Vastuullisuus 2020

Enemmän yhdessä

Vuosi 2020 oli hyvin haasteellinen meille kaikille Covid-19 pandemian vuoksi. Maaliskuussa siirryimme tekemään etätyötä kaikissa tehtävissä, joissa se oli mahdollista. Palveluidemme ylläpito vaatii kuitenkin myös töiden tekemistä paikan päällä laitoksilla, sorttiasemilla ja verkon työmailla. Määritimme työpaikoille tarvittavat ohjeet ja käytännöt, joilla minimoimme työntekijöidemme ja asiakkaittemme altistumista virukselle. Tiivistimme koko talon viestintää ja siirsimme säännöllisen yhteydenpidon ja yhteistyön verkkotapaamisiin ja webinaareihin.

Liityimme mukaan päästöttömien työmaiden green deal -sitoumukseen ja lisäksi julkaisimme sosiaalisen vastuun sitoumuksemme, jonka valtioneuvoston kanslian kestävän kehityksen toimikunta palkitsi kolmen parhaan yhteiskuntasitoumuksen joukossa. Sen mukaisesti:

• Sitoudumme edistämään hyvää johtamista, esimiestyötä ja työ- ja vuorovaikutuskulttuuria muun muassa laatimalla kulttuurikäsikirjan.
• Tähtäämme yhä parempaan asiakaskokemukseen sekä sujuviin, helppokäyttöisiin palveluihin.

Käynnistimme johtamisen kehittämisohjelman, johon sisältyy organisaation työ- ja vuorovaikutuskulttuurin tavoitteellinen ja systemaattinen kehitystyö. Kehittämistyön visio – Enemmän yhdessä – kuvastaa yhteistä tavoitetta panostaa tulevaisuudessa enemmän eri työyhteisöjen yhteistyön kehittämiseen, avoimeen ja korkealaatuiseen keskinäiseen viestintään, omatoimisuuteen kannustamiseen sekä keskinäisen luottamuksen kasvattamiseen. Osana tätä kokonaisuutta käynnistimme HSY-kehittäjien oppisopimusyhteistyön, jossa henkilöstöllä on mahdollisuus suorittaa tuotekehitystyön erityisammattitutkinto. Tutkinnon sisältö tukee erityisesti sellaisten kokonaisuuksien kehittämistä HSY:ssä, joilla on vaikutus arvostavan, toisiamme tukevan työ- ja vuorovaikutuskulttuurin luomisessa.

Panostimme asiakaskohtaamisien laatuun kehittämämme ASKO-mallin mukaisesti ja valmistelimme digitalisaatio-ohjelmaamme, jotta voimme kehittää entistä sujuvampia ja helposti saavutettavia digitaalisia palveluja.

Tavoitteenamme on olla ympäristövastuun edelläkävijä ja hiilineutraali vuonna 2030. Vähensimme energiankulutustamme ja lisäsimme uusiutuvan energian tuotantoamme. Kasvihuonekaasupäästömme olivat viimevuonna ennätyksellisen alhaiset (121000tCO2-ekv) ja pienenivät jopa 32% edellisvuodesta. Tavoitteenamme on myös nostaa kotitalous- ja yhdyskuntajätteen, materiaalien ja ravinteiden kierrätys- ja hyötykäyttöastetta seudulla.

Jatkoimme työtämme kestävän kaupunkiseudun mahdollistajana. Olemme valmistelleet laajassa yhteistyössä kestävän kaupunkielämän ohjelmaa. Ohjelma tukee jäsenkaupunkiemme hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista ja kytkeytyy myös muihin alueellisiin ja valtakunnallisiin strategioihin ja suunnitelmiin, erityisesti Uudenmaan ilmastotiekarttaan. Ohjelmassa nostetaan esille erityisesti kulutusvalinnoista aiheutuvat päästöt ja se, miten niitä voidaan vähentää kiertotalouden keinoin. Valmistuessaan ohjelma viitoittaa tietämme rakentaessamme yhdessä maailman kestävintä kaupunkiseutua tulevina vuosina.

Helsingissä 4.6.2021

Pekka Hänninen

Vs. Toimitusjohtaja

Olemme Suomen suurin julkisen ympäristöalan toimija. Tuotamme jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle. Huolehdimme jäsenkuntiemme ilmansuojelusta ja tietoyhteistyöstä sekä edistämme kaupunkiseudun yhteistä ilmasto- ja kiertotaloustyötä. Vesihuollon palveluumme kuuluu puhtaan juomaveden valmistus, veden johtaminen verkostossa kuluttajan hanaan, jäteveden johtaminen viemäriverkostossa kuluttajalta jätevedenpuhdistamolle sekä jäteveden puhdistus ja puhdistetun jäteveden johtaminen takaisin ympäristöön. Jätehuollon palveluumme kuuluu jätteen nouto, kuljetus, vastaanotto ja hyödyntäminen. Kotitalouksien jätehuolto on vastuullamme. Lisäksi tehtäviimme kuuluu huolehtia julkisen palvelutoiminnan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutustoiminnan yhdyskuntajätteistä. Erinomainen palvelu ja tuotteet perustuvat asiakkaiden ja tärkeiden sidosryhmien tarpeiden, vaatimusten ja odotusten tunnistamiseen.

Strategiamme yhtenä keskeisimmistä päämääristä on, että olemme ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä. Huomioimme toimiemme vaikutukset myös laajemmin ympäröivään yhteiskuntaan ja seudullisella yhteistyöllä tavoittelemme kestävää kaupunkiseutua. Kokoamme Kestävän kaupunkielämän ohjelmaa ja teemme aktiivista TKI-yhteistyötä seudullisten, kansallisten sekä kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tarjoamme sujuvat palvelut ja olemme hyvän työelämän kehittäjä myös tulevaisuudessa. Kaiken pohjana on vakaa talous. Se mahdollistaa vastuullamme olevien yhteiskunnan peruspalveluiden tuottamisen kestävästi.

