 150 mm betonia 978 tonnia, käsiteltyä kiviainesrejektiä 266 tonnia, asfalttia 114 tonnia ja tiiliä 15 tonnia. Edellä mainittuja murskattuja ja seulottuja rakennuskiviaineksia hyödynnettiin liikennealueilla.

Loppusijoitusalueen jätetäytön tilasta voi lukea kappaleesta 17.4.2. ja painumatarkkailun vuoden 2022 mittaustuloksista voi lukea kappaleesta 17.5.2.

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalue

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueelle sijoitetaan stabiloitua Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan kattila- ja lentotuhkaa. Käytössä oleva tuhkasolu T1 on otettu käyttöön vuonna 2014. Tuhkasolun pinta-ala on 0,26 hehtaaria. Tuhkasolun täyttötilavuus on noin 40 000 m³ ja sen arvioidaan riittävän vuoden 2024 alkuun. Uuden tuhkasolun T2 rakentaminen käynnistyi vuonna 2022 ja valmistuu syksyllä 2023 (lue lisää luvusta 14.2.4). Nykyinen tuhkan stabilointilaitteisto on otettu käyttöön vuoden 2019 alusta.

Tuhkasoluun loppusijoitettiin vuonna 2022 stabiloitua jätevoimalan tuhkaa 5 045 tonnia. Vuoden loppuun mennessä tuhkasoluun on sijoitettu yhteensä 51 241 tonnia stabiloitua tuhkaa, josta vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa jätevoimalatuhkaa on 35 045 tonnia.

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueelle sijoitettavan tuhkan käsittelystä kerrotaan tarkemmin tämän raportin luvussa 9.

Yleistä toiminnasta

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan kattila- ja lentotuhka kuljetetaan säiliöautoilla jätteenkäsittelykeskuksen vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen varastosiiloihin. Tuhka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ja se loppusijoitetaan stabiloituna vaarallisen jätteen loppusijoitusalueeksi rakennettuun tuhkasoluun.

Tuhkan käsittely

Jätevoimalatuhkaa vastaanotettiin vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen siiloihin 3 498 tonnia vuonna 2022. Loppusijoitettava tuhka on stabiloitu 3.3.2022 alkaen kuonan käsittelystä syntyvän 0–2 ja 2–5 mm mineraaliaineksen sekä veden kanssa maakostean betonin kaltaiseksi tiivistettäväksi massaksi. Sitä ennen stabiloinnin sideaineena on käytetty kuonan mineraaliaineksen lisäksi sementtiä. Tuhkan stabiloinnilla tarkoitetaan haitallisten aineiden sitomista side- ja lisäaineilla niukkaliukoisemmaksi. Jokaisen tuhkaerän laatua seurataan pikatestein, joiden avulla tarkistetaan stabilointiresepti. Vuonna 2022 reseptiä jouduttiin muuttamaan 3 tuhkaerän kohdalla.

Vuoden 2022 aikana tuhkaa käsiteltiin 3 431 tonnia ja stabiloitua massaa loppusijoitettiin tuhkasoluun 5 045 tonnia. Stabiloinnissa käytettiin 889 tonnia vettä, 119 tonnia sementtiä ja 603 tonnia kuonan mineraaliainesta. Jätteenpolton lentotuhkan vastaavuustestauslausunto on tämän raportin liitteenä 11.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Tuhkankäsittelyssä ei ollut häiriöitä, minkä vuoksi tuhkasiilot olisivat täyttyneet käsittelyn häiriön vuoksi. Kaikki toimitetut tuhkat stabiloitiin käsittelylaitteistolla.

Päästötarkkailu

Ilma

Tuhka puretaan pneumaattisesti varastosiiloihin, jolloin se ei aiheuta pölyhaittoja. Tuhkasiilojen pölynsuodattimien kuntoa seurataan huolto-ohjelman mukaisesti määräajoin. Tuhkan käsittelyn vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu luvussa 17.2 ja liitteessä 4.

Vesi

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen suotovesiä tarkkaillaan automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten ja säännöllisten kenttämittausten avulla sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.

Pisteen T1 (vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen suoto- ja valumavedet) sähkönjohtavuus sekä kloridi- ja sulfaattipitoisuus ovat olleet huomattavasti muita viemäriin johdettavan veden pisteitä korkeammat vuosien 2017–2022 tarkastelussa. Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen edustan tuhkankäsittelyalueen hulevesiä edustavassa havaintopisteessä TKN ei ole havaittu juurikaan kuormitusta lukuun ottamatta talven 2022 kohonneita sulfaatin ja kloridin pitoisuuksia.

Jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailusta on kerrottu luvussa 17.3 ja liitteessä 6.

Kemikaalit

Tuhkan stabilointiin käytettiin 119 tonnia sementtiä vuonna 2022. Laitteiston huollossa käytettiin betonimuottiöljyä 8 kiloa, laakerirasvaa 3 kiloa ja laitteistoöljyä 100 litraa.

Yleistä toiminnasta

HSY on järjestänyt toiminta-alueensa kotitalouksien ja pienyritysten omatoimisesti käsittelyyn toimitettaville jätteille miehitetyt vastaanottopisteet eli niin kutsutut Sortti-asemat, joista yksi on sijoitettu jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen. Ämmässuon Sortti-asema otettiin käyttöön elokuussa 2002.

Ämmässuon Sortti-asemalla kävi vuoden 2022 aikana 37 620 asiakasta (taulukko 31). Asiakkaita oli 7 197 vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2021. Sortti-asemilla on käytössä laskutusjärjestelmä, johon kirjataan kävijätiedot.

Ämmässuon Sortti-asema oli auki vuonna 2022 maanantaista perjantaihin kello 7.00–21.00. Vuosittaiset kolme kevään lauantaiaukioloa peruttiin vuonna 2022 ylityökiellon vuoksi.

Ämmässuon Sortti-aseman ympäristöluvan mukainen toiminnan määräaikaistarkastus on tehty viimeksi 19.5.2020.

Jätteen määrä

Jätteiden vastaanottomäärät saadaan selville Sortti-asemilta poiskuljetetuista jätemääristä. Ämmässuon Sortti-asemalla vuoden 2022 aikana vastaanotetut jätteet on esitetty taulukossa 32.

Vuoden 2022 aikana Ämmässuon Sortti-asemalla otettiin vastaan hyötyjätteitä, sekajätteen pieneriä sekä SE-romua yhteensä 6 131 tonnia (ympäristöluvan mukainen enimmäisvastaanottomäärä vuodessa 30 000 tonnia) ja vaarallista jätettä 71 tonnia (ympäristöluvan mukainen enimmäisvastaanottomäärä vuodessa 5 000 tonnia).

Ämmässuon Sortti-asemalla vuoden 2022 lopussa varastossa olleet jätemäärät on esitetty taulukossa 33. Taulukossa ilmoitettujen määrien lisäksi varastossa oli pieniä määriä pakkauslasia (15 01 07) ja uudelleen käytettäviä tavaroita.

Jätteiden vastaanotto ja laadunvalvonta

Asemanhoitajat hinnoittelevat asiakkaiden jätteet, opastavat asiakkaita lajittelemaan jätteet oikeille lavoille sekä valvovat lavoille lajiteltujen jätteiden laatua ja lavojen täyttöastetta.

Sekajäte toimitettiin hyötykäyttöön Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan ja jätevoimalan käyttöseisokkien aikana jätteenkäsittelykeskuksen välivarastoon ennen kuljettamista jätevoimalaan. Polttoon kelpaamaton sekajäte käsiteltiin jätteenkäsittelykeskuksessa ja osa sekajätteestä hyödynnettiin materiaalina.

Asiakkaat lajittelevat Sortti-asemalla betoni- ja kiviainekset ja muut palamattomat jätteet erikseen jätteen purkupaikoille (rakennuskiviaines eli betoni sekä rakennus- ja purkujäte eli lasi, villa ja posliini). Lisäksi Sortti-asemalla vastaanotetaan kodin käyttökelpoista pientavaraa yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n kanssa. Kierrätyskeskuksen uudelleenkäytettävä kodin pientavara ohjataan erilliseen konttiin, joka tyhjennetään viikoittain. Sortti-asemalla erilliskerätään myös puhdasta (maalaamatonta) puuta, pinnoitetun puun lisäksi.

Sortti-asemalla vuonna 2017 aloitettu kokeilu, jossa saniteettikalusteet kerätään erilliseen vastaanottopisteeseen, jatkui vuonna 2022. 2,5 m³:n astioihin kerätty materiaali kipataan lavalle. Posliini käsitellään jätteenkäsittelykeskuksessa. Tarkoituksena on erotella posliinijätteestä muut materiaalit ja toimittaa puhdas posliini tiilitehtaalle materiaalihyötykäyttöön.

Sortti-asemalla aloitettiin muovin erilliskeräys joulukuussa 2019, joka jatkui vuonna 2022. Muovijätettä on varastoitu paalattuna Ämmässuolla, kunnes muovia voitiin ajaa vastaanottopaikkaan.

Sortti-asemalla on pieni, alle 1 m³:n, elintarvikejätekuormien vastaanotto, jotta pientuojan ei tarvitse asioida biojätteen käsittelylaitoksen vastaanottotiloissa, jotka ovat suunniteltu raskaalle jätteenkuljetuskalustolle. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt järjestelyn kannanotollaan 24.10.2018. Vuonna 2022 biojätettä otettiin vastaan 10,4 tonnia. Kuormat toimitetaan Sortti-asemalta viipymättä biojätteen käsittelylaitokselle.

Sortti-aseman alueella on käytössä tallentava kameravalvonta.

