Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toiminta vuonna 2024

Ämmässuon ekoteollisuuskeskus sijaitsee Espoon kaupungin länsiosassa osittain Espoon kaupungin ja osittain Kirkkonummen kunnan alueella. Ämmässuon ekoteollisuuskeskus (aikaisempi nimitys Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus) otettiin käyttöön seudullisena yhdyskuntajätteen kaatopaikkana vuonna 1987. Myöhemmin 1990-luvun alussa Ämmässuolle jäi pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä putosi merkittävästi vuonna 2014 Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan käyttöönoton jälkeen.

Noin 200 hehtaarin laajuisen ekoteollisuuskeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, kuonien käsittely ja hyötykäyttö, biojätteen laitosmainen käsittely, rakennusjätteen esikäsittely ja sekajätteen paalaus, tuhkien loppusijoitus, esikäsitellyn jätteen kaatopaikkasijoitus sekä alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun ja biojätteen käsittelyssä muodostuvan biokaasun keräys ja hyötykäyttö. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toiminnot keskittyvät ensi sijassa jalostamiseen ja vain hyvin pieni osa jätteestä loppusijoitetaan. Ekoteollisuuskeskuksessa on myös Ämmässuon Sortti-asema jätteen pienerien vastaanottoon. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toimintaan voi tutustua tarkemmin sivulta www.hsy.fi/ammassuo.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen keskeisimpien rakennusten ja kenttäalueiden sijoittuminen alueelle on esitetty kuvassa 1 ja taulukossa 1. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen nimikkeistö ja rakenteet sekä karttakuva alueesta on esitetty tämän raportin liitteessä 1.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen aluetta lähiympäristöineen kehitetään teollisten symbioosien periaatteiden mukaisesti. Nykyisin ekoteollisuuskeskus on moderni jätteiden jalostuskeskus ja kiertotalouden edistäjä, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Tätä yritysyhteistyötä kutsutaan Ekomo-toiminnaksi.

Ekomo-toimintojen osalta ympäristövaikutuksia on käsitelty tässä raportissa siltä osin kuin vaikutukset ovat mitattavissa koko ekoteollisuuskeskuksen kattavilla tarkkailuilla. Ekomo-yritykset ovat toimineet toistaiseksi HSY:n ympäristölupien alla lukuun ottamatta Eltel Networks Oy:n voimalinjatyömaan rakennusmateriaalien ja -tarvikkeiden välivarastointitoimintaa, Espoon Hunajan mehiläistarhausta, Fortum Waste Solutions Oy:n ET2 alueella suorittamaa kuonan välivarastointia ja käsittelyä (oma ympäristölupa), L&T Ympäristöpalvelut Oy:n siirtokuormausasemaa (oma ympäristölupa), Stena Recycling Oy:n metalli- ja SE-romun sekä vaarallisten jätteiden välivarastointi- ja käsittelytoimintaa (oma ympäristölupa), Väyläviraston rakennusmateriaaliksi luokiteltavien kiviainesmateriaalien välivarastointitoimintaa sekä ekoteollisuuskeskuksen viereisellä kiinteistöllä sijaitsevaa Asfalttikallio Oy:n asfalttiasemaa (rekisteröity asema). (Lue lisää Ekomo-toiminnasta tämän raportin luvusta 14).

Aluetta ja sen infrastruktuuria kehitetään jatkuvasti. Eri puolilla Ämmässuon ekoteollisuuskeskusta tehtiin vuoden aikana erilaisia urakoita, joissa parannettiin alueen yleistä infraa kuten valaistusta, vesienjohtamisjärjestelyjä, liikennejärjestelyjä, kaivorakenteita ja päällysteitä. Ekoteollisuuskeskuksessa vuonna 2024 toteutetut rakennushankkeet on esitetty liitteessä 2 olevalla kartalla.

Ekoteollisuuskeskuksen rakennuttamisesta, käytöstä ja hoitamisesta vastaa HSY:n jätehuolto. Jätehuollon kehittäminen koostaa vuosittain tutkimusohjelman, jonka tavoitteena on varmistaa TKI-ohjelman toteutuminen jätehuollon osalta. Tutkimusohjelma toteuttaa toimialan tarpeiden mukaista kehittämistoimintaa ja tukee sen järkevää suunnittelua, resursointia ja seurantaa. Tutkimusohjelmalla pyritään lisäksi ennakoimaan alan kansainvälisiä, kansallisia ja alueellisia kehityssuuntia sekä yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksia. Tutkimusohjelmalla parannetaan jätehuollon resurssitehokkuutta ja uusiutuvan energian hyödyntämistä.

HSY tukee nuorten ympäristökasvatusta tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuden vierailla Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa. Vierailun aikana tutustutaan ekoteollisuuskeskuksen toimintaan. Ekoteollisuuskeskuksessa tehdään myös asiantuntijavierailuja. Vierailijat ovat tyypillisesti ympäristö- ja kunta-alan asiantuntijoita, tekniikan alan yritysten edustajia, tutkijoita ja toimittajia. Osa vierailijoista on ulkomaalaisia. Vierailijat ovat kiinnostuneet ekoteollisuuskeskuksen ja Ekomon toiminnasta muun muassa uusio- ja kierrätysmateriaalien käytöstä sekä käsittelystä, biojätteen käsittelystä, kaatopaikka- ja biokaasun keräyksestä sekä kaatopaikkarakentamisesta.

Ämmässuon ja Kulmakorven alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin vuoden aikana kaksi tapaamista, Teams-kokous 13.3.2024 ja läsnä tapaaminen 25.9.2024 Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa. Tapaamisissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta sekä tiedotettiin Ämmässuon ja Kulmakorven toiminnoissa tapahtuvista muutoksista.

HSY:lla on sertifioitu toimintajärjestelmä, joka täyttää kansainväliset laatu- ja ympäristövaatimukset (ISO 9001:2015, ISO 14001:2015) sekä työterveys- ja työturvallisuusvaatimukset (ISO 45001:2018).

Toiminnan jatkuvaa parantamista seurataan muun muassa sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla sekä viranomaistarkastuksilla (katso tämän raportin luku 3.4). Yhtenä keskeisenä menettelynä turvallisuuden parantamiseksi on alueella toteutettavat turvallisuuskävelyt, joissa on edustus organisaation eri tasoilta sekä työsuojeluorganisaatiosta. Lisäksi alueella tehdään erillisiä siisteyskierroksia. Merkittävät ympäristönäkökohdat tunnistetaan ja päivitetään säännöllisesti.

Vuonna 2024 toteutettiin neljä sisäistä auditointia ekoteollisuuskeskuksen toimintaan liittyen. Auditointien kohteina olivat suljettujen kaatopaikkojen jälkihoito, jätehuollon käytännöt turvallisuusasioista viestimisessä ja viestintä sekä tiedonkulku palveluntuottajien kanssa. Lisäksi tarkasteltiin poikkeustilanteiden hallintaa ja biokierrätystä. Auditoinneissa kirjattiin yhteensä seitsemän poikkeamaa ja esitettiin 23 kehitysehdotusta.

HSY:n toimintajärjestelmän ulkoinen uudelleensertifiointi-auditointi toteutettiin DNV Business Assurancen toimesta marraskuussa 2024. Ekoteollisuuskeskuksen osalta auditointi kohdistui 5.11.2024 operatiiviseen HSEQ-johtamiseen ja kentän eri toimintoihin. Auditoinnissa raportoitiin näihin liittyen kaksi lievää poikkeamaa, kaksi havaintoa, yksi parannusmahdollisuus ja kaksi positiivista havaintoa.

Vuonna 2024 kirjattiin viisi tapaturmailmoitusta, joista kolmesta ei aiheutunut poissaoloa ja kahdesta aiheutui yli kolmen päivän poissaolo. Alueella toimiville palveluntarjoajille ei ole kirjattu tapaturmailmoituksia. Ympäristöhavaintoihin liittyviä kirjauksia oli 10 kappaletta, joista on aiheutunut korkeintaan vähäisiä vaikutuksia ympäristöön (kuten pieni tulipalo, pieni öljyvuoto). Yksittäisiä turvallisuushavaintoja alueelta tehtiin 78 kappaletta, joista viisi oli sekä turvallisuus- että ympäristöhavainto. Turvallisuushavainnot kohdistuivat pääasiassa koneisiin/laitteisiin, menetelmiin, toimintatapoihin sekä ulkopuolisten toimintaan alueella. RISKI-järjestelmään kirjattujen havaintoihin perustuen on päätetty turvallisuutta parantavista toimenpiteistä, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti.

Työsuojeluun ja turvallisuuteen liittyviä asioita on käsitelty vuoden aikana HSY:n sisäisissä kokouksissa sekä alueella toimivien palveluntarjoajien kanssa pidetyissä kokouksissa.

Kaksi samansisältöistä turvallisuuspäivää koko jätehuollon henkilöstölle järjestettiin syyskuussa Luontokeskus Haltiassa. Päivien ohjelmassa oli ensiavun ja alkusammutuksen käytännön harjoittelua ajankohtaisten turvallisuusasioiden käsittelyn lisäksi. Alueen kesätyöntekijöille järjestettiin oma Ämmässuon toimintoihin tutustumispäivä. Päivään kuului luento-osuus sisältäen ympäristö- ja turvallisuusasioita sekä käynnit eri toiminnoissa. Vuoden aikana järjestettiin ensiapu- ja turvallisuuskoulutusta henkilöstölle. Kemikaalivuodon torjuntaa harjoiteltiin kaksi kertaa.

Pelastuslaitos teki alueella yleisen palotarkastuksen 4.–5.9.2024. Tarkastuksessa keskityttiin vesienhallinnan toimintoihin. Ekoteollisuuskeskuksen työsuojelu- ja palotarkastukset on koottu tämän raportin lukuun 3.4.

HSY on mukana ekotukitoiminnassa ja kaikissa toimipisteissä, mukaan lukien Ämmässuon ekoteollisuuskeskus, on ekotukihenkilö. Tavoitteena on työntekijöiden ympäristötietoisuuden ja ympäristövastuullisen toiminnan lisääminen. Ekotukitoiminta tukee HSY:n ympäristöjohtamista ja ympäristöjärjestelmän käytännön toteutusta.

Ekoteollisuuskeskuksen toiminta on mukana HSY:n GRI G4 -ohjeistuksen mukaisessa vastuullisuusraportoinnissa. Raportointi kattaa ympäristövastuun lisäksi myös taloudellisen ja sosiaalisen vastuun näkökulmat.

HSY:n merkittävimpiä tavoitteita HSY:n yhtymäkokouksen (18.11.2022) hyväksymän HSY:n strategian mukaan vuoteen 2030 mennessä ovat muun muassa toimintavarmuuden parantaminen, kiertotalouden edistäminen, kehittyvät palvelut ja ympäristövastuu. Toimintaa ohjaa ympäristövastuun lisäksi hiilineutraaliustavoite vuoteen 2030 mennessä.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen ympäristöluvat

Yhteenveto Ämmässuon ekoteollisuuskeskusta koskevista, voimassa olevista ympäristölupapäätöksistä ja niihin vuoden 2024 aikana tehdyistä muutoksista on esitetty taulukossa 2. Yhteenveto voimassa olevista koetoimintaa koskevista päätöksistä ja niihin liittyvistä muutoksista on esitetty taulukossa 3.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskusta koskevat viranomaisselvitykset ja -kannanotot 

Ämmässuon ekoteollisuuskeskusta koskevia viranomaisselvityksiä ja -kannanottoja vuonna 2024 on esitetty taulukossa 4.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella voimassa olevat tarkkailusuunnitelmat ja -ohjelmat sekä teollisuusjätevesisopimus

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toimintaa koskevat, viranomaisten hyväksymät tarkkailusuunnitelmat ja -ohjelmat:

• Jätelain (646/2011) 120 §:n mukainen jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma 8.3.2024 (ei erillistä hyväksyntää).  Ko. suunnitelma pitää sisällään myös seuraavat, erilliset suunnitelmat:
  • Jätteenpolton kuonan käsittely Ämmässuolla: ympäristöluvan mukainen näytteenotto- ja testaussuunnitelma. Viimeisin päivitys 11.10.2023.
  • Jätevoimalan tuhkien käsittely Ämmässuolla: ympäristöluvan mukainen näytteenotto- ja testaussuunitelma. Suunnitelman päiväys 28.10.2014.
  • Pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt: seurantasuunnitelma. Viimeisin päivitys 27.2.2015.
  • Pilaantuneiden maiden käsittely: Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma (HSY). Suunnitelman päiväys 30.8.2013.

• Ympäristönsuojelulain (527/2014) 15 §:n mukainen jätteenkäsittelykeskuksen ennaltavarautumissuunnitelma (HSY:n ennaltavarautumis- ja pelastussuunnitelma 8.10.2024). 

• Biojätteen käsittelylaitoksen ja sen kaasunhyödyntämisyksikön tarkkailu- ja seurantasuunnitelma 4.6.2015, täydennetty 13.5.2016. ESAVI:n suunnitelmasta antama päätös (nro 74/2016/1) 31.3.2016. Suunnitelma päivitetty 6.5.2020 lupahakemuksen yhteydessä.

• Kaasuvoimalan ympäristöluvan mukainen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun suunnitelma (Pöyry, 16X274160) 4.6.2015.

• Ämmässuon-Kulmakorven vesien yhteistarkkailuohjelma, josta Uudenmaan ELY-keskuksen päätös (dnro UUDELY/8930/2015) 18.5.2018. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt 21.12.2022 tarkkailuohjelman täydennykset ja muutokset. Ohjelman viimeisin päivitys 30.8.2024.

• Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittaussuunnitelma (4.10.2013), jonka Uudenmaan ELY-keskus hyväksynyt (dnrot UUDELY/574/07.00/2010 ja UUDELY/819/07.00/2010) 19.2.2014. Uudenmaan ELY-keskus on 10.1.2023 hyväksynyt (dnro UUDELY/14012/2022) mittaussuunnitelman muutoksen. 

• Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen melutarkkailuohjelma (22.12.2014, muutokset 26.5.2016, 7.7.2017 ja 14.11.2017), jonka Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt (dnro UUDELY/5273/2015) 27.11.2017.

HSY:n jätehuollon toimiala on tehnyt 18.3.2019 teollisuusjätevesisopimuksen (77/2019) Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen jätevesien johtamisesta HSY:n yleiseen viemäriverkkoon.

Viranomaistarkastukset

Vuonna 2024 Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen kohdistuivat seuraavat viranomaistarkastukset:

• Uudenmaan ELY-keskus 31.5.2024 (kierros laitoksella 12.6.2024): Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus, jossa käsiteltiin tavanomaisen jätteen kaatopaikkatoiminnot (loppusijoitusalue ja vanha kaatopaikka) sekä kenttäalueilla tapahtuvat jätteenkäsittelytoiminnot.

• Uudenmaan ELY-keskus 14.6.2024 (kierros laitoksella 12.6.2024): Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus, jossa käsiteltiin biokierrätyksen toiminnot.

• Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 4–5.9.2024: Yleinen pelastusviranomaisen palotarkastus.
  

​

Kaavoitus

​Maakuntakaava​

Ämmässuon ekoteollisuuskeskus sijoittuu Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) EJ-alueelle (jätteenkäsittelyalue). Maakuntakaavaa täydentämään on laadittu Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 22.6.2010. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alue on osoitettu 1. vaihemaakuntakaavassa EJ1-merkinnällä.

Uusimaa-kaavassa 2050 Ämmässuon alueella on kaavamerkintä “Kiertotalouden ja jätehuollon alue”. Uusimaa-kaava 2050 -kokonaisuus on lainvoimainen (korkeimman hallinto-oikeuden päätös 13.3.2023). Helsingin seudun kaavaan ei tullut oikeuskäsittelyssä muutoksia.

​Yleiskaavat​

Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, on vahvistettu 27.6.1997. Yleiskaavassa ekoteollisuuskeskuksen alue on varattu kaatopaikka-alueeksi (EK) sekä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). EK-aluevaraus sisältää myös suoja-alueen, jolla ei sallita uusien rakennuspaikkojen muodostamista ja jonka puustoa on hoidettava tehokkaan näkösuojan ylläpitämäksi.

