3.1 Laskentamenetelmän valinta ja rajaukset
Seudullista kierrätysastelaskentamallia kehittäessä selvitettiin suomalaisten jätelaitosten toimialueiden lähtötietoja ja tiedontuotantomahdollisuuksia. Selvityksen myötä kävi ilmi, että jätelajikohtaisessa tiedon tuotannossa oli paljon eroja. Tämän työn tavoitteena oli tuottaa malli, joka on helppokäyttöinen ja yhtäläisesti kaikkien alueiden käytettävissä.
Tavoitetasoksi tiedonkeruussa otettiin tietojen perustuminen punnituksiin, vaikka se ei vielä tällä hetkellä ole kaikilta osin toteutettavissa. Tässä työssä kehitettiin siksi laskentamalli, johon voidaan syöttää parhaat saatavilla olevat tiedot, olivat ne sitten laskennallisia tai punnitukseen perustuvia.
Pitkällä aikavälillä yhdyskuntajätteiden tilastoinnissa on tavoitteena ottaa huomioon, mihin jätteet päätyvät ja mitkä ovat käsittelyn rejektit. Rejektien osalta EU:n laskentasäännöt ovat kuitenkin keskeneräiset, eikä niitä oteta huomioon tällä hetkellä valtakunnallisessa laskennassa. Vertailukelpoisuuden takia rejektejä ei ole otettu mukaan myöskään tässä työssä tehdyissä laskennoissa. Laskentamallissa on kuitenkin ohjeistettu, miten rejektit voidaan jatkossa ottaa huomioon kierrätysastelaskennassa.
Seudullisen kierrätysastelaskentamallin kehittäminen aloitettiin HSY:n laskentamallin pohjalta muun muassa siksi, ettei yhdyskuntajätteiden seudullista kierrätysastelaskentaa ole tehty muualla Suomessa. HSY:n laskentamalli perustuu kuitenkin varsin yksityiskohtaisiin jätelajiluokituksiin eikä sen vuoksi ollut suoraan sovellettavissa muilla seuduilla. Laskentamallin perustaksi valittiin HSY:n laskentaan verrattuna yksinkertaistettu jätelajiluokitus. Laskentamallissa huomioitavat jätejakeet ovat seka- ja biojäte sekä täydentävän keräyksen mukaiset erilliskerätyt jakeet. Jokaisen jätejakeen osalta arvioidaan kerätyn kotitalousjätteen määrä sekä sen hyödyntämistavat (materiaalina, energiana ja loppusijoitus).
Taulukko 1: Yhdyskuntajätteiden ryhmittely laskentamallissa ja jätejakeita vastaavat EWC-Stat-koodit.
Laskentamalli rakennettiin Exceliin. Excel-tiedoston vahvuutena on muokattavuus ja tietojen jäljitettävyys. Koska tavoitteena oli luoda yhtenevä laskentamalli, jota käytetään samalla tavalla eri seuduilla, on tärkeää, että malli on helppokäyttöinen ja hyvin ohjeistettu. Excelissä on varsinaisen laskentaosion lisäksi työohje omalla välilehdellään. Työohjeessa kerrotaan jätelajeittain, miten laskenta tulee tehdä, missä muodossa mikäkin tieto on syötettävä ja minkälaisia oletuksia on tehty.
3.2 Laskentamallin tietopohja
Laskentamallissa kerätään kotitalousjätteen määrät jätelaitosten omista tiedoista, ja näitä täydennetään tuottajayhteisöiltä saaduilla tiedoilla. Laskentamalliin on syötetty taustatietoina jätelaitoksen toimialueen tuottajayhteisöiltä saadut tiedot. Näitä tietoja ei päivitetä, sillä tämän työpaketin puitteissa tiedon vuosittainen päivittäminen ei ole mahdollista. Tuottajien määrätiedot ovat piilossa käyttäjältä tietojen luottamuksellisuuden vuoksi. Jätelaitokset saavat käyttöönsä myös tyhjän laskentamallin, jossa ei ole esitäytettyjä tietoja. Tätä mallia jätelaitos voi jatkossa käyttää, jos heillä on tiedossa alueelliset tuottajavastuutiedot.