Toimintajärjestelmämme täyttää kansainväliset laatu- ja ympäristövaatimukset ISO 9001:2015, ISO 14001:2015 sekä työterveys- ja työturvallisuusvaatimukset ISO 45001:2018. Bureau Veritas Certification on myöntänyt kaikkiin kolmeen standardiin sertifikaatit. Olemme sitoutuneet toimintamme jatkuvaan parantamiseen ja seuraamme tuloksia muun muassa sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla ja raportoinneilla.

Arvomme ovat: vastuullisesti, avoimesti, palveluhenkisesti ja uudistuen. Toimintapolitiikkamme on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme.

Olemme sitoutuneet useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin sitoumuksiin:

• Monimuotoisuussitoumus
• Helsingin seudun ilmastokumppanit
• Kestävän kehityksen toimenpidesitoumukset koskien ympäristövastuuta ja sosiaalista vastuuta
• Kestävän kehityksen päästöttömien työmaiden Green deal -sitoumus
• Itämerisitoumus

Olemme allekirjoittaneet monimuotoisuussopimuksen jo vuonna 2016 ja olemme mukana monimuotoisuusverkoston työssä. Monimuotoisuussitoumuksen neljä periaatetta ovat:

• Tarjoamme yhdenvertaisia mahdollisuuksia
• Tunnistamme ja hyödynnämme yksilöllistä osaamista ja tarpeita
• Johdamme oikeudenmukaisesti henkilöstöä ja asiakkuuksia
• Viestimme tavoitteistamme ja saavutuksistamme

Liityimme Helsingin Ilmastokumppaneihin vuonna 2018 ja teimme HSY:n ilmastolupaukset:

• HSY on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
• Parannamme HSY:n energiatehokkuutta ja lämmön talteenottoa sekä laajennamme ja lisäämme uusiutuvan energian tuotantoa.
• Käynnistämme kestävän kaupunkielämän ohjelman valmistelun seudullisena yhteistyönä.

Lue lisää Helsingin ilmastokumppani-sitoumuksestamme.

Laadimme ympäristövastuuta koskevan Kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen vuonna 2019. Vuonna 2020 liityimme mukaan päästöttömien työmaiden green deal-sitoumukseen ja laadimme sosiaalisen vastuun toimenpidesitoumuksen, joka palkittiin kolmen parhaan yhteiskuntasitoumuksen joukossa.

Sosiaalisen vastuun sitoumuksessamme:

• Sitoudumme edistämään hyvää johtamista, esimiestyötä ja työ- ja vuorovaikutuskulttuuria muun muassa laatimalla kulttuurikäsikirjan.
• Tähtäämme yhä parempaan asiakaskokemukseen sekä sujuviin, helppokäyttöisiin palveluihin.

Lue lisää kestävän kehityksen sitoumuksistamme Sitoumus2050-sivustolla.

Helsingin ja Turun kaupunginjohtajien vuonna 2007 käynnistämän Itämerihaasteen tavoitteena on vaikuttaa vesien tilaan sekä paikallisesti kaupunkien lähivesillä että koko Itämeren piirissä. HSY on toteuttanut toimenpideohjelmaansa jo kahden kauden ajan ja kolmas käynnistyi vuosiksi 2019-2021.

Lue lisää Itämerisitoumuksestamme ja toimenpideohjelmastamme.

Tavoitteenamme on olla hiilineutraali vuonna 2030. Vähennämme energiankulutustamme ja lisäämme uusiutuvan energian tuotantoamme. Nostamme kotitalous- ja yhdyskuntajätteen, materiaalien ja ravinteiden kierrätys- ja hyötykäyttöastetta seudulla.

Tavoittelemme hiilineutraaliutta ja energiaomavaraisuutta vuoteen 2030 mennessä, fosfori- ja typpikuorman pienentämistä jätevesissämme sekä 60 prosentin kierrätysastetta seudulla. Tavoitteemme ovat haastavat, ja niiden toteutuminen riippuu oman toimintamme lisäksi osittain myös meidän kaikkien vastuullisista ympäristöteoista. Nettoenergiaomavaraisuuden saavuttaminen vaatii meiltä jatkuvasti enemmän ponnisteluja, kun kaatopaikkakaasun määrä luontaisesti vähitellen vähenee. Olemme sitoutuneet absoluuttisiin jäteveden puhdistustavoitteisiin, vaikka pääkaupunkiseudun asukasmäärän kasvu ja elintavat vaikuttavat suoraan jäteveden ravinnekuormaan. Myös koko ajan korkeamman kierrätysasteen saavuttamiseen vaikuttavat merkittävästi niin asukkaiden kuin muidenkin jätteen tuottajien ja jätehuollon toimijoiden toiminta.

2.1.1 Kasvihuonekaasupäästömme laskivat merkittävästi

Toimintamme suorat kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2020 noin 32 prosenttia edellisvuodesta. Päästöt vähenivät monilla toiminnan sektoreilla, mutta eniten laskivat jätevedenpuhdistuksessa syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Toisaalta vuoden 2019 jätevedenpuhdistuksen päästöt olivat poikkeuksellisen suuret, joten tästäkin syystä muutos parempaan suuntaan oli erityisen huomattava. Lisäksi myös kaatopaikkakaasun, kompostoinnin sekä energian ja polttoaineiden käytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrät olivat vuonna 2020 edellisvuotta pienemmät. Oman toimintamme suorat sekä ulkoisten palvelujemme kasvihuonekaasupäästöt olivat viime vuonna yhteensä 121 000 tonnia hiilidioksidiksi muutettuna. Saavutimme siten vuodelle 2025 asetetun tavoitetasomme 130 000 tonnia vuodessa peräti viisi vuotta etuajassa.