Espoon kaupunginvaltuusto on 15.11.2021 osittain hyväksynyt Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan, johon Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen aluekin kuuluu. Kulmankorven ja Ämmässuon alueesta on tehty luonnosvaiheen jälkeen erillinen vaikutustenarviointi. Vaikutusten arvioinnista saatujen tietojen pohjalta kaavaehdotukseen on yhdyskuntateknisen huollon alueen eteläpuolelle sekä erityisalueen etelä- ja itäpuolelle merkitty suojaviheralue. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan osittain 15.11.2021.

Espoon yleiskaava 2060 Espooseen laaditaan koko kaupungin kattava yleiskaava, joka tähtää vuoteen 2060. Kaava on tullut vireille 7.9.2022 ja sen tavoitteet hyväksyttiin 13.3.2023. Espoon yleiskaava 2060:n luonnos oli nähtävillä 3.6.–3.9.2024. Kaavaluonnoksessa ekoteollisuuskeskuksen kohdalla oli merkintä: ”ET, Yhdyskuntateknisen huollon alue. Alue varataan yhdyskuntateknisen huollon toiminnoille. Alueen toimintojen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota ympäristöhaittojen torjuntaan. Toiminnan kehittämisessä tulee ottaa huomioon kaavassa osoitettu ympäröivä maankäyttö. ”Etelä- ja itäpuolelle on merkitty: EV, Suojaviheralue. Alue varataan Ämmässuon yhdyskuntateknisen huollon ja Kulmakorven erityisalueen suojaviheralueeksi. Alueella tulee turvata riittävä suojapuusto ja muu suojakasvillisuus. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide on luvanvaraista siten kuin MRL 128 §:ssä on säädetty.”

Kirkkonummen yleiskaava 2020 on vahvistettu 19.5.1999. Kirkkonummen puolelle sijoittuva ekoteollisuuskeskuksen alue on yleiskaavassa varattu kaatopaikka-alueeksi (kaavamerkintä EK) ja yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (kaavamerkintä ET).

​Asemakaavat​

Espoon kaupungin puoleisella alueella on voimassa Ämmässuo 640100-asemakaava, joka on hyväksytty 13.11.2006 (lainvoimainen 18.6.2008). Kirkkonummen kunnan puoleisella alueella on voimassa Kauhala, Ämmässuo 2859-asemakaava, joka on hyväksytty 2.3.2006 (lainvoimainen 8.2.2008).

Ekoteollisuuskeskuksen alue on edellä mainituissa, voimassa olevissa asemakaavoissa osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (kaavamerkintä EJ/VR) sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueiksi (kaavamerkinnät ET, ET-1 ja ET-2). Lisäksi ekoteollisuuskeskuksen ympärille on osoitettu suojaviheralue (kaavamerkintä EV/VR). Kirkkonummen asemakaavassa on varaus meluvalleille: ”Alueelle voidaan asutuksen suojaksi rakentaa maisemaan sopeutuvia meluvalleja”.

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi 22.8.2022 Ämmässuon asemakaavan muutoksen, joka mahdollistaa yhden tuulivoimalan sijoittamisen alueelle. Kaavasta valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja korkein hallinto-oikeus kumosi kaavan kesällä 2024. Kaavoitustyö on päättynyt 26.8.2024. KHO katsoi, ettei asemakaavaa varten ollut laadittu alueen erityisolosuhteisiin liittyvää lintujen törmäysriskiarviointia siten, että arviointi olisi luotettava ja antaisi perusteen pitää törmäysriskiä merkityksettömänä tai muutoinkaan selvästi pienenä. KHO katsoi, että kaavaratkaisua varten laadittujen selvitysten perusteella ei voitu riittävästi varmistua siitä, että luonnonympäristön vaalimista koskeva kaavan sisältövaatimus täyttyy.

Vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen ympäristölupien mukaiset vastaavat hoitajat on esitetty taulukossa 5 ja muut yhteyshenkilöt on esitetty taulukossa 6. Viimeisin päivitetty ilmoitus vastaavista hoitajista ja muista yhteyshenkilöistä on tehty viranomaisille 1.8.2023 Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen osalta ja 2.12.2024 Ämmässuon Sortti-aseman osalta YLVA-järjestelmään (väliaikaiset sijaiset: käyttöpäällikkö, Sortin toimintovastaava).

Yleistä toiminnasta

Vuoden 2024 kaikki tulevat, lähtevät ja kenttien väliset sisäiset siirrot punnittiin mScales-punnitusjärjestelmällä. Punnitusjärjestelmässä voi käyttää järjestelmän omaa sähköistä siirtoasiakirjaa, josta on integraatio SIIRTO-rekisteriin. Asiakkaat voivat käyttää myös omaa sähköistä siirtoasiakirjaa, jolloin siirtoasiakirjan PDF-tiedosto liitetään HSY:n punnitusjärjestelmään.

Poikkeukselliset aukioloajat

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen vaaka-asema oli avoinna toukokuuhun asti maanantaista perjantaihin kello 7.00–17.00 ja kesäkuusta eteenpäin kello 8.00–16.00.  Ekoteollisuuskeskuksen alueella oli kuorma-autoliikennettä arkisin kello 6.00–22.00 välisenä aikana. Ämmässuon ekoteollisuuskeskus oli avoinna kuorma-autoliikenteelle arkipyhistä tai niiden korvaamisesta johtuen poikkeuksellisesti vuonna 2024 taulukon 7 mukaisesti.

HSY:n omaan toimintaan liittyvien jätteenkäsittelyjen ja kuljetuksien osalta aloitettiin toimimaan elokuussa 2021 ympäristöluvan 14.12.2012 olennaisen muutoksen ESAVI:n päätöksen nro 147/2021 (19.5.2021) mukaisesti. Ympäristöluvan muutos mahdollistaa sen, että muun muassa sekajätteen paalausta, kuonan seulontaa sekä muuta melua aiheuttavaa toimintaa, mukaan lukien melua aiheuttavat huoltotoimenpiteet ja koneidenkorjaus, saa harjoittaa arkisin kello 6.00–22.00 ja viikonloppuisin kello 7.00–18.00.

Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettiin jätettä maanantaista perjantaihin kello 7.00–21.00. Ämmässuon Sortti-aseman palvelun parantamiseksi asema oli keväällä auki neljänä lauantaina 27.4.2024, 4.5.2024, 11.5.2024 ja 18.5.2024 sekä syksyllä kolmena lauantaina 12.10.2024, 19.10.2024 ja 26.10.2024.

HSY vesihuollon päivystyskuormia ja Sortti-asemien viikonloppu kuormia tuotiin Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen viikonlopun tai pyhäpäivän aikana 13 päivänä (20.1.2024, 24.2.2024, 25.2.2024, 5.5.2024, 9.5.2024, 18.5.2024, 25.5.2024, 7.9.2024, 21.9.2024, 26.10.2024, 30.11.2024, 6.12.2024, 21.12.2024) ja arkisin klo 21.00–7.00 välillä 38 päivänä (8.1.2024, 24.1.2024, 28.1.2024 19.2.2024, 20.2.2024, 21.2.2024, 28.2.2024, 14.3.2024. 2.4.2024, 11.4.2024, 12.4.2024, 27.4.2024 30.4.2024, 4.5.2024, 8.5.2024, 9.5.2024, 11.5.2024, 18.5.2024, 22.5.2024, 25.5.2024, 29.5.2024, 30.5.2024, 8.6.2024, 15.6.2024, 27.7.2024, 3.8.2024, 17.8.2024, 7.9.2024, 10.9.2024, 11.9.2024, 28.9.2024, 26.10.2024, 29.10.2024, 19.11.2024, 21.12.2024, 12.12.2024, 19.12.2024, 31.12.2024).

Jätteiden vastaanottomäärät

Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen otettiin vuonna 2024 vastaan yhteensä 25 777 kuormaa (taulukko 8) eli yhteensä 239 475 tonnia jätettä ja maata (taulukko 9). Vuoden 2023 määrään verrattuna vastaanotetun jätteen määrässä on vuonna 2024 tapahtunut muutosta +9,8 prosenttia. Taulukossa 9 on esitetty Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen vastaanotetut jätemäärät tonneina vastaanottopaikoittain vuosina 2022–2024. Tarkemmat jätemäärätiedot vastaanottopaikoittain löytyvät taulukoista 10–19.

HSY:n ympäristöluvalla toimivien Ekomo-yritysten vastaanottamat jätemäärät löytyvät taulukosta 20.

Jätemääräsuoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, ulos lähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja. Taulukon suoritteet on koostettu huomioiden vastaanotettu jäte sijoituspaikoittain.

Käsiteltyjä ja vuodenvaihteessa varastossa olleita jätemääriä on esitelty tämän raportin luvuissa 5–8 toiminnoittain ja Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotetut jätemäärät luvussa 9.

Vastaanotettavan jätteen laadun valvonta

Vastaanotettavien jätteiden sisältöä ja laatua valvotaan ja siten varmistetaan, että eri käsittelyprosesseihin otetaan vastaan ainoastaan ekoteollisuuskeskuksen ympäristöluvissa sallittuja jätteitä. Syntypaikkalajittelun merkittävistä puutteista välitetään tietoa valvoville viranomaisille. Mikäli kuormantarkastuksessa osoittautuu, että jäte ei sovellu sille aiottuun käsittelyyn, ohjataan ja/tai lastataan kuorma kuljetettavaksi sopivaan käsittelypaikkaan ekoteollisuuskeskuksen alueella. Jos jäte ei sovellu käsiteltäväksi ekoteollisuuskeskuksessa, esimerkiksi vaaralliseksi jätteeksi luokittelun vuoksi, ohjataan kuorma pois alueelta. Käännytetyistä kuomista tehdään ilmoitus sekä Espoon että jätteen alkuperäkunnan ympäristöviranomaisille.  

Vuoden 2024 aikana kuorma-autoliikenteen jätekuormia tarkastettiin yhteensä 312 kappaletta. Jätteen laatu- ja hinnanmuutoksia oli 57 kappaletta, asbestikuormiin liittyviä huomautuksia 24 kappaletta, lajittelemattomia jätekuormia kolme kappaletta ja siivousmaksuja viisi kappaletta. Tarkastetuista kuormista 223 kappaletta ei tarvinnut muutosta (kuva 2).  

Ekoteollisuuskeskuksesta käännytettiin vuonna 2024 kokonaan pois kolme jätekuormaa. Yhdeltä kuormalta puuttui laskutustiedot, toiselta asiakkaalta puuttui jätteen kaatopaikkakelpoisuuslausunto ja kolmas kuorma ei soveltunut HSY:lle käsittelyyn. Ämmässuon Sortti-asemalle tuotujen jätteiden laadunvalvonta on esitetty tämän raportin luvussa 9.3.

Huolto ja korjaustoimet

Ämmässuon vaaka-asemalla on neljä ajoneuvosiltaa. Vaaoille suoritetaan vuosittain määräaikaishuollot ja kolmen vuoden välein tehdään määräaikaisvarmennukset. Syksyllä 2024 tehtiin vaakasiltojen vuosihuolto. Vuonna 2024 tehtiin vaaka-asemalla ulko- ja sisätilan remontti.

Huollon aikana vaakasilloista tarkistetaan muun muassa seuraavat asiat: vaakasillan puhtaus, vaakasillan kulumat, vaakasillan kunto/taipuma, betonisillan päätyraudat, vaakakuopan kunto sekä antureiden kunto (sinetöinti).

Yleistä toiminnasta

Ämmässuon biokaasulaitoksessa ja kompostointilaitoksissa sekä niihin kuuluvilla kenttäalueilla käsitellään pääkaupunkiseudun erilliskerättyä biojätettä, Sortti-asemille sekä Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen vastaanotettua viherjätettä ja osa HSY:n jätevedenpuhdistamoilta syntyvästä jätevesilietteestä.

Biojätteet sekä jätevesilietteet käsitellään laitosmaisesti. Pyrolyysin koetoimintalaitosta käytetään eri biomassojen käsittelyyn. Osa viherjätteistä käytetään tukiaineina laitoskompostoinnissa, osa kompostoidaan kentällä sekä osa toimitetaan energiahyödyntämiseen.

Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyn lopputuotteena syntyy kompostia, jota käytetään seulottuna mullanvalmistuksen raaka-aineena tai maaparannusaineena maataloudessa. Biojätteen mädätyksestä syntyvä biokaasu hyödynnetään Ämmässuon biokaasu- ja kaasuvoimalassa sähkön ja lämmön tuotantoon.

Kompostointilaitoksen poikkeukselliset aukioloajat on esitetty kappaleessa 4.2.

Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät

Vuosien 2022–2024 aikana käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät ja -jakeet on esitetty kuvassa 3 ja taulukossa 21. Muutama biojätteen käsittelyyn toimitettu, mutta kompostointiin soveltumatonta jätettä sisältävä kuorma, siirrettiin kompostointitoiminnan rejektin kanssa jätevoimalaan.

Biojätteet ja jätevesilietteet sekä osa eläinten kuivikkeista ja vieraslajikuormista käsitellään laitosmaisesti. Jätteenä ekoteollisuuskeskukseen toimitettu puu, kannot ja risut murskataan pääosin kompostien tukiaineeksi. Risuhaketta toimitetaan myös muualle energiahyödyntämiseen.

Muut viherjätteet sisältävät enimmäkseen haravointijätettä ja pieniä määriä vieraslajikuormia. Muut viherjätteet sekä osa eläinten kuivikkeista kompostoidaan viherjätekentällä.

Viherjätteen käsittely

Viherjätettä, johon kuuluu muun muassa lehtiä, risuja, kantoja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevostallien kuivikkeet) vastaanotetaan viherjätekentällä. Viherjätteiden jakautuminen eri jakeisiin on kuvattu taulukossa 22.

Risut ja kannot murskataan pääsääntöisesti komposti- ja multakentällä. Mursketta käytetään tukiaineena laitoskompostoinnissa sekä viherjätteiden kompostoinnissa. Risuja murskattiin viisi kertaa, pinnoittamatonta puuta viisikertaa ja lehtirisuja kolme kertaa vuonna 2024. Risuhaketta toimitettiin myös muualle energiahyödyntämiseen. Kantohake käytettiin kokonaisuudessa biopesurin huoltamiseen.

Lehdet käsitellään viherjätekentällä ja hevostallien kuivikkeet pääasiassa jälkikypsytyskentällä tekemällä niistä pyöräkuormaajalla kompostiaumoja. Aumoissa tukiaineena käytetään muun muassa seulonnasta syntyvää ylitettä. Kompostiaumoja käännetään aumankääntölaitteella noin kahden–kolmen viikon välein huhti–joulukuun aikana. Kääntökautta voidaan jatkaa läpi talven, jos sää pysyy leutona. Kompostiaumat todetaan hygienisoituneiksi, kun niiden lämpötila on yhtäjaksoisesti ollut yli 55 °C astetta vähintään kahden viikon ajan. Aumoja kastellaan tarpeen mukaan ja niiden sisälämpötiloja seurataan etäluettavilla lämpötila-antureilla.

Joulukuun 2024 lopussa viherjätekentällä oli varastossa noin 5 716 tonnia viherjätekompostia ja käsittelemätöntä viherjätettä noin 800 tonnia.

Laitosmainen käsittely

Biojätteen käsittely

Biojäte käsitellään ekoteollisuuskeskuksessa biokaasulaitoksen ja kompostointilaitoksen muodostamassa yhtenäisessä prosessissa, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Tämän osavirtamädätykseksi kutsutun käsittelytavan ansiosta saadaan tehokkaasti talteen biojätteen sisältämä energia biokaasuna ja palautetaan kompostina takaisin kiertoon humus sekä arvokkaat ravinteet, kuten fosfori ja typpi. Samalla biojätteen käsittelyn haju- ja jätevesipäästöt vähenevät. Biokaasulaitos tuotti 209 kuutiota biokaasua mädätettyä biojätetonnia kohden vuonna 2024.