Yksityisten ja julkisten palvelujen jätevirtojen laskemiseen käytetään HSY:n Petra-jätevertailujärjestelmään perustuvaa laskentamenetelmää. Yksityiset ja julkiset palvelut eivät ole velvoitettuja luovuttamaan jätemäärätietoja eivätkä niiden jätteet ole kuntien vastuulla. Petra-järjestelmä mahdollistaa toimialakohtaisten jätetietojen arvioimisen säilyttäen toimijoiden tiedon luottamuksellisuuden. Päivitys 3.2.2023: HSY:n Petra-järjestelmää sellaisenaan ei ole enää käytössä. Vastaavia tietoa kerätään kuitenkin Questback-lomakkeella. Periaatteena on kerätä tarpeeksi kattava toimialakohtainen otos, jolla saadaan arvioitua jätemäärä suhteutettuna henkilöstöön. Tämä luku suhteutetaan alueelle seudullisten henkilötötilastojen avulla. Tuloksena saadaan laskennallinen arvio yksityisten ja julkisten palvelujen tuottamista yhdyskuntajätemääristä.
Laskentamalliin on saatu seudullisia tietoja Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:ltä. RINKI:ltä on saatu tietoa kuitu-, lasi-, metalli- ja muovipakkausten määristä RINKI-ekopisteiltä. RINKI:n tiedot perustuvat osittain punnituksiin ja osittain laskelmiin. Kunnille, joille oli tiedossa RINKI-pisteiden lukumäärät, mutta ei jaekohtaisia määriä, käytettiin RINKI:n urakka-aluekohtaista sekä jaekohtaista kokonaismäärää suhteutettuna kunnan RINKI-pisteiden määrän jokaisen jakeen osalta.
Suomen palautuspakkaus Oy eli Palpa kerää alueellista tietoa, mutta laskentamallissa on päädytty tietosuojasyistä käyttämään Palpan valtakunnallista määrätietoa. Laskentamallissa on käytetty Palpalta saatua valtakunnallista tietoa palautettavien muovi-, lasi- ja alumiinipakkausten määristä ja kotitalouksien osuuksista palautusmääristä (Taulukko 2). Jätelaitoksen aluekohtainen palautuspakkausten tieto laskettiin suhteuttamalla valtakunnallinen jaekohtainen kokonaismäärä alueen väkiluvun ja Suomen väkiluvun suhteella.
Taulukko 2: Kotitalouksien osuus Suomen Palautuspakkaus Oy:n pantillisten juomapakkausten palautuksista (kansallinen arvo).
Hyödyntämistavan määrittäminen valtakunnallisten tilastojen tiedoille sekä yksityisten ja julkisten palvelujen jätteille tehtiin valtakunnallista yhdyskuntajätetilastoa käyttäen (Taulukko 3). Laskentamallissa käytettiin uusinta saatavissa olevaa, vuotta 2017 koskevaa tietoa (Tilastokeskus 2019c, paitsi tekstiilit Tilastokeskus 2017). On huomioitava, ettei tämä lähdetieto päivity laskennassa.
Taulukko 3: Käsittelytavat määritetty Tilastokeskuksen yhdyskuntajätekertymätilastosta 2017 (*tekstiili Jätetilastosta 2015) ja muunnettu prosenteiksi.
Paperi-, SER-, paristo- ja akkujätteiden määristä ei ollut saatavilla luotettavaa aluekohtaista tietoa, joten laskentamallissa jätelaitos hakee ja syöttää vuosittain tietoa valtakunnallisista tilastoista. Jätelaitos syöttää myös vuosittain jätelaitoksen toimialueen väkiluvun sekä Suomen väkiluvun. Laskentamallissa valtakunnallinen SER-, paristo- ja akkujätteiden määrä suhteutuu seudun asukaslukuun. Näiden tietojen osalta käyttäjää neuvotaan käyttämään kunakin vuonna uusinta saatavissa olevaa tietoa. Tämä voi heikentää seutujen välistä vertailtavuutta, mikäli tilastot eivät kaikilta osin ole valmistuneita laskentahetkellä. Toisaalta tuoreimpien mahdollisten lähtötietojen myötä jätelaitos saa mahdollisimman ajantasaisen kuvan kierrätysasteestaan.
