Yhdyskuntajätteiden seudullinen arviointi

Yhdyskuntajätteiden määrän ja kierrätysasteen seudullisen arvioinnin painoarvo kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Tarkentunut seudullinen tiedontuotanto luo mahdollisuuksia vastata EU:sta tulevien tiukentuvien kierrätysastetavoitteiden seutukohtaiseen tarkasteluun ja tavoitteiden asetteluun. Samalla seudullisessa yhdyskuntajätelaskennassa on merkittäviä haasteita, joihin tämä selvitys tarjosi hyvän katsauksen. Nykyisellään kunnallisten jätelaitosten tiedot rajautuvat yleisesti heidän kauttaan kulkeviin jätemääriin, eikä jätelaitoksilla siten ole arvioita esimerkiksi valtaosasta palveluiden jätteitä. Samoin puuttuvat tiedot tuottajavastuunalaisista kotitalouksien yhdyskuntajätteistä muulta kuin täydentävän keräyksen osalta. Pääkaupunkiseudulla on vakiintuneet käytännöt seudullisten tuottajavastuujätetietojen saamiseksi, mutta monella muulla seudulla tällaista käytäntöä ei ole.

Yhdyskuntajätteen seudullisen tilastoinnin edistämiseksi olisi tarpeen harkita puolueettoman tahon käyttöä. Osoittamalla virkavastuulla taho, jolle yhdyskuntajätteiden tilastointi olisi määritelty lailla tai asetuksella, olisi mahdollista laajentaa tilastoinnin tietopohjaa entistä velvoittavammaksi. Vastuutahon pääsy kaikkeen tietoon helpottaisi jätetietojen kokoamista seudullisten kierrätysasteiden laskentaa varten. Virallisen tahon lisäksi alueellisten jätemäärien selvittämistä varten jätemäärien ilmoittamiseen tulisi olla nykyistä voimakkaampia kannustimia tai velvoitteita.

Tässä työssä päädyttiin laskentamalliin, jossa jätelaitokset laskevat kotitalouksilta vastaanottamiensa jätteiden määrät, ja niihin lisätään arviot muista kotitalousjätteistä. Tämä menetelmä valittiin, koska sen arvioitiin olevan ainoa mahdollinen nykytiedoilla ja -resursseilla toteutettavissa oleva tapa. Laskentamallissa yhdyskuntajätteisiin lisätään arvio yksityisten ja julkisten palvelujen jätteistä HSY:n tuottaman Petra-jätevertailujärjestelmän avulla. Huomioitavaa on, että Petrajärjestelmän tiedot pohjautuvat pääkaupunkiseudulta saatuihin tietoihin, mutta yhdistämällä keskimääräinen toimialakohtainen jätemäärätieto (kg/htv) seudullisiin eri toimialojen henkilötyövuosia koskeviin tilastotietoihin saadaan aikaan arvio syntyvistä jätemääristä yksityisissä ja julkisissa palveluissa myös muilla seuduilla. Päivitys 3.2.2023: Petra-järjestelmää sellaisenaan ei ole enää käytössä pääkaupunkiseudullakaan, mutta tietoja kerätään edelleen samankaltaisella arviointimenetelmällä.

‍Suuret kaupunkiseudut ovat tyypillisesti kierrätysasteen osalta koko maan keskiarvoa edellä, sillä suurilla kaupunkiseuduilla on yleisesti ottaen paremmat mahdollisuudet järjestää jätejakeiden erilliskeräys ja niiden tehokas ohjaaminen kierrätykseen. Laskentamenetelmän pilotoinnissa saatujen tulosten mukaan pääkaupunkiseudulla yhdyskuntajätteiden kierrätysaste on noin 48 %, Turun seudulla 44 % ja Oulun seudulla korkeampi kuin 38 %. Huomioitavaa on, että tulokset eivät ole keskenään täydellisen vertailukelpoisia, mutta antavat tällä hetkellä parhaimman mahdollisen pohjan alueelliseen yhdyskuntajätteen arvioitiin. Erityisesti Oulun seudun kierrätysasteen arvioinnissa oli haasteita, sillä siihen ei saatu riittäviä lähtötietoja kaikkien erilliskerättävien jätejakeiden osalta. Näin ollen on todennäköistä, että Oulun seudun kierrätysaste on jonkin verran tässä selvityksessä laskettua korkeampi.

On tärkeää, että kehittämistyötä jatketaan tulevaisuudessa yhdyskuntajätteen määrän ja kierrätysasteen arvioinnin osalta. Tämän hankkeen puitteissa kehitystyötä ei tehdä, mutta esimerkiksi HSY:ssä laskentaa kehitetään edelleen, kunhan EU:n uudet yhdyskuntajätteen laskentasäännöt selviävät. Kierrätysastelaskennan kehittäminen ja eritoten tietopohjan vahvistaminen mahdollistaa kierrätyksen lisäämistä ja kierrätyspotentiaalien tunnistamista. Jätetietojen tuottaminen on merkityksellistä myös ympäristöraportoinnin kannalta. Seutujen välisen vertailun mahdollistamiseksi jätelaitokset voivat kehittää laskentaa pyrkien jätelajien erotteluun, yhdyskuntajätteen erotteluun muusta jätteestä sekä kotitalouksien jätteiden erotteluun yhdyskuntajätteestä.

Laskentamallin pilotointi pääkaupunkiseudulla, Turun seudulla ja Oulun seudulla osoitti, että yhdyskuntajätteen määrien ja kierrätysasteen arviointi on työlästä ja edellyttää asiantuntija-arvioiden käyttöä. Etenkin Turun ja Oulun seudulla ongelmia tuottaa usean kunnan alueella kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus, jolloin kunnalla ei ole tietoja jätekuljettajien kuljettamista jätemääristä eikä jätteiden jakautumisesta kotitalouksien sekä yksityisten ja julkisten palveluiden kesken. Yhdyskuntajätteen kokonaismäärän selvittäminen edellyttää useita asiantuntija- arvioita muun muassa yhdyskuntajätteen kotitalouksien osuudesta. Tehdyt arviot heikentävät saatujen tulosten tarkkuutta ja luotettavuutta. Laskentamallin pilotoinnissa saadut tulokset ovat kuitenkin yksi askel lähemmäs jätetietojen seudullista vertailtavuutta ja kansainvälisten vaatimusten edellyttämää tietotasoa.