Yhdyskuntajätteiden seudullinen arviointi - Yhdyskuntajätteet ja niiden kierrätysasteet pääkaupunkiseudulla, Turun seudulla ja Oulun seudulla

Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää entistä laajempaa ja tehokkaampaa yhdyskuntajätteiden kierrättämistä. EU:n jätedirektiivin mukaisesti yhdyskuntajätteelle on asetettu vuodelle 2025 55 prosentin kierrätystavoite. Vuonna 2030 yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää 60 prosenttia ja vuonna 2035 65 prosenttia (Direktiivi 2018/851/EU, 11. artikla). Valtakunnallisen arvion mukaan Suomella on vielä tähän matkaa; vuonna 2017 Suomessa syntyi arviolta 510 kg yhdyskuntajätettä jokaista asukasta kohden ja kierrätysaste oli 41 prosenttia (Tilastokeskus 2017b).

Valtakunnallisen yhdyskuntajätetiedon lisäksi tarvitaan mitä suurimmassa määrin myös seudullista tietoa. Kunnat asettavat yhdyskuntajätteen kierrätykselle tavoitteita ja kuntalaiset ovat kiinnostuneita oman seutunsa kierrätysasteesta. Seudullinen kierrätysastetieto on olennaista kierrätyksen tehostamisen suunnittelussa ja vastaa kuntien tietotarpeisiin. Jätetietoja tarvitaan ympäristöraportointia, ympäristötilinpitoa ja kiertotalouskeskuksia varten. Lisäksi tieto on tarpeellista toiminnan kehittämistä, mitoittamista, neuvonnan ja palvelun kohdentamista sekä erilaisten hankkeiden tarpeita silmällä pitäen. Seututason tietoja voidaan hyödyntää niin suunnittelu- ja kehitystyössä kuin alueen profiloitumisessa. Seudullisen kierrätysastelaskennan yhtenäistäminen mahdollistaa alueellisen vertailun ja hyvien käytäntöjen jakamisen.

Tämän työn tavoitteena oli tuottaa menetelmä yhdyskuntajätteen määrän ja kierrätysasteen seudulliseen arviointiin. Laskentamalli edistää alueellisen yhdyskuntajätteen määrän arviointia ja kierrätysastelaskennan tietopohjan luotettavuutta. Se myös yhtenäistää seudullista laskentaa ja lisää kansainvälistä vertailukelpoisuutta. Laskentamallia pilotoitiin pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Oulussa, mutta laskentamallia voidaan hyödyntää myös muualla Suomessa.

Selvitys tehtiin osana 6Aika Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset (CircHubs) -yhteishanketta, jonka tavoitteena on löytää kiertotaloudesta uutta liiketoimintaa ja tukea kiertotalouden innovaatioiden kaupallistamista kuutoskaupunkien alueella. Laskentamallin kehittivät yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Suomen ympäristökeskus SYKE, Suomen Kiertovoima KIVO ry, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy LSJH sekä Kiertokaari Oy. Lisäksi laskennan kehittämisessä oli mukana laaja joukko jätehuollon julkisia ja yksityisiä toimijoita, viranomaisia sekä jätetilastoinnin asiantuntijoita.

Yhdyskuntajätteen virrat

Yhdyskuntajäte

Yhdyskuntajätettä ovat

• kotitalouksien sekajäte ja erilliskerätty jäte, mukaan lukien paperi ja kartonki, lasi, metallit, muovit, biojäte, puu, tekstiilit, pakkaukset, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu, käytetyt paristot ja akut sekä karkea jäte, mukaan lukien patjat ja huonekalut; ja

• muista lähteistä peräisin oleva sekajäte ja erilliskerätty jäte, kun tällainen jäte on luonteeltaan ja koostumukseltaan samankaltainen kuin kotitalouksista peräisin oleva jäte.

Yhdyskuntajätteeseen ei sisälly teollisesta tuotannosta, maataloudesta, metsätaloudesta, kalastuksesta, sakokaivoista eikä viemäriverkosta ja viemäriveden käsittelystä peräisin oleva jäte, mukaan lukien puhdistamoliete, romuajoneuvot tai rakennus- ja purkujäte. Tämän määritelmän soveltaminen ei rajoita sitä, miten jätehuoltoa koskeva vastuu on jaettu julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä. (Direktiivi 2018/851/EU, 3. artikla)

Kotitalousjäte

Kotitalousjäte on kotitalouksista peräisin olevaa kulutusjätettä. Kotitalouksien jätteeksi ei lueta kodin tai sen piirin ulkopuolella syntyneitä, vaikkakin kotitalouden tuottamia jätteitä, kuten autojen öljynvaihdossa huoltamolle jääneet jäteöljyt, eikä myöskään kotitaloudesta peräisin oleva jätettä, joka ei ole yhdyskuntajätettä, kuten romuautot ja rakennus- ja purkujäte. (Tilastokeskus 2019a)

Kierrätysaste

Kierrätysasteeseen lasketaan jätteet, joiden käsittelytapa on

• hyödyntäminen aineena

• hyödyntäminen rakenteissa ja

• kompostointi ja mädätys

Hyödyntämisaste

Jätteet, jotka on kierrätetty tai hyödynnetty energiana.‍

Suomessa ei ole tähän asti ollut yhteneväisiä käytäntöjä yhdyskuntajätteen määrän tai kierrätysasteen seudulliseen laskentaan tai tilastointiin. Monilla alueilla jätemäärien tilastointi keskittyy lähinnä alueellisen jätelaitoksen vastaanottamien jätemäärien tilastointiin, jolloin tilastot ovat vain osa yhdyskuntajätteiden kokonaismäärästä. Poikkeuksena on ollut pääkaupunkiseutu, missä HSY on jo vuosien ajan tilastoinut toimialueensa yhdyskuntajätevirtoja vastaanottajasta riippumatta. Tässä luvussa kuvataan seudullisen yhdyskuntajätetilastoinnin käytäntöjä erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla.

Kunnallisten jätelaitosten lisäksi seudullista jätevirtojen tilastointia tekevät osaltaan esimerkiksi tuottajayhteisöt. Kuitu-, lasi-, metalli-, ja muovipakkauksia keräävä Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy pitää kirjaa kuntakohtaisten RINKI-ekopisteiden keräysmääristä. Suomen palautuspakkaus Oy (Palpa) ylläpitää tilastoa pantillisten muovi-, lasi- ja alumiinipakkausten määristä. Keräyspaperin osalta Paperinkeräys Oy tilastoi keräämänsä paperin kuuteen alueeseen jaettuna niin, että esimerkiksi Etelä-Suomen alueessa mukana ovat HSY:n, Kiertokapulan, Päijät-Hämeen Jätehuollon ja Kymenlaakson Jätteen toimialueelta kerätyt paperit. Sen sijaan esimerkiksi paperin kierrätyksestä vastaavalta Suomen Keräystuote Oy:lta ei ole saatavissa tietoja alueellisella tasolla. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromua (SER) koskevia tilastoja ylläpitää Pirkanmaan ELY-keskus.

Alan toimijoille järjestettiin hankkeen puitteissa työpaja, jossa käytiin läpi yhdyskuntajätejätetilastoinnin nykyisiä ja tulevia tarpeita, tiedonsaannin haasteita sekä laskennan käytännön toteutusta. Työpajassa asiantuntijat tunnistivat haasteiden liittyvän muun muassa seudullisten tietojen luottamuksellisuuteen ja laatuun, keräysvastuisiin sekä materiaalien liikkuvuuteen yli seutu- ja kuntarajojen.

Ongelmalliseksi monen seudun tiedonkeruussa on koettu yksityisellä puolella tuotetut ja vastaanotetut jätteet, sillä näiden jätetietojen saatavuutta rajoittaa yrityssalaisuus. Seudullisen tiedon kokoamisessa haasteena on tietojen luottamuksellisuuden säilyttäminen samalla, kun jätetietojen alueellista tarkkuutta parannetaan. Monilla seuduilla voisi olla hyväksi nimetä virkavastuulla puolueeton taho, jolle yhdyskuntajätteiden tilastointi osoitettaisiin lailla tai asetuksella. Tällä taholla voisi olla pääsy kaikkeen tietoon, mikä helpottaisi jätetietojen kokoamista seudullisien kierrätysasteiden laskentaa varten. Lisäksi jätemäärien ilmoittamiseen täytynee tulevaisuudessa olla nykyistä voimakkaampia kannustimia tai velvoitteita, jotta seudulliset jätemäärät saadaan laajalti selville.

Pääkaupunkiseudulla jätteisiin liittyvästä seudullisesta tilastoinnista vastaa kuntayhtymä HSY. Tilastoinnissa ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen sekä Kirkkonummi. HSY on tuottanut seudullisista jätemääristä tilastotietoa vuodesta 2004 lähtien. Perusperiaatteena pääkaupunkiseudulla on tuottaa tietoa kaikista seudulla syntyneistä yhdyskuntajätteistä. Kotitalousjätteiksi lasketaan myös muut kuin kunnan järjestämään jätehuoltoon kuuluvat jätteet, kuten tuottajavastuunalaiset pakkausjätteet. Parillisina vuosina on tilastoitu kotitalous- ja yhdyskuntajätteet ja parittomina vuosina näiden lisäksi muita sektoreita (esim. maamassat, rakentamisen jätteet ja teollisuuden jätteet).