Kotitalousjätteet ja niihin verrattavat jätteet koostuvat monista eri jätelajeista, jotka ovat eri tahojen ja toimijoiden vastuulla. Tästä syystä tiedot on kerättävä useista eri lähteistä. Seuraavissa luvuissa on esitetty, mitä tietoja laskentamalliin kerätään ja miten laskenta toteutetaan.
3.3 Kotitalousjätteet
Sekajätteet
Jätelaitokset täyttävät laskentataulukkoon kotitalouksista kerättyjen ja vastaanotettujen sekajätteiden määrät. Taulukkoon lisätään myös tieto sekajätteen käsittelytavoista, eli kuinka suuri osuus sekajätteestä on mennyt materiaalihyödyntämiseen, energiahyödyntämiseen ja loppusijoitukseen.
Laskentamalliin ei raportin laatimishetkellä otettu mukaan jätevoimalan tuhkasta ja kuonasta eroteltuja metalleja, jotka pystytään hyödyntämään materiaalina. Tämän vaikutus kierrätysasteeseen on varsin pieni, mutta metallit voidaan ottaa huomioon laskentamallissa sitten, kun rejektejä koskeva laskenta täsmentyy EU:ssa. Päivitys 3.2.2023: HSY ottaa nykyään laskennassaan huomioon myös kuonasta erotellut metallit.
Biojätteet, puutarhajätteet ja risut
Jätelaitokset kokoavat laskentaa varten määrätiedot kotitalouksista erilliskerätyistä biojätteistä sekä kotitalouksilta vastaanotetuista ja kerätyistä puutarhajätteistä ja risuista. Jos ruokajätteen kotikompostoinnista löytyy seudullinen arvio, voidaan sitä käyttää laskennassa. Laskentamallissa on esitäytettynä aluekohtainen arvio kotikompostoidun ruokajätteen määrästä, jota käytetään, jos alueellista tietoa ruokajätteen kotikompostoinnista ei ole. Arvio perustuu valtakunnalliseen selvitykseen pientalojen keskimääräisestä kompostoinnista (Teittinen 2017), jossa kotikompostoitu ruokajätteen määrä perustuu pien- ja paritalojen asukkaiden lukumäärään ja arvioon kompostiin laitettavaan ruokajätteen määrästä.
Kotikompostoitu puutarhajäte päädyttiin jättämään laskennasta pois, sillä puutarhajätteen kotikompostointia voidaan verrata teollisuuden sisäiseen kiertoon, eikä se ole kotitaloudesta ulospäin syntyvä jätevirta. Puutarhajätteen määrä vaihtelee vuosittain lähinnä kasvukauden pituuden ja kasvuolosuhteiden mukaan, ja puutarhajätettä syntyy enemmän hyvien kasvuolosuhteiden vuosina. Alueellisesti eniten puutarhajätettä kerryttävät ne seudut, joilla on suuret pihat asukasta kohden. Laskentamallia kehittäessä näytti epätodennäköiseltä, että kotikompostoitu puutarhajäte olisi tulevaisuudessa mukana EU:n yhdyskuntajätteen kierrätysastelaskennassa.
Kartonki ja pahvi
Laskentamallissa jätelaitokset ilmoittavat asuinkiinteistöiltä erilliskerättyjen ja kotitalouksilta vastaanotettujen kartonkijätteiden määrät. Laskentamalli lisää tähän määrään tuottajayhteisöjen aluekeräysmäärät, jotka ovat laskentamallissa taustatietoina. Työn puitteissa selvitettiin myös valtakunnallisia tietoja ja niiden soveltuvuutta alueelliseen jätelaskentaan. Kuitukierrätys Oy arvioi valtakunnallisesti kotitalouksien osuuden kuitupakkausjätteistä olevan noin 15-17 % kuitupakkauksien kokonaismäärästä. Jos tätä osuutta käytettäisiin laskentamallissa, alueellisia eroja ei pystyttäisi käsittelemään laskentamallissa. Tämän vuoksi laskentamallissa jätelaitokset arvioivat itse kotitalouksilta erilliskerättyjen kartonki- ja pahvijätteiden määrän.