Sortti-asemalla otettiin käyttöön eSortti-palvelu lokakuussa 2020. Palvelussa asiakkaat voivat ilmoittaa jätteitään ja maksaa maksulliset jätteensä etukäteen ennen asemalle tuloa. Asiakkaat voivat ajaa Sortti-asemalle lajittelemaan erillistä kaistaa näyttäen lukijalle sisääntulossa eSortti-palvelusta saatua QR-koodia.

Alueen hoito

Sortti-aseman piha-alueet pestään Sortti-aseman työnjohdon pyynnöstä. Jätteenvastaanottolavojen alusta siivotaan tarvittaessa pyöräkoneella, noin 1–2 kertaa kuukaudessa. Lisäksi Sortti-aseman asemanhoitajat lakaisevat piha-aluetta tarpeen mukaan.

Kenttäalue on päällystetty kokonaisuudessaan AB-asfaltilla. Henkilökunta seuraa kentän kuntoa ja ilmoittaa mahdollisista puutteista työnjohdolle. Vaurioituneet alueet korjataan heti. Lisäksi turvallisuuskävelyjen yhteydessä tarkastetaan myös rakenteita.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Kuljetusurakoitsijan autosta oli vuotanut pieni määrä hydrauliöljyä puutarhajätelavan noston yhteydessä. Hydrauliöljy oli imeytetty imeytysaineella.

Päästötarkkailu

Sortti-aseman ilmanlaadun tarkkailu tehdään yhdessä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen muun ilmanlaadun tarkkailun kanssa (tämän raportin luku 17.2 ja liite 4).

Sortti-aseman piha-alueiden hulevedet johdetaan öljynerottimen kautta hulevesilinjaan. Linjassa johdettavan veden laatua tarkkaillaan sähkönjohtavuuden mittauksilla. Lisäksi Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmassa (tämän raportin kappale 17.3.1) tarkkaillaan kaakkoisen avo-ojan laatua, jonne Sortti-aseman piha-alueiden hulevedet päätyvät.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailusta on kerrottu tämän raportin kappaleessa 17.3 ja liitteessä 6.

Sortti-aseman melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen muun melumittauksen kanssa (tämän raportin kappaleessa 17.6 ja liite 7).

Haittaeläimet

Sortti-asema on mukana jätteenkäsittelykeskuksen tuholaistorjuntaohjelmassa. Tuholaistorjuntaa on käsitelty tämän raportin kappaleessa 17.9 ja liitteessä 8.

Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus

Sortti-aseman polttoainesäiliö sijaitsee aseman alapihalla pahvipuristimen läheisyydessä. Säiliö on varustettu valuma-altaalla ja lapon estolla. Diesel-säiliön tilavuus on kaksi kuutiota.

Aseman työkoneet ajetaan säiliön luokse tankattavaksi. Tankkaus suoritetaan pistoolilla. Alueella on saatavilla imeytysainetta mahdollisen vuodon varalta.

Yleistä toiminnasta

Biojätteen käsittelylaitosten ja kompostointikenttien eteläpuolista vielä rakentamattoman alueen (”eteläinen hyötykäyttöalue”) esirakentamista jatkettiin vuonna 2022 noin 4 ha:n laajuisella alueella (lue lisää kappaleesta 14.3.2). Alueella aloitettiin myös noin 2,5 ha laajuisen käsittelykentän rakentaminen, jonka yhteydessä suoritettiin kentän rakenteiden edellyttämiä kanaalilouhintoja.

Louhinta

Eteläisen hyötykäyttökentän esirakentamistöiden yhteydessä vielä rakentamattomalla noin 4 ha:n alueella suoritettiin louhintoja 24.3.–12.4.2022. Kyseisenä ajankohtana suoritettiin 22 räjäytystä. Räjähteinä käytettiin Fordyn, Kemix A, Kemix pipecharges, Firex M ja Austin Surface Connectorg cord -merkkisiä räjähteitä. Alueelta louhitun kiviaineksen määrä oli 4 573,4 tonnia (1 759 m³ kiven ominaispainoksi arvioitu 2600 kg/m³). Louhittua kiviainesta on käytetty työmaalla massanvaihdoissa pengerrakenteena ja murskattu kalliomurskeeksi.

Eteläisen hyötykäyttöalueen käsittelykentän rakentamisen yhteydessä suoritettiin louhintoja 23.8.–30.11.2022 välisenä aikana. Räjähteinä käytettiin Fordyn, Kemix A, ja Firex M -merkkisiä räjähteitä. Kenttärakentamisen kanaalilouhintojen yhteydessä louhitun kiviaineksen määrä oli 3 099,2 tonnia (1 192 m³ kiven ominaispainoksi arvioitu 2600 kg/m³). Louhe on kasattuna työmaa-alueen viereen kasalle.

Tuhkasolu T2:n louhinnassa 24.10.22 käytettiin räjähdysaineena dynamiittia ja kiviainesta louhittiin 20 tonnia. Louhinnasta irronnut kiviaines on vielä kohteessa, mutta viedään keväällä 2023 HSY:n louhevarastolle.

Kivenmurskaus

Ämmässuon eteläisen hyötykäyttökentän esirakentamiskohteessa tehtiin kivenmurskausta 3.1.–12.4.2022. Vuonna 2022 murskattiin 113 000 tonnia.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Eteläisen hyötykäyttöalueen rakentamisen yhteydessä ei esiintynyt prosessi- tai laitehäiriöitä.

Päästötarkkailu

Ilma

Laitteiston pölynsidontajärjestelmien kuntoa tarkkailtiin päivittäin. Louhinnan ja kivenmurskauksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla.

Jätteenkäsittelykeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu kappaleessa 17.2 ja liitteessä 4.

Vesi

Toiminnassa ei muodostunut jätevedenpuhdistamolle toimitettavia vesiä. Alueella muodostuneet pintavedet johdettiin tasausaltaan kautta ja suotopenkereen lävitse ojaan, mistä ne päätyivät Kaakkoiseen avo-ojaan. Maastoon johdettavia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.

Jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailusta on kerrottu kappaleessa 17.3 ja liitteessä 6.

Melu ja tärinä

Eteläisen hyötykäyttökentän louhintoihin liittyen tehdään jatkuvatoimisia tärinämittauksia Kolmperän, Laitamaan ja Råbackan asuinalueilla urakka-aluetta lähimmissä kiinteistöissä.

Louhinnan ja murskauksen melumittaukset suoritettiin yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (kappale 17.6 ja liite 7).

Yleistä toiminnasta

Vanhalla kaatopaikalla on kaasunkeräysjärjestelmä, joka koostuu kaasukaivoista, täyttöalueella olevista kaasunsäätöasemista ja kaasupumppaamoista. Halkaisijaltaan 1 200 mm:n kaasukaivoja on 181 kappaletta ja järjestelmään kuuluu myös vaakakeruujärjestelmä.

Loppusijoitusalueelle eli S1-alueelle on tehty rakentamisen yhteydessä kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmä, jossa on 72 kaasunkeräyskaivoa.

Vuonna 2010 valmistui 15 MW:n kaasuvoimala, joka pystyy hyödyntämään kaiken Ämmässuon tuottaman kaatopaikkakaasun. Voimalaitos koostuu kolmesta kaasumoottorikäyttöisestä generaattorista (neljäs kaasumoottorigeneraattori myytiin vuoden lopulla), joiden kunkin sähköteho on 3,8 MW. Moottorivoimalaitos on suunniteltu pienimuotoiseen perusvoiman tuotantoon ja se toimii rinnan käytössä yleisen sähköverkon kanssa. ORC (Organic Rankine Cycle) -laitteistoa käytetään kaasumoottorien pakokaasujen lämmön hyödyntämiseen sähkön tuotannossa. ORC-prosessi valmistui kaasuvoimalaan syksyllä 2011.

Kaasun keräys

Kaatopaikkakaasun keräys alkoi vuonna 1996. Vuonna 2022 kerättiin kaatopaikoilta kaasua yhteensä 14,22 milj. Nm³ (69,2 GWh). Kerätyn kaasun polttoaine-energia oli 0,3 prosenttia suurempi kuin vuonna 2021. Vanhalta kaatopaikalta kerättiin kaatopaikkakaasua 6,54 milj. Nm³ (31,6 GWh). Loppusijoitusalueelta kerättiin kaatopaikkakaasua 7,67 milj. Nm³ (37,6 GWh). Yhteensä laskettu kaasunkeräysaste oli 90 prosenttia. Kaasupumppaamoiden keskeiset tiedot vuosina 2020–2022 on esitetty taulukoissa 34 ja 35.

Kerätyn ja hyödynnetyn kaasun (CH₄ 50 %) kumulatiiviset määrät vuosina 2021 ja 2022 on esitetty kuvassa 5 ja taulukossa 36.

Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea; 99,3 prosenttia. Kerätystä kaasusta 95,7 prosenttia (13,58 milj. Nm³) on hyödynnetty kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput on jouduttu polttamaan soihduissa. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste sekä kumulatiivisesti että kuukausittain vuosina 2021 ja 2022 on esitetty kuvassa 6 ja taulukossa 37.

Kaasuvoimala

Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen alkoi vuonna 2004. Vuonna 2022 kaasuvoimalassa hyödynnettiin kaatopaikkakaasua 13,58 milj. Nm³ (66 GWh) (kuva 7 ja taulukko 38), kaasun hyödyntämisasteen ollessa 95,7 prosenttia. Kaasusta tuotettiin sähköä 28,4 GWh ja kaasuvoimalan tuottamaa aluelämpöä hyödynnettiin jätteenkäsittelykeskuksen alueella eri kiinteistöjen lämmityksessä 5 051 MWh. Kerättävä kaatopaikkakaasu riittää pitämään käynnissä enää yhden kaasumoottorin ja ORC:n, loppujen moottoreiden ollessa varakoneina.

