Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toiminta vuonna 2023

Ämmässuon ekoteollisuuskeskus sijaitsee Espoon kaupungin länsiosassa osittain Espoon kaupungin ja osittain Kirkkonummen kunnan alueella. Ämmässuon ekoteollisuuskeskus (aikaisempi nimitys Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus) otettiin käyttöön seudullisena yhdyskuntajätteen kaatopaikkana vuonna 1987. Myöhemmin 1990-luvun alussa Ämmässuolle jäi pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä putosi merkittävästi vuonna 2014 Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan käyttöönoton jälkeen.

Noin 200 hehtaarin laajuisen ekoteollisuuskeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, kuonien käsittely ja hyötykäyttö, biojätteen laitosmainen käsittely, rakennusjätteen esikäsittely ja sekajätteen paalaus, tuhkien loppusijoitus, esikäsitellyn jätteen kaatopaikkasijoitus sekä pilaantuneiden maiden käsittely, alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun ja biojätteen käsittelyssä muodostuvan biokaasun keräys ja hyötykäyttö. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toiminnot keskittyvät ensi sijassa jalostamiseen ja vain hyvin pieni osa jätteestä loppusijoitetaan. Ekoteollisuuskeskuksessa on myös Ämmässuon Sortti-asema jätteen pienerien vastaanottoon. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toimintaan voi tutustua tarkemmin sivulta www.hsy.fi/ammassuo.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen keskeisimpien rakennusten ja kenttäalueiden sijoittuminen alueelle on esitetty kuvassa 1 ja taulukossa 1. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen nimikkeistö ja rakenteet sekä karttakuva alueesta on esitetty tämän raportin liitteessä 1.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen aluetta lähiympäristöineen kehitetään teollisten symbioosien periaatteiden mukaisesti. Nykyisin ekoteollisuuskeskus on moderni jätteiden jalostuskeskus ja kiertotalouden edistäjä, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Tätä yritysyhteistyötä kutsutaan Ekomo-toiminnaksi.

Ekomo-toimintojen osalta ympäristövaikutuksia on käsitelty tässä raportissa siltä osin kuin vaikutukset ovat mitattavissa koko ekoteollisuuskeskuksen kattavilla tarkkailuilla. Ekomo-yritykset ovat toimineet toistaiseksi HSY:n ympäristölupien alla lukuun ottamatta L&T Ympäristöpalvelut Oy:n siirtokuormausasemaa, Stena Recycling Oy:n metalli- ja SE-romun sekä vaarallisten jätteiden välivarastointi- ja käsittelytoimintaa, Remeo Refining Oy:n välivarastointi- ja käsittelytoimintaa sekä ekoteollisuuskeskuksen viereisellä kiinteistöllä sijaitsevaa Asfalttikallio Oy:n asfalttiasemaa (lue lisää Ekomo-toiminnasta tämän raportin luvusta 14).

Aluetta ja sen infrastruktuuria kehitetään jatkuvasti. Biojätteen käsittelylaitosten ja kompostointikenttien eteläpuolisen alueelle (”eteläinen hyötykäyttöalue”) valmistui noin 2,5 ha laajuinen käsittelykenttä toukokuussa 2023. Muut esirakennetut kenttäalueet viimeistellään lopullista käyttöä varten tulevien tarpeiden mukaan. Eteläisen hyötykäyttöalueen kenttärakenteissa hyödynnettiin jätevoimalan kuonaa.

Eri puolilla Ämmässuon ekoteollisuuskeskusta tehtiin vuoden aikana erilaisia urakoita, joissa parannettiin alueen yleistä infraa kuten valaistusta, liikennejärjestelyjä, kaivorakenteita ja päällysteitä. Ekoteollisuuskeskuksessa vuonna 2023 toteutetut rakennushankkeet on esitetty liitteessä 2 olevalla kartalla.

Ekoteollisuuskeskuksen rakennuttamisesta, käytöstä ja hoitamisesta vastaa HSY:n jätehuolto. Jätehuollon kehittäminen koostaa vuosittain tutkimusohjelman, jonka tavoitteena on varmistaa T&K&I-ohjelman toteutuminen jätehuollon osalta. Tutkimusohjelma toteuttaa toimialan tarpeiden mukaista kehittämistoimintaa ja tukee sen järkevää suunnittelua, resursointia ja seurantaa. Tutkimusohjelmalla pyritään lisäksi ennakoimaan alan kansainvälisiä, kansallisia ja alueellisia kehityssuuntia sekä yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksia. Tutkimusohjelmalla parannetaan jätehuollon resurssitehokkuutta ja uusiutuvan energian hyödyntämistä.

HSY tukee nuorten ympäristökasvatusta tarjoamalla peruskoululaisille ja opiskelijoille mahdollisuuden vierailla Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa. Vierailun aikana tutustutaan ekoteollisuuskeskuksen toimintaan. Ekoteollisuuskeskuksessa tehdään myös asiantuntijavierailuja. Vierailijat ovat tyypillisesti ympäristö- ja kunta-alan asiantuntijoita, tekniikan alan yritysten edustajia, tutkijoita ja toimittajia. Osa vierailijoista on ulkomaalaisia. Vierailijat ovat kiinnostuneet ekoteollisuuskeskuksen ja Ekomon toiminnasta muun muassa uusio- ja kierrätysmateriaalien käytöstä sekä käsittelystä, biojätteen käsittelystä, kaatopaikka- ja biokaasun keräyksestä sekä kaatopaikkarakentamisesta.

Ämmässuon ja Kulmakorven alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin vuoden aikana kaksi tapaamista webinaarina 29.3.2023 ja 27.9.2023. Tapaamisissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta sekä tiedotettiin Ämmässuon ja Kulmakorven toiminnoissa tapahtuvista muutoksista.

Ämmässuon avoimet ovet -tilaisuus pidettiin 10.6.2023. Kyseessä on joka toinen vuosi järjestettävä sidosryhmätilaisuus, johon kutsutaan Ämmässuon lähialueen asukkaat. Tilaisuuden tarkoituksena on antaa kävijöille mahdollisuus tulla tutustumaan ekoteollisuuskeskuksen toimintaan, miten edistämme kiertotaloutta, hyödynnämme kierrätettäviä jätteitä ja teemme tutkimus- ja kehitystyötä yhdessä eri yritysten kanssa. Päivän aikana oli mahdollisuus osallistua opastettuun bussikierrokseen ekoteollisuuskeskuksessa, tuoda Ämmässuon Sortti-asemalle maksutta yhden henkilöauto- tai peräkärrykuorman lajiteltua jätettä ja lapioida mukaan yhden peräkärryllisen Metsäpirtin multaa.

HSY:lla on sertifioitu toimintajärjestelmä, joka täyttää kansainväliset laatu- ja ympäristövaatimukset (ISO 9001:2015, ISO 14001:2015) sekä työterveys- ja työturvallisuusvaatimukset (ISO 45001:2018).

Toiminnan jatkuvaa parantamista seurataan muun muassa sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla sekä viranomaistarkastuksilla (katso tämän raportin luku 3.4). Yhtenä keskeisenä menettelynä turvallisuuden parantamiseksi on alueella toteutettavat turvallisuuskävelyt, joissa on edustus organisaation eri tasoilta sekä työsuojeluorganisaatiosta. Lisäksi alueella tehdään erillisiä siisteyskierroksia. Merkittävät ympäristönäkökohdat tunnistetaan ja päivitetään säännöllisesti.

Vuonna 2023 tehtiin neljä sisäistä auditointia ekoteollisuuskeskuksen toimintaan liittyen. Auditoinnit käsittelivät jätehuollon käsittelypalveluiden sähkötöitä, kenttätoimintojen organisointia, biokierrätystä ja jätteen vastaanottoa. Auditoinneissa raportoitiin yhteensä kymmenen poikkeamaa ja 18 kehitysehdotusta. HSY:n toimintajärjestelmän ulkoinen määräaikaisauditointi toteutettiin DNV Business Assurancen toimesta 6.–10.11.2023. Ekoteollisuuskeskuksesta auditoinnin kohteena oli 9.11.2023 operatiivinen johtaminen ja biokierrätys. Tästä raportoitiin kaksi lievää poikkeamaa ja kymmenen havaintoa/parannusmahdollisuutta.

Vuonna 2023 kirjattiin kolme tapaturmailmoitusta, joista yksi aiheutti sattumispäivän lisäksi kahden päivän poissaolon. Alueella toimiville palveluntarjoajille on kirjattu neljä tapaturmailmoitusta, joista kahdessa tapauksessa aiheutui pitkä poissaolo. Yksittäisiä turvallisuushavaintoja alueelta tehtiin 66 kappaletta, joista kuusi oli ympäristöhavaintoja. Turvallisuushavainnot kohdistuivat pääasiassa koneisiin/laitteisiin, menetelmiin, toimintatapoihin sekä ulkopuolisten toimintaan alueella. RISKI-järjestelmään kirjattujen havaintoihin perustuen on päätetty turvallisuutta parantavista toimenpiteistä, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti.

Syyskuussa alueella varauduttiin hygieniaa tehostamalla lintuinfluenssaan, kun alueelta löytyi yksi varmistettu lintuinfluenssatapaus. Tämän jälkeen löytyi muutama yksittäinen kuollut lintu eikä epidemia levinnyt alueen lintuihin.

Työsuojeluun ja turvallisuuteen liittyviä asioita on kärsitelty vuoden aikana HSY:n sisäisissä kokouksissa sekä alueella toimivien palveluntarjoajien kanssa pidetyissä kokouksissa.

Kaksi samansisältöistä turvallisuuspäivää koko ekoteollisuuskeskuksen henkilöstölle järjestettiin lokakuussa Vuosaaressa, tutustuen Helenin voimalaan ja siellä oleviin turvallisuuskäytäntöihin. Alueen kesätyöntekijöille järjestettiin oma Ämmässuon toimintoihin tutustumispäivä. Päivään kuului luento-osuus sisältäen ympäristö- ja turvallisuusasioita sekä käynnit eri toiminnoissa. Vuoden aikana järjestettiin ensiapu- ja alkusammutuskoulutusta henkilöstölle.

Pelastuslaitos teki alueella yleisen palotarkastuksen 12.–13.9.2023. Tarkastuksessa keskityttiin kaasuvoimalan toimintoihin. Ekoteollisuuskeskuksen työsuojelu- ja palotarkastukset on koottu tämän raportin lukuun 3.4.

HSY on mukana ekotukitoiminnassa ja kaikissa toimipisteissä, mukaan lukien Ämmässuon ekoteollisuuskeskus, on ekotukihenkilö. Tavoitteena on työntekijöiden ympäristötietoisuuden ja ympäristövastuullisen toiminnan lisääminen. Ekotukitoiminta tukee HSY:n ympäristöjohtamista ja ympäristöjärjestelmän käytännön toteutusta.

Ekoteollisuuskeskuksen toiminta on mukana HSY:n GRI G4 -ohjeistuksen mukaisessa vastuullisuusraportoinnissa. Raportointi kattaa ympäristövastuun lisäksi myös taloudellisen ja sosiaalisen vastuun näkökulmat.

HSY:n merkittävimpiä tavoitteita HSY:n yhtymäkokouksen (18.11.2022) hyväksymän HSY:n strategian mukaan vuoteen 2030 mennessä ovat muun muassa toimintavarmuuden parantaminen, kiertotalouden edistäminen, kehittyvät palvelut ja ympäristövastuu. Toimintaa ohjaa ympäristövastuun lisäksi hiilineutraaliustavoite vuoteen 2030 mennessä. 

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen ympäristöluvat

Yhteenveto Ämmässuon ekoteollisuuskeskusta koskevista, voimassa olevista ympäristölupapäätöksistä ja niihin vuoden 2023 aikana tehdyistä muutoksista on esitetty taulukossa 2. Yhteenveto voimassa olevista koetoimintaa koskevista päätöksistä ja niihin liittyvistä muutoksista on esitetty taulukossa 3.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskusta koskevat viranomaisselvitykset ja -kannanotot vuonna 2023

Ämmässuon ekoteollisuuskeskusta koskevia viranomaisselvityksiä ja -kannanottoja vuonna 2023 on esitetty taulukossa 4.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella voimassa olevat tarkkailusuunnitelmat ja -ohjelmat sekä teollisuusjätevesisopimus

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toimintaa koskevat, viranomaisten hyväksymät tarkkailusuunnitelmat ja -ohjelmat:

• Jätelain (646/2011) 120 §:n mukainen jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma 29.6.2015, täydennetty 30.4.2016. ESAVI:n suunnitelmasta 31.3.2016 antama päätös (nro 69/2016/1), jonka mukaisesti suunnitelmaa päivitetty viimeksi 30.6.2017. Ko. suunnitelma pitää sisällään myös seuraavat, erilliset suunnitelmat:

• Pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt: seurantasuunnitelma 27.2.2013 (HSY), päivitetty 27.2.2015.

• Pilaantuneiden maiden käsittely: Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma (HSY) 30.8.2013.

• Jätevoimalan tuhkien käsittely Ämmässuolla: ympäristöluvan mukainen näytteenotto- ja testaussuunnitelma (Ramboll Finland, 1510009465) 28.10.2014.

• Jätteenpolton kuonan käsittely Ämmässuolla: ympäristöluvan mukainen näytteenotto- ja testaussuunnitelma (Ramboll Finland, 1510012342–007) 19.5.2015, jota päivitetty 11.10.2023 (sisällytetään seuraavaan tarkkailu- ja seurantasuunnitelman päivitykseen).

• Ympäristönsuojelulain (527/2014) 15 §:n mukainen jätteenkäsittelykeskuksen ennaltavarautumissuunnitelma (Ramboll Finland, 1510035080), 12.12.2017.

• Biojätteen käsittelylaitoksen ja sen kaasunhyödyntämisyksikön tarkkailu- ja seurantasuunnitelma 4.6.2015, täydennetty 13.5.2016. ESAVI:n suunnitelmasta antama päätös (nro 74/2016/1) 31.3.2016. Suunnitelma päivitetty 6.5.2020 lupahakemuksen yhteydessä.

• Kaasuvoimalan ympäristöluvan mukainen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun suunnitelma (Pöyry, 16X274160) 4.6.2015.

• Ämmässuon-Kulmakorven vesien yhteistarkkailuohjelma, josta Uudenmaan ELY-keskuksen päätös (dnro UUDELY/8930/2015) 18.5.2018. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt 21.12.2022 tarkkailuohjelman täydennykset ja muutokset. Ohjelman viimeisin päivitys 9.5.2023.

• Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittaussuunnitelma (4.10.2013), jonka Uudenmaan ELY-keskus hyväksynyt (dnrot UUDELY/574/07.00/2010 ja UUDELY/819/07.00/2010) 19.2.2014. Uudenmaan ELY-keskus on 10.1.2023 hyväksynyt (dnro UUDELY/14012/2022) mittaussuunnitelman muutoksen.

• Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen melutarkkailuohjelma (22.12.2014, muutokset 26.5.2016, 7.7.2017 ja 14.11.2017), jonka Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt (dnro UUDELY/5273/2015) 27.11.2017.

HSY:n jätehuollon toimiala on tehnyt 18.3.2019 teollisuusjätevesisopimuksen (77/2019) Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen jätevesien johtamisesta HSY:n yleiseen viemäriverkkoon.

Viranomaistarkastukset

Vuonna 2023 Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen kohdistuivat seuraavat viranomaistarkastukset:

• Uudenmaan ELY-keskus 2.6.2023 (kierros laitoksella 12.6.2023): Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus, jossa käsiteltiin tavanomaisen jätteen kaatopaikkatoiminnot (loppusijoitusalue ja vanha kaatopaikka) sekä kenttäalueilla tapahtuvat jätteenkäsittelytoiminnot.

• Uudenmaan ELY-keskus 9.6.2023 (kierros laitoksella 12.6.2023): Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus, jossa käsiteltiin vaarallisen jätteen loppusijoitus sekä louhinta ja murskaus.

• Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 31.10.2023: Kemikaaliluvan määräaikaistarkastus.

• Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 12.–13.9.2023: Yleinen pelastusviranomaisen palotarkastus.