Lasi
Jätelaitokset ilmoittavat kotitalouksilta erilliskerätyt ja vastaanotetut lasijätteen määrät. Malli hakee aluekohtaisen, tuottajavastuun ja palautuspakkausjärjestelmän piirissä kerätyn kotitalouksien lasipakkausjätteen määrän ja lisää sen automaattisesti jätelaitoksen ilmoittamaan määrään.
Metalli
Jätelaitokset ilmoittavat laskentamallissa erilliskerätyn metallin ja kotitalouksilta vastaanotetun yhteismäärän. Aluekohtaiset, tuottajavastuun ja palautuspakkausjärjestelmän piirissä olevat metallipakkausjätteiden määrät sisältyvät malliin ja lisätään jätelaitoksen ilmoittamaan määrään.
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n (LSJH), Mepak-Kierrätys Oy:n ja Lassila & Tikanoja Oyj:n (L&T) toteuttamassa metallijätteen lajittelututkimuksessa selvitettiin, minkälaista metallia kotitalouksista viedään metallinkeräykseen. Tutkimuksessa todettiin, että metallijätteen joukossa oli noin 15 prosenttia keräykseen kuulumattomia materiaaleja. Kun aikanaan EU:n ohjeistus rejekteistä täsmentyy, on tarpeen tehdä lisäselvityksiä myös metallijätteiden rejektien osalta.
Paperi
Laskentamallissa jätelaitokset hakevat paperijätteitä koskevan valtakunnallisen tiedon ohjeiden mukaisesti Pirkanmaan ELY-keskuksen tilastosta ”Keräyspaperin talteenotto”. Tuloksissa laskentamalli suhteuttaa kansallisen määrän alueen asukaslukuun. Pirkanmaan ELY-keskuksen keräyspaperitilastossa sisältää kotitalousjätteiden lisäksi myös jonkin verran yksityisten ja julkisten palveluiden keräyspaperia. Tässä määrässä ei kuitenkaan ole mukana tietosuojapaperia, ja suurin osa toimistopaperista ja kaikki paperiteollisuuden paperijätteet jäävät tämän tilaston ulkopuolelle. Tuottajayhteisön Suomen Keräystuote Oy:n asiantuntijan arvion mukaan noin 90 % määrästä on kotitalouksissa syntynyttä keräyspaperijätettä. Laskentamalli poistaa valtakunnallisesta kokonaismäärästä asiantuntija-arvion mukaisesti 10 prosenttia. Malliin voidaan syöttää jätelaitoksen omia keräyspaperitietoja, mutta päällekkäisen laskennan välttämiseksi alueen laskenta tapahtuu paperin osalta Pirkanmaan ELY-keskuksen tilastojen pohjalta ja käsittelytapa on Tilastokeskuksen valtakunnallisen tilaston mukainen.
Puu
Laskentamallissa otetaan huomioon kotitalouksista tulleet yhdyskuntajätteiksi luokiteltavat puujätteet. Näitä ovat esimerkiksi puiset huonekalut. Yhdyskuntajätteen määritelmän mukaan kotitalouksien omatoimisen rakennus- ja purkutoiminnan puujätteet eivät ole kotitalousjätettä. Tästä syystä laskennassa on eroteltava puutuotteet (huonekalut ym.) puutavarasta (laudat ym.). Kotitalousjätelaskennasta poistetaan kaikki puujätteet, jotka ovat peräisin rakennus- ja purkutoiminnasta. Kyllästettyä puuta ei lasketa mukaan kotitalousjätteisiin, sillä se on käytännössä remonttijätettä.
Muovi
Laskentamallissa jätelaitokset ilmoittavat asuinkiinteistöiltä kerättyjen muovipakkauksien määrät. Tähän lisätään tuottajayhteisöjen aluekeräysmäärät ja kotitalouksien palauttamien pantillisten pakkausten määrät.
