Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2020

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Espoon kaupungin länsiosassa osittain Espoon kaupungin ja osittain Kirkkonummen kunnan alueella. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus otettiin käyttöön seudullisena yhdyskuntajätteen kaatopaikkana vuonna 1987. Myöhemmin 1990-luvun alussa Ämmässuolle jäi pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä putosi merkittävästi vuonna 2014 Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan käyttöönoton jälkeen.

Noin 200 hehtaarin laajuisen jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, rakennusjätteen esikäsittely ja sekajätteen paalaus, biojätteen laitosmainen käsittely, pilaantuneiden maiden sekä tuhkien ja kuonien käsittely ja hyötykäyttö tai loppusijoitus, esikäsitellyn jätteen kaatopaikkasijoitus, alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun ja biojätteen käsittelyssä muodostuvan biokaasun keräys ja hyötykäyttö. Ämmässuolla käsiteltävän jätteen laadun ja määrän muuttuessa toimintojen pääpaino on siirtynyt loppusijoittamisesta jätteen jalostamiseen. Jätteenkäsittelykeskuksessa on myös Ämmässuon Sortti-asema jätteen pienerien tuojille.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen keskeisimmät rakennukset ja kenttäalueet on esitetty kuvassa 1 ja taulukossa 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen nimikkeistö ja rakenteet sekä karttakuva alueesta on esitetty tämän raportin liitteessä 1.

Ämmässuolle rakennettiin perinteinen kaatopaikka yli 30 vuotta sitten. Tänään se on moderni jätteiden jalostuskeskus ja kiertotalouden edistäjä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluetta lähiympäristöineen kehitetään teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Alueen ytimenä on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, jota viestinnässä kutsutaan nimellä Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Nimitystä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus käytetään edelleen ympäristöluvissa ja muissa viranomaisyhteyksissä sekä -raportoinnissa.

Ekoteollisuuskeskus on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Tätä yritysyhteistyötä kutsutaan Ekomo-toiminnaksi. Näiden toimintojen osalta ympäristövaikutukset on käsitelty tässä raportissa siltä osin kuin vaikutukset ovat mitattavissa koko jätteenkäsittelykeskuksen kattavilla tarkkailuilla. Ekomo-yritykset toimivat toistaiseksi HSY:n ympäristölupien alla lukuun ottamatta NCC Industry Oy:n asfalttiasemaa, Lassila & Tikanoja Oyj:n siirtokuormausasemaa 21.1.2019 jälkeen ja Remeo Oy:n siirtokuormausasemaa 31.8.2020 jälkeen (lue lisää Ekomo-toiminnasta tämän raportin luvusta 18).

Jätteenkäsittelykeskuksen rakennuttamisesta, käytöstä ja hoitamisesta vastaa HSY:n jätehuolto.

HSY:lla on sertifioitu toimintajärjestelmä, joka täyttää kansainväliset laatu- ja ympäristövaatimukset (ISO 9001:2015, ISO 14001:2015) sekä työterveys- ja työturvallisuusvaatimukset (ISO 45001:2018).

Toiminnan jatkuvaa parantamista seurataan muun muassa sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla, säännöllisillä turvallisuuskävelyillä (katso tämän raportin luku 21) ja viranomaistarkastuksilla (katso tämän raportin luku 3.6). Merkittävät ympäristönäkökohdat tunnistetaan ja päivitetään säännöllisesti.

Vuoden 2020 aikana ei tehty yhtään sisäistä auditointia koskien Ämmässuota. Ulkoisessa määräaikaisauditoinnissa 10.11.2020 tarkastelun kohteena olivat toiminnan ohjaus, terveysvaarojen ja riskien tunnistaminen ja hallinta, biojätteen käsittely ja vaarallisen jätteen käsittely (tuhka). Auditoinnista raportoitiin kaksi poikkeamaa, jotka liittyivät valmius- ja toiminta hätätilanteissa -harjoituksiin ja turvallisuushavainnon kirjaamiseen.

HSY on mukana ekotukitoiminnassa ja kaikissa toimipisteissä, mukaan lukien Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, on ekotukihenkilö. Tavoitteena on työntekijöiden ympäristötietoisuuden ja ympäristövastuullisen toiminnan lisääminen. Ekotukitoiminta tukee HSY:n ympäristöjohtamista ja ympäristöjärjestelmän käytännön toteutusta.

Jätteenkäsittelykeskuksen toiminta on mukana HSY:n GRI G4 -ohjeistuksen mukaisessa vastuullisuusraportoinnissa. Raportointi kattaa ympäristövastuun lisäksi myös taloudellisen ja sosiaalisen vastuun näkökulmat.

HSY:n yhtymäkokous hyväksyi kokouksessaan 16.11.2018 HSY:n strategian vuoteen 2025. HSY:n visiona on tehdä yhdessä pääkaupunkiseudusta maailman kestävin kaupunkiseutu. Tavoitteeseen vievät toiminta ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijänä, korkea toimintavarmuus, sujuvat palvelut ja vakaa talous.  

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvat ja vesien yhteistarkkailuohjelman päätös

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 14.12.2012

Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 9.3.2016.

Ympäristöluvan 14.12.2012 eräiden lupamääräysten muutoshakemus: ESAVI:n päätös 1.2.2019. Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 15.10.2020.

Biohajoavan ja muuta orgaanista ainesta sisältävän jätteen sijoittaminen kaatopaikalle

ESAVI päätös 25.10.2019 (ei lainvoimainen).

Louhinnan ja kivenmurskaamon ympäristölupa 9.9.2015

Päätös lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 8.3.2017 muilta osin, kuin lupamääräys 2, joka palautettiin ESAVI:iin. Lupamääräyksen 2 osalta HSY täydentänyt hakemusta melumallilla ja UUDELY:n YVA-tarvetta koskevalla lausunnolla. ESAVI:n päätös 26.3.2018; tältä osin päätöksestä valitettu edelleen Vaasan hallinto-oikeuteen. Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 7.12.2020.

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalue 7.6.2018

Vaarallisen jätteen loppusijoituspaikan toiminnan muuttaminen ja laajentaminen, ESAVI:n päätös 7.6.2018. Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 15.10.2020.

Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelma 18.5.2018

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös 18.5.2018 lainvoimainen.

Kaasuvoimalan ympäristölupa 19.2.2015

ESAVI:n päätös 19.2.2015 lainvoimainen.

Biojätteen käsittely 8.10.2014

Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 15.6.2017.

Pyrolyysin koetoimintalaitoksen koetoimintailmoituksen hyväksyminen

Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös 3.12.2018.

Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat ympäristöluvat

Ympäristöluvan14.12.2012 eräiden lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus, vireille 6/2020. Kuulutusaika oli 13.11.–21.12.2020.

Biojätteen käsittelylaitos, ympäristöluvan tarkistaminen jätteen käsittelyn BAT-päätelmien johdosta ja toiminnan muuttaminen. Lupahakemus vireille 8.5.2020. Hakemuksesta pyydetty lausunnot touko–kesäkuussa 2020.

Hallinto-oikeukeuden käsittelyssä olevat ympäristöluvat

Poikkeamishakemus biohajoavan ja orgaanista ainesta sisältävän jätteen kaatopaikkasijoitukselle, ESAVI:n päätös 25.10.2019.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevat viranomaispäätökset ja -kannanotot vuonna 2020

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevat viranomaispäätökset ja -kannanotot vuonna 2020 on esitetty taulukossa 2.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle tehdyt tarkkailusuunnitelmat ja -ohjelmat

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue

Jätteenkäsittelykeskuksen seurannan ja tarkkailun suunnitelma 29.6.2015, täydennetty 30.4.2016. ESAVI:n päätös 31.3.2016. Päivitetty 30.6.2017.

Suunnitelma sisältää tiivistetysti myös aiemmin tehdyt pilaantuneiden maiden sekä tuhkan ja kuonan käsittelyyn liittyvät suunnitelmat:

• HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt: Seurantasuunnitelma 27.2.2013. Päivitetty 27.2.2015.

• HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely: Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma 30.8.2013.

Jätevoimalan tuhkien käsittely Ämmässuolla: Näytteenotto- ja testaussuunnitelma 28.10.2014.

Jätteenpolton kuonan käsittely Ämmässuolla: Näytteenotto- ja testaussuunnitelma 19.5.2015.

Biojätteen käsittelylaitos ja sen kaasunhyödyntämisyksikkö

Tarkkailu- ja seurantasuunnitelma 4.6.2015, täydennetty 13.5.2016. ESAVI:n päätös 31.3.2016. Suunnitelma päivitetty 6.5.2020 lupahakemuksen yhteydessä.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimala

Tarkkailusuunnitelma 4.6.2015.

Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu

Yhteistarkkailupäätös 18.5.2018 ja 18.12.2019 päivitetty yhteistarkkailuohjelma.

Ilmanlaadun tarkkailu

Mittaussuunnitelma 4.10.2013. UUDELY:n päätös 19.2.2014.

Melutarkkailu

Meluntarkkailusuunnitelma 22.12.2014 / 7.7.2017. UUDELY:n hyväksyntä 27.11.2017.

Teollisuusjätevesi

Teollisuusjätevesisopimus 18.3.2019.

Viranomaistarkastukset

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen, louhinnan ja murskauksen sekä Sortti-aseman ympäristölupien valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 19.5.2020 (UUDELY, Espoon ympäristökeskus, Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojelu).

Biojätteen käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 3.6.2020 (UUDELY, Espoon ympäristökeskus, Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojelu).

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 5.–6.8.2020: Yleinen pelastusviranomaisen palotarkastus.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 21.10.2020: Pyrolyysin pilot-laitoksen erityinen palotarkastus.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue: Työsuojelutarkastus koskien biologisten altisteiden selvittämistä ja arviointia 20.11.2020. Tarkastus kohdistui koko HSY:n toimintaan.

Kaavoitus

Maakuntakaava

Uudenmaan maakuntakaavan vahvistuspäätöksellä 8.11.2006 kumottiin Uudellamaalla aiemmin voimassa olleet seutukaavat sekä Läntisen Uudenmaan maakuntakaava. Maakuntakaava kattaa koko Uudenmaan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijoittuu maakuntakaavan EJ-alueelle (jätteenkäsittelyalue). Maakuntakaavaa täydentämään on laadittu Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavaa. Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan 22.6.2010.

Vaihemaakuntakaavan jätehuollon kaavaratkaisussa osoitetaan merkinnällä EJ1 yhdyskuntajätehuollon alueita, joita voidaan kehittää monipuolisiksi jätekeskuksiksi. Alueille voidaan sijoittaa eri jätejakeiden loppusijoitusalueiden lisäksi erilaisia muita jätehuollon toimintoja sekä jätehuoltoon liittyvää ja muuta alueelle soveltuvaa yritystoimintaa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue on osoitettu 1. vaihemaakuntakaavassa EJ1-merkinnällä.

Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksessa Ämmässuon alueella on kaavamerkintä “Kiertotalouden ja jätehuollon alue”.

Yleiskaava

Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, on vahvistettu 27.6.1997. Yleiskaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alue on varattu kaatopaikka-alueeksi (EK) sekä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). ET- ja EK-alueet rajoittuvat pohjoisessa teollisuuden ja varastoinnin alueisiin (T). Kolmperän asutuksen ja EK-alueen välinen alue on varattu virkistys-, ulkoilu- ja urheilukäyttöön tarkoitetuksi virkistysalueeksi (V). EK-aluevaraus sisältää myös suoja-alueen, jolla ei sallita uusien rakennuspaikkojen muodostamista ja jonka puustoa on hoidettava tehokkaan näkösuojan ylläpitämäksi.

Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on aloittanut Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan valmistelun. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue kuuluu yleiskaavan alueeseen. Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä 3.4.–3.5.2018. Kulmankorven ja Ämmässuon alueesta on tehty luonnosvaiheen jälkeen erillinen vaikutustenarviointi. Vaikutusten arvioinnista saatujen tietojen pohjalta kaavaehdotukseen on yhdyskuntateknisen huollon alueen eteläpuolelle sekä erityisalueen etelä- ja itäpuolelle merkitty suojaviheralue. Kaavaehdotus asetettiin nähtäville syksyllä 2020.

Kirkkonummen yleiskaava 2020 on vahvistettu 19.5.1999. Kirkkonummen puolelle sijoittuva jätteenkäsittelykeskuksen alue on yleiskaavassa varattu kaatopaikka-alueeksi merkinnällä EK. Laitamaan ja jätteenkäsittelykeskuksen välinen alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi sekä retkeily- ja virkistysalueeksi.

Asemakaavat

Ämmässuon asemakaava on vahvistettu 18.6.2008. Asemakaavalla mahdollistetaan kaatopaikkatoiminnan jatkuminen ja jätteenkäsittelyn kehittäminen Ämmässuon alueella. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 280 ha.

Kirkkonummen puoleiselle osalle Ämmässuota on laadittu asemakaava yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Kirkkonummen puoleinen asemakaava liittyy kiinteästi Espoon puolelle laadittuun asemakaavaan.

Ämmässuon alueen asemakaavoissa on osoitettu jätteenkäsittelykeskuksen ympärille suojavihervyöhyke (kaavamerkintä EV/VR). Kirkkonummen asemakaavassa on varaus meluvalleille: ”Alueelle voidaan asutuksen suojaksi rakentaa maisemaan sopeutuvia meluvalleja”.

Ämmässuon asemakaavan muutoksen valmistelu tuulivoimalaa varten aloitettiin vuonna 2020. Alue sijaitsee biojätteen jälkikypsytyskentän, Kalliosuon täyttömäen, kompostointi- ja biokaasulaitoksen ja rakentamattoman metsäisen alueen välissä. Vuorovaikutuksesta tiedotetaan tarkemmin kaavan verkkosivuilla: www.espoo.fi/asemakaavoituskohteet.

Lähiympäristö

Kulmakorpi I asemakaava on saanut lainvoiman 14.2.2018. Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan sijoittuminen alueelle.

Ämmäsmäen asemakaava on saanut lainvoiman 1.2.2017. Kaavanmuutos mahdollistaa veneidensäilytysalueen rakentamisen täyttömäelle Ämmäsmäentien varteen.

Kolmperänranta asemakaavahanke on käynnistynyt. Tavoitteena on pientaloalueen maltillinen täydennysrakentaminen, virkistys- ja katualueiden tarkistukset sekä rakennus- ja luonnonsuojelun määritteleminen. Kolmperän alueella on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi 31.12.2020 asti.

Vireillä oleva Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava sisältää kumotun Hista-Siikajärvi-Nupuri osayleiskaava-alueen.

Vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vastaavat hoitajat on esitetty taulukossa 3 ja muut vastuuhenkilöt on esitetty taulukossa 4. Viimeisin päivitetty ilmoitus vastaavista hoitajista ja muista yhteyshenkilöistä on tehty viranomaisille 5.5.2017.

Yleistä toiminnasta

Biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista koskeva rajoitus astui voimaan 1. tammikuuta 2016. Rakennus- ja purkujätteiden osalta rajoitukset astuivat voimaan 1. tammikuuta 2020. Rajoitukset koskevat yli 10 prosenttia orgaanista ainesta sisältävää jätettä. HSY sai pitkällisen lupaprosessin jälkeen 25.10.2019 luvan vastaanottaa eräitä jätejakeita, joiden orgaanisen jätteen määrä ylittää edellä mainitun 10 prosenttia. Sijoitusrajoituksesta saa poiketa vain, jos jätteelle ei ole osoitettavissa loppusijoituksen korvaava käsittelymenetelmää. Poikkeus on voimassa 1.1.2024 saakka.

Vuonna 2020 ei otettu vastaaan ympäristöluvassa 25.10.2019 tarkoitettuja biohajoavia jätteitä.

Jätelain uudistus tuli 1.1.2020 voimaan ja se velvoittaa Materiaalitorin käyttöön sellaiset jätteiden haltijat, jotka tarvitsevat kunnan jätehuoltopalvelua vuodessa yli 2 000 euron arvosta.

Jätteen vastaanottoon liittyvät poikkeukselliset aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 17.3.

Jätteen vastaanottoon liittyvä seuranta ja tarkkailu toteutettiin jätteenkäsittelykeskuksen seurannan ja tarkkailun suunnitelman 29.6.2015, jota täydennetty 30.4.2016 (ESAVI:n päätös 31.3.2016) ja päivitetty 30.6.2017 mukaisesti.

Jätteen määrä

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan yhteensä 37 653 kuormaa (taulukko 5) sekä jätettä ja maata yhteensä 370 639 tonnia vuonna 2020 (taulukko 6). Vuoden 2019 määrään verrattuna jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottaman jätteen määrässä on vuonna 2020 tapahtunut muutosta +3,9 prosenttia. Taulukossa 6 on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotetut jätemäärät tonneina sijoituspaikoittain vuosina 2018–2020. Tarkemmat jätemäärätiedot vastaanottopaikoittain löytyvät taulukoista 7–17.

Ekomo-yritysten vastaanottamat jätemäärät löytyvät taulukosta 18.

Jätemäärän suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, ulos lähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja. Taulukon suoritteet on koostettu huomioiden vastaanotettu jäte sijoituspaikoittain.

Vastaanotettuja jätemääriä ja käsiteltyjä massoja on esitelty tämän raportin luvuissa 5–10 toiminnoittain ja Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotetut jätemäärät luvussa 11.