Kaavoitus

Maakuntakaava

Ämmässuon ekoteollisuuskeskus sijoittuu Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) EJ-alueelle (jätteenkäsittelyalue). Maakuntakaavaa täydentämään on laadittu Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 22.6.2010. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alue on osoitettu 1. vaihemaakuntakaavassa EJ1-merkinnällä.

Uusimaa-kaavassa 2050 Ämmässuon alueella on kaavamerkintä “Kiertotalouden ja jätehuollon alue”. Uusimaa-kaava 2050 -kokonaisuus on lainvoimainen (korkeimman hallinto-oikeuden päätös 13.3.2023). Helsingin seudun kaavaan ei tullut oikeuskäsittelyssä muutoksia.

Yleiskaavat

Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, on vahvistettu 27.6.1997. Yleiskaavassa ekoteollisuuskeskuksen alue on varattu kaatopaikka-alueeksi (EK) sekä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). EK-aluevaraus sisältää myös suoja-alueen, jolla ei sallita uusien rakennuspaikkojen muodostamista ja jonka puustoa on hoidettava tehokkaan näkösuojan ylläpitämäksi.

Espoon kaupunginvaltuusto on 15.11.2021 osittain hyväksynyt Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan, johon Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen aluekin kuuluu. Kulmankorven ja Ämmässuon alueesta on tehty luonnosvaiheen jälkeen erillinen vaikutustenarviointi. Vaikutusten arvioinnista saatujen tietojen pohjalta kaavaehdotukseen on yhdyskuntateknisen huollon alueen eteläpuolelle sekä erityisalueen etelä- ja itäpuolelle merkitty suojaviheralue. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan osittain 15.11.2021.

Kirkkonummen yleiskaava 2020 on vahvistettu 19.5.1999. Kirkkonummen puolelle sijoittuva ekoteollisuuskeskuksen alue on yleiskaavassa varattu kaatopaikka-alueeksi (kaavamerkintä EK) ja yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (kaavamerkintä ET).

Asemakaavat

Espoon kaupungin puoleisella alueella on voimassa Ämmässuo 640100-asemakaava, joka on hyväksytty 13.11.2006 (lainvoimainen 18.6.2008). Kirkkonummen kunnan puoleisella alueella on voimassa Kauhala, Ämmässuo 2859-asemakaava, joka on hyväksytty 2.3.2006 (lainvoimainen 8.2.2008).

Ekoteollisuuskeskuksen alue on edellä mainituissa, voimassa olevissa asemakaavoissa osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (kaavamerkintä EJ/VR) sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueiksi (kaavamerkinnät ET, ET-1 ja ET-2). Lisäksi ekoteollisuuskeskuksen ympärille on osoitettu suojaviheralue (kaavamerkintä EV/VR). Kirkkonummen asemakaavassa on varaus meluvalleille: ”Alueelle voidaan asutuksen suojaksi rakentaa maisemaan sopeutuvia meluvalleja”.

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi 22.8.2022 Ämmässuon asemakaavan muutoksen, joka mahdollistaa yhden tuulivoimalan sijoittamisen alueelle. Kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen, joten kaava ei ole lainvoimainen.

Vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen ympäristölupien mukaiset vastaavat hoitajat on esitetty taulukossa 5 ja muut yhteyshenkilöt on esitetty taulukossa 6. Viimeisin päivitetty ilmoitus vastaavista hoitajista ja muista yhteyshenkilöistä on tehty viranomaisille 1.8.2023.

Yleistä toiminnasta

Vuoden 2023 kaikki tulevat, lähtevät ja kenttien väliset sisäiset siirrot punnittiin uudella punnitusjärjestelmällä. Järjestelmän kuormantarkastustoimintaa sekä varastokirjanpitoa tullaan vielä kehittämään. Punnitusjärjestelmässä voi käyttää järjestelmän omaa sähköistä siirtoasiakirjaa, josta on integraatio SIIRTO-rekisteriin. Asiakkaat voivat käyttää myös omaa sähköistä siirtoasiakirjaa, jolloin siirtoasiakirjan PDF-tiedosto liitetään HSY:n punnitusjärjestelmään.

Poikkeukselliset aukioloajat

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen vaaka-asema oli avoinna maanantaista perjantaihin kello 7.00–17.00. Ekoteollisuuskeskuksen alueella oli kuorma-autoliikennettä arkisin kello 6.00–22.00 välisenä aikana. Ämmässuon ekoteollisuuskeskus oli kuorma-autoliikenteelle arkipyhistä tai niiden korvaamisesta johtuen poikkeuksellisesti avoinna vuonna 2023 taulukon 7 mukaisesti.

HSY:n omaan toimintaan liittyvien jätteenkäsittelyjen ja kuljetuksien osalta aloitettiin toimimaan elokuussa 2021 ympäristöluvan 14.12.2012 olennaisen muutoksen ESAVI:n päätöksen nro 147/2021 (19.5.2021) mukaisesti. Ympäristöluvan muutos mahdollistaa sen, että muun muassa sekajätteen paalausta, kuonan seulontaa sekä muuta melua aiheuttavaa toimintaa, mukaan lukien melua aiheuttavat huoltotoimenpiteet ja koneidenkorjaus, saa harjoittaa arkisin kello 6.00–22.00 ja viikonloppuisin kello 7.00–18.00.

Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettiin jätettä maanantaista perjantaihin kello 7.00–21.00. Ämmässuon Sortti-aseman palvelun parantamiseksi asema oli keväällä auki neljänä lauantaina 29.4.2023, 6.5.2023, 13.5.2023 ja 20.5.2023.

HSY vesihuollon päivystyskuormia ja Sortti-asemien viikonloppu kuormia tuotiin Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen viikonlopun tai pyhäpäivän aikana 12 päivänä (7.1.2023, 8.1.2023, 28.1.2023, 5.3.2023, 26.3.2023, 1.4.2023, 2.4.2023, 15.4.2023, 16.4.2023, 20.5.2023, 22.7.2023, 30.12.2023) ja arkisin klo 21.00-7.00 välillä 21 päivänä (6.1.2023, 6.2.2023, 7.2.2023, 3.3.2023, 9.3.2023, 14.3.2023, 15.3.2023, 22.5.2023, 21.6.2023, 28.7.2023, 2.8.2023, 23.8.2023, 29.8.2023, 13.9.2023, 14.9.2023, 26.9.2023, 2.11.2023, 3.11.2023, 14.12.2023, 15.12.2023, 28.12.2023).

Puolustusvoimat harjoitteli Ämmässuolla 25.–27.10.2023.

Jätteen vastaanottomäärä

Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen otettiin vuonna 2023 vastaan yhteensä 26 969 kuormaa (taulukko 8) eli yhteensä 213 268 tonnia jätettä ja maata (taulukko 9). Vuoden 2022 määrään verrattuna vastaanotetun jätteen määrässä on vuonna 2023 tapahtunut muutosta –3,3 prosenttia. Taulukossa 9 on esitetty Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen vastaanotetut jätemäärät tonneina vastaanottopaikoittain vuosina 2021–2023. Tarkemmat jätemäärätiedot vastaanottopaikoittain löytyvät taulukoista 10–19.

HSY:n ympäristöluvalla toimivien Ekomo-yritysten vastaanottamat jätemäärät löytyvät taulukosta 20.

Jätemäärän suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, ulos lähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja. Taulukon suoritteet on koostettu huomioiden vastaanotettu jäte sijoituspaikoittain.

Käsiteltyjä ja vuodenvaihteessa varastossa olleita jätemääriä on esitelty tämän raportin luvuissa 5–8 toiminnoittain ja Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotetut jätemäärät luvussa 9.

Vastaanotettavan jätteen laadun valvonta

Vastaanotettavien jätteiden sisältöä ja laatua valvotaan ja siten varmistetaan, että eri käsittelyprosesseihin otetaan vastaan ainoastaan ekoteollisuuskeskuksen ympäristöluvissa sallittuja jätteitä. Syntypaikkalajittelun merkittävistä puutteista välitetään tietoa valvoville viranomaisille. Mikäli kuormantarkastuksessa osoittautuu, että jäte ei sovellu sille aiottuun käsittelyyn, ohjataan ja/tai lastataan kuorma kuljetettavaksi sopivaan käsittelypaikkaan ekoteollisuuskeskuksen alueella. Jos jäte ei sovellu käsiteltäväksi ekoteollisuuskeskuksessa, esimerkiksi vaaralliseksi jätteeksi luokittelun vuoksi, ohjataan kuorma pois alueelta. Käännytetyistä kuomista tehdään ilmoitus sekä Espoon että sen kunnan ympäristöviranomaisille, josta kuorma on lähtöisin.  

Vuoden 2023 aikana kuorma-autoliikenteen jätekuormien tarkastettiin yhteensä 369 kappaletta. Jätteen laatu- ja hinnanmuutoksia 45 kappaletta, asbestikuormiin liittyviä huomautuksia kaksi kappaletta, lajittelemattomia jätekuormia kaksi kappaletta, siivousmaksuja yhdeksän kappaletta sekä 311 kuormaa ei tarvinneet muutosta (kuva 2).  

Ekoteollisuuskeskuksesta käännytettiin vuonna 2023 kokonaan pois viisi jätekuormaa. Kolme kuormaa ei soveltunut HSY:lle käsittelyyn ja yksi kuormantuoja sai jätteen vastaanotolle edullisemman tarjouksen ja toimitti jätteen muualle. Yhden asiakkaan jätteen tyhjennystä ei pystytty auttamaan ajoneuvon rikkoutumisvaaran takia. Ämmässuon Sortti-asemalle tuotujen jätteiden laadunvalvonta on esitetty tämän raportin luvussa 9.3.

Huolto ja korjaustoimet

Ämmässuon vaaka-asemalla on neljä ajoneuvosiltaa. Vaaoille suoritetaan vuosittain määräaikaishuollot ja kolmen vuoden välein tehdään määräaikaisvarmennukset. Syksyllä 2023 tehtiin vaakasiltojen vuosihuolto.

Huollon aikana vaakasilloista tarkistetaan muun muassa seuraavat asiat: vaakasillan puhtaus, vaakasillan kulumat, vaakasillan kunto/taipuma, betonisillan päätyraudat, vaakakuopan kunto sekä antureiden kunto (sinetöinti).

Vaakasiltojen lämmityskaapeleita on korjattu sekä vaakoja ennen olevan asfaltin saattolämmitys uusittiin.

Yleistä toiminnasta

Ämmässuon biokaasulaitoksessa ja kompostointilaitoksissa sekä niihin kuuluvilla kenttäalueilla käsitellään pääkaupunkiseudun erilliskerättyä biojätettä, Sortti-asemille sekä Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen vastaanotettua viherjätettä ja osa HSY:n jätevedenpuhdistamoilta syntyvästä jätevesilietteestä.

Biojätteet sekä jätevesilietteet käsitellään laitosmaisesti. Pyrolyysin koetoimintalaitosta käytetään eri biomassojen käsittelyyn. Osa viherjätteistä käytetään tukiaineina laitoskompostoinnissa, osa kompostoidaan kentällä sekä osa toimitetaan energiahyödyntämiseen. Puu- ja kantomursketta saadaan tuotettua HSY:n omasta vastaanotetusta jätteestä.

Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyn lopputuotteena syntyy kompostia, jota käytetään seulottuna mullanvalmistuksen raaka-aineena tai maaparannusaineena maataloudessa. Biojätteen mädätyksestä syntyvä biokaasu hyödynnetään Ämmässuon kaasuvoimaloissa sähkön ja lämmön tuotantoon.

Kompostointilaitoksen poikkeukselliset aukioloajat on esitetty kappaleessa 4.2.

Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät

Vuosien 2021–2023 aikana käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät ja -jakeet on esitetty kuvassa 3 ja taulukossa 21. Muutama biojätteen käsittelyyn toimitettu, ei kompostointiin soveltuvaa jätettä sisältävä, kuorma siirrettiin kompostointitoiminnan rejektin kanssa jätevoimalaan.

Biojätteet ja jätevesilietteet sekä osa eläinten kuivikkeista ja vieraslajikuormista käsitellään laitosmaisesti. Jätteenä ekoteollisuuskeskukseen toimitettu puu, kannot ja risut murskataan pääosin kompostien tukiaineeksi. Risuhaketta toimitetaan myös muualle energiahyödyntämiseen.

Muut viherjätteet sisältävät enimmäkseen haravointijätettä ja pieniä määriä vieraslajikuormia. Muut viherjätteet sekä osa eläinten kuivikkeista kompostoidaan viherjätekentällä.

Viherjätteen käsittely

Viherjätettä, johon kuuluu muun muassa lehtiä, risuja, kantoja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevostallien kuivikkeet) vastaanotetaan viherjätekentällä. Viherjätteiden jakautuminen eri jakeisiin on kuvattu taulukossa 22.

Risut ja kannot murskataan pääsääntöisesti komposti- ja multakentällä. Mursketta käytetään tukiaineena laitoskompostoinnissa sekä viherjätteiden kompostoinnissa. Risuja murskattiin viisi kertaa, pinnoittamatonta puuta viisikertaa ja lehtirisuja kolme kertaa vuonna 2023. Risuhaketta toimitettiin myös muualle energiahyödyntämiseen.

Lehdet käsitellään viherjätekentällä ja hevostallien kuivikkeet pääasiassa jälkikypsytyskentällä, tekemällä niistä pyöräkuormaajalla kompostiaumoja. Aumoissa tukiaineena käytetään muun muassa seulonnasta syntyvää ylitettä. Kompostiaumoja käännetään aumankääntölaitteella noin kahden–kolmen viikon välein huhti–joulukuun aikana. Kääntökautta voidaan jatkaa läpi talven, jos sää pysyy leutona. Kompostiaumat todetaan hygienisoituneiksi, kun niiden lämpötila on yhtäjaksoisesti ollut yli 55 °C astetta vähintään kahden viikon ajan. Aumoja kastellaan tarpeen mukaan ja niiden sisälämpötiloja seurataan etäluettavilla lämpötila-antureilla.

Joulukuun 2023 lopussa viherjätekentällä oli varastossa noin 5 300 tonnia viherjätekompostia ja käsittelemätöntä viherjätettä noin 3 100 tonnia.

Laitosmainen käsittely

Biojätteen käsittely

Biojäte käsitellään ekoteollisuuskeskuksessa biokaasulaitoksen ja kompostointilaitoksen muodostamassa yhtenäisessä prosessissa, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Tämän osavirtamädätykseksi kutsutun käsittelytavan ansiosta saadaan tehokkaasti talteen biojätteen sisältämä energia biokaasuna ja palautetaan kompostina takaisin kiertoon humus sekä arvokkaat ravinteet, kuten fosfori ja typpi. Samalla biojätteen käsittelyn haju- ja jätevesipäästöt vähenevät. Biokaasulaitos tuotti 211 kuutiota biokaasua mädätettyä biojätetonnia kohden vuonna 2023.

Kuvassa 4 on esitetty biojätteen käsittelyn prosessikaavio. Biojätteen ja eläinten kuivikkeiden sijoituskohteet ja käsittelymäärät on esitetty taulukossa 23. Taulukossa 24 on esitetty kompostointilaitokseen ja biokaasulaitoksen toimintaan liittyvät tärkeimmät parametrit vuodelta 2023.

Biokaasulaitoksessa syntyvä kaasu on hyödynnetty biokaasu- ja kaasuvoimaloissa, joissa kaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Tästä on kerrottu tarkemmin kappaleessa 5.6.

Vastaanotettu biojäte murskataan ja seulotaan kompostointilaitoksessa. Hieno biojätejae syötetään biokaasulaitoksen mädätysreaktoreihin. Vuonna 2023 mädätykseen meni noin 40 prosenttia kaikesta vastaanotetusta biojätteestä. Biojätettä mädätettiin keskimäärin viisi viikkoa ennen kuin se poistettiin reaktoreista. Mädätetty biojäte eli mädäte, seulonnasta syntynyt karkea biojäte sekä tukiaineet (risu-, puu- ja kantomurske, kierrätyskomposti sekä kompostin seulontaylitteet) sekoitetaan keskenään, jonka jälkeen massa syötetään kompostointitunneliin.