Päästöseurantamme kattaa jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksessa syntyvät prosessipäästöt, omien ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineen käytön sekä kiinteistöjen energian hankinnasta aiheutuvat päästöt. Suurimmat päästöt syntyvät kaatopaikan ja jätevedenpuhdistuksen prosesseista ja kompostoinnista, sillä jätteiden ja jäteveden käsittelyprosesseissa syntyy runsaasti metaani- ja typpioksiduulipäästöjä. Energiankulutuksesta aiheutuvat päästöt ovat suhteessa prosessipäästöjä vähäisemmät, osin myös siksi, että HSY tuottaa merkittävän määrän käyttämästään energiasta itse uusiutuvilla energialähteillä. Myös ostosähkö on laskennassa päästötöntä, sillä käytämme ainoastaan EKOenergia-merkittyä sähköä.

2.1.2 Energiankulutus ja -tuotanto

Kokonaisenergiankulutuksemme vuonna 2020 oli 194 000 megawattituntia, mikä vastaa noin kymmenentuhannen omakotitalon vuosikulutusta. Energiankulutus laski edellisvuodesta noin neljä prosenttia. Ostoenergian osuus oli 82 000 megawattituntia sisältäen ostetun sähkön ja lämmön sekä käyttämämme polttoaineet. Jätevedenpuhdistamot ovat merkittävin sähkön ja lämmön käyttökohde, sillä puolet energiasta kuluu jätevedenpuhdistamoilla.

Suurin osa kuluttamastamme energiasta oli peräisin omasta energiantuotannostamme. Myymme uusiutuvaa energiaa ja biokaasua myös muiden käyttöön. Vuonna 2020 uusiutuvan energian kokonaistuotantomme oli 168 000 megawattituntia. Kun verrataan uusiutuvan energian tuotantoa ja kulutustamme, olimme 87 prosenttisesti nettoenergiaomavaraisia vuonna 2020.

Uusiutuvan energian tuotantomme muodostuu pääosin biokaasun hyödyntämisestä sähkönä ja lämpönä sekä kaasun myynnistä biopolttoaineeksi. Uusiutuvan energian kokonaistuotannon väheneminen noin kymmenellä prosentilla edellisvuoteen verrattuna johtui biokaasun tuotannon luontaisesta vähentymisestä. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon seurauksena biokaasua muodostuu kaatopaikalla vähemmän. Tavoitteemme täydestä energiaomavaraisuudesta vaatii meiltä jatkuvaa työtä uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseksi. Samalla se vaatii taloudellisen vastuumme arvioimista ympäristövastuun rinnalla, jotta pystymme palvelemaan asiakkaitamme kohtuullisen hintaan.

Esimerkiksi jätevedenpuhdistamojemme mittava lämpöenergian tuotanto perustuu jätevesilietteen mädätyksestä saatavaan biokaasuun sekä lämmön talteenottoon lietteestä ja ilmastusilmasta. Kovilla pakkasilla myös jäteveden lämpöä saadaan hyödynnettyä ilmastusilman lämmityksen yhteydessä. Oman lämmöntuotannon voidaan ajatella korvaavan maakaasun käyttöä tai kaukolämpöverkkoon liitetyissä toimipisteissä kaukolämpöä.

Esimerkkejä uusiutuvan energian tuotannostamme:

• Hyödynnämme Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen kaatopaikoilta kerättyä biokaasua sähkön- ja lämmöntuotantoon.
• Tuotamme biokaasua mädättämällä biojätettä Ämmässuon biokaasulaitoksessa ja jätevesilietteitä jätevedenpuhdistamoilla.
• Katamme osan jätevedenpuhdistamojen ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen lämpöenergian tarpeesta lämmön talteenoton avulla.
• Myymme Suomenojan jätevedenpuhdistamon biokaasua liikennepolttoaineeksi.
• Eri kokoluokan aurinkosähköjärjestelmiä on toteutettuna pääkaupunkiseudun kohteissamme yhteensä jo yli 1100 kilowatin nimellis- eli piikkitehon verran.
• Päijänne-tunnelin raakaveden virtausenergiaa hyödynnetään Pitkäkoskella ja Pääkaupunki-seudun Vesi Oy:n Kalliomäen voimalassa.
• Jäteveden sisältämä lämpö otetaan talteen Helenin ja Fortumin lämpöpumppulaitoksilla Helsingissä ja Espoossa.

Energiatehokkuussopimus

Olemme mukana Kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa vuosille 2017–2025. Minimitavoitteenamme on 7,5 prosentin energiansäästö vuoteen 2025 mennessä vuoden 2015 tasoon verrattuna. Välitavoitteen eli neljän prosentin energiansäästön vuoteen 2020 mennessä saavutimme kaksi vuotta etuajassa. Vuonna 2020 toteuttamiemme toimenpiteiden yhteenlaskettu säästövaikutus oli 2100 megawattituntia, joka vastaa noin sadan omakotitalon vuosikulutusta. Toimenpiteitä kohdistui vedentuotantolaitosten ja puhtaan veden jakelujärjestelmien kehittämiseen, Sortti-asemien ja kiinteistöjen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmiin sekä ulko- ja sisätilojen valaistuksen uusimiseen laitoksilla.

Koko sopimuskaudella olemme tehneet toimenpiteitä, joiden avulla säästämme yhteensä jo 12 800 megawattitunnin edestä energiaa vuosittain. Tämä vastaa yli kuudensadan omakotitalon vuosikulutusta. Kunta-alan energiatehokkuussopimus on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen vapaaehtoinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä.

Tuotamme EKOenergia-merkittyä sähköä

Olemme yksi suurimmista EKOenergian käyttäjistä Euroopassa. Kaikki käyttämämme sähkö on EKOenergia-merkittyä, ja tuotamme siitä lähes kaiken itse. EKOenergian tuottajina ja käyttäjinä osallistumme ympäristömerkin ilmasto- ja ympäristörahastoihin, joilla lisätään kestävästi uusiutuvaa energiaa ja eheytetään virtavesiluontoa. EKOenergia on vihreän sähkön kansainvälinen ympäristömerkki, jota hallinnoi laaja ympäristöjärjestöjen verkosto.