Kuvassa 4 on esitetty biojätteen käsittelyn prosessikaavio. Biojätteen ja eläinten kuivikkeiden käsittelymenetelmät ja -määrät on esitetty taulukossa 23. Taulukossa 24 on esitetty kompostointilaitokseen ja biokaasulaitoksen toimintaan liittyvät tärkeimmät parametrit vuodelta 2024.

Biokaasulaitoksessa syntyvä kaasu on hyödynnetty biokaasu- ja kaasuvoimaloissa, joissa kaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Tästä on kerrottu tarkemmin kappaleessa 5.6.

Vastaanotettu biojäte murskataan ja seulotaan kompostointilaitoksessa. Hieno biojätejae syötetään biokaasulaitoksen mädätysreaktoreihin. Vuonna 2024 mädätykseen meni noin 36 prosenttia kaikesta vastaanotetusta biojätteestä. Biojätettä mädätettiin keskimäärin viisi viikkoa ennen kuin se poistettiin reaktoreista. Mädätetty biojäte eli mädäte, seulonnasta syntynyt karkea biojäte sekä tukiaineet (risu-, puu- ja kantomurske, kierrätyskomposti sekä kompostin seulontaylitteet) sekoitetaan keskenään, jonka jälkeen massa syötetään kompostointitunneliin.

Tunnelikompostoinnin ensimmäinen vaihe kesti vuonna 2024 noin kahdeksan vuorokautta. Vuonna 2024 tehtiin 433 ensimmäisen vaiheen tunnelitäyttöä. Sen jälkeen osa kompostista kierrätetään takaisin esikäsittelyyn tukiaineeksi. Ensimmäisen kompostointivaiheen jälkeen komposti seulotaan ja hieno jae siirretään seuraavaan tunneliin, jossa varmistetaan panoksen hygieenisyys. Tämä vaihe kesti vuonna 2024 keskimäärin kahdeksan vuorokautta. Vuonna 2024 syntyi 87 hygienisoitua panosta. Hygienisoituneiden panosten jälkikompostointi vanhassa kompostointilaitoksessa kesti keskimäärin 15 vuorokautta, jonka jälkeen ne siirrettiin kentälle aumakompostointiin.

Seulonnasta syntyvästä karkeasta jakeesta erotellaan ennen kierrätystä biojätteen mukana tullutta, kompostointiin kelpaamatonta materiaalia. Vuonna 2024 tämän rejektin määrä oli noin 4 983 tonnia ja se toimitettiin energiahyötykäyttöön Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan. Materiaalihyötykäyttöön toimitettiin sekapeltiä, prosessista eroteltua metallia ja kompostointilaitoksien rikkimenneitä osia yhteensä noin 25 tonnia.

Tukiainehallissa kuivataan erilaisia kompostoinnin tukiaineina käytettäviä massoja, kuten kierrätys- ja kenttäylitettä, risu- ja kantomursketta. Lisänä kuivauksessa voidaan käyttää myös kuivaa puumursketta parantamaan ilman kulkua massassa. Halliin mahtuu kaikkiaan viisi koko hallin pituista tukiaineaumaa. Kutakin aumaa kuivataan puhaltamalla aumojen alle lämmitettyä ilmaa. Ilman puhallusta ja lämmitystä voidaan säätää automaation avulla. Vuoden 2024 aikana tukiainehallissa kuivattiin kaikkiaan noin 27 000 tonnia murskemateriaaleja kompostoinnin tukiaineiksi. Tämän lisäksi kompostointilaitoksella lisättiin suoraan prosessiin puhdasta puumursketta 3 300 tonnia.

Jätevesilietteen käsittely

Jätevesilietettä kompostoitiin vanhassa kompostointilaitoksessa 52 panosta, yhteensä 2 364 tonnia ja viipymä oli kaksi viikkoa. Lisäksi syötettiin 322 tonnia jätevesilietettä biojätteen mädätykseen rikkivedyn sidontaan. Jätevesilietettä käsiteltiin 196 tonnia pyrolysoimalla.

Pyrolyysin koetoimintalaitos

Vuonna 2020 valmistunut pyrolyysin koetoimintalaitos on askel kohti kestävämpää jätevesilietteen käsittelyä. Vuonna 2024 laitoksessa tuotettiin biohiiltä erilaisista biomassamateriaaleista sekä lietehiiltä jätevesilietteestä erilaisilla koeolosuhteissa. Pyrolyysilaitoksen koetoimintalupa päättyi vuoden 2024 lopussa. Koetoiminnasta tehdään loppuraportti vuoden 2025 aikana.

Kompostin jälkikypsytys

Sekä biojäte- että jätevesilietekompostit siirretään laitoskäsittelyn jälkeen jälkikypsytyskentälle jälkikompostoitumaan. Jälkikompostoitumisvaiheen aikana komposteja ilmastetaan mekaanisesti kääntämällä. Kompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella vuonna 2024 yhteensä 12 kertaa. HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa www.hsy.fi/biojatteenkasittely sekä Hopealuoti-ryhmätekstiviestipalvelun kautta kompostointiaumojen käännöstä. Jälkikypsytysvaiheen aikana kompostiaumoja kastellaan tarvittaessa kierrätetyllä kenttävalumavedellä.

Vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen kompostia jälkikypsytetään aumoissa keskimäärin 2–8 kuukautta ennen kuin kompostin todetaan olevan tarpeeksi kypsää seulottavaksi. Kompostin selonnasta syntyy alitetta (valmis komposti) ja ylitettä. Ylite on suurelta osin puuainesta, joka voi sisältää pienen määrän roskaa (muovi ja metalli). Ylitteen palakoko on liian pientä käytettäväksi kompostin tukiaineena. Seulotusta kompostista muodostetaan eriä, joista lähetetään näyte (1 näyte/1 000 t erä) Ruokaviraston hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon. Lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävää kompostia käytettiin pääasiallisesti mullan valmistuksen raaka-aineena.

Kompostin seulonnan yhteydessä syntyvä ylitettä hyödynnetään energiaksi. Vuonna 2024 ylitettä ajettiin polttolaitoksiin 3 786 tonnia.

Biokaasun hyödyntäminen

Biokaasuvoimala tuottaa sähköä ja lämpöä biokaasulaitoksessa muodostuvasta biokaasusta (katso taulukko 24). Biokaasuvoimalassa on kaksi 1,56 MW:n moottoria, joita käytetään vuorotellen. Moottoreiden pakokaasusta otetaan energia talteen ORC-yksikön avulla. Biokaasuvoimalassa tuotettu lämpö johdetaan aluelämpöverkkoon ja käytetään muun muassa biojätteen käsittelylaitosten ja prosessien lämmitykseen. .

Biokaasuvoimalan käyntitunnit olivat vuonna 2024:
-moottori 1: 3 529 h
-moottori 2: 3 712 h
-ORC: 1 292 h.

Vuonna 2024 biokaasuvoimala tuotti sähköä 6 606 MWh (sähkön bruttotuotanto) ja sen tuottamaa lämpöä hyödynnettiin alueella kaikkiaan 5 877 MWh.

Prosessien tarkkailu

Laitosmaisen käsittelyn aikana biojätteen käsittelyparametreja seurataan ja varmistetaan kompostin kypsyminen sekä hygieenisyysvaatimusten täyttyminen. Käsittelyn aikana tehdyt toimenpiteet, hygienisointi- ja näytetulokset kirjataan ylös. Laitosprosessia seurataan ja tiedot tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin.

Hygienisointivaiheen toimivuutta tarkastellaan omavalvontasuunnitelman mukaisesti näytteenotoilla molemmilla kompostointilaitoksilla. Vuonna 2024 otettiin biojätettä käsittelevästä kompostointilaitoksesta 12 omavalvontanäytettä ja vanhasta kompostointilaitoksesta 20 omavalvontanäytettä. Yhdessä lietekomposti erässä kuukausittaisessa omavalvontanäytteessä todettiin E. colia yli 1 000 mpn/g. Kyseisen erän käsittelyä jatketaan alueella, kunnes bakteerien pitoisuus alittaa vaatimuksen. Tämä varmistetaan uusintanäyttein. Erissä ei todettu salmonellaa.

Biokaasulaitoksen toimivuutta seurataan ottamalla näytteitä mädätetystä biojätteestä eli mädätteestä ja syntyneestä biokaasusta. Vuonna 2024 mädätenäyte otettiin neljä kertaa ja biokaasunäyte neljä kertaa. Prosessin toimivuuden kannalta mädätenäytteistä seurattiin muun muassa haihtuvien orgaanisten happojen ja alkaliniteetin suhdetta (VOA/TIC) ja pH-arvoja. Biokaasun keskimääräinen metaanipitoisuus oli 58 prosenttia.

Jälkikypsytysvaiheessa kompostien lämpötiloja tarkkaillaan etäluettavien antureiden avulla. Luovutettavista komposteista otetaan näytteet, jotka lähetetään Ruokaviraston hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon analysoitavaksi. Luovutusvalmiit kompostierät nimetään yksilöllisellä erätunnisteella.

Ruokaviraston toimesta otettiin mullasta ja biokompostista valvontanäytteet 18.11.2024.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Vuoden 2024 aikana ilmeni seuraavia prosessi- ja laitehäiriöitä:

• Vanhan kompostointilaitoksen kaikki prosessit pysähtyivät 15.–16.1.2024 palohälyttimen häiriön takia. Häiriö pysäytti automaattisesti kaikki puhaltimet.

• Biokaasuvoimalassa tehtiin huolto 26.1.2024, jonka aikana voimala oli pois käytöstä.

• Biopesurin iso vuosihuolto tehtiin 8.–19.4.2024. Ensin pysäytettiin pesurit 1 ja 2 ja niiden kammiot puhdistettiin, suuttimet vaihdettiin ja alakammioiden hakkeet vaihdettiin.

• Kaasuvaraston pinnanmittaus 5.5.–12.8.2024 ei antanut todellisia arvoja ja tämä johti välillä tarpeettomiin soihdutuksiin. Kaasuvaraston sisäpallo ja pinnan mittaus vaihdettiin uusiin 12.–14.8.2024, jonka jälkeen kaikki toimi jälleen.

• Biopesureiden 3 ja 4 vuosihuollot tehtiin 6.–24.5.2024. Tällöin ilmat ohjattiin kammioiden 1 ja 2 kautta, koska kammiot 3 ja 4 olivat pois käytöstä.

• Kompostilaitoksesta tulevan jätevesilinjan ja kaivon liityntäkohtaan syntyi vuoto 21.5.2024, kun liitos oli kaivettuna auki työmaan takia. Liitos korjattiin.

• Biokaasuvoimalan huolto suoritettiin 13.–14.6.2024, jolloin voimala oli pois käytöstä.

• Biopesuri oli osittain pois käytöstä 18.6.–15.7.2024 perkolaattisäiliöiden huollon vuoksi, joka liittyi koko biopesurin vuosihuoltoon.

• Biokaasuvoimala oli pois käytöstä venttiilirikon vuoksi 3.–10.7.2024.

• Biokaasulaitoksen ohjauksen muuntaja rikkoutui 18.7.2024. Saman päivän aikana saatiin asennettua uusi muuntaja rikkoutuneen tilalle.

• Kuljetusliikkeen kalustosta aiheutui öljyvuoto multakentällä risujen vastaanotossa 22.7.2024. Öljy imeytettiin imeytysaineeseen.

• Kesän aikana reaktori 2:sta tyhjennetty normaalireittiä kompostointiin. Reaktorin katolta avattiin 8.5.2024 varoventtiili. Reaktori 2:n murtolevyt avattiin ja reaktorin tehokkaampi tuuletus aloitettiin 30.7.2024. Reaktori tyhjennettiin imuauton ja pienen pyöräkuormaajan avulla sekä puhdistettiin ja reaktorin sekoittajat korjattiin ja huollettiin. Reaktori 2:n täyttö aloitettiin 29.10.2024 siirtämällä ymppiä reaktorista 1, kunnes pinta oli riittävän korkea normaali syötön aloittamiseen 28.11.2024.

• Suunniteltu sähkökatko sähkökeskuksen laajennuksen käyttöönoton vuoksi toteutettiin 4.9.2024. Sähkökatkon ajan kompostointilaitoksen esikäsittely ja biopesuri olivat koko päivän pois käytöstä. Soihtu ei lähtenyt toimimaan sähkökatkon aikana, jolloin biokaasut pääsivät varoventtiilistä neljän tunnin ajan ulos. Biokaasulaitos toimi varavoimageneraattorin varassa iltaan asti, jolloin sähköt palautettiin.

• Ylitteen seulonnasta syntyneessä alite kasassa oli pieni kytöpalo 9.9.2024.

• Toinen suunniteltu sähkökatko sähkökeskuksen laajennuksen käyttöönoton vuoksi toteutettiin 11.9.2024. Vanhan laitoksen poistoilmakoneet olivat tällöin pois käytöstä, kompostointilaitoksen prosessit ja biokaasuvoimala olivat alhaalla. Kaasut johdettiin soihdutukseen.

• Kolmas suunniteltu sähkökatko toteutettiin 17.9.2024. Biokaasulaitos toimi varavoimageneraattorin avulla ja biokaasut johdettiin soihdutukseen.

• Biokaasuvoimalan automaatiolaitteisto rikkoontui ja laitos oli poissa käytössä 9.–16.10.2024. Kaasut ohjattiin ensin soihtuun ja sen jälkeen kaasuvoimalalle.

• Reaktori 2:n varoventtiili suljettiin ja reaktorin kaasut johdettiin normaalia reittiä kaasuvarastoon 3.12.2024.

Huolto- ja korjaustoimenpiteet

Bio- ja jätevesilietteen käsittelylaitoksien laitteiden määräaikaishuollot suoritettiin käyttöohjeiden mukaisesti. Laitoksissa ei tehty huoltotoimenpiteitä, jotka olisivat aiheuttaneet laitoksien olennaisia käyttökatkoksia. Vuoden 2024 aikana tehtiin seuraavia huolto- ja korjaustoimenpiteitä:

• Seulonta-aseman tähtiakseleiden huolto 8.–21.1.2024 välisenä aikana.

• Varaseulontalinjan Mashmaster-murskaimen terien vaihtoa ajalla 15.–28.3.2024.

• Reaktori 2 agitaattoreiden huoltoa laitetoimittajan toimesta 8.–19.1.2024 välisenä aikana ei aiheuttanut käyttökatkoksia.

• Reaktori 2 agitaattoreiden huoltoa laitetoimittajan toimesta 5.–16.2.2024 välisenä aikana ei aiheuttanut käyttökatkoksia.

• Biopesurin iso vuosihuolto tehtiin 8.–19.4.2024. Ensin pysäytettiin pesurit 1 ja 2 ja niiden kammiot puhdistettiin, suuttimet vaihdettiin ja alakammioiden hakkeet vaihdettiin.

• Reaktori 2 tyhjennettiin huoltoa varten ja oli huollossa 5.8.–25.10.2024 välisenä aikana.

• Kuljetinruuveihin suoritettiin kulutusmuovien vaihto aina kulumisen mukaan (koko vuoden toistuva työ).

• Kuljetin hihnoja ja ruuveja huolletaan ja korjataan aika ajoin. Yhden kuljetin huollon huoltokatko keskimäärin 1 vrk.

• Tähtiseula remontti 11.–15.10.2024. Seula pois käytöstä.

• Soihtu remontissa 14.–23.8.2024. Soihtu pois käytöstä.

• Kaasuvaraston (kaasupallo) sisäpallon vaihtotyö välillä 12.–14.8.2024.

Rakentaminen

Biokaasulaitoksen mädätteen jalostus maatalouteen hankkeen rakennustyöt alkoivat maaliskuussa. Hankkeen rakennustekniset työt vastaanotettiin joulukuussa, ja rakennustyöt jatkuvat vuonna 2025 prosessiteknisillä asennustöillä. Hanke valmistuu vuoden 2025 loppuun mennessä.

Kompostointilaitoksilla ja biokaasulaitoksella saneerattiin paloilmoitinjärjestelmä ja uusittiin prosessien valvontakamerajärjestelmä vuonna 2024. Kompostointilaitoksen ja biokaasulaitoksen automaation valvomojärjestelmän uusintaurakka on käynnissä, ja se valmistuu vuoden 2025 loppuun mennessä. Vanhalla kompostointilaitoksella saneerattiin laitoksen sosiaalitilat käsittäen mm. naisten sosiaalitilojen rakentamisen ja LVI-järjestelmien uusinnan.