Tunnelikompostoinnin ensimmäinen vaihe kesti vuonna 2023 noin yhdeksän vuorokautta. Vuonna 2023 tehtiin 421 ensimmäisen vaiheen tunnelitäyttöä. Sen jälkeen osa kompostista kierrätetään takaisin esikäsittelyyn tukiaineeksi. Ensimmäisen kompostointivaiheen jälkeen komposti seulotaan ja hieno jae siirretään seuraavaan tunneliin, jossa varmistetaan panoksen hygieenisyys. Tämä vaihe kesti vuonna 2023 keskimäärin viisi vuorokautta. Vuonna 2023 syntyi 73 hygienisoitua panosta. Hygienisoituneiden panosten jälkikypsytys vanhassa kompostointilaitoksessa kesti keskimäärin 20 vuorokautta, jonka jälkeen ne siirrettiin kentälle aumakompostointiin.

Seulonnasta syntyvästä karkeasta jakeesta erotellaan ennen kierrätystä biojätteen mukana tullutta, kompostointiin kelpaamatonta materiaalia. Vuonna 2023 tämän rejektin määrä oli noin 1 854 tonnia ja se toimitettiin energiahyötykäyttöön Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan. Materiaalihyötykäyttöön toimitettiin sekapeltiä, prosessista eroteltua metallia ja kompostointilaitoksien rikkimenneitä osia yhteensä noin 89 tonnia.

Tukiainehallissa kuivataan erilaisia kompostoinnin tukiaineina käytettäviä massoja, kuten kierrätys- ja kenttäylitettä, risu- ja kantohaketta. Lisänä kuivauksessa voidaan käyttää myös kuivaa puuhaketta parantamaan ilman kulkua massassa. Halliin mahtuu kaikkiaan viisi koko hallin pituista tukiaineaumaa. Kutakin aumaa kuivataan puhaltamalla aumojen alle lämmitettyä ilmaa. Ilman puhallusta ja lämmitystä voidaan säätää automaation avulla. Vuoden 2023 aikana tukiainehallissa kuivattiin kaikkiaan noin 21 000 tonnia murskemateriaaleja kompostoinnin tukiaineiksi. Tämän lisäksi kompostointilaitoksella lisättiin suoraan prosessiin puhdasta puumursketta 2 200 tonnia.

Jätevesilietteen käsittely

Jätevesilietettä kompostoitiin vanhassa kompostointilaitoksessa 52 panosta kaikkiaan 2 987 tonnia ja viipymä oli kaksi viikkoa. Lisäksi syötettiin 412 tonnia jätevesilietettä biojätteen mädätykseen rikkivedyn sidontaan.

Pyrolyysin koetoimintalaitos

Vuonna 2020 valmistunut pyrolyysin koetoimintalaitos on askel kohti kestävämpää jätevesilietteen käsittelyä. Vuonna 2023 laitoksessa tuotettiin biohiiltä erilaisista biomassamateriaaleista kuten järviruokosta, jätevesilietteestä ja jätepuusta. Laitos on ollut osa Helsingin Biohiilihanketta (katso luku 5.16), joka pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja edistämään kiertotaloutta. Laitoksen kykyä prosessoida erilaisia biomassajakeita parannettiin vuoden aikana merkittävästi.

Kompostin jälkikypsytys

Sekä biojäte- että jätevesilietekompostit siirretään laitoskäsittelyn jälkeen jälkikypsytyskentälle jälkikompostoitumaan. Jälkikompostoitumisvaiheen aikana komposteja ilmastetaan mekaanisesti kääntämällä. Kompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella vuonna 2023 yhteensä 14 kertaa. HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa sekä Hopealuoti-ryhmätekstiviestipalvelun kautta kompostointiaumojen käännöstä. Jälkikypsytysvaiheen aikana kompostiaumoja kastellaan tarvittaessa kierrätetyllä kenttävalumavedellä.

Vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen kompostia jälkikypsytetään aumoissa keskimäärin 2–8 kuukautta ennen kuin kompostin todetaan olevan tarpeeksi kypsää seulottavaksi. Seulotusta kompostista muodostetaan eriä, joista lähetetään näyte (1 näyte/1 000 t erä) Ruokaviraston hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon. Lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävää kompostia käytettiin pääasiallisesti mullan valmistuksen raaka-aineena.

Kompostin seulonnan yhteydessä syntyvä ylitettä hyödynnetään energiaksi. Vuonna 2023 ylitettä ajettiin polttolaitoksiin 1 442 tonnia.

Biokaasun hyödyntäminen

Biokaasuvoimala tuottaa sähköä ja lämpöä biokaasulaitoksessa muodostuvasta biokaasusta (katso taulukko 24). Biokaasuvoimalassa on kaksi 1,56 MW:n moottoria, joita käytetään vuorotellen. Moottoreiden pakokaasusta otetaan energia talteen ORC-yksikön avulla. Biokaasuvoimalassa tuotettu lämpö johdetaan aluelämpöverkkoon ja käytetään muun muassa biojätteen käsittelylaitosten ja prosessien lämmitykseen.

Biokaasuvoimalassa tapahtui 9.1.2023 tulipalo, joka aiheutti moottori 1:n sähkökaapin tuhoutumisen. Biokaasuvoimala oli poissa käytössä 5.6.2023 asti, jolloin aloitettiin moottori 2:n koeajot. Moottori 1:stä ei saatu koko vuonna käyntiin.

Biokaasuvoimalan käyntitunnit olivat vuonna 2023: moottorille 1; 0 h, moottorille 2; 3 872 h ja ORC:lle 968 h. Vuonna 2023 biokaasuvoimala tuotti sähköä 2 997 MWh (sähkön bruttotuotanto) ja sen tuottamaa lämpöä hyödynnettiin alueella kaikkiaan 3 233 MWh.

Prosessien tarkkailu

Laitosmaisen käsittelyn aikana biojätteen käsittelyparametreja seurataan ja varmistetaan kompostin kypsyminen sekä hygieenisyysvaatimusten täyttyminen. Käsittelyn aikana tehdyt toimenpiteet, hygienisointi- ja näytetulokset kirjataan ylös. Laitosprosessia seurataan ja tiedot tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin.

Hygienisointivaiheen toimivuutta tarkastellaan omavalvontasuunnitelman mukaisesti näytteenotoilla molemmilla kompostointilaitoksilla. Vuonna 2023 otettiin biojätettä käsittelevästä kompostointilaitoksesta 38 omavalvontanäytettä ja vanhasta kompostointilaitoksesta 53 omavalvontanäytettä. Kuukausittaisissa omavalvontanäytteissä ei todettu E. colia yli 1 000 mpn/g eikä niissä todettu salmonellaa.

Biokaasulaitoksen toimivuutta seurataan ottamalla näytteitä mädätetystä biojätteestä eli mädätteestä ja syntyneestä biokaasusta. Vuonna 2023 mädätenäyte otettiin neljä kertaa ja biokaasunäyte kaksi kertaa. Prosessin toimivuuden kannalta mädätenäytteistä seurattiin muun muassa haihtuvien orgaanisten happojen ja alkaliniteetin suhdetta (VOA/TIC) ja pH-arvoja. Biokaasun keskimääräinen metaanipitoisuus oli 58 prosenttia.

Jälkikypsytysvaiheessa kompostien lämpötiloja tarkkaillaan etäluettavien antureiden avulla. Luovutettavista komposteista otetaan näytteet, jotka lähetetään Ruokaviraston hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon analysoitavaksi. Luovutusvalmiit kompostierät nimetään yksilöllisellä erätunnisteella.

Ruokaviraston toimesta otettiin mullasta ja biokompostista valvontanäytteet 24.5.2023.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Biojätteen vastaanotto siirtyi vanhaan kompostointilaitokseen 27.12.2022–13.2.2023 väliseksi ajaksi joulukuusien vastaanoton ja erottelun vuoksi. Tänä aikana biojäte kuljetettiin pyöräkuormaajalla vanhasta kompostointilaitoksesta kompostointilaitokseen käsiteltäväksi. Sama toiminta alkoi 21.12.2023, kun joulukuusia ryhdyttiin keräämään biojätekuormien mukana.

Biokaasuvoimalan (CHP2) sähkötilassa syttyi tulipalo 9.1.2023. Tulipalossa paloi kaasumoottoreiden sähkökaappeja käyttökelvottomaan kuntoon, joten koko laitos oli poissa käytöstä korjauksen ajan eli kesäkuuhun saakka. Tämän ajan biokaasut ohjattiin kaasuvoimalaan ja osa soihdutettiin. Biokaasuvoimalan käynnistämisen koeajot alkoivat 5.6.2023.

Biokaasupumppaamon puhaltimet rikkoutuivat ja biokaasu ohjattiin soihtuun 24.2.–3.3.2023.

Biokaasulaitoksen reaktori 2:n agitaattori 5 oli pois käytöstä 28.2.2023 alkaen. Sen epäillään törmäävän johonkin reaktorin sisällä, koska se ei pääse pyörimään kunnolla. Jos emme saa sitä toistuvista yrityksistä huolimatta pyörimään kevään aikana, joudumme tyhjentämään kesällä 2024 koko reaktorin.

Kompostointilaitoksen seulonta tähtiseulalla oli seis 2.–16.3.2023 Seulonnan hihnan 30 kulmavaihde ja moottori rikkoutuivat. Seulonta toteutettiin väliaikaisesti mobiiliseulalla.

Biokaasulaitoksen reaktorin 2 virtausmittari vikaantui 9.5.2023 Anturin vaihtotyö suoritettiin 12.5.2023 Tällöin biokaasut johdettiin varoventtiilistä ulos.

Kompostointilaitoksen seulontalinjan tuuliseulan hihnan moottori rikkoutui 8.5.2023. Mobiiliseulaa käytettiin 26.5.2023 saakka ja siitä edelleen varaseulontalinjaa 13.7.2023 saakka.

Kaasuvoimalassa (CHP1) huolto tapahtui 22.5.–2.6.2023. Tänä aikana kaikki biokaasu soihdutettiin.

Vanhalla kompostointilaitoksella rikkihappopesurien pH-anturit rikkoutuivat 27.9.2023. Pesurit saatiin kunnolla toimimaan 26.9.2023 alkaen.

Biokaasulaitoksen 20H14 pitkän syöttöruuvin kulmavaihde ja moottori hajosivat 4.8.2023. Syöttö reaktoreihin oli pysäytetty 8.8.2023 saakka. Tänä aikana biojätteet ohjautuivat pääasiassa kompostointiin.

Kaasuvoimalan (CHP1) määräaikaishuolto 2.–5.10.2023 aiheutti aluelämmön paineongelmia ja biokaasuvoimalassa ei pysynyt tästä syystä myöskään moottori päällä. Biokaasu soihdutettiin tuon ajan.

Vanhan kompostointilaitoksen rikkihapon syöttö lopetettiin rikkihapposäiliötarkastuksen vuoksi 28.11.2023. Samalla havaittiin, että pinnankorkeusanturi on rikkoutunut ja näyttää väärin. Tilattiin uusi anturi. Pesurit toimivat pelkällä vesipesulla.

Huolto- ja korjaustoimenpiteet

Bio- ja jätevesilietteen käsittelylaitoksien laitteiden määräaikaishuollot suoritettiin käyttöohjeiden mukaisesti. Laitoksissa ei tehty huoltotoimenpiteitä, jotka olisivat aiheuttaneet laitoksien olennaisia käyttökatkoksia. Edellisessä luvussa on mainittu lyhyempiä huolto/korjausajankohtia (katso luku 5.8).

Biokaasulaitoksen syöttökahmarin sähköjohtojen ja kaapelikiskojen uusiminen ajalla 12.–25.6.2023.

Seulonta-aseman tähtiakseleiden huolto 14.–18.9.2023 välisenä aikana.

Terminatorin rummun vaihtotyö tehtiin 13.–19.10.2023.

Kuljetinruuveihin suoritettiin kulutusmuovien vaihto aina kulumisen mukaan (koko vuoden jatkuva työ).

Kompostointilaitoksen seulontalinjan hihna 21B vaihdettiin 27.–30.10.2023 ja sen aikana käytettiin varaseulontalinjaa.

Kompostointilaitoksen seulonta tähtiseula oli pois käytöstä 2.–16.3.2023 koska seulonnan hihnan 30 kulmavaihde ja moottori olivat rikkoutuneet. Tilattiin uusi ja vaihdettiin rikkoutuneen tilalle.

Vanhan kompostointilaitoksen pH-antureiden vaihto ja happopumppujen huollot 25.–28.10.2023.

Rikkihapposäiliön tyhjennys ja pesu, samalla 10 v. tarkastus suoritettu 27.–30.11.2023.

Rakentaminen

Kompostointilaitoksien vuonna 2022 aloitettua prosessilaitesaneerausta viimeisteltiin keväällä 2023. Kompostointilaitoksen sosiaalitilojen saneeraus ja varaston laajennus valmistui kesäkuussa.

Vuoden kuluessa valmisteltiin biokaasulaitoksen Mädäte maatalouteen -hankkeeseen liittyviä hankintoja ja urakkatarjouspyyntöjä julkaistiin marraskuussa.

Vanhan kompostointilaitoksen sosiaalitilojen saneerausurakka kilpailutettiin loppuvuonna.

Kompostointitunnelin nro. 14 lattian ja kompostointilaitoksen esikäsittelytilan lattian korjausurakka käynnistyi syksyllä. Em. urakka jatkuu vuonna 2024.

Päästötarkkailu

Ilma

Tarkkailua tehdään ympäristölupamääräysten mukaisesti. Vaasan hallinto-oikeuden päätös 25.10.2022 (nro 1158/2022) kumosi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 4.3.2021 (nro 66/2021), mutta määräsi noudattamaan ko. päätöstä, kunnes aluehallintovirasto ratkaisee asian uudestaan. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti tarkkailu ja vuosiraportointi toteutettiin ympäristöpäätöksen nro 66/2021 mukaisesti. Ilmapäästömittaukset toteutettiin ulkopuolisen asiantuntijan toimesta kompostointilaitoksessa 8.3.2023, 16.6.2023 ja 29.9.2023 (liite 3) sekä vanhassa kompostointilaitoksessa 29.3.2023 ja 21.11.2023 (liite 4). Yhteenveto laitosten analyysituloksista esitetään taulukossa 25 ja yksittäiset analyysitulokset löytyvät tämän raportin liitteistä 3 ja 4.

Biojätteen käsittelyn ympäristölupapäätöksen nro 66/2021 määräyksen A.14.a. mukaan ulkoilmaan johdettavan puhdistetun poistoilman ammoniakkipitoisuus saa laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa olla enintään 20 mg/Nm³ ja hajupitoisuus enintään 2 000 hajuyksikköä/Nm³. Mikäli ulkoilmaan johdettavan puhdistetun poistoilman hajupitoisuus ylittää 1 000 hajuyksikköä/Nm³, hajuyksilöiden reduktion on oltava vähintään 90 % ja mikäli ulkoilmaan johdettavan puhdistetun poistoilman ammoniakkipitoisuus ylittää 5 mg/Nm³, ammoniakin reduktion on oltava vähintään 90 %. Määräystä on pitänyt noudattaa 17.8.2022 alkaen.

Molempien laitosten poistoilman keskimääräinen hajupitoisuus alitti ympäristölupapäätöksen nro 66/2021 mukaisen enimmäispitoisuuden (2 000 hajuyksikköä/Nm³). Koska kompostointilaitoksen poistoilman mittauksissa ylittyi 1 000 hajuyksikköä/Nm³, olisi näissä mittauksissa reduktioprosenttien pitänyt olla vähintään 90 prosenttia. Syy raja-arvoa pienempään reduktioon oli tulokaasun alhainen pitoisuus. Ammoniakkipäästön osalta luvan mukainen reduktioprosentti täytyi molempien laitosten osalta. Kompostointilaitoksen ja vanhan kompostointilaitoksen poistoilman ammoniakkipitoisuus oli alle analyysimenetelmän määritysrajan ja täten ei voitu laskea vuodessa ilmaan pääsevän ammoniakin määrää.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen ilmanlaadun sekä hajujen tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 15.2 ja liitteessä 5.

