Yhdyskuntajätteiden seudullinen arviointi

Suomessa ei ole tähän asti ollut yhteneväisiä käytäntöjä yhdyskuntajätteen määrän tai kierrätysasteen seudulliseen laskentaan tai tilastointiin. Monilla alueilla jätemäärien tilastointi keskittyy lähinnä alueellisen jätelaitoksen vastaanottamien jätemäärien tilastointiin, jolloin tilastot ovat vain osa yhdyskuntajätteiden kokonaismäärästä. Poikkeuksena on ollut pääkaupunkiseutu, missä HSY on jo vuosien ajan tilastoinut toimialueensa yhdyskuntajätevirtoja vastaanottajasta riippumatta. Tässä luvussa kuvataan seudullisen yhdyskuntajätetilastoinnin käytäntöjä erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla.

Kunnallisten jätelaitosten lisäksi seudullista jätevirtojen tilastointia tekevät osaltaan esimerkiksi tuottajayhteisöt. Kuitu-, lasi-, metalli-, ja muovipakkauksia keräävä Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy pitää kirjaa kuntakohtaisten RINKI-ekopisteiden keräysmääristä. Suomen palautuspakkaus Oy (Palpa) ylläpitää tilastoa pantillisten muovi-, lasi- ja alumiinipakkausten määristä. Keräyspaperin osalta Paperinkeräys Oy tilastoi keräämänsä paperin kuuteen alueeseen jaettuna niin, että esimerkiksi Etelä-Suomen alueessa mukana ovat HSY:n, Kiertokapulan, Päijät-Hämeen Jätehuollon ja Kymenlaakson Jätteen toimialueelta kerätyt paperit. Sen sijaan esimerkiksi paperin kierrätyksestä vastaavalta Suomen Keräystuote Oy:lta ei ole saatavissa tietoja alueellisella tasolla. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromua (SER) koskevia tilastoja ylläpitää Pirkanmaan ELY-keskus.

Alan toimijoille järjestettiin hankkeen puitteissa työpaja, jossa käytiin läpi yhdyskuntajätejätetilastoinnin nykyisiä ja tulevia tarpeita, tiedonsaannin haasteita sekä laskennan käytännön toteutusta. Työpajassa asiantuntijat tunnistivat haasteiden liittyvän muun muassa seudullisten tietojen luottamuksellisuuteen ja laatuun, keräysvastuisiin sekä materiaalien liikkuvuuteen yli seutu- ja kuntarajojen.

Ongelmalliseksi monen seudun tiedonkeruussa on koettu yksityisellä puolella tuotetut ja vastaanotetut jätteet, sillä näiden jätetietojen saatavuutta rajoittaa yrityssalaisuus. Seudullisen tiedon kokoamisessa haasteena on tietojen luottamuksellisuuden säilyttäminen samalla, kun jätetietojen alueellista tarkkuutta parannetaan. Monilla seuduilla voisi olla hyväksi nimetä virkavastuulla puolueeton taho, jolle yhdyskuntajätteiden tilastointi osoitettaisiin lailla tai asetuksella. Tällä taholla voisi olla pääsy kaikkeen tietoon, mikä helpottaisi jätetietojen kokoamista seudullisien kierrätysasteiden laskentaa varten. Lisäksi jätemäärien ilmoittamiseen täytynee tulevaisuudessa olla nykyistä voimakkaampia kannustimia tai velvoitteita, jotta seudulliset jätemäärät saadaan laajalti selville.

Pääkaupunkiseutu

Pääkaupunkiseudulla jätteisiin liittyvästä seudullisesta tilastoinnista vastaa kuntayhtymä HSY. Tilastoinnissa ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen sekä Kirkkonummi. HSY on tuottanut seudullisista jätemääristä tilastotietoa vuodesta 2004 lähtien. Perusperiaatteena pääkaupunkiseudulla on tuottaa tietoa kaikista seudulla syntyneistä yhdyskuntajätteistä. Kotitalousjätteiksi lasketaan myös muut kuin kunnan järjestämään jätehuoltoon kuuluvat jätteet, kuten tuottajavastuunalaiset pakkausjätteet. Parillisina vuosina on tilastoitu kotitalous- ja yhdyskuntajätteet ja parittomina vuosina näiden lisäksi muita sektoreita (esim. maamassat, rakentamisen jätteet ja teollisuuden jätteet).

Pääkaupunkiseudun jäte- ja kierrätysastelaskennassa käytetään EWC-Stat -koodiluokitusta. Jäteluokitus on valittu siten, että samaa käytetään Tilastokeskuksen valtakunnan tason laskennoissa. Tämä helpottaa sekä tiedonkeruuta että vertailtavuutta.

Jätemäärät on laskettu HSY:n vastaanottamien jätemäärien sekä muiden toimijoiden ilmoittamien tietojen pohjalta (mm. Pirkanmaan ELY-keskus, Palpa, RINKI ja tuottajayhteisöt). Kotitalousjätteet koostuvat monista eri jätelajeista, jotka ovat eri tahojen ja toimijoiden vastuulla. Tästä syystä tiedot on kerättävä useasta lähteestä.

Kotitalouksien lisäksi yhdyskuntajätteisiin lukeutuvat yksityisten ja julkisten palveluiden kotitalousjätteiden kaltaiset jätteet. Pääkaupunkiseudulla yksityisten ja julkisten palveluiden jätemäärien tilastointi perustuu Petra –jätevertailujärjestelmään, joka on ilmainen työkalu pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella toimivien yritysten ja yhteisöjen jätemäärien vertailuun ja seurantaan. Yksityisten ja julkisten palveluiden jätemääriä seurataan vuosittaisella otannalla ja jätemääristä tuotetaan toimialoille jätejakeittaiset keskiarvot (kg/hlötyövuosi). Petra-järjestelmässä mukana olevat yritykset täyttävät vuosittain tiedot toimipisteensä henkilötyövuosista ja toiminnassa syntyneistä jätteistä jätejakeittain. Järjestelmän pääkäyttäjät tarkistavat ja hyväksyvät jäteraportit. Yhdistämällä keskiarvoiset jätemäärät Tilastokeskukselta saataviin henkilöstötilastoihin saadaan tuotettua arviot palveluissa syntyvistä jätemääristä kunakin vuonna.

Pääkaupunkiseudun laskennassa on oletettu, että kierrätykseen ohjatut jätteet hyödynnetään kierrätysprosessissa kokonaisuudessaan materiaalina. Kaikkien jätelajien kohdalla on pitkällä aikavälillä syytä ottaa huomioon rejektit, koska on todennäköistä, että tulevaisuudessa säädökset vaativat kierrätysprosessissa syntyvän rejektin määrän vähentämistä kierrätykseen tulleen jätteen kokonaismäärästä. Toisaalta tähän mennessä yhdyskuntajätteen kierrätysasteeseen ei ole laskettu jätevoimalan pohjakuonasta talteen otettua ja siitä materiaalikierrätykseen lähtevää metallia mukaan. Tällainen laskentamenetelmän päivitys on järkevää huomioida kaikkien jätelajien kohdalla yhtäaikaisesti.

Päivitys 3.2.2023: HSY ottaa nykyään laskennassaan huomioon sekä kierrätysprosessin rejektit (eli rejektejä ei lasketa mukaan kierrätettyyn määrään) että jätevoimalan kuonasta eritellyt metallit (jotka lasketaan mukaan kierrätettyyn määrään).

Turun seutu

Turun seudulla toimii 17 kunnan omistama yhtiö Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH). LSJH järjestää asukkaiden jätehuollon seuraavien kuntien alueella: Turku, Salo, Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko ja Sauvo.

Ennen CircHubs-hanketta LSJH:n tilastointi keskittyi jätelaitoksen vastaanottamiin jätemääriin. Laskennassa otettiin huomioon kaikkien LSJH:n vastaanottopaikkojen jätteet ja jätemäärät tilastoitiin vaakajärjestelmästä saatavien tietojen perusteella EWC-koodeittain. Osa jätemääristä tilastoitiin jätteen jatkokäsittelijältä saadun painotiedon mukaisesti.

LSJH:n vastaanottamien jätemäärien lisäksi yhdyskuntajätetilastoinnissa on otettu huomioon kotitalouksien kiinteistökohtaisten pakkausjätekeräyksen määrät sekä LSJH:n täydentävän aluekeräyksen määrät tuottajayhteisöiltä saadun tiedon mukaisesti. Toisin kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Lounais-Suomessa on tehty jonkin verran myös tekstiilien erilliskeräystä. Erilliskerätyt poistotekstiilit on myös laskettu mukaan yhdyskuntajätteisiin ja kierrätysasteeseen.

Oulun seutu

Kiertokaari on kunnallinen jäteyhtiö, joka toimii Oulun seudulla yhdeksän kunnan alueella: Hailuoto, Ii, Kempele, Lumijoki, Oulu, Pudasjärvi, Raahe, Siikajoki ja Simo. Kiertokaaressa seurataan ja raportoidaan vastaanotettuja jätteitä, käsiteltyjä ja varastossa olevia jätteitä. Esimerkkeinä tehtävästä seurannasta ovat: jätekeskuksessa sijaitsevien käsittelylaitosten laitoskohtaiset vastaanotto-, käsittely- ja varastointimäärät, pitkän aikavälin jätemääräseuranta jätelajeittain, hyöty- tai vaarallisten jätteiden määräseuranta, kuormamäärät sekä eri käsittelytoimintoihin ohjautuvien jätteiden määrät. Kiertokaaren alueella suurin osa kunnista kuuluu kiinteistökohtaisen jätteenkuljetuksen piiriin. Jätteenkuljettajat ajavat esimerkiksi hyötyjätettä kiinteistöiltä suoraan lajitteluun, eikä tieto määristä kulje Kiertokaaren kautta.

Kiertokaari käyttää vastaanottamiensa jätteiden kierrätys- ja hyödyntämisastetta laskiessaan seuraavaa jaottelua: yhdyskuntajätteet, maa- ja kiviainesjätteet, rakennustoiminnan jätteet ja tuotantotoiminnan jätteet. Näistä jäteluokista eritellään materiaalina kierrätetyt, energiana hyödynnetyt ja loppusijoitetut jätteet. Jätteet luokitellaan toimialakohtaisesti EWC-koodeja käyttäen ja käsittelytavat jaotellaan RD-koodien mukaan.

Tampereen seutu

Tampereen seudulla toimii 17 kunnan omistama yhtiö Pirkanmaan Jätehuolto Oy (PJH), jonka tehtävä on tuottaa kunnille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät. PJH seuraa ja tilastoi kattavasti jätelaitoksen kautta kulkevat yhdyskuntajätteen ja muiden jätteiden virrat. Laskentaa tehdään EWC-koodeittain. Tampere on yksi 6Aika -kaupungeista, mutta se ei ole ollut mukana tässä osahankkeessa.