Kompostointitunnelin nro. 14 lattian ja kompostointilaitoksen esikäsittelytilan lattian vuoden 2023 syksyllä käynnistynyt korjausurakka valmistui huhtikuussa 2024.

Biokaasulaitoksen vieressä tehtiin muutoksia muuntaja- öljytilahuoneisiin Ämmässuon sähköjärjestelmän varmennustöiden myötä. Vanha öljykattila muutettiin uusille 20 kV:n kojeistoille ja laitteistoille. Vanhan muuntajahuoneen kojeistot poistettiin. Uusi öljysäiliö sijoitettiin uuteen tilaan.

Päästötarkkailu

Ilma

Tarkkailua tehdään ympäristölupamääräysten mukaisesti (ESAVI:n päätös käsittelyyn palautetusta asiasta (biojätteen käsittelylaitoksen ympäristöluvan tarkistamisesta ja muuttamisesta (WT-BAT-päätelmien johdosta) nro 321/2023). Ilmapäästömittaukset toteutettiin ulkopuolisen asiantuntijan toimesta kompostointilaitoksessa 5.6.2024, 27.11.2024 ja 17.12.2024 sekä vanhassa kompostointilaitoksessa 25.4.2024 ja 27.11.2024. Yhteenveto laitosten analyysituloksista esitetään taulukossa 25 ja yksittäiset analyysitulokset löytyvät tämän raportin liitteestä 3.

Biojätteen käsittelyn ympäristölupapäätöksen nro 321/2023 lupamääräyksen A.14. mukaan ulkoilmaan johdettavan puhdistetun poistoilman ammoniakkipitoisuus saa laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa olla enintään 10 mg/Nm³ ja hajupitoisuus enintään 2 000 hajuyksikköä/Nm³.

Kompostointilaitoksen 27.11.2024 suoritetussa mittauksessa hajupitoisuus ylitti ympäristöluvan päästöraja-arvon. Laitos ei ollut mittausaikana normaalitoiminnassa, koska mädätettä ei sekoitettu kompostointipanoksiin. Tämän takia kompostointitunneleissa oleva massa oli raaempi kuin tavallisesti. Uusintamittauksissa poistoilman keskimääräinen haju- ja ammoniakkipitoisuus alitti ympäristölupapäätöksen mukaisen enimmäispitoisuuden. Vanhan kompostointilaitoksen poistoilman ammoniakkipitoisuus oli alle analyysimenetelmän määritysrajan ja täten vanhalle kompostointilaitokselle ei voitu laskea vuodessa ilmaan pääsevän ammoniakin määrää. Laskennallinen määrä (mittauksen alimman määritysrajan mukaan) on vuodessa 165 kg ammoniakkia. Kompostointilaitoksen osalta vuosittainen määrä on laskettu yhden mittaustuloksen perusteella, jossa saatiin mitattavia arvoja. Vuodessa ammoniakki päästöjä syntyi 986 kg.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen ilmanlaadun sekä hajujen tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 15.2 ja liitteessä 4.

Biojätteen käsittelyn aiheuttamien hajupäästöjen vähentämiseksi on toimintasuunnitelma ja sitä toteutettiin toimintasuunnitelmaan kirjatun aikataulun mukaisesti.

Jätevesi

Kompostointikenttien hulevedet johdetaan tasausaltaisiin TAL2 ja TAL8. Altaiden vesien laatua tarkkaillaan sähkönjohtavuusmittauksilla. Altaista vesi johdetaan joko viemäriverkkoon tai käytetään teknisenä vetenä, esimerkiksi kompostien kastelussa.

Biojätteen käsittelylaitoksien yhteinen jäteveden tarkkailupiste sijaitsee vanhan kompostointilaitoksen takana sijaitsevassa neutralointipisteessä. Jäteveden laatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Vanhan kompostointilaitoksen takana olevan jätevesipumppaamosta (neutralointiasema) viemäriin johdettiin vuonna 2024 yhteensä 1 872 m³ jätevettä. Vuoden 2024 näytteenottojen analyysitulokset ovat tämän raportin liitteissä 5 ja 6.

Biojätteen käsittelyn kaasun hyödyntämisestä syntyvän jäteveden keskimääräinen laatu vuosina 2022–2024 on esitetty taulukossa 26.

Vanhan kompostointilaitoksen takana olevan jätevesipumppaamon (neutralointiaseman) veden keskimääräinen laatu vuosina 2022–2024 on esitetty taulukossa 27. Pumppaamossa yhdistyvät sekä kompostointilaitoksen että vanhan kompostointilaitoksen viemäriin johdettavat jätevedet.

Kaikki biojätteen käsittelyn alueella muodostuvat vedet johdetaan tasausaltaisiin (TAL1, TAL11 ja TAL12) ja edelleen Blominmäen jätevedenpuhdistamolle.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 15.3 ja liitteessä 7.

Melu

Biojätteen käsittelylaitoksen melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen muun melumittauksen kanssa (katso tämän raportin luku 15.6 ja liite 8).

Haittaeläimet

Jyrsijöitä torjuttiin sekä myrkyttämällä että pyydyksillä vuonna 2024 (liite 9). Biokierrätyksen rakennuksiin sekä sisälle että rakennuksien ulkopuolelle on sijoitettu myrkkysyöttejä, jotka tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Tuholaistorjuntatarkastukset tehtiin kuukausittain ja loppuvuodesta tehotorjunnalla viikoittain. Rottien torjunnassa käytettävällä vaahdotuksella pyrittiin estämään muun muassa kaapelivaurioita.

Kärpäsmyrkytyksiä suoritettiin kahden viikon välein maalis–marraskuussa vuonna 2024 (liite 9). Torjunta tehtiin ruiskuttamalla ja aineina käytettiin pyretriini ja deltametriini-liuosta.

Kemikaalit

Vanhassa kompostointilaitoksessa käytettiin väkevää rikkihappoa (93 %) 40 tonnia poistoilmapesureissa ammoniakin poistoon vuonna 2024.

Pyrolyysin koetoimintalaitoksessa käytettiin propaania laitoksen käynnistyksissä yhteensä 10 tonnia. Hallin lämmitykseen kului 6 tonnia lämmitysöljyä.

Biokaasuvoimalassa kului moottoriöljyä noin 4,2 tonnia, glykolia 0,7 tonnia ja tolueenia 0,17 tonnia.

Valmiin kompostin käyttö

Kentällä kypsytetty komposti seulotaan 12 mm:n palakokoon ja luovutetaan jatkojalostukseen mullanvalmistukseen sen ollessa tarpeeksi kypsää. Vuonna 2024 luovutettujen kompostien määrät ja ravinteet on esitetty taulukossa 28.

Multatuotanto

Ämmäsuon ekoteollisuuskeskuksessa valmistetaan kahta erilaista multatuotetta: bio- ja inframultaa. Multien raaka-aineina käytetään biojäte-, liete- ja/tai viherjätekompostia sekä kiviainesta ja turvetta. Vuoden 2024 aikana valmistettiin arviolta 2 080 tonnia inframultaa  ja biomultaa 2 100 tonnia.

Tutkimushankkeet ja selvitykset

Lietehiilihankkeen toisen koetoimintaohjelman toteutus jatkui vuoden 2024 loppuun, jolloin ohjelma päättyi pyrolyysin koetoimintaluvan umpeutumiseen. Hankkeen aikana on tutkittu eri prosessiolosuhteilla tuotetun lietebiohiilen laatua ja sen hyödyntämistä eri sovelluskohteissa. Vuoden 2024 aikana pyrolysoitiin eri olosuhteissa lietehiiltä ja jatkettiin yhteistyötä eri tutkimustahojen kanssa.

Mädäte maatalouteen -hankeen osalta teetettiin opinnäytetyö, jossa selvitettiin hankkeen vaikutuksia. Työssä tarkasteltiin Ämmässuon biojätteen käsittelyprosessin tehostamisen vaikutuksia prosessin kestävyyteen ympäristöllisistä ja taloudellisista näkökulmista.

HSY on mukana Luke:n koordinoimassa HIILIKETJU- hankkeessa, jossa bioperäisen hiilidioksidin (BioCO2) hyödyntämismahdollisuuksia kartoitetaan (mm. talteenotto, puhdistus, varastointi ja logistiikka). Lisäksi hankkeessa luodaan arvoketjuja ja tarkastellaan liiketoimintapotentiaalia sekä ympäristövaikutuksia. HSY on mukana myös Biokierto ry:n PlastLife-hankkeessa, jossa tutkitaan biohajoavan muovin käyttäytymistä kompostoinnissa.

Yleistä toiminnasta

Pilaantuneiden maiden käsittelylaitos, PIMA-halli, sijaitsee kompostointilaitosten eteläpuolella ja sen eteläpuolella on PIMA-kenttä. Molempiin voi vastaanottaa pilaantuneita maa-aineksia, mutta varsinaiset käsittelytoiminnot toteutetaan PIMA-hallissa.

Tällä hetkellä PIMA-hallissa varastoidaan esim. talvikunnossapidossa käytettävää hiekoitussepeliä ja pientä määrää biohiiltä.

PIMA-hallissa vuonna 2024 toteutetusta Ekomo-toiminnasta voi lukea luvusta 14.2.

Käsittely ja hyödyntäminen

PIMA-maiden vastaanotto päättyi vuonna 2023. Vuonna 2024 PIMA-hallista ajettiin loput 1 001 tonnia käsiteltyä maata hyödynnettäväksi.

Prosessi- ja laitehäiriöt

PIMA-toiminnossa ei raportointijaksolla ollut normaalista poikkeavaa toimintaa.

Päästötarkkailu

Ilma

PIMA-hallin yleisilmanvaihto on ollut raportointijaksolla suunnitellusti päällä, lukuun ottamatta muutaman päivän seisokkeja kompostointilaitoksen ulkoaumojen kääntöjen aikana (tuloilmakoneiden esisuodattimien ennenaikaisen tukkeutumisen estämiseksi).

HSY ei vastaanottanut VOC-yhdisteillä pilaantuneita maaeriä, joten VOC-hallin ilmanvaihtoa ei käytetty maiden käsittelyssä eikä näin ollen päästömittausaineistoakaan kertynyt.

Vesi

PIMA-käsittelyn vesientarkkailun keskimääräiset tulokset vuosilta 2021–2023 on esitetty taulukossa 29. Vuoden 2023 näytteenottojen analyysitulokset ovat tämän raportin liitteessä 10.

Yleistä toiminnasta

Ekoteollisuuskeskuksen alueella on yhteensä yli 40 hehtaaria pinnoitettuja ja viemäröityjä kenttiä eri hyötykäyttötarkoituksia varten. Ekoteollisuuskeskuksen alueella jätteiden käsittelyyn ja välivarastointiin tarkoitetut kentät ovat pääosin asfalttipintaisia (liite 11). Asfalttina on käytetty kumibitumivaluasfalttia ja tiivisasfalttibetonia. Osalla kentistä on lisätiivistysrakenteena maabentoniittikerroksia ja HDPE-tiivistyskalvo.

Kenttien vedet johdetaan pääosin ekoteollisuuskeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja pumpataan HSY:n viemäriverkkoon. Kenttärakenteiden kuntoa seurataan säännöllisesti tehtävillä kierroksilla ja kaksi kertaa vuodessa suoritettavien turvallisuuskävelyiden yhteydessä.

Varastoitavia ja käsittelyä vaativia jätteitä ovat muun muassa kuona, maa-ainekset, puujätteet, asfaltti ja betoni (taulukko 30). Kiviainespitoiset jätteet käytetään Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella tai ulkopuolella rakentamiskohteissa. Pinnoitetut puujätteet murskataan ja toimitetaan energiahyötykäyttöön.

Käsiteltäviä jätteitä varastoidaan kasoissa, jotta saadaan kerättyä riittävä materiaalimäärä käsittelyä tai poiskuljetusta varten. Muualle käsittelyyn toimitettavia jätteitä varastoidaan sen verran kuin on tarpeellista kuljetuksen kannalta tai käsittelypaikassa on mahdollisuus vastaanottaa materiaalia.

Ulkopuolelle käsittelyyn toimitettavia jätteitä ovat jätepaalit, metalli, lasi, kyllästetty puu, renkaat, SER-jätteet, kylmälaitteet, kipsi, posliini, muoviputket ja eläinten raadot.

Bio- ja puutarhajätteen kenttäkäsittely on esitelty tämän raportin luvussa 5 ja pilaantuneiden maiden kenttäkäsittely on esitelty tämän raportin luvussa 6.

Asfaltti

Vastaanotettu asfaltti pääosin murskataan. Asfaltti/asfalttirouhe hyödynnetään loppusijoitusalueen liikenne- ja vastaanottopaikkojen kunnossapidossa. Lisäksi asfalttirouhetta käytettiin muun muassa ekoteollisuuskeskuksen hiekkateiden pinnoittamisessa pölyämisen vähentämiseksi.

Eläinten raadot

Eläinten raadot, pääasiassa peurat ja hirvet, vastaanotetaan ja varastoidaan kannellisessa vaihtolavassa. Ne noudetaan kolmen päivän sisällä vastaanotosta käsiteltäväksi Honkajoki Oy:n käsittelylaitokseen. 

Jätepaalit, muovipaalit ja välivarasto

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan suunniteltu huoltoseisokki oli 5–30.8.2024. Yllättäviä Vantaan Energian jätevoimalan huoltoseisokkeja vuonna 2024 olivat 6.–20.9., 24.9.–11.10. ja 14.–15.10.

Jätteen paalaus alkoi heti suunnitellun huoltoseisokin alkaessa ja jatkui, kunnes kaikki jäte oli paalattu. Jätettä paalattiin 5.8.–9.11.2024 välisenä aikana. Jätettä paalattiin myös viikonloppuisin 19.10.2024 alkaen ja 5.–9.11.2024 paalattiin jätettä myös yöllä.

Jätevoimalan suunnitellun seisokin aikana paalattavaksi ajettiin 13 321 tonnia jätettä. Paalaukseen kelpaamatonta Sortti-asemien jätettä otettiin välivarastoon 1 094 tonnia ja muuta paalaukseen kelpaamatonta lajiteltavaa jätettä 185 tonnia. Yllättävien ylimääräisten seisokkien aikana tuli jätteitä yhteensä 10 673 tonnia.

Jätettä tuli paalaukseen kaikkiaan 23 994 tonnia. Paalaukseen vastaanotetusta jätteestä paalattiin 22 620 tonnia ja loput 1 374 tonnia ajettiin voimalalle sellaisenaan ilman paalausta jätevoimalan seisokin päätyttyä.

Paalaukseen kelpaamatonta jätettä vastaanotettiin välivarastoihin kaikkiaan 3 475 tonnia. Välivarastoitavat jätteet ajettiin jätevoimalalle seisokin päätyttyä vuoden loppuun mennessä.

Edellisvuoden jätepaaleja ajettiin jätevoimalalle 14 608 tonnia. Paalit ajettiin pääasiassa 2024 alkuvuoden lämmityskauden aikana.

Kuona

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalassa syntyvän kuonan vastaanotto ekoteollisuuskeskukseen on aloitettu vuonna 2014. Kuona vastaanotetaan laajennusalueen S2-alueen kuonakentälle.

Kuona varastoidaan ja ikäännytetään varastokasassa. Käsittely alkaa keväällä ja kestää siihen asti, kunnes kuona on käsitelty. Kuonamäärä vaihtelee vuosittain. Kuonan laatu on pysynyt vuosien saatossa hyvin samankaltaisena.

Kuonan käsittelystä syntyvät jakeet ovat käsittelystä vastaavan palveluntarjoajan omaisuutta. Palveluntarjoaja toimittaa magneettiset ja ei-magneettisen metallit jatkojalostettavaksi. Ei-magneettisista metalleista erotellaan alumiini, kupari ja muita arvometalleja uudelleen käytettäväksi.