Vuonna 2022 kaasumoottori 4 oli pois käytöstä ja loppuvuodesta moottori myytiin. Kaasua hyödynnettiin kaasumoottoreilla 1–3, Yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista kaasumoottorien 1–3 osalta vuonna 2022 on esitetty taulukoissa 39–41. Yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista kaasuvoimalaan syötetyn kaasun osalta vuonna 2022 on esitetty taulukossa 42. Yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista ORC:n ja kaasuvoimalan lämmön tuotannon osalta vuonna 2022 on esitetty taulukossa 43.

Huolto- ja korjaustoimenpiteet

Kaatopaikkojen hitaasta painumisesta johtuen kaasunkeräysjärjestelmiä on korjattu aikaisempien vuosien tapaan, muun muassa kaasukaivoja on korotettu, kaasukaivojen imulinjojen kaltevuuksia on korjattu vedenpoiston mahdollistamiseksi.

Kaatopaikkakaasun vähentyneestä määrästä johtuen marraskuussa 2022 kaasumoottori 4 irrotettiin putkistoistaan ja siirrettiin ulos, moottori myytiin vuoden lopussa. Kaasumoottorille M3 tehtiin E70 -revisiohuolto ajanjaksolla 12.6–30.12.2022.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Rikkivetypesuri ei vuonna 2022 edelleenkään toiminut optimaalisesti, lipeän syöttöä prosessiin vähennettiin huomattavasti, jotta soodaan muodostuminen saatiin minimoitua.

Maaliskuun alussa vedenpoistoputki kaasunkeräysjärjestelmässä oli unohtunut auki lähellä ilmanlaadun mittausasemaa 2, joka johti hajutuntien ylityksiin. Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jonka aikana TRS-pitoisuuden keskiarvo ylittää 3 µg/m³-tason. Hajutuntien määrään ei ole olemassa ohje- tai raja-arvoja. Vuonna 2022 hajutunteja mitattiin 1 kpl ilmanlaadun mittausasemalla 1 ja 52 kpl ilmanlaadun mittausasemalla 2.

Päästötarkkailu

Kaasuvoimalan tarkkailu toteutetaan 4.6.2015 päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

Ilma

Ympäristöluvassa (19.2.2015) on asetettu lupamääräys koskien savukaasun typenoksidipitoisuutta, joka saa olla enintään 190 mg/n-m³ muunnettuna 15 prosentin happipitoisuuteen. Savukaasun typenoksidipitoisuus ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuudet mitattiin ensimmäisen kerran syksyllä 2018 ja sen jälkeen mittaukset tehdään 5 vuoden välein sekä polttoainemuutosten yhteydessä. Lisäksi ympäristölupa edellyttää, että kaasumoottoreiden savukaasuista on edelleen mitattava jatkuvatoimisesti ja savupiippukohtaisesti hiilimonoksidipitoisuus. Taulukossa 44 on esitetty kaasumoottoreiden jatkuvatoimisen CO-mittauksen tulokset vuonna 2022.

Jätteenkäsittelykeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu kappaleessa 17.2 ja liitteessä 4.

Vesi

Kaasuvoimalan jätevedet johdetaan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin, öljynerottimen pintahälytin testataan puolivuosittain.

Jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailusta on kerrottu kappaleessa 17.3 ja liitteessä 6.

Melu

Kaasuvoimalan melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (kappale 17.6 ja liite 7).

Kemikaalit

Kaasuvoimalaan syötettävän kaatopaikkakaasun rikkivedynpoistoprosessissa käytettiin 20 % NaOH-liuosta 27 tonnia ja ravinneliuosta 80 kg, kaasuvoimalassa kaasumoottoreiden voiteluöljyä 2 060 kg ja jäähdytysnestettä 550 kg.

Kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden, kuten öljynkeräys- ja suojarakenteiden sekä laitteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Tarvittaessa ryhdytään viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Tarkastuksista ja korjaustoimenpiteistä pidetään kirjaa.

Toiminnassa syntyvät jätteet

Vuonna 2022 kaasun keräyksessä ja kaasuvoimalassa syntyi jätteitä seuraavasti; kaasumoottoreiden jäteöljyä 1 740 kg, käytettyä moottorin jäähdytysnestettä 550 kg, käytettyjä kaasunsuodattimia 20 kg. Moottoreiden öljyn- ja jäähdytysnesteidenvaihto kuuluu moottoreista solmitun huoltosopimuksen piiriin ja palveluntarjoaja (Sarlin Oy) on vastuussa jäteöljyn toimittamisesta jatkokäsittelyyn. Käytetyt kaasusuodattimet toimitettiin jätteen polttoon.

Yleistä toiminnasta

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuu runsaasti viemäriin johdettavia kuormitteisia jätevesiä sekä maastoon johdettavia puhtaita hulevesiä. Jätevesi koostuu jätetäytöistä suotautuvasta suotovedestä, kompostointilaitoksen kenttä- ja prosessivesistä, alueen toimistotilojen saniteettivesistä sekä jätteen käsittely- ja varastointikenttien hulevesistä. Jätevedet kulkeutuvat pumppaamoiden ja tasausaltaiden kautta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Puhtaat hulevedet päätyvät maastoon veden jatkuvatoimisen laaduntarkkailun jälkeen, tai vaihtoehtoisesti hyödynnettäväksi alueen toiminnoissa teknisenä vetenä.

Käyttötarkkailu

Jätteenkäsittelykeskuksen alueen kenttien, ojien, altaiden, kaivojen ja pumppujen tilannetta ja kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Rakenteiden ja laitteiden kuntoa tarkkaillaan määräaikaishuoltojen, vuositarkastusten sekä turvallisuuskävelyjen yhteydessä ja maastoon johdettavia vesiä tarkkaillaan jatkuvatoimisten sähkönjohtavuutta mittaavien laitteiden avulla.

Huolto- ja korjaustoimenpiteet

Jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallintaan liittyvät huolto- ja korjaustoimet kirjataan huolto-ohjelmaan. Vuonna 2022 pestiin ja tarkastettiin lähes kaikki alueen jäte- ja hulevesialtaat. Vuosittain pestään jätevesien tasausaltaat niihin laskeutuvan ja kertyvän kiintoaineksen takia. Puhtaiden hulevesien tasausaltaat pestään parin vuoden välein tai tarpeen mukaan. Pesuissa altaista poistetaan kiintoaines ja altaan kunto tarkastetaan silmämääräisesti.

Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysaltaan alueen sisäpuolisten vesipitoisten jätekuormien kuivatusallas tyhjennettiin, pestiin ja tarkastettiin kesällä.

Teknisenveden pumppaamoon TVP2 vaihdettiin uusi suodatinlaitteisto.

Kesän aikana tehtiin vuosihuollot vesienhallinnan kaikille pumpuille sekä korjattiin vuosihuolloissa havaitut viat ja puutteet.

Jätevesien tasausaltaan TAL11 liikuntasaumoja korjattiin kesällä.

Vesienhallintaan liittyvästä rakentamisesta on kerrottu tarkemmin kappaleessa 14.2.2.

Maastoon johdettavat vedet

Jätteenkäsittelykeskuksen alueen puhtaita hulevesiä käytetään laitosten prosesseihin, kasteluun, pesuun, pölynsidontaan ja tarvittaessa tulipalojen sammutukseen. Hulevesillä tarkoitetaan kaatopaikkojen viimeisteltyjen osien sekä kenttä- ja ajoalueiden puhtaita hulevesiä. Puhtaat vedet pidetään omien keräysjärjestelmien avulla erillään kuormitteisista jätevesistä. Puhtaat hulevedet johdetaan veden jatkuvatoimisen laaduntarkkailun jälkeen maastoon. Jos maastoon johdettavissa vesissä havaitaan kuormitusta, ohjataan ne jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn.

Jätteenkäsittelykeskuksen pintavesipisteiden tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 17.3.1.

Vuonna 2016 kohonnut typpipitoisuus pohjavesipumppaamossa PVP5 laski normaalille tasolle alkuvuonna 2022, joten PVP5:n vesi käännettiin takaisin maastoon 5.7.2022.

Ämmässuon laajennusalueen hule- ja jätevesien tasausaltaiden läheisyyteen on toteutettu biosuodatukseen perustuva hulevesien käsittelyjärjestelmä. Biosuodatuksella pyritään käsittelemään hulevesiä luonnonmukaisin menetelmin eli pidättämällä ja kasvien ravinnekierron avulla. Järjestelmä, joka otettiin käyttöön loppukesällä 2021, on HSY:n omaehtoinen lisätoimenpide Ämmässuon vesipäästöjen hallinnan tehostamiseksi. Suodatusjärjestelmän avulla tutkitaan myös biohiilten kykyä tehostaa hulevesien suodatusta. Biosuodatusalueen toimintaa seurataan erillisen seurantaohjelman mukaisesti syksyyn 2023 saakka. Vuoden 2022 tulosten perusteella järjestelmä suodatti hyvin tutkittuja haitta-aineita, mutta typen osalta puhdistustulos oli vaatimaton. Tuloksia tulkittaessa on kuitenkin huomioitava, että rakenne ei vielä toimi suunnitellulla tavalla. Lisäksi kuivan kesän takia vesinäytteiden otto oli haastavaa eikä käsittelyjä voitu verrata keskenään.