Jätteentuojien ja laadun valvonta

Vastaanotetun jätteen sisältöä ja laatua valvotaan. Näin varmistetaan, että eri käsittelyprosesseihin otetaan vastaan ainoastaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa sallittuja jätteitä. Syntypaikkalajittelun merkittävistä puutteista välitetään tietoa valvoville viranomaisille. Mikäli kuormantarkastuksessa osoittautuu, että jäte ei ole sopivaa sille aiottuun käsittelyyn, ohjataan ja/tai lastataan kuorma kuljettavaksi sopivaan käsittelypaikkaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jos jäte ei sovi käsiteltäväksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa esimerkiksi vaaralliseksi jätteeksi luokittelun vuoksi, ohjataan kuorma pois alueelta. Käännytetyistä kuomista tehdään ilmoitus sekä Espoon että sen kunnan ympäristöviranomaisille, josta kuorma on lähtöisin.

Vuoden 2020 aikana kuorma-autoliikenteen jätekuormien tarkastuksen yhteydessä kirjoitettiin tarkastuspöytäkirjoja yhteensä 283 kappaletta.

Puutteellisesti täytettyjä siirtoasiakirjoja oli 11 kappaletta, jätteen laatu- ja hinnanmuutoksia 188 kappaletta, asbestikuormiin liittyviä huomautuksia kahdeksan kappaletta, lajittelemattomia jätekuormia 13 kappaletta, peittämättömiä kuormia yksi kappale, kaluston korjauskehotuksia 16 kappaletta, siivousmaksuja 32 kappaletta sekä kyllästettyyn puuhun liittyviä huomautuksia 14 kappaletta (kuva 2).

Jätteenkäsittelykeskuksesta käännytettiin kokonaan pois kuusi jätekuormaa. Kuormia ei voitu vastaanottaa, koska jäte ei ollut käsittelykelpoista tai kaatopaikkakelpoisuuslausunto puuttui.

Ämmässuon Sortti-asemalle tuotujen jätteiden laadunvalvonta on esitetty tämän raportin luvussa 11.3.

Huolto ja korjaustoimet

Ämmässuon vaaka-asemalla on kuusi ajoneuvosiltaa. Vaa’oille suoritetaan vuosittain määräaikaishuollot ja kolmen vuoden välein tehdään määräaikaisvarmennukset. Syksyllä 2020 suoritettiin vaakasiltojen määräaikaishuolto.

Huollon aikana vaakasilloista tarkistetaan muun muassa seuraavat asiat: vaakasillan puhtaus, vaakasillan kulumat, vaakasillan kunto/taipuma, betonisillan päätyraudat, vaakakuopan kunto sekä antureiden kunto (sinetöinti).

Yleistä toiminnasta

Ämmässuon biokaasulaitoksessa ja kompostointilaitoksissa sekä niihin kuuluvilla kenttäalueilla käsitellään pääkaupunkiseudun erilliskerättyä biojätettä, Sortti-asemilla sekä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettua viherjätettä ja osa Suomenojan jätevedenpuhdistamolla syntyvästä jätevesilietteestä. Biojätteet sekä jätevesilietteet käsitellään laitosmaisesti. Osa viherjätteistä käytetään tukiaineina laitoskompostoinnissa, osa kompostoidaan kentällä sekä osa viedään energiahyödyntämiseen. Puu- ja kantohaketta saadaan tuotettua HSY:n omasta vastaanotetusta jätteestä tai ostetaan ylimääräisenä tukiaineena. Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyn lopputuotteena syntyy kompostia, jota käytetään seulottuna mullanvalmistuksen raaka-aineena tai maaparannusaineena maataloudessa. Biojätteen mädätyksestä syntyvä biokaasu hyödynnetään biokaasuvoimalassa sähkön ja lämmön tuotantoon.

Kompostointilaitoksen poikkeukselliset aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 17.3.

Biojätteen käsittelylaitoksen ja sen kaasunhyödyntämisyksikön tarkkailu ja seuranta toteutetaan tarkkailu- ja seurantasuunnitelman 4.6.2015, jota täydennetty 13.5.2016 (ESAVI:n päätös 31.3.2016) ja päivitetty 6.5.2020 lupahakemuksen yhteydessä, mukaisesti.

Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät

Vuosien 2018–2020 aikana käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät ja -jakeet on esitetty kuvassa 3 ja taulukossa 19. Biojätteet ja jätevesilietteet sekä osa eläinten kuivikkeista ja vieraslajikuormista käsitellään laitosmaisesti. Jätteenä Ämmässuolle toimitettu puu, kannot ja risut murskataan pääosin kompostien tukiaineeksi. Risuhaketta viedään myös ulos aluuelta energiahyödyntämiseen. Muut viherjätteet sisältävät enimmäkseen haravointijätettä ja pieniä määriä vieraslajikuormia. Muut viherjätteet sekä osa eläinten kuivikkeista kompostoidaan viherjätekentällä. Muutama biojätteen käsittelyyn toimitettu, ei kompostointiin soveltuvaa jätettä sisältävä, kuormia siirrettiin kompostointitoiminnan rejektin kanssa jätevoimalaan.

Taulukon 19 vastaanotettujen jakeiden lisäksi kompostointilaitoksen kentille otettiin vastaan sisäisenä siirtona 31,2 tonnia puuta, 88,9 tonnia kantoja sekä 30,3 tonnia risuja.

Viherjätteen käsittely

Viherjätettä, johon kuuluu muun muassa lehtiä, risuja, kantoja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevostallien kuivikkeet) vastaanotetaan viherjätekentällä. Viherjätteiden jakautuminen eri jakeisiin on kuvattu taulukossa 20. Risut ja kannot murskataan pääsääntöisesti multakentällä. Risuja murskattiin yhdeksän kertaa, pinnoittamatonta puuta 11 kertaa, kantoja kaksi kertaa ja lehtirisuja kaksi kertaa vuonna 2020. Mursketta käytetään tukiaineena laitoskompostoinnissa sekä viherjätteiden kompostoinnissa. Risuhaketta toimitettiin myös energiahyödyntämiseen.

Lehdet ja hevostallien kuivikkeet käsitellään viherjätekentällä kompostoimalla, tekemällä niistä pyöräkuormaajalla kompostiaumoja, joissa tukiaineena käytetään muun muassa seulonnasta syntyvää ylitettä. Kompostiaumoja käännetään aumankääntölaitteella noin kahden–kolmen viikon välein huhtikuun–joulukuun aikana. Kääntökautta voidaan jatkaa läpi talven, jos sää pysyy leutona. Kompostiaumat todetaan hygienisoituneiksi, kun niiden lämpötila on yhtäjaksoisesti ollut yli 55 °C astetta vähintään kahden viikon ajan. Aumoja kastellaan tarpeen mukaan ja niiden sisälämpötiloja seurataan etäluettavilla lämpötila-antureilla.

Joulukuun 2020 lopussa viherjätekentällä oli noin 2 800 tonnia viherjätekompostia ja käsittelemätöntä viherjätettä varastoitiin viherjätekentällä noin 4 800 tonnia.

Laitosmainen käsittely

Biojätteen käsittely

Biojäte käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa biokaasulaitoksen ja kompostointilaitoksen muodostamassa yhtenäisessä prosessissa, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Tämän osavirtamädätykseksi kutsutun käsittelytavan ansiosta saadaan tehokkaasti talteen biojätteen sisältämä energia biokaasuna ja palautetaan kompostina takaisin kiertoon humus sekä arvokkaat ravinteet, kuten fosfori ja typpi. Samalla biojätteen käsittelyn hajuhaitat ja jätevesipäästöt vähenevät. Biokaasulaitos tuottaa noin 200 kuutiota biokaasua mädätettyä biojätetonnia kohden.

Kuvassa 4 on esitetty biojätteen käsittelyn prosessikaavio. Biojätteen ja eläinten kuivikkeiden sijoituskohteet ja käsittelymäärät on esitetty taulukossa 21. Taulukossa 22 on esitetty kompostointilaitokseen ja biokaasulaitokseen liittyvät tärkeimmät parametrit vuodelta 2020.

Biokaasulaitoksessa syntyvä kaasu on hyödynnetty biokaasuvoimalassa, jossa kaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Tästä on kerrottu tarkemmin kappaleessa 5.6.

Vastaanotettu biojäte murskattiin ja seulottiin kompostointilaitoksessa. Hieno biojätejae syötettiin biokaasulaitoksen mädätysreaktoreihin. Vuonna 2020 mädätykseen meni noin 43 prosenttia kaikesta vastaanotetusta biojätteestä. Biojätettä mädätettiin keskimäärin kolme viikkoa ennen kuin se poistettiin reaktoreista. Mädätetty biojäte eli mädäte, seulonnasta syntynyt karkea biojäte sekä tukiaineet (risu-, puu- ja kantomurske, kierrätyskomposti sekä kompostin seulontaylitteet) sekoitettiin keskenään, jonka jälkeen massa syötettiin kompostointitunneliin. Tunnelikompostoinnin ensimmäinen vaihe kesti noin yhdeksän vuorokautta. Vuonna 2020 tehtiin 458 ensimmäisen vaiheen tunnelitäyttöä. Sen jälkeen osa kompostista kierrätettiin takaisin esikäsittelyyn tukiaineeksi. Ensimmäisen kompostointivaiheen jälkeen komposti seulottiin ja hieno jae siirretiin seuraavaan tunneliin, jossa varmistettiin panoksen hygieenisyys. Tämä vaihe kesti keskimäärin seitsemän vuorokautta. Vuonna 2020 syntyi 101 hygienisoitua panosta. Hygienisoituneiden panosten jälkikypsytys vanhassa kompostointilaitoksessa kesti keskimäärin 17 vuorokautta, jonka jälkeen ne siirrettiin kentälle aumakompostointiin.

Seulonnasta syntyvästä karkeasta jakeesta eroteltiin ennen kierrätystä biojätteen mukana tullutta, kompostointiin kelpaamatonta vierasainetta. Vuonna 2020 tämä eroteltu määrä oli noin 4 332 tonnia. Rejekti toimitettiin energiahyötykäyttöön Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan. Materiaalihyötykäyttöön toimitettiin sekapeltiä, prosessista eroteltua metallia ja kompostointilaitoksien rikkimenneitä osia yhteensä noin 64 tonnia.

Tukiainehallissa kuivataan erilaisia kompostoinnin tukiaineina käytettäviä massoja, kuten kierrätysylitettä, kenttäylitettä, risuhaketta ja kantohaketta. Lisänä kuivatuksessa voidaan käyttää myös kuivaa puuhaketta, joka parantaa ilman kulkua massassa. Halliin mahtuu kaikkiaan viisi koko hallin pituista tukiaineaumaa. Kutakin aumaa kuivataan puhaltamalla aumojen alle lämmitettyä ilmaa. Ilman puhallusta ja lämmitystä voidaan säätää automaation avulla. Vuoden 2020 aikana tukiainehallissa kuivattiin kaikkiaan vähän yli 18 000 tonnia hakemateriaaleja kompostoinnin tukiaineiksi. Tämän lisäksi kompostointilaitoksella lisättiin suoraan prosessiin puhdasta puuhaketta noin 5 500 tonnia.

Jätevesilietteen käsittely

Jätevesilietettä kompostoitiin syksystä 2020 alkaen biokompostin seassa. Vanhassa kompostointilaitoksessa yhteiskompostointi kesti keskimäärin 17 vuorokautta ja sen jälkeen sitä jälkikypsytettiin ulkona jälkikypsytyskentällä. Tukiaineina kompostoinnissa käytettiin kompostien seulonnan yhteydessä syntynyttä seulaylitettä, risuhaketta ja puuhaketta sekä prosessista kiertotukiaineeksi otettua kompostiseosta. Tunnelipanoksia kompostoitiin 46 kappaletta, joista kentälle hygienisoituina päätyi 30 kappaletta. Vuonna 2020 vanhassa kompostointilaitoksessa käsiteltiin yhteensä noin 2 719 tonnia jätevesilietettä. Lisäksi syötettiin 380 tonnia jätevesilietettä biojätteen mädätykseen rikkivedyn sidontaan.

Kompostin jälkikypsytys

Sekä biojäte- että jätevesilietekompostit siirretään laitoskäsittelyn jälkeen pyöräkuormaajilla jälkikypsytyskentälle jälkikompostoitumaan. Jälkikompostoitumisvaiheen aikana komposteja ilmastetaan mekaanisesti kääntämällä. Kompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella vuonna 2020 yhteensä 13 kertaa. HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa www.hsy.fi/ammassuo sekä Hopealuoti- ryhmätekstiviestipalvelun (katso tämän raportin luku 23.3) kautta kompostointiaumojen käännöstä. Jälkikypsytysvaiheen aikana kompostiaumoja kasteltiin tarvittaessa kierrätetyllä kenttävalumavedellä.

Vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen kompostia jälkikypsytettiin aumoissa keskimäärin 3–8 kuukautta ennen kuin kompostin todettiin olevan tarpeeksi kypsää seulottavaksi. Seulotusta kompostista muodostettiin eriä, joista lähetettiin näyte Ruokaviraston hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon. Lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävää kompostia käytettiin pääasiallisesti mullan valmistuksen raaka-aineena.

Biokaasun hyödyntäminen

Biokaasuvoimala tuottaa sähköä ja lämpöä biokaasulaitoksessa muodostuvasta biokaasusta (katso taulukko 22). Biokaasuvoimalassa on kaksi 1,56 MW:n moottoria, joita käytettiin vuorotellen. Moottoreiden pakokaasusta otetaan energia talteen ORC-yksikön avulla. Biokaasuvoimalassa tuotettu lämpö johdettiin aluelämpöverkkoon ja käytettiin muun muassa biojätteen käsittelylaitosten ja prosessien lämmitykseen.

Biokaasuvoimalan käyntitunnit olivat vuonna 2020: moottorille 1; 4 330 h, moottorille 2; 4 306 h ja ORC:lle 7 268 h. Sähköä biokaasuvoimala tuotti 10 959 MWh (sähkön bruttotuotanto) ja sen tuottamaa lämpöä hyödynnettiin alueella kaikkiaan 9 389 MWh.

Prosessien tarkkailu

Laitosmaisen käsittelyn aikana biojätteen käsittelyparametreja seurataan ja varmistetaan kompostin kypsyminen sekä hygieenisyysvaatimusten täyttyminen. Käsittelyn aikana tehdyt toimenpiteet, hygienisointi- ja näytetulokset kirjataan ylös. Laitosprosessia seurataan tietokoneelta ja tulokset tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin. Hygienisointivaiheen toimivuutta tarkasteltiin omavalvontasuunnitelman mukaisesti näytteenotoilla molemmilla kompostointilaitoksilla vähintään kerran kuukaudessa. Biojätettä käsittelevästä kompostointilaitoksesta otettiin 13 omavalvontanäytettä ja jätevesilietettä käsittelevästä kompostointilaitoksesta 15 omavalvontanäytettä. Kuukausittaisissa omavalvontanäytteissä ei ollut E. colia yli 1000 mpn/g eikä niissä todettu salmonellaa.

Biokaasulaitoksen toimivuutta seurataan ottamalla näytteitä mädätetystä biojätteestä eli mädätteestä ja syntyneestä biokaasusta. Vuonna 2020 mädätenäytteitä otettiin neljä kertaa ja biokaasunäytteitä kolme kertaa. Prosessin toimivuuden kannalta mädätenäytteistä seurattiin muun muassa haihtuvien orgaanisten happojen ja alkaliniteetin suhdetta (VOA/TIC) ja pH-arvoja. Biokaasun keskimääräinen metaanipitoisuus oli 59 prosenttia.

Jälkikompostointivaiheessa kompostien lämpötiloja tarkkaillaan etäluettavien antureiden avulla. Luovutettavista komposteista otetaan näytteet, jotka lähetetään Ruokaviraston hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon analysoitavaksi. Luovutusvalmiit kompostierät nimetään yksilöllisellä erätunnisteella. Ruokaviraston toimesta otettiin kompostin laadun ja kypsyyden valvontanäytteet 27.5.2020.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Alkuvuodesta 2020 oli laitehäiriöitä esikäsittelyssä rottien syötyä kaapeleita poikki. Vanha prosessissa oleva tuuliseula oli useasti häiriöllä. Laite tullaan uusimaan vuoden 2021 aikana.

Ylitekasassa oli kytöpaloja 16.1.–21.1.2020 ja 9.11.2020.

Kompostointilaitoksen esikäsittelyssä kuljetin oli rikki 26.1.–13.3.2020.

Täyttölaitteen (TEG) kaapelikelauksen sähkömoottori oli häiriöllä 10.1.–19.2.2020.

Limoneenin suodatuslaitteistoa asennettiin koekäyttöön 2.7.2020. Kyseisen laitteiston oli tarkoitus suodattaa kaasussa oleva limoneeni pois ja hyötykäyttöön. Koetta jatkettiin koko syksy, kun alkuperäinen laitteisto todettiin kapasiteetiltaan liian pieneksi. Asennuksen yhteydessä kaasua jouduttiin laskemaan ylipaineventtiilistä ulos.

Toinen biosuodattimen jälkeinen piippupuhallin rikkoutui 17.8.2020. Kyseisen laitteen toimitusaika oli hyvin pitkä ja se saatiin kuntoon vasta alkuvuodesta 2021. Tämä rikkoutuminen ei vaikuttanut kuitenkaan päästöihin, näitä tarkkailtiin säännöllisesti mittaamalla ammoniakkia piipun juurelta.

Moottoreiden häiriön vuoksi jouduttiin biokaasua soihduttamaan 17.11.2020. Myös biokaasuvoimalan ORC-laitteisto oli poissa käytöstä marraskuussa häiriöiden vuoksi.

Marraskuun lopusta biokaasulaitoksen syöttökauhan automaatio meni häiriölle rottien syötyä kaapeleita. Biojätettä jouduttiin syöttämään 6.11.2020, 24.11.2020, 5.12.2020 ja 6.12.2020 käsikäytöllä annostelulaitteistoon.

Kaasuputkessa havaittiin halkeama ja vuoto 10.12.2020. Se paikattiin 11.12.2020 väliaikaisesti, jolloin kaasut poltettiin soihdussa väliaikaisesti moottorin sammuttua ja reaktorista kaasut jouduttiin johtamaan ylipaineventiilistä ilmaan.

Kompostointilaitoksessa aloitettiin esikäsittelytilan lattian korjaus ja biojätteen vastaanotto siirrettiin vanhaan kompostointilaitokseen 28.12.2020.

Huolto- ja korjaustoimenpiteet

Bio- ja jätevesilietteen käsittelylaitoksien laitteiden määräaikaishuollot suoritettiin käyttöohjeiden mukaisesti. Laitoksissa ei tehty huoltotoimenpiteitä, jotka olisivat aiheuttaneet laitoksien olennaisia käyttökatkoksia.

Täyttölaitteen kaapelikelauslaitteen sähkömoottori huolto/vaihto tehtiin 18.–19.2.2020.

Esikäsittelylaitteistossa tehtiin nousuhihnan remontti 26.2.–13.3.2020.

Ruuvikuljettimeen vaihdettiin kulutuspaloa 1.–5.7.2020.

20H15-ruuvin vaihto mädätyksen syöttöön tehtiin 8.–9.7.2020.

Kompostointilaitoksen esikäsittelytilan lattian korjaus aloitettiin 28.12.2020.

Päästötarkkailu

Ilma

Ilmanlaatua tarkkaillaan biojätteen käsittelyn ympäristöluvan (Nro 192/2014/1 Dnro ESAVI/125/04.08/2011) mukaisesti kompostointilaitoksen biopesurilla, vanhan kompostointilaitoksen happopesurilla sekä laitoksien biosuotimilla vähintään kerran vuodessa. Hajupäästömittaukset toteutettiin 16.9.2020 ja 17.–18.9.2020 (liite 2 ja 3).

Yhteenveto laitosten analyysituloksista esitetään taulukossa 23 ja yksittäiset analyysitulokset löytyvät tämän raportin liitteistä 2 ja 3.

Biojätteen käsittelyn ympäristöluvan 8.10.2014 lupamääräyksen A.14. mukaan puhdistuslaitteistoilla on saavutettava vuosikeskiarvona mitaten poistokaasun ammoniakkipitoisuuden ja hajuyksiköiden (ouE) 90 prosentin reduktio tai poistoilman hajupitoisuuden on oltava alle 2 500 ouE/m³ ja ammoniakkipitoisuuden on oltava alle 5 ppm.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ilmanlaadun sekä hajujen tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.2 ja liitteessä 4.

Biojätteen käsittelyn aiheuttamien hajuhaittojen vähentämiseksi on toimintasuunnitelma ja sitä toteutettiin toimintasuunnitelmaan kirjatun aikataulun mukaisesti.

Vesi

Kompostointikenttien hulevedet johdetaan tasausaltaisiin TAL2 ja TAL8. Altaiden vesien laatua tarkkaillaan sähkönjohtavuusmittauksilla. Altaista vesi johdetaan joko viemäriverkkoon tai käytetään teknisenä vetenä, esimerkiksi kompostien kastelussa.

Biojätteen käsittelylaitoksien yhteinen jäteveden tarkkailupiste sijaitsee vanhan kompostointilaitoksen takana sijaitsevassa neutralointipisteessä. Jäteveden laatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. HSY:n jäte- ja vesihuollon välinen teollisuusjätevesisopimus päivitettiin 18.3.2019. Aikaisemman sopimuksen tavoin myös päivitetyssä sopimuksessa on asetettu raja-arvot viemäriin johdettavalle vedelle.

Vanhan kompostointilaitoksen takana olevan jätevesipumppaamosta (neutralointiasema) viemäriin johdettiin vuonna 2020 yhteensä 3 900 m³ jätevettä. Vuoden 2020 näytteenottojen analyysitulokset ovat tämän raportin liitteessä 5.

Biojätteen käsittelyn kaasun hyödyntämisestä syntyvän jäteveden keskimääräinen laatu vuosina 2018–2020 on esitetty taulukossa 24. Biojätteen käsittelyssä kompostointilaitoksessa syntyvän veden (prosessiveden) keskimääräinen laatu vuosina 2018–2020 on esitetty taulukossa 25.

Vanhan kompostointilaitoksen takana olevan jätevesipumppaamon (neutralointiaseman) veden keskimääräinen laatu vuosina 2018–2020 on esitetty taulukossa 26. Pumppaamossa yhdistyvät sekä kompostointilaitoksen että vanhan kompostointilaitoksen viemäriin menevät jätevedet.

Parametrille, millä minimi ja maksimi arvot samat, ei saatu toista analyysitulosta.

Biojätteen käsittelyn ympäristöluvan määräyksen D.10. ja Uudenmaan ELY-keskuksen 5.11.2018 antaman kannanoton UUDELY/5274/2015 mukainen biojätteen käsittelyn vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden tutkimus on toimitettu Uudenmaan ELY-Keskukselle ja Espoon sekä Kirkkonummen ympäristöviranomaisille 9.7.2019. Selvityksessä todettiin, että mitatut pitoisuudet olivat pieniä ja metallien pitoisuudet alittivat muun muassa teollisuusjätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot. Myös ympäristönlaatunormitason ylittäneen PAH-yhdisteen (bentso(g,h,i)-peryleenin) ja ftalaattien (DEHP ja DBP) pitoisuudet olivat niin alhaisia, että sekoittumisolosuhteet huomioiden ei ympäristönlaatunormitason ylittäviä pitoisuuksia aiheudu purkuvesistössä merialueella. Kaikki biojätteen käsittelyn alueella muodostuvat vedet johdetaan tasausaltaisiin (TAL1 ja TAL11) ja edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.3 ja liitteessä 6.

Melu

Biojätteen käsittelylaitoksen melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (katso tämän raportin luku 19.6 ja liite 7).

Haittaeläimet

Jyrsijöitä torjuttiin sekä myrkyttämällä että pyydyksillä vuonna 2020 (liite 23). Biojätteen käsittelytoiminnon rakennuksiin sekä sisälle että rakennuksien ulkopuolelle on sijoitettu myrkkysyöttejä, jotka tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Tuholaistorjuntatarkastukset tehtiin kuukausittain. Rottien torjunnassa käytettävällä vaahdotuksella pyrittiin estämään muun muassa kaapelivaurioita.

Kärpäsmyrkytyksiä suoritettiin kahden viikon välein helmi–marraskuussa vuonna 2020 (liite 23). Torjunta tehtiin ruiskuttamalla ja aineina käytettiin pyretriinin ja piperonyylibutoksidin liuosta sekä deltametriini-liuosta. Lisäksi on otettu käyttöön Imidaklopridi, joka on maalityyppinen kärpästen torjunta-aine.

Kemikaalit

Vanhassa kompostointilaitoksessa käytettiin väkevää rikkihappoa (93 %) ja lipeää (50 %). Vahvaa rikkihappoa on käytetty 28 tonnia poistoilmapesureissa ammoniakin poistoon ja tonni lipeää on käytetty jätevesien pH:n neutralointiin.

Biokaasuvoimalassa kului moottoriöljyä 12 205 litraa vuonna 2020.

Valmiin kompostin käyttö

Kentällä kypsytetty komposti seulotaan 10 mm:n palakokoon ja luovutetaan jatkojalostukseen mullanvalmistukseen sen ollessa tarpeeksi kypsää. Vuonna 2020 luovutettujen kompostien määrät ja ravinteet on esitetty taulukossa 27.

Multatuotanto

Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksessa valmistetaan kolmea erilaista multatuotetta: bio-, viher- ja inframultaa. Multien raaka-aineina käytetään biojäte-, liete- ja/tai viherjätekompostia sekä kiviainesta ja turvetta. Vuonna 2020 inframultaa valmistettiin noin 1 620 tonnia.

Yleistä toiminnasta

Pilaantuneiden maiden käsittelylaitos (PIMA-halli ja -kenttä) sijaitsee kompostointilaitosten eteläpuolella. Varsinaiset käsittelytoiminnot toteutetaan PIMA-hallissa; PIMA-kentällä välivarastoidaan pilaantuneita maita tarvittaessa.

Syyskuun puolivälissä 2019 alkanut PIMA-toiminnon varautuminen muutaman isomman kohteen vastaanottoon jatkui suurimman osan vuotta 2020, mistä johtuen pilaantuneiden maiden puhdistuspalvelua ei juurikaan pystytty tarjoamaan muille käsittelyä edellyttäville uusille kohteille (lukuun ottamatta akuuttien vahinkojen pilaamia maaeriä). Kohteet eivät kuitenkaan edenneet aikataulussa, eivätkä etukäteen arvioidut massamäärät toteutuneet. Kesän aikana PIMA-kenttää kolmelta suunnalta ympäröinyt liimakiveys korvattiin vesitiiviiksi perustetulla, puskunkestävällä betoniseinämällä.

Raportointijaksolla pilaantuneiden maiden käsittelyt tehtiin 29.4.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Maa-ainesten käsittelysuunnitelmat -asiakirjassa esitetyn mukaisesti, ja pilaantuneita maita esikäsiteltiin/käsiteltiin kuivattamalla, välppäämällä ja eriä yhdistämällä. PIMA-toiminnon ilmapäästöjä seurataan 27.2.2015 päivitetyn HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt -seurantasuunnitelman mukaisesti. PIMA-toiminnon vesiä tarkkaillaan 30.8.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma -asiakirjassa esitetyn mukaisesti. Edellä mainittujen kolmen PIMA-asiakirjan sisältö on esitetty tiivistettynä 30.6.2017 päivitetyssä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue, Seurannan ja tarkkailun suunnitelma -tarkkailuohjelmassa.

Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen

Vuonna 2020 vaarattomaksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita otettiin vastaan yhteensä noin 18 201 tonnia ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita yhteensä noin 1 373 tonnia. Edellä mainituista vaarattomaksi jätteeksi luokitelluista pilaantuneista maista Jätteen jalostus -toiminto vastaanotti yhteensä 4 017 tonnia jätteiden poiserottelua ja kuormantarkastuksia varten. Loput vastaanotetuista vaarattomaksi jätteeksi luokitelluista pilaantuneista maista hyödynnettiin suoraan sellaisenaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilla (11 935 tonnia) tai otettiin käsiteltäviksi PIMA-hallille (2 249 tonnia).

Aikaisempina vuosina käsittelyä edellyttäneiden pilaantuneiden maiden suhteellinen osuus kaikista vuosittain vastaanotetuista pilaantuneista maista on ollut noin 30–50 % (kuva 5 ja taulukko 28). Vuonna 2020 käsittelyyn vastaanotettujen pilaantuneiden maiden määrä (noin 3 621 tonnia) väheni noin 35 % edellisvuoteen verrattuna. Väheneminen johtui PIMA-toiminnon varautumisesta muutaman isomman kohteen vastaanottoon, mistä johtuen muita käsittelyä edellyttäviä uusia kohteita ei vastaanotettu lainkaan suurimman osan vuotta (lukuun ottamatta akuuttien vahinkojen pilaamia maaeriä). Kohteet eivät kuitenkaan edenneet aikataulussa, eivätkä etukäteen arvioidut massamäärät toteutuneet. Kaikista vuonna 2020 käsittelyyn ohjautuneista pilaantuneista maista valtaosa oli pilaantunut öljyhiilivedyillä. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat olivat muutamaa kohdetta lukuun ottamatta akuuttien öljyvahinkojen pilaamia.

Aikaisemmilta vuosilta käsittelyyn vuodelle 2020 siirtyi / käsittelyssä vuonna 2020 jatkoi noin 3 323 tonnia pilaantuneita maita. Vuoden 2020 aikana käsitellyistä maa-aineksista (7 535 tonnia) siirrettiin hyödynnettäväksi loppusijoitusalueelle 6 632 tonnia ja vanhalle kaatopaikalle 405 tonnia. Viime vuosina valtaosa käsitellyistä maa-aineksista on hyödynnetty loppusijoitusalueella (kuva 6 ja taulukko 29). Tarkastelujakson lopussa käsittelyssä olevien (käsittelyä odottavat, käsittelyssä olevat ja käsitellyt) pilaantuneiden maiden yhteismäärä oli noin 3 086 tonnia.

Varsinaisen PIMA-käsittelyn lisäksi Jätteen jalostus -toiminto käsitteli PIMA-kentällä viisi jätepitoista, pilaantunutta maaerää (yhteensä noin 3 677 tonnia).

Prosessi- ja laitehäiriöt

PIMA-toiminnossa ei raportointijaksolla ollut normaalista poikkeavaa toimintaa.

Päästötarkkailu

Ilma

PIMA-toiminnon ilmapäästöjä seurataan 27.2.2015 päivitetyn HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt -seurantasuunnitelman mukaisesti.

PIMA-hallin yleisilmanvaihto on ollut raportointijaksolla suunnitellusti päällä, lukuun ottamatta muutaman päivän seisokkeja kompostointilaitoksen ulkoaumojen kääntöjen aikana (tuloilmakoneiden esisuodattimien ennenaikaisen tukkeutumisen estämiseksi).

Vuonna 2020 käsittelyssä ei ollut VOC-yhdisteillä pilaantuneita maaeriä, eikä muilla haitta-aineilla pilaantuneita maa-aineksia ollut tarpeen ilmastaa koneellisesti, joten VOC-hallin ilmanvaihtoa ei käytetty maiden käsittelyssä. Näin ollen ei päästömittausaineistoakaan kertynyt.

Vesi

PIMA-käsittelystä viemäriin johdettavan veden tarkkailu on vuoden 2014 alusta lähtien toteutettu 30.8.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma -asiakirjassa esitetyn mukaisesti.

HSY:n jäte- ja vesihuollon välinen teollisuusjätevesisopimus päivitettiin 18.3.2019. Aikaisempien sopimusten tavoin myös päivitetyssä sopimuksessa on asetettu raja-arvot viemäriin johdettavalle vedelle.

PIMA-käsittelyn vesientarkkailun keskimääräiset tulokset vuosilta 2018–2020 on esitetty taulukoissa 30 (jokaisella näytteenottokerralla analysoitavat parametrit) ja 31 (tarvittaessa analysoitavat parametrit). Vuoden 2020 näytteenottojen analyysitulokset ovat tämän raportin liitteessä 8.

Yleistä toiminnasta

Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on yhteensä yli 40 hehtaaria pinnoitettuja ja viemäröityjä kenttiä eri hyötykäyttötarkoituksia varten. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella jätteiden käsittelyyn ja välivarastointiin tarkoitetut kentät ovat asfalttipintaisia (liite 9). Asfalttina on käytetty kumibitumivaluasfalttia ja tiiivisasfalttibetonia. Osalla kentistä on lisätiivistysrakenteena maabentoniittikerroksia ja HDPE-tiivistyskalvo.

Kenttien vedet johdetaan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja pumpataan HSY:n viemäriverkkoon. Kenttärakenteiden kuntoa seurataan säännöllisesti tehtävillä kierroksilla ja kaksi kertaa vuodessa suoritettavien turvallisuuskävelyiden yhteydessä.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sisäiseen käyttöön on otettu loppuvuodesta 2019 karttapalvelu, joka on tehty avoimen lähdekoodin Oskari-ohjelmistolla kuten HSY:n avoin karttapalvelukin. Ämmässuon karttapalvelun tiedot ovat käytettävissä ainoastaan HSY:n verkossa erillisillä käyttäjätunnuksilla. Karttapalvelun avulla saadaan kerättyä alueella yleisesti tarvittavia paikkatietoja yhteen palveluun ja näin helpotettua sijaintitiedon jakamista esimerkiksi massoihin, turvallisuuteen ja vesienhallintaan liittyen.

Jätteen käsittelyyn kentillä liittyvä tarkkailu ja seuranta toteutettiin jätteenkäsittelykeskuksen seurannan ja tarkkailun suunnitelman 29.6.2015, jota täydennetty 30.4.2016 (ESAVI:n päätös 31.3.2016) ja päivitetty 30.6.2017 mukaisesti. Suunnitelma sisältää tiivistetysti myös aiemmin tehdyn kuonan käsittelyyn liittyvän jätteenpolton kuonan käsittely Ämmässuolla: näytteenotto- ja testaussuunnitelma 19.5.2015.

Maa-aines

Kiviainespitoinen jäte

Jätepitoisia maa-aineksia vastaanotettiin käsiteltäväksi 27 779 tonnia, joka oli 10 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajanjaksona vastaanotetusta määrästä. Sisäisiä maa- ja jätekuormia on käsitelty 743 tonnia. Katujen puhdistusjätettä vastaanotettiin yhteensä 1 746 tonnia, joka oli 41 prosenttia vähemmän kuin edelisenä vuonna. Maa-ainekset seulottiin ja niistä poistettiin jätteet. Yli 150 mm:n kokoinen ylitekiviaines ja betoni murskattiin. Maa-aines hyödynnettiin loppusijoitusalueen pintarakenteissa.

Kuorma-autosta rikkoontui hydrauliletku tyhjennyksen yhteydessä vastaanottokentällä 9.10.2020. Öljy imeytettiin ja poistettiin kentältä.

Kuorma-autosta rikkoontui hydrauliletku laajennusalueella maiden vastaanottopaikalla 31.8.2020. Öljy imeytettiin ja poistettiin maasta vuodon päätyttyä.

Kiviainespitoinen liete

Kiviainespitoista lietettä vastaanotettiin käsiteltäväksi noin 1 319 tonnia, joka oli 3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajanjaksona vastaanotettu määrä. Säiliöautolla tuleva kiviainespitoinen jäte vastaanotettiin kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysaltaaseen. Kiviainespitoinen liete hyödynnettiin kaatopaikkarakenteissa.

Säiliöautolla kiviainespitoista vettä tuovalta autolla rikkoontui hydrauliletku kuormaa tyhjennettäessä 22.12.2020. Öljy imeytettiin ja poistettiin kentältä.

Vieraslajipitoinen maa-aines

Jätteenkäsittelykeskuksen alueella edellisenä vuonna aloitettua koetoimintaa, jonka tarkoituksena on selvittää parhaat työmenetelmät vieraslajikasveja sisältävien maa-aineskuormien käsittelyyn, jatkettiin. Vieraslajikasveja sisältäviä maa-aineskuormia on vastaanotettu pääkaupunkiseudun alueelta. Maa-aineksia vastaanotettiin 2 916 tonnia, mikä oli 120 % enemmän kuin edellisenä vuonna.

Maa-aineskasoista on kaivinkoneen lajittelukouralla poistettu kokonaisia kasvustoja. Kaivinkoneen välppäkauhalla on poistettu kiviä, juuria ja oksia maa-aineksen seasta. Vieraslajikasvien juurenpalat puhdistetaan maa-aineksen joukosta seulomalla. Kasvilajien osat haketetaan ja hyödynnetään kompostoinnin tukiaineena. Puhdistetut maa-ainekset hyödynnetään kaatopaikan pintarakenteissa.

Rakennuskiviaines

Yli 150 mm:n betonia vastaanotettiin 2 958 tonnia. Sortti-asemien ja rakennustoiminnan betonipitoista kiviainesjätettä vastaanotettiin 11 872 tonnia. Materiaalit otettiin vastaanottokentälle käsiteltäväksi. Ne murskattiin ja käytetään kaatopaikkarakenteissa. Betonia vastaanotettiin noin 41 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja Sortti-aseman betonia vastaanotettiin 10 770 tonnia, joka on 2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Betonikappaleet murskataan. Betoniraudat erotetaan betonikappaleiden esikäsittelyssä ja murskauksen jälkeen kouralla sekä magneettierottimella. Raudat toimitetaan hyödynnettäväksi.

Asfaltti

Asfalttia vastaanotettiin 4 594 tonnia. Oman toiminnan osuus oli 314 tonnia. Määrä oli 12 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Asfaltti pääosin murskataan ja hyödynnetään loppusijoitusalueen liikenne- ja vastaanottopaikkojen kunnossapidossa. Asfalttirouhetta käytettiin muun muassa jätteenkäsittelykeskuksen hiekkateiden pinnoittamisessa pölyämisen vähentämiseksi.

Kipsi

Kipsiä vastaanotettiin lajittelukatokseen 84 tonnia. Kipsi toimitettiin jatkojalostukseen.

Pinnoitettu puu

Pinnoitettua puuta vastaanotettiin 4 847 tonnia, josta sisäisesti jätteen lajittelusta muodostui 109 tonnia puuta. Kokonaispuumäärä lisääntyi 17 prosenttia edellisen vuoden määrästä. Valtaosa pinnoitetusta puusta on Sortti-asemilta erilliskerättyä puuta. Puu murskattiin ja toimitettiin polttoaineeksi.

Puumursketta hakevalta yhdistelmäajoneuvolta rikkoontui perävaunun kannen hydrauliletku 15.12.2020. Öljy imeytettiin imeytysaineeseen ja poistettiin kentältä.

Lajiteltava jäte

Lajiteltavaa jätettä vastaanotettiin lajittelukatokseen ja välivarastoon 9 848 tonnia.

Lajittelukatoksen jäte lajiteltiin materiaalinkäsittelykoneella. Jätettä tuli 25 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Jätteistä lajiteltiin poltettavaa jätettä 8 577 tonnia, metallia 281 tonnia, betonia 264 tonnia, puuta 99 tonnia, kantoja 23 tonnia, kipsiä 84 tonnia, loppusijoitettavaa jätettä 140 tonnia, asfalttia 52 tonnia, SER 9,4 tonnia, kylmälaitteita 2,2 tonnia, auton renkaita 7,7 tonnia, kyllästettyä puuta 2,7 tonnia ja maa-aineksia 8,9 tonnia.

Jätteen lajittelusta muodostunut kiviainesrejekti varastoidaan kentällä ja kerran vuodessa murskataan ja erotellaan polttoon kelpaava osuus energiahyödynnettäväksi.

Poltettava jäte toimitettiin jätevoimalaan, metalli hyötykäyttöön ja kiviainesjäte käytetään kaatopaikkarakenteissa.

Vaihtolava-autosta rikkoontui hydrauliöljyletku kuormaa tyhjennettäessä lajittelukentällä 21.2.2020. Öljy poistettiin kentältä vuodon päätyttyä.

Kuona

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalassa syntyvän kuonan vastaanotto jätteenkäsittelykeskukseen aloitettiin 3.4.2014. Kuona vastaanotetaan laajennusalueen S2-alueen kuonakentälle. Kuona varastoidaan ja ikäännytetään kasoissa ja se käsitellään 30 000–80 000 tonnin erissä.

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan vuonna 2020 yhteensä 70 125 tonnia. Kuonan tehostettua käsittelylaitteistoa testattiin 29.6.–7.7.2020 ja varsinainen käsittely tehtiin viikoilla 32–44. Kuonaa käsiteltiin yhteensä 50 606 tonnia.

Magneettinen metalli toimitetaan metallinkierrättäjälle Suomeen, joka jalostaa siitä uusioraaka-ainetta. Käsittelyurakoitsija toimittaa ei-magneettisen metallin jatkojalostettavaksi, jossa siitä erotellaan alumiini, kupari ja muita jalometalleja uudelleen käytettäväksi.

Kuonien käsittelyprosessissa mineraaliainekset seulotaan eri raekokoihin ja niistä otetaan osanäytteet MARA-kelpoisuuden määritystä varten. Kaikki vuonna 2020 syntyneet mineraaliaineserät ovat MARA-kelpoisia vähintään päällystettyihin väyliin sekä teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteisiin. Mineraaliaineksilla korvataan neitseellisiä maa-aineksia hyödyntämällä niitä kaatopaikan ja kenttäalueiden rakenteissa sekä sideaineena tuhkan stabiloinnissa. Vuonna 2020 kuonan mineraaliaineksia on käytetty noin 91 000 tonnia muun muassa molempien kaatopaikkojen tiiviskerroksen alapuolisissa rakenteissa ja R1-alueen uuden materiaalinkäsittelykentän pohjarakenteissa. Mineraaliainesta on toimitettu myös toiselle jätehuoltolaitokselle noin 11 000 tonnia kaatopaikkarakenteissa hyödynnettäväksi. Kuonan vastaavuustestausraportti, jossa todetaan jakeiden olevan tavanomaista jätettä ja laadultaan perusmäärittelyä vastaavaa, on tämän raportin liitteenä 10.

Kuonan mineraaleja muodostui viittä eri jaetta 0–50 mm:n väliltä. Jakeita muodostui 41 442 tonnia. Yli 50 mm:n kokoinen jae murskattiin pienemmäksi ja käsitellään seuraavana vuonna uudestaan. Kuonan mineraaleja käytetään kenttä- ja kaatopaikkarakenteissa.

Tämän raportin luvussa 22.2 on kerrottu HSY:lla käynnissä olevista projekteista, joissa selvitetään kuonan hyödyntämismahdollisuuksia.

Kuonan vastaanoton poikkeukselliset aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 17.3.

Hävityskuormat

Hävityskuormat ohjataan Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan.

Raadot

Kuolleita eläimiä toimitettiin käsiteltäväksi 5,1 tonnia. Raadot vastaanotettiin kannelliselle vaihtolavalle. Raatojen valtakunnallinen käsittelijä nouti eläimet käsiteltäväksi Honkajoen käsittelylaitokseen.

Renkaat

Renkaita muodostuu pääasiassa jätteiden lajittelussa. Renkaat kerätään vaihtolavalle, josta tuottajayhteisö noutaa renkaat jatkokäsittelyyn. Renkaita toimitettiin vuoden aikana jatkokäsittelyyn noin 7,7 tonnia.

Bio- ja puutarhajäte

Bio- ja puutarhajätteen käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 5.

Pilaantuneet maat

Pilaantuneiden maiden käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 6.

Jätteen palaus

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan huoltoseisokit olivat 18.5.–13.6.2020 ja 21.9–16.10.2020. COVID19-pandemiasta johtuen huoltoseisokit pidettiin keväällä ja syksyllä. Keväällä jätevoimalan kaikkiin huoltoihin ei saatu työntekijöitä ulkomailta. Jätettä tuli paalaukseen keväällä 12 708,8 tonnia ja syksyllä 14 954,6 tonnia. Yhteensä paalaukseen tuli jätettä 27 663 tonnia.

Jätteen paalaus suoritettiin 18.5.–8.8.2020 ja 21.9.–7.12.2020 välisenä aikana.

Sortti-asemilta erilliskerättyä muovia paalattiin 18.8.–14.9.2020 välisenä aikana noin 133 tonnia ja 14.12.–31.12.2020 välisenä aikana noin 138 tonnia.

Jätettä tuovan kuorma-auton hydrauliletku rikkoontui 29.5.2020. Öljy imeytettiin ja poistettiin asfaltilta.

Sekajätettä tuovan roska-auton kuormassa oli palo 30.9.2020. Kuorma tyhjennettiin ja palokunta kasteli levitetyn sekajätekuorman.

Sortti-aseman polttoon kelpaamaton jäte

Sortti-asemilta vastaanotettiin sellaisenaan polttoon kelpaamatonta jätettä 7 877 tonnia. Jäte murskattiin ja seulottiin, jotta materiaalista saatiin eroteltua erikseen kiviainespitoinen jäte, poltettava jäte ja metalli. Kiviainespitoinen hieno materiaali käytettiin vanhan kaatopaikan muotoilussa ja karkea materiaali kaasunkeräyskerroksessa. Poltettava jäte toimitettiin polttoon ja metalli jatkojalostukseen.

Muoviputket ja kumit

Muoviputkia ja kumimattoja eroteltiin lajittelukatokseen tulleista jätteistä. Muoviputkia toimitettiin 11 tonnia ja kumimattoja 13 tonnia jatkokäsittelyyn.

Eristevilla

Epäorgaanisia ehjiä eristevillapaaleja kerättiin koeluontoisesti. Materiaalia saatiin kerättyä puolen vuoden aikana 0,4 tonnia, joka toimitettiin jatkojalostukseen. Materiaalia muodostui oletettua vähemmän lajittelukatokseen tulleen jätteen määrän vähenemisen vuoksi.

Yleistä toiminnasta

Vanhan kaatopaikan ympäristöluvan mukainen muotoilu päättyi loppuvuonna 2020. Vanha kaatopaikka muotoiltiin lopulliseen muotoon loppuvuoteen mennessä.

Tavanomaiselle jätteen loppusijoitusalueelle otettiin epäorgaaninen jäte. Jäte oli pääosin asbestijätettä ja rakennusvillaa. Loppusijoitusalueen ulkoluiskia muotoiltiin ennen väliaikaisen pintarakenteen rakentamista. Länsipuolen kaasunkeräyskaivoille rakennettiin uudet imulinjat, joiden putkilinjoille käytettiin kuonaa tarvittavien kaatojen saamiseksi. Muita maita käytettiin jätteen peittämisessä ja kaatopaikan tiivistämisessä. Kiviainespitoisia jätteitä käytettiin loppusijoitusalueen liikennealueiden kunnossapidossa ja rakentamisessa.

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueelle sijoitettiin Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan jätteen polton tuhkaa.

Jätteen loppusijoitukseen liittyvä tarkkailu toteutettiin jätteenkäsittelykeskuksen seurannan ja tarkkailun suunnitelman 29.6.2015, jota täydennetty 30.4.2016 (ESAVI:n päätös 31.3.2016) ja päivitetty 30.6.2017 mukaisesti. Suunnitelma sisältää tiivistetysti myös aiemmin tehdyn tuhkan käsittelyyn liittyvän jätevoimalan tuhkien käsittely Ämmässuolla: näytteenotto- ja testaussuunnitelman 28.10.2014.

Vanha kaatopaikka

Vanhan kaatopaikan pinta-ala on 52 hehtaaria. Lopullinen lakialueen muotoilu tehtiin noin 4,5 hehtaarin alueelle. Vanhan kaatopaikan muotoilu päättyi vuoden lopussa.

Vanhan kaatopaikan pinnan muotoiluun vastaanotettiin ulkopuolelta 39 958 tonnia kiviainespitoisia materiaaleja: betonimursketta 688 tonnia, maata 28 731 tonnia, lievästi pilaantuneita maita 10 539 tonnia. Sisäisestä käsittelystä muotoiluun sijoitettiin materiaaleja 43 626 tonnia: maa- ja kiviainesta 23 133 tonnia, lievästi pilaantuneita maita 11 tonnia, käsiteltyä voimalakuonaa 12 441 tonnia, kiviainespitoista rakennusjäterejektiä 2 942 tonnia, asfalttirouhetta 29 tonnia sekä betonimursketta 5 071 tonnia.

Vanhan kaatopaikan jätetäytön tilasta voi lukea tämän raportin luvusta 19.4.1 ja painumatarkkailun sekä inklinometrien vuoden 2020 mittaustuloksista voi lukea tämän raportin luvusta 19.5.

‍

Tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue

Tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen kokonaispinta-ala on 12,4 hehtaaria, josta aktiivikäytössä on 6,7 hehtaaria. Jäljellä oleva täyttötilavuus on noin 490 000 kuutiometriä.

Tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueelle sijoitettiin ulkopuolelta tullutta polttoon kelpaamatonta jätettä 1 814 tonnia: asbestijätettä 618 tonnia, rakennus- ja purkujätettä 1 022 tonnia, hiekanerotussakkaa 3,9 tonnia, lasia 8,1 tonnia, maata ja jätettä 49 tonnia, sekajätettä 8,3 tonnia, tuhkaa 22 tonnia ja voimalaitoksen rikinpoistojätettä 82 tonnia. Sisäisiä jätteenkäsittelyrejektejä loppusijoitettiin 153 tonnia.

Loppusijoitusalueen pintarakenteissa hyödynnettiin kuonaa, kiviainespohjaisia jätteitä ja maa-aineksia loppusijoitusalueen liikennealueilla ja pintarakenteissa 77 541 tonnia. Kuluvana vuonna korotettiin loppusijoitusalueen länsipuolella olevia kaasunkeräysputkia, joihin meni käsiteltyä jätevoimalan kuonaa 29 572 tonnia. Loppusijoitusalueen pinnan tiivistämiseen ja ulkoluiskan lopulliseen muotoiluun ennen väliaikaisen pintarakenteen rakentamista meni maa-aineksia 24 747 tonnia. Murskattuja ja seulottuja kiviainespitoisia rejektejä käytettiin väliaikaisen pintarakenteen kaasunkeräyskerroksessa 8 905 tonnia. Ulkopuolelta tulevia ja sisäisesti jätteen käsittelyssä muodostuvia kiviainespitoista materiaaleja tiiltä, murskattua asfalttia ja betonia käytettiin kaasunkeräyslinjojen kunnostamisessa, liikennealueiden ja vastaanottopaikkojen kunnossapidossa sekä rakentamisessa 14 317 tonnia. Hyödynnettävillä kiviainespitoisilla materiaaleilla tiivistettiin ja muotoiltiin loppusijoitusalueen pintoja sekä kunnostettiin ja rakennettiin loppusijoitusalueen liikennealueita.

Vuonna 2020 ei otettu vastaan ympäristöluvassa 25.10.2019 tarkoitettuja biohajoavia jätteitä.

Loppusijoitusalueen jätetäytön tilasta voi lukea tämän raportin luvusta 19.4.2.

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalue

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueeksi rakennettu tuhkalokero otettiin käyttöön 1.4.2014. Tuhkalokeron pinta-ala on 0,26 hehtaaria. Vuoden 2019 alusta otettiin käyttöön uusi tuhkan stabilointilaitteisto. Tuhkalokeroon loppusijoitettiin vuonna 2020 stabiloitua jätevoimalatuhkaa 5 943 tonnia. Vuoden loppuun mennessä tuhkalokeroon oli sijoitettu 40 355 tonnia stabiloitua tuhkaa, josta vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa jätevoimalatuhkaa on 27 561 tonnia. Tuhkalokeron täyttötilan arvioidaan riittävän vuoden 2024 loppuun.

Tuhkalokero on katettu ympäristöluvan mukaisesti ja sen täyttötilavuus on noin 40 000 m³. Tuhkan loppusijoitusalueen seinämä- ja pohjarakenteet täyttävät vaarallisen jätteen kaatopaikalle valtioneuvoston päätöksessä 861/1997 ja sen muutoksissa sekä ympäristöluvassa 18.12.2009 asetut vaatimukset.

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueelle sijoitettavan tuhkan käsittelystä kerrotaan tarkemmin tämän raportin luvussa 9.

Yleistä toiminnasta

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan kattila- ja lentotuhka kuljetetaan säiliöautoilla jätevoimalalta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen tuhkalokeron varastosiiloihin. Tuhka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ensi sijassa sen korkean kloridipitoisuuden takia ja se loppusijoitetaan stabiloituna vaarallisen jätteen loppusijoitusalueeksi rakennettuun tuhkalokeroon.

Tuhkan käsittelyn tarkkailu toteutettiin jätteenkäsittelykeskuksen seurannan ja tarkkailun suunnitelman 29.6.2015, jota täydennetty 30.4.2016 (ESAVI:n päätös 31.3.2016) ja päivitetty 30.6.2017 mukaisesti.

Suunnitelma sisältää tiivistetysti myös aiemmin tehdyn tuhkan käsittelyyn liittyvän jätevoimalan tuhkien käsittely Ämmässuolla: näytteenotto- ja testaussuunnitelman 28.10.2014.

Tuhkan käsittely

Jätevoimalatuhkaa on vastaanotettu tuhkalokeron siiloihin 4 099 tonnia vuonna 2020. Loppusijoitettava tuhka stabiloidaan sementin, kuonan käsittelystä syntyvän 0–6 mm mineraaliaineksen ja veden kanssa maakostean betonin kaltaiseksi tiivistettäväksi massaksi. Tuhkan stabiloinnilla tarkoitetaan haitallisten aineiden sitomista side- ja lisäaineilla (sementti ja kuonan mineraaliaines) niukkaliukoisemmaksi. Vuoden 2020 aikana tuhkaa on käsitelty 4 127 tonnia ja stabiloitua massaa on loppusijoitettu tuhkalokeroon 5 943 tonnia. Stabiloinnissa on käytetty 992 tonnia vettä, 413 tonnia Plussementtiä ja 411 tonnia kuonan mineraaliainesta. Jokaisen tuhkaerän laatua seurataan pikatestein, joiden avulla tarkistetaan stabilointiresepti. Jätteenpolton lentotuhkan vastaavuustestauslausunto on tämän raportin liitteenä 11.

Tuhkakuormasta, joka saapui 28.12.2020 ei tullut näytettä, joten pikatestiä ei saatu tehtyä. Näyte otetaan voimalan päässä, koska tuhka puretaan pneumaattisesti Ämmässuolla eikä näytettä saada suljetusta järjestelmästä. Kyseinen erä käsiteltiin perusreseptillä, koska tuhkan laatu on pysynyt yleisesti samana.

Päästötarkkailu

Ilma

Tuhka puretaan pneumaattisesti varastosiiloihin, jolloin se ei aiheuta pölyhaittoja. Tuhkasiilojen pölynsuodattimien kuntoa seurataan huolto-ohjelman mukaisesti määräajoin. Tuhkan käsittelyn vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.2 ja liitteessä 4.

Vesi

Tuhkalokeron suotovesiä tarkkaillaan automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten ja säännöllisten kenttämittausten avulla sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.

Vuoden 2020 näytteenottokierroksilla veden kloridi- ja sulfaattipitoisuudet olivat tavallista suurempia. Kokonaistypen pitoisuus on pienentynyt huomattavasti näytteenottojakson aikana. Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen tuhkalokeron edessä olevan asfalttipäällysteisen tuhkankäsittelyalueen kuormitteisten hulevesien tarkkailu pisteessä TKN aloitettiin vuonna 2020. Pisteen TKN veden pH oli jonkin verran emäksisen puolella, kloridi- ja sulfaattipitoisuudet olivat vain hiukan koholla. Veden kiintoainepitoisuus ja sähkönjohtavuus eivät olleet erityisen korkeita ja metallipitoisuudet olivat pieniä.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.3 ja liitteessä 6.

Kemikaalit

Tuhkan stabilointiin on käytetty 413 tonnia Plussementtiä vuonna 2020. Laitteiston huollossa käytettiin laakerirasvaa 3 kiloa ja laitteistoöljyä 100 litraa.

Yleistä toiminnasta

Alueella varastoidaan käsittelemättömiä tai käsiteltyjä jätteitä. Käsiteltäviä jätteitä varastoidaan kasoissa, jotta saadaan kerättyä riittävä materiaalimäärä käsittelyä tai poiskuljetusta varten. Muualle käsittelyyn meneviä jätteitä varastoidaan sen verran, kun on tarpeellista kuljetuksen tai käsittelypaikan kapasiteetin mukaisesti.

Varastoitavia käsittelyä vaativia jätteitä ovat muun muassa kuona, maa-ainekset, puujätteet, asfaltti ja betoni. Kiviainespitoiset jätteet käytetään pääasiassa alueen rakentamiskohteissa ja puujätteet kompostoinnin tukiaineena tai energiana.

Ulkopuolelle käsittelyyn meneviä jätteitä ovat jätepaalit, metalli, lasi, painekyllästetty puu, renkaat, SER, kylmälaitteet, kipsi ja eläinten raadot.

Jätteenkäsittelykeskuksen alueella käytössä olevien varastointikenttien rakenteesta voi lukea tämän raportin luvusta 7.1.

Jätteen varastointiin liittyvä seuranta ja tarkkailu toteutettiin jätteenkäsittelykeskuksen seurannan ja tarkkailun suunnitelman 29.6.2015, jota täydennetty 30.4.2016 (ESAVI:n päätös 31.3.2016) ja päivitetty 30.6.2017 mukaisesti.

Jätepaalit ja välivarasto

Aiempien vuosien kaikki paalatut jätteet saatiin ajettua jätevoimalaan ennen kevään paalauksen aloittamista. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan huoltoseisokkien aikana jätteitä vastaanotettiin paalattavaksi 27 663 tonnia.

Jätepaaleja ajettiin jätevoimalalle noin 1 719 tonnia vuonna 2020. Paaleja jäi varastoon noin 26 111 tonnia vuoden lopussa.

Välivarastoon vastaanotettiin paalaukseen kelpaamatonta Sortti-asemien jätettä 704 tonnia ja muuta lajiteltavaa jätettä 1 031 tonnia. Välivarasto ajettiin jätevoimalalle voimalaseisokin päätyttyä.

Paalien ajon poikkeukselliset aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 17.3.

Kipsi

Kipsiä muodostui jätteen lajittelusta 84 tonnia. Kipsi kerättiin vaihtolavaan, josta se toimitettiin jatkojalostukseen. Loppuvuonna oli noin 5 tonnia kipsiä varastossa.

Painekyllästetty puu

Painekyllästettyä puuta vastaanotettiin ulkopuolelta 1 536 tonnia. Painekyllästettyä puuta toimitettiin jatkokäsittelyyn 2 246 tonnia, josta 3 tonnia omasta jätteen lajittelusta. Alkuvuonna oli varastossa painekyllästettyä puuta noin 700 tonnia käsittelijän käsittelykapasiteetista johtuen. Painekyllästettyä puuta noudetaan kuukausittain varastosta.

Lasi

HSY:n erilliskerättyä kiinteistöjen lasia vastaanotettiin 4 239 tonnia. Lasi vastaanotettiin tuottajayhteisö Ringin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa olevaan terminaaliin, josta se meni jatkojalostukseen. Yrityksiltä tuli lasia 895 tonnia. Tuottajayhteisö Rinki ostaa HSY:ltä vastaanottopalveluita ja toimittaa välivarastoidun materiaalin jatkokäsittelyyn. Lasin varastointikasan keskimääräinen koko oli 50–200 tonnia. Loppuvuonna oli noin 120 tonnia lasijätettä varastossa.

Kiinteistölasin vastaanoton poikkeukselliset aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 17.3.

Metalli

HSY:n erilliskerättyä kiinteistömetallia vastaanotettiin 2 026 tonnia. Metallit kerättiin lasinkeräyksen yhteydessä. Metalli siirtokuormattiin päivittäin vaihtolavoille. Metallin varastointikasan keskimääräinen koko oli noin 30 tonnia. Vuodenvaihteessa oli noin 50 tonnia metallia varastossa.

Jätteiden käsittelyn yhteydessä kerättiin ja lajiteltiin 633 tonnia metallia. Metallit toimitettiin jalostukseen vaihtolavoilla käsittelyn yhteydessä. Metalleja muodostui lajittelukatoksesta, puun murskauksesta, maiden käsittelystä, Sortti-aseman polttoon kelpaamattoman jätteen käsittelystä ja betonin murskauksesta. Metalleja oli noin 15 tonnia varastossa vuodenvaihteessa.

Kuonan käsittelystä muodostui rautametalleja 4 260 tonnia. Ei rautametallipitoisia jakeita, jotka menivät jatkojalostukseen, muodostui 2 161 tonnia. Rautametalleja oli noin 40 tonnia varastossa vuodenvaihteessa.

Kiinteistömetallin vastaanoton poikkeukselliset aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 17.3.

Kuona

Jätevoimalakuonaa vastaanotettiin 70 125 tonnia vuonna 2020. Käsittelemätöntä kuonaa jäi käsittelyn jälkeen varastoon noin 22 000 tonnia. Kuonan laatu on pysynyt vuosien saatossa hyvin samankaltaisena pisto- ja kokoomanäytteiden perusteella. Käsiteltyjä kuonan mineraaleja on varastossa noin 35 000 tonnia.

Louhe

Blominmäen jätevedenpuhdistamon kalliolouheen vastaanotto alkoi 25.9.2015. Blominmäen louhetta on otettu vastaan yhteensä noin 1 554 000 tonnia. Uutta louhetta vastaanotettiin tänä vuonna 37 513 tonnia. Louhetta ja mursketta on varastossa yhteensä noin 270 000 tonnia.

Bio- ja puutarhajäte

Bio- ja puutarhajätteen varastointi on esitelty tämän raportin luvussa 5.

Pilaantuneet maat

Pilaantuneiden maiden varastointi on esitelty tämän raportin luvussa 6.

Kiviainespitoinen materiaali

Kiviainespitoisia materiaaleja on varastoitu vuoden vaihteessa noin 85 000 tonnia. Asfalttia noin 3 372 tonnia. Betonia ja betonimursketta noin 6 820 tonnia. Käsittelemättömiä ja käsiteltyjä maa-aineksia noin 75 000 tonnia.

Kipsi, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu sekä kylmälaitteet

Kipsiä, sähkö- ja elektroniikkalaiteromua sekä kylmälaitteita kerätään noin 30 kuution vaihtolavaan. Lavan täytyttyä materiaali toimitetaan jatkokäsittelyyn.

Eläinten raadot

Eläinten raadot, pääasiassa peurat ja hirvet, varastoidaan kannellisessa vaihtolavassa, josta Honkajoki tulee noutamaan kolmen päivän sisällä tilauksesta.

Yleistä toiminnasta

HSY on järjestänyt toiminta-alueensa kotitalouksien ja pienyritysten omatoimisesti käsittelyyn toimitettaville jätteille miehitetyt vastaanottopisteet eli niin kutsutut Sortti-asemat. Yksi Sortti-asemista on sijoitettu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen. Ämmässuon Sortti-asema otettiin käyttöön elokuussa 2002.

Ämmässuon Sortti-asemalla kävi vuoden 2020 aikana 50 834 asiakasta (taulukko 32). Asiakkaita oli 6 548 enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2019. Sortti-asemilla on käytössä laskutusjärjestelmä, johon kirjataan kävijätiedot.

Ämmässuon Sortti-asemaan liittyvä tarkkailu ja seuranta toteutettiin jätteenkäsittelykeskuksen seurannan ja tarkkailun suunnitelman 29.6.2015, jota täydennetty 30.4.2016 (ESAVI:n päätös 31.3.2016) ja päivitetty 30.6.2017 mukaisesti.

Ämmässuon Sortti-asema on ollut auki vuonna 2020 maanantaista perjantaihin kello 7.00–21.00. Vuosittaiset kolme kevään lauantaiaukioloa peruttiin koronatilanteen vuoksi.

Ämmässuon Sortti-aseman ympäristöluvan mukainen toiminnan määräaikaistarkastus on tehty viimeksi 19.5.2020.

Jätteen määrä

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukselle 14.12.2012/1.2.2019 myönnetyn ympäristöluvan lupamääräyksen F.1. mukaan Ämmässuon Sortti-asemalla saa ottaa vastaan, lajitella ja varastoida tavanomaisia jätteitä sekä sähkö- ja elektroniikkaromua yhteensä enintään 30 000 tonnia vuodessa ja lupamääräyksen F.2. mukaan Ämmässuon Sortti-asemalla saa ottaa vastaan, lajitella ja varastoida etupäässä kotitalouksista muodostuneita vaarallisia jätteitä yhteensä enintään 5 000 tonnia vuodessa.

Jätteiden vastaanottomäärät saadaan selville Sortti-asemilta poiskuljetetuista jätemääristä. Ämmässuon Sortti-asemalla vuoden 2020 aikana vastaanotetut jätteet on esitetty taulukossa 33. Näiden suoritteiden lisäksi erilliskerättiin pieniä määriä paperia ja nestekartonkipakkauksia.

Ämmässuon Sortti-asemalla vuoden vaihteessa varastossa olleet jätemäärät on esitetty taulukossa 34. Taulukossa ilmoitettujen määrien lisäksi varastossa oli pieniä määriä paperi- ja kartonkipakkauksia (15 01 01), pakkauslasia (15 01 07) ja uudelleen käytettäviä tavaroita.

Jätteiden vastaanotto ja laadunvalvonta

Asemanhoitajat hinnoittelevat asiakkaiden jätteet, opastavat asiakkaita lajittelemaan jätteet oikeille lavoille sekä valvovat lavoille lajiteltujen jätteiden laatua ja lavojen täyttöastetta.

Sekajäte on toimitettu hyötykäyttöön Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan ja jätevoimalan käyttöseisokkien aikana sekajäte on toimitettu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen välivarastoon ennen kuljettamista jätevoimalaan. Polttoon kelpaamaton sekajäte käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja osa sekajätteestä hyödynnetään materiaalina.

Asiakkaat lajittelevat Ämmässuon Sortti-asemalla betoni- ja kiviainekset ja muut palamattomat jätteet erikseen jätteen purkupaikoille (rakennuskiviaines eli betoni sekä rakennus- ja purkujäte eli lasi, villa ja posliini). Lisäksi Sortti-asemalla vastaanotetaan kodin käyttökelpoista pientavaraa yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n kanssa. Kierrätyskeskuksen uudelleenkäytettävä kodin pientavara ohjataan erilliseen konttiin, joka tyhjennetään viikoittain. Ämmässuon Sortti-asemalla erilliskerätään myös puhdasta (maalaamatonta) puuta, pinnoitetun puun lisäksi.

Ämmässuon Sortti-asemalla vuonna 2017 aloitettu kokeilu, jossa saniteettikalusteet kerätään erilliselle lavalle, jatkui vuonna 2020. Posliini käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Tarkoituksena on erotella posliinijätteestä muut materiaalit ja toimittaa puhdas posliini tiilitehtaalle materiaalihyötykäyttöön.

Ämmässsuon Sortti-asemalla aloitettiin muovin erilliskeräys joulukuussa 2019, joka jatkui vuonna 2020. Muovijätettä on toimitettu kierrätykseen Wimao Oy:lle Lappeenrantaan sekä osa muovijätteestä on paalattuna Ämmässuolle, koska muoville ei ole löytynyt vastaanottopaikkaa.

Ämmässuon Sortti-asemalla on pieni, alle 1 m³:n, elintarvikejätekuormien vastaanotto, jotta pientuojan ei tarvitse asioida biojätteen käsittelylaitoksen vastaanottotiloissa, jotka ovat suunniteltu raskaalle jätteenkuljetuskalustolle. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt järjestelyn kannanotollaan 24.10.2018. Vuonna 2020 biojätettä otettiin vastaan 12,5 tonnia Ämmässuon Sortti-asemalla. Kuormat toimitetaan Ämmässuon Sortti-asemalta viipymättä biojätteen käsittelylaitokselle.

Syksyllä 2020 Ämmässuon Sortti-aseman puutarhajätteiden ja kiviaineksen vastaanottokenttää laajennettiin, siten, että kenttäaluetta on nyt noin kaksinkertainen ala entiseen verrattuna. Alatason alue aidattiin ja eriytettiin alueesta, jossa jätelavoja tiivistetään ja kuljetetaan eli ns. raskaasta liikenteestä. Laajennusalue ja koko alueen rajaaminen aidoin ja puomein mahdollistaa entistä turvallisemman ja jouhevamman jätteiden lajittelun asiakkaalle. Samalla rakennettiin kaksi uutta lavapaikkaa asiakkaiden lajittelumahdollisuuksien parantamiseksi ylätasolta. Sisäänajo- ja lajitteluopastusta tehostettiin kyltein.

Ämmässuon Sortti-aseman alueella on käytössä tallentava kameravalvonta.

Ämmässuon Sortti-asemalla otettiin käyttöön eSortti-palvelu lokakuussa 2020. Palvelussa asiakkaat voivat ilmoittaa jätteitään ja maksaa maksulliset jätteensä etukäteen ennen asemalle tuloa. Asiakkaat voivat ajaa Sortti-asemalle lajittelemaan erillistä kaistaa näyttäen lukijalle sisääntulossa eSortti-palvelusta saatua QR-koodia.

Alueen hoito

Ämmässuon Sortti-aseman piha-alueet pestään kaksi kertaa viikossa. Jätteenvastaanottolavojen alusta siivotaan tarvittaessa pyöräkoneella, noin 1–2 kertaa kuukaudessa. Lisäksi Sortti-aseman asemanhoitajat lakaisevat piha-aluetta tarpeen mukaan.

Kenttäalue on päällystetty kokonaisuudessaan AB-asfaltilla. Henkilökunta seuraa kentän kuntoa ja ilmoittaa mahdollisista puutteista työnjohdolle. Vaurioituneet alueet korjataan heti. Lisäksi turvallisuuskävelyjen yhteydessä tarkastetaan myös rakenteita.

Päästötarkkailu

Ilma

Sortti-aseman ilmanlaadun tarkkailu tehdään yhdessä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen muun ilmanlaadun tarkkailun kanssa (tämän raportin luku 19.2 ja liite 4).

Vesi

Ämmässuon Sortti-aseman piha-alueiden hulevedet johdetaan öljynerottimen kautta hulevesilinjaan. Linjassa johdettavan veden laatua tarkkaillaan sähkönjohtavuuden mittauksilla. Lisäksi Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmassa (tämän raportin luku 19.3.1) tarkkaillaan kaakkoisen avo-ojan laatua, jonne Sortti-aseman piha-alueiden hulevedet päätyvät.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.3 ja liitteessä 6.

Melu

Sortti-aseman melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 19.6 ja liite 7).

Haittaeläimet

Ämmässuon Sortti-asema on mukana jätteenkäsittelykeskuksen tuholaistorjuntaohjelmassa. Tuholaistorjuntaa on käsitelty tämän raportin luvussa 19.10 ja liitteessä 23.

Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus

Ämmässuon Sortti-aseman polttoainesäiliö sijaitsee aseman alapihalla pahvipuristimen läheisyydessä. Säiliö on varustettu valuma-altaalla ja lapon estolla. Diesel-säiliön tilavuus on kaksi kuutiota.

Aseman työkoneet ajetaan säiliön luokse tankattavaksi. Tankkaus suoritetaan pistoolilla. Alueella on saatavilla imeytysainetta mahdollisen vuodon varalta.

Yleistä toiminnasta

Biojätteen käsittelylaitosten ja kompostointikenttien eteläpuolista vielä rakentamatonta aluetta (”eteläiset hyötykäyttökentät”) esirakennettiin noin kuuden hehtaarin laajuudelta, koska Jätteenkäsittelykeskuksessa tarvitaan lisää hyötykäyttökenttätilaa Ekomo-toiminnoille ja muille jätteenkäsittelyä palveleville toiminnoille. Esirakennetut kenttäalueet viimeistellään lopullista käyttöä varten tulevissa urakoissa. Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle on raportoitu em. töistä sähköpostitse 17.3.2020, 2.6.2020 sekä 12.6.2020 päivätyillä kirjeillä liiteaineistoineen.

Kivenmurskaukseen ja louhintaan liittyvä tarkkailu ja seuranta toteutettiin jätteenkäsittelykeskuksen seurannan ja tarkkailun suunnitelman 29.6.2015, jota täydennetty 30.4.2016 (ESAVI:n päätös 31.3.2016) ja päivitetty 30.6.2017 mukaisesti.

Louhinta

Eteläisten hyötykäyttökenttien esirakentamistyöt tehtiin 11.3.–3.7.2020 välisenä aikana.

Louhintoja suoritettiin 8.4.2020–3.7.2020 välisenä aikana.

Ämmässuon eteläisen hyötykäyttökentän esirakentamiskohteessa räjäytettiin 8.–9.4.2020, 15.4.2020, 17.4.2020, 21.–22.4.2020, 24.4.2020, 29.4.2020, 30.4.2020, 4.5.2020, 7.5.2020, 12.5.2020, 13.5.2020, 15.5.2020, 19.5.2020, 2.6.2020, 5.6.2020, 8.–9.6.2020, 12.6.2020, 15.–16.6.2020, 18.6.2020, 22.– 26.6.2020, 29.–30.6.2020 sekä 3.7.2020 ja räjähteinä käytettiin Forcit Fordyn, Redex ja Kemix-A merkkisiä räjähdysaineita.

Alueelta louhitun kiviaineksen määrä oli 102 236 tonnia ja kiviaines käytettiin kokonaisuudessaan alueen täyttöihin. Urakassa poistettiin puita alueelta 896 m³, kantoja 4 828 kpl, pintamaita 8 728 m³ ja turvetta 48 121 m³. Toiminnassa ei syntynyt vaarallisia jätteitä. Hyötypuut myytiin ulkopuoliselle toimijalle, kannot murskattiin hyödynnettäviksi jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja pintamaat sekä turpeet on varastoitu esirakennusalueelle jatkokäyttöä varten.

Kivenmurskaus

Vuonna 2020 jätteenkäsittelykeskuksen alueen rakennustöiden yhteydessä ei ole murskattu kiviaineksia.

Alueen ulkopuolelta tuodun louheen murskaus käsitellään tämän raportin luvussa 18.2.5.

Päästötarkkailu

Ilma

Laitteiston pölynsidontajärjestelmien kuntoa tarkkailtiin päivittäin. Louhinnan ja kivenmurskauksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.2 ja liitteessä 4.

Vesi

Toiminnassa ei muodostunut haitallisia jätevesiä. Alueella muodostuvat pintavedet johdettiin tasausaltaan kautta ja suotopenkereen lävitse ojaan, mistä ne päätyivät Kaakkoiseen avo-ojaan. Maastoon johdettavia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.

Eteläisen hyötykäyttökentän esirakentamisen yhteydessä tuhoutui kalliopohjavesiputki 260/13. Uusi korvaava havaintoputki asennettiin 14.7.2020 (katso tämän raportin luku 19.3.2).

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.3 ja liitteessä 6.

Melu ja tärinä

Louhinnan ja murskauksen melumittaukset suoritettiin yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 19.6 ja liite 7).

Yleistä toiminnasta

Vanhalla kaatopaikalla on kaasunkeräysjärjestelmä, joka koostuu kaasukaivoista, täyttöalueella olevista kaasunsäätöasemista ja kaasupumppaamoista. Halkaisijaltaan 1 200 mm:n kaasukaivoja on 181 kappaletta, järjestelmään kuuluu myös vaakakeruujärjestelmä.

Loppusijoitusalueelle eli S1-alueelle on tehty sen rakentamisen yhteydessä kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmä. Alueella on 72 kaasunkeräyskaivoa.

Vuonna 2010 valmistui 15 MW:n kaasuvoimala, joka pystyy hyödyntämään kaiken Ämmässuon tuottaman kaatopaikkakaasun. Voimalaitos koostuu neljästä kaasumoottorikäyttöisestä generaattorista, joiden kunkin sähköteho on 3,8 MW. Moottorivoimalaitos on suunniteltu pienimuotoiseen perusvoiman tuotantoon ja se toimii rinnan käytössä yleisen sähköverkon kanssa. ORC (Organic Rankine Cycle) -laitteistoa käytetään kaasumoottorien pakokaasujen lämmön hyödyntämiseen sähkön tuotannossa. ORC -prosessi valmistui kaasuvoimalaan syksyllä 2011.

Kaasuvoimalan tarkkailu ja seuranta toteutetaan 4.6.2015 päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

Kaasun keräys

Kaatopaikkakaasun keräys alkoi vuonna 1996. Vuonna 2020 kerättiin kaatopaikoilta kaasua yhteensä 14,11 milj. Nm³ (70,1 GWh). Kerätyn kaasun polttoaineteho oli 26,3 prosenttia pienempi kuin vuonna 2019. Vanhalta kaatopaikalta kerättiin kaatopaikkakaasua 6,46 milj. Nm³ (31,4 GWh), kaasunkeräysaste 93 prosenttia. Loppusijoitusalueelta kerättiin kaatopaikkakaasua 7,65 milj. Nm³ (38,8 GWh), kaasunkeräysaste 70 prosenttia. Kaasupumppaamoiden keskeiset tiedot vuosina 2018–2020 on esitetty taulukoissa 35 ja 36.

Kerätyn ja hyödynnetyn kaasun (CH₄ 50 %) kumulatiiviset määrät vuosina 2019 ja 2020 on esitetty kuvassa 7 ja taulukossa 37.

Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea; 99,1 prosenttia. Kerätystä kaasusta 96,0 prosenttia (13,56 milj. Nm³) on hyödynnetty kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput on jouduttu polttamaan soihduissa. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste sekä kumulatiivisesti että kuukausittain vuosina 2019 ja 2020 on esitetty kuvassa 8 ja taulukoissa 38.

Kaasuvoimala

Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen alkoi vuonna 2004. Vuonna 2020 kaasuvoimalassa hyödynnettiin kaatopaikkakaasua 13,56 milj. Nm³ (67 GWh) (kuva 9 ja taulukko 39), kaasun hyödyntämisasteen ollessa 96,0 prosenttia. Kaasusta tuotettiin sähköä 29,6 GWh ja kaasuvoimalan tuottamaa aluelämpöä hyödynnettiin jätteenkäsittelykeskuksen alueella eri kiinteistöjen lämmityksessä 6 280 MWh. Kerättävä kaatopaikkakaasu riittää pitämään käynnissä enää yhden kaasumoottorin ja ORC:n, loppujen moottoreiden ollessa varakoneina.

Yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista kaasumoottorien 1–4 osalta vuonna 2020 on esitetty taulukoissa 40–43. Yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista kaasuvoimalaan syötetyn kaasun osalta vuonna 2020 on esitetty taulukossa 44. Yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista ORC:n ja kaasuvoimalan lämmön tuotannon osalta vuonna 2020 on esitetty taulukossa 45.

Huolto- ja korjaustoimenpiteet

Kaatopaikkojen hitaasta painumisesta johtuen kaasunkeräysjärjestelmiä on korjattu aikaisempien vuosien tapaan, muun muassa kaasukaivoja on korotettu, kaasukaivojen imulinjojen kaltevuuksia on korjattu vedenpoiston mahdollistamiseksi.

Kaasumoottoreiden sylinterikansissa esiintyi normaalia enemmän kulumaa, joka aiheutti lisääntyneitä korjaustoimenpiteitä, myös useita sylinterikansia jouduttiin vaihtamaan. Kaasumoottoreille suoritettiin lisäksi normaaleja huolto-ohjelman mukaisia huoltoja.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Kaasumoottoreiden sylinterikansien poikkeavaa kulumaa aiheutti todennäköisesti kaatopaikkakaasun rikkivedynpoistoprosessista karkaava hienoaines, joka sisältää muun muassa soodaa, prosessiin syötettävän natriumlipeän vuoksi.

Alkusyksystä 2020 rikkivedynpoistolaitteisto tyhjennettiin ja pestiin ja suoritetiin uusi käyttöönotto.

Kaasuvoimalan kaasumoottori oli sammunut ja kahden muun soihtupolttimen ollessa häiriötilassa, paloi yksi soihtupoltin hetken kovassa kuormassa 19.4.2020.

Päästötarkkailu

Kaasuvoimalan tarkkailu toteutetaan 4.6.2015 päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

Ilma

Ympäristöluvassa (19.2.2015) on asetettu lupamääräys koskien savukaasun typenoksidipitoisuutta, joka saa olla enintään 190 mg/n-m³ muunnettuna 15 prosentin happipitoisuuteen. Savukaasun typenoksidipitoisuus ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuudet mitattiin ensimmäisen kerran syksyllä 2018 ja sen jälkeen mittaukset tehdään 5 vuoden välein sekä polttoainemuutosten yhteydessä. Lisäksi ympäristölupa edellyttää, että kaasumoottoreiden savukaasuista on edelleen mitattava jatkuvatoimisesti ja savupiippukohtaisesti hiilimonoksidipitoisuus. Taulukossa 46 on esitetty kaasumoottoreiden jatkuvatoimisen CO-mittauksen tulokset vuonna 2020.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.2 ja liitteessä 4.

Vesi

Kaasuvoimalan jätevedet johdetaan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin, öljynerottimen pintahälytin testataan puolivuosittain.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.3 ja liitteessä 6.

Melu

Kaasuvoimalan melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 19.6 ja liite 7).

Kemikaalit

Kaasuvoimalaan syötettävän kaatopaikkakaasun rikkivedynpoistoprosessissa käytettiin 20 % NaOH-liuosta 124 tonnia ja ravinneliuosta 455 kg, kaasuvoimalassa kaasumoottoreiden voiteluöljyä 6 996 kg ja jäähdytysnestettä 1600 kg.

Kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden, kuten öljynkeräys- ja suojarakenteiden sekä laitteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Tarvittaessa ryhdytään viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Tarkastuksista ja korjaustoimenpiteistä pidetään kirjaa.

Toiminnassa syntyvät jätteet

Vuonna 2020 kaasun keräyksessä ja kaasuvoimalassa syntyi jätteitä seuraavasti; kaasumoottoreiden jäteöljyä 3 846 kg, käytettyä moottorin jäähdytysnestettä 1600 kg, käytettyjä öljynsuodattimia 50 kg, käytettyjä kaasunsuodattimia 20 kg, öljynerotuskaivon tyhjennyksestä 2 500 kg lievästi öljyistä jätevettä. Moottoreiden öljyn- ja jäähdytysnesteidenvaihto kuuluu moottoreista solmitun huoltosopimuksen piiriin ja palveluntuottaja (Sarlin Oy) on vastuussa jäteöljyn toimittamisesta jatkokäsittelyyn. Käytetyt öljynsuodattimet toimitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta Kivikon Sortti-aseman vaarallisen jätteen konttiin ja kaasusuodattimet jätteen polttoon.

Yleistä toiminnasta

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuu runsaasti viemäriin johdettavia kuormitteisia kaatopaikkavesiä sekä maastoon johdettavia puhtaita hulevesiä. Kaatopaikkavesi koostuu jätetäytöistä suotautuvasta suotovedestä, kompostointilaitoksen kenttä- ja prosessivesistä, alueen toimistotilojen saniteettivesistä sekä jätteen käsittely- ja varastointikenttien hulevesistä. Kaatopaikkavedet kulkeutuvat pumppaamoiden ja tasausaltaiden kautta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Puhtaat hulevedet päätyvät maastoon veden laadun tarkkailun jälkeen tai vaihtoehtoisesti hyödynnettäväksi alueen toiminnoissa teknisenä vetenä.

Vesienhallintaan liittyvä tarkkailu ja seuranta toteutettiin jätteenkäsittelykeskuksen seurannan ja tarkkailun suunnitelman 29.6.2015, jota täydennetty 30.4.2016 (ESAVI:n päätös 31.3.2016) ja päivitetty 30.6.2017 mukaisesti.

Käyttötarkkailu

Jätteenkäsittelykeskuksen alueen kenttien, ojien, altaiden, kaivojen ja pumppujen tilannetta ja kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Rakenteiden ja laitteiden kuntoa tarkkaillaan määräaikaishuoltojen, vuositarkastusten sekä turvallisuuskävelyjen yhteydessä ja luontoon laskettavia vesiä tarkkaillaan jatkuvatoimisten sähkönjohtavuutta mittaavien laitteiden avulla.

Huolto- ja korjaustoimenpiteet

Jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallintaan liittyvät huolto- ja korjaustoimet kirjataan huolto-ohjelmaan. Vuonna 2020 pestiin ja tarkastettiin kaikki alueen jätevesialtaat sekä suurin osa hulevesialtaista. Vuosittain pestään jätevesien tasausaltaat niihin laskeutuvan ja kertyvän kiintoaineksen takia. Puhtaiden hulevesien tasausaltaat pestään parin vuoden välein tai tarpeen mukaan. Pesuissa altaista poistetaan kiintoaines ja altaan kunto tarkastetaan silmämääräisesti.

Helmikuussa pestiin kaikki huoltotunnelin suotovesiputket korkeapainepesurilla.

Urakka huoltotunnelin itäpuolen metallisten suotovesiputkien vaihdosta muovisiin alkoi 23.3.2020 ja työ valmistui 8.5.2020.

Loppuvuodesta 2020 tehtiin vuosihuollot vesienhallinnan kaikille pumpuille sekä korjattiin vuosihuolloissa havaitut viat ja puutteet.

Vesienhallintaan liittyvästä rakentamisesta on kerrottu tarkemmin tämän raportin luvussa 15.2.2.

Pintavedet

Jätteenkäsittelykeskuksen alueen puhtaita hulevesiä käytetään laitosten prosesseihin, kasteluun, pesuun, pölynsidontaan ja tarvittaessa palonsammutukseen. Hulevesillä tarkoitetaan kaatopaikkojen viimeisteltyjen osien sekä kenttä- ja ajoalueiden puhtaita hulevesiä. Puhtaat vedet pidetään omien keräysjärjestelmien avulla erillään kuormitteisista jäte- ja kaatopaikkavesistä. Osa puhtaista hulevesistä johdetaan veden laadun tarkkailun jälkeen maastoon. Jos maastoon johdettavissa vesissä havaitaan kuormitusta, ohjataan ne jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn.

Jätteenkäsittelykeskuksen pintavesipisteiden tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.3.1.

Pohjavesipumppaamo PVP5 on eteläisen laajennusalueen pohjavesipumppaamo. Vuonna 2016 kohonneiden ja edelleen koholla olevien typpipitoisuuksien takia PVP5:n vedet ohjattiin jätevedenpuhdistamolle. Aikaisemmin pumppaamon PVP5 pohjavettä on käytetty teknisenä vetenä ja loput vedestä on päästetty laaduntarkkailun jälkeen lounaiseen avo-ojaan hulevesiallas HVA3:n kautta. HVA3-altaan jälkeisessä ojassa on yhteistarkkailun pintavesipiste P6.

Helmikuussa 2020 valmistui RO-kalvosuodatuslaitteisto (käänteisosmoosi), jossa PVP5:n vedestä poistetaan koholla olevaa nitraattityppeä. Laitteiston avulla vedestä saadaan konsentroitua kuormittavat rejektijakeet jätevedenpuhdistamolle, ja puhdas permeaatti vesi voidaan hyödyntää teknisenä vetenä tai laskea luontoon. Vuonna 2020 laitteistolla käsiteltiin yhteensä 107 699 m³ vettä, josta rejektiä 30 301 m³ ja permeaattia 77 398 m³.

Jätevedet

Jätteenkäsittelykeskuksen kuormitteiset vedet on johdettu alueen käyttöönotosta lähtien yleiseen viemäriverkkoon. Käsiteltäviä jätevesiä muodostuu alueelta muun muassa kaatopaikoilta, biojätteiden käsittelystä, hyötykäyttökentiltä ja toimistotiloista. Vedet kerätään ojituksilla, viemäreillä ja pumppaamoilla tasausaltaisiin.

HSY:n jäte- ja vesihuollon välinen teollisuusjätevesisopimus päivitettiin 18.3.2019. Aikaisemman sopimuksen tavoin myös päivitetyssä sopimuksessa on asetettu raja-arvot viemäriin johdettavalle vedelle. Jätteenkäsittelykeskuksesta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden määrää ja laatua koskevat tulokset on esitetty tämän raportin luvussa 19.3.4.

Kemikaalit

Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettavaan jäteveteen syötetään kemikaalia, jonka tarkoituksena on estää rikkivedyn muodostuminen viemärilinjastossa. Syötettävä kemikaali on kalsiumnitraattipohjainen Nutriox-tuote. Kemikaalin vaikutusta rikkivedyn muodostumiseen seurataan mittauksin Ämmässuolta lähtevän painelinjan purkupäässä Hansakalliossa sekä Kauklahden jätevedenpumppaamolla. Vuonna 2020 rikkivetypitoisuudet eivät olleet merkittävästi koholla.

Vuonna 2020 kemikaalia kului 169 274 kg, joka on noin 142 m³.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Kesällä 2020 RO- kalvosuodatuslaitteiston käytössä ilmeni ongelmia käsiteltävän veden esisuodatuksen kanssa. Esisuodattimet tukkeutuivat varastoaltaan leväkasvustosta johtuen. Tähän tutkitaan ratkaisuja, jotka pyritään toteuttamaan ennen kesää 2021.

Yleistä toiminnasta

Vuonna 2020 merkittävimmät rakennusinvestoinnit ovat kohdistuneet viimeistelyrakenteisiin, biojätteen käsittelyyn sekä alueiden ja infran kehittämiseen. Lisäksi rakennusinvestointeja on tehty muun muassa vesien ja kaasujen hallintaan liittyen.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vuonna 2020 toteutetut rakennusurakat on esitetty liitteessä 12 olevalla kartalla.

Ympäristövaikutusten hallinta

Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen

Loppusijoitusalueen kaasunkeräysjärjestelmää on ylläpidetty ja saneerattu vuoden 2020 aikana. Loppusijoitusalueen lakialueella imulinjojen toiminta varmistettiin pengerryksillä ja vaihtamalla imulinjat uusiin. Imulinjat olivat painuneet ja pengerryksillä linjastoihin saatiin kaato ja siten niiden toiminta varmistettua. Lisäksi uusittiin säätöaseman 10 kaasuliitokset. Kaasunkeräysjärjestelmät uusittiin alueen pintarakenneurakan töiden yhteydessä. Säätöasemien edustoille asennettiin vuonna 2020 erillisiä kondenssiveden keruusäiliöitä.

Vesien keräys ja johtaminen

Koska pohjavesipumppaamolle PVP5 kertyviä lievästi kuormittuneita pohjavesiä jouduttiin juoksuttamaan maastoon 22.11.2017–10.1.2018, käynnistettiin vuonna 2018 suunnittelu pohjavesipumppaamon vesien käsittelemiseksi. Pohjavesien käsittelyssä tutkittiin kalvosuodatusmenetelmää pilot-kokein loppuvuoden 2018 aikana. Kalvosuodatuksen todettiin soveltuvan kyseessä olevien vesien käsittelyyn ja laitteistohankinta tehtiin vuoden 2019 keväällä. Laitteistoasennukset tehtiin loppuvuonna 2019 ja laitteisto luovutettiin HSY:lle helmikuussa 2020 (lue lisää tämän raportin luvusta 14.4).

Huoltotunnelissa uusittiin kevään aikana suotoveden keruuputkistoja, koska teräksiset putkistot olivat osittain pahasti syöpyneitä. Uudet putkistot ovat antistaattista PE-muovia mitkä kestävät syövyttäviä olosuhteita.

Viimeistelyrakenteet

Loppusijoitusalueelle toteutettiin pintarakenne noin yhden hehtaarin alueelle loppusijoitusalueen luoteisalueelle vuonna 2020 (liite 13). Pintarakenne tehtiin yhdistelmärakenteena, jossa on bentoniittimatto ja LLDPE-kalvo. Pintarakenteen kaasunkeräyskerroksessa (jonka paksuus min. 300 mm) hyödynnettiin HSY:n käsittelypalveluiden jalostamia jätemateriaaleja kuten Sortti-aseman palamaton jäte, Sortti-aseman betonijäte sekä seulaylitekivi. Samassa yhteydessä toteutettiin myös olemassa olevien kaasukaivorakenteiden läpiviennit sekä kaasukaivojen ja imulinjojen muutostöitä. Lisäksi loppusijoitusalueen laelle toteutettiin kaasunimulinjoja ja niiden kaltevuuden edellyttämiä pengerrakenteita tarkoitukseen soveltuvasta kierrätysmateriaalista kuten jätevoimalan kuonan hienoaineksesta.

Vanhalle kaatopaikalle toteutettiin kasvukerroksen rakennusurakka noin 2,7 hehtaarin alueelle (liite 14). Työ tehtiin loppukesästä 2020. Kasvukerroksen multa jalostettiin Ämmässuolla ja siinä hyödynnettiin kompostia. Kasvukerros toteutettiin vanhan kaatopaikan eteläiselle alueelle vuonna 2019 rakennetun pintamaakerroksen päälle. Kasvukerroksen teoreettinen paksuus on 200 mm.

Vanhan kaatopaikan pohjois- ja luoteispuolelle rakennettiin kaatopaikan pintarakennetta noin 2,0 hehtaarin alueelle. Pintarakenne tehtiin yhdistelmärakenteena, jossa käytettiin bentoniittimattoa ja LLDPE-kalvoa. Kaasunkeräyskerroksessa hyödynnettiin tarkoitukseen soveltuvaa jalostettua jätevoimalan kuonaa. Kaasunkeräyskerroksen yhteispaksuus on 500 mm.

Viimeistelyn yhteydessä toteutettiin myös kaasu- ja/tai vesijärjestelmien läpivientirakenteet ja kaasukaivojen sekä niiden imulinjojen muutostöitä. Lisäksi S1-alueella rakennettiin kaasunkeräysjärjestelmän kondenssiveden keruu- ja erittelysäiliöt.

Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit

Biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen

Kompostointilaitoksen kuljetinjärjestelmiä oli tarkoitus saneerata vuoden aikana, mutta COVID19-pandemiasta johtuen urakkaa päädyttiin lykkäämään vuoteen 2021.

Pyrolyysin koetoimintalaitoksen rakennus- ja prosessitekniset työt valmistuivat loppuvuonna siten, että koetoiminta on määrä aloittaa vuoden 2021 alkupuoliskolla.

Infrastruktuurin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit

Alueen ympärystien pohjoisosassa tehtiin ympärystien muutosjärjestelyjä kesällä 2020. Muutostöitä tehtiin aiemmin vuonna 2019 toteutetun ympärystien mutkan suoristuksen alueella. Samassa yhteydessä rakennettiin hidastejärjestelmiä (töyssyjä) ympärystiellä kolmeen eri paikkaan.

Laajennusalueen R1-alueella toteutettiin kuonan varastoalueen kenttärakenne noin 1,3 hehtaarin kokoiselle alueelle. Kenttärakenne oli R1-alueen rakentamisen 3. vaihe. Alueen kenttärakenteissa hyödynnettiin tarkoitukseen soveltuvaa suhteutettua jätevoimalan kuonaa jakavassa kerroksessa yhteensä noin 23 000 tonnia.

R1-alueen reunalle rakennettujen väliaikaisten pintarakenteiden koekenttien seurantaa on jatkettu vuonna 2020. Vuoden 2020 aikana tehtiin kaksi rakenteiden korjaustyötä, ja paranneltiin kaivoihin kerättävien vesien pumppausjärjestelyjä.

Biojätteen käsittelylaitosten ja kompostointikenttien eteläpuolista vielä rakentamatonta aluetta (”eteläiset hyötykäyttökentät”) esirakennettiin noin kuuden hehtaarin laajuudelta, koska jätteenkäsittelykeskuksessa tarvitaan lisää hyötykäyttökenttätilaa Ekomo-toiminnoille ja muille jätteenkäsittelyä palveleville toiminnoille. Esirakennetut kenttäalueet viimeistellään lopullista käyttöä varten tulevissa urakoissa.

Syksyllä 2020 Ämmässuon Sortti-aseman puutarhajätteiden ja kiviaineksen vastaanottokenttää laajennettiin ja rakennettiin kaksi uutta lavapaikkaa asiakkaiden lajittelumahdollisuuksien parantamiseksi ylätasolta (lue lisää tämän raportin luvusta 11.3).

Kemikaalit

Jätteenkäsittelykeskuksessa vuonna 2020 käytetyt merkittävimmät kemikaalit ilmoitetaan YLVA-järjestelmään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportoinnin 2020 yhteydessä.

Biojätteen käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 5.12, tuhkan käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 9.4, kaasuvoimalan merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 13.7 ja jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallinnan merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 14.6.

Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus

Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä. Säiliöille tehdään vuositarkastukset ja yli 10 vuotta vanhat säiliöt tarkastetaan valtuutetun tarkastajan määräämän ajan mukaisesti.

HSY on toimittanut 27.10.2014 viranomaisille tiedot alueella olevista polttoainesäiliöistä ja niiden ominaisuuksista sekä sijainnista.

Ämmässuon Sortti-aseman polttoaineen varastoinnista ja työkoneiden tankkauksesta on kerrottu tämän raportin luvussa 11.7. Ämmässuon Ekomo-toimijoiden polttoaineen varastoinnista ja työkoneiden tankkauksesta on kerrottu tämän raportin luvussa 18.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on keskitetty piste öljyntorjuntatarvikkeille. Konttiin on kerätty myös paloletkuja ja tarvittavia liittimiä. Tarvikkeet ovat kaikkien jätteenkäsittelykeskuksen alueella toimivien työntekijöiden ja urakoitsijoiden käytettävissä öljyvahingon tai tulipalon sattuessa. Kontti on sijoitettu vastaanottokentän viereen.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen polttoainesäiliöt tarkastetaan vuosittain vuoden vaihteessa. Vuoden 2020 polttoainesäiliöiden tarkastusraportti on liitteenä 15.

YSL 123 §:n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ei ollut ympäristönsuojelulain 123 §:ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita vuonna 2020. Sen sijaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa oli useampia pienempiä häiriöitä ja poikkeamia (katso tämän raportin luku 17.2).

Häiriöt ja lievät poikkeamat

Biojätteen käsittelyn toiminnassa oli ylitekasassa kytöpalo 16.1.–21.1.2020 ja 9.11.2020 (lisää tietoja biojätteen käsittelyn häiriöistä luvussa 5.8).

Biokaasulinjaan asennettiin limoneenin suodatuslaitteisto koekäyttöön 2.7.2020. Asennuksen yhteydessä kaasua jouduttiin laskemaan ylipaineventtiilistä ulos (lisää tietoja biojätteen käsittelyn häiriöistä luvussa 5.8).

Toinen biosuodattimen jälkeinen piippupuhallin rikkoutui 17.8.2020. Kyseisen laitteen toimitusaika oli hyvin pitkä ja se saatiin kuntoon vasta alkuvuodesta 2021. Tämä rikkoutuminen ei vaikuttanut kuitenkaan päästöihin, joita tarkkailtiin säännöllisesti mittaamalla ammoniakkia piipun juurelta.(Lisää tietoja biojätteen käsittelyn häiriöistä luvussa 5.8)

Biokaasumoottoreiden häiriön vuoksi jouduttiin biokaasua soihduttamaan 17.11.2020. Lisäksi joulukuun alussa havaittiin biokaasuputkessa halkeama ja vuoto. Biokaasuputken halkeama paikattiin 11.12.2020 väliaikaisesti. (Lisää tietoja biojätteen käsittelyn häiriöistä luvussa 5.8)

Biojätteen vastaanotto siirrettiin vanhaan kompostointilaitokseen 28.12.2020, koska kompostointilaitoksessa aloitettiin esikäsittelytilan lattian korjaus (lisää tietoja biojätteen käsittelyn häiriöistä luvussa 5.8).

Ämmässuon eteläisen hyötykäyttökentän esirakentamiskohteessa räjäytettiin 8.–9.4.2020, 15.4.2020, 17.4.2020, 21.–22.4.2020, 24.4.2020, 29.4.2020, 30.4.2020, 4.5.2020, 7.5.2020, 12.5.2020, 13.5.2020, 15.5.2020, 19.5.2020, 2.6.2020, 5.6.2020, 8.–9.6.2020, 12.6.2020, 15.–16.6.2020, 18.6.2020, 22.–26.6.2020, 29.–30.6.2020 sekä 3.7.2020 (katso tämän raportin luku 12.2).

Tuhkakuormasta, joka saapui 28.12.2020 ei tullut näytettä, joten pikatestiä ei saatu tehtyä (katso tämän raportin luku 9.2). Erä käsiteltiin perusreseptillä, koska tuhkan laatu on pysynyt yleisesti samana.

Kaasuvoimalan kaasumoottori oli sammunut ja kahden muun soihtupolttimen ollessa häiriötilassa, paloi yksi soihtupoltin hetken kovassa kuormassa 19.4.2020 (katso tämän raportin luku 13.5).

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan vuosihuollon takia sekajätettä vastaanotettiin Ämmässuolla laajennusalueen kentälle 18.5.–13.6.2020 ja uudelleen syksyllä 21.9.–16.10.2020 (katso tämän raportin luku 7.14). Jätteen paalaus suoritettiin 18.5.–8.8.2020 ja 21.9.–7.12.2020.

Kenelläkään Ämmässuon työntekijällä ei toiminut matkapuhelin 18.9.2020 aamusta alkaen. Myöskään laitosten hälytykset eivät välittyneet. Tilanne saatiin korjaantumaan samana päivänä klo 14 mennessä.

Sekajätekuorma paloi pakkaavassa jäteautossa 30.9.2020 (tämän raportin luvut 7.14 ja 10.2). Se tyhjennettiin hallitusti ja palokunta kasteli levitetyn sekajätekuorman. Kaivinkone auttoi levittämällä ja kääntämällä jätettä, jotta ei jäisi palopesäkkeitä mihinkään.

Jätteenkuljetusautojen hydrauliikkaa hajosi useamman kerran vuoden 2020 aikana ja hydrauliöljyä valui lajittelukentällä 21.2.2020 (tämän raportin luku 7.7), paalikentällä 29.5.2020 (tämän raportin luku 10.2), 31.8.2020 laajennusalueella puhtaan maan varastokasan vieressä (tämän raportin luku 17.2.1) vastaanottokentällä 9.10.2020 (tämän raportin luku 7.2.1), materiaalienkäsittelykentälle 15.12.2020 (tämän raportin luku 7.6.1) ja kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysaltaaseen 22.12.2020 (tämän raportin luku 7.2.2). Öljyvuodot imeytettiin imeytysturpeella tai öljyntorjuntarakeilla.

Pitkään jatkuneiden sateiden vuoksi PVP5-altaan lievästi kuormittuneita vesiä jouduttiin juoksuttamaan noin 10 000 m³ HVA3-hulevesialtaan kautta hulevesien kanssa lounaisen avo-ojan kautta maastoon 20.12.2019–3.1.2020. Lue lisää juoksutuksesta tämän raportin luvusta 19.3.1.

Kalliopohjavesiputki 260/13 tuhoutui eteläisen hyötykäyttökentän esirakentamisen yhteydessä. Uusi korvaava havaintoputki asennettiin 14.7.2020 (katso tämän raportin luku 19.3.2).

Ympäristövaikutusten tarkkailussa havaitut lievät poikkeamat on käsitelty luvussa 19. Prosessi- ja laitehäiriöt, joilla ei ole ollut ympäristövaikutuksia, käsitellään ko. toimintaa käsittelevissä luvuissa.

Poikkeukselliset aukioloajat

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vaaka-asema oli avoinna maanantaista perjantaihin kello 7.00–17.00. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on HSY:n omaan toimintaan liittyvää jätteenkäsittelyä sekä kuorma-autoliikennettä ympäristöluvan mukaisesti arkisin kello 7.00–21.00 välisenä aikana. Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettiin jätettä maanantaista perjantaihin kello 7.00–21.00.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus oli kuorma-autoliikenteelle arkipyhistä tai viikonlopuista johtuen poikkeuksellisesti avoinna vuonna 2020 taulukon 47 mukaisesti.

HSY vesihuollon päivystyskuormien tuontia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen ja mahdollisen murskeen noutoa samalla kertaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta toteutui 23 päivänä, jotka ajoittuivat viikonlopun tai pyhäpäivän aikaan (5.1.2020, 18.1.2020, 26.1.2020, 1.2.2020, 8.2.2020, 22.–23.2.2020, 29.2.2020, 14.3.2020, 21.–22.3.2020, 10.–13.4.2020, 21.6.2020, 18.10.2020, 8.11.2020, 14.–15.11.2020, 13.12.2020 ja 25.–26.12.2020).

Yleistä toiminnasta

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluetta lähiympäristöineen kehitetään teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Alueen ytimenä on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, jota kutsutaan viestinnässä nimellä Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Tavoitteena on, että HSY:n toimintojen ympärille syntyy kiertotaloutta edistävää innovaatio- ja yritystoimintaa, joka perustuu erilaisiin kumppanuuksiin. Toiminta tähtää materiaalien hyödyntämisen ja resurssiviisauden edistämiseen mahdollistamalla siihen liittyvää liiketoimintaa sekä uusien innovaatioiden, teknologioiden ja ratkaisujen syntymistä. Toiminnan tavoitteena on tarjota kehittämisalusta koetoiminnalle sekä edistää avoimen ja osallistavan toimintaympäristön ja kokeilukulttuurin syntymistä.