HSY mukana Ekoenergian ja Siemenpuusäätiön kummihankkeessa Malilla
Olemme mukana kummihankkeessa, jossa tuetaan malilaisten maanviljelijöiden veden hankintaa ja tuotteiden säilyttämistä aurinkoenergian avulla. Solar energy to improve the livelihood of farmers (AMFCE) -hanke alkoi kesäkuussa 2020 ja jatkuu syyskuuhun 2021. Tänä aikana alueelle on rakennettu ja rakennetaan aurinkovoimalla toimivia vesitorneja ja hankitaan aurinkokuivaimia edistämään tuotteiden säilymistä. Hankkeen aikana koulutetaan 25 naista käyttämään ja huoltamaan laitteita. Naisryhmiä opastetaan viljelyalueiden muokkaamisessa ja veden varastointialtaiden rakentamisessa.

2.1.3 Kuljetukset ja liikkuminen

Pyrimme toiminnassamme vähentämään liikkumisen ja kuljetusten määrää ja siten myös niiden ympäristövaikutuksia. Ulkoisten palvelujen osuus toimintamme kokonaispäästöistä on alle kymmenen prosenttia. Kasvihuonekaasu¬päästöjen näkökulmasta merkittäviä ulkoisia palveluita ovat esimerkiksi jätteen keräys, materiaalijakeiden kuljetukset käsittelylaitosten välillä sekä erilaiset sisäiset massojen siirrot. Myös vesihuollossa ulkoiset palveluntarjoajat vastaavat monista kemikaali- ja lietekuljetuksista, työmaakoneista ja -autoista.

2.1.3.1 Jätekuljetukset

Hallitsemme kuljetusten päästöjä reittisuunnittelulla, kiinnittämällä huomiota kaluston euroluokitukseen, polttoaineen valinnalla sekä esimerkiksi kokeilemalla monilokeroista jäteastiaa.

Edellytämme ei-fossiilisten polttoaineiden käyttöä kaikissa jätekuljetusurakoidemme kilpailutuksissa. Seudulla kulkee toimestamme noin 140 jäteautoa tyhjentämässä jätteitä kotitalouksista. Kilpailutamme kuljetusurakat alueittain noin viiden vuoden välein, joten jätekuljetuksemme ajetaan kokonaan uusiutuvilla polttoaineilla viiden vuoden sisällä.

Monilokero -kokeiluun osallistui vuona 2020 noin tuhat pientaloa ja muutama rivitalo. Kokeilemme monilokeroista jäteastiaa pienkiinteistöillä ja valmistaudumme aloittamaan pakkausjätteiden keräyksen 5-9 asunnon kiinteistöillä vuoden 2021 aikana.

Pientalon monilokeroinen jäteastia korvaa kokeilussamme perinteisen sekajäteastian. Sekajätteen lisäksi astiassa on paikka muovipakkauksille, biojätteelle ja metallille. Monilokerokeräyksen etuna on, että yhdellä jäteauton käynnillä saamme kerättyä useita jätelajeja, mikä pienentää keräyksen ympäristökuormitusta. Tarkoitukseen suunniteltu jäteauto tyhjentää kaikki lokerot yhdellä kertaa vastaaviin lokeroihin. Näin jätelajit pysyvät erillään ja raaka-aineet saadaan kierrätykseen. Pientalon monilokerokeräyksen avulla voimme helpottaa lajittelua pientaloissa, pienentää sekajätteen määrää ja parantaa jätteiden kierrätysastetta. Lisäksi käynnistimme hankkeen hiljaisen ja täysin sähköisen jäteauton pilotoimiseksi alueellamme. Auto on hankittu ja se toimitetaan vuoden 2021 aikana. Business Finland rahoittaa hanketta, joka kestää kaksi vuotta.

‍

2.1.3.2 Henkilökunnan liikkuminen

Uusia ajoneuvoja hankkiessamme suosimme sähköä, kaasua ja uusiutuvaa dieseliä käyttäviä autoja ja vähennämme näin päästöjämme.

Vuonna 2020 korona vähensi henkilöstön liikkumista, kun pääosin työskentelimme etänä. Jälleen normaalioloihin palatessamme pyrimme kasvattamaan viisaan liikkumisen osuutta entisestään ja tarjoamme henkilöstöllemme muun muassa työmatkapyöräilyyn sopivat tilat ja työsuhdematkalipun.

Työsuhde-etuna on mahdollisuus saada työsuhdematkalippu joukkoliikenteeseen ja asiointimatkakortteja voi myös lainata satunnaisia työasiointimatkoja varten. Useat toimipisteistämme ovat sijoittuneet hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Työntekijöidemme käytössä on yhteiskäyttöautoja, joita voi lainata ja käyttää työtehtävien hoitamiseen. Osa autoista on biokaasukäyttöisiä, ja joukossa on myös sähköautoja. Toimipisteisiimme on asennettu sähköautojen latauspisteitä sekä omille sähköautoillemme että vierailijoiden käyttöön. Lisäksi etätyötä voi tehdä niin usein kuin tehtäviin sopii.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan aktiivista varautumista sää- ja ilmastoriskien muutoksiin ja altistuksen vähentämistä sen haittavaikutuksille. Sopeutumisen edistämiseksi kartoitetaan ilmastoriskejä ja arvioidaan ihmisten, elinkeinojen, ympäristön ja infrastruktuurin haavoittuvuutta sään ääri-ilmiöille ja keskilämpötilojen nousulle. Tämän perusteella suunnitellaan ja toteutetaan tarvittavia sopeutumistoimenpiteitä.

HSY:n rooli liittyy tiedontuotantoon kaupunkien suunnittelutyön tueksi, kaupunkien sopeutumistyön tukemiseen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan EU-rahoitteisten hankkeiden kautta ja hulevesiviestintään. HSY järjestää myös seminaareja sopeutumisesta ja toimii seudullisen ja valtakunnallisen tason linkkinä kansallisen sopeutumissuunnitelman seurantaryhmässä.

HSY toteutti omalta osaltaan Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaa vuosina 2012–2020 sekä vastasi ohjelman vuosittaisesta seurannasta. Koko strategiakautta koskeva ulkopuolinen arviointi valmistuu kesällä 2021. Sopeutumistarpeen muuttumista ja sopeutumistoimien vaikuttavuutta seurataan myös vuonna 2019 julkaistuilla indikaattoreilla.