Jätevedet

Jätteenkäsittelykeskuksen kuormitteiset vedet on johdettu alueen käyttöönotosta lähtien yleiseen viemäriverkkoon. Käsiteltäviä jätevesiä muodostuu alueelta muun muassa kaatopaikoilta, biojätteiden käsittelystä, hyötykäyttökentiltä ja toimistotiloista. Vedet kerätään ojituksilla, viemäreillä ja pumppaamoilla tasausaltaisiin.

HSY jätehuollolla on teollisuusjätevesisopimus (18.3.2019) jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien johtamisesta HSY:n yleiseen viemäriverkkoon. Sopimuksessa on asetettu raja-arvot sekä jäteveden tarkkailua koskevat kriteerit viemäriin johdettavalle vedelle. Jätteenkäsittelykeskuksesta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden määrää ja laatua koskevat tulokset on esitetty tämän raportin luvussa 17.3.4.

Kemikaalit

Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettavaan jäteveteen syötetään kemikaalia, jonka tarkoituksena on estää rikkivedyn muodostuminen viemärilinjastossa. Syötettävä kemikaali on kalsiumnitraattipohjainen Nutriox-tuote. Kemikaalin vaikutusta rikkivedyn muodostumiseen seurataan mittauksin Ämmässuolta lähtevän painelinjan purkupäässä Hansakalliossa sekä Kauklahden jätevedenpumppaamolla. Vuonna 2022 rikkivetypitoisuudet eivät olleet merkittävästi koholla.

Vuonna 2022 kemikaalia kului 125 220 kg, joka on noin 105 m³.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Teknisenveden pumppaamon TVP2 suodatinlaitteisto rikkoontui, jonka johdosta se uusittiin kokonaan.

Yleistä toiminnasta

Vuonna 2022 merkittävimmät rakennusinvestoinnit ovat kohdistuneet viimeistelyrakenteisiin, biojätteen käsittelyyn sekä alueiden ja infran kehittämiseen. Lisäksi rakennusinvestointeja on tehty muun muassa vesien ja kaasujen hallintaan liittyen. Jätteenkäsittelykeskuksessa vuonna 2022 toteutetut rakennushankkeet on esitetty liitteessä 12 olevalla kartalla.

Ympäristövaikutusten hallinta

Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen

Vanhan kaatopaikan säätöasemien kaasuputkien instrumentteja vaihdettiin vuonna 2022.

Vesien keräys ja johtaminen

Vesienhallinnan automaatiojärjestelmän uusinnan urakka käynnistyi vuonna 2021 ja valmistui loppuvuodesta 2022.

Uuden jätevesien tasausaltaan TAL12 rakentaminen Ämmässuon päätasausaltaiden yhteyteen aloitettiin keväällä 2022. Altaan rakennustyöt valmistuvat keväällä 2023.

HSY toteutti kesän 2022 infra- ja asfaltointiurakassa huoltotunnelin eteen välppäkaivon loppusijoitusalueen suotovesien purkulinjaan. Välppäkaivon avulla saadaan loppusijoitusalueen sisäisten vesien mukana ajoittain poistuvia polykarboksyylihappopaloja joka on bitumin omaista mustaa kiintoaineista, kerättyä talteen ilman purkulinjaston tukkeutumista ja sen poiskeräämiseksi ennen vesien johtamista viemäri järjestelmään.

Viimeistelyrakenteet

Vanhalla kaatopaikalla toteutettiin pintarakenneurakka, jonka laajuus oli noin 1,3 hehtaaria. Lopullinen pintarakenne tehtiin yhdistelmärakenteena, ja mm. kaasunkeräyksessä hyödynnettiin kierrätysmateriaaleja. Lisäksi rakennettiin noin 2 ha pintakerroksen moreeni- ja kasvukerrosta.

Vanhan kaatopaikan ja loppusijoitusalueen toteutuneet pintarakenteet on kuvattu liitteissä 13 ja 14.

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen tuhkasolu T2

Ämmäsuon vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen tuhkasolu T1:n arvioidaan täyttyvän vuoden 2024 lopulla tai 2025 alussa. Elokuussa 2022 on käynnistetty tuhkasolu T2:n rakentaminen. AVI on hyväksynyt solun toteutussuunnitelmat 1.9.2022. Solulle on saatu rakennuslupa 9.9.2022. Työ on edennyt aikataulun mukaan ja urakka on betonirakenteiden ja kaatopaikkarakenteiden osalta valmistumassa aikataulun mukaisesti 30.9.2023. T2 solun betonirakenteiden valmistuttua solun päälle rakennetaan sääsuojakatos. Katoksen valmistuminen on suunniteltu vuoden 2024 alkupuolelle.

Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit

Biojätteen ja lietteen käsittely ja hyödyntäminen

Kompostointilaitoksessa saneerattiin prosessilaitteita vuoden aikana. Saneerauksiin sisältyivät mm. kompostointilaitoksen tunneliovien (15 kpl) uusiminen ja ovien nostolaitteiden saneeraus, kompostointilaitoksen väliseulontalinjan hihnakuljettimen korvaaminen kahdella uudella kuljettimella, Ämmässuon aluelämpöjärjestelmän uusien pääkiertovesipumppujen ja tasaussäiliön asentaminen kompostointilaitokseen, vanhan kompostointilaitoksen happopesurien (3 kpl) uusiminen poistoilman hajukaasujen käsittelykapasiteetin nostamiseksi, tukiainehallin kuivatusjärjestelmän kehittäminen automaatioastetta nostamalla sekä vanhan kompostointilaitoksen prosessi-ilmapuhaltimien kunnostaminen. Lisäksi vanhan kompostointilaitoksen yläpohjan eristerakenteet uusittiin ja kompostointilaitoksen sosiaalitilojen saneerausurakka käynnistettiin.

Infrastruktuurin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit

Biojätteen käsittelylaitosten ja kompostointikenttien eteläpuolisen vielä rakentamattoman alueen (”eteläinen hyötykäyttöalue”) esirakentamista jatkettiin vuonna 2022 noin 4 ha:n laajuisella alueella. Eteläisen hyötykäyttöalueen esirakennustyöt valmistuivat kesäkuussa 2022. Samalla alueella aloitettiin elokuussa noin 2,5 ha laajuisen käsittelykentän rakentaminen, jonka on määrä valmistua toukokuussa 2023. Muut esirakennetut kenttäalueet viimeistellään lopullista käyttöä varten tulevien tarpeiden mukaan . Eteläisen hyötykäyttöalueen kenttärakenteissa hyödynnettiin jätevoimalan kuonaa.

Eri puolilla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta tehtiin erilaisia urakoita, joissa parannettiin alueen yleistä infraa kuten valaistusta, liikennejärjestelyjä, kaivorakenteita, päällysteitä jne.

Kemikaalit

Jätteenkäsittelykeskuksessa vuonna 2022 käytetyt merkittävimmät kemikaalit ilmoitetaan YLVA-järjestelmään jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportoinnin 2022 yhteydessä.

Biojätteen käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty kappaleessa 5.12, tuhkan käsittelyn merkittävimmät kemikaalit kappaleessa 9.4, kaasuvoimalan merkittävimmät kemikaalit kappaleessa 12.7 ja jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallinnan merkittävimmät kemikaalit kappaleessa 13.6.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella on otettu käyttöön vaarallisen jätteen kontti pois toimitettavia vaarallisia jätteitä varten.

Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus

Kaikki jätteenkäsittelykeskuksen polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä. Säiliöille tehdään lainsäädännön vaatimat tarkastukset.

Ämmässuon Sortti-aseman polttoaineen varastoinnista ja työkoneiden tankkauksesta on kerrottu kappaleessa 10.7 ja Ekomo-toimijoiden polttoaineen varastoinnista ja työkoneiden tankkauksesta luvussa 16.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen polttoainesäiliöt tarkastetaan HSY toimesta vuosittain vuoden vaihteessa. Vuoden 2022 polttoainesäiliöiden tarkastusraportti on liitteenä 15.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa öljyntorjuntatarvikkeet on keskitetty yhteen paikkaa, jossa konttiin on kerätty myös paloletkuja ja tarvittavia liittimiä. Tarvikkeet ovat kaikkien jätteenkäsittelykeskuksen alueella toimivien työntekijöiden ja palveluntarjoajien käytettävissä öljyvahingon tai tulipalon sattuessa. Kontti on sijoitettu vastaanottokentän viereen.

Yleistä toiminnasta

Vuonna 2022 Ämmässuolla oli kahdeksan Ekomo-yhteistyökumppania, joiden toimintaa on esitetty taulukossa 45.

Vuonna 2022 HSY:n ympäristöluvalla toimineiden yritysten sijainnit alueella on esitetty kuvassa 8 ja tiedot luvuissa 16.2.–16.6. HSY:n ympäristöluvalla toimineiden yritysten toiminnassaan käyttämät kemikaalit ja toiminnassa syntyneet jätteet on raportoitu YLVAan.

HSY suorittaa turvallisuuskävelyjä kaikkien Ämmässuon Ekomo-yhteistyökumppaneiden vuokraamilla alueilla. Turvakävelyllä keskitytään siisteyden, turvallisuuden ja polttoaineiden sekä kemikaalien varastointiin

G&C Materials Oy

G&C Materials Oy välivarastoi 1.1.–31.12.2022 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella hevosenlantaa, jotka materiaalihyödynnetään alueen ulkopuolella.

Vuoden 2022 aikana vastaanotetun hevosenlannan määrä oli 2 443 tonnia, vuoden lopussa varastossa olevan hevosenlannan määrä oli 951 tonnia ja vuoden aikana alueelta poiskuljetetun hevosenlannan määrä oli 2 101 tonnia.