Kuonan käsittelyprosessissa syntyy 0–50 mm:n välillä eri raekokoihin seulottuja mineraalisia jakeita. Myös nämä jakeet ovat käsittelystä vastaavan palveluntarjoajan omaisuutta ja HSY:llä on oikeus hyödyntää niitä tarvitsemiansa määriä. Mineraaliaineksilla korvataan neitseellisiä maa-aineksia hyödyntämällä niitä kaatopaikan ja kenttäalueiden rakenteissa sekä sideaineena tuhkan stabiloinnissa. Kuonan mineraaliaineksia toimitettiin tuhkan stabilointiin 1 096 tonnia ja hyödynnettäväksi Ämmässuon ulkopuolelle HSY:n astiahallin kentälle Seutulaan 36 784 tonnia sekä ulkopuolisille toimijoille 9 133 tonnia. Koska palveluntarjoaja on mineraaliaineksen omistaja ja vastaa sen hyödyntämisestä, se vastaa myös materiaalin ympäristökelpoisuuden tutkimisesta ja raportoinnista muihin kuin HSY:n kohteisiin. HSY on teettänyt vastaanottamastaan raakakuonasta jäteluokituslausunnon, joka on liitteenä 12.

Kuonan vastaanoton poikkeukselliset aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 4.2.

Tutkimushankkeet

HSY on kokeillut kuonan hienoaineksien hyödyntämistä kuonabetonipalikoiden valmistuksessa kesästä 2023 lähtien. Palikoita valmistetaan 1200x600x600 mm muoteilla. Kuonabetonin sekoitus tapahtuu HSY:n omana työnä omalla tuhkankäsittelylaitteistolla. Kokeiluun liittyen on tehty Etelä-Suomen Aluehallintovirastoon koetoimintailmoitus vuosille 2023–2024. Koetoimintaan on saatu valvojalta jatkoaikaa vuoden 2025 loppuun, koska hyödynnetty kuonamäärä on toistaiseksi ollut vähäinen.

Vuonna 2024 valmistettiin yhteensä 126 kuonapalikkaa ja ne hyödynnettiin vanhan kaatopaikan rinteessä rakennuksen suojavallina. Haitta-aineiden liukoisuuksien selvittämiseksi tehdään lisää näytteitä sekä kuonabetoniseoksesta että normaalista betoniseoksesta, jotka lähetetään analysoitavaksi MetropoliLabin laboratorioon. Näin saadaan kattavampi vertailuaineisto kuonapalikoiden ja betonipalikoiden välisistä eroista haitta-aineiden liukoisuuksissa.

Kyllästetty puu

Kyllästettyä puuta tulee kuorma-autoilla suoraan ekoteollisuuskeskukseen sekä Ämmässuon ja Jorvaksen Sortti-asemilta. Kyllästetyt puut noudetaan hyödynnettäväksi ulkopuoliselle toimijalle.  Nouto tapahtuu varastosta tarpeen mukaan kuukausittain.

Lajiteltava jäte

Lajiteltava jäte vastaanotetaan lajittelukatokseen, jossa jäte lajitellaan materiaalinkäsittelykoneella. Jätteistä lajiteltiin poltettavaa jätettä, metallia, kiviainespitoista rejektiä, maata, lasia, puuta, kipsiä, loppusijoitettavaa jätettä ja muoviputkia (taulukko 31). Lajitellut jätejakeet toimitetaan hyödynnettäväksi.

Jätteen lajittelusta muodostunut kiviainespitoinen rejekti varastoidaan kentällä Sortti-aseman palamattoman jätteen kanssa. Käsittelystä kerrotaan tarkemmin luvussa 7.13.

Lasi

Ämmässuolle vastaanotettiin HSY:n erilliskerättyä kiinteistöjen lasia ja Suomen pakkaustuottajat Oy:n toimittamaa lasia. Lasin vastaanotto siirrettiin vuoden alusta vastaanottokentältä lajittelukatokseen, jossa se välivarastoidaan. Suomen pakkaustuottajat Oy ostaa HSY:ltä terminaalipalvelun ja toimittavat välivarastoidun materiaalin jatkokäsittelyyn. Verdis Oy ostaa myös HSY:ltä terminaalipalvelun laivoista kerätyn lasin vastaanottoon. HSY toimittaa laivalasin jatkojalostukseen.

Kiinteistölasin vastaanoton poikkeukselliset aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 4.2.

Maa-ainekset

Jätepitoiset ja pilaantumattomat maa-ainekset

Jätepitoiset maat vastaanotettiin asfaltoidulle vastaanottokentälle. Maa-ainekset seulottiin ja ylitekivistä poistettiin jätteet. Ylitekivet murskattiin pienempään raekokoon.

Pilaantumaton maa-aines käsiteltiin maapintaisella materiaalienkäsittelykentällä. Maa-ainekset seulottiin ja ylitekivet murskataan myöhemmin.

Vuonna 2024 maiden käsittelyn ylitekiviä murskattiin 3 872 tonnia. Kaikki seulotut maa-ainekset käytettiin kaatopaikkojen pintarakenteessa, joista kerrotaan lisää luvuissa 8.1 ja 8.2.

Kiviainespitoinen liete

Säiliöautolla tuleva kiviainespitoinen jäte vastaanotettiin kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysaltaaseen. Kiviainespitoinen liete hyödynnettiin kaatopaikkarakenteissa. Allas on jaettu kahteen osaan ja yhteen osaan mahtuu noin 200 kuutiota kiviainespitoista kiintoainesta.

Vieraslajipitoinen maa-aines

Vieraslajipitoisia maita on vastaanotettu vuodesta 2020 alkaen. Maa-aineskasasta poistetaan kaivinkoneen lajittelukouralla kokonaisia kasvustoja. Loput vieraslajikasvien juuristot ja kasvustot poistetaan maa-aineksen joukosta seulomalla. Kasvien osat toimitetaan biokierrätyksen käsiteltäviksi. Puhdistetut maa-ainekset toimitetaan maankaatopaikalle asianmukaiseen loppusijoitukseen.

Metalli

HSY:n erilliskerätty kiinteistöjen metalli tulee kaksikammioautolla erilliskerätyn lasin kanssa Ämmässuolle. Vuoden 2024 alusta alkaen kiinteistömetallin vastaanotto siirtyi ekoteollisuuskeskuksen alueella toimivalle Stena Recycling Oy:lle, joka toimittaa metallin jatkojalostettavaksi.

Lajittelukatokseen vastaanotettiin metallikuormia ja metallia sisältävää lajiteltavaa jätettä. Metallia muodostui lajittelukatoksesta, puun murskauksesta, Sortin polttoon kelpaamattoman jätteen käsittelystä, biokierrätyksestä sekä rakennuskiviaineksen ja betonin murskauksista (taulukko 32). Metallit kuormattiin vaihtolavoille ja toimitettiin jatkojalostukseen.

Kuonan käsittelystä muodostui rautametallia ja ei-rautametallia. Kuonan käsittelijä Fortum Waste Solution Oy toimitti metallit jatkojalostukseen.

Kiinteistömetallin vastaanoton poikkeukselliset aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 4.2.

Pinnoitettu puu

Pinnoitettua puuta tulee kuorma-autoilla suoraan ekoteollisuuskeskukseen sekä Ämmässuon että Jorvaksen Sortti-asemilta. Valtaosa pinnoitetusta puusta on Sortti-asemilla erilliskerättyä puuta. Puu murskattiin ja toimitettiin polttoaineeksi muualle. Murskauksen yhteydessä poistettiin magneettierottimella metallit ja ne toimitettiin jatkohyödynnettäväksi.

Rakennuskiviaines

Rakennuskiviaines on pääosin kotitalouksista ja rakentamisesta muodostunutta pääosin betonipitoista materiaalikuten piikkausjätettä, laastia, maata, harkkoja ja tiilijätettä. Pääosa materiaalista tulee Sortti-asemilta. Rakennuskiviaines vastaanotetaan vastaanottokentälle, jossa se murskataan ja puhdistetaan muusta jätteestä.

Betonijätteestä rautoja erotetaan betonikappaleiden esikäsittelyssä pulveroinnin yhteydessä ja murskauksen jälkeen magneettierottimella. Raudat toimitetaan hyödynnettäväksi. Betonimurske hyödynnetään loppusijoitusalueen liikennealueiden rakentamisessa.

Käsiteltyä rakennuskiviainesta toimitettiin ulkopuolelle hyödynnettäväksi 13 766 tonnia.

Sortti-aseman polttoon kelpaamaton jäte ja posliinijäte

Sortti-asemilta vastaanotettiin sellaisenaan polttoon kelpaamatonta jätettä.  Jäte murskattiin ja seulottiin kiviainespitoisen jätteen, poltettavan jätteen ja metallin erottelemiseksi. Poltettava jäte toimitettiin polttoon ja metalli jatkojalostukseen. Ulkopuolelle toimitettiin mineraalimursketta hyödynnettäväksi 5 793 tonnia.

Saniteettiposliinia on kerätty koeluontoisesti Ämmässuon Sortti-asemalla.

Vanha kaatopaikka

Vanhan kaatopaikan pinta-ala on 52 hehtaaria. Pintarakenteiden rakentamisen vaiheistuksesta on toimitettu suunnitelma viranomaiselle.

Vanhan kaatopaikan ympäristöluvan mukainen muotoilu päättyi vuonna 2020. Lakialueen painumia muotoiltiin vuoteen 2023 asti jatkoluvan mukaisesti. Vanhan kaatopaikan lopullinen tiivis pintarakenne valmistui vuonna 2023 ja kattaa koko alueen. Metrin paksuinen pintamaa- ja kasvukerros puuttuu noin 9,5 hehtaarin alueelta. Pintakerros rakennetaan tulevina vuosina ekoteollisuuskeskukseen tulevilla mailla, jotka käsitellään rakennekerroksiin sopiviksi. Vanhan kaatopaikan viimeistelytöissä rakennettiin noin 3,3 hehtaaria kaatopaikan puuttuvaan ylintä metrin paksuista pintamaa- ja multakerrosta. Alueella tehtiin niittysiemenkylvö. Viimeistelytöiden yhteydessä tehtiin muutoksia- ja lisäyksiä vanhan kaatopaikan kaasunimulinjoihin urakka-alueella. Vanhan kaatopaikan toteutuneet pintarakenteet on kuvattu liitteessä 13.

Vanhan kaatopaikan jätetäytön tilasta voi lukea kappaleesta 15.4.1 ja painumatarkkailun vuoden 2024 mittaustuloksista voi lukea kappaleesta 15.5.1.

Vaarattoman jätteen loppusijoitusalue 

Vaarattoman jätteen loppusijoitusalueen kokonaispinta-ala on 12,4 hehtaaria, josta aktiivikäytössä on 6,7 hehtaaria. Jäljellä oleva täyttötilavuus on noin 520 000 kuutiometriä. Jätettä sijoitettiin vuoden aikana loppusijoitusalueelle alle 7 500 tonnia jolloin käytetty tilavuus ei ole merkittävästi muuttunut aiemmista vuosista. Luvun 4 taulukossa 9 on ilmoitettu loppusijoitusalueelle ekoteollisuuskeskuksen ulkopuolelta vastaanotetut ja alla olevassa taulukossa 33 sisäisistä käsittelyistä toimitetut loppusijoitettavat ja hyödynnettävät jätteet.

Kaatopaikkasijoittamista koskeva rajoitus astui voimaan biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen osalta 1.1.2016 ja rakennus- ja purkujätteitä osalta 1.1.2020. Rajoitukset koskevat jätteitä, jotka sisältävät yli 10 prosenttia orgaanista ainesta. HSY voi poikkeuslupapäätöksellä (ESAVI 5479/2024, 14.8.2024, voimassa 1.3.2029 saakka) loppusijoittaa kaatopaikalle eräitä jätejakeita, joiden orgaanisen aineksen määrä ylittää edellä mainitun 10 prosenttia. Vuonna 2024 ei loppusijoitettu poikkeuslupien mukaisia biohajoavia jätteitä.

Loppusijoitusalueen jätetäytön tilasta voi lukea luvusta 15.4.2 ja painumatarkkailun vuoden 2024 mittaustuloksista voi lukea luvusta 15.5.2.

Tutkimushankkeet ja selvitykset

Kuonan, erilaisten bentoniittiseosten ja rakentamisessa muodostuvien kaivumaiden hyötykäyttöä loppusijoitusalueen väliaikaisessa pintarakenteessa selvitetään erillisessä projektissa. Vuoden 2024 aikana jatkettiin aiemmin toteutettujen pintarakenteiden seurantaa.

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalue

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan kattila- ja lentotuhka kuljetetaan säiliöautoilla ekoteollisuuskeskuksen vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen varastosiiloihin. Tuhka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ja se loppusijoitetaan stabiloituna vaarallisen jätteen loppusijoitusalueeksi rakennettuun tuhkasoluun.

Käytössä oleva tuhkasolu T1 on otettu käyttöön vuonna 2014. Tuhkasolun pinta-ala on 4 000 m². Nykyinen tuhkan stabilointilaitteisto on otettu käyttöön vuoden 2019 alusta. Tuhkasolun täyttösuunnitelmaa päivitettiin 2024 niin, että tuleva tuhka saadaan mahtumaan nykyiseen soluun ennen uuden solun käyttöönottoa. Suunnitelman mukaan tuhkasoluun tulee stabiloitua tuhkaa 41 200 m³. Uusi tuhkasolu T2 otetaan käyttöön helmikuussa 2025.

HSY:n vaarallisen jätteen kaatopaikan toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen (Nro 90/2018/1, Dnro ESAVI/4176/2017, 7.6.2018) lupamääräyksessä 30 edellytetään, että toiminnanharjoittajan tulee viiden vuoden välein vuosiraportoinnin yhteydessä esittää ympäristöluvan valvontaviranomaiselle selvitys vakuuden riittävyydestä. Selvitys vakuuden riittävyydestä on toimitettu Uudenmaan ELY-keskukselle 13.2.2024.

Tuhkan käsittely

Jätevoimalatuhkaa vastaanotettiin vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen siiloihin 4 550 tonnia. Edellisenä vuonna tuhkaa tuli 996 tonnia vähemmän. Loppusijoitettava tuhka on stabiloitu 3.3.2022 alkaen kuonan käsittelystä syntyvän 0–2 ja 2–5 mm mineraaliaineksen sekä veden kanssa maakostean betonin kaltaiseksi tiivistettäväksi massaksi. Tuhkan stabiloinnilla tarkoitetaan haitallisten aineiden sitomista side- ja lisäaineilla niukkaliukoisemmaksi. Jokaisen tuhkaerän laatua seurataan pikatestein, joiden avulla tarkistetaan stabilointiresepti.

Vuoden 2024 aikana tuhkaa käsiteltiin 4 591 tonnia ja stabiloitua massaa loppusijoitettiin tuhkasoluun 6 946 tonnia. Stabiloinnissa käytettiin 1 248 tonnia vettä ja 1 107 tonnia kuonan mineraaliainesta. Jätteenpolton lentotuhkan perusmäärittelylausunto on tämän raportin liitteenä 14.

Vuoden loppuun mennessä tuhkasoluun on sijoitettu yhteensä 63 267 tonnia stabiloitua tuhkaa, josta vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa jätevoimalatuhkaa on 45 246 tonnia.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Tuhkankäsittelyssä ei ollut häiriöitä, joiden vuoksi tuhkasiilot olisivat täyttyneet ja tuhkan vastaanotto häiriintynyt. Kaikki toimitetut tuhkat stabiloitiin käsittelylaitteistolla.

Rakentaminen

Ämmäsuon vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen tuhkasolu T1 täyttyy keväällä 2025. Elokuussa 2022 on käynnistetty tuhkasolu T2:n rakentaminen ja syksyllä 2024 tehtiin vesien seurantaan liittyviä muutostöitä sekä aloitettiin T2 solun katoksen rakentaminen. Katos valmistuu helmikuussa 2025, jonka jälkeen on mahdollista siirtää stabiloidun tuhkan vastaanotto T2 soluun.