RAINMAN-hanke
RAINMAN-hanke (Towards higher adaptive capacity in urban water management) on yksi luvussa 2.2 kuvatuista toimista, jota pääkaupunkiseudulla tehdään ilmastonmuutoksen sopeutumistyössä.
Hankkeessa tutkitaan tapoja vähentää hulevesistä aiheutuvaa seka- ja hulevesiverkostojen ylikuormitusta ja ehkäistä kaupunkitulvia. Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan ratkaisuja päämääränä turvata pinta- ja pohjavesien hyvä tila ilmastonmuutoksen vaikutuksista huolimatta.
HSY tuottaa hankkeessa tietoa hulevesitiedon hallintamallista, viherrakenteen merkityksestä hulevesien hallinnassa erilaisissa kaupunkiympäristöissä ja viherkertoimen käytöstä. Lisäksi HSY osallistuu tiedonvaihtoon ja koulutustilaisuuksiin hankekumppanien kanssa.
Kolmevuotisen hankkeen koordinaattorina toimii Geologian tutkimuskeskus GTK, ja kumppaneita HSY:n lisäksi ovat Lahden ja Mikkelin kaupungit sekä kolme Pietarissa toimivaa tutkimuslaitosta. Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC 2014–2020 -ohjelmaa rahoittavat Euroopan unioni, Venäjän federaatio ja Suomen tasavalta.
https://www.hsy.fi/ilmanlaatu-ja-ilmasto/rainman-hanke/

Kiertotalous käsittää maapallon biologisen kierron sekä ihmisen järjestämän teknisen kierron. HSY:llä me sekä edistämme että hyödynnämme toiminnassamme molempia ja lisäksi huolehdimme yhdyskunnan tarvitsemasta käyttö- ja jäteveden kierrosta. Edistämme myös kiertotalouden tiedontuotantoa, asukasneuvontaa sekä seudullista yhteistyötä kiertotalouden parissa. Perustoimintamme lisäksi HSY:llä on jatkuvasti käynnissä erilaisia kiertotaloutta edistäviä hankkeita.

Tällä hetkellä jo 99 prosenttia pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien jätteestä pystytään hyödyntämään kierrättämällä materiaalia tai tuottamalla siitä energiaa.

Tavoitteenamme on jätemateriaalien mahdollisimman tehokas muuntaminen uudelleenkäytettäviksi ja kierrätettäviksi raaka-aineiksi. Päätavoitteena on ympäristökuormituksen vähentäminen sekä vesistöön, ilmaan että maaperään.

Jätteenkäsittelyä tukeva tutkimustoimintamme on painottunut erilaisiin kiertotaloutta edistäviin hankkeisiin, kuten puhdistamolietteen käsittelyyn sekä jätteenpolton kuonan ja kiviainespitoisen jätteen hyödyntämiseen liittyviin tutkimuksiin. Lisäksi olemme jatkaneet muun muassa kaatopaikkojen pintarakenteisiin ja metaanintuotantoon sekä biojätteen käsittelyyn liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä.

Vuonna 2020 otimme vastaan noin 252 miljoonaa tonnia materiaalia, noin prosentin enemmän kuin vuonna 2019. Jopa 99 prosenttia vastaanottamastamme materiaalista on vettä. Kiinteitä materiaaleja käsittelimme yhteensä 769 000 tonnia. Vuonna 2020 meille jäi reilu 500 000 tonnia materiaalia, josta osa hyödynnettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkarakenteissa ja osa jäi keskuksen alueelle odottamaan myöhempää hyötykäyttöä. Loppusijoitettua jätettä oli enää noin 0,8 prosenttia kaikesta vastaanotetusta jätteestä. Keräsimme yhteensä noin 32 000 tonnia biojätteen ja jätevedenpuhdistuksen lietteen mädätyksessä syntyvää biokaasua ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikalta kerättyä kaatopaikkakaasua. Kaasusta tuotettiin pääosin energiaa, joka käytettiin HSY:n omassa toiminnassa tai myytiin sähkönä valtakunnan verkkoon.

HSY:ltä lähti vuonna 2020 noin 248 miljoonaa tonnia materiaaleja. Myös poistuvan materiaalin määrä on kasvanut noin prosentin vuodesta 2019. Poistuvasta materiaalista yli 99 prosenttia oli puhdistettua talousvettä ja jätevettä. Ohjasimme suurimman osan kiinteistä jätteistä ja materiaaleista energiahyötykäyttöön. Biojätteitä ja lietteitä jalostimme mullaksi ja kompostiksi. Kierrätettävät materiaalit, kuten metallit, lasit, pahvit ja kipsit, ohjasimme materiaalihyötykäyttöön. Jätevoimalan kuonan mineraaleja sekä maa- ja kiviaineksia ohjasimme myös muualle hyötykäyttöön mm. kaatopaikkarakenteisiin sekä maanrakennukseen.

2.3.1 Veden kierto

Käsittelemme vuosittain enemmän vettä ja jätevettä kuin mikään muu kunnallinen laitos Suomessa. Vesimäärämme ovat lähes viisinkertaiset verrattuna Suomen toiseksi suurimpaan laitokseen. Siten toimintamme on kokonaisuudessaan merkittävää vesihuollon ympäristökuorman hallinnan kannalta.

Juomavesi

Vastaamme Päijänteestä otetun raakaveden jalostamisesta juomavedeksi ja jätevesien käsittelystä ennen niiden ohjaamista takaisin vesiekosysteemiin. Vuonna 2020 tuotimme talousvettä pääkaupunkiseudun asukkaiden ja yritysten käyttöön 98,7 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 2,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Puhdistimme veden Vanhankaupungin ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksilla. Käyttämämme vesi on noin prosentti Päijänteen virtaamasta vuosittain. Vedenpuhdistus ei aiheuta päästöjä vesistöön.