Palpan panttijärjestelmän lisäksi muovipakkauksia palautuu myös Lidlin panttijärjestelmän kautta. Lidlin panttijärjestelmän pakkaukset eivät ole mukana laskentamallissa, sillä Lidl ei luovuta tietoja kolmansille osapuolille. Kauppaketjun markkinaosuus vuonna 2017 oli 9,3 % (Päivittäistavarakauppa ry 2018). Työssä harkittiin markkinaosuuden mukaista lisäkerrointa muovipakkausten jätemäärään. Tällöin oletuksena olisi ollut panttipullojen palautuminen samassa suhteessa Lidliin kuin muihin kauppaketjuihin. Lidlissä on kuitenkin myynnissä myös Palpan keräyksen piirissä olevia muovipakkauksia, joten muovipakkausten määrän arviointi olisi ollut varsin epäluotettavaa.
EU:n uudet laskentasäännöt ja rejektien vähentäminen vaikuttavat jatkossa muovipakkausten osalta merkittävästi kierrätysasteeseen. Muovipakkauksista noin kolmasosa poistetaan rejektinä ja hyödynnetään energiana (Fortum 2018). Esimerkiksi monimateriaalipakkausten muoveja ei nykyisellään pystytä kierrättämään vaan ne päätyvät energiahyödyntämiseen.
Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu SER
SER-jätteen osalta laskennassa käytetään tuottajayhteisöiltä saatua valtakunnallista jätemäärätietoa. Laskentamalli suhteuttaa valtakunnallisen määrän alueen väkilukuun. Laskentamallissa jätelaitokset voivat myös ilmoittaa kotitalouksista vastaanottamansa SER-jätteen määrän. Tätä ei kuitenkaan oteta laskentamallissa huomioon kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi, vaan jätelaitoksen vastaanottaman SER-jätteen tilastointi palvelee laskentamallissa ainoastaan jätelaitoksen omaa seurantaa.
Paristo- ja akkujätteet
Laskentamallissa käytetään Pirkanmaan ELY-keskuksen valtakunnallisista tilastoista saatavilla olevaa tietoa kerätyistä kannettavista paristo- ja akkujätteistä. Laskentamalli suhteuttaa valtakunnallisen määrän alueen väkilukuun. Malliin voi syöttää jätelaitoksen omia paristo- ja akkujätetietoja omaa seurantaa varten, mutta niitä ei oteta huomioon kokonaisjätemäärän tai kierrätysasteen laskennassa päällekkäisyyksien välttämiseksi.
Ajoneuvojen akut eivät kuulu kotitalouksien yhdyskuntajätteisiin. Tuottajayhteisön Recser Oy:n asiantuntijoiden mukaan pienparistoja koskevista tilastoista ei voida eritellä kotitalouksien osuutta. Asiantuntija-arvion mukaan valtaosa näistä tulee kotitalouksilta, joten laskennassa kotitalousjätteisiin otetaan mukaan kaikki kerätyt kannettavat akut ja paristot.
Tekstiilit
Tällä hetkellä valtaosa tekstiileistä päätyy sekajätteen joukossa energiahyödynnettäväksi. EU edellyttää tekstiilijätteen erilliskeräystä vuodesta 2025 alkaen, joten tekstiilijätteelle on laskentamallissa varattu oma rivinsä. Tekstiilijätettä voi nykyisin toimittaa myös tiettyihin vaatekauppoihin ja muutamiin muihin vastaanottopisteisiin. Näiden tekstiilimäärien on oletettu olevan pieniä hyväntekeväisyysjärjestöjen keräykseen verrattuna, mutta tiedon lisääntyessä nämä tekstiilijätteet voidaan laskea mukaan yhdyskuntajätteisiin.
Tekstiilit, jotka kotitaloudet toimittavat hyväntekeväisyysjärjestöille, eivät määritelmällisesti ole jätettä, sillä hyväntekeväisyyteen pyydetään antamaan vain uudelleenkäytettäviksi tarkoitettuja ja kelpaavia tuotteita. Tekstiilit ovat jätettä vasta, kun järjestöt lajittelevat niitä sellaisiksi, jolloin ne lasketaan järjestössä syntyviksi jätteiksi.