Biojätteen käsittelyn aiheuttamien hajupäästöjen vähentämiseksi on toimintasuunnitelma ja sitä toteutettiin toimintasuunnitelmaan kirjatun aikataulun mukaisesti.

Jätevesi

Kompostointikenttien hulevedet johdetaan tasausaltaisiin TAL2 ja TAL8. Altaiden vesien laatua tarkkaillaan sähkönjohtavuusmittauksilla. Altaista vesi johdetaan joko viemäriverkkoon tai käytetään teknisenä vetenä, esimerkiksi kompostien kastelussa.

Biojätteen käsittelylaitoksien yhteinen jäteveden tarkkailupiste sijaitsee vanhan kompostointilaitoksen takana sijaitsevassa neutralointipisteessä. Jäteveden laatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Vanhan kompostointilaitoksen takana olevan jätevesipumppaamosta (neutralointiasema) viemäriin johdettiin vuonna 2023 yhteensä 2 746 m³ jätevettä. Vuoden 2023 näytteenottojen analyysitulokset ovat tämän raportin liitteissä 6 ja 7.

Biojätteen käsittelyn kaasun hyödyntämisestä syntyvän jäteveden keskimääräinen laatu vuosina 2021–2023 on esitetty taulukossa 26. Kesäkuussa 2023 otetusta kaasunkäsittelyn lauhdevesinäytteestä (taulukko 26) ei ole tehty BOD-määritystä inhimillisen virheen takia.

Vanhan kompostointilaitoksen takana olevan jätevesipumppaamon (neutralointiaseman) veden keskimääräinen laatu vuosina 2021–2023 on esitetty taulukossa 27. Pumppaamossa yhdistyvät sekä kompostointilaitoksen että vanhan kompostointilaitoksen viemäriin johdettavat jätevedet.

Taulukoissa 26–27 on vertailun vuoksi esitetty HSY:n jäte- ja vesihuollon välisen teollisuusjätevesisopimuksen (18.3.2019) mukaiset raja-arvot pH:lle ja sulfaattipitoisuudelle. Raja-arvot eivät kuitenkaan ole ko. vesien osalta sitovia, koska vesiä ei johdeta suoraan jätevesienpuhdistamolle, vaan ne sekoittuvat ekoteollisuuskeskuksen alueelta kerättäviin muihin vesiin ennen puhdistamolle johtamista.

Kaikki biojätteen käsittelyn alueella muodostuvat vedet johdetaan tasausaltaisiin (TAL1, TAL11 ja TAL12) ja edelleen Blominmäen jätevedenpuhdistamolle.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 15.3 ja liitteessä 8.

Melu

Biojätteen käsittelylaitoksen melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen muun melumittauksen kanssa (katso tämän raportin luku 15.6 ja liite 9).

Haittaeläimet

Jyrsijöitä torjuttiin sekä myrkyttämällä että pyydyksillä vuonna 2023 (liitteet 10 ja 11). Biojätteen käsittelytoiminnon rakennuksiin sekä sisälle että rakennuksien ulkopuolelle on sijoitettu myrkkysyöttejä, jotka tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Tuholaistorjuntatarkastukset tehtiin kuukausittain ja loppuvuodesta tehotorjunnalla viikoittain. Rottien torjunnassa käytettävällä vaahdotuksella pyrittiin estämään muun muassa kaapelivaurioita.

Kärpäsmyrkytyksiä suoritettiin kahden viikon välein maalis–marraskuussa vuonna 2023 (liitteet 10 ja 11). Torjunta tehtiin ruiskuttamalla ja aineina käytettiin pyretriinin ja piperonyylibutoksidin liuosta sekä deltametriini-liuosta. Lisäksi käytettiin Imidaklopridia, joka on maalityyppinen kärpästen torjunta-aine.

Kemikaalit

Vanhassa kompostointilaitoksessa käytettiin väkevää rikkihappoa (93 %) 28 tonnia poistoilmapesureissa ammoniakin poistoon vuonna 2023.

Pyrolyysin koetoimintalaitoksessa käytettiin propaania laitoksen käynnistyksissä yhteensä 9,2 tonnia. Hallin lämmitykseen kului 5,3 tonnia lämmitysöljyä.

Biokaasuvoimalassa kului moottoriöljyä noin 0,7 tonnia, glykolia 1,4 tonnia ja tolueenia 0,04 tonnia.

Valmiin kompostin käyttö

Kentällä kypsytetty komposti seulotaan 12 mm:n palakokoon ja luovutetaan jatkojalostukseen mullanvalmistukseen sen ollessa tarpeeksi kypsää. Vuonna 2023 luovutettujen kompostien määrät ja ravinteet on esitetty taulukossa 28. Luovutettujen kompostien määrät ovat pienemmät kuin vuonna 2022, johtuen seulonnan myöhästymisestä.

Multatuotanto

Ämmäsuon ekoteollisuuskeskuksessa valmistetaan kolmea erilaista multatuotetta: bio-, viher- ja inframultaa. Multien raaka-aineina käytetään biojäte-, liete- ja/tai viherjätekompostia sekä kiviainesta ja turvetta. Vuonna 2023 inframultaa valmistettiin arviolta noin 6 075 tonnia ja biomultaa 3 143 tonnia.

Tutkimushankkeet

Lietehiilihankkeessa jatkettiin toisen koetoimintaohjelman toteutusta ja ensimmäisen koetoimintajakson tulokset koostettiin yhteen jatkopäätöksenteon tueksi. Hankkeessa on tutkittu eri prosessiolosuhteilla tuotetun lietebiohiilen laatua ja sen hyödyntämistä eri sovelluskohteissa. Vuonna 2023 pyrolyysin koetoimintalaitoksella pyrolysoitiin erilaisia biomassoja yhteistyössä Helsingin kaupungin, Aalto-yliopiston ja VTT:n kanssa.

Biojätteen uudet tuotteet -hankkeessa biomädätteen lannoitekäytön selvitykset ovat valmistuneet ja Mädäte maatalouteen -hanke on siirtynyt investoinnin toteutussuunnitteluun rakennuttamisyksikölle.

HSY on mukana Luke:n koordinoimassa HIILIKETJU- hankkeessa, jossa bioperäisen hiilidioksidin (BioCO2) hyödyntämismahdollisuuksia kartoitetaan (mm. talteenotto, puhdistus, varastointi ja logistiikka). Lisäksi hankkeessa luodaan arvoketjuja ja tarkastellaan liiketoimintapotentiaalia sekä ympäristövaikutuksia. HSY on mukana myös Biokierto ry:n PlastLife-hankkeessa, jossa tutkitaan biohajoavan muovin käyttäytymistä kompostoinnissa.

Yleistä toiminnasta

Pilaantuneiden maiden käsittelylaitos, PIMA-halli, sijaitsee kompostointilaitosten eteläpuolella ja sen eteläpuolella on PIMA-kenttä. Molempiin voi vastaanottaa pilaantuneita maa-aineksia, mutta varsinaiset käsittelytoiminnot toteutetaan PIMA-hallissa.

Ekoteollisuuskeskukseen vastaanotettiin ainoastaan akuutteja öljyvahinkomaita vuonna 2023. Maiden vastaanotto päättyi vuoden lopussa. Hallissa olevat maat käsitellään ja sen jälkeen toiminta päätyy.

PIMA-hallissa varastoidaan hiekoitussepeliä eri kohdassa kuin PIMA-maita käsitellään.

PIMA-hallissa vuonna 2023 toteutetusta Ekomo-toiminnasta voi lukea luvusta 14.2.

Käsittely ja hyödyntäminen

Vuonna 2023 vastaanotto rajoittui akuutteihin öljyvahinkomaaeriin. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin PIMA-halliin yhteensä noin 329 tonnia.

Raportointijaksolla pilaantuneita maita esikäsiteltiin/käsiteltiin välppäämällä ja eriä yhdistämällä. Vuonna 2023 käsiteltyjä pilaantuneita maita ajettiin 34 tonnia loppusijoitusalueelle hyödynnettäväksi.  Kaikki vuonna 2023 käsittelyyn ohjautuneet pilaantuneet maa-ainekset olivat pilaantuneet öljyhiilivedyillä.

Prosessi- ja laitehäiriöt

PIMA-toiminnossa ei raportointijaksolla ollut normaalista poikkeavaa toimintaa.

Päästötarkkailu

Ilma

PIMA-hallin yleisilmanvaihto on ollut raportointijaksolla suunnitellusti päällä, lukuun ottamatta muutaman päivän seisokkeja kompostointilaitoksen ulkoaumojen kääntöjen aikana (tuloilmakoneiden esisuodattimien ennenaikaisen tukkeutumisen estämiseksi).

HSY ei vastaanota VOC-yhdisteillä pilaantuneita maaeriä, joten VOC-hallin ilmanvaihtoa ei käytetty maiden käsittelyssä eikä näin ollen päästömittausaineistoakaan kertynyt.

Vesi

PIMA-käsittelyn vesientarkkailun keskimääräiset tulokset vuosilta 2021–2023 on esitetty taulukossa 29. Vuoden 2023 näytteenottojen analyysitulokset ovat tämän raportin liitteessä 12.

Yleistä toiminnasta

Ekoteollisuuskeskuksen alueella on yhteensä yli 40 hehtaaria pinnoitettuja ja viemäröityjä kenttiä eri hyötykäyttötarkoituksia varten. Ekoteollisuuskeskuksen alueella jätteiden käsittelyyn ja välivarastointiin tarkoitetut kentät ovat pääosin asfalttipintaisia (liite 13). Asfalttina on käytetty kumibitumivaluasfalttia ja tiiivisasfalttibetonia. Osalla kentistä on lisätiivistysrakenteena maabentoniittikerroksia ja HDPE-tiivistyskalvo.

Kenttien vedet johdetaan pääosin ekoteollisuuskeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja pumpataan HSY:n viemäriverkkoon. Kenttärakenteiden kuntoa seurataan säännöllisesti tehtävillä kierroksilla ja kaksi kertaa vuodessa suoritettavien turvallisuuskävelyiden yhteydessä.

Varastoitavia ja käsittelyä vaativia jätteitä ovat muun muassa kuona, maa-ainekset, puujätteet, asfaltti ja betoni (taulukko 30). Kiviainespitoiset jätteet käytetään pääasiassa alueen rakentamiskohteissa ja puujätteet kompostoinnin tukiaineena tai energiana.

Käsiteltäviä jätteitä varastoidaan kasoissa, jotta saadaan kerättyä riittävä materiaalimäärä käsittelyä tai poiskuljetusta varten. Muualle käsittelyyn toimitettavia jätteitä varastoidaan sen verran, kun on tarpeellista kuljetuksen tai käsittelypaikan kapasiteetin mukaisesti.

Ulkopuolelle käsittelyyn toimitettavia jätteitä ovat jätepaalit, metalli, lasi, kyllästetty puu, renkaat, SER-jätteet, kylmälaitteet, kipsi, posliini, muoviputket ja eläinten raadot.

Bio- ja puutarhajätteen kenttäkäsittely on esitelty tämän raportin luvussa 5 ja pilaantuneiden maiden kenttäkäsittely on esitelty tämän raportin luvussa 6.

Asfaltti

Tuleva asfaltti pääosin murskataan ja hyödynnetään loppusijoitusalueen liikenne- ja vastaanottopaikkojen kunnossapidossa. Asfalttirouhetta käytettiin muun muassa ekoteollisuuskeskuksen hiekkateiden pinnoittamisessa pölyämisen vähentämiseksi.

Eläinten raadot

Eläinten raadot, pääasiassa peurat ja hirvet, vastaanotetaan ja varastoidaan kannellisessa vaihtolavassa. Ne noudetaan kolmen päivän sisällä tilauksesta käsiteltäväksi Honkajoki Oy:n käsittelylaitokseen. 

Jätepaalit, muovipaalit ja välivarasto

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan suunniteltu huoltoseisokki oli 4.9–29.9.2023. Jätteen paalaus alkoi heti seisokin alkaessa. Jätettä paalattiin 4.9.–3.11.2023 välisenä aikana.

Jätepaaleja ajettiin jätevoimalalle 12 370 tonnia. Paalit ajettiin pääasiassa talven lämmityskauden aikana.

Jätevoimalan seisokin aikana paalaukseen kelpaamatonta Sortti-asemien jätettä otettiin välivarastoon 558 tonnia ja muuta paalaukseen kelpaamatonta lajiteltavaa jätettä 394 tonnia. Välivarasto ajettiin jätevoimalalle seisokin päätyttyä.

Kuona

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalassa syntyvän kuonan vastaanotto ekoteollisuuskeskukseen aloitettiin vuonna 2014. Kuona vastaanotetaan laajennusalueen S2-alueen kuonakentälle.

Kuona varastoidaan ja ikäännytetään varastokasassa. Se käsitellään 20 000–50 000 tonnin erissä käsittelykertojen lukumäärästä riippuen. Kuonamäärä on vähentynyt viime vuosien aikana. Tänä vuonna käsitettiin kuonaa 21 693 tonnia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Käsittelemätöntä kuonaa jäi varastoon noin 30 000 tonnia. Kuonan laatu on pysynyt vuosien saatossa hyvin samankaltaisena.

Kuonasta eroteltu magneettinen metalli toimitetaan metallinkäsittelijälle Suomeen, joka toimittaa sen jatkokäsittelyyn. Käsittelystä vastaava palveluntarjoaja toimittaa ei-magneettisen metallin jatkojalostettavaksi, jossa siitä erotellaan alumiini, kupari ja muita arvometalleja uudelleen käytettäväksi.

Kuonan käsittelyprosessissa syntyy eri raekokoihin 0–50 mm:n välillä seulottuja mineraalisia jakeita, joista analysoidaan MARA-kelpoisuus. Kaikki mineraaliaineserät olivat MARA-kelpoisia vähintään päällystettyihin väyliin sekä teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteisiin. Mineraaliaineksilla korvataan neitseellisiä maa-aineksia hyödyntämällä niitä kaatopaikan ja kenttäalueiden rakenteissa sekä sideaineena tuhkan stabiloinnissa. Vuonna 2023 kuonan mineraaliaineksia toimitettiin hyödynnettäväksi Ämmässuolla vanhan kaatopaikan sulkemiseen 4 500 tonnia, loppusijoitusalueelle 6 314 tonnia, pesupaikan kenttäalueen rakentamiseen 7 432 tonnia ja tuhkan käsittelyyn 684 tonnia. Ulkopuolelle toimitettiin hyödynnettäväksi 25 903 tonnia kuonan mineraaliaineksia. Jätteenpolton kuonan kaatopaikka- ja hyötykäyttökelpoisuuslausunto on liitteenä 14.

Kuonan vastaanoton poikkeukselliset aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 4.2.

Tutkimushankkeet

HSY on kokeillut kuonan hienoaineksien hyödyntämistä kuonabetonipalikoiden valmistuksessa kesän 2023 aikana. Palikoita valmistetaan 1200x600x600 mm muoteilla, kuonabetonin sekoitus tapahtuu HSY:n omalla tuhkankäsittelylaitteistolla. Kokeiluun liittyen on tehty Etelä-Suomen Aluehallintovirastoon koetoimintailmoitus vuosille 2023–2024. Vuoden 2023 aikana valmistettiin yhteensä 250 kuonapalikkaa ja niitä hyödynnetään nyt ekoteollisuuskeskuksen kenttäalueilla. Mahdollisten kuonapalikoista liukenevien haitta-aineiden liukoisuuksien selvittämiseksi massasta valettiin koekappaleet, joista liuotettu vesi ja yksi koekappale lähetettiin tutkittaviksi laboratorioon Metropolilabille.

HSY on mukana myös UUMA4-hankkeessa, jossa edistetään muun muassa kuonien hyötykäyttöä maarakentamisessa.

Kyllästetty puu

Kyllästettyä puuta tulee kuorma-autoilla suoraan ekoteollisuuskeskukseen sekä Ämmässuon ja Jorvaksen Sortti-asemilta. Kyllästetyt puut noudetaan hyödynnettäväksi ulkopuoliselle toimijalle. Nouto tapahtuu varastosta tarpeen mukaan kuukausittain.