Tavoitteenamme on vähentää verkostoon pumpattua vesimäärää pienentämällä vuotovesimäärää. Vuotovesi on vettä, joka vuotaa paineellisesta vesijohdosta ulos esimerkiksi putkirikon takia. Maan pinnalle näkymättömät piilovuodot ovat merkittävä osa vuotovesimäärästä.

Jätevedenpuhdistuksessa poikkeuksellinen vuosi koronapandemian vuoksi

Koronapandemia muutti vuonna 2020 työskentelytapoja jätevedenpuhdistuksessa merkittävästi. Henkilöstöriskejä hallittiin aktiivisesti pandemian alkuvaiheista lähtien ja ohjeistuksia päivitettiin jatkuvasti vastaamaan uusinta tietoa. Lähityössä otettiin käyttöön työskentelytavat, jotka estävät taudin leviämistä työyhteisössä: töihin tulo- ja lähtöajat sekä tauot porrastettiin tarpeettomien kohtaamisten välttämiseksi, harrastustilat suljettiin, kokoukset muutettiin etäkokouksiksi ja asiantuntijatyössä siirryttiin etätyöhön. Myös lakisääteisissä turvallisuuskoulutuksissa siirryttiin etä- tai hybridikoulutuksiin. Pandemia vaikutti myös operatiivisen työn sisältöön erityisesti jätevesipumppaamoilla: pumpputukosten määrä nousi merkittävästi kosteuspyyhkeiden, maskien ja suojakäsineiden käytön lisäännyttyä. Tukosten määrä ei ole palannut pandemiaa edeltävälle tasolle pyttyetiketistä muistuttamisesta huolimatta.

HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli vuonna 2020 yhteensä 152 milj. m³ jätevettä, josta Viikinmäkeen 110 milj. m³ ja Suomenojalle 42 milj. m³. Vuoden 2019 jätevesimäärä oli yhteensä 149 milj. m³. Jätevesimäärän vaihtelu on vuosittain merkittävää, ja vaihtelua aiheuttavat sateisuuden vaihtelut.

Jätevedenpuhdistus ja yhteistoiminta THL:n kanssa jäteveden koronamääritysten kehittämisvaiheessa ja koronatutkimuksessa
Teemme yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa keräämällä heille näytteitä jätevedestä. THL tutkii niiden avulla muun muassa koronavirusta. Näytteen tulee edustaa 24 tunnin virtaamaa (230 000–700 000 m³) jätevedenpuhdistamolla. Näytteenotto jätevedestä tapahtuu automatisoidusti. Se käynnistetään automaatiojärjestelmän kautta ja näytettä otetaan automaattisesti virtaamapainotteisesti.
Ulkomaisissa tutkimuksissa on todettu, että puhdistamattomasta jätevedestä pystytään mittaamaan koronaviruksen RNA:ta eli viruksen geeniperimää. RNA-testi ei kerro viruksen elinkyvystä tai tartuttavuudesta.
THL:n mukaan jätevesitutkimus täydentää vasta-ainetestauksesta ja yksilöiden koronatesteistä saatavaa kokonaiskuvaa viruksen ilmaantuvuudesta. Vastaavan kaltaista kansanterveydellistä tutkimusta on tehty myös polioviruksen ja muiden enterovirusten esiintymiseen sekä muun muassa huumeiden käyttöön liittyen. Näytekeräys aloitettiin huhtikuussa kaikkiaan 28 jätevedenpuhdistamolla. Näytteitä kerätään toistaiseksi viikoittain. HSY:n jätevedenpuhdistamot ovat mukana hankkeessa tutkimuskohteina.
Jätevesitutkimus tarjoaa poikkeuksellisen lähestymistavan väestötason muutosten arviointiin. Kun näytteenotto toteutetaan tasaisin väliajoin, voidaan näytteistä mahdollisesti havaita koronaviruksen (SARS-CoV-2) esiintyvyyden muutoksia kaupunkikohtaisesti. Jätevesinäytteistä ei tutkita, kenellä virus on, vaan kuinka paljon sitä alueella esiintyy.

Ravinnepäästöt veteen

Jätevesi sisältää runsaasti orgaanista ainesta sekä fosfori- ja typpiravinteita, jotka suoraan mereen johdettuina aiheuttaisivat voimakasta rehevöitymistä. Jätevedenpuhdistusprosessimme poistavat 97–98 prosenttia orgaanisesta aineesta sekä noin 98 prosenttia fosforista ja 70–90 prosenttia typestä.

Ravinnepäästöjen vähentäminen on yksi HSY:n strategisista tavoitteista. Toiminnallisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää lupamääräyksiä parempaa puhdistustasoa, ja sillä on lupamääräyksiä tiukempi vaikutus ravinteiden poistotasoon.

Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen typpipäästö Itämereen oli vuonna 2020 yhteensä 1134 tonnia (v. 2019 määrä oli 1244 tonnia) ja fosforipäästö yhteensä 29 tonnia (v. 2019 sama 29 tonnia). Täytimme kaikki ympäristöluvassa asetetut määräykset sekä pitoisuus- että poistotehovaatimusten osalta. Omat tavoitteemme olivat näitä tiukemmat: typelle 1200 tonnia ja fosforille 38 tonnia. Typen osalta emme siis saavuttaneet omaa tavoitettamme.

Viemärin tukokset, runsaat sateet ja vuotovedet, sekaviemäröinti, kapasiteetin puute, putkirikot sekä pumppaamoiden sähkökatkot ja toimintahäiriöt saattavat aiheuttaa viemäriverkon tulvimista ja ylivuotoja. Vuonna 2020 Helsingin sekaviemäriverkoston ylivuodoista pääsi jätevettä vesistöihin laskentatulosten mukaan 103 557 kuutiota, josta asumisjäteveden osuus oli noin 2,3 prosenttia ja loput hulevettä. Vuoden aikana ei esiintynyt poikkeuksellisia rankkasateita.