Pääkaupunkiseudun jäte- ja kierrätysastelaskennassa käytetään EWC-Stat -koodiluokitusta. Jäteluokitus on valittu siten, että samaa käytetään Tilastokeskuksen valtakunnan tason laskennoissa. Tämä helpottaa sekä tiedonkeruuta että vertailtavuutta.

Jätemäärät on laskettu HSY:n vastaanottamien jätemäärien sekä muiden toimijoiden ilmoittamien tietojen pohjalta (mm. Pirkanmaan ELY-keskus, Palpa, RINKI ja tuottajayhteisöt). Kotitalousjätteet koostuvat monista eri jätelajeista, jotka ovat eri tahojen ja toimijoiden vastuulla. Tästä syystä tiedot on kerättävä useasta lähteestä.

Kotitalouksien lisäksi yhdyskuntajätteisiin lukeutuvat yksityisten ja julkisten palveluiden kotitalousjätteiden kaltaiset jätteet. Pääkaupunkiseudulla yksityisten ja julkisten palveluiden jätemäärien tilastointi perustuu Petra –jätevertailujärjestelmään, joka on ilmainen työkalu pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella toimivien yritysten ja yhteisöjen jätemäärien vertailuun ja seurantaan. Yksityisten ja julkisten palveluiden jätemääriä seurataan vuosittaisella otannalla ja jätemääristä tuotetaan toimialoille jätejakeittaiset keskiarvot (kg/hlötyövuosi). Petra-järjestelmässä mukana olevat yritykset täyttävät vuosittain tiedot toimipisteensä henkilötyövuosista ja toiminnassa syntyneistä jätteistä jätejakeittain. Järjestelmän pääkäyttäjät tarkistavat ja hyväksyvät jäteraportit. Yhdistämällä keskiarvoiset jätemäärät Tilastokeskukselta saataviin henkilöstötilastoihin saadaan tuotettua arviot palveluissa syntyvistä jätemääristä kunakin vuonna.

Pääkaupunkiseudun laskennassa on oletettu, että kierrätykseen ohjatut jätteet hyödynnetään kierrätysprosessissa kokonaisuudessaan materiaalina. Kaikkien jätelajien kohdalla on pitkällä aikavälillä syytä ottaa huomioon rejektit, koska on todennäköistä, että tulevaisuudessa säädökset vaativat kierrätysprosessissa syntyvän rejektin määrän vähentämistä kierrätykseen tulleen jätteen kokonaismäärästä. Toisaalta tähän mennessä yhdyskuntajätteen kierrätysasteeseen ei ole laskettu jätevoimalan pohjakuonasta talteen otettua ja siitä materiaalikierrätykseen lähtevää metallia mukaan. Tällainen laskentamenetelmän päivitys on järkevää huomioida kaikkien jätelajien kohdalla yhtäaikaisesti.

Turun seudulla toimii 17 kunnan omistama yhtiö Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH). LSJH järjestää asukkaiden jätehuollon seuraavien kuntien alueella: Turku, Salo, Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko ja Sauvo.

Ennen CircHubs-hanketta LSJH:n tilastointi keskittyi jätelaitoksen vastaanottamiin jätemääriin. Laskennassa otettiin huomioon kaikkien LSJH:n vastaanottopaikkojen jätteet ja jätemäärät tilastoitiin vaakajärjestelmästä saatavien tietojen perusteella EWC-koodeittain. Osa jätemääristä tilastoitiin jätteen jatkokäsittelijältä saadun painotiedon mukaisesti.

LSJH:n vastaanottamien jätemäärien lisäksi yhdyskuntajätetilastoinnissa on otettu huomioon kotitalouksien kiinteistökohtaisten pakkausjätekeräyksen määrät sekä LSJH:n täydentävän aluekeräyksen määrät tuottajayhteisöiltä saadun tiedon mukaisesti. Toisin kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Lounais-Suomessa on tehty jonkin verran myös tekstiilien erilliskeräystä. Erilliskerätyt poistotekstiilit on myös laskettu mukaan yhdyskuntajätteisiin ja kierrätysasteeseen.

Kiertokaari on kunnallinen jäteyhtiö, joka toimii Oulun seudulla yhdeksän kunnan alueella: Hailuoto, Ii, Kempele, Lumijoki, Oulu, Pudasjärvi, Raahe, Siikajoki ja Simo. Kiertokaaressa seurataan ja raportoidaan vastaanotettuja jätteitä, käsiteltyjä ja varastossa olevia jätteitä. Esimerkkeinä tehtävästä seurannasta ovat: jätekeskuksessa sijaitsevien käsittelylaitosten laitoskohtaiset vastaanotto-, käsittely- ja varastointimäärät, pitkän aikavälin jätemääräseuranta jätelajeittain, hyöty- tai vaarallisten jätteiden määräseuranta, kuormamäärät sekä eri käsittelytoimintoihin ohjautuvien jätteiden määrät. Kiertokaaren alueella suurin osa kunnista kuuluu kiinteistökohtaisen jätteenkuljetuksen piiriin. Jätteenkuljettajat ajavat esimerkiksi hyötyjätettä kiinteistöiltä suoraan lajitteluun, eikä tieto määristä kulje Kiertokaaren kautta.

Kiertokaari käyttää vastaanottamiensa jätteiden kierrätys- ja hyödyntämisastetta laskiessaan seuraavaa jaottelua: yhdyskuntajätteet, maa- ja kiviainesjätteet, rakennustoiminnan jätteet ja tuotantotoiminnan jätteet. Näistä jäteluokista eritellään materiaalina kierrätetyt, energiana hyödynnetyt ja loppusijoitetut jätteet. Jätteet luokitellaan toimialakohtaisesti EWC-koodeja käyttäen ja käsittelytavat jaotellaan RD-koodien mukaan.

Tampereen seudulla toimii 17 kunnan omistama yhtiö Pirkanmaan Jätehuolto Oy (PJH), jonka tehtävä on tuottaa kunnille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät. PJH seuraa ja tilastoi kattavasti jätelaitoksen kautta kulkevat yhdyskuntajätteen ja muiden jätteiden virrat. Laskentaa tehdään EWC-koodeittain. Tampere on yksi 6Aika -kaupungeista, mutta se ei ole ollut mukana tässä osahankkeessa.

Seudullista kierrätysastelaskentamallia kehittäessä selvitettiin suomalaisten jätelaitosten toimialueiden lähtötietoja ja tiedontuotantomahdollisuuksia. Selvityksen myötä kävi ilmi, että jätelajikohtaisessa tiedon tuotannossa oli paljon eroja. Tämän työn tavoitteena oli tuottaa malli, joka on helppokäyttöinen ja yhtäläisesti kaikkien alueiden käytettävissä.

Tavoitetasoksi tiedonkeruussa otettiin tietojen perustuminen punnituksiin, vaikka se ei vielä tällä hetkellä ole kaikilta osin toteutettavissa. Tässä työssä kehitettiin siksi laskentamalli, johon voidaan syöttää parhaat saatavilla olevat tiedot, olivat ne sitten laskennallisia tai punnitukseen perustuvia.

Pitkällä aikavälillä yhdyskuntajätteiden tilastoinnissa on tavoitteena ottaa huomioon, mihin jätteet päätyvät ja mitkä ovat käsittelyn rejektit. Rejektien osalta EU:n laskentasäännöt ovat kuitenkin keskeneräiset, eikä niitä oteta huomioon tällä hetkellä valtakunnallisessa laskennassa. Vertailukelpoisuuden takia rejektejä ei ole otettu mukaan myöskään tässä työssä tehdyissä laskennoissa. Laskentamallissa on kuitenkin ohjeistettu, miten rejektit voidaan jatkossa ottaa huomioon kierrätysastelaskennassa.

Seudullisen kierrätysastelaskentamallin kehittäminen aloitettiin HSY:n laskentamallin pohjalta muun muassa siksi, ettei yhdyskuntajätteiden seudullista kierrätysastelaskentaa ole tehty muualla Suomessa. HSY:n laskentamalli perustuu kuitenkin varsin yksityiskohtaisiin jätelajiluokituksiin eikä sen vuoksi ollut suoraan sovellettavissa muilla seuduilla. Laskentamallin perustaksi valittiin HSY:n laskentaan verrattuna yksinkertaistettu jätelajiluokitus. Laskentamallissa huomioitavat jätejakeet ovat seka- ja biojäte sekä täydentävän keräyksen mukaiset erilliskerätyt jakeet. Jokaisen jätejakeen osalta arvioidaan kerätyn kotitalousjätteen määrä sekä sen hyödyntämistavat (materiaalina, energiana ja loppusijoitus).

Laskentamalli rakennettiin Exceliin. Excel-tiedoston vahvuutena on muokattavuus ja tietojen jäljitettävyys. Koska tavoitteena oli luoda yhtenevä laskentamalli, jota käytetään samalla tavalla eri seuduilla, on tärkeää, että malli on helppokäyttöinen ja hyvin ohjeistettu. Excelissä on varsinaisen laskentaosion lisäksi työohje omalla välilehdellään. Työohjeessa kerrotaan jätelajeittain, miten laskenta tulee tehdä, missä muodossa mikäkin tieto on syötettävä ja minkälaisia oletuksia on tehty.