Lajiteltava jäte

Lajiteltava jäte vastaanotetaan lajittelukatokseen, jossa jäte lajitellaan materiaalinkäsittelykoneella. Jätteistä lajiteltiin poltettavaa jätettä, metallia, kiviainespitoista rejektiä, maata, lasia, puuta, kipsiä, loppusijoitettavaa jätettä ja muoviputkia (taulukko 31).

Jätteen lajittelusta muodostunut kiviainespitoinen rejekti varastoidaan kentällä Sortti-aseman palamattoman jätteen kanssa. Käsittelystä kerrotaan tarkemmin luvussa 7.13.

Muoviputket

Muoviputket eroteltiin lajittelukatokseen tulleista jätteistä. Muoviputket toimitetaan ulkopuolelle jatkokäsittelyyn.

Renkaat ja kumimatot

Renkaita ja kumimattoja muodostuu pääasiassa jätteiden lajittelussa. Renkaat ja kumimatot kerätään vaihtolavoille, joista ne toimitetaan jatkokäsittelyyn.

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu sekä kylmälaitteet

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromua sekä kylmälaitteita kerätään noin 30 kuution vaihtolavoille. Lavan täytyttyä materiaali toimitetaan jatkokäsittelyyn.

Lasi

Ämmässuolle tuli HSY:n erilliskerättyä kiinteistöjen lasia ja Ringin toimittamaa lasia. Lasi vastaanotettiin tuottajayhteisö Ringin ekoteollisuuskeskuksessa sijaitsevaan terminaaliin, josta se toimitettiin jatkojalostukseen. Tuottajayhteisö Rinki ostaa HSY:ltä vastaanottopalveluita ja toimittaa välivarastoidun materiaalin jatkokäsittelyyn.

Kiinteistölasin vastaanoton poikkeukselliset aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 4.2.

Maa-ainekset

Jätepitoinen maa-aines

Jätepitoiset maat vastaanotettiin asfaltoidulle vastaanottokentälle. Maa-ainekset seulottiin ja ylitekivistä poistettiin jätteet. Yli 120 mm:n kokoinen kiviainespitoinen rejektiä murskattiin 11 318 tonnia. Maa-aines hyödynnetään vanhan kaatopaikan pintarakenteissa.

Kiviainespitoinen liete

Säiliöautolla tuleva kiviainespitoinen jäte vastaanotettiin kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysaltaaseen. Kiviainespitoinen liete hyödynnettiin kaatopaikkarakenteissa. Altaita on kaksi kappaletta ja yhteen altaaseen mahtuu noin 200 kuutiota kiviainespitoista kiintoainesta.

Pilaantumaton maa-aines

Pilaantumaton maa-aines käsiteltiin maapintaisella materiaalinkäsittelykentällä. Maa-ainekset seulottiin ja ylitekivet murskataan myöhemmin. Seulottuja maa-aineksia käytettiin kaatopaikkojen pintarakenteessa, joista kerrotaan lisää luvuissa 8.1 ja 8.2.

Vieraslajipitoinen maa-aines

Vieraslajipitoisia maita on vastaanotettu vuodesta 2020 alkaen. Maa-aineskasasta poistetaan kaivinkoneen lajittelukouralla kokonaisia kasvustoja. Loput vieraslajikasvien juuristot ja kasvustot poistetaan maa-aineksen joukosta seulomalla. Kasvien osat toimitetaan biokierrätyksen käsiteltäviksi. Puhdistetut maa-ainekset toimitetaan maankaatopaikalle.

Metalli

HSY:n erilliskerättyä kiinteistöjen metallia vastaanotettiin vastaanottokentälle siirtokuormattavaksi. Metallit kuormataan vaihtolavoille kuljetettavaksi ja niitä ajetaan useita kuormia viikossa hyötykäyttöön.

Lajittelukatokseen vastaanotettiin metallikuormia ja metallia sisältävää lajiteltavaa jätettä. Metallia muodostui (taulukko 32) lajittelukatoksesta, puun murskauksesta, Sortti-aseman polttoon kelpaamattoman jätteen käsittelystä, biokierrätyksestä ja betonin murskauksesta. Metallit kuormattiin vaihtolavoille ja toimitettiin jatkojalostukseen.

Kuonan käsittelystä muodostui rautametallia ja ei-rautametallia. HSY toimitti rautametallit ja kuonan käsittelijä ei-rautametallit jatkojalostukseen.

Kiinteistömetallin vastaanoton poikkeukselliset aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 4.2.

Pinnoitettu puu

Pinnoitettua puuta tulee kuorma-autoilla suoraan ekoteollisuuskeskukseen sekä Ämmässuon ja Jorvaksen Sortti-asemilta. Valtaosa pinnoitetusta puusta on Sortti-asemilla erilliskerättyä puuta. Puu murskattiin ja toimitettiin polttoaineeksi muualle.

Rakennuskiviaines

Rakennuskiviaines on pääosin kotitalouksista ja rakentamisesta muodostunutta pääosin betonipitoista materiaalia, kuten piikkausjätettä, laastia, maata, harkkoja ja tiilijätettä. Pääosa materiaalista tulee Sortti-asemilta. Rakennuskiviaines vastaanotetaan vastaanottokentälle, jossa se murskataan ja puhdistetaan muusta jätteestä.

Betonijäte on pääasiassa betonia, joka toimitetaan kuorma-autoilla. Betoniraudat erotetaan betonikappaleiden esikäsittelyssä ja murskauksen jälkeen kouralla sekä magneettierottimella. Raudat toimitetaan hyödynnettäväksi. Betonimurske hyödynnetään kaatopaikan liikennealueiden rakentamisessa.

Vanhan kaatopaikan pintarakenteen pohjan tasauksessa käytettiin rakennuskiviainesmursketta 2 649 tonnia ja loppusijoitusalueen liikennealueilla betonimursketta 2 213 tonnia.

Rakennuskiviainesta toimitettiin ulkopuolelle hyödynnettäväksi 13 347 tonnia.

Sortti-aseman polttoon kelpaamaton jäte ja posliinijäte

Sortti-asemilta vastaanotettiin sellaisenaan polttoon kelpaamatonta jätettä.  Jäte murskattiin ja seulottiin kiviainespitoisen jätteen, poltettavan jätteen ja metallin erottelemiseksi. Karkeaa mineraalipitoista mursketta käytettiin 4 785 tonnia vanhan kaatopaikan kaasunkeräyskerroksessa. Poltettava jäte toimitettiin polttoon ja metalli jatkojalostukseen. Ulkopuolelle toimitettiin mineraalimursketta hyödynnettäväksi 5 772 tonnia.

Saniteettiposliinia on kerätty koeluontoisesti Ämmässuon Sortti-asemalla. Posliinia toimitettiin 63 tonnia hyödynnettäväksi.

Vanha kaatopaikka

Vanhan kaatopaikan pinta-ala on 52 hehtaaria. Pintarakenteiden rakentamisen vaiheistuksesta on toimitettu suunnitelma viranomaiselle.

Vanhan kaatopaikan ympäristöluvan mukainen muotoilu päättyi loppuvuonna 2020. Lakialueen painumia muotoiltiin 2023 jatkoluvan mukaisesti. Lopullinen tiivis pintarakenne valmistui vuonna 2023. Vanhalla kaatopaikalla on nyt kokonaisuudessa tiivis pintarakenne. Metrin paksuinen pintamaa-aineskerros puuttuu 12,5 hehtaarin alueelta. Pintarakennekerros rakennetaan tulevina vuosina ekoteollisuuskeskukseen tulevilla mailla, jotka käsitellään rakennekerroksiin sopiviksi. Vanhan kaatopaikan toteutuneet pintarakenteet on kuvattu liitteessä 15.

Vanhan kaatopaikan jätetäytön tilasta voi lukea kappaleesta 15.4.1 ja painumatarkkailun vuoden 2023 mittaustuloksista voi lukea kappaleesta 15.5.1.

Vaarattoman jätteen loppusijoitusalue

Vaarattoman jätteen loppusijoitusalueen kokonaispinta-ala on 12,4 hehtaaria, josta aktiivikäytössä on 6,7 hehtaaria. Jäljellä oleva täyttötilavuus on noin 520 000 kuutiometriä.  Jätettä sijoitettiin vuoden aikana loppusijoitusalueelle alle 15 000 tonnia (taulukko 9 ja 33), jolloin tilavuus ei ole merkittävästi muuttunut aiemmista vuosista.

Kaatopaikkasijoittamista koskeva rajoitus astui voimaan biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen osalta 1.1.2016 ja rakennus- ja purkujätteitä osalta 1.1.2020. Rajoitukset koskevat yli 10 prosenttia orgaanista ainesta sisältävää jätettä. HSY voi ESAVI:n 25.10.2019 antaman päätöksen nro 414/2019 mukaisesti loppusijoittaa kaatopaikalle eräitä jätejakeita, joiden orgaanisen jätteen määrä ylittää edellä mainitun 10 prosenttia. Poikkeus on voimassa 1.1.2024 saakka. Vuonna 2023 ei loppusijoitettu ympäristöluvassa nro 414/2019 tarkoitettuja biohajoavia jätteitä.

Ekoteollisuuskeskuksen ulkopuolelta toimitettiin loppusijoitettavaa jätettä 919 tonnia, muu loppusijoitettava jäte on peräisin jätteen käsittelyprosesseista. Taulukon 33 materiaalit muodostuivat alueella tehdystä jätteen käsittelystä. Materiaaleista 155 tonnia rakennusjätteen kiviainespitoista rejektiä ja 22 tonnia ikkunalasia loppusijoitettiin. Muu materiaali hyödynnettiin loppusijoitusalueella.

Loppusijoitusalueen toteutuneet pintarakenteet on kuvattu liitteessä 16.

Loppusijoitusalueen jätetäytön tilasta voi lukea luvusta 15.4.2 ja painumatarkkailun vuoden 2023 mittaustuloksista voi lukea luvusta 15.5.2.

Tutkimushankkeet ja selvitykset

Jätehuollon kehittäminen toteutti vuonna 2023 Ämmässuon loppusijoitusalueen kaasukaivojen asennuksen yhteydessä näytteenottoa ja tiedonkeruuta. Jätenäytteiden keräämisen ja analysoinnin tarkoituksena oli selvittää loppusijoitusalueen tilaa kaasuntuoton ja suotovesien muodostumisen suhteen, sekä kartoittaa alustavasti alueelta löytyvän materiaalin hyödynnettävyyttä.

Kuonan, erilaisten bentoniittiseosten ja rakentamisessa muodostuvien kaivumaiden hyötykäyttöä loppusijoitusalueen väliaikaisessa pintarakenteessa selvitetään erillisessä projektissa. Vuoden 2023 aikana jatkettiin aiemmin toteutettujen pintarakenteiden seurantaa.

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalue

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan kattila- ja lentotuhka kuljetetaan säiliöautoilla ekoteollisuuskeskuksen vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen varastosiiloihin. Tuhka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ja se loppusijoitetaan stabiloituna vaarallisen jätteen loppusijoitusalueeksi rakennettuun tuhkasoluun.

Käytössä oleva tuhkasolu T1 on otettu käyttöön vuonna 2014. Tuhkasolun pinta-ala on 4 000 m². Tuhkasolun täyttötilavuus on noin 40 000 m³ ja sen arvioidaan riittävän vuoden 2025 alkuun. Nykyinen tuhkan stabilointilaitteisto on otettu käyttöön vuoden 2019 alusta.

Uuden tuhkasolun T2 rakentaminen käynnistyi vuonna 2022 ja valmistui 30.9.2023.

HSY:n vaarallisen jätteen kaatopaikan toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen (Nro 90/2018/1, Dnro ESAVI/4176/2017, 7.6.2018) lupamääräyksessä 30 edellytetään, että toiminnanharjoittajan tulee viiden vuoden välein vuosiraportoinnin yhteydessä esittää ympäristöluvan valvontaviranomaiselle selvitys vakuuden riittävyydestä. Selvitys vakuuden riittävyydestä on toimitettu Uudenmaan ELY-keskukselle 13.2.2024.

Tuhkan käsittely

Jätevoimalatuhkaa vastaanotettiin vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen siiloihin 3 544 tonnia. Vastaanotetun tuhkan määrä on lisääntynyt 1,3 % verran edellisvuodesta. Loppusijoitettava tuhka on stabiloitu 3.3.2022 alkaen kuonan käsittelystä syntyvän 0–2 ja 2–5 mm mineraaliaineksen sekä veden kanssa maakostean betonin kaltaiseksi tiivistettäväksi massaksi. Aiemmin stabiloinnin sideaineena on käytetty kuonan mineraaliaineksen lisäksi sementtiä. Tuhkan stabiloinnilla tarkoitetaan haitallisten aineiden sitomista side- ja lisäaineilla niukkaliukoisemmaksi. Jokaisen tuhkaerän laatua seurataan pikatestein, joiden avulla tarkistetaan stabilointiresepti. Vuonna 2023 reseptiä jouduttiin muuttamaan 15 tuhkaerän kohdalla, jolloin käsiteltiin 443 tonnia tuhkaa.

Vuoden 2023 aikana tuhkaa käsiteltiin 3 455 tonnia ja stabiloitua massaa loppusijoitettiin tuhkasoluun 5 080 tonnia. Stabiloinnissa käytettiin 914 tonnia vettä, 10 tonnia sementtiä ja 701 tonnia kuonan mineraaliainesta. Jätteenpolton lentotuhkan vastaavuustestauslausunto on tämän raportin liitteenä 17.

Vuoden loppuun mennessä tuhkasoluun on sijoitettu yhteensä 56 321 tonnia stabiloitua tuhkaa, josta vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa jätevoimalatuhkaa on 38 300 tonnia. 

Prosessi- ja laitehäiriöt

Tuhkankäsittelyssä ei ollut häiriöitä, joiden vuoksi tuhkasiilot olisivat täyttyneet ja tuhkaan vastaanotto häiriintynyt. Kaikki toimitetut tuhkat stabiloitiin käsittelylaitteistolla.

Rakentaminen

Ämmäsuon vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen tuhkasolu T1:n arvioidaan täyttyvän vuoden 2024 lopulla tai 2025 alussa. Elokuussa 2022 on käynnistetty tuhkasolu T2:n rakentaminen. AVI on hyväksynyt solun toteutussuunnitelmat 1.9.2022. Solulle on saatu rakennuslupa 9.9.2022. Työ on edennyt aikataulun mukaan ja urakka on valmistunut 30.9.2023. T2 solun betonirakenteiden valmistuttua solun päälle rakennetaan sääsuojakatos. Katoksen valmistuminen on suunniteltu vuoden 2024 loppupuolelle. Hihnakuljetin siirretään T1 solulta T2 solulle T1 solun täytyttyä vuodenvaihteen 2024–2025 aikaan.

Päästötarkkailu

Ilma

Tuhka puretaan pneumaattisesti varastosiiloihin, jolloin se ei aiheuta pölyhaittoja. Tuhkasiilojen pölynsuodattimien kuntoa seurataan huolto-ohjelman mukaisesti määräajoin. Tuhkan käsittelyn vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan ekoteollisuuskeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu luvussa 15.2 ja liitteessä 5.

Vesi

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen suotovesiä tarkkaillaan automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten ja säännöllisten kenttämittausten avulla sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.

Pisteellä T1 (vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen suoto- ja valumavedet) havaittiin erittäin suurta sähkönjohtavuutta sekä muun muassa reilusti kohonneita kloridi- ja sulfaattipitoisuuksia vuoden 2023 näytteenotoissa. Viemäröitävän suotoveden määrä vaarallisen jätteen loppusijoitusalueelta on hyvin pieni. Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen edustan tuhkankäsittelyalueen hulevesiä edustavassa havaintopisteessä TKN sulfaatti- ja kloridipitoisuudet sekä sähkönjohtavuus olivat koholla huhtikuun näytteessä, mutta olivat syyskuuhun mennessä laskeneet lähemmäs vuosien 2020–2022 tasoa. Ekoteollisuuskeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailusta on kerrottu luvussa 15.3 ja liitteessä 8.