Alueen Ekomo-toimijoiden yhteistyöalustana toimii syksyllä 2019 käyttöön otettu Microsoft Teams-pohjainen Resurssipörssi.

HSY suorittaa turvallisuuskävelyjä kaikkien Ämmässuon Ekomo -yhteistyökumppaneiden vuokraamilla alueilla. Turvakävelyllä keskitytään siisteyden, turvallisuuden ja polttoaineiden sekä kemikaalien varastointiin.

Ekoteollisuuskeskusta tukevaa kehitystyötä on käsitelty tämän raportin kappaleessa 22.3.

Vuonna 2020 Ekomo-yhteistyökumppaneita oli Ämmässuolla 14 kappaletta, Seutulassa kaksi ja Kivikossa neljä. Ämmässuon kumppanit ja heidän toimintansa Ämmässuolla on lueteltu taulukossa 48.

Vuonna 2020 HSY:n ympäristöluvalla toimineiden yritysten sijainnit alueella on esitetty kuvassa 10 ja tiedot luvussa 18.2.

HSY:n ympäristöluvilla toimivat Ekomo-yritykset

Delete Demolition Oy

Yleistä toiminnasta

Delete Demolition Oy käsittelee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella Deleten purkukohteista tuotua betonijätettä. Betonijätteestä jalostetaan betonimursketta, jota hyödynnetään maanrakennuskohteissa. Delete Demolition Oy on vastaanottanut 38 456 tonnia betonijätettä vuoden 2020 aikana.

Delete varmistaa uusiokiviainestuotteensa laadun standardin SFS-EN 13242+A1 (2008) ja valtioneuvoksen asetuksen 843/2017 nk. MARA-asetuksen mukaisesti.

Delete Finland Oy teki 30.11.2019 sopimuksen liiketoiminnan siirrosta kokonaan omistamansa tytäryhtiön Delete Demolition Oy:n kanssa, jolloin 1.1.2020 alkaen päivitetty Ekomo-yhteistyösopimus jatkuu Delete Demolition Oy:n nimissä.

Betonijätettä on vuonna 2020 murskattu seuraavina ajankohtina: 22.1.2020, 4.2.–7.2.2020, 10.2.–14.2.2020, 17.2.–21.2.2020, 4.3.–5.3.2020, 26.3.2020, 30.3.–31.3.2020, 7.4.–22.6.2020, 1.7.–23.12.2020, 27.12.–30.12.2020.

Deleten betonijätteen käsittelyn tuotantotiedot on esitetty liitteessä 16.

Häiriöt ja muut poikkeustilanteet

Toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2020 aikana.

Jätteet, kemikaalit ja polttoaineet

Betonijätteen jalostuksesta ei muodostunut hyödyntämiseen kelpaamatonta jätettä. . Metalliromua muodostui jalostuksen yhteydessä 215 tonnia.

Työkoneiden mahdollisista huollosta syntyneet jäteöljyt ja öljynsuodattimet on toimitettu Deleten kokonaispurun huoltotiloihin Tuusulaan.

Toiminnassa on käytetty kevytpolttoöljyä 35 670 litraa vuoden 2020 aikana. Alueella on polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 2,6 m³. Polttoainesäiliö on kaksoisvaipallinen ja lukittu.

Fortum Power and Heat Oy

Yleistä toiminnasta

Fortum Power and Heat Oy vastaanottaa ja jalostaa hevostallien puupohjaista kuivikelantaa (EWC-koodi 02 01 06) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Kuivikelanta toimitetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta Fortumin biopolttolaitokselle Järvenpäähän energiahyödynnettäväksi. Fortumin myytyä Järvenpään voimalaitoksen elokuussa 2020 päätti uusi omistaja lopettaa HorsePower-Kuivikelannan hyödyntämisen polttamalla ja polttoaineelle on etsitty uusia käyttäjiä.

Fortum on vuoden 2020 aikana vastaanottanut 11 308 tonnia kuivikelantaa. Vuoden 2020 aikana on toimitettu Ämmässuolta energiahyödynnettäväksi HorsePower kuivikelantaa 6 150 tonnia. Fortum on myös toimittanut kuivikelantaa multaukseen 2 973 tonnia. Vuoden 2020 lopussa varastossa oli kuivikelantaa 7 314 tonnia.

Häiriöt ja muut poikkeustilanteet

Fortum Power and Heat Oy:n toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2020 aikana.

Jätteet ja polttoaineet

Fortum Power and Heat Oy:llä ei ole alueella omia työkoneita tai laitteita, jonka takia toiminnassa ei ole erikseen raportoitavia polttoaine tai jätemääriä.

Fortum Waste Solutions Oy

Yleistä toiminnasta

Fortum Waste Solutions Oy vastaanottaa ja käsittelee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella puujätettä ja toimittaa käsitellyn puun lämmön- ja energiantuotannossa hyödynnettäväksi.

Fortum on vuoden 2020 aikana vastaanottanut 2 030 tonnia puujätettä.

Häiriöt ja muut poikkeustilanteet

Fortum Waste Solutions Oy:n toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2020 aikana.

Jätteet ja polttoaineet

Fortum Waste Solutions Oy:llä ei ole alueella omia työkoneita tai laitteita, jonka takia toiminnassa ei ole erikseen raportoitavia polttoaine tai jätemääriä.

G&C Materials Oy

Yleistä toiminnasta

G&C Materials Oy välivarastoi alueella hevosenlantaa (EWC-koodi 02 01 06) käytettäväksi kierrätykseen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa 15.1.–5.5.2020 ja 17.11.–31.12.2020.

Vuoden 2020 aikana käsitellyn/välivarastoidun hevosen lannan määrä 1 076 tonnia, vuoden lopussa varastossa olevan hevosen lannan määrä 286 tonnia ja vuoden aikana alueelta poiskuljetun hevosen lannan määrä 790 tonnia.

Häiriöt ja muut poikkeustilanteet

G&C Materials Oy:lla ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2020 aikana.

Jätteet ja polttoaineet

G&C Materials Oy:llä ei ole alueella omia työkoneita tai laitteita, jonka takia toiminnassa ei ole erikseen raportoitavia polttoaine tai jätemääriä.

NCC Industry Oy

Yleistä toiminnasta

NCC Industry Oy jalostaa HSY:n palveluntuottajana Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella louhetta. HSY vastaanottaa ja punnitsee louheen sen tullessa alueelle, jonka jälkeen NCC Industry Oy varastoi louheen sekä murskaa sen kiviainestuotteiksi.

Vuonna 2020 louhetta on vastaanotettu yhteensä 37 513 tonnia.

Kiviainesta on käsitelty murskaamalla: 13.1.–12.3.2020, 19.5.–18.6.2020 ja 6.7.–17.12.2020. Ylisuurien louheiden rikotusta on suoritettu yhteensä noin 329 tuntia vuoden 2020 aikana.

NCC Industry Oy:n tuotantotiedot on esitetty liitteessä 16.

Häiriöt ja muut poikkeustilanteet

NCC Industry Oy:n toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2020 aikana.

Tärinämittausta ei ole suoritettu, koska NCC Industry Oy ei louhi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella.

Jätteet, kemikaalit ja polttoaineet

Louheen jalostuksen yhteydessä on syntynyt 11 000 kg metalliromua, 700 kg sekajätettä ja 1 375 litraa jäteöljyä. Jätteet on toimitettu käsittelijöille, joilla on ympäristölupa ko. jätteen käsittelyyn.

Toiminnassa on käytetty 218 050 litraa kevytpolttoöljyä ja 1 375 litraa voiteluainetta vuoden 2020 aikana. Alueella on kaksoisvaipallinen ja lukittava polttoainesäiliö ja lisäksi polttoainesäiliön alusta on suojattu vuotojen varalta.

Ralf Ajalin Oy

Yleistä toiminnasta

Ralf Ajalin Oy tekee kasvualustojen tuotantoa sekä puhtaiden maiden seulontaa sekä kompostin myyntiä markkinoille Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa touko–joulukuussa.

Vuoden 2020 aikana alueelta pois kuljettiin HSY:n kompostia 13 729 tonnia ja kasvualustoja 34 317 tonnia. Alueella valmistettavissa kasvualustoissa hyödynnettiin 11 229 tonnia HSY:n komposteja.

Häiriöt ja muut poikkeustilanteet

Toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2020 aikana.

Jätteet ja polttoaineet

Raskaskonekorjaamo Kari T Hyvönen Oy tekee korjausurakoinnin sekä jätteen poiskuljetuksen Ralf Ajalin Oy:lle ja vienyt kaikki korjauksista syntyneet jätteet mukanaan.

Gazpromneft Grease L EP 1:sta 18 kg sekä L EP 0:sta 18 kg käytettiin seulan rasvaimeen.

Toiminnassa on käytetty kevytpolttoöljyn talvilaatua 11 741 litraa ja kesälaatua 17 491 litraa.

Remeo Oy

Yleistä toiminnasta

Remeo Oy:llä on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella siirtokuormausasema, jossa se vastaanottaa, välivarastoi ja käsittelee rakennus- ja energiajätettä sekä puuta ja toimittaa materiaalit jatkohyödyntämiseen Ämmässuon alueen ulkopuolelle. Toiminta on painottunut puun välivarastointiin ja murskaukseen. Puumurske on toimitettu energiahyötykäyttöön.

Remeo Oy siirtyi toimimaan omalla ympäristöluvallaan 1.9.2020 alkaen. Remeo Oy raportoi itse koko vuoden 2020 toimintansa Ämmässuolla. Remeo Oy:n toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2020 aikana.

Tarpaper Recycling Finland Oy

Yleistä toiminnasta

Tarpaper Recycling Finland Oy vastaanottaa ja välivarastoi kattohuopajätettä (EWC-koodi 17 03 02) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Katohuopajäte varastoidaan myöhempää murskausta ja materiaalihyötykäyttöä varten.

Vuoden 2020 aikana Tarpaper Recycling Finland Oy ei ole vastaanottanut eikä käsitellyt kattohuopajätettä. Kattohuopajätettä oli varastossa 10 091 tonnia vuoden 2019 lopussa. Vuoden 2020 aikana kattohuopajätettä, on toimitettu jatkojalostettavaksi 5 585 tonnia.

Häiriöt ja muut poikkeustilanteet

Tarpaper Recycling Finland Oy:n toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2020 aikana.

Jätteet ja polttoaineet

Tarpaper Recycling Finland Oy:llä ei ole alueella omia työkoneita tai laitteita, jonka takia toiminnassa ei ole erikseen raportoitavia polttoaine tai jätemääriä.

Pörriäisbaari

HSY ja NCC Industry Oy tekivät talkoilla yhdessä muiden Ekomo-toimijoiden kanssa Pörriäisbaari-alueen Ämmässuon lounaisosaan 8.5.2019. Alueen suunnittelu perustui NCC KieloTM -ohjelmaan, jolla edistetään luonnon monimuotoisuutta. Rakennettu koealue on kooltaan 3 500 m², jossa maasto vaihtelee paahteisesta kalliosta niittyjen kautta lampeen. Paahteisesta kalliosta kosteikkoon vaihtelevalle alueelle tehtiin pölyttäjille otollisia pesimäympäristöjä muun muassa kannoista, kävyistä ja ruo’oista. Alueelle on kylvetty mesipitoisia niittykukkien siemeniä myös vuonna 2020. Vuosittaisten kylvöjen tarkoitus on saada alueelle monilajinen niittykasvikanta.

Niittyalueet on tehty sektoreittain peittämällä vanha maaperä eri paksuisilla kivituhkakerroksilla. Kivituhkakerroksen levittämisen tarkoitus on peittää alueella kasvavat lupiinikasvustot. Koetoiminnalla testataan eripaksuisten kivituhkakerrosten toimivuutta vieraslaji lupiinin torjunnassa. Toisen vuoden havaintojen perusteella kivituhka on estänyt pääosin lupiinin kasvun kaikilla kivituhkakerroksen paksuuksilla. Kivituhkakerrokset paksuudeltaan 10 ja 20 cm eivät riitä täysin tukahduttamaan lupiinin kasvustoja. Muutamassa havaitussa tapauksessa lupiinin kasvusto on tunkeutunut pohjamaasta 20 cm kivituhkakerroksen läpi. Vuoden 2020 havainnon perusteella 30 cm kerros kivituhkaa on suositeltava paksuus lupiinikasvustojen peittämiseen. Kivituhkakerroksen päälle kylvetyt niittykasvilajien siemenet ovat itäneet erittäin onnistuneesti. Kasvilajit, jotka ensimmäisenä vuotenaan kasvattavat ruusukkeen ja seuraavana vuonna kukkivat sekä siementävät alueelle lisäävät niittykasvien määrää tulevaisuutta varten. Kasvukauden lopussa 2020 havaittiin biodiversiteetin kannalta kiinnostavimmat kivituhkalla itäneet kasvilajit neidonkieli, masmalo, ukontulikukka, tummatulikukka, harmio, keltamaite, ketoneilikka ja päivänkakkara. Niityn ensimmäisen kunnon kukinnan todettiin tapahtuneen kasvukaudella 2020. Koealueen kasvillisuuden seurantaa suoritetaan säännöllisesti tulevina kasvukausina NCC:n toimesta.

Ympäristötarkkailu

Ilma

aitteistojen pölynsidontajärjestelmien kuntoa tarkkailtiin päivittäin ja tarvittaessa pölynsidonnassa käytettiin vesitykkiä. Ekomo-toimintojen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.2 ja liitteessä 4.

Vesi

Ekomo-toiminnasta muodostuvia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.3 ja liitteessä 6.

Melu

Ekomo-toiminnan aiheuttamaa melua seurataan yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 19.6 ja liite 7).

Yleistä toiminnasta

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutuksia syntyy muun muassa jätteen käsittelystä, liikenteestä, rakentamisesta, louheen murskauksesta ja kaatopaikkaprosesseista. Ympäristövaikutuksia seurataan ympäristölupamääräysten, tarkkailuohjelmien sekä muiden viranomaispäätösten mukaisesti (lue lisää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvista ja viranomaispäätöksistä tämän raportin luvusta 3). Lisäksi suoritetaan omaa tarkkailua, jonka avulla ohjataan jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa ja valvotaan toiminnan laatua. Ympäristövaikutusten hallintaan kuuluvat tärkeänä osana myös rakenteiden ja laitteiden kunnon tarkkailu sekä niiden huoltaminen. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti.

Ilma

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja lähiympäristön ilmanlaatua tarkkaillaan Ämmässuon ilmanlaadun mittausasemilla (kuva 11). Ilmanlaadun mittausasemalla 1 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS1) pitoisuuksia ja sääparametreja kuten tuulen nopeutta ja suuntaa, lämpötilaa sekä sadantaa. Ilmanlaadun mittausasemalla 2 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS2), hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksia. Pitoisuuden laimeneminen ja leviäminen alueen ympäristöön riippuu muun muassa tuulen suunnasta ja nopeudesta.

Ämmässuon säämasto vaurioitui ruohon leikkaustöissä 11.6.2020. Uusi masto saatiin käyttöön 4.11.2020. Maston rikkoutuminen vaikutti tuulitietojen keräämiseen.

Ämmässuon ilmanlaatua ja säätä koskevat mittaustulokset esitetään tunnin välein päivittyvinä HSY:n verkkosivuilla osoitteessa https://www.hsy.fi/ilmanlaatu-ja-ilmasto/ilmanlaatu-nyt/ammassuon-ilmanlaatu-ja-saaolot/.

Ämmässuon ilmanlaadun vuosiraportti 2020 on esitetty tämän raportin liitteessä 4.

Kasvihuonekaasujen ja hajujen purkautumista ilmakehään ja ympäristöön pyritään estämään ja näiden kaasujen pitoisuuksia mitataan säännöllisesti. Kaatopaikoilta kerätyn kaasun määrää ja koostumusta (CO₂, CH₄, O₂ ja lämpötila) mitataan jatkuvatoimisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan lisäksi jätetäyttöjen pinnasta tehtävien säännöllisten mikrometeorologisten mittausten sekä metaanipitoisuuskartoitusten avulla (katso tämän raportin luku 19.2.4).

Biojätteen käsittelyn ilman päästötarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 5.10.1, pilaantuneiden maiden ilman päästötarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 6.4.1, tuhkien käsittelyn ilman päästötarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 9.3.1, kivenmurskauksen ja louhinnan ilman päästötarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 12.4.1 ja kaasuvoimalan ilman päästötarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 13.6.1.

Sää

Vuonna 2020 muut kuukaudet paitsi huhti-, touko-, heinä- ja elokuu olivat tarkkailujakson 2009–2019 keskiarvoa lämpimämpiä Ämmässuolla (kuva 12 ja taulukko 49).

Vuosi 2020 oli sateinen ja erityisen sateisia kuukausia olivat helmi-, maalis-, heinä- ja syyskuu (kuva 13 ja taulukko 50). Tiedonsiirtovian takia Ämmässuon sääasemalta ei saatu sadantatietoja vuoden 2020 tammikuussa eikä helmikuun 2020 neljältä ensimmäiseltä päivältä eikä vuoden 2019 syys–joulukuussa. Tämän vuoksi vertailuun on otettu myös Ilmatieteen laitoksen Nuuksion sääaseman sadantatiedot vuoden 2020 tammikuussa ja vuonna 2019.

Vuoden 2020 sääoloista voi lukea tarkemmin tämän raportin liitteistä 4 ja 19.