Olemme sitoutuneet jäteveden ylivuotojen pienentämiseen muun muassa Itämerihaasteessa. Lisätietoja jätevedenpuhdistuksestamme löytyy Jäteveden puhdistus pääkaupunkiseudulla 2020 -raportista.

Jätevedenpuhdistamoille päätyy orgaanisen aineen ja ravinteiden lisäksi myös muita vesiympäristölle haitallisia aineita. Näiden lähteitä ovat esimerkiksi kotitalouksien pesu- ja puhdistusaineet, tekstiilien suoja-aineet ja palonestoaineet sekä elintarvikkeet ja lääkkeet. Haitalliset aineet joko hajoavat puhdistusprosessissa, sitoutuvat lietteeseen tai kulkeutuvat puhdistusprosessin läpi vesistöön tai ilmakehään. Näiden aineiden pitoisuuksia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta seurataan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti.

Lääkeaineet jätevesissä

Olemme mukana kansainvälisessä CWPharma-hankkeessa, jossa kehitetään keinoja lääkeaineiden päästöjen hallintaan Itämeren alueella. Hanke tuottaa tietoa, ohjeita, suosituksia ja koulutusta eri toimijoille, esimerkiksi jätevedenpuhdistamoille, lääkäreille ja apteekeille, lääketeollisuudelle sekä lääketurvallisuuden ja ympäristönsuojelun viranomaisille. CWPharma toteutetaan vuosina 2017–2020, ja siihen osallistuu 15 projektikumppania seitsemästä Itämeren alueen maasta. Suomesta hankkeeseen osallistuu SYKEn ja HSY:n lisäksi Fimea.

Tutustu CWPharma-hankkeeseen.

Teollisuuden jätevedet

BEST-hankkeen tarkoituksena on edistää kuntien, teollisuusyritysten ja vesilaitosten yhteistyötä ja hyvää hallintoa teollisten jätevesien käsittelyssä Itämeren alueella. Helsingin seudulla hyvin toimiva yhteistyömalli on yhtenä esimerkkikäytäntönä. Tarjoamme hankkeelle muun muassa esimerkkejä hyvistä käytännöistä, ohjeistuksista ja yhteistyöstä teollisuusjätevesien tuottajien kanssa. BEST-hanke toteutetaan vuosina 2017–2020, ja siihen osallistuu 16 organisaatiota. Suomesta mukana ovat Helsingin kaupungin ja meidän lisäksi John Nurmisen säätiö.

Tutustu BEST-hankkeeseen.

Typpioksiduulipäästöjen muodostuminen

Typpioksiduuli on merkittävä kasvihuonekaasu, jota muodostuu typenpoistoprosessissa. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla on tehty pitkäjänteistä tutkimusta typpioksiduulipäästöistä. Vuonna 2020 jatkettiin täyden mittakaavan ilmastuslinjojen vertailuun perustuvaa tutkimusta sekä vuoden 2019 typpioksiduulipäästöpiikin yhteydessä esiin nousseen nitriittipitoisuuden vaihteluiden syiden ja roolin selvittämistä. Vuonna 2020 tutkittiin lisähiilen syötön vaikutusta päästöihin ja kesäkauden lieteiän vaikutusta eri ilmastuslinjojen nitriittipitoisuuksiin. Vertailujen tulokset analysoidaan ja osaa vertailuista jatketaan tai toistetaan vuoden 2021 aikana. Poikkeustilanteiden lisähiilen syöttö ilmastukseen on otettu laitoksella käyttöön. Nyt käynnissä olevilla vertailuilla selvitetään mahdollisen jatkuvan syötön vaikutuksia.

2.3.2 Ravinteiden kierto

Biologisessa kierrossa luonnosta peräisin olevat materiaalit kiertävät hyödyntäen luonnon omaa kiertokulkua. Muun muassa ravinteiden ohjaaminen takaisin maaperään kasvien hyödynnettäväksi on osa biologista kiertoa. Myös veden kierto on osa maapallon luonnollisia kiertoja.

Omassa toiminnassamme hyödynnämme biojätteen ja jätevesilietteen sisältämän bioenergian ja ohjaamme ravinteet kiertoon komposti- ja multatuotteina.

Kotitalouksien biojäte

Keräämme biojätettä kaikilta vähintään kymmenen huoneistoa käsittäviltä kiinteistöiltä. Vuonna 2020 tiukentuneet jätehuoltomääräykset ja tekemämme neuvontatyö siivittivät biojätteen keräysmäärän noin kolmen prosentin kasvuun edellisvuodesta. Myös koronatilanne on vaikuttanut siihen, että kotona tehdään ruokaa nyt enemmän, jolloin biojätettäkin syntyy enemmän. Silti jopa kaksi kolmasosaa kotitalouksien biojätteestä päätyy edelleen sekajätteeseen. Sekajätteen sisältämän biojätteen koostumuksesta valtaosa on keittiöissä syntyvää biojätettä. Kotitaloudet ovat myös suurin ruokahävikin lähde ruokaketjussa.

Biojätteestä ja -lietteestä tuotetaan laatulannoitesertifioitua Metsäpirtin multaa

Metsäpirtin yhdentyyppistä multaa valmistetaan siten, että biolietteen kierrätyksessä otetaan talteen ravinteita ja lisätään joukkoon turvetta. Seos kompostoidaan mekaanisesti ilmastoimalla niin kauan, että komposti voidaan todeta kypsäksi viranomaisten hyväksymällä testimenetelmällä. Tämän jälkeen kompostoituun tuotteeseen lisätään savespitoista hiekkaa ja kaliumpitoista biotiittijauhetta. Lopuksi multa seulotaan. Toisentyyppistä multaa taas valmistetaan Espoon Ämmäsuolla bio- ja viherjätteestä. Bio- ja viherjätekomposteja jälkikypsytetään aumoissa mekaanisesti ilmastaen niin kauan, että kompostit voidaan todeta kypsäksi viranomaisten hyväksymällä testimenetelmällä.