G&C Materials Oy:lla ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2022 aikana.

GRK Suomi Oy

GRK Suomi Oy aloitti 25.5.2022 Vantaan Energia Oy:n omalla vastuulla olevan jätteenpolttolinjan pohjakuonan välivarastoinnin. Vuonna 2022 GRK:n vastaanottaman kuonan määrä oli 26 805 tonnia. Raportti kuonan laadusta on liitteenä 16.

Kuonaa käsiteltiin jaksoittain, vuorotellen HSY:n vastuulla olevan kuonan kanssa. GRK:n vastuulla olevaa kuonaa käsiteltiin 26.10.–8.12.2022 yhteensä 13 828 tonnia ja kaikki syntyneet jakeet olivat vuoden vaihteessa varastossa jätteenkäsittelykeskuksessa.

Lotus Demolition Oy

Lotus Demolition Oy käsittelee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella omista purkukohteistaan tuotua betonijätettä. Betonijätteestä jalostetaan betonimursketta, jota hyödynnetään maanrakennuskohteissa. Lotus Demolition Oy vastaanotti 12 065 tonnia betonijätettä vuoden 2022 aikana.

Lotus Demolition varmistaa uusiokiviainestuotteensa laadun standardin SFS-EN 13242+A1 (2008) ja valtioneuvoston asetuksen 843/2017 nk. MARA-asetuksen mukaisesti.

Vuonna 2022 betonijätettä on murskattu 10.–25.5.2022 ja 1.–31.8.2022.

Lotus Demolitionin betonijätteen käsittelyn tuotantotiedot on esitetty liitteessä 17.

Toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2022 aikana.

Alueella on polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 2,6 m³. Polttoainesäiliö on kaksoisvaipallinen ja lukittu.

Perheyhtiö R. Ajalin Oy

Perheyhtiö R. Ajalin Oy tekee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa kasvualustojen tuotantoa, puhtaiden maiden ja alueelta rakentamisen yhteydessä nostetun turpeen seulontaa sekä kompostin myyntiä markkinoille. He vastaanottavat myös hevosenlantaa, jonka hyödyntävät kasvualustatuotannossaan. Vuonna 2022 vastaanotettu määrä oli 3 112 tonnia.

Vuoden 2022 aikana alueelta pois kuljettiin komposteja 16 214 tonnia ja kasvualustoja 28 092 tonnia. Alueella valmistettavissa kasvualustoissa hyödynnettiin 4 643 tonnia HSY:n komposteja.

Toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2022 aikana.

Tarpaper Recycling Finland Oy

Tarpaper Recycling Finland Oy välivarastoi kattohuopajätettä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Vuokrasopimus päättyi 30.6.2022 ja varasto ajettiin muualle jatkokäsittelyyn myöhempää materiaalihyötykäyttöä varten. Kenttä saatiin tyhjäksi 9.8.2022.

Tarpaper Recycling Finland Oy:n toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2022 aikana.

Ympäristötarkkailu

Laitteistojen pölynsidontajärjestelmien kuntoa tarkkailtiin päivittäin ja tarvittaessa pölynsidonnassa käytettiin vesitykkiä. Ekomo-toimintojen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla. Jätteenkäsittelykeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu kappaleessa 17.2 ja liitteessä 4.

Ekomo-toiminnasta muodostuvia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailusta on kerrottu kappaleessa 17.3 ja liitteessä 6.

Ekomo-toiminnan aiheuttamaa melua seurataan yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (kappale 17.6 ja liite 7).

Yleistä toiminnasta

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta syntyy ympäristövaikutuksia muun muassa jätteen käsittelystä, liikenteestä, rakentamisesta, louheen murskauksesta ja kaatopaikkaprosesseista. Ympäristövaikutuksia seurataan ympäristölupamääräysten, tarkkailuohjelmien sekä muiden viranomaispäätösten mukaisesti (lue lisää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvista ja viranomaispäätöksistä luvusta 3). Lisäksi suoritetaan omaa tarkkailua, jonka avulla ohjataan jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa ja valvotaan toiminnan laatua. Ympäristövaikutusten hallintaan kuuluvat tärkeänä osana myös rakenteiden ja laitteiden kunnon tarkkailu sekä niiden huoltaminen. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti.

Ilma

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja lähiympäristön ilmanlaatua tarkkaillaan ilmanlaadun mittausasemilla (kuva 9). Ilmanlaadun mittausasemalla 1 mitattiin pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS1) pitoisuuksia ja sääparametreja kuten tuulen nopeutta ja suuntaa, lämpötilaa sekä sadantaa. Ilmanlaadun mittausasemalla 2 mitattiin pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS2), hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksia. Pitoisuuden laimeneminen ja leviäminen alueen ympäristöön riippuu muun muassa tuulen suunnasta ja nopeudesta.

Ämmässuon ilmanlaatua ja säätä koskevat mittaustulokset esitetään tunnin välein päivittyvinä HSY:n verkkosivuilla osoitteessa https://www.hsy.fi/ilmanlaatu-ja-ilmasto/ilmanlaatu-nyt/ammassuon-ilmanlaatu-ja-saaolot/.

Ämmässuon ilmanlaadun vuosiraportti 2022 on liitteenä 4.

Kasvihuonekaasujen ja hajujen purkautumista ilmakehään ja ympäristöön pyritään estämään ja näiden kaasujen pitoisuuksia mitataan säännöllisesti. Kaatopaikoilta kerätyn kaasun määrää ja koostumusta (CO₂, CH₄, O₂ ja lämpötila) mitataan jatkuvatoimisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan lisäksi jätetäyttöjen pinnasta tehtävien säännöllisten mikrometeorologisten mittausten sekä metaanipitoisuuskartoitusten avulla (katso tämän raportin luku 17.2.4).

Biojätteen käsittelyn ilmapäästöjen tarkkailusta on kerrottu luvussa 5.10.1, pilaantuneiden maiden ilmapäästöjen tarkkailusta luvussa 6.4.1, tuhkien käsittelyn ilmapäästöjen tarkkailusta luvussa 9.3.1, kivenmurskauksen ja louhinnan ilmapäästöjen tarkkailusta luvussa 11.4.1 ja kaasuvoimalan ilmapäästöjen tarkkailusta luvussa 12.6.1.

Sää

Vuonna 2022 tammi-, helmi-, kesä, elo- ja lokakuu olivat tarkkailujakson 2011–2021 keskiarvoa lämpimämpiä Ämmässuolla (kuva 10 ja taulukko 46). Vuonna 2022 tammi- ja helmikuu olivat hyvin runsaslumisia ja maalis- ja elokuu olivat puolestaan erityisen vähäsateisia (kuva 11 ja taulukko 47). Myös huhti-, touko- ja heinäkuussa satoi tarkkailujakson 2012–2021 keskiarvoa keskimääräistä enemmän. Vuonna 2022 vuoden sadesumma oli 781 mm. Vuoden 2022 sääoloista voi lukea tarkemmin tämän raportin liitteistä 4 ja 19.

Hiukkaset

Hengitettävien hiukkasten (PM10) mittaukset aloitettiin jätteenkäsittelykeskuksen alueella vuonna 2002. Vuoden 2005 alussa PM10-mittaus siirrettiin laajennusalueen louhinta- ja murskaustöiden ajaksi Laitamaan asuinalueen tuntumaan. Vuoden 2007 alussa mittaukset siirrettiin takaisin jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemalle ja samalla aloitettiin pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5) mittaaminen. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten mittaus siirrettiin vuonna 2011 ilmanlaadun mittausasemalta 1 mittausasemalle 2. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella mitatuista hiukkasista voi lukea tarkemmin liitteestä 4.

Vuonna 2022 hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksien vuosikeskiarvo oli ilmanlaadun mittausasemalla 10 µg/m³, joka oli selvästi vuosiraja-arvon (40 µg/m³) alapuolella.

Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausipitoisuudelle on annettu kansallinen ohjearvo 70 µg/m³, johon verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. Korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus (54 µg/m³) mitattiin toukokuussa, eikä PM10-pitoisuus täten ylittänyt ohjearvoa vuoden 2022 aikana. PM10-pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylitti neljänä vuorokautena raja-arvon (50 µg/m³) vuonna 2022. Raja-arvotason ylitykset tapahtuivat touko, heinä- ja elokuussa. Mikäli numeroarvon ylityksiä on enemmän kuin 35 kappaletta vuodessa, tulkitaan raja-arvo ylittyneeksi. PM10-pitoisuuden korkein kuukausipitoisuus (22 µg/m³) mitattiin elokuussa.

Vuonna 2021 pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5) vuosikeskiarvo (4,2 µg/m³) oli selvästi vuosiraja-arvon (25 µg/m³) alapuolella. Korkein PM2,5-pitoisuuden kuukausipitoisuus (6,8 µg/m³) mitattiin elokuussa.

Hengitettävien hiukkasten (PM10) sekä pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuonna 2022 on esitetty taulukossa 48. Hengitettävien hiukkasten (PM10) sekä pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksien vuosikeskiarvot vuonna 2011–2022 on esitetty kuvassa 12 ja taulukossa 49.

Hajut

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa hajujen pääasiallisiksi lähteiksi on tunnistettu biojätteen ja mädätetyn jätevesilietteen käsittely. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen otetaan vastaan ja paalataan sekajätettä Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan huoltojen aikana. Huoltoseisokkien aikana muodostuneen jätepaalivaraston purku aiheuttaa hajuja. Paaleja ajetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta jätevoimalaan aina, kun jätevoimalan polttokapasiteetti sallii vastaanoton. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon sekä kaatopaikkojen pintarakenteiden valmistumisen myötä kaatopaikkojen merkitys hajulähteenä on vähentynyt ja muiden hajulähteiden merkitys kasvanut.