Kemikaalit

Tuhkan stabilointiin käytettiin 10,6 tonnia sementtiä vuonna 2023. Laitteiston huollossa käytettiin betonimuottiöljyä 60 kiloa, laakerirasvaa 3 kiloa ja laitteistoöljyä 250 litraa.

Tutkimushankkeet

Vuonna 2023 jatkettiin selvityksiä liittyen vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavan tuhkan termiseen käsittelyn, mahdolliseen haitta-aineiden talteenottoon ja mineraaliaineksen hyödyntämiseen. Selvitystyö jatkuu vuonna 2024 VOKUS-hankkeessa.

Yleistä toiminnasta

HSY on järjestänyt toiminta-alueensa kotitalouksien ja pienyritysten omatoimisesti käsittelyyn toimitettaville jätteille miehitetyt vastaanottopisteet eli niin kutsutut Sortti-asemat, joista yksi on sijoitettu ekoteollisuuskeskuksen yhteyteen. Ämmässuon Sortti-asema otettiin käyttöön elokuussa 2002.

Ämmässuon Sortti-asemalla kävi vuoden 2023 aikana 37 840 asiakasta (taulukko 34). Asiakkaita oli 220 enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2022. Sortti-asemilla on käytössä laskutusjärjestelmä, johon kirjataan kävijätiedot.

Ämmässuon Sortti-asema oli avoinna vuonna 2023 maanantaista perjantaihin kello 7.00–21.00. Ämmässuon Sortti-aseman palvelun parantamiseksi asema oli auki neljänä kevätlauantaina. Aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 4.2.

Ämmässuon Sortti-aseman ympäristöluvan mukainen toiminnan määräaikaistarkastus on tehty viimeksi 19.5.2020.

Jätteen määrä

Jätteiden vastaanottomäärät saadaan selville Sortti-asemilta poiskuljetetuista jätemääristä. Ämmässuon Sortti-asemalla vuoden 2023 aikana vastaanotetut jätteet on esitetty taulukossa 35.

Vuoden 2023 aikana Ämmässuon Sortti-asemalla otettiin vastaan hyötyjätteitä, sekajätteen pieneriä sekä SE-romua yhteensä 5 782 tonnia (ympäristöluvan mukainen enimmäisvastaanottomäärä vuodessa 30 000 tonnia) ja vaarallista jätettä 77 tonnia (ympäristöluvan mukainen enimmäisvastaanottomäärä vuodessa 5 000 tonnia).

Ämmässuon Sortti-asemalla vuoden 2023 lopussa varastossa olleet jätemäärät on esitetty taulukossa 36. Taulukossa ilmoitettujen määrien lisäksi varastossa oli pieniä määriä pakkauslasia (15 01 07) ja uudelleen käytettäviä tavaroita.

Jätteiden vastaanotto ja laadunvalvonta

Asemanhoitajat hinnoittelevat asiakkaiden jätteet, opastavat asiakkaita lajittelemaan jätteet oikeille lavoille sekä valvovat lavoille lajiteltujen jätteiden laatua ja lavojen täyttöastetta.

Sekajäte toimitettiin hyötykäyttöön Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan ja jätevoimalan käyttöseisokkien aikana ekoteollisuuskeskuksen välivarastoon ennen kuljettamista jätevoimalaan. Polttoon kelpaamaton sekajäte käsiteltiin ekoteollisuuskeskuksessa ja osa sekajätteestä hyödynnettiin materiaalina.

Asiakkaat lajittelevat Sortti-asemalla betoni- ja kiviainekset ja muut palamattomat jätteet erikseen jätteen purkupaikoille (rakennuskiviaines eli betoni sekä rakennus- ja purkujäte eli lasi, villa ja posliini). Lisäksi Sortti-asemalla vastaanotetaan kodin käyttökelpoista pientavaraa yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n kanssa. Kierrätyskeskuksen uudelleenkäytettävä kodin pientavara ohjataan erilliseen konttiin, joka tyhjennetään viikoittain. Sortti-asemalla erilliskerätään myös puhdasta (maalaamatonta) puuta, pinnoitetun puun lisäksi.

Sortti-asemalla vuonna 2017 aloitettu kokeilu, jossa saniteettikalusteet kerätään erilliseen vastaanottopisteeseen, jatkui vuonna 2023. 2,5 m³:n astioihin kerätty materiaali kipataan lavalle. Posliini käsitellään ekoteollisuuskeskuksessa. Tarkoituksena on erotella posliinijätteestä muut materiaalit ja toimittaa puhdas posliini tiilitehtaalle materiaalihyötykäyttöön.

Sortti-asemalla aloitettiin muovin erilliskeräys joulukuussa 2019, joka jatkui vuonna 2023. Muovijäte toimitettiin käsittelyyn Salpakierto Oy:lle.

Sortti-asemalla on pieni, alle 1 m³:n, elintarvikejätekuormien vastaanotto, jotta pientuojan ei tarvitse asioida biojätteen käsittelylaitoksen vastaanottotiloissa, jotka ovat suunniteltu raskaalle jätteenkuljetuskalustolle. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt järjestelyn kannanotollaan 24.10.2018. Vuonna 2023 biojätettä otettiin vastaan 15,5 tonnia. Kuormat toimitetaan Sortti-asemalta viipymättä biojätteen käsittelylaitokselle.

Sortti-aseman alueella on käytössä tallentava kameravalvonta.

Sortti-asemalla otettiin käyttöön eSortti-palvelu lokakuussa 2020. Palvelussa asiakkaat voivat ilmoittaa jätteitään ja maksaa maksulliset jätteensä etukäteen ennen asemalle tuloa. Asiakkaat voivat ajaa Sortti-asemalle lajittelemaan erillistä kaistaa näyttäen lukijalle sisääntulossa eSortti-palvelusta saatua QR-koodia.

Alueen hoito

Sortti-aseman piha-alueet pestään Sortti-aseman työnjohdon pyynnöstä. Jätteenvastaanottolavojen alusta siivotaan tarvittaessa pyöräkoneella, noin 1–2 kertaa kuukaudessa. Lisäksi Sortti-aseman asemanhoitajat lakaisevat piha-aluetta tarpeen mukaan.

Kenttäalue on päällystetty kokonaisuudessaan AB-asfaltilla. Henkilökunta seuraa kentän kuntoa ja ilmoittaa mahdollisista puutteista työnjohdolle. Vaurioituneet alueet korjataan heti. Lisäksi turvallisuuskävelyjen yhteydessä tarkastetaan myös rakenteita.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Kuljetusurakoitsijan autosta oli vuotanut pieni määrä hydrauliöljyä puutarhajätelavan noston yhteydessä. Hydrauliöljy oli imeytetty imeytysaineella.

Päästötarkkailu

Sortti-aseman ilmanlaadun tarkkailu tehdään yhdessä Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen muun ilmanlaadun tarkkailun kanssa (tämän raportin luku 15.2 ja liite 5).

Sortti-aseman piha-alueiden hulevedet johdetaan öljynerottimen kautta hulevesilinjaan. Linjassa johdettavan veden laatua tarkkaillaan sähkönjohtavuuden mittauksilla. Lisäksi Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmassa (tämän raportin luku 15.3.1) tarkkaillaan kaakkoisen avo-ojan laatua, jonne Sortti-aseman piha-alueiden hulevedet päätyvät.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 15.3 ja liitteessä 8.

Sortti-aseman melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 15.6 ja liite 9).

Haittaeläimet

Sortti-asema on mukana ekoteollisuuskeskuksen tuholaistorjuntaohjelmassa. Tuholaistorjuntaa on käsitelty tämän raportin luvussa 15.9 ja liitteissä 10 ja 11.

Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus

Sortti-aseman polttoainesäiliö sijaitsee aseman alapihalla pahvipuristimen läheisyydessä. Säiliö on varustettu valuma-altaalla ja lapon estolla. Diesel-säiliön tilavuus on kaksi kuutiota.

Aseman työkoneet ajetaan säiliön luokse tankattavaksi. Tankkaus suoritetaan pistoolilla. Alueella on saatavilla imeytysainetta mahdollisen vuodon varalta.

Yleistä toiminnasta

Ekoteollisuuskeskuksen alueella ei tehdä louhintaa ja murskausta kuin materiaalien käsittelyn tai rakennusurakoiden yhteydessä. Tässä luvussa käsitellään alueella vuoden aikana toteutettu louhinta ja murskausurakat.

Louhinta

Asfaltoinnit ja infrajärjestelyt -urakassa tehtiin kanaalilouhintaa kaasuputken ennallistamisen yhteydessä, missä louhittiin 105 m³ kanaalia. Louhinnan räjähdysaineena käytettiin dynamiittia 93,27 kg ja 109 kpl nalleja. Louheet jätettiin alueelle kasalle ja hyödynnetään tulevaan urakan maanpinnan muotoilussa.

Louhetta ja kiveä oli varastossa noin 5 000 kuutiota aiemmista alueen louhinnoista ja maiden seulonnoista.

Kivenmurskaus

Maiden käsittelyn ylitekiviä murskattiin 3 077 tonnia.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Murskaus- tai louhintatoiminnoissa ei esiintynyt prosessi- tai laitehäiriöitä.

Päästötarkkailu

Ilma

Murskaus- ja porauslaitteiston pölynsidontajärjestelmien kuntoa tarkkailtiin päivittäin. Louhinnan ja kivenmurskauksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin ekoteollisuuskeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla.

Ekoteollisuuskeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu luvussa 15.2 ja liitteessä 5.

Vesi

Toiminnassa ei muodostunut jätevedenpuhdistamolle toimitettavia vesiä. Alueella muodostuneet pintavedet johdettiin tasausaltaan ja biosuodatusalueen kautta maastoon. Maastoon johdettavia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.

Ekoteollisuuskeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailusta on kerrottu luvussa 15.3 ja liitteessä 8.

Melu ja tärinä

Ämmässuon Ekoteollisuuskeskuksessa ei tehty sellaisia louhintoja vuonna 2023, jotka olisivat asiantuntija-arvion mukaan vaatineet tärinämittauksia. Louhinnat olivat hyvin pienimuotoisia.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen melumittauksista voi lukea tämän raportin luvusta 15.6 ja liitteestä 9.

Yleistä toiminnasta

Vanhalla kaatopaikalla on kaasunkeräysjärjestelmä, joka koostuu kaasukaivoista, täyttöalueella olevista kaasunsäätöasemista ja kaasupumppaamoista. Halkaisijaltaan 1 200 mm:n kaasukaivoja on 181 kappaletta ja järjestelmään kuuluu myös vaakakeruujärjestelmä.

Loppusijoitusalueelle eli S1-alueelle on tehty rakentamisen yhteydessä kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmä, jossa on 83 kaasunkeräyskaivoa.

Vuonna 2010 valmistui 15 MW:n kaasuvoimala, joka pystyy hyödyntämään kaiken Ämmässuon tuottaman kaatopaikkakaasun. Voimalaitos koostuu kolmesta kaasumoottorikäyttöisestä generaattorista, joiden kunkin sähköteho on 3,8 MW. Moottorivoimalaitos on suunniteltu pienimuotoiseen perusvoiman tuotantoon ja se toimii rinnan käytössä yleisen sähköverkon kanssa. ORC (Organic Rankine Cycle) -laitteistoa käytetään kaasumoottorien pakokaasujen lämmön hyödyntämiseen sähkön tuotannossa. ORC-prosessi valmistui kaasuvoimalaan syksyllä 2011.

Kaasun keräys

Kaatopaikkakaasun keräys alkoi vuonna 1996. Vuonna 2023 kerättiin kaatopaikoilta kaasua yhteensä 12,89 milj. Nm³ (62,3 GWh). Kerätyn kaasun polttoaine-energia oli 10 prosenttia pienempi kuin vuonna 2022. Vanhalta kaatopaikalta kerättiin kaatopaikkakaasua 5,63 milj. Nm³ (27,5 GWh). Loppusijoitusalueelta kerättiin kaatopaikkakaasua 7,23 milj. Nm³ (34,9 GWh). Yhteensä laskettu kaasunkeräysaste oli 92 prosenttia. Kaasupumppaamoiden keskeiset tiedot vuosina 2021–2023 on esitetty taulukoissa 37 ja 38.

Kerätyn kaatopaikkakaasun, biokaasulaitokselta pumpatun biokaasun ja hyödynnetyn kaasun (CH₄ 50 %) kumulatiiviset määrät vuosina 2022 ja 2023 on esitetty kuvassa 5 ja taulukossa 39.

Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea; 99,5 prosenttia. Kerätystä kaasusta 90,6 prosenttia (12,82 milj. Nm³) on hyödynnetty kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput on jouduttu polttamaan soihduissa. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste sekä kumulatiivisesti että kuukausittain vuosina 2022 ja 2023 on esitetty kuvassa 6 ja taulukossa 40.

Kaasuvoimala

Biokaasun pumppaus biokaasulaitokselta kaasuvoimalaan alkoi 9.1.2023 biokaasuvoimalaitoksella (CHP2) tapahtuneen tulipalon vuoksi, pumppaus jatkui aina heinäkuulle 2023. Vuonna 2023 kaasuvoimalassa hyödynnettiin kaatopaikkakaasua ja biokaasua yhteensä 12,96 milj. Nm³ (64 GWh) (kuva 7 ja taulukko 41), kaasun hyödyntämisasteen ollessa 89 prosenttia.  Kaasusta tuotettiin sähköä 27,4 GWh ja kaasuvoimalan tuottamaa aluelämpöä hyödynnettiin ekoteollisuuskeskuksen alueella eri kiinteistöjen lämmityksessä 8 114 MWh. Kaatopaikkakaasu ja biokaasu riittää pitämään käynnissä yhden kaasumoottorin ja ORC:n, loppujen moottoreiden ollessa varakoneina.

Kaasua hyödynnettiin kaasumoottoreilla 1–3. Yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista kaasumoottorien 1–3 osalta vuonna 2023 on esitetty taulukoissa 42–44. Yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista kaasuvoimalaan syötetyn kaasun osalta vuonna 2023 on esitetty taulukossa 45. Yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista ORC:n ja kaasuvoimalan lämmön tuotannon osalta vuonna 2023 on esitetty taulukossa 46.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Rikkivetypesuri oli poissa käytöstä helmikuusta marraskuuhun rikkoutuneen prosessinäytön vuoksi.

Kaasuvoimala oli poissa käytöstä 22.–26.5.2023 ja 2.–6.10.2023 aluelämpöjärjestelmän kehittämiseen liittyvän urakan vuoksi.

Kaasunkeräys oli kaatopaikoilta kokonaan poissa käytöstä Valmetin automaatiopäivityksen aikana 16.–17.8.2023.

Huolto- ja korjaustoimenpiteet

Kaatopaikkojen hitaasta painumisesta johtuen kaasunkeräysjärjestelmiä on korjattu aikaisempien vuosien tapaan, muun muassa kaasukaivojen imulinjojen kaltevuuksia on korjattu vedenpoiston mahdollistamiseksi.

Kaasuvoimalan siloksaanisuodatin-yksikön 2 suodatinsäiliön hitsisaumoja vahvistettiin kesällä 2023 säiliössä ilmenneen vuodon vuoksi.

Kaasumoottorille M3 tehtiin E70 -revisiohuolto loppuvuodesta 2022 ja moottori on vuoden 2023 aikana ollut käytössä vain noin 1 300 h. Huollon jälkeen moottorissa on ilmennyt eriasteisia vikoja ja moottori on ollut takuukorjausten piirissä suuremman osan vuotta. Huoltopalveluja tuottavan yhteistyökumppanin mukaan moottori saadaan tuotantokäyttöön maaliskuussa 2024.

Rakentaminen

Kaasuvoimalassa tehtiin vuoden aikana Ämmässuon aluelämpöjärjestelmän kehittämiseen liittyviä muutostöitä. Urakan viimeistely jatkuu vuonna 2024.

Kaatopaikan pintarakenteet urakan yhteydessä asennettiin uusia suojakupuja kaasukaivoille.