Päästötarkkailu

Ilma

Tuhka puretaan pneumaattisesti varastosiiloihin, jolloin se ei aiheuta pölyhaittoja. Tuhkasiilojen pölynsuodattimien kuntoa seurataan huolto-ohjelman mukaisesti määräajoin. Tuhkan käsittelyn vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan ekoteollisuuskeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu luvussa 15.2 ja liitteessä 4.

Vesi

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen suotovesiä tarkkaillaan automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten ja säännöllisten kenttämittausten avulla sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.

Pisteellä T1 (vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen suoto- ja valumavedet) havaittiin erittäin suurta sähkönjohtavuutta sekä muun muassa reilusti kohonneita kloridi- ja sulfaattipitoisuuksia vuoden 2023 näytteenotoissa. Tämän jälkeen tehdyissä näytteenotoissa pitoisuudet ovat olleet aikaisempaan tasoon nähden koholla. Todennäköinen syy kohonneille pitoisuuksille on tuhkan stabilointiprosessin muutos, jossa sementti korvattiin kuonan mineraaliaineksella. Pisteen virtaama on ollut niin pieni, että sitä ei voida luotettavasti mitata ja viemäröitävän suotoveden määrä vaarallisen jätteen loppusijoitusalueelta on hyvin pieni, joten kohonneilla pitoisuuksilla ei ole merkittävää vaikutusta Blominmäkeen johdettavan jäteveden laatuun.

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen edustan tuhkankäsittelyalueen hulevesiä edustavassa havaintopisteessä TKN kadmiumin, kromin, kuparin, lyijyn ja nikkelin pitoisuudet olivat koholla huhtikuun näytteessä, mutta olivat syyskuuhun mennessä laskeneet aiempien vuosien tasolle.

Ekoteollisuuskeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailusta on kerrottu luvussa 15.3 ja liitteessä 7.

Kemikaalit

Laitteiston huollossa käytettiin betonimuottiöljyä 60 kiloa, voitelurasvaa 5 kiloa ja laitteistoöljyä 250 litraa.

Tutkimushankkeet

Vuonna 2024 VOKUS-hankkeessa jatkettiin selvityksiä liittyen vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavan tuhkan termiseen käsittelyn, mahdolliseen haitta-aineiden talteenottoon ja mineraaliaineksen hyödyntämiseen. Hanke jatkuu vuonna 2025.

Yleistä toiminnasta

HSY on järjestänyt toiminta-alueensa kotitalouksien ja pienyritysten omatoimisesti käsittelyyn toimitettaville jätteille miehitetyt vastaanottopisteet eli niin kutsutut Sortti-asemat, joista yksi on sijoitettu ekoteollisuuskeskuksen yhteyteen. Ämmässuon Sortti-asema otettiin käyttöön elokuussa 2002.

Ämmässuon Sortti-asemalla kävi vuoden 2024 aikana 42 845 asiakasta (taulukko 34). Asiakkaita oli 5 005 enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2023. Sortti-asemilla on käytössä laskutusjärjestelmä, johon kirjataan kävijätiedot.

Ämmässuon Sortti-asema oli avoinna vuonna 2024 maanantaista perjantaihin kello 7.00–21.00. Ämmässuon Sortti-aseman palvelun parantamiseksi asema oli auki neljänä kevätlauantaina ja kolmena syyslauantaina. Aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 4.2.

Ämmässuon Sortti-aseman ympäristöluvan mukainen toiminnan määräaikaistarkastus on tehty viimeksi 19.5.2020.

Jätteiden vastaanottomäärät

Jätteiden vastaanottomäärät saadaan selville Sortti-asemilta poiskuljetetuista jätemääristä. Ämmässuon Sortti-asemalla vuoden 2024 aikana vastaanotetut jätteet on esitetty taulukossa 35.

Vuoden 2024 aikana Ämmässuon Sortti-asemalla otettiin vastaan hyötyjätteitä, sekajätteen pieneriä sekä SE-romua yhteensä 6 353,5 tonnia (ympäristöluvan mukainen enimmäisvastaanottomäärä vuodessa 30 000 tonnia) ja vaarallista jätettä 89 tonnia (ympäristöluvan mukainen enimmäisvastaanottomäärä vuodessa 5 000 tonnia).

Ämmässuon Sortti-asemalla vuoden 2024 lopussa varastossa olleet jätemäärät on esitetty taulukossa 36. Taulukossa ilmoitettujen määrien lisäksi varastossa oli pieniä määriä pakkauslasia (15 01 07) ja uudelleen käytettäviä tavaroita.

Jätteiden vastaanotto ja laadunvalvonta

Asemanhoitajat hinnoittelevat asiakkaiden jätteet, opastavat asiakkaita lajittelemaan jätteet oikeille lavoille sekä valvovat lavoille lajiteltujen jätteiden laatua ja lavojen täyttöastetta.

Sekajäte toimitettiin hyötykäyttöön Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan ja jätevoimalan käyttöseisokkien aikana ekoteollisuuskeskuksen välivarastoon ennen kuljettamista jätevoimalaan. Polttoon kelpaamaton sekajäte käsiteltiin ekoteollisuuskeskuksessa ja osa sekajätteestä hyödynnettiin materiaalina.

Asiakkaat lajittelevat Sortti-asemalla betoni- ja kiviainekset ja muut palamattomat jätteet erikseen jätteen purkupaikoille (rakennuskiviaines eli betoni sekä rakennus- ja purkujäte eli lasi, villa ja posliini). Lisäksi Sortti-asemalla vastaanotetaan kodin käyttökelpoista pientavaraa yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n kanssa. Kierrätyskeskuksen uudelleenkäytettävä kodin pientavara ohjataan erilliseen konttiin, joka tyhjennetään viikoittain. Sortti-asemalla erilliskerätään myös puhdasta (maalaamatonta) puuta, pinnoitetun puun lisäksi.

Sortti-asemalla on vuodesta 2017 alkaen kerätty saniteettikalusteet erilliseen vastaanottopisteeseen, jossa 2,5 m3:n astioihin kerätty materiaali kipataan lavalle. Posliini käsitellään ekoteollisuuskeskuksessa. Tarkoituksena on erotella posliinijätteestä muut materiaalit ja toimittaa puhdas posliini tiilitehtaalle materiaalihyötykäyttöön.

Sortti-asemalla aloitettiin muovin erilliskeräys joulukuussa 2019, joka jatkui vuonna 2024. Muovijäte toimitettiin käsittelyyn Salpakierto Oy:lle.

Sortti-asemalla on pieni, alle 1 m3:n, elintarvikejätekuormien vastaanotto, jotta pientuojan ei tarvitse asioida biojätteen käsittelylaitoksen vastaanottotiloissa, jotka ovat suunniteltu raskaalle jätteenkuljetuskalustolle. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt järjestelyn kannanotollaan 24.10.2018. Vuonna 2024 biojätettä otettiin vastaan 16,7 tonnia. Kuormat toimitetaan Sortti-asemalta viipymättä biojätteen käsittelylaitokselle.

Sortti-aseman alueella on käytössä tallentava kameravalvonta.

Sortti-asemalla otettiin käyttöön eSortti-palvelu lokakuussa 2020. Palvelussa asiakkaat voivat ilmoittaa jätteitään ja maksaa maksulliset jätteensä etukäteen ennen asemalle tuloa. Asiakkaat voivat ajaa Sortti-asemalle lajittelemaan erillistä kaistaa näyttäen lukijalle sisääntulossa eSortti-palvelusta saatua QR-koodia.

Sortti-asemalla on syksyllä 2024 aloitettu kokeilu POP-yhdisteitä sisältävien jätteiden erilliskeräyksestä. Pop-jäte toimitettiin hyötykäyttöön Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan.

Alueen hoito

Sortti-aseman piha-alueet pestään Sortti-aseman työnjohdon pyynnöstä. Jätteenvastaanottolavojen alusta siivotaan tarvittaessa pyöräkoneella, noin 1–2 kertaa kuukaudessa. Lisäksi Sortti-aseman asemanhoitajat lakaisevat piha-aluetta tarpeen mukaan.

Kenttäalue on päällystetty kokonaisuudessaan AB-asfaltilla. Henkilökunta seuraa kentän kuntoa ja ilmoittaa mahdollisista puutteista työnjohdolle. Vaurioituneet alueet korjataan heti. Lisäksi turvallisuuskävelyjen yhteydessä tarkastetaan myös rakenteita.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Trukin alla havaittiin 13.2.2024 pieni määrä hydrauliöljyä, joka kuivatettiin imeytysmatolla ja seurattiin vuotaako trukki mahdollisesti öljyä. Käytetty imeytysmatto toimitettiin asianmukaiseen jatkokäsittelyyn.

Asiakkaan tuoma jäteöljyastia alkoi vuotamaan 23.2.2024, jolloin öljyä pääsi valumaan maahan arviolta alle litran verran. Vuotovanan kohdalle laitettiin imeytysmattoa ja asiakkaan jäteöljyastia tyhjennettiin jäteöljysäiliöön. Käytetty imeytysmatto toimitettiin asianmukaiseen jatkokäsittelyyn.

Asiakkaan astiasta valui pieni määrä jäteöljyä vaarallisten jätteiden kontin edustalle 10.6.2024. Jäteöljy imeytettiin imeytysmattoon, joka toimitettiin asianmukaiseen jatkokäsittelyyn.

Päästötarkkailu

Sortti-aseman ilmanlaadun tarkkailu tehdään yhdessä Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen muun ilmanlaadun tarkkailun kanssa (tämän raportin luku 15.2 ja liite 4).

Sortti-aseman piha-alueiden hulevedet johdetaan öljynerottimen kautta hulevesilinjaan. Linjassa johdettavan veden laatua tarkkaillaan sähkönjohtavuuden mittauksilla. Lisäksi Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmassa (tämän raportin luku 15.3.1) tarkkaillaan kaakkoisen avo-ojan laatua, jonne Sortti-aseman piha-alueiden hulevedet päätyvät.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 15.3 ja liitteessä 7.

Sortti-aseman melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 15.6 ja liite 8).

Haittaeläimet

Sortti-asema on mukana ekoteollisuuskeskuksen tuholaistorjuntaohjelmassa. Tuholaistorjuntaa on käsitelty tämän raportin luvussa 15.9 ja liitteessä 9.

Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus

Sortti-aseman polttoainesäiliö sijaitsee aseman alapihalla pahvipuristimen läheisyydessä. Säiliö on varustettu valuma-altaalla ja lapon estolla. Diesel-säiliön tilavuus on kaksi kuutiota.

Aseman työkoneet ajetaan säiliön luokse tankattavaksi. Tankkaus suoritetaan pistoolilla. Alueella on saatavilla imeytysainetta mahdollisen vuodon varalta.

Yleistä toiminnasta

Ekoteollisuuskeskuksen alueella ei tehdä louhintaa ja murskausta kuin materiaalien käsittelyn tai rakennusurakoiden yhteydessä. Tässä luvussa käsitellään alueella vuoden aikana toteutettu louhinta ja murskausurakat.

Louhinta

Biokaasulaitoksen mädätteen jalostus maatalouteen hankkeen yhteydessä tehtiin laitoksen pohjarakentamiseen ja putkijohtokaivantoihin liittyviä louhintoja rakentamisen vaatimassa laajuudessa aikavälillä 5.4.–10.6.2024. Kiviainesta irrotettiin yhteensä 1 084 tonnia. Louhinnan räjähdysaineena käytettiin dynamiittia 42 kg. Urakan louheet kuljetettiin varastokasaan Ämmässuon ET-2 alueelle ja tullaan jatkossa hyödyntämään Ämmässuon alueen rakentamisessa.

Kivenmurskaus

Vuonna 2024 maiden käsittelyn ylitekiviä murskattiin 3 872 tonnia. Jätteiden käsittelyyn liittyvästä kivenmurskauksesta on kerrottu luvussa 7.9.1.

Rakennushankkeiden osalta kivenmurskausta ei ollut.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Louhintatoiminnoissa ei esiintynyt prosessi- tai laitehäiriöitä.

Päästötarkkailu

Ilma

Porauslaitteiston pölynsidontajärjestelmien kuntoa tarkkailtiin päivittäin.

Ekoteollisuuskeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu luvussa 15.2 ja liitteessä 4.

Vesi

Ekoteollisuuskeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailusta on kerrottu luvussa 15.3 ja liitteessä 7.

Melu ja tärinä

Ämmässuon Ekoteollisuuskeskuksessa ei tehty sellaisia louhintoja vuonna 2024, jotka olisivat vaatineet alueen ulkopuolisia tärinämittauksia. Louhinnat olivat pienimuotoisia.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen melumittauksista voi lukea tämän raportin kappaleesta 15.6 ja liitteestä 8.

Yleistä toiminnasta

Vanhalla kaatopaikalla on kaasunkeräysjärjestelmä, joka koostuu kaasukaivoista, täyttöalueella olevista kaasunsäätöasemista ja kaasupumppaamoista. Halkaisijaltaan 1 200 mm:n kaasukaivoja on 181 kappaletta ja järjestelmään kuuluu myös vaakakeruujärjestelmä.
Loppusijoitusalueelle eli S1-alueelle on tehty rakentamisen yhteydessä kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmä, jossa on 83 kaasunkeräyskaivoa.

Vuonna 2010 valmistui 15 MW:n kaasuvoimala, joka pystyy hyödyntämään kaiken Ämmässuon tuottaman kaatopaikkakaasun. Voimalaitos koostuu kolmesta kaasumoottorikäyttöisestä generaattorista, joiden kunkin sähköteho on 3,8 MW.

Moottorivoimalaitos on suunniteltu pienimuotoiseen perusvoiman tuotantoon ja se toimii rinnan käytössä yleisen sähköverkon kanssa. ORC (Organic Rankine Cycle) -laitteistoa käytetään kaasumoottorien pakokaasujen lämmön hyödyntämiseen sähkön tuotannossa. ORC-prosessi valmistui kaasuvoimalaan syksyllä 2011.

Kaasun keräys

Kaatopaikkakaasun keräys alkoi vuonna 1996. Vuonna 2024 kerättiin kaatopaikoilta kaasua yhteensä 10,38 milj. Nm³ (50GWh). Kerätyn kaasun polttoaine-energia oli noin 20 prosenttia pienempi kuin vuonna 2023. Kaasun muodostuminen ja samalla kerätyn kaasun määrä vähenee vuosittain orgaanisen aineksen hajotessa, osin epäsuotuisien prosessiolosuhteiden vuoksi esim. jätetäytön kuivuus ja tiivistyminen, jolloin huokostilavuutta kaasulle ja vedelle ei ole. Vanhalta kaatopaikalta kerättiin kaatopaikkakaasua 2,88 milj. Nm³ (14 GWh). Loppusijoitusalueelta kerättiin kaatopaikkakaasua 7,50 milj. Nm³ (36 GWh). Kaasunkeräysaste oli 94 prosenttia. Kaasupumppaamoiden keskeiset tiedot vuosina 2022–2024 on esitetty taulukoissa 37 ja 38.

Taulukko 37. Kaasupumppaamoiden 1–2 kaasunkeräykseen liittyvät keskeiset tiedot vuosilta 2022–2024.

Kerätyn kaatopaikkakaasun, biokaasulaitokselta CHP1:lle pumpatun biokaasun ja hyödynnetyn kaasun (CH₄ 50 %) kumulatiiviset määrät vuosina 2023 ja 2024 on esitetty kuvassa 5 ja taulukossa 39.

Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea; 99,9 prosenttia. Kerätystä kaasusta 96,7 prosenttia (10,03 milj. Nm³) on hyödynnetty kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput on jouduttu polttamaan soihduissa.

Kaasuvoimala

Vuonna 2024 kaasuvoimalassa hyödynnettiin kaatopaikkakaasua ja biokaasua yhteensä 10,47 milj. Nm³ (51 GWh) (kuva 6 ja taulukko 40), kaasun hyödyntämisasteen ollessa 97 prosenttia. Kaasusta tuotettiin sähköä 21,2 GWh ja kaasuvoimalan tuottamaa aluelämpöä hyödynnettiin ekoteollisuuskeskuksen alueella eri kiinteistöjen lämmityksessä 4 898 MWh. Kaatopaikkakaasu ja biokaasu riittää pitämään käynnissä yhden kaasumoottorin ja ORC:n, loppujen moottoreiden ollessa varakoneina.