Jätevoimalan huoltoseisokeista ja kompostiaumojen käännöstä aiheutuu väliaikaisesti hajupäästöä, josta HSY ilmoittaa aina etukäteen. HSY ilmoittaa tiedossa olevista hajuja mahdollisesta aiheuttavista toiminnoista verkkosivuillaan osoitteissa www.hsy.fi/ammassuo ja www.hsy.fi/biojatteenkasittely sekä Hopealuoti-ryhmätekstiviestipalvelun kautta (katso tämän raportin luku 21.4). Jäteveteen syötettävästä kemikaalista on kerrottu tämän raportin luvussa 13.6.

Loppusijoitusalueelta sekä biojätteen ja jätevesilietteen käsittelystä vapautuu mitattujen rikkiyhdisteiden lisäksi myös muita haisevia kaasuja, joten hajupäästöä voi esiintyä, vaikka haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet ovat pieniä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on mitattu haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia vuodesta 2002 lähtien. Vuonna 2011 otettiin käyttöön toinen ilmanlaadun mittausasema, jossa seurataan myös TRS-pitoisuuksia. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella mitatuista haisevista rikkiyhdisteistä voi lukea tarkemmin liitteestä 4.

TRS-pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuonna 2022 ilmanlaadun mittausasemilla 1 (TRS 1) ja 2 (TRS 2) on esitetty taulukossa 51. TRS-pitoisuuksien vuosikeskiarvot vuosilta 2012–2022 ilmanlaadun mittausasemilla 1 (TRS 1) ja 2 (TRS 2) on esitetty kuvassa 13 ja taulukossa 49.

Vuonna 2022 TRS-pitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat 0,2 µg/m³ ilmanlaadun mittausasemalla 1 ja 0,3 µg/m³ mittausasemalla 2. TRS-pitoisuuksille ei ole asetettu raja-arvoja. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausipitoisuudelle on annettu ohjearvo 10 µg/m³, johon verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. On huomioitava, että jätteenkäsittelykeskuksen alueella mitattuja TRS-pitoisuuksia ei voi suoraan verrata ohjearvoihin, koska kyseessä on teollisuusalue ja ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot on annettu yhdyskuntailmalle. Vuonna 2022 ilmanlaadun mittausasemalla 1 korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus (1,1 µg/m³) mitattiin syyskuussa ja ilmanlaadun mittausasemalla 2 korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus (8,5 µg/m³) mitattiin maaliskuussa. Korkein kuukausikeskiarvopitoisuus (1,3 µg/m³) mitattiin ilmanlaadun mittausasemalla 2 maaliskuussa.

Hajupäästöjen arvioimiseksi on lisäksi laskettu hajutuntien lukumäärä. Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jonka aikana TRS-pitoisuuden keskiarvo ylittää 3 µg/m³. Hajutuntien lukumäärälle ei ole ohje- tai raja-arvoa. Vuonna 2022 hajutunteja mitattiin yksi kappale ilmanlaadun mittausasemalla 1 ja 52 kappaletta ilmanlaadun mittausasemalla 2. Vuonna 2022 kaikki hajutuntien ylitykset johtuivat yksittäisestä tapauksesta, kun vedenpoistoputki kaasunkeräysjärjestelmässä oli unohtunut auki (lue lisää luvusta 12.5).

HSY:n toimintajärjestelmään kirjattiin vuoden 2022 aikana yhteensä 130 jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöä koskevaa hajupalautetta (taulukko 50). HSY:n asiakaspalaute- ja toimintajärjestelmään kirjattujen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevien hajupalautteiden lukumäärä kuukausittain vuosina 2018–2022 on esitetty kuvassa 14 ja taulukossa 51.

Hajupalautteen tehneille henkilöille selvitettiin hajupäästön mahdollinen aiheuttaja sekä vallitsevat sääolosuhteet. HSY:ssä pyritään, että aina palautteen jälkeen (työaikana) käydään jätteenkäsittelykeskuksen lähiympäristössä ja kyseessä olevassa palautteessa annetun kohteen läheisyydessä havainnoimassa hajuja. Hajupalautteet tutkitaan tapaus kerrallaan ja suunnitellaan hajua torjuvia toimenpiteitä. Kaikki hajupalautteet ja korjaavat toimenpiteet käsitellään eri prosessien asiantuntijat yhteen kokoavassa ympäristötiimissä.

Enwin TOM hajujen leviämisen mallinnustyökalun avulla arvioidaan jätteenkäsittelykeskuksen mahdollisten hajujen leviämistä lähiympäristöön sekä mallinnetaan hajun esiintyvyyttä ympäristössä. Työkalu perustuu leviämismalliin ja päästölähteistä olfaktometrisesti standardin SFS-EN 13725 mukaisesti analysoituihin hajunäytteisiin hajuyksikköinä (odor unit=hajuyksikkö, OUE/m³=HY/m³).

Hajun esiintyvyyttä Ämmässuon ympäristössä on arvioitu mallintamalla Enwin TOM -järjestelmään vietyjen päivitettyjen hajupäästöjen leviämistä vuoden 2022 sääolosuhteissa. Kuvassa 15 on esitetty hajufrekvenssit aluejakaumina, kun hajun esiintyvyys on yli 2 prosenttia vuoden tunneista vuonna 2022 erilaisilla hajun voimakkuuksissa 1 OUE/m³, 3 OUE/m³ ja 5 OUE/m³. Vuonna 2022 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä hajua esiintyi yli 2 % vuoden tunneista suppeammalla alueella kuin edellisenä vuonna. Hajukynnyksen ylittävää hajua (≥ 1 OUE/m³) oli noin 1 km:n säteellä alueen ympärillä, selvää hajua (≥ 3 OUE/m³) ja melko voimakasta hajua (≥ 5 OUE/m³) pääasiassa jätteenkäsittelykeskuksen alueelle.

Metaanimittaukset ja mikrometeorologiset mittaukset

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on suoritettu metaanimittauksia vuosittain vuodesta 1998 alkaen. Nykyisellä loppusijoitusalueella metaanimittauksia on tehty vuodesta 2008 lähtien. Mittauksilla pyritään selvittämään kaatopaikkojen metaanin vuotokohdat ja pinnan tiiveys. Vanhan kaatopaikan lakialueen mahdolliset vuotokohdat, yksittäiset vuotavat kaasukaivot sekä loppusijoitusalue ovat suurimpia metaanipäästöjen lähteitä jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Vuotokohdat pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti muun muassa kaasukaivojen korjauksilla ja pintarakenteiden parannuksilla. Vuonna 2022 metaanimittaukset toteutettiin sekä vanhalla kaatopaikalla että loppusijoitusalueella (liite 18).

Kaatopaikkojen päästöjä on mitattu myös mikrometeorologisella mittausmenetelmällä yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Mittauksia on tehty vanhalla kaatopaikalla vuodesta 2003 alkaen ja loppusijoitusalueella jätteen loppusijoittamisen alkamisesta vuoden 2007 lopusta lähtien (liite 19). Mikrometeorologisella mittausmenetelmällä mitataan kuinka ilman pyörteet kuljettavat kaasuja kaatopaikan pinnan yläpuolella. Saatu mittaustulos edustaa alueellista keskiarvoa. Menetelmä tuottaa tiedon orgaanisesta jätteestä syntyvän kaatopaikkakaasun määrästä sekä sen jakaantumisesta metaanin ja hiilidioksidin välillä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkojen yhteenlaskettu metaanipäästö vuonna 2022 oli 520 tonnia, joka oli 62 % edellisvuoden päästöstä

Vanha kaatopaikka

Vanhan kaatopaikan metaanimittaukset suoritettiin 16.–20.5.2022, vuosien 2013–2021 tapaan, mittaukseen tarvittavalla näytteenottolaitteistolla varustetulla mönkijällä. Vuoden 2022 metaanimittausten reitille kertyi pituutta yhteensä noin 26 kilometriä. Vanhan kaatopaikan viimeistellyn alueen reunan mittauksia hankaloitti jyrkät rinteet ja pintarakenteena ollut sepeli. Mittauksissa mitattiin käsin mahdollisuuksien mukaan kaasunkeräyskaivojen lähiympäristöt.

Vuonna 2022 vanhalta kaatopaikalta löytyi 31 vuotokohtaa. Vuodoista 21 mitattiin kaasunkeräyskaivojen välittömästä läheisyydestä. Vuonna 2022 kahdessa mittauspisteessä metaanipitoisuus oli 10 000–100 000 ppm, kahdeksassa pisteestä 1 000–10 000 ppm, kahdeksassa mittauspisteessä mitattu metaanipitoisuus oli välillä 100–1 000 ppm ja 13 mittauspisteessä välillä 10–100 ppm. Alle 10 ppm olevia pitoisuuksia ei raportoida, koska niin pieniä pitoisuuksia ei voi erottaa alueen taustapitoisuudesta.

Mitattujen vuotokohtien määrä oli samaa tasoa kuin aikaisempina vuosina. Edellisten vuosien tapaan vuotoja löytyi erityisesti tiiviin- ja tiivistämättömän alueen rajalta lakialueelta sekä alueen koillisosasta, missä ei ole vielä valmista pintarakennetta. Poikkeuksellisesti isompia vuotoja löytyi nyt myös valmiin pintarakenteen alueilta. Vuonna 2022 lakialueelta ei löytynyt isoja yli 10 000 ppm vuotoja.

Mikrometeorologisia metaanin ja hiilidioksidin päästömittauksia tehtiin vuonna 2022 vanhalla kaatopaikalla kahdeksan ja puoli kuukautta. Mikrometeorologisten mittausten perusteella vuoden 2022 metaanin hajapäästö vanhalla kaatopaikalla oli 152 tonnia (hiilidioksidin hajapäästö 301 tonnia). Nämä vuosipäästöluvut ovat arvioita, koska vanhalla kaatopaikalla ei mitattu kaikkia kuukausia. Vanhan kaatopaikan arvioitu metaanipäästö laski edellisvuoteen verrattuna noin 19 %. Mikrometeorologisten mittauksien tuloksista voi lukea tarkemmin liitteestä 19.

Loppusijoitusalue

Loppusijoitusalueelta mitattiin kaivojen ja muiden rakenteiden ympäristöt 28.4.2022 ja 10.11.2022 kävellen. Alueella suoritettujen mittausten laajuus ja sijainti vaihtelevat eri vuosina, myös mittauspisteiden määrä vaihtelee. Näihin vaikuttavat loppusijoitusalueella tapahtuvat täytöt ja muut mittaamista hankaloittavat työt.

Mittauspisteistä keväällä (yhteensä 233 kappaletta 28.4.2022) 60 mittauspisteessä ja syksyllä (yhteensä 230 kappaletta 10.11.2022) 36 pisteessä mitattiin vähintään 10 ppm:n suuruinen metaanivuoto. Vuonna 2022 mitattiin aikaisempiin vuosiin verrattuna vähemmän pieniä alle 100 ppm vuotokohtia. Alle 10 ppm olevia pitoisuuksia ei raportoida, koska niin pieniä pitoisuuksia ei voi erottaa alueen taustapitoisuudesta. Vuotokohdista keväällä 28 ja syksyllä 18 löytyi kaasukaivojen välittömästä läheisyydestä. Vuotokohdat ovat jakautuneet tasaisesti loppusijoitusalueelle pääosin kaasukaivojen juureen, ja vuotoja oli myös tiiviin pintarakenteen alueilla. Tiiviin pintarakenteen reunoilta mitattiin myös pieniä vuotoja muualtakin kuin kaivojen läheisyydestä.

Loppusijoitusalueella todettiin aikaisempiin vuosiin verrattuna vähemmän mitattuja vuotokotia, vaikkakin mitatut pitoisuudet ovat selvästi suurempia kuin vanhalla kaatopaikka-alueella. Havaittu ero johtuu toiminnasta loppusijoitusalueella sekä siitä, ettei tällä alueella ole tiiviitä pintarakenteita kuin alueen reunoilla, joten loppusijoitusaluetta ja vanhan kaatopaikan aluetta ei voi suoraan verrata toisiinsa.

Mikrometeorologisia metaanin ja hiilidioksidin päästömittauksia tehtiin vuonna 2022 loppusijoitusalueella koko vuoden. Mikrometeorologisten mittausten perusteella vuoden 2022 metaanin hajapäästö loppusijoitusalueella oli 368 tonnia (hiilidioksidin hajapäästö 912 tonnia). Loppusijoitusalueen metaanipäästö laski edellisvuoteen verrattuna 49 %. Mikrometeorologisten mittauksien tuloksista ja laitteistosta voi lukea tarkemmin liitteestä 19.

Vesi

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vesien laatua seurataan jätteenkäsittelykeskuksen automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten sekä säännöllisten kenttämittausten avulla. Kaikkien ympäristöön johdettavien vesijakeiden laatua valvotaan jatkuvatoimisesti.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallinnasta on kerrottu luvussa 13, bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyn vesien päästötarkkailusta kappaleessa 5.10.2 ja pilaantuneiden maiden käsittelyn vesien päästötarkkailusta kappaleessa 6.4.2 ja vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen vesistä kappaleessa 9.3.2.

Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin tarkkaillaan Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhteistarkkailussa seurataan alueen pinta- ja pohjavesien sekä jäte- ja kaivovesien laatua. Ämmässuo–Kulmakorpi alueen vesien yhteistarkkailua toteutetaan 22.12.2015 esitetyn ja Uudenmaan ELY-keskuksen 18.5.2018 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa päivitetään tarpeen mukaan (esimerkiksi uusien pisteiden lisäys); viimeisin päivitys on tehty 7.12.2021.

Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun vuosiraportti 2022 on esitetty tämän raportin liitteessä 6.

Näytteenottokierrokset toteutetaan Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailua koskevan päätöksen 18.5.2018 mukaisesti pinta- ja pohjavesipisteille 1–4 kertaa vuodessa pisteen mukaan. Kevätnäytteet otetaan maalis–huhtikuussa, kesänäytteet touko–kesäkuussa, syksynäytteet syyskuussa ja talvinäytteet loka–marraskuussa. Joka toinen kuukausi otettavat näytteet otetaan tammi-, maalis-, touko-, elo-, loka- ja joulukuussa. Vuoden 2022 näytteenotot pinta- ja pohjavesille tehtiin maalis-, huhti-, kesä-, syys-, loka- ja marraskuussa ja viemäriin johdettavalle vedelle tammi-, maalis-, touko, heinä-, syys- ja marraskuussa. Vuonna 2022 näytteiden määritykset tehtiin pääosin normaalien ja suppeiden analyysivalikoimien mukaisesti. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettavasta vedestä tehtiin yhteistarkkailun näytteenottojen lisäksi HSY vesihuollon toimesta näytteenotot maalis- ja heinäkuussa.

Kuvissa 16 ja 17 on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat havaintopisteet. Tässä raportissa on esitetty luvussa 17.3.1 muutamien pintavesien, luvussa 17.3.2 muutamien pohjavesien ja luvussa 17.3.4 Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden osalta joitakin vuoden 2022 havaintoja. Kaatopaikkojen täyttöjen sisäisistä vesistä voi lukea tämän raportin luvusta 17.4 sekä liitteistä 6 ja 20.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus vastaanotti vuonna 2022 yhden kaivoveden laatuun liittyvän palautteen.

Pintavedet

Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta johdetaan hulevesiä kolmeen avo-ojaan, joiden vedenlaatua seurataan vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti neljästi vuodessa. Kaikissa avo-ojissa on lisäksi jatkuvatoimiset mittaukset, joiden toiminta varmennetaan parin viikon välein suoritettavilla kenttämittauksilla. Pintavesipisteiden veden laatuun vaikuttavat merkittävästi sateet sekä valumavesien määrät.

Havaintopisteet P2 ja P8/2021 sijaitsevat lähinnä Ämmässuonpuron ja Kaakkoisen avo-ojan kuormituslähdettä. Ämmässuontien maanläjitysalueen eteläosan valumavedet kulkevat pääosin havaintopisteen P2 kautta. Loojärveen laskevan Ämmässuonpuron alin havaintopiste on P4 ja Haapajärvenpuroon laskevien pintavesien Lounaisen avo-ojan havaintopiste on P6 ja Eteläisen avo-ojan alkupään havaintopiste on P3b. Laitamaanpurossa havaintopisteiden P6 ja P7 alapuolella sijaitsee havaintopiste Y3, josta valumavedet virtaavat edelleen Loojärveen (TL2).

Havaintopisteen P2 vedenlaadussa on näkynyt Ämmässuon maanläjitysalueen kuormitus kohonneina typpi-, barium-, sulfaatti- ja kloridipitoisuuksina sekä kohonneena sähkönjohtavuutena. Vuonna 2022 vedenlaatu pisteessä vastasi aikaisempia tarkkailuvuosia. Syksyn näytteen sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat hieman koholla edellisvuosien tasoon nähden, mutta talven näytteessä ne olivat laskeneet lähelle tavanomaista tasoa.

Havaintopisteen P8/2021 vedenlaadussa kuormitus on näkynyt hieman koholla olevina sähkönjohtavuuksina ja vastaavasti sulfaatti- ja kloridipitoisuuksissa. Myös pisteen kohonneet ammoniumtyppi- ja fosforipitoisuudet kuvastavat kuormitusta. Vuonna 2022 otettujen vesinäytteiden perusteella vedenlaatu pisteessä ei poikennut aikaisemmista tarkkailuvuosista. Talven näytteessä bariumpitoisuus oli tavanomaista tasoa matalampi ja aiempien vuosien vaihteluvälin ulkopuolella.

Ämmässuonpuroon laskevassa pisteessä P16 todettiin vuonna 2022 tavanomaista korkeampia sähkönjohtavuuksia ja kloridi- ja sulfaattipitoisuuksia. Vastaavaa havaintoa kuormituksesta ei kuitenkaan todettu yläpuolisella pisteellä P8/2021. Pisteen P16 sulfaatti- ja kloridikuormituksen arvioidaan olevan peräisin pisteestä P8/2021 lähtevän hulevesiviemärin B1000 länsipuolelle Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle vuosina 2021 ja 2022 rakennetuista kenttäalueista. Sulfaatti- ja kloridikuormituksen pitäisi loppua, kun kentät vuoden 2023 aikana päällystetään.

Havaintopisteen P3b vesi on tarkkailutulosten perusteella vähemmän kuormitteista kuin muissa reitin kuormituspisteissä; esimerkiksi bariumpitoisuudet ovat matalampia. Kevätkierroksella pisteessä havaittiin kohonneet pitoisuudet ammoniumtyppeä ja fosforia, mutta pitoisuudet laskivat vuoden aikana tavanomaiselle tasolle. Sulfaatti- ja kloridipitoisuudet sekä sähkönjohtavuus olivat koholla talven näytteenottokierroksella.