Metsäpirtin mullalle myönnettiin Laatulannoite-sertifikaatti vuonna 2020. Laatulannoite-sertifikaatti on kansallinen laatujärjestelmä kierrätysravinteista tuotetuille lannoitevalmisteille ja osoittaa, että tuote täyttää tiukat laatujärjestelmässä asetetut vaatimukset. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry ylläpitää kehitettyä kierrätyslannoitteiden laatujärjestelmää osana yhdistyksen toimintaa ja palvelutarjontaa. Laatulannoite-järjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille on kehitetty laajassa sidosryhmäyhteistyössä 2.7.2018–29.2.2020, ja sen päärahoittaja oli ympäristöministeriö.

6Aika: CircularHoodFood Kiertotalous kaupunkikortteleissa, ruoan vähähiilisyys, urbaani tuotanto ja biojätteenkierto -hanke edistää kiertotaloutta kaupungeissa

HSY on mukana hankkeessa, jossa tavoitteena on lisätä urbaania ruoantuotantoa ja ruoan arvostusta sekä kehittää biojätteen kiertoa kaupungeissa. Hanke edistää hiilineutraalin kaupunkiympäristön ja kestävän ruokajärjestelmän syntymistä ja ruoan hiilijalanjäljen pienenemistä sekä vauhdittaa aiheeseen liittyvän uuden liiketoiminnan, yhteistyön ja ratkaisujen syntymistä kokeilujen avulla. Tuloksena syntyy näkemyksiä parhaista käytännöistä ja kehitysnäkymistä.

Hanke on osa Suomen kuuden suurimman kaupungin 6Aika-strategiaa, ja se saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR). HSY:n koordinoimassa hankkeessa mukana ovat Metropolia, Vantaan kaupunki ja Helsingin yliopisto. Hanke kestää vuoden 2021 loppuun asti.

Hankkeessa on selvitetty tähän mennessä urbaanin ruoantuotannon, biologisen kierron ja ruoan kiertotalouden nykytila. Kierrätys lähtee käsistä -ideakilpailu tuotti viisikymmentä ideaa urbaaneihin ja kompakteihin kierrätysratkaisuihin kodeissa helpottamaan lajittelua arjessa. Ratkaisuja testataan ja kehitetään kodeissa kevään 2021 aikana yhteistyössä muun muassa Y-Säätiön ja Espoon Asunnot Oy:n kanssa.

Jätevesien ravinteet lannoitteiksi

Yksi parhaista esimerkeistämme ympäristövastuun kehittämisessä on RAVITATM-prosessi, jossa fosfori otetaan talteen suoraan jätevedestä aivan puhdistusprosessin lopussa jälkisaostamalla. Myös typpi saadaan prosessissa talteen lannoitteeksi soveltuvassa muodossa. Vuonna 2020 tehtiin pilottimittakaavaisen RAVITA-laitteiston tekninen koekäyttö, ja teknologiakehitys jatkuu osana RAHI-hanketta vuosina 2021–2022. Lisätietoja RAVITA-hankkeista löytyy HSY:n verkkosivuilta https://www.hsy.fi/ravita/.

2.3.3 Materiaalien kierto

Tavoitteenamme on 60 prosentin kierrätysaste koko seudun kotitalous- ja yhdyskuntajätteelle. Omalla vastuullamme ovat vain kotitalouksissa syntyvät jätteet, joten tarvitsemme omien tekojemme lisäksi koko seudun yhteistä toimintaa. Lisäksi kierrätysasteen saavuttamiseen vaikuttaa merkittävästi asukkaiden toiminta.

Vuonna 2020 tyhjensimme jäteastian lähes yhdeksän miljoonaa kertaa ja vastaanotimme Sortti-asemillamme yli 94 000 tonnia jätettä. Sortti-asemillamme kävi 580 000 asiakasta, mikä on 70 000 asiakasta enemmän edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi kiertävät keräysautomme vastaanottivat yhteensä 203 tonnia jätettä.

Kiinteistökohtainen muovipakkausten keräys on jatkanut kasvuaan. Keräsimme muovia yli 42 prosenttia edellisvuotta enemmän, yhteensä yli 6 000 tonnia.

Sekajätteen määrä nousi hieman vuonna 2020, noin 5 095 tonnia verrattuna edellisvuoteen.

Lisätietoja keräämiemme materiaalien määristä löytyy Jätehuollon vuositilastosta 2020. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2020 -raportti kertoo puolestaan alueen ympäristöluvista ja niiden mukaisesta tarkkailusta sekä laajemminkin ekoteollisuuskeskuksen toiminnasta.

2.3.4 Vesihuollon elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset

Teetimme vuonna 2019 arvion jätevedenpuhdistuksemme elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista (Life Cycle Assesment, LCA) diplomityönä Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella tehtiin vastaava arvio vuonna 2017, ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksesta on valmistunut malli vuonna 2020.

Jätevedenpuhdistuksen merkittävimmät ympäristövaikutukset olivat rehevöityminen, ilmaston lämpeneminen sekä fossiilisen energian kulutus. Suurimmat päästöt olivat typpipäästöt vesistöön ja typpioksiduuli ilmakehään, metanolin tuotannon päästöt sekä energian tuotannon päästöt ja turpeen käyttö lietteen kompostoinnissa. Vedenpuhdistuksen suurimmat ympäristövaikutukset tulevat alkaloinnin ja desinfioinnin kemikaalien tuotannosta sekä aktiivihiilien reaktivoinnista.

Ympäristövaikutusten lisäksi haimme elinkaariarviosta vastauksia esimerkiksi siihen, mihin meidän tulisi kiinnittää huomiota laitosten toiminnassa ja perusparannuksissa, mitkä toimet olisivat helpoiten toteutettavissa, miten voimme toimia, kun jätevedenpuhdistamon puhdistusvaatimukset tiukkenevat, ja minkälaisia ympäristövaikutuksia eri prosessivaihtoehdoilla ja tekniikoilla on.‍

Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan elämän koko kirjoa: lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan koko yhteiskunnan panos. Luonnonvaroja on käytettävä kestävästi.

HSY:n toiminnalla on luonnon monimuotoisuutta heikentäