Yhdyskuntajätteiden seudullinen arviointi

Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää entistä laajempaa ja tehokkaampaa yhdyskuntajätteiden kierrättämistä. EU:n jätedirektiivin mukaisesti yhdyskuntajätteelle on asetettu vuodelle 2025 55 prosentin kierrätystavoite. Vuonna 2030 yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää 60 prosenttia ja vuonna 2035 65 prosenttia (Direktiivi 2018/851/EU, 11. artikla). Valtakunnallisen arvion mukaan Suomella on vielä tähän matkaa; vuonna 2017 Suomessa syntyi arviolta 510 kg yhdyskuntajätettä jokaista asukasta kohden ja kierrätysaste oli 41 prosenttia (Tilastokeskus 2017b).

Valtakunnallisen yhdyskuntajätetiedon lisäksi tarvitaan mitä suurimmassa määrin myös seudullista tietoa. Kunnat asettavat yhdyskuntajätteen kierrätykselle tavoitteita ja kuntalaiset ovat kiinnostuneita oman seutunsa kierrätysasteesta. Seudullinen kierrätysastetieto on olennaista kierrätyksen tehostamisen suunnittelussa ja vastaa kuntien tietotarpeisiin. Jätetietoja tarvitaan ympäristöraportointia, ympäristötilinpitoa ja kiertotalouskeskuksia varten. Lisäksi tieto on tarpeellista toiminnan kehittämistä, mitoittamista, neuvonnan ja palvelun kohdentamista sekä erilaisten hankkeiden tarpeita silmällä pitäen. Seututason tietoja voidaan hyödyntää niin suunnittelu- ja kehitystyössä kuin alueen profiloitumisessa. Seudullisen kierrätysastelaskennan yhtenäistäminen mahdollistaa alueellisen vertailun ja hyvien käytäntöjen jakamisen.

Tämän työn tavoitteena oli tuottaa menetelmä yhdyskuntajätteen määrän ja kierrätysasteen seudulliseen arviointiin. Laskentamalli edistää alueellisen yhdyskuntajätteen määrän arviointia ja kierrätysastelaskennan tietopohjan luotettavuutta. Se myös yhtenäistää seudullista laskentaa ja lisää kansainvälistä vertailukelpoisuutta. Laskentamallia pilotoitiin pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Oulussa, mutta laskentamallia voidaan hyödyntää myös muualla Suomessa.

Selvitys tehtiin osana 6Aika Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset (CircHubs) -yhteishanketta, jonka tavoitteena on löytää kiertotaloudesta uutta liiketoimintaa ja tukea kiertotalouden innovaatioiden kaupallistamista kuutoskaupunkien alueella. Laskentamallin kehittivät yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Suomen ympäristökeskus SYKE, Suomen Kiertovoima KIVO ry, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy LSJH sekä Kiertokaari Oy. Lisäksi laskennan kehittämisessä oli mukana laaja joukko jätehuollon julkisia ja yksityisiä toimijoita, viranomaisia sekä jätetilastoinnin asiantuntijoita.

Yhdyskuntajätteen virrat

Yhdyskuntajäte

Yhdyskuntajätettä ovat

• kotitalouksien sekajäte ja erilliskerätty jäte, mukaan lukien paperi ja kartonki, lasi, metallit, muovit, biojäte, puu, tekstiilit, pakkaukset, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu, käytetyt paristot ja akut sekä karkea jäte, mukaan lukien patjat ja huonekalut; ja

• muista lähteistä peräisin oleva sekajäte ja erilliskerätty jäte, kun tällainen jäte on luonteeltaan ja koostumukseltaan samankaltainen kuin kotitalouksista peräisin oleva jäte.

Yhdyskuntajätteeseen ei sisälly teollisesta tuotannosta, maataloudesta, metsätaloudesta, kalastuksesta, sakokaivoista eikä viemäriverkosta ja viemäriveden käsittelystä peräisin oleva jäte, mukaan lukien puhdistamoliete, romuajoneuvot tai rakennus- ja purkujäte. Tämän määritelmän soveltaminen ei rajoita sitä, miten jätehuoltoa koskeva vastuu on jaettu julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä. (Direktiivi 2018/851/EU, 3. artikla)

Kotitalousjäte

Kotitalousjäte on kotitalouksista peräisin olevaa kulutusjätettä. Kotitalouksien jätteeksi ei lueta kodin tai sen piirin ulkopuolella syntyneitä, vaikkakin kotitalouden tuottamia jätteitä, kuten autojen öljynvaihdossa huoltamolle jääneet jäteöljyt, eikä myöskään kotitaloudesta peräisin oleva jätettä, joka ei ole yhdyskuntajätettä, kuten romuautot ja rakennus- ja purkujäte. (Tilastokeskus 2019a)

Kierrätysaste

Kierrätysasteeseen lasketaan jätteet, joiden käsittelytapa on

• hyödyntäminen materiaalina ja

• kompostointi ja mädätys

Hyödyntämisaste

Jätteet, jotka on kierrätetty tai hyödynnetty energiana.‍