Havaintopisteen P4 vesi on ravinteikasta ja humuksista. Sulfaatti- ja kloridipitoisuuksissa on todettu paljon vaihtelua ja vuonna 2022 niiden todettiin olevan koholla pariin edelliseen vuoteen verrattuna. Pisteen vesi on ollut ajoittain lievästi emäksistä. Pisteessä metallipitoisuudet vastasivat pääsääntöisesti purovesien luonnollista tasoa, bariumpitoisuus oli aiempien vuosien tapaan koholla. Metallipitoisuuksissa ei vuonna 2022 todettu ympäristönlaatunormien ylityksiä.

Havaintopiste P7 toimii referenssipisteenä ilmentäen Laitamaanpuron vedenlaatua ennen jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueelta tulevien vesien mahdollisia vaikutuksia. Kesällä, syksyllä ja talvella 2022 havaittiin pisteessä P7 hieman kohonneet kloridipitoisuudet. Pisteessä ei havaittu vuonna 2022 metallien ympäristönlaatunormin ylityksiä.

Havaintopisteen P6 paikkaa siirrettiin syksyllä 2021 ja pisteelle johdetaan tällä hetkellä biosuodattimilla käsiteltyjä vesiä. Aiemmin piste edusti suoraan maastoon hulevesialtaasta HVA3 johdettavien hulevesien laatua. Kuormitus näkyy ajoittain kohonneina typpi- ja sulfaattipitoisuuksina sekä sähkönjohtavuuksina. Syksyllä 2022 myös kloridipitoisuus oli hieman koholla. Loojärveen pisteen P6 kautta tulevan kuormituksen on todettu olevan merkityksetön verrattuna Loojärven kokonaiskuormitukseen.

Havaintopisteen Y3 vedenlaatu on huomattavasti pisteessä P6 todettua parempaa, eikä pisteessä ole ollut havaittavissa yhteistarkkailualueesta aiheutuvaa kuormitusvaikutusta. Vuonna 2022 pisteen kloridipitoisuudet olivat hieman koholla kuten pisteessä P7, joten kuormitus ei todennäköisesti ole peräisin tarkkailualueelta. Myös pisteellä ajoittain havaittu fosforikuormitus lienee peräisin pelloilta eikä yhteistarkkailualueelta. Pisteessä ei havaittu vuonna 2022 metallien ympäristönlaatunormien ylityksiä.

Loojärvi (TL2) on tyypiltään runsasravinteinen ja rehevä järvi. Valtaosan järven ulkoisesta kuormituksesta arvioidaan tulevan hajakuormituksena lähialueen pelloilta ja lisäksi järvi kärsii myös sisäisestä kuormituksesta. Loojärven tarkkailupisteestä TL2 ei vuonna 2022 otettu näytteitä.

Pohjavedet

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue ei ole varsinaista pohjavesialuetta ja se sijaitsee kallioalueella, jossa maakerrosten paksuus on yleisesti ottaen vähäinen. Pohjaveden laatua seurataan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti, ottamalla näytteitä havaintopisteistä yhdestä neljään kertaan vuodessa.

Pohjavesipiste MV6 sijaitsee vanhan kaatopaikan itäreunalla ja hyötykäyttökenttien välissä. Pohjavesi virtaa pisteeltä etelään kaakkoisen avo-ojan suuntaan. Pohjavesipiste 30A sijaitsee hyötykäyttökenttien eteläpuolella, ollen näin kaakkoisen avo-ojan länsipuolella. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta etelään laskevassa laaksopainanteessa sijaitsee pohjavesipiste 31. Kalliopohjavesipisteet SK4B/09 ja 257/07 sijaitsevat myös etelään suuntautuvassa kalliopainanteessa. Jätteenkäsittelykeskuksen hyötykäyttö- ja kompostointialueella sijaitsee kalliopohjavesipiste 106, johon saattaa kulkeutua vähäisessä määrin vesiä myös Asfalttikallion asfalttiaseman ja Espoon kaupungin siirtoajoneuvovaraston alueilta. Piste 260/20 sijaitsee jätetäyttöalueen ja hyötykäyttöalueen välisessä ruhjeessa, johon kerääntyy pohjavesiä Asfalttikallion asfalttiaseman ja siirtoajoneuvovaraston alueelta. Kalliopohjavesipisteillä 24B/05 ja 256/07 tarkkaillaan jätetäyttöalueen ja kaatopaikan laajennusalueen vaikutuksia kalliopohjaveteen.

Pohjavesipisteen MV6 todettiin syksyllä aiempaa selvästi korkeampi kemiallisen hapenkulutuksen pitoisuus. Veden ammoniumtyppipitoisuus ylitti tarkkailuvuonna pohjaveden asetetun ympäristönlaatunormin (0,2 mg/l) kuten aikaisempinakin vuosina. Muilta osin ei vuoden 2022 tarkkailussa todettu merkittäviä poikkeamia.

Pohjavesipisteessä 30A ylittyivät aikaisempien vuosien tapaan pohjavedelle asetetut ammoniumtypen (0,2 mg/l) ja kloridin (25 mg/l) ympäristönlaatunormit. Muilta osin ei vuoden 2022 tarkkailussa todettu merkittäviä poikkeamia.

Pohjavesipisteessä 31 tutkittujen aineiden pitoisuudet olivat vuonna 2022 aikaisempien tarkkailuvuosien tapaan pieniä, eikä pohjaveden ympäristönlaatunormien ylityksiä todettu.

Pohjavesipisteessä 36 todettiin vuonna 2022 kuparipitoisuuden ylittävän niukasti pohjaveden ympäristönlaatunormin. Muilta osin vedenlaatu vastaisi aikaisempia vuosia.

Pohjavesipisteessä 41 todettiin vuonna 2022 aikaisempien vuosien tapaan sinkkipitoisuuden ylittävän pohjaveden ympäristönlaatunormin (60 µg/l). Lisäksi elohopeapitoisuus ylitti ympäristönlaatunormin (0,06 µg/l). Muilta osin vedenlaatu vastasi aikaisempia vuosia.

Kalliopohjavesipisteen SK4B/09 pohjaveden laadussa ei havaittu muutoksia aikaisempien vuosien tarkkailutuloksiin.

Kalliopohjavesipisteen 257/07 vedenlaadussa ei 2022 todettu merkittäviä muutoksia aikaisempiin tarkkailutuloksiin. Aikaisempien vuosein tapaan vedessä todettiin E.coli-bakteereja.

Kalliopohjavesipisteessä 106 vuoden 2021 syksyllä todettu korkea kokonaistypen pitoisuus laski vuoden 2022 aikana, mutta on edelleen selvästi koholla. Vedessä todettiin aikaisempien vuosien tapaan kloridin, ammoniumtypen ja sinkin pohjaveden ympäristönlaatunormien ylityksiä sekä lisäksi nikkelipitoisuus ylitti ympäristönlaatunormin selvästi. Lisäksi vedessä todettiin aikaisempien vuosien tapaan E.coli-bakteereja.

Pisteessä 101 todettiin vuonna 2022 aikaisempien vuosien tapaan sinkkipitoisuuden ylittävän pohjaveden ympäristönlaatunormin. Lisäksi kuparipitoisuus ylitti niukasti ympäristönlaatunormin. Muilta osin vedenlaatu vastasi aikaisempia vuosia.

Pisteessä 260/21 todettiin vuonna 2022 aikaisempien vuosien tapaan ammoniumtypen pitoisuuden ylittävän pohjaveden ympäristönlaatunormin. Lisäksi kloridipitoisuus sivusi ympäristönlaatunormia. Muilta osin vedenladussa ei todettu muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Pisteessä 258/07 todettiin syksyn 2022 tarkkailukierroksella aiempaa korkeampi fosforin pitoisuus sekä sameusarvo. Muilta osin vedenlaatu vastasi aikaisempia vuosia.

Kalliopohjavesipisteellä 24B/05 ei ole ollut havaittavissa selvää kuormitusvaikutusta ja vuonna 2022 pohjaveden laatu vastasi pääosin aikaisempia vuosia.

Kalliopohjavesipisteellä 256/07 sinkkipitoisuus ylitti aikaisempien vuosien tapaan pohjaveden ympäristölaatunormin (60 µg/l) vuonna 2022. Muilta osin ei vuoden 2022 tarkkailussa todettu merkittäviä poikkeamia.

Täyttöjen sisäiset vedet

Kaatopaikkojen täyttöjen sisäisistä vesistä voi lukea kappaleesta 17.4 sekä liitteistä 6 ja 20.

Jätevedet

Kaikki Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvat kuormitteiset vedet johdetaan tasausaltaiden TAL1 ja TAL11 kautta vesiasemalle ja sieltä edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyn vesien päästötarkkailusta on kerrottu luvussa 5.10.2 ja pilaantuneiden maiden käsittelyn vesien päästötarkkailusta luvussa 6.4.2. Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen vesistä on kerrottu luvussa 9.4.2.

Jäteveteen lisätään ennen viemäriverkkoon johtamista kemikaalia, jonka tarkoituksena on estää rikkivedyn muodostuminen jätevedessä, jolloin hajuhaitat viemäriverkostossa vähenevät (lue lisää tämän raportin luvusta 13.6).

Vuonna 2022 vesiasemalta pumpattiin Suomenojan jätevedenpuhdistamolle jätevettä 510 373 m³ (taulukko 52). Viemäriin johdettu vesimäärä oli noin 27 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Vanhalle kaatopaikalle kierrätettiin kuormitteisia vesiä 3 000 m³ vuonna 2022.