Päivitys 3.2.2023: Nykyään tekstiilijätettä erilliskerätään jätelaitosten toimesta. Kaikkea erilliskerättyä tekstiiliä ei vielä pystytä hyödyntämään materiaalina ja kierrätysasteeseen lasketaan mukaan vain todellisuudessa materiaalihyödynnetty määrä tai arvio siitä.
Muut kotitalouksien yhdyskuntajätteet
Loput yhdyskuntajätteet, joita jätelaitos vastaanottaa, kerätään laskentamallissa luokkaan ”Muut jätteet”. Tähän kohtaan raportoidaan esimerkiksi käytetyt liuottimet , happo-, emäs- ja suolajätteet, käytetyt öljyt, kemiallisten valmisteiden jätteet sekä yhdyskuntajätteiksi laskettavat koneiden ja laitteiden käytöstä poistetut osat.
3.4 Yksityiset ja julkiset palvelut
Petra-jätevertailu ei ole käytössä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Olettaen, että kukin toimiala tuottaa henkilötyövuotta kohden suuruusluokaltaan saman verran jätettä koko maassa alueesta riippumatta, voidaan Petran-jätevertailun tuloksia kuitenkin hyödyntää muillakin alueilla. Yhdistämällä keskimääräinen toimialakohtainen jätemäärätieto (kg/htv) seudullisiin eri toimialojen henkilötyövuosia koskeviin tilastotietoihin saadaan arvio syntyvistä jätemääristä yksityisissä ja julkisissa palveluissa.
Laskentamallissa julkisiin palveluihin lasketaan seuraavat toimialat: julkisen hallinnon toimistot, päiväkodit, peruskoulut, ammatilliset oppilaitokset, lukiot, korkeakoulut ja muu koulutus, sairaalat, muut terveyspalvelut, muut hoitolaitokset, muut sosiaalipalvelut, maanpuolustus ja vankeinhoito.
Yksityisiin palveluihin lasketaan seuraavat toimialat: päivittäistavarakauppa, muu vähittäiskauppa, jätteiden ja romun tukkukauppa, elintarviketukut, muu tukkukauppa, autokauppa, korjaamot ja huoltamot, hotellit, ravintolat, ateriapalvelu, kuljetus ja varastointi, urheilu, virkistys ja kulttuuri, muut palvelut.
Liitteessä A on esitetty arvio yksityisten ja julkisten palvelujen tuottamista jätemääristä kiloissa henkilötyövuotta kohden. Suurin osa toimialojen jätemääräarvioista on tuotettu Petra-jätevertailun vuosien 2014-2016 keskiarvona. Perustelluissa poikkeustapauksissa, esimerkiksi pienen otoskoon tai muista poikkeavan yksittäisen vuoden takia, on arvion pohjana voitu käyttää muuta aikaväliä. Yksityisten ja julkisten palveluiden Petra-järjestelmästä tuotava muita jätteitä koskeva määrätieto sisältää ne palveluiden jätejakeet, jotka eivät sovi muihin luokkiin.
Laskentamallissa henkilötyövuositietoja ei päivitetä vuosittain. Tämä helpottaa laskentamallin käyttöä, mutta vaikuttaa kierrätysastelaskennan tulosten tarkkuuteen erityisesti pitkällä aikavälillä.
Päivitys 3.2.2023: Petra-jätevertailu ei sellaisenaan ole enää käytössä pääkaupunkiseudullakaan. Tietoja kuitenkin edelleen kerätään Questback-lomakkeen avulla ja yksityisten ja julkisten palveluiden määriä arvioidaan yllä kuvatun kaltaisella arviointimallilla.
3.5 Laskentamallin jalkautus ja jatkokehitys
Laskentamallissa on taustatietona jätelaitoksen toimialueen tuottajavastuutiedot ja henkilötyövuositiedot yksityisten ja julkisten palvelujen jätteiden laskentaa varten. Sen vuoksi jokaisen jätelaitoksen toimialueelle on laadittu oma Excel-työkirja, johon on syötetty aluekohtaiset taustatiedot. Koska työkirja sisältää aluekohtaista tietoa, jokaiselle jätelaitokselle toimitetaan oma jätelaitoskohtainen laskentamalli. Laskentamallin täyttöohje on ladattavissa CircHubs.fi-sivuilta ja HSY:n nettisivuilta.