Loppusijoitusalueelle rakennetut uudet 11 kpl sisäisen vedenpinnan mittauskaivot toimivat myös kaasukaivoina.

Päästötarkkailu

Kaasuvoimalan tarkkailu toteutetaan 4.6.2015 päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

Ilma

Ympäristöluvassa (19.2.2015) on asetettu lupamääräys koskien savukaasun typenoksidipitoisuutta, joka saa olla enintään 190 mg/n-m³ muunnettuna 15 prosentin happipitoisuuteen. Savukaasun typenoksidipitoisuus ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuudet mitattiin ensimmäisen kerran syksyllä 2018 ja sen jälkeen mittaukset tehdään viiden vuoden välein sekä polttoainemuutosten yhteydessä. Kaasumoottoreiden 1 ja 2 NOx-pitoisuudet mitattiin lokakuun lopulla 2023, kaasumoottori 3 ei ollut ajokunnossa. Kumpikaan moottori ei saavuttanut lupamääräyksen mukaista raja-arvoa (190 mgNO₂/m³n, ref. 15 % O₂, kuiva), moottorin 1 NOx-päästön ollessa 256 mgNO₂/m³n (ref. 15 % O₂, kuiva) ja moottorin 2 NOx-päästön ollessa 347 mgNO₂/m³n (ref. 15 % O₂, kuiva). Moottorit säädettiin uudelleen marraskuussa niin, että raja-arvo alittuu mutta virallisia uusintamittauksia ei päästy tekemään loppuvuodesta vaan ne siirtyivät alkuvuoteen 2024 mittauksia suorittavan konsultin aikatauluista johtuen.

Lisäksi ympäristölupa edellyttää, että kaasumoottoreiden savukaasuista on edelleen mitattava jatkuvatoimisesti ja savupiippukohtaisesti hiilimonoksidipitoisuus. Taulukossa 47 on esitetty kaasumoottoreiden jatkuvatoimisen CO-mittauksen tulokset vuonna 2023.

Ekoteollisuuskeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu luvussa 15.2 ja liitteessä 5.

Vesi

Kaasuvoimalan jätevedet johdetaan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin, öljynerottimen pintahälytin testataan puolivuosittain.

Ekoteollisuuskeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailusta on kerrottu luvussa 15.3 ja liitteessä 8.

Melu

Kaasuvoimalan melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen melumittauksen kanssa (luku 15.6 ja liite 9).

Kemikaalit

Kaasuvoimalaan syötettävän kaatopaikkakaasun rikkivedynpoistoprosessissa käytettiin 20 % NaOH-liuosta 1 tonnia ja ravinneliuosta 2 kg, kaasuvoimalassa kaasumoottoreiden voiteluöljyä 3 040 kg, ORC:n lämmönsiirtoöljyä 8 660 kg ja jäähdytysnestettä 670 kg. Aluelämpöverkkoon syötettiin korroosionestokemikaalia 7 kg.

Kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden, kuten öljynkeräys- ja suojarakenteiden sekä laitteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Tarvittaessa ryhdytään viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Tarkastuksista ja korjaustoimenpiteistä pidetään kirjaa.

Toiminnassa syntyvät jätteet

Vuonna 2023 kaasun keräyksessä ja kaasuvoimalassa syntyi jätteitä seuraavasti; ORC:n lämmönsiirtöljyä 8 660 kg, käytettyjä kaasunsuodattimia 20 kg, kaasumoottorin huohottimen suodattimia 50 kg. Käytetty lämmönsiirtoöljy toimitettiin Lassila & Tikanoja Oyj:n toimesta jatkokäsittelyyn. Käytetyt kaasusuodattimet toimitettiin jätteen polttoon.

Yleistä toiminnasta

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella muodostuu runsaasti viemäriin johdettavia kuormitteisia jätevesiä sekä maastoon johdettavia puhtaita hulevesiä. Jätevesi koostuu jätetäytöistä suotautuvasta suotovedestä, kompostointilaitoksen kenttä- ja prosessivesistä, alueen toimistotilojen saniteettivesistä sekä jätteen käsittely- ja varastointikenttien hulevesistä. Jätevedet kulkeutuvat pumppaamoiden ja tasausaltaiden kautta Blominmäen jätevedenpuhdistamolle. Puhtaat hulevedet päätyvät maastoon veden jatkuvatoimisen laaduntarkkailun jälkeen, tai vaihtoehtoisesti hyödynnettäväksi alueen toiminnoissa teknisenä vetenä.

Maastoon johdettavat vedet

Ekoteollisuuskeskuksen alueen puhtaita hulevesiä käytetään laitosten prosesseihin, kasteluun, pesuun, pölynsidontaan ja tarvittaessa tulipalojen sammutukseen. Hulevesillä tarkoitetaan kaatopaikkojen viimeisteltyjen osien sekä kenttä- ja ajoalueiden puhtaita hulevesiä. Puhtaat vedet pidetään omien keräysjärjestelmien avulla erillään kuormitteisista jätevesistä. Puhtaat hulevedet johdetaan veden jatkuvatoimisen laaduntarkkailun jälkeen maastoon. Jos maastoon johdettavissa vesissä havaitaan kuormitusta, ohjataan ne jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn.

Ekoteollisuuskeskuksen pintavesipisteiden tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 15.3.1. 

Ämmässuon laajennusalueen hule- ja jätevesien tasausaltaiden läheisyyteen on toteutettu biosuodatukseen perustuva hulevesien käsittelyjärjestelmä. Biosuodatuksella pyritään käsittelemään hulevesiä luonnonmukaisin menetelmin eli pidättämällä ja kasvien ravinnekierron avulla. Järjestelmä, joka otettiin käyttöön loppukesällä 2021, on HSY:n omaehtoinen lisätoimenpide Ämmässuon vesipäästöjen hallinnan tehostamiseksi. Suodatusjärjestelmän avulla tutkitaan myös biohiilten kykyä tehostaa hulevesien suodatusta. Suodatusrakenteeseen tehtiin korjauksia vuonna 2023 parantamaan veden jakautumista alueella ja alueen ympärille rakennettiin aita suojaamaan kasvustoa peuroilta. Biosuodatusalueen toimintaa seurataan erillisen seurantaohjelman mukaisesti syksyyn 2024 saakka.

Jätevedet

Ekoteollisuuskeskuksen kuormitteiset vedet on johdettu alueen käyttöönotosta lähtien yleiseen viemäriverkkoon. Käsiteltäviä jätevesiä muodostuu alueelta muun muassa kaatopaikoilta, biojätteiden käsittelystä, hyötykäyttökentiltä ja toimistotiloista. Vedet kerätään ojituksilla, viemäreillä ja pumppaamoilla tasausaltaisiin.

HSY jätehuollolla on teollisuusjätevesisopimus (18.3.2019) ekoteollisuuskeskuksen jätevesien johtamisesta HSY:n yleiseen viemäriverkkoon. Sopimuksessa on asetettu raja-arvot sekä jäteveden tarkkailua koskevat kriteerit viemäriin johdettavalle vedelle. Ekoteollisuuskeskuksesta Blominmäen jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden määrää ja laatua koskevat tulokset on esitetty tämän raportin luvussa 15.3.4.

Käyttötarkkailu

Ekoteollisuuskeskuksen alueen kenttien, ojien, altaiden, kaivojen ja pumppujen tilannetta ja kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Rakenteiden ja laitteiden kuntoa tarkkaillaan määräaikaishuoltojen, vuositarkastusten sekä turvallisuuskävelyjen yhteydessä ja maastoon johdettavia vesiä tarkkaillaan jatkuvatoimisten sähkönjohtavuutta mittaavien laitteiden avulla. Jatkuvatoimisten mittausten toiminta varmistetaan vertailumittauksilla kahden viikon välein.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Huoltotunnelissa havaittiin vuoden aikana seitsemän tukosta suotosalaojaputkissa. Nämä tukokset avattiin marraskuun aikana.

Huolto- ja korjaustoimenpiteet

Ekoteollisuuskeskuksen alueen vesienhallintaan liittyvät huolto- ja korjaustoimet kirjataan huolto-ohjelmaan.  Vuonna 2023 pestiin ja tarkastettiin lähes kaikki alueen jäte- ja hulevesialtaat. Vuosittain pestään jätevesien tasausaltaat niihin laskeutuvan ja kertyvän kiintoaineksen takia. Puhtaiden hulevesien tasausaltaat pestään vähintään kahden vuoden välein tai tarpeen mukaan. Pesuissa altaista poistetaan kiintoaines ja altaan kunto tarkastetaan silmämääräisesti.

Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysaltaan alueen sisäpuolisten vesipitoisten jätekuormien kuivatusallas tyhjennettiin, pestiin ja tarkastettiin kesällä.

Kesän aikana tehtiin vuosihuollot vesienhallinnan kaikille pumpuille sekä korjattiin vuosihuolloissa havaitut viat ja puutteet. Pumput SVP7-PU01, SVP12-PU01, SVP11-PU04 ja HVP2-PU21 korjattiin perusteellisesti ilmenneiden vikojen takia.

Vesiasemalla uusittiin kaikkien pumppujen imupuolen kumiluistiventtiilit.

Rakentaminen

Vesienhallintaan valmistui keväällä 2023 uusi tasausallas TAL12 (9 000 m³) tasausaltaiden TAL1 ja TAL11 läheisyyteen. Syksyllä 2023 rakennettiin uusi koneiden ja lavojen pesupaikka, joka on liitetty hiekan ja öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin.

Kemikaalit

Blominmäen jätevedenpuhdistamolle johdettavaan jäteveteen syötetään kemikaalia, jonka tarkoituksena on estää rikkivedyn muodostuminen viemärilinjastossa. Syötettävä kemikaali on kalsiumnitraattipohjainen Nutriox-tuote. Kemikaalin vaikutusta rikkivedyn muodostumiseen seurataan mittauksin Ämmässuolta lähtevän painelinjan purkupäässä Hansakalliossa sekä Kauklahden jätevedenpumppaamolla. Vuonna 2023 rikkivetypitoisuudet eivät olleet merkittävästi koholla.

Vuonna 2023 kemikaalia kului 158 020 kg, joka on noin 133 m³.

Kemikaalit

Ekoteollisuuskeskuksessa vuonna 2023 käytetyt merkittävimmät kemikaalit ilmoitetaan YLVA-järjestelmään ekoteollisuuskeskuksen vuosiraportoinnin 2023 yhteydessä.

Biojätteen käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty luvussa 5.12, tuhkan käsittelyn merkittävimmät kemikaalit luvussa 8.3.5, kaasuvoimalan merkittävimmät kemikaalit luvussa 11.8 ja ekoteollisuuskeskuksen alueen vesienhallinnan merkittävimmät kemikaalit luvussa 12.8.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskus sai TUKES:lta luvan vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin toiminnan laajuuden muutoksesta 3.4.2023 eli ekoteollisuuskeskuksesta tuli lupalaitos kemikaalien osalta.

Alueella on käytössä vaarallisen jätteen kontti pois toimitettavia vaarallisia jätteitä varten.

Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus

Kaikki ekoteollisuuskeskuksen polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä. Säiliöille tehdään lainsäädännön vaatimat tarkastukset.

Ämmässuon Sortti-aseman polttoaineen varastoinnista ja työkoneiden tankkauksesta on kerrottu luvussa 9.8 ja Ekomo-toimijoiden polttoaineen varastoinnista ja työkoneiden tankkauksesta luvussa 14.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen polttoainesäiliöt tarkastetaan HSY toimesta vuosittain vuoden vaihteessa. Vuoden 2023 polttoainesäiliöiden tarkastusraportti on liitteenä 18.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa öljyntorjuntatarvikkeet on keskitetty yhteen paikkaa, jossa konttiin on kerätty myös paloletkuja ja tarvittavia liittimiä. Tarvikkeet ovat kaikkien ekoteollisuuskeskuksen alueella toimivien työntekijöiden ja palveluntarjoajien käytettävissä öljyvahingon tai tulipalon sattuessa. Kontti on sijoitettu vastaanottokentän viereen. Imeytysainetta ja astioita käytetyille imeytysaineille on vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle myös vaaka-asemalla, vaarallisen jätteen loppusijoitusalueella, huolto- ja korjaustiloissa, komposti- ja multakentällä.

Yleistä toiminnasta

Vuonna 2023 Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa oli 11 Ekomo-yhteistyökumppania, joiden toimintaa on esitetty taulukossa 48 ja kuvassa 8.

Taulukossa 48 mainittujen Ekomo-yhteistyökumppanuuksien lisäksi HSY on tarjonnut vuonna 2023 Verdis Oy:lle (ent. Urbaser Oy) lasin vastaanottoa, välivarastointia ja kuljetusta koskevaan Ekomo-terminaalipalvelua.

HSY suorittaa turvallisuuskävelyjä kaikkien Ämmässuon Ekomo-yhteistyökumppaneiden vuokraamilla alueilla. Turvakävelyllä keskitytään siisteyden, turvallisuuden ja polttoaineiden sekä kemikaalien varastointiin.

Ekomo-yritykset ovat toimineet toistaiseksi HSY:n ympäristölupien alla lukuun ottamatta L&T Ympäristöpalvelut Oy:n siirtokuormausasemaa, Stena Recycling Oy:n metalli- ja SE-romun sekä vaarallisten jätteiden välivarastointi- ja käsittelytoimintaa, Remeo Refining Oy:n välivarastointi- ja käsittelytoimintaa sekä ekoteollisuuskeskuksen viereisellä kiinteistöllä (49-408-1-413) sijaitsevaa Asfalttikallio Oy:n asfalttiasemaa.

Vuonna 2023 HSY:n ympäristöluvalla toimineiden yritysten tiedot on esitetty luvuissa 14.2.1–14.2.8. HSY:n ympäristöluvalla toimineiden yritysten toiminnassaan käyttämät kemikaalit ja toiminnassa syntyneet jätteet on raportoitu YLVAan.

HSY:n ympristöluvilla toimivat Ekomo-yritykset

Elker Oy

Elker Oy on aloittanut Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa Ekomo-yhteistyökumppanina 1.4.2023. Elker Oy suorittaa PIMA-hallissa eri jätelaitosten toimipisteiltä kerättyjen SER-jätteiden esilajittelua. Toiminnassa materiaaleja ei pureta eikä niistä poisteta osia.

Vuonna 2023 SER-jätteitä vastaanotettiin ja lajiteltiin alueella yhteensä noin 40 tonnia. Lajittelutoimintaa on suoritettu alueella taulukossa 49 esitetyn mukaisesti.

Vuoden lopussa sopimusalueella ei ollut varastoituja jätteitä, vaan kaikki jätteet on kuljetettu pois alueelta.

Toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2023 aikana.

Eltel Netwoks

Eltel Networks Oy aloitti 1.8.2023 Caruna Espoo Oy:n voimalinjatyömaan rakennusmateriaalien ja -tarvikkeiden, kuten pylväiden ja johdinkelojen välivarastoinnin Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella.

Toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2023 aikana.

FCG Finnish Consultin Group Oy / Suomen Kiertovoima ry (KIVO)

FCG Finnish Consulting Group Oy on suorittanut toukokuussa 2023 Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen PIMA-hallissa pilot-vaiheen muovipakkausjätteen lajittelututkimuksen (taulukko 50). Lajittelututkimus suoritettiin osana Suomen Kiertovoima ry KIVO:n tilaamaa muovipakkausjätteen koostumustutkimusmenetelmän kehitystyötä, jossa kehitettiin menetelmää kuluttajilta kerättävän muovipakkausjätteen koostumuksen luotettavaan selvittämiseen. Lajittelututkimuksen jälkeen jätejakeet on palautettu takaisin normaaliin jätehuoltoketjuun.

Toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2023 aikana.

Fortum Waste Solutions Oy / GRK Suomi Oy

GRK Suomi Oy on aloittanut 25.5.2022 Vantaan Energia Oy:n omalla vastuulla olevan jätteenpolttolinjan pohjakuonan välivarastoinnin Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella. Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminta on ostanut vuonna 2023 GRK Suomi Oy:n kuonankäsittelyliiketoiminnan. Liiketoimintakaupan myötä kuonankäsittelyä koskeva Ekomo-sopimus on siirtynyt 1.8.2023 kaikkine oikeuksineen ja velvollisuuksineen GRK Suomi Oy:ltä Fortum Waste Solutions Oy:lle.

Vuonna 2023 GRK Suomi Oy:n vastaanottaman Vantaan Energia Oy:n omalla vastuulla olevan jätteenpolttolinjan (VE2) kuonan määrä oli 19 028 tonnia toiminta-aikana 1.1.–31.7.2023.

Kuonaa käsiteltiin GRK Suomi Oy:n toimesta jaksoittain, vuorotellen HSY:n vastuulla olevan kuonan kanssa. GRK Suomi Oy:n vastuulla olevaa kuonaa käsiteltiin 15.5.–2.6.2023 yhteensä 6 626 tonnia.

Vuonna 2023 Fortum Waste Solutions Oy:n vastaanottaman Vantaan Energia Oy:n omalla vastuulla olevan jätteenpolttolinjan (VE2) kuonan määrä oli 17 804 tonnia toiminta-aikana 1.8.–31.12.2023.

Kuonaa käsiteltiin Fortum Waste Solutions Oy:n toimesta jaksoittain, vuorotellen HSY:n vastuulla olevan kuonan kanssa. Fortum Waste Solutions Oy:n vastuulla olevaa kuonaa käsiteltiin 1.8.–31.12.2023 yhteensä 18 446 tonnia ja kaikki syntyneet jakeet olivat vuoden vaihteessa varastossa ekoteollisuuskeskuksessa. Vuoden 2023 lopussa varastossa on lisäksi ollut 23 741 tonnia käsittelemätöntä kuonaa.

Vuonna 2023 kuonaa vastaanotettiin sopimusalueelle yhteensä 36 832 tonnia ja kuonaa käsiteltiin sopimusalueella yhteensä 25 072 tonnia GRK Suomi Oy:n ja Fortum Waste Solutions Oy:n toimesta. Kuonan laatua ja ominaisuuksia koskeva raportti toimitetaan viranomaiselle myöhemmin.

Lotus Demolition Oy

Lotus Demolition Oy käsittelee Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella omista purkukohteistaan tuotua betonijätettä. Betonijätteestä jalostetaan murskaamalla betonimursketta, jota hyödynnetään maanrakennuskohteissa. Purkubetonista erotellaan murskauksen aikana metallit ja mahdolliset epäpuhtaudet.

Lotus Demolition Oy varmistaa uusiokiviainestuotteensa laadun standardin SFS-EN 13242+A1 (2008) ja valtioneuvoston asetuksen 843/2017 nk. MARA-asetuksen mukaisesti.

Lotus Demolition Oy vastaanotti 12 484 tonnia betonijätettä vuoden 2023 aikana. Vuonna 2023 Lotuksen sopimusalueella ei ole suoritettu murskausta. Lotus Demolition Oy:n betonijätteen käsittelyn tuotantotiedot on esitetty liitteessä 19.

Vanhan sopimusalueen puolelle jääneet betonimurskeen varastokasat on siirretty nykyisen sopimusalueen rajojen sisäpuolelle vuonna 2023.

Toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2023 aikana.

Neova Oy

Neova Oy välivarastoi 1.1.–31.12.2023 Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella hevosenlantaa, joka materiaali hyödynnetään alueen ulkopuolella. Yrityksen nimenmuutoksen johdosta yrityksen nimi on päivittynyt G&C Materials Oy:stä Neova Oy:ksi. Nimenvaihdoksella ei ollut vaikutusta yrityksen toimintaan alueella.

Vuoden 2023 aikana vastaanotetun hevosenlannan määrä oli 1 658 tonnia, vuoden lopussa varastossa olevan hevosenlannan määrä oli 350 tonnia. Neova Oy suoritti toukokuussa 2023 kenttäalueensa välityhjennyksen. Vuoden aikana alueelta poiskuljetetun hevosenlannan määrä oli 2 352 tonnia.

Toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2023 aikana.

Perheyhtiö R. Ajalin Oy

Perheyhtiö R. Ajalin Oy suorittaa Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa kasvualustojen valmistusta kaupalliseen toimintaansa, ja on toimijana HSY:n kompostien hyötykäytölle ja seulonnalle. Lisäksi yritys vastaanottaa hevosenlantaa, jonka yritys hyödyntää kasvualustatuotannossaan. Vuonna 2023 vastaanotettu hevosenlannanmäärä oli 1 577 tonnia. Alueella valmistettavissa kasvualustoissa hyödynnettiin 225 tonnia HSY:n komposteja. Vuoden 2023 aikana vastaanotetun hevosenlannan ja kompostin (alueen sisäiset) määrä oli yhteensä 1 802 tonnia.

Vuoden 2023 aikana alueelta pois kuljettiin komposteja 6 975 tonnia ja kasvualustoja 20 989 tonnia.

Toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2023 aikana.

Purkupiha Oy

Purkupiha Oy vastaanottaa ja käsittelee betonijätettä sekä siitä eroteltua metallia Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella. Purkupiha Oy vastaanottaa ja käsittelee pääasiassa vain omien purkukohteidensa betonijätettä. Betonijätteestä jalostetaan murskaamalla betonimursketta.

Purkupiha Oy vastaanotti 24 421 tonnia betonijätettä vuoden 2023 aikana. Vuonna 2023 Purkupiha Oy:n sopimusalueella ei ole suoritettu murskausta. Purkupiha Oy:n betonijätteen käsittelyn tuotantotiedot on esitetty liitteessä 19.

Toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2023 aikana.

Ympäristötarkkailu

Ekomo-toimintojen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin ekoteollisuuskeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla. Ekoteollisuuskeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu luvussa 15.2 ja liitteessä 5.

Ekomo-toiminnasta muodostuvia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ekoteollisuuskeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailusta on kerrottu luvussa 15.3 ja liitteessä 8.

Ekomo-toiminnan aiheuttamaa melua seurataan yhdessä Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen melumittauksen kanssa (luku 15.6 ja liite 9).

Yleistä toiminnasta

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toiminnasta syntyy ympäristövaikutuksia muun muassa jätteen käsittelystä, liikenteestä, rakentamisesta, kiviaineksen murskauksesta ja kaatopaikkaprosesseista. Ympäristövaikutuksia seurataan ympäristölupamääräysten, tarkkailuohjelmien sekä muiden viranomaispäätösten mukaisesti (lue lisää Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen ympäristöluvista ja viranomaispäätöksistä luvusta 3). Lisäksi suoritetaan omaa tarkkailua, jonka avulla ohjataan ekoteollisuuskeskuksen toimintaa ja valvotaan toiminnan laatua. Ympäristövaikutusten hallintaan kuuluvat tärkeänä osana myös rakenteiden ja laitteiden kunnon tarkkailu sekä niiden huoltaminen. Ekoteollisuuskeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti.

Ilma

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen ja lähiympäristön ilmanlaatua tarkkaillaan ilmanlaadun mittausasemilla (kuva 9). Sääasemalla mitataan sääparametreja kuten tuulen nopeutta ja suuntaa, lämpötilaa sekä sadantaa. Ilmanlaadun mittausasema 1 siirrettiin vuoden 2023 alussa uuteen sijaintiin sääaseman yhteydestä. Ilmanlaadun mittausasemalla 1 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS1) pitoisuuksia ja Ilmanlaadun mittausasemalla 2 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS2), hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksia. Pitoisuuden laimeneminen ja leviäminen alueen ympäristöön riippuu muun muassa tuulen suunnasta ja nopeudesta.

Ämmässuon ilmanlaatua ja säätä koskevat mittaustulokset esitetään tunnin välein päivittyvinä HSY:n verkkosivuilla osoitteessa .

Ämmässuon ilmanlaadun vuosiraportti 2023 on liitteenä 5.

Kasvihuonekaasujen ja hajujen purkautumista ilmakehään ja ympäristöön pyritään estämään ja näiden kaasujen pitoisuuksia mitataan säännöllisesti. Kaatopaikoilta kerätyn kaasun määrää ja koostumusta (CO₂, CH₄, O₂ ja lämpötila) mitataan jatkuvatoimisesti. Ekoteollisuuskeskuksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan lisäksi jätetäyttöjen pinnasta tehtävien säännöllisten mikrometeorologisten mittausten sekä metaanipitoisuuskartoitusten avulla (katso tämän raportin luku 15.2.4).

Biojätteen käsittelyn ilmapäästöjen tarkkailusta on kerrottu luvussa 5.10.1, pilaantuneiden maiden ilmapäästöjen tarkkailusta luvussa 6.4.1, tuhkien käsittelyn ilmapäästöjen tarkkailusta luvussa 8.3.4.1, kivenmurskauksen ja louhinnan ilmapäästöjen tarkkailusta luvussa 10.5.1 ja kaasuvoimalan ilmapäästöjen tarkkailusta luvussa 11.7.1.

Sää

Ämmässuolla vuonna 2023 tammi-, helmi-, kesä, elo- ja syyskuu olivat tarkkailujakson 2012–2022 keskiarvoa lämpimämpiä, kun taas joulukuu oli paljon tavanomaista kylmempi (kuva 10 ja taulukko 51). Vuonna 2023 tammi- ja maaliskuu olivat hyvin runsasluminen ja elo- sekä lokakuu olivat runsassateisia (kuva 11 ja taulukko 52). Helmi-, huhti-, ja kesäkuussa satoi tarkkailujakson 2012–2022 keskiarvoa keskimääräistä vähemmän. Vuonna 2023 vuoden sadesumma oli 895 mm. Vuoden 2023 sääoloista voi lukea tarkemmin tämän raportin liitteistä 5, 21 ja 22.

Hiukkaset

Hengitettävien hiukkasten (PM10) mittaukset aloitettiin ekoteollisuuskeskuksen alueella vuonna 2002. Vuoden 2005 alussa PM10-mittaus siirrettiin laajennusalueen louhinta- ja murskaustöiden ajaksi Laitamaan asuinalueen tuntumaan. Vuoden 2007 alussa mittaukset siirrettiin takaisin ekoteollisuuskeskuksen mittausasemalle ja samalla aloitettiin pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5) mittaaminen. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten mittaus siirrettiin vuonna 2011 ilmanlaadun mittausasemalta 1 mittausasemalle 2. Ekoteollisuuskeskuksen alueella mitatuista hiukkasista voi lukea tarkemmin liitteestä 5.

Vuonna 2023 hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksien vuosikeskiarvo oli ilmanlaadun mittausasemalla 9 µg/m³, joka oli selvästi vuosiraja-arvon (40 µg/m³) alapuolella.

Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausipitoisuudelle on annettu kansallinen ohjearvo 70 µg/m³, johon verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. Korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus (34 µg/m³) mitattiin kesä- ja heinäkuussa, eikä PM10-pitoisuus täten ylittänyt ohjearvoa vuoden 2023 aikana. PM10-pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylitti yhtenä vuorokautena (67 µg/m³) raja-arvon (50 µg/m³) vuonna 2023. Raja-arvotason ylitys tapahtui heinäkuussa. Mikäli numeroarvon ylityksiä on enemmän kuin 35 kappaletta vuodessa, tulkitaan raja-arvo ylittyneeksi. PM10-pitoisuuden korkein kuukausipitoisuus (14,8 µg/m³) mitattiin toukokuussa.

Vuonna 2023 pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5) vuosikeskiarvo (4,1 µg/m³) oli selvästi vuosiraja-arvon (25 µg/m³) alapuolella. Korkein PM2,5-pitoisuuden kuukausipitoisuus (5,1 µg/m³) mitattiin toukokuussa.

Hengitettävien hiukkasten (PM10) sekä pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuonna 2023 on esitetty taulukossa 53. Hengitettävien hiukkasten (PM10) sekä pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksien vuosikeskiarvot vuonna 2013–2023 on esitetty kuvassa 13 ja taulukossa 54.

Hajut

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa hajujen pääasiallisiksi lähteiksi on tunnistettu biojätteen ja mädätetyn jätevesilietteen käsittely. Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen otetaan vastaan ja paalataan sekajätettä Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan huoltojen aikana. Huoltoseisokkien aikana muodostuneen jätepaalivaraston purku aiheuttaa hajuja. Paaleja ajetaan Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksesta jätevoimalaan aina, kun jätevoimalan polttokapasiteetti sallii vastaanoton. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon sekä kaatopaikkojen pintarakenteiden valmistumisen myötä kaatopaikkojen merkitys hajulähteenä on vähentynyt ja muiden hajulähteiden merkitys kasvanut.

Jätevoimalan huoltoseisokeista ja kompostiaumojen käännöstä aiheutuu väliaikaisesti hajupäästöä, josta HSY ilmoittaa aina etukäteen. HSY ilmoittaa tiedossa olevista hajuja mahdollisesta aiheuttavista toiminnoista verkkosivuillaan osoitteissa ja sekä Hopealuoti-ryhmätekstiviestipalvelun kautta. Jäteveteen syötettävästä kemikaalista, joka vähentää hajupäästöjä viemärissä, on kerrottu tämän raportin luvussa 12.8.

Loppusijoitusalueelta sekä biojätteen ja jätevesilietteen käsittelystä vapautuu mitattujen rikkiyhdisteiden lisäksi myös muita haisevia kaasuja, joten hajupäästöä voi esiintyä, vaikka haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet ovat pieniä. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa on mitattu haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia vuodesta 2002 lähtien. Vuonna 2011 otettiin käyttöön toinen ilmanlaadun mittausasema, jossa seurataan myös TRS-pitoisuuksia. TRS-mittaus ilmanlaadun mittausasemalla 1 muuttui uuteen sijaintiin vuoden 2023 alusta kun mittausaseman sijaintia muutettiin. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella mitatuista haisevista rikkiyhdisteistä voi lukea tarkemmin liitteestä 5.

TRS-pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuonna 2023 ilmanlaadun mittausasemilla 1 (TRS 1) ja 2 (TRS 2) on esitetty taulukossa 53. TRS-pitoisuuksien vuosikeskiarvot vuosilta 2013–2023 ilmanlaadun mittausasemilla 1 (TRS 1) ja 2 (TRS 2) on esitetty kuvassa 14 ja taulukossa 54.

Vuonna 2023 TRS-pitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat 0,2 µg/m³ ilmanlaadun mittausasemalla 1 ja 0,1 µg/m³ mittausasemalla 2. TRS-pitoisuuksille ei ole asetettu raja-arvoja. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausipitoisuudelle on annettu ohjearvo 10 µg/m³, johon verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. On huomioitava, että ekoteollisuuskeskuksen alueella mitattuja TRS-pitoisuuksia ei voi suoraan verrata ohjearvoihin, koska kyseessä on teollisuusalue ja ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot on annettu yhdyskuntailmalle. Vuonna 2023 ilmanlaadun mittausasemalla 1 korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus (0,7 µg/m³) mitattiin marras- ja joulukuussa ja ilmanlaadun mittausasemalla 2 korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus (0,6 µg/m³) mitattiin joulukuussa. Korkein kuukausikeskiarvopitoisuus (0,22 µg/m³) mitattiin ilmanlaadun mittausasemalla 1 joulukuussa.

Hajupäästöjen arvioimiseksi on lisäksi laskettu hajutuntien lukumäärä. Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jonka aikana TRS-pitoisuuden keskiarvo ylittää 3 µg/m³. Hajutuntien lukumäärälle ei ole ohje- tai raja-arvoa. Vuonna 2023 hajutunteja mitattiin yksi kappale ilmanlaadun mittausasemalla 1.

HSY:n toimintajärjestelmään kirjattiin vuoden 2023 aikana yhteensä 25 ekoteollisuuskeskuksen ympäristöä koskevaa hajupalautetta (taulukko 55). HSY:n asiakaspalaute- ja toimintajärjestelmään kirjattujen Ämmässuon ekoteollisuuskeskusta koskevien hajupalautteiden lukumäärä kuukausittain vuosina 2019–2023 on esitetty kuvassa 14 ja taulukossa 55.