Laskentamallissa kerätään kotitalousjätteen määrät jätelaitosten omista tiedoista, ja näitä täydennetään tuottajayhteisöiltä saaduilla tiedoilla. Laskentamalliin on syötetty taustatietoina jätelaitoksen toimialueen tuottajayhteisöiltä saadut tiedot. Näitä tietoja ei päivitetä, sillä tämän työpaketin puitteissa tiedon vuosittainen päivittäminen ei ole mahdollista. Tuottajien määrätiedot ovat piilossa käyttäjältä tietojen luottamuksellisuuden vuoksi. Jätelaitokset saavat käyttöönsä myös tyhjän laskentamallin, jossa ei ole esitäytettyjä tietoja. Tätä mallia jätelaitos voi jatkossa käyttää, jos heillä on tiedossa alueelliset tuottajavastuutiedot.

Yksityisten ja julkisten palvelujen jätevirtojen laskemiseen käytetään HSY:n Petra-jätevertailujärjestelmään perustuvaa laskentamenetelmää. Yksityiset ja julkiset palvelut eivät ole velvoitettuja luovuttamaan jätemäärätietoja eivätkä niiden jätteet ole kuntien vastuulla. Petra-järjestelmä mahdollistaa toimialakohtaisten jätetietojen arvioimisen säilyttäen toimijoiden tiedon luottamuksellisuuden.

Laskentamalliin on saatu seudullisia tietoja Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:ltä. RINKI:ltä on saatu tietoa kuitu-, lasi-, metalli- ja muovipakkausten määristä RINKI-ekopisteiltä. RINKI:n tiedot perustuvat osittain punnituksiin ja osittain laskelmiin. Kunnille, joille oli tiedossa RINKI-pisteiden lukumäärät, mutta ei jaekohtaisia määriä, käytettiin RINKI:n urakka-aluekohtaista sekä jaekohtaista kokonaismäärää suhteutettuna kunnan RINKI-pisteiden määrän jokaisen jakeen osalta.

Suomen palautuspakkaus Oy eli Palpa kerää alueellista tietoa, mutta laskentamallissa on päädytty tietosuojasyistä käyttämään Palpan valtakunnallista määrätietoa. Laskentamallissa on käytetty Palpalta saatua valtakunnallista tietoa palautettavien muovi-, lasi- ja alumiinipakkausten määristä ja kotitalouksien osuuksista palautusmääristä (Taulukko 2). Jätelaitoksen aluekohtainen palautuspakkausten tieto laskettiin suhteuttamalla valtakunnallinen jaekohtainen kokonaismäärä alueen väkiluvun ja Suomen väkiluvun suhteella.

Hyödyntämistavan määrittäminen valtakunnallisten tilastojen tiedoille sekä yksityisten ja julkisten palvelujen jätteille tehtiin valtakunnallista yhdyskuntajätetilastoa käyttäen (Taulukko 3). Laskentamallissa käytettiin uusinta saatavissa olevaa, vuotta 2017 koskevaa tietoa (Tilastokeskus 2019c, paitsi tekstiilit Tilastokeskus 2017). On huomioitava, ettei tämä lähdetieto päivity laskennassa.

Paperi-, SER-, paristo- ja akkujätteiden määristä ei ollut saatavilla luotettavaa aluekohtaista tietoa, joten laskentamallissa jätelaitos hakee ja syöttää vuosittain tietoa valtakunnallisista tilastoista. Jätelaitos syöttää myös vuosittain jätelaitoksen toimialueen väkiluvun sekä Suomen väkiluvun. Laskentamallissa valtakunnallinen SER-, paristo- ja akkujätteiden määrä suhteutuu seudun asukaslukuun. Näiden tietojen osalta käyttäjää neuvotaan käyttämään kunakin vuonna uusinta saatavissa olevaa tietoa. Tämä voi heikentää seutujen välistä vertailtavuutta, mikäli tilastot eivät kaikilta osin ole valmistuneita laskentahetkellä. Toisaalta tuoreimpien mahdollisten lähtötietojen myötä jätelaitos saa mahdollisimman ajantasaisen kuvan kierrätysasteestaan.

Kotitalousjätteet ja niihin verrattavat jätteet koostuvat monista eri jätelajeista, jotka ovat eri tahojen ja toimijoiden vastuulla. Tästä syystä tiedot on kerättävä useista eri lähteistä. Seuraavissa luvuissa on esitetty, mitä tietoja laskentamalliin kerätään ja miten laskenta toteutetaan.

Sekajätteet

Jätelaitokset täyttävät laskentataulukkoon kotitalouksista kerättyjen ja vastaanotettujen sekajätteiden määrät. Taulukkoon lisätään myös tieto sekajätteen käsittelytavoista, eli kuinka suuri osuus sekajätteestä on mennyt materiaalihyödyntämiseen, energiahyödyntämiseen ja loppusijoitukseen.

Laskentamalliin ei ole otettu mukaan jätevoimalan tuhkasta ja kuonasta eroteltuja metalleja, jotka pystytään hyödyntämään materiaalina. Tämän vaikutus kierrätysasteeseen on varsin pieni, mutta metallit voidaan ottaa huomioon laskentamallissa sitten, kun rejektejä koskeva laskenta täsmentyy EU:ssa.

Biojätteet, puutarhajätteet ja risut

Jätelaitokset kokoavat laskentaa varten määrätiedot kotitalouksista erilliskerätyistä biojätteistä sekä kotitalouksilta vastaanotetuista ja kerätyistä puutarhajätteistä ja risuista. Jos ruokajätteen kotikompostoinnista löytyy seudullinen arvio, voidaan sitä käyttää laskennassa. Laskentamallissa on esitäytettynä aluekohtainen arvio kotikompostoidun ruokajätteen määrästä, jota käytetään, jos alueellista tietoa ruokajätteen kotikompostoinnista ei ole. Arvio perustuu valtakunnalliseen selvitykseen pientalojen keskimääräisestä kompostoinnista (Teittinen 2017), jossa kotikompostoitu ruokajätteen määrä perustuu pien- ja paritalojen asukkaiden lukumäärään ja arvioon kompostiin laitettavaan ruokajätteen määrästä.

Kotikompostoitu puutarhajäte päädyttiin jättämään laskennasta pois, sillä puutarhajätteen kotikompostointia voidaan verrata teollisuuden sisäiseen kiertoon, eikä se ole kotitaloudesta ulospäin syntyvä jätevirta. Puutarhajätteen määrä vaihtelee vuosittain lähinnä kasvukauden pituuden ja kasvuolosuhteiden mukaan, ja puutarhajätettä syntyy enemmän hyvien kasvuolosuhteiden vuosina. Alueellisesti eniten puutarhajätettä kerryttävät ne seudut, joilla on suuret pihat asukasta kohden. Laskentamallia kehittäessä näytti epätodennäköiseltä, että puutarhajäte olisi tulevaisuudessa mukana EU:n yhdyskuntajätteen kierrätysastelaskennassa.

Kartonki ja pahvi

Laskentamallissa jätelaitokset ilmoittavat asuinkiinteistöiltä erilliskerättyjen ja kotitalouksilta vastaanotettujen kartonkijätteiden määrät. Laskentamalli lisää tähän määrään tuottajayhteisöjen aluekeräysmäärät, jotka ovat laskentamallissa taustatietoina. Työn puitteissa selvitettiin myös valtakunnallisia tietoja ja niiden soveltuvuutta alueelliseen jätelaskentaan. Kuitukierrätys Oy arvioi valtakunnallisesti kotitalouksien osuuden kuitupakkausjätteistä olevan noin 15-17 % kuitupakkauksien kokonaismäärästä. Jos tätä osuutta käytettäisiin laskentamallissa, alueellisia eroja ei pystyttäisi käsittelemään laskentamallissa. Tämän vuoksi laskentamallissa jätelaitokset arvioivat itse kotitalouksilta erilliskerättyjen kartonki- ja pahvijätteiden määrän.

Lasi

Jätelaitokset ilmoittavat kotitalouksilta erilliskerätyt ja vastaanotetut lasijätteen määrät. Malli hakee aluekohtaisen, tuottajavastuun ja palautuspakkausjärjestelmän piirissä kerätyn kotitalouksien lasipakkausjätteen määrän ja lisää sen automaattisesti jätelaitoksen ilmoittamaan määrään.

Metalli

Jätelaitokset ilmoittavat laskentamallissa erilliskerätyn metallin ja kotitalouksilta vastaanotetun yhteismäärän. Aluekohtaiset, tuottajavastuun ja palautuspakkausjärjestelmän piirissä olevat metallipakkausjätteiden määrät sisältyvät malliin ja lisätään jätelaitoksen ilmoittamaan määrään.

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n (LSJH), Mepak-Kierrätys Oy:n ja Lassila & Tikanoja Oyj:n (L&T) toteuttamassa metallijätteen lajittelututkimuksessa selvitettiin, minkälaista metallia kotitalouksista viedään metallinkeräykseen. Tutkimuksessa todettiin, että metallijätteen joukossa oli noin 15 prosenttia keräykseen kuulumattomia materiaaleja. Kun aikanaan EU:n ohjeistus rejekteistä täsmentyy, on tarpeen tehdä lisäselvityksiä myös metallijätteiden rejektien osalta.

Paperi

Laskentamallissa jätelaitokset hakevat paperijätteitä koskevan valtakunnallisen tiedon ohjeiden mukaisesti Pirkanmaan ELY-keskuksen tilastosta ”Keräyspaperin talteenotto”. Tuloksissa laskentamalli suhteuttaa kansallisen määrän alueen asukaslukuun. Pirkanmaan ELY-keskuksen keräyspaperitilastossa sisältää kotitalousjätteiden lisäksi myös jonkin verran yksityisten ja julkisten palveluiden keräyspaperia. Tässä määrässä ei kuitenkaan ole mukana tietosuojapaperia, ja suurin osa toimistopaperista ja kaikki paperiteollisuuden paperijätteet jäävät tämän tilaston ulkopuolelle. Tuottajayhteisön Suomen Keräystuote Oy:n asiantuntijan arvion mukaan noin 90 % määrästä on kotitalouksissa syntynyttä keräyspaperijätettä. Laskentamalli poistaa valtakunnallisesta kokonaismäärästä asiantuntija-arvion mukaisesti 10 prosenttia. Malliin voidaan syöttää jätelaitoksen omia keräyspaperitietoja, mutta päällekkäisen laskennan välttämiseksi alueen laskenta tapahtuu paperin osalta Pirkanmaan ELY-keskuksen tilastojen pohjalta ja käsittelytapa on Tilastokeskuksen valtakunnallisen tilaston mukainen.

Puu

Laskentamallissa otetaan huomioon kotitalouksista tulleet yhdyskuntajätteiksi luokiteltavat puujätteet. Näitä ovat esimerkiksi puiset huonekalut. Yhdyskuntajätteen määritelmän mukaan kotitalouksien omatoimisen rakennus- ja purkutoiminnan puujätteet eivät ole kotitalousjätettä. Tästä syystä laskennassa on eroteltava puutuotteet (huonekalut ym.) puutavarasta (laudat ym.). Kotitalousjätelaskennasta poistetaan kaikki puujätteet, jotka ovat peräisin rakennus- ja purkutoiminnasta. Kyllästettyä puuta ei lasketa mukaan kotitalousjätteisiin, sillä se on käytännössä remonttijätettä.

Muovi

Laskentamallissa jätelaitokset ilmoittavat asuinkiinteistöiltä kerättyjen muovipakkauksien määrät. Tähän lisätään tuottajayhteisöjen aluekeräysmäärät ja kotitalouksien palauttamien pantillisten pakkausten määrät.

Palpan panttijärjestelmän lisäksi muovipakkauksia palautuu myös Lidlin panttijärjestelmän kautta. Lidlin panttijärjestelmän pakkaukset eivät ole mukana laskentamallissa, sillä Lidl ei luovuta tietoja kolmansille osapuolille. Kauppaketjun markkinaosuus vuonna 2017 oli 9,3 % (Päivittäistavarakauppa ry 2018). Työssä harkittiin markkinaosuuden mukaista lisäkerrointa muovipakkausten jätemäärään. Tällöin oletuksena olisi ollut panttipullojen palautuminen samassa suhteessa Lidliin kuin muihin kauppaketjuihin. Lidlissä on kuitenkin myynnissä myös Palpan keräyksen piirissä olevia muovipakkauksia, joten muovipakkausten määrän arviointi olisi ollut varsin epäluotettavaa.

EU:n uudet laskentasäännöt ja rejektien vähentäminen vaikuttavat jatkossa muovipakkausten osalta merkittävästi kierrätysasteeseen. Muovipakkauksista noin kolmasosa poistetaan rejektinä ja hyödynnetään energiana (Fortum 2018). Esimerkiksi monimateriaalipakkausten muoveja ei nykyisellään pystytä kierrättämään vaan ne päätyvät energiahyödyntämiseen.

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu SER

SER-jätteen osalta laskennassa käytetään tuottajayhteisöiltä saatua valtakunnallista jätemäärätietoa. Laskentamalli suhteuttaa valtakunnallisen määrän alueen väkilukuun. Laskentamallissa jätelaitokset voivat myös ilmoittaa kotitalouksista vastaanottamansa SER-jätteen määrän. Tätä ei kuitenkaan oteta laskentamallissa huomioon kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi, vaan jätelaitoksen vastaanottaman SER-jätteen tilastointi palvelee laskentamallissa ainoastaan jätelaitoksen omaa seurantaa.

Paristo- ja akkujätteet

Laskentamallissa käytetään Pirkanmaan ELY-keskuksen valtakunnallisista tilastoista saatavilla olevaa tietoa kerätyistä kannettavista paristo- ja akkujätteistä. Laskentamalli suhteuttaa valtakunnallisen määrän alueen väkilukuun. Malliin voi syöttää jätelaitoksen omia paristo- ja akkujätetietoja omaa seurantaa varten, mutta niitä ei oteta huomioon kokonaisjätemäärän tai kierrätysasteen laskennassa päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Ajoneuvojen akut eivät kuulu kotitalouksien yhdyskuntajätteisiin. Tuottajayhteisön Recser Oy:n asiantuntijoiden mukaan pienparistoja koskevista tilastoista ei voida eritellä kotitalouksien osuutta. Asiantuntija-arvion mukaan valtaosa näistä tulee kotitalouksilta, joten laskennassa kotitalousjätteisiin otetaan mukaan kaikki kerätyt kannettavat akut ja paristot.

Tekstiilit

Tällä hetkellä valtaosa tekstiileistä päätyy sekajätteen joukossa energiahyödynnettäväksi. EU edellyttää tekstiilijätteen erilliskeräystä vuodesta 2025 alkaen, joten tekstiilijätteelle on laskentamallissa varattu oma rivinsä. Tekstiilijätettä voi nykyisin toimittaa myös tiettyihin vaatekauppoihin ja muutamiin muihin vastaanottopisteisiin. Näiden tekstiilimäärien on oletettu olevan pieniä hyväntekeväisyysjärjestöjen keräykseen verrattuna, mutta tiedon lisääntyessä nämä tekstiilijätteet voidaan laskea mukaan yhdyskuntajätteisiin.

Tekstiilit, jotka kotitaloudet toimittavat hyväntekeväisyysjärjestöille, eivät määritelmällisesti ole jätettä, sillä hyväntekeväisyyteen pyydetään antamaan vain uudelleenkäytettäviksi tarkoitettuja ja kelpaavia tuotteita. Tekstiilit ovat jätettä vasta, kun järjestöt lajittelevat niitä sellaisiksi, jolloin ne lasketaan järjestössä syntyviksi jätteiksi.

Muut kotitalouksien yhdyskuntajätteet

Loput yhdyskuntajätteet, joita jätelaitos vastaanottaa, kerätään laskentamallissa luokkaan ”Muut jätteet”. Tähän kohtaan raportoidaan esimerkiksi käytetyt liuottimet , happo-, emäs- ja suolajätteet, käytetyt öljyt, kemiallisten valmisteiden jätteet sekä yhdyskuntajätteiksi laskettavat koneiden ja laitteiden käytöstä poistetut osat.

Petra-jätevertailu ei ole käytössä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Olettaen, että kukin toimiala tuottaa henkilötyövuotta kohden suuruusluokaltaan saman verran jätettä koko maassa alueesta riippumatta, voidaan Petran-jätevertailun tuloksia kuitenkin hyödyntää muillakin alueilla. Yhdistämällä keskimääräinen toimialakohtainen jätemäärätieto (kg/htv) seudullisiin eri toimialojen henkilötyövuosia koskeviin tilastotietoihin saadaan arvio syntyvistä jätemääristä yksityisissä ja julkisissa palveluissa.

Petra-jätevertailun kautta julkisiin palveluihin lasketaan seuraavat toimialat: julkisen hallinnon toimistot, päiväkodit, peruskoulut, ammatilliset oppilaitokset, lukiot, korkeakoulut ja muu koulutus, sairaalat, muut terveyspalvelut, muut hoitolaitokset, muut sosiaalipalvelut, maanpuolustus ja vankeinhoito.

Yksityisiin palveluihin lasketaan seuraavat toimialat: päivittäistavarakauppa, muu vähittäiskauppa, jätteiden ja romun tukkukauppa, elintarviketukut, muu tukkukauppa, autokauppa, korjaamot ja huoltamot, hotellit, ravintolat, ateriapalvelu, kuljetus ja varastointi, urheilu, virkistys ja kulttuuri, muut palvelut.

Liitteessä A on esitetty arvio yksityisten ja julkisten palvelujen tuottamista jätemääristä kiloissa henkilötyövuotta kohden. Suurin osa toimialojen jätemääräarvioista on tuotettu Petra-jätevertailun vuosien 2014-2016 keskiarvona. Perustelluissa poikkeustapauksissa, esimerkiksi pienen otoskoon tai muista poikkeavan yksittäisen vuoden takia, on arvion pohjana voitu käyttää muuta aikaväliä. Yksityisten ja julkisten palveluiden Petra-järjestelmästä tuotava muita jätteitä koskeva määrätieto sisältää ne palveluiden jätejakeet, jotka eivät sovi muihin luokkiin.

Laskentamallissa henkilötyövuositietoja ei päivitetä vuosittain. Tämä helpottaa laskentamallin käyttöä, mutta vaikuttaa kierrätysastelaskennan tulosten tarkkuuteen erityisesti pitkällä aikavälillä.

Laskentamallissa on taustatietona jätelaitoksen toimialueen tuottajavastuutiedot ja henkilötyövuositiedot yksityisten ja julkisten palvelujen jätteiden laskentaa varten. Sen vuoksi jokaisen jätelaitoksen toimialueelle on laadittu oma Excel-työkirja, johon on syötetty aluekohtaiset taustatiedot. Koska työkirja sisältää aluekohtaista tietoa, jokaiselle jätelaitokselle toimitetaan oma jätelaitoskohtainen laskentamalli. Laskentamallin täyttöohje on ladattavissa CircHubs.fi-sivuilta ja HSY:n nettisivuilta.

Hankkeessa pilotoitiin seudullista kierrätysasteen laskentaa pääkaupunkiseudulla sekä Turun ja Oulun seuduilla. Alla on jätelaitosten kirjoittamat tiivistelmät pilottilaskennan kokemuksista ja tuloksista omalla toimialueellaan. Laskennassa käytetyt tietolähteet ovat listattuina liitteessä B.

HSY:n omaan kotitalousjätelaskentaan verrattuna tässä hankkeessa kehitetty laskentamalli on yksinkertaisempi ja helppokäyttöisempi. Pilottilaskentaa yksinkertaistaa mukaan laskettavien jätelajien pienempi määrä. Lisäksi suuri osa tiedoista tulee annettuina taustatietoina. Tämä vähentää oman tiedonhaun tarvetta, mutta samalla jonkin verran häivyttää seudullisia eroja ja erityispiirteitä, sekä jonkin verran vuosittaisia eroja.

Suurin haaste kotitalousjätteiden tiedontuotannossa on kotitalouksien jätteiden osuuden arviointi vastaanotetuista jätteistä. HSY:n osalta tämä ei ollut merkittävä ongelma, sillä kotitalousjätelaskentaa on tehty jo pitkään ja osuuksia on vuosien varrella selvitetty erilaisin menetelmin. Osa osuuksista perustuu toistuviin selvityksiin, osa kertaluontoisiin tutkimuksiin ja osa päivitettäviin kertoimiin.

Pilottilaskelman mukaan vuonna 2017 yhdyskuntajätettä syntyi pääkaupunkiseudulla 560 kiloa asukasta kohden ja seuraavana vuonna 554 kiloa asukasta kohden. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli vuonna 2017 hieman alle 48 % ja nousi hieman yli 48 %:iin vuonna 2018.

Pääkaupunkiseudulla suurin jätejakeista on energiahyödynnykseen ohjautuva sekajäte. Toiseksi suurimmat jätejakeet ovat kartonki ja pahvit, sekä biojätteet.

Pilottilaskennan tulos pääkaupunkiseudun jätemääristä on vertailtavissa HSY:n oman yhdyskuntajätelaskennan tuloksiin. Sekä määrät että hyödyntämistavat ovat samaa luokkaa kummallakin menetelmällä laskettuna. Laskentaeroja löytyy SER-jätteiden, kartongin ja rautametalliromujen osalta. HSY:n laskennassa on arvioitu pahvin määrä käyttämällä Kuitukierrätys Oy:n valtakunnallista arviota kotitalouksien osuudesta, koska oma arvio kotitalouksien osuudesta on epävarma. SER-jätteen määrä on suhteutettu väkiluvun lisäksi myös tuloihin ja kulutustapoihin, sillä oletuksella, että käytettävissä olevia tuloja käytetään pääkaupunkiseudulla jonkin verran enemmän näiden tuotteiden kulutukseen. Valtakunnallista tai muita seutuja koskevaa arviota metalliromun määrästä ei ole, mikä siis kertoisi kotitalouksilta suoraan muille kuin jätelaitokselle tai tuottajayhteisöille päätyvän metallijätteen määrän. Tällainen on kuitenkin lisätty HSY:n omaan laskentaan, sillä se kuuluu määritelmällisesti yhdyskuntajätteisiin. Lisäksi laskentamallien eroihin kuuluu yksityisten ja julkisten palveluiden lähtötietojen vuodet; HSY:n laskennassa päivitetään tiedot yksityisiltä ja julkisista palveluiden jätteistä vuosittain, kun taas laskentamallissa käytetään kolmen vuoden

keskiarvoja.

Aiempina vuosina Turun seudun jätehuolto Oy teki alueellista arviolaskentaa Turun seudun yhdyskuntajätteistä, mutta vastaavalla tasolla koostavaa yhdyskuntajätelaskentaa ei ole tähän mennessä tehty koko Lounais-Suomen alueella. Jätelaitoksen näkökulmasta kotitalousjätteiden osalta pilotoitava laskentamalli oli melko yksinkertainen, ja laskennan aikana tehdyt linjaukset helpottavat mallin käyttöä jatkossa.

Suurin haaste laskennan toteuttamisessa oli kotitalousjätteen osuuksien määrittäminen LSJH:n vastaanottamista jätemääristä. LSJH:n hallinnassa olevissa yhdyskuntajätevirroissa on mukana myös muiden toimijoiden kuin kotitalouksien yhdyskuntajätteitä. Suuressa osassa LSJH:n toimialueen kunnista on käytössä kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus, jolloin todellista tietoa kuormien kotitalousjätteen osuudesta ei ole saatavilla. Pilotoinnin yhteydessä SYKE teki LSJH:n toimialueen kuljetusyrityksille kyselyn kotitalousjätteen osuuksista kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen yhdyskuntajätekuormissa. Kyselyyn saatiin vastaus kaikkiaan 73 % jätekuljettajista. Kyselyn avulla arvioitua prosenttiosuutta (87 %) käytettiin laskennassa. Lisäksi osa kotitalousjätteistä saattaa ohjautua muualle kuin LSJH:n vastaanottoon, mutta tätä ei otettu huomioon laskennassa.

Kierrätysastelaskennan kehitystyön yhteydessä LSJH on muuttanut vastaanotettavien jätteiden kirjauskäytäntöjään niin, että tiedot palvelevat paremmin tilastoinnin tarpeita kotitalouksien ja muun toiminnan jätteiden määrien erottamiseksi.

LSJH:n alueella kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kerätään myös kuntien julkisten palvelujen yhdyskuntajätteitä. Näiden niin sanottujen Jupa-jätteiden osuus on laskettu astiatyhjennysten määrien ja jäteastioiden laskennallisten painokertoimien perusteella, ja ne on laskennassa vähennetty pois kotitalousjätteen määristä. Tyhjennettävien jäteastioiden painokertoimia olisi hyvä jatkossa selvittää tarkemmin, jotta ne vastaisivat mahdollisimman hyvin todellista painoa.

LSJH:n lajitteluasemilla vastaanotettavien pienkuormien jätteiden osalta ei ole toistaiseksi tehty määrityksiä kotitalousjätteen osuudesta. Pienkuormina tuodaan paljon kotitalouksien remonttijätteitä, ja lisäksi vastaanottopaikat palvelevat myös pieniä yrityksiä. Jatkossa kotien yhdyskuntajätteen osuutta olisi hyvä selvittää tarkemmin mm. polttokelpoisen jätteen, puujätteiden ja loppujätteen osalta. Tässä vaiheessa lajitteluasemien loppujätteen ja puujätteen pienkuormien määrästä 25 % arvioitiin kotitalousjätteeksi ja polttokelpoinen jäte kokonaisuudessaan.

Laskennan tuloksissa pilottimallissa erilliskerätyn biojätteen ja puutarhajätteen määrät lasketaan yhteen. Pilotoinnin yhteydessä todettiin, että nämä olisi kuitenkin jatkossa hyvä näyttää tuloksissa eriteltyinä. Biojätteen keräysastetta voidaan tehostaa esimerkiksi keräysjärjestelmän tai jätehuoltomääräysten muutoksilla, mutta erilaiset jätejakeet niputtava laskenta ei mahdollista tätä tarkastelua. Puutarhajätteen määrät tilastoituvat käsittelyyn siirretyn haravointijätteen ja risujen määrien perusteella, ja siksi määrät voivat vuosittain vaihdella merkittävästi riippuen käsittelyn logistiikan aikatauluista.

LSJH:n alueella on ollut haasteita kiinteistöiltä kerättävien tuottajavastuujätteiden määrien tilastoinnissa, sillä lukujen saaminen on tuottajayhteisöiltä saatavan tiedon varassa. Suuri osa jätehuoltomääräysten mukaisesti kiinteistöiltä kerättävistä pakkausjätteistä kulkee kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen kautta tuottajayhteisöjen terminaaleihin. Vuoden 2018 osalta LSJH sai laskentaa varten tuottajayhteisöiltä tiedot alueen pakkausjäteterminaaleihin toimitettujen jätehuoltomääräysten mukaisesti kiinteistöiltä kerättyjen sekä LSJH:n täydentävän aluekeräyksen jätteiden määristä.

Pilottilaskennan mukaan vuonna 2017 Turun seudulla syntyi yhdyskuntajätettä 565 kiloa asukasta kohden ja seuraavana vuonna 580 kiloa asukasta kohden. Vuonna 2017 yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli 45 % ja vuonna 2018 44 %.

Samoin kuin muilla pilottiseuduilla, suurin haaste Oulun seudulla kohdistui kotitalousjätteiden erittelyyn muista jätteistä. Kiertokaaren toimialueella kunnan kilpailuttama jätteenkuljetus on käytössä vain Pudasjärvellä ja Simossa, muiden alueiden osalta jätteenkuljetuksen järjestäminen on kiinteistönomistajan vastuulla. Kiertokaaren toimialueen osalta laskentamalli, jossa kotitalouksien osuus yhdyskuntajätteestä raportoidaan erikseen, on vaikea toteuttaa. Mahdollisuudet raportointiin olisivat paremmat, mikäli Kiertokaaren toimialueella olisi käytössä kunnan kilpailuttama jätteen kuljetus.

Kotitalouksien osuudeksi kiinteistöiltä kerätystä sekajätteestä on arvioitu 61 % SYKE:n tekemän kyselyn perusteella. Kysely tehtiin tiedustelemalla jätekuljettajilta arvio heidän Kiertokaaren toimialueella kuljettamansa sekajätteen sisältämän kotitalousjätteen osuudesta. Kyselyyn saatiin vastaus vain 43 % jätekuljettajista, mikä heikentää arvion luotettavuutta. Tätä käytettiin kuitenkin laskennassa, sillä näin laskenta on yhdenmukainen Turun seudun laskentatavan kanssa. Myös Oulun kaupungilta kysyttiin arviota kotitalousjätteen osuudesta, mutta arviota ei pystytty käyttämään laskennassa.

Oulun seudun laskennassa ei pystytty ottamaan huomioon kotitalouksilta kiinteistöistä erilliskerättyjä pahveja ja kartonkia, laseja tai metalleja. Tämä ero laskennassa vaikuttaa sekä Oulun seudun yhdyskuntajätemääriin ja kierrätysasteeseen, että niiden vertailtavuuteen suhteessa pääkaupunkiseutuun ja Turun seutuun. Pilottilaskennan mukaan Oulun seudulla syntyi yhdyskuntajätettä vuonna 2017 546 kiloa asukasta kohden ja vuonna 2018 544 kiloa asukasta kohden. Tämän laskentamallin mukaan yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli vuonna 2017 39 % ja vuonna 2018 38 %. Mikäli laskelmiin olisi saatu mukaan myös nyt puuttuvat erilliskerätyt jätejakeet, olisivat yhdyskuntajätteen kokonaismäärät ja kierrätysasteet olleet jonkin verran korkeammat.

Pilotoinnin lähtökohdat vaihtelivat seuduittain. HSY:n oma laskenta on yksityiskohtaisempi kuin tässä työssä tehdyssä laskentamallissa. LSJH on aiemmin tehnyt alueellista arviolaskentaa Turun seudun yhdyskuntajätteestä, mutta pilotoinnin yhteydessä katettiin ensimmäistä kertaa koko Lounais-Suomen alue. Kiertokaaren alueella on aiemmin keskitytty erityisesti vastaanotettuihin jätemääriin.

Suurimmaksi vaikeudeksi pilotoinnissa nousi kotitalousjätteen osuuden erottelu jätelaitosten alueella kerätystä yhdyskuntajätteestä. Turun seudun ja Oulun seudun kotitalousjätteen osuuksia arviointia vaikeuttaa erityisesti se, että useassa kunnassa kiinteistönhaltija järjestää itse jätekuljetuksen. Turun ja Oulun seuduilla päädyttiin arvioimaan kotitalousjätteen osuutta yhdyskuntajätteestä jätteenkuljettajien arvioiden perusteella. HSY:llä oli jo pilotoinnin yhteydessä tiedossa kotitalousjätteiden osuus vastaanottamistaan yhdyskuntajätteistä. Jätekuljettajat eivät ole velvoitettuja luovuttamaan jätekuormiensa tietoja jätelaitoksille, joten SYKE selvitti Turun ja Oulun seutujen kuljetusyrityksiltä kotitalousjätteiden osuutta puhelimitse ja sähköpostitse. Kuljettajien tietojen pohjalta tehdyn arvion luotettavuus vaihtelee muun muassa vastausprosentin mukaan. Turun seudulla onkin pilotoinnin myötä muutettu kirjauskäytäntöjä helpottamaan kotitalouksien osuuden arviointia tulevaisuudessa.

Laskentamallin avulla saadut seudulliset tulokset eroavat toisistaan siten, että kokonaisjätemäärä on pienin Oulun seudulla ja suurin Turun seudulla. Kierrätysasteen tulos taas on korkein pääkaupunkiseudulla. Taustatiedoissa on kuitenkin merkittäviä eroja ja se vaikeuttaa alueellista vertailua. Oulun seudun jätemääristä puuttuu jonkin verran kotitalouksilta kiinteistöistä erilliskerättyjä jätejakeita, mikä sekä nostaa yhdyskuntajätteen kokonaismäärää asukasta kohden, että kierrätysastetta. Näin ollen todelliset erot selvityksessä mukana olleiden kaupunkiseutujen välillä ovat todennäköisesti laskennallisia eroja pienempiä.

Tämän työn yhteydessä ei tehty erillistä selvitystä alueellisten jätemäärien ja kierrätysasteiden erojen syistä, mutta eroja syntyy tietopohjan lisäksi mm. erilaisesta aluerakenteesta, tulotasoista, ikärakenteista ja asukkaiden lajitteluaktiivisuudesta. Tiheästi asutuissa kaupungeissa kierrätysmahdollisuuksia on helpompi järjestää kattavasti. Harvemmin asutulla alueella pitkät etäisyydet vaikeuttavat aktiivista kierrätystä.

Pilotoinnin yhteydessä nousi esiin selvittelyä ja tarkennuksia vaativia asioita. LSJH mainitsi, että Turun seudulla olisi hyvä selvittää tarkemmin kotitalousjätteen osuutta polttokelpoisessa jätteessä ja puujätteessä. Lisäksi selvityskohteena on tyhjennettävien jäteastioiden painokertoimien tarkkuus. Kiertokaaren osalta tiedot jäävät puutteelliseksi, koska kaikkien kiinteistöiltä kerättävien hyötyjätteiden määriä ei ollut saatavilla. HSY totesi, että pilottilaskennan tulos pääkaupunkiseudun jätemääristä on suuruusluokaltaan verrattavissa HSY:n oman yhdyskuntajätelaskennan tuloksiin. Sekä määrät että hyödyntämistavat ovat samaa luokkaa kummallakin menetelmällä laskettuna.

Parhaimmillaan kiertotalous luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tehostaa materiaali- ja sivuvirtojen hyödyntämistä lisäten samalla talouskasvua. Syksyllä 2017 CircHubs-hankkeeseen liittyen kartoitettiin liiketoimintapotentiaalia materiaalivirtakyselyllä, johon vastasi yli 180 ympäristöalan asiantuntijaa ja yritysjohtajaa. Kyselyssä tunnistettiin liiketoiminnan kannalta potentiaalisimpia hyödynnettäviä kierrätysmateriaaleja. Yhdyskuntajätteestä potentiaalisimpina materiaaleina esiin nousivat muovit, sähkö- ja elektroniikkaromu, tekstiilijäte sekä biojäte. Kyselyssä selvisi, että hyödyntämispotentiaali vaihtelee alueittain. Esimerkiksi Uudellamaalla parhaat hyödyntämismahdollisuudet arvioitiin olevan sähkö- ja elektroniikkaromulla, kun taas Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla suurimmat mahdollisuudet nähtiin olevan muovijätteillä. Yrityksiä kiertotalouteen ohjaa muun muassa resurssitehokkuuden kautta saavutettavissa olevat hyödyt ja asiakkaat, jotka vaativat kestävän kehityksen mukaisesti tuotettuja tuotteita.

Liiketoimintapotentiaalia tunnistettiin olevan kierrätysmateriaaleista tuotetuilla tuotteilla, materiaalien innovatiivisella hyödyntämisellä sekä kiertotalouden palveluliiketoiminnalla. Kierrätettyjen materiaalien hyödyntämistä liiketoiminnassa hidastavat materiaalivirtakyselyn mukaan esimerkiksi materiaalin huono saatavuus tai soveltuvuus käyttökohteisiin, kysynnän puute, tuotantoprosessin hinta sekä uudelleenkäytön mahdollistavien palvelujen puute.

Pääkaupunkiseutu

HSY toimii pääkaupunkiseudulla kiertotalouden mahdollistajana, kannustajana ja tehostajana. Seudullista yhdyskuntajätelaskentaa on tehty vuodesta 2004 lähtien ja yhdyskuntajätteen kierrätysasteelle on asetettu HSY:ssä oma tavoitteensa. Kierrätysasteen nostamiseksi HSY:ssä mm.

• Kannustetaan jätteen vähentämiseen viestinnän ja neuvonnan keinoin.

• Edistetään uudelleenkäyttöä yhteistyössä Kierrätyskeskuksen kanssa.

• Kehitetään lajittelua kiinteistöillä ja Sortti-asemilla ja ohjataan kerätyt materiaalit kiertoon.

• Hyödynnetään biojätteen sisältämä energia ja ohjataan ravinteet kiertoon komposti- ja multatuotteina.

• Etsitään tutkimus- ja kehittämistoiminnassa ratkaisuja erilaisten jätemateriaalien hyötykäyttöön ja kiertotalouden edistämiseen.

Lajittelun edistämiseksi ja kierrätysasteen nostamiseksi HSY uusi keväällä 2019 pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen jätehuoltomääräykset. Uudet lajitteluvelvoitteet astuvat voimaan siirtymäajan jälkeen 1.1.2021. Nykyisellään esimerkiksi biojätteen keräys on järjestettävä kiinteistöillä, joissa on vähintään 10 asuntoa. Vuodesta 2021 alkaen raja on 5 asuntoa. Lajitteluvelvoitteet laajenevat kartonkipakkausten ja pahvin, lasipakkausten, pienmetallin ja muovipakkausten osalta. Lajitteluvelvoitteiden laajeneminen vähentää sekajätteen määrää ja nostaa kierrätykseen ohjautuvien jätejakeiden määrää, ja sitä kautta kierrätysaste pääkaupunkiseudulla nousee uusien jätehuoltomääräysten myötä. Nousu riippuu muun muassa siitä, kuinka suuri osa asukkaista päätyy lajittelemaan laajentuneiden mahdollisuuksien myötä. Karkean asiantuntija-arvion mukaan yhdyskuntajätteen kierrätysaste voisi nousta noin 2 prosenttiyksikköä.

HSY tutkii säännöllisesti kotitalouksien sekajätteen koostumusta. Vuoden 2018 sekajätekoostumustutkimuksen (HSY 2019) mukaan noin 76 % kotitalouksien sekajätteestä olisi kierrätettävissä. Suurimmat kierrätettäväksi kelpaavat jätejakeet sekajätteessä ovat tutkimuksen mukaan biojäte (39%), paperi (11%), muovipakkaukset (11%), kartonki (7%), lasipakkaukset (2%) ja metallipakkaukset (2%). Toisin sanoen vain neljäsosa pääkaupunkiseudun asukkaan sekajätteestä on sellaista sekajätettä, jota ei voi kierrättää nykyisin menetelmin materiaalina. Mikäli kaikki kierrätettävissä oleva kotitalouksien sekajäte saataisiin ohjattua kierrätykseen, nousisi seudun yhdyskuntajätteen kierrätysaste noin 20 prosenttiyksikköä. Vaikka tie kaiken lajiteltavissa olevan sekajätteen kierrättämiseen on pitkä, on se kierrätysasteen nostamiseksi tärkeää. Tässä korostuvat muun muassa viestinnän ja neuvonnan rooli, jotta asukkaiden lajittelutiedot ja -taidot karttuvat.

Turun seutu

Kotitalouksien yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostamiseksi jätteiden kiinteistökohtaisia erilliskeräysvelvoitteita on seudun jätehuoltomääräyksissä kiristetty ja panostusta jäteneuvontaan jatketaan tavoitteellisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään CircHubs –hankkeessa tunnistettujen keskeisimpien materiaalien arvoketjujen kehittämiseen. Tekstiilit, muovit ja sähkölaitteet on tunnistettu kierrätysliiketoiminnan kehittämisen painopisteiksi seudullisesti myös jo aiemmin Varsinais-Suomen liiton tuottamassa selvityksessä. Kotitalouksien jätteiden erilliskeräysten ja lajittelun tehostamispotentiaalia seurataan kahden vuoden välein toteutettavissa asukaskyselyssä ja polttokelpoisen jätteen koostumustutkimuksessa, jonka tulokset ovat yhtenäisen tutkimustavan vuoksi vertailukelpoisia muiden Suomen jätelaitosten toteuttamiin koostumustutkimuksiin.

Muovin kierrätysasteen nostamisen ensisijaiset toimet liittyvät muovipakkausten lajitteluaktiivisuuden lisäämiseen. Kerättyä muovipakkausjätteen määrää voidaan kasvattaa nostamalla keräyksen palvelutasoa (erityisesti jätehuoltomääräysten erilliskeräyksen velvoiterajan avulla) ja motivoimalla asukkaita jäteneuvonnan keinoin. Uutena erilliskerättävänä jätejakeena muovipakkausten keräyksen tehostamisessa on vielä runsaasti potentiaalia. Jotta kierrätysmuovin liiketoimintamahdollisuuksia voi pitkällä tähtäimellä kasvattaa, on muovien elinkaareen liittyvää arvoketjua lisäksi kehitettävä kokonaisvaltaisesti. Ratkaisuja on etsittävä yhteistyössä teollisuuden ja kaupan kanssa kiinnittäen huomiota muovien kierrätettävyyteen. Julkisten hankintojen avulla voidaan osaltaan kehittää kierrätysmuovien kysyntää. Myös lajitteluteknologiaa kehittämällä voidaan parantaa materiaalien erottelua ja siten hyödynnettävyyttä. Muovien kierrätyspotentiaalin lisäämiseen tarvittavaa yhteistyöverkostoa ja pilotointimahdollisuuksia on mahdollista rakentaa Lounais-Suomessa muun muassa osana Topinpuiston kiertotalouskeskuksen kehittämistä.

Poistotekstiili on tunnistettu kotien sekajätteen joukossa potentiaalisimmaksi jätejakeeksi, jolle ei ole ollut vielä olemassa omaa erilliskeräystä ja kierrätyskanavia. Lounais-Suomen jätehuollon vastaanottopaikoissa asukkaiden poistotekstiiliä on kerätty vuodesta 2016 alkaen. Tekstiiliä on voitu lajittelun jälkeen ohjata jonkin verran uudelleenkäyttöön, mutta teollisen mittaluokan kierrätysratkaisut puuttuvat edelleen. Tekstiilien kiertotalouden kehittämiseksi on luotu valtakunnallinen Telaketju-yhteistyöverkosto. Verkoston hankkeissa kehitetään poistotekstiilin keräystä, lajittelua, jatkojalostusta ja kiertotalouteen perustuvia liiketoimintamalleja. Tavoitteena on luoda kotimaiseen osaamiseen perustuva ekosysteemi, jossa monialaisella yhteistyöllä luodaan uutta, vahvaa teollisuutta.

Kuntien jätelaitokset ovat tarttuneet tekstiilien kierrätyshaasteeseen lähtemällä mukaan LSJH:n vetämään jalostuslaitoshankkeeseen, jossa luodaan malli poistotekstiilien koko maan kattavan keräyksen ja esilajittelun järjestämiselle sekä käynnistetään pilot-linjasto kierrätysraaka-aineen valmistamiseksi ja palvelemaan teollisuuden tuotekehitystarpeita. Hanke on saanut rahoitusta muun muassa työ- ja elinkeinoministeriöltä sekä Varsinais-Suomen Liitolta. Hanke mahdollistaa valmistautumisen vuonna 2025 voimaan astuvaan tekstiilien erilliskeräysvelvoitteeseen. Keräyksen järjestäminen ilman olemassa olevaa kierrätyskanavaa ei olisi tarkoituksenmukaista.

CircHubs –hankkeen lisäksi sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätyksen tehostamispotentiaali on tunnistettu muun muassa LSJH:n, Mepak-Kierrätys Oy:n ja Lassila ja Tikanoja Oyj:n vuonna 2018 toteuttamassa lajittelututkimuksessa. Lounais-Suomessa metallia lajitellaan Mepakin mukaan tehokkaammin kuin muualla Suomessa, mutta tutkimuksessa havaittiin, että joukkoon päätyy myös esimerkiksi lähes kuusi prosenttia sähkölaiteromua. Erityisesti sähkölaitteita oli lajiteltu virheellisesti metallin joukkoon kiinteistökohtaisen keräyksen näytteissä.

LSJH on aloittanut syksyllä 2018 sähköelektroniikkaromun erilliskeräyskokeilun yhteistyössä tuottajavastuuyhteisön kanssa. Keräyskokeilun avulla selvitetään, onko erilliskeräys kiinteistöltä resurssitehokas tapa nostaa sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätysastetta ja saada sähkö- ja elektroniikkaromu pois metallinkeräyksen joukosta.

Oulun seutu

Kunnallisena jäteyhtiönä Kiertokaari edistää toimialueellaan jätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä ja hyötykäyttöä. Kiertokaari tarjoaa toimialueellaan maksutonta jäteneuvontapalvelua. Jäteneuvonnan tavoitteena on osallistaa asukkaat kiertotalouteen kannustamalla heitä jätteiden lajitteluun. Asiakaspalvelua ja jätteiden vastaanottopaikkojen kehittämistä tehdään jatkuvana työnä.

Oulun seudulla järjestetään kampanjoita, joiden tavoitteena on nostaa kotitalouksissa syntyvän jätteen materiaalikierrätysastetta ja parantaa polttokelpoisen sekajätteen laatua. Oulun seudulla tehdään sekajätteen koostumustutkimuksia. Näissä on selvinnyt, että jätehuoltomääräyksistä huolimatta sekajätteessä on jopa puolet kierrätyskelpoista jätettä. Suurimpana yksittäisenä jätelaatuna on biojäte, jonka kimppakeräyksen puolesta Kiertokaari on kahtena vuonna kampanjoinut. Kiertokaari on mukana myös valtakunnallisessa Telaketju-hankkeessa, tavoitteena löytää valtakunnallisesti teknisesti ja taloudellisesti kestävä ratkaisu erilliskerätyn, varastoidun ja käsittelypaikkaan kuljetetun jäännöstekstiilin hyödyntämiseen.

Oulun seudulla jätehuoltomääräysten erilliskeräysvelvoite biojätteelle, kartongille, lasille ja metallille on koskenut neljän huoneiston ja sitä suurempia kiinteistöjä jo vuodesta 2013. Uudet valmisteilla olevat jätehuoltomääräykset velvoittavat myös muovipakkausten erilliskeräykseen.

Kiertokaari on strategiansa mukaisesti kestävän kiertotalouden edistäjä. Tarjoamme jo nyt Ruskon jätekeskusta alustaksi myös muille kiertotaloustoimijoille. Vuonna 2020 jätekeskuksen alueelle valmistuu Oulun Energian kaupan ja teollisuuden jätteille tarkoitettu lajittelulaitos, joka käsittelee myös kotitalouksien lajittelemattomia sekajätekuormia. Lajittelulaitoksen myötä voidaan tehostaa vastaanotetun sekajätteen materiaalihyötykäyttöä.

Yhdyskuntajätteiden määrän ja kierrätysasteen seudullisen arvioinnin painoarvo kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Tarkentunut seudullinen tiedontuotanto luo mahdollisuuksia vastata EU:sta tulevien tiukentuvien kierrätysastetavoitteiden seutukohtaiseen tarkasteluun ja tavoitteiden asetteluun. Samalla seudullisessa yhdyskuntajätelaskennassa on merkittäviä haasteita, joihin tämä selvitys tarjosi hyvän katsauksen. Nykyisellään kunnallisten jätelaitosten tiedot rajautuvat yleisesti heidän kauttaan kulkeviin jätemääriin, eikä jätelaitoksilla siten ole arvioita esimerkiksi valtaosasta palveluiden jätteitä. Samoin puuttuvat tiedot tuottajavastuunalaisista kotitalouksien yhdyskuntajätteistä muulta kuin täydentävän keräyksen osalta. Pääkaupunkiseudulla on vakiintuneet käytännöt seudullisten tuottajavastuujätetietojen saamiseksi, mutta monella muulla seudulla tällaista käytäntöä ei ole.

Yhdyskuntajätteen seudullisen tilastoinnin edistämiseksi olisi tarpeen harkita puolueettoman tahon käyttöä. Osoittamalla virkavastuulla taho, jolle yhdyskuntajätteiden tilastointi olisi määritelty lailla tai asetuksella, olisi mahdollista laajentaa tilastoinnin tietopohjaa entistä velvoittavammaksi. Vastuutahon pääsy kaikkeen tietoon helpottaisi jätetietojen kokoamista seudullisten kierrätysasteiden laskentaa varten. Virallisen tahon lisäksi alueellisten jätemäärien selvittämistä varten jätemäärien ilmoittamiseen tulisi olla nykyistä voimakkaampia kannustimia tai velvoitteita.

Tässä työssä päädyttiin laskentamalliin, jossa jätelaitokset laskevat kotitalouksilta vastaanottamiensa jätteiden määrät, ja niihin lisätään arviot muista kotitalousjätteistä. Tämä menetelmä valittiin, koska sen arvioitiin olevan ainoa mahdollinen nykytiedoilla ja -resursseilla toteutettavissa oleva tapa. Laskentamallissa yhdyskuntajätteisiin lisätään arvio yksityisten ja julkisten palvelujen jätteistä HSY:n tuottaman Petra-jätevertailujärjestelmän avulla. Huomioitavaa on, että Petrajärjestelmän tiedot pohjautuvat pääkaupunkiseudulta saatuihin tietoihin, mutta yhdistämällä keskimääräinen toimialakohtainen jätemäärätieto (kg/htv) seudullisiin eri toimialojen henkilötyövuosia koskeviin tilastotietoihin saadaan aikaan arvio syntyvistä jätemääristä yksityisissä ja julkisissa palveluissa myös muilla seuduilla.

‍Suuret kaupunkiseudut ovat tyypillisesti kierrätysasteen osalta koko maan keskiarvoa edellä, sillä suurilla kaupunkiseuduilla on yleisesti ottaen paremmat mahdollisuudet järjestää jätejakeiden erilliskeräys ja niiden tehokas ohjaaminen kierrätykseen. Laskentamenetelmän pilotoinnissa saatujen tulosten mukaan pääkaupunkiseudulla yhdyskuntajätteiden kierrätysaste on noin 48 %, Turun seudulla 44 % ja Oulun seudulla korkeampi kuin 38 %. Huomioitavaa on, että tulokset eivät ole keskenään täydellisen vertailukelpoisia, mutta antavat tällä hetkellä parhaimman mahdollisen pohjan alueelliseen yhdyskuntajätteen arvioitiin. Erityisesti Oulun seudun kierrätysasteen arvioinnissa oli haasteita, sillä siihen ei saatu riittäviä lähtötietoja kaikkien erilliskerättävien jätejakeiden osalta. Näin ollen on todennäköistä, että Oulun seudun kierrätysaste on jonkin verran tässä selvityksessä laskettua korkeampi.

On tärkeää, että kehittämistyötä jatketaan tulevaisuudessa yhdyskuntajätteen määrän ja kierrätysasteen arvioinnin osalta. Tämän hankkeen puitteissa kehitystyötä ei tehdä, mutta esimerkiksi HSY:ssä laskentaa kehitetään edelleen, kunhan EU:n uudet yhdyskuntajätteen laskentasäännöt selviävät. Kierrätysastelaskennan kehittäminen ja eritoten tietopohjan vahvistaminen mahdollistaa kierrätyksen lisäämistä ja kierrätyspotentiaalien tunnistamista. Jätetietojen tuottaminen on merkityksellistä myös ympäristöraportoinnin kannalta. Seutujen välisen vertailun mahdollistamiseksi jätelaitokset voivat kehittää laskentaa pyrkien jätelajien erotteluun, yhdyskuntajätteen erotteluun muusta jätteestä sekä kotitalouksien jätteiden erotteluun yhdyskuntajätteestä.

Laskentamallin pilotointi pääkaupunkiseudulla, Turun seudulla ja Oulun seudulla osoitti, että yhdyskuntajätteen määrien ja kierrätysasteen arviointi on työlästä ja edellyttää asiantuntija-arvioiden käyttöä. Etenkin Turun ja Oulun seudulla ongelmia tuottaa usean kunnan alueella kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus, jolloin kunnalla ei ole tietoja jätekuljettajien kuljettamista jätemääristä eikä jätteiden jakautumisesta kotitalouksien sekä yksityisten ja julkisten palveluiden kesken. Yhdyskuntajätteen kokonaismäärän selvittäminen edellyttää useita asiantuntija- arvioita muun muassa yhdyskuntajätteen kotitalouksien osuudesta. Tehdyt arviot heikentävät saatujen tulosten tarkkuutta ja luotettavuutta. Laskentamallin pilotoinnissa saadut tulokset ovat kuitenkin yksi askel lähemmäs jätetietojen seudullista vertailtavuutta ja kansainvälisten vaatimusten edellyttämää tietotasoa.

Direktiivi 2018/851/EU.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/851, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta. 11. artikla.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32018L0851

Fortum, 2018.
Suomalaisten kannattaa muovipakkaukset keräykseen.
https://www.fortum.fi/yrityksille-ja-yhteisoille/kierratys-ja-jatepalvelut/kierratystuotteet

HSY, 2019. Pääkaupunkiseudun sekajätteen koostumus 2018.
https://julkaisu.hsy.fi/paakaupunkiseudun_sekajatteen_koostumus_2018.html

Jätedirektiivi 2018/851
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32018L0851

Päivittäistavarakauppa ry 2018.
https://www.pty.fi/julkaisut/tilastot/

Tilastokeskus 2017a. Jätetilasto 2015. Liitetaulukko 2. Jätteiden käsittely 2015, tonnia
https://www.stat.fi/til/jate/2015/jate_2015_2017-06-15_tau_002_fi.html

Tilastokeskus 2019a. Kotitalousjätteen määritelmä.
https://www.stat.fi/meta/kas/kotitalousjjate.html

Tilastokeskus 2019b. Jätetilasto - Yhdyskuntajätteet 2017.
https://www.stat.fi/til/jate/2017/13/jate_2017_13_2019-01-09_tie_001_fi.html

Tilastokeskus 2019c.
Jätetilasto- Yhdyskuntajätteet 2017. Liitetaulukko 1.
Yhdyskuntajätekertymä 2017, tonnia (Korjattu 11.1.2019)
https://www.stat.fi/til/jate/2017/13/jate_2017_13_2019-01-09_tau_001_fi.html

Teittinen Tuuli, 2017.
Kiinteistökohtaisen kompostoinnin määrä Suomessa. Ympäristöministeriö

Liite A. Yksityisten ja julkisten palvelujen jätteet, 1/2

Jätteet on ilmoitettu toimialoittain, kiloa/henkilötyövuosi. Tiedot: Petrajatevertailu.fi

Liite A. Yksityisten ja julkisten palvelujen jätteet, 2/2

Jätteet on ilmoitettu toimialoittain, kiloa/henkilötyövuosi. Tiedot: Petrajatevertailu.fi

Liite B. Jätelaitosten kotitalousjätteiden tietolähteet