Kaasua hyödynnettiin kaasumoottoreilla 1–3. Yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista kaasumoottorien 1–3 osalta vuonna 2024 on esitetty taulukoissa 41–43. Yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista kaasuvoimalaan syötetyn kaasun osalta vuonna 2024 on esitetty taulukossa 44. Yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista ORC:n ja kaasuvoimalan lämmön tuotannon osalta vuonna 2024 on esitetty taulukossa 45.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Kaasuvoimala oli poissa käytöstä 16.5.2024 kaasun tuloputken tiiveystarkastuksen vuoksi, 4.–5.6.2024 turvalaite - järjestelmien testausten vuoksi ja 30.9.–1.10.2024 kaasunilmaisin keskuksen vaihdon vuoksi.

Huolto- ja korjaustoimenpiteet

Vanhalla kaatopaikalla kaasun säätöasemalta 5 kaasupumppaamo 4:lle johtava kaasuputki PEH160 oikaistiin ja pestiin toukokuussa 2024. Yksittäiset kaasukaivojen imulinjoja uusittiin väärään suuntaan olevien kaatojen vuoksi.

Kaasuvoimalan kaasuvuotojen valvontakeskus uusittiin 30.9.–1.10.2024.

Kaasumoottori M3 saatiin tuotantokäyttöön huhtikuussa 2024 vuoden 2023 aikana ilmenneiden eriasteisten vikojen jälkeen. Elokuussa 2024 havaittiin kaasumoottorissa 1 jäähdytysnesteiden ja moottorin voiteluöljyn sekoittuneen keskenään, syyksi ilmeni rikkoontunut öljyn lämmönvaihdin, moottori on seissyt siitä lähtien ja saataneen tuotanto käyttöön maaliskuussa 2025.

Rakentaminen

Kaasuvoimalan kaasukellohankkeen toteutusta valmisteltiin laatimalla ja julkaisemalla hankkeen urakkatarjouspyynnöt. Hanke on tarkoitus toteuttaa vuoden 2025 kuluessa.

Vanhan kaatopaikan viimeistelytöiden yhteydessä rakennettiin urakka-alueen uusia kaasunimulinjoja ja tehtiin kaasujärjestelmiin muutoksia.

Loppusijoitusalueella oleviin kaasukaivoihin hankittiin suojakuvut, joilla hillitään jäätymisestä muodostuvia ongelmia.

Päästötarkkailu

Kaasuvoimalan tarkkailu toteutetaan 4.6.2015 päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

Ilma

Ympäristöluvassa (19.2.2015) on asetettu lupamääräys koskien savukaasun typenoksidipitoisuutta, joka saa olla enintään 190 mg/n-m³ muunnettuna 15 prosentin happipitoisuuteen. Savukaasun typenoksidipitoisuus ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuudet mitattiin ensimmäisen kerran syksyllä 2018 ja sen jälkeen mittaukset tehdään viiden vuoden välein sekä polttoainemuutosten yhteydessä. Kaasumoottoreiden 1 ja 2 NO_x-pitoisuudet mitattiin lokakuun lopulla 2023, kaasumoottori 3 ei ollut ajokunnossa. Kumpikaan moottori ei saavuttanut silloin lupamääräyksen mukaista raja-arvoa. Moottorit säädettiin uudelleen marraskuussa 2023 ja uusinta mittaus moottorin 1 osalta tehtiin 28.2.2024, mittaustulos 194 ± 10 mgNO₂/m³n (ref. 15 % O₂, kuiva), moottori 2 mitattiin 21.5.2024, mittaustulos 165 ± 10 mgNO₂/m³n (ref. 15 % O₂, kuiva) ja moottori 3 mitattiin 22.5.2024, mittaustulos 172 ± 10 gNO₂/m³n (ref. 15 % O₂, kuiva).

Lisäksi ympäristölupa edellyttää, että kaasumoottoreiden savukaasuista on edelleen mitattava jatkuvatoimisesti ja savupiippukohtaisesti hiilimonoksidipitoisuus. Taulukossa 46 on esitetty kaasumoottoreiden jatkuvatoimisen CO-mittauksen tulokset vuonna 2024.

Ekoteollisuuskeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu luvussa 15.2 ja liitteessä 4.

Vesi

Kaasuvoimalan jätevedet johdetaan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin, öljynerottimen pintahälytin testataan vuosittain.

Ekoteollisuuskeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailusta on kerrottu luvussa 15.3 ja liitteessä 7.

Melu

Kaasuvoimalan melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen melumittauksen kanssa (luku 15.6 ja liite 8).

Kemikaalit

Kaasuvoimalaan syötettävän kaatopaikkakaasun rikkivedynpoistoprosessissa käytettiin 20 % NaOH-liuosta 11 tonnia ja ravinneliuosta 55 kg, kaasuvoimalassa kaasumoottoreiden voiteluöljyä 7 320 kg, jäähdytysnestettä 1 700 kg. Aluelämpöverkkoon syötettiin korroosionestokemikaalia 8 kg ja väriainetta 10 kg.

Kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden, kuten öljynkeräys- ja suojarakenteiden sekä laitteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Tarvittaessa ryhdytään viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Tarkastuksista ja korjaustoimenpiteistä pidetään kirjaa.

Toiminnassa syntyvät jätteet

Vuonna 2024 kaasun keräyksessä ja kaasuvoimalassa syntyi jätteitä seuraavasti; käytettyjä kaasunsuodattimia 10 kg, kaasumoottorien käytettyjä öljynsuodattimia 73 kg, jäteöljyä 8 320 kg, käytettyä jäähdytinnestettä 2 120 kg. Käytetty jäähdytinneste, jäteöljy ja öljynsuodattimet toimitettiin Lassila & Tikanoja Oyj:n toimesta jatkokäsittelyyn. Käytetyt kaasusuodattimet toimitettiin jätteen polttoon.

Yleistä toiminnasta

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella muodostuu runsaasti viemäriin johdettavia kuormitteisia jätevesiä sekä maastoon johdettavia puhtaita hulevesiä. Jätevesi koostuu jätetäytöistä suotautuvasta suotovedestä, kompostointilaitoksen kenttä- ja prosessivesistä, alueen toimistotilojen saniteettivesistä sekä jätteen käsittely- ja varastointikenttien hulevesistä. Jätevedet kulkeutuvat pumppaamoiden ja tasausaltaiden kautta Blominmäen jätevedenpuhdistamolle. Puhtaat hulevedet päätyvät maastoon veden jatkuvatoimisen laaduntarkkailun jälkeen, tai vaihtoehtoisesti hyödynnettäväksi alueen toiminnoissa teknisenä vetenä.

Maastoon johdettavat vedet

Ekoteollisuuskeskuksen alueen puhtaita hulevesiä käytetään laitosten prosesseihin, kasteluun, pesuun, pölynsidontaan ja tarvittaessa tulipalojen sammutukseen. Hulevesillä tarkoitetaan kaatopaikkojen viimeisteltyjen osien sekä kenttä- ja ajoalueiden puhtaita hulevesiä. Puhtaat vedet pidetään omien keräysjärjestelmien avulla erillään kuormitteisista jätevesistä. Puhtaat hulevedet johdetaan veden jatkuvatoimisen laaduntarkkailun jälkeen maastoon. Jos maastoon johdettavissa vesissä havaitaan kuormitusta, ohjataan ne jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn.

Ekoteollisuuskeskuksen pintavesipisteiden tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 15.1.3.1.

Ämmässuon laajennusalueelle on toteutettu biosuodatukseen perustuva hulevesien käsittelyjärjestelmä, joka otettiin käyttöön loppukesällä 2021. Järjestelmä on HSY:n lisätoimenpide vesipäästöjen hallinnan tehostamiseksi. Biosuodatuksessa hulevesiä käsitellään luonnonmukaisin menetelmin, järjestelmällä tutkitaan lisäksi lietebiohiilen tehoa hulevesien suodatuksessa.

Vuoden 2023 loppupuolella suodatusrakenteeseen tehtiin korjauksia veden jakautumisen parantamiseksi, ja alue aidattiin kasvuston suojaamiseksi peuroilta. Biosuodatusalueen toimintaa on seurattu vuonna 2024, ja seurantaa jatketaan vuonna 2025 korjausten vaikutusten todentamiseksi ja tiedon keräämiseksi rakenteen vaikutuksesta.

Jätevedet

Ekoteollisuuskeskuksen kuormitteiset vedet on johdettu alueen käyttöönotosta lähtien yleiseen viemäriverkkoon. Käsiteltäviä jätevesiä muodostuu alueelta muun muassa kaatopaikoilta, biojätteiden käsittelystä, hyötykäyttökentiltä ja toimistotiloista. Vedet kerätään ojituksilla, viemäreillä ja pumppaamoilla tasausaltaisiin.

HSY jätehuollolla on teollisuusjätevesisopimus (18.3.2019) ekoteollisuuskeskuksen jätevesien johtamisesta HSY:n yleiseen viemäriverkkoon. Sopimuksessa on asetettu raja-arvot sekä jäteveden tarkkailua koskevat kriteerit viemäriin johdettavalle vedelle. Ekoteollisuuskeskuksesta Blominmäen jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden määrää ja laatua koskevat tulokset on esitetty tämän raportin luvussa 15.1.3.4.

Käyttötarkkailu

Ekoteollisuuskeskuksen alueen kenttien, ojien, altaiden, kaivojen ja pumppujen tilannetta ja kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Rakenteiden ja laitteiden kuntoa tarkkaillaan määräaikaishuoltojen, vuositarkastusten sekä turvallisuuskävelyjen yhteydessä ja maastoon johdettavia vesiä tarkkaillaan jatkuvatoimisten sähkönjohtavuutta mittaavien laitteiden avulla. Jatkuvatoimisten mittausten toiminta varmistetaan vertailumittauksilla kahden viikon välein. 

Prosessi- ja laitehäiriöt

Loppusijoitusalueella havaittiin sisäisen vedenpinnan olevan normaalia korkeammalla. Havaintojen varmistamiseksi loppusijoitusalueelle teetettiin nykytilaselvitys, jonka jatkotoimena jätetäytön tarkempi sisäinen vedenpinta selvitettiin jätetäytön sähkönjohtavuuteen perustuvalla skannauksella. Tulosten perusteella suunnitellaan keinoja vedenpinnan alentamiseksi. Loppusijoitusalueen alla sijaitsevan huoltotunnelin suotosalaojaputkissa on esiintynyt tukoksia aiempien vuosien tapaan. Tukosten yhteyttä jätetäytön korkeaan sisäiseen vedenpintaan tutkitaan.

Salama rikkoi useita laitteita ja automaatio kortteja 2.6.2024, jotka saatiin korjattua vuoden 2024 aikana.

Huolto- ja korjaustoimenpiteet

Ekoteollisuuskeskuksen alueen vesienhallintaan liittyvät huolto- ja korjaustoimet kirjataan huolto-ohjelmaan.

Vuonna 2024 pestiin ja tarkastettiin lähes kaikki alueen jäte- ja hulevesialtaat. Jätevesien tasausaltaat pestään vuosittain niihin laskeutuvan ja kertyvän kiintoaineksen takia. Puhtaiden hulevesien tasausaltaat pestään vähintään kahden vuoden välein tai tarpeen mukaan. Pesuissa altaista poistetaan kiintoaines ja altaan kunto tarkastetaan silmämääräisesti.

Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysaltaan alueen sisäpuolisten vesipitoisten jätekuormien kuivatusallas tyhjennettiin, pestiin ja tarkastettiin kesällä. Lisäksi altaan salaojitusta parannettiin.

Kesän aikana tehtiin vuosihuollot vesienhallinnan kaikille pumpuille sekä korjattiin vuosihuolloissa havaitut viat ja puutteet. Pumput SVP2-PU04 ja SVP2-PU05 sekä KVP-PU03 ja KVP-PU04 korjattiin perusteellisesti ilmenneiden vikojen takia.

Suotovesipumppaamo SVP2 saneerattiin kesällä 2024. Saneerauksessa uusittiin pumppaamon paineputket, sekä takaiskut ja venttiilit.

Rakentaminen

Kompostointilaitoksen jätevesipumppaamo JVP3 purettiin ja uusi pumppaamo rakennettiin lähistölle mädäte maatalouteen hankkeen yhteydessä.

Kemikaalit

Blominmäen jätevedenpuhdistamolle johdettavaan jäteveteen syötetään kemikaalia, jonka tarkoituksena on estää rikkivedyn muodostuminen viemärilinjastossa. Syötettävä kemikaali on kalsiumnitraattipohjainen Nutriox-tuote. Kemikaalin vaikutusta rikkivedyn muodostumiseen seurataan mittauksin Ämmässuolta lähtevän painelinjan purkupäässä Hansakalliossa, sekä Kauklahden jätevedenpumppaamolla. Vuonna 2024 rikkivetypitoisuudet olivat koholla elo-syyskuun vaihteessa. Muuten pitoisuudet pysyivät alhaisina.

Vuonna 2024 kemikaalia kului 127 010 kg, joka on noin 107 m³.

Kemikaalit

Ekoteollisuuskeskuksessa vuonna 2024 käytetyt merkittävimmät kemikaalit ilmoitetaan YLVA-järjestelmään ekoteollisuuskeskuksen vuosiraportoinnin 2024 yhteydessä.

Biojätteen käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty luvussa 5.13, tuhkan käsittelyn merkittävimmät kemikaalit luvussa 8.3.5, kaasuvoimalan merkittävimmät kemikaalit luvussa 11.8 ja ekoteollisuuskeskuksen alueen vesienhallinnan merkittävimmät kemikaalit luvussa 12.8.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskus sai TUKES:lta luvan vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin toiminnan laajuuden muutoksesta 3.4.2023 eli ekoteollisuuskeskuksesta tuli lupalaitos kemikaalien osalta. Kaatopaikkakaasun varastointiin kaasupallossa haettiin TÚKES-lupaa ja lupa saatiin 22.5.2024, jolloin TUKES-luvan laajuus muuttui toimintaperiaateasiakirjalaitokseksi. Alueella on käytössä vaarallisen jätteen kontti pois toimitettavia vaarallisia jätteitä varten.

Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus

Kaikki ekoteollisuuskeskuksen polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä. Säiliöille tehdään lainsäädännön vaatimat tarkastukset.

Ämmässuon Sortti-aseman polttoaineen varastoinnista ja työkoneiden tankkauksesta on kerrottu luvussa 9.8 ja Ekomo-toimijoiden polttoaineen varastoinnista ja työkoneiden tankkauksesta luvussa 14.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen polttoainesäiliöt tarkastetaan HSY toimesta vuosittain.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa öljyntorjuntatarvikkeet on keskitetty yhteen paikkaa, jossa konttiin on kerätty myös paloletkuja ja tarvittavia liittimiä. Kemikaali- ja öljyntorjuntatarvikkeita toimitetaan myös kohdekohtaisesti. Tarvikkeet ovat kaikkien ekoteollisuuskeskuksen alueella toimivien työntekijöiden ja palveluntarjoajien käytettävissä öljyvahingon tai tulipalon sattuessa. Kontti on sijoitettu vastaanottokentän viereen. Imeytysainetta ja astioita käytetyille imeytysaineille on vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle myös vaaka-asemalla, vaarallisen jätteen loppusijoitusalueella, huolto- ja korjaustiloissa, komposti- ja multakentällä.

Yleistä toiminnasta

Vuonna 2024 Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa oli yhteensä 13 Ekomo-yhteistyökumppania, joiden toimintaa on esitetty taulukossa 47 ja kuvassa 7. Poiketen muista Ekomo-yhteistyökumppaneista, Fortum Waste Solutions Oy:llä on ollut Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella yhteensä kolme erillistä yhteistyösopimusta.

Taulukossa 47 mainittujen Ekomo-yhteistyökumppanuuksien lisäksi HSY on tarjonnut vuonna 2024 Verdis Oy:lle lasin vastaanottoa, välivarastointia ja kuljetusta koskevaan Ekomo-terminaalipalvelua.

Ekomo-yritykset ovat toimineet toistaiseksi HSY:n ympäristölupien alla lukuun ottamatta Eltel Networks Oy:n voimalinjatyömaan rakennusmateriaalien ja -tarvikkeiden välivarastointitoimintaa, Espoon Hunajan mehiläistarhausta, Fortum Waste Solutions Oy:n ET2 alueella suorittamaa kuonan välivarastointia ja käsittelyä (oma ympäristölupa), L&T Ympäristöpalvelut Oy:n siirtokuormausasemaa käsittelyä (oma ympäristölupa), Stena Recycling Oy:n metalli- ja SE-romun sekä vaarallisten jätteiden välivarastointi- ja käsittelytoimintaa käsittelyä (oma ympäristölupa), Väyläviraston rakennusmateriaaliksi luokiteltavien kiviainesmateriaalien välivarastointitoimintaa sekä ekoteollisuuskeskuksen viereisellä kiinteistöllä (49-75-1-1) sijaitsevaa Asfalttikallio Oy:n asfalttiasemaa (rekisteröity asema).

Purkupiha Oy on toiminut Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella HSY:n ympäristöluvalla 1.1.2023 alkaen. Purkupiha Oy:lle on myönnetty oma ympäristölupa, jonka alaisuuteen Purkupiha Oy:n toiminta on siirtynyt 1.12.2024 alkaen.

Vuonna 2024 HSY:n ympäristöluvalla toimineiden yritysten tiedot on esitetty luvuissa 14.2.1–14.2.8. HSY:n ympäristöluvalla toimineiden yritysten toiminnassaan käyttämät kemikaalit ja toiminnassa syntyneet jätteet on raportoitu YLVAan.

HSY suorittaa turvallisuuskävelyjä kaikkien Ämmässuon Ekomo-yhteistyökumppaneiden vuokraamilla alueilla. Turvakävelyllä keskitytään siisteyden, turvallisuuden ja polttoaineiden sekä kemikaalien varastointiin.

HSY:n ympristöluvilla toimivat Ekomo-yritykset

Elker Oy

Elker Oy on aloittanut Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa Ekomo-yhteistyökumppanina 1.4.2023. Elker Oy on suorittanut PIMA-hallissa eri jätelaitosten toimipisteiltä kerättyjen SER-jätteiden esilajittelua. Toiminnassa materiaaleja ei ole purettu eikä niistä ole poistettu osia.

Vuonna 2024 SER-jätteitä vastaanotettiin ja lajiteltiin alueella yhteensä noin 49,04 tonnia. Lajittelutoimintaa on suoritettu alueella taulukossa 48 esitetyn mukaisesti.

Vuoden lopussa sopimusalueella ei ollut varastoituja jätteitä, vaan kaikki jätteet on kuljetettu pois alueelta. Toiminta on päättynyt Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella 31.12.2024.

Toiminnassa ei ollut ympäristöpäästöjä aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2024 aikana.

Fortum Waste Solutions Oy / Summa Equity

Vantaan Energia Oy:n kaupallisen linjan jätteenpolton pohjakuonan välivarastointi ja käsittely

GRK Suomi Oy on aloittanut 25.5.2022 Vantaan Energia Oy:n omalla vastuulla olevan jätteenpolttolinjan pohjakuonan välivarastoinnin Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella. Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminta on ostanut vuonna 2023 GRK Suomi Oy:n kuonankäsittelyliiketoiminnan. Liiketoimintakaupan myötä kuonankäsittelyä koskeva Ekomo-sopimus on siirtynyt 1.8.2023 kaikkine oikeuksineen ja velvollisuuksineen GRK Suomi Oy:ltä Fortum Waste Solutions Oy:lle. Fortum Oyj on vastaavasti myynyt vuonna 2024 kierrätys- ja jäteliiketoiminnan Summa Equitylle.

Vuonna 2024 Fortum Waste Solutions Oy:n vastaanottaman Vantaan Energia Oy:n omalla vastuulla olevan jätteenpolttolinjan (VE2) kuonan määrä oli 3 198 tonnia.

Kuonaa käsiteltiin Fortum Waste Solutions Oy:n toimesta jaksoittain, vuorotellen HSY:n vastuulla olevan kuonan kanssa. Fortum Waste Solutions Oy:n vastuulla olevaa kuonaa käsiteltiin 1.1.–31.12.2024 yhteensä 26 939 tonnia.

Käsittelyssä syntyneitä jakeita oli vuoden vaihteessa varastossa ekoteollisuuskeskuksessa 16 300 tonnia. Vuoden 2024 lopussa varastossa ei ole ollut käsittelemätöntä kuonaa.

Kuonan laatua ja ominaisuuksia vuonna 2024 koskevat jätteen ympäristökelpoisuuden raportit on toimitettu 16.10.2024.

Rakennusjätteen välivarastointi

​Fortum Waste Solutions Oy on aloittanut 1.9.2024 yritysasiakkailta kerättävän rakennusjäterejektin (LoW-koodi 17 09 04) vastaanoton ja välivarastoinnin Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella. Välivarastoitava jäte on peräisin pääkaupunkiseudun rakennusjätteen käsittelystä.

Vuonna 2024 Fortum Waste Solutions Oy:n Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueelle vastaanottaman rakennusjäterejektin määrä oli 2 884 tonnia. Vuoden aikana alueelta poiskuljetetun rakennusjäterejektin määrä oli 167 tonnia. Vuoden lopussa ekoteollisuuskeskuksessa varastossa olevien jätejakeiden määrä oli 2 717 tonnia.

Toiminnassa ei ollut ympäristöpäästöjä aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2024 aikana.

Lotus Demolition Oy

Lotus Demolition Oy käsittelee Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella omista purkukohteistaan tuotua betonijätettä (LoW-koodi 17 01 01). Betonijätteestä jalostetaan murskaamalla betonimursketta, jota hyödynnetään maanrakennuskohteissa. Purkubetonista erotellaan murskauksen aikana metallit ja mahdolliset epäpuhtaudet.

Lotus Demolition Oy varmistaa uusiokiviainestuotteensa laadun standardin SFS-EN 13242+A1 (2008) ja valtioneuvoston asetuksen 843/2017 nk. MARA-asetuksen mukaisesti.

Lotus Demolition Oy vastaanotti 12 885 tonnia betonijätettä vuoden 2024 aikana. Vuonna 2024 Lotuksen sopimusalueella ei ole suoritettu murskausta. Lotus Demolition Oy:n betonijätteen käsittelyn tuotantotiedot on esitetty liitteessä 15.

Toiminnassa ei ollut ympäristöpäästöjä aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2024 aikana.

Neova Oy

Neova Oy välivarastoi 1.1.–31.12.2024 Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella hevosenlantaa (LoW-koodi 02 01 06), joka materiaali hyödynnetään alueen ulkopuolella.

Vuoden 2024 aikana vastaanotetun hevosenlannan määrä oli 2 420 tonnia. Neova Oy suoritti loppuvuoteen mennessä kenttäalueensa välityhjennyksen. Vuoden lopussa sopimusalueella ei ollut varastoituja jätteitä, vaan kaikki jätteet on kuljetettu pois alueelta. Vuoden aikana alueelta poiskuljetetun hevosenlannan määrä oli 2 420 tonnia.

Toiminnassa ei ollut ympäristöpäästöjä aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2024 aikana.

Perheyhtiö R. Ajalin Oy

Perheyhtiö R. Ajalin Oy suorittaa Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa kasvualustojen valmistusta kaupalliseen toimintaansa, ja on toimijana HSY:n kompostien hyötykäytölle ja seulonnalle. Kasvualustan valmistuksen raaka-aineina ovat HSY:n seulotut kompostit, HSY:n kompostoima hevosenlanta sekä vastaanotettu ja seulottu moreeni. Vuonna 2024 vastaanotettu kompostoitu hevosenlannanmäärä oli 1 698 tonnia. Vastaanotetun kiviaineksen määrä oli 112 tonnia. Alueella valmistettavissa kasvualustoissa hyödynnettiin 482 tonnia HSY:n komposteja. Vuoden 2024 aikana vastaanotetun hevosenlannan, kompostin ja kiviaineksen määrä oli yhteensä 2 292 tonnia.

Vuoden 2024 aikana alueelta pois kuljettiin komposteja 12 215 tonnia ja kasvualustoja 21 992 tonnia.

Toiminnassa ei ollut ympäristöpäästöjä aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2024 aikana.

Purkupiha Oy

Purkupiha Oy vastaanottaa ja käsittelee betonijätettä sekä siitä eroteltua metallia Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella. Purkupiha Oy vastaanottaa ja käsittelee purkukohteiden betonijätettä. Käsittelyllä tarkoitetaan pulverointia, seulontaa sekä murskausta. Betonijätteestä jalostetaan murskaamalla betonimursketta.

Purkupiha Oy on toiminut Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella HSY:n ympäristöluvalla 1.1.2023 alkaen. Purkupiha Oy:lle on myönnetty oma ympäristölupa, jonka alaisuuteen Purkupiha Oy:n toiminta on siirtynyt 1.12.2024 alkaen. Vuoden 2024 osalta Purkupiha Oy:n toiminta on raportoitu kokonaisuudessaan osana HSY:n ”Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toiminta vuonna 2024”-raportointia. Yritysten toiminnassaan käyttämät kemikaalit ja toiminnassa syntyneet jätteet on raportoitu koko vuoden osalta YLVAan HSY:n toimesta.

Purkupiha Oy vastaanotti 47 007 tonnia betonijätettä vuoden 2024 aikana. Purkupiha Oy:n betonijätteen käsittelyn tuotantotiedot on esitetty liitteessä 15.

Purkupiha Oy on rakentanut toiminta-alueelleen uuden tankkauspaikan, josta hulevedet ohjataan umpisäiliöön. Tankkauspaikka valmistui 24.10.2024. Tankkauspaikka täyttää Purkupiha Oy:lle myönnetyn ympäristöluvan vaatimukset.

Toiminnassa ei ollut ympäristöpäästöjä aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2024 aikana.

Suomen Pakkaustuottajat Oy

Suomen Pakkaustuottajat Oy on suorittanut huhti-toukokuussa 2024 Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa metallijätteen koostumustutkimuksen (taulukko 49). Koostumustutkimus toteutettiin osana pakkausjätteiden valtakunnallista yhteistyötä. Koostumustutkimus on suoritettu kuntavastuullisen metallijätteen ja metallipakkausten valtakunnallisen keskimääräisten osuuksien sekä rejektin osuuden selvittämiseksi. Tutkimuksen toteuttajana on toiminut valtakunnallisen pakkausyhteistyön seurantaryhmä, jonka valtuuttamana tilaajana on toiminut Suomen Pakkaustuottajat Oy. Koostumustutkimuksen jälkeen näytteenotosta yli jäänyt materiaali on siirretty tavanomaiseen metallijätteen vastaanottopaikkaan Stena Recycling Oy:n Ämmässuon toimipisteeseen.

Toiminnassa ei ollut ympäristöpäästöjä aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2024 aikana.

Verdis Oy

Verdis Oy on suorittanut kesäkuussa 2024 Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa sekajätteen koostumustutkimuksen (taulukko 50). Koostumustutkimus toteutettiin yhteistyössä Verdis Oy:n asiakkaan, Aalto yliopiston kanssa. Koostumustutkimus on suoritettu sekajätteen koostumuksen selvittämiseksi sekä kierrätyksen edistämiseksi. Koostumustutkimuksen jälkeen jätejakeet on palautettu takaisin normaaliin jätehuoltoketjuun ja toimitettu Vantaan Energian jätteenpolttolaitokseen energiahyötykäyttöön.

Toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2024 aikana.

Ympäristötarkkailu

Ekomo-toimintojen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin ekoteollisuuskeskuksen ilmanlaadun mittausasemilla. Ekoteollisuuskeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu luvussa 15.2 ja liitteessä 4.

Ekomo-toiminnasta muodostuvia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ekoteollisuuskeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailusta on kerrottu luvussa 15.3 ja liitteessä 7.

Ekomo-toiminnan aiheuttamaa melua seurataan yhdessä Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen melumittauksen kanssa (luku 15.6 ja liite 8).

Yleistä toiminnasta

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toiminnasta syntyy ympäristövaikutuksia muun muassa jätteen käsittelystä, liikenteestä, rakentamisesta, kiviaineksen murskauksesta ja kaatopaikkaprosesseista. Ympäristövaikutuksia seurataan ympäristölupamääräysten, tarkkailuohjelmien sekä muiden viranomaispäätösten mukaisesti (lue lisää Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen ympäristöluvista ja viranomaispäätöksistä luvusta 3). Lisäksi suoritetaan omaa tarkkailua, jonka avulla ohjataan ekoteollisuuskeskuksen toimintaa ja valvotaan toiminnan laatua. Ympäristövaikutusten hallintaan kuuluvat tärkeänä osana myös rakenteiden ja laitteiden kunnon tarkkailu sekä niiden huoltaminen. Ekoteollisuuskeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti.

Ilma

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen ja lähiympäristön ilmanlaatua tarkkaillaan ilmanlaadun mittausasemilla (kuva 8). Sääasemalla mitataan sääparametreja kuten tuulen nopeutta ja suuntaa, lämpötilaa sekä sadantaa. Ilmanlaadun mittausasema 1 siirrettiin vuoden 2023 alussa uuteen sijaintiin sääaseman yhteydestä. Ilmanlaadun mittausasemalla 1 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS1) pitoisuuksia ja Ilmanlaadun mittausasemalla 2 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS2), hengitettävien hiukkasten (PM₁₀₎ ja pienhiukkasten (PM_2,5) pitoisuuksia. Pitoisuuden laimeneminen ja leviäminen alueen ympäristöön riippuu muun muassa tuulen suunnasta ja nopeudesta.

Ämmässuon ilmanlaatua ja säätä koskevat mittaustulokset esitetään tunnin välein päivittyvinä HSY:n verkkosivuilla osoitteessa https://www.hsy.fi/ilmanlaatu-ja-ilmasto/ilmanlaatu-nyt/ammassuon-ilmanlaatu-ja-saaolot/.

Ämmässuon ilmanlaadun vuosiraportti 2024 on liitteenä 4.

Kasvihuonekaasujen ja hajujen purkautumista ilmakehään ja ympäristöön pyritään estämään ja näiden kaasujen pitoisuuksia mitataan säännöllisesti. Kaatopaikoilta kerätyn kaasun määrää ja koostumusta (CO₂, CH₄, O₂ ja lämpötila) mitataan jatkuvatoimisesti. Ekoteollisuuskeskuksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan lisäksi jätetäyttöjen pinnasta tehtävien säännöllisten mikrometeorologisten mittausten sekä metaanipitoisuuskartoitusten avulla (katso tämän raportin luku 15.2.4).

Biojätteen käsittelyn ilmapäästöjen tarkkailusta on kerrottu luvussa 5.10.1, pilaantuneiden maiden ilmapäästöjen tarkkailusta luvussa 6.4.1, tuhkien käsittelyn ilmapäästöjen tarkkailusta luvussa 8.3.4.1, kivenmurskauksen ja louhinnan ilmapäästöjen tarkkailusta luvussa 10.5.1 ja kaasuvoimalan ilmapäästöjen tarkkailusta luvussa 11.7.1.

Sää

Ämmässuolla vuonna 2024 tammi-, helmi- ja huhtikuu olivat tarkkailujakson 2013–2023 keskiarvoa kylmempiä muiden kuukausien ollessa tarkkailujakson 2013–2023 keskiarvoa lämpimämpiä (kuva 9 ja taulukko 51).

Vuoden 2024 toukokuu oli lähes sateeton, ja myös heinä- ja elokuussa satoi tarkkailujakson 2013–2023 keskiarvoa vähemmän (kuva 10 ja taulukko 52). Helmi-, huhti-, syys-, marras ja joulukuussa 2024 satoi tarkkailujakson 2013–2023 keskiarvoa keskimääräistä enemmän. Vuonna 2024 vuoden sadesumma oli 854 mm. Vuoden 2024 sääoloista voi lukea tarkemmin tämän raportin liitteistä 4, 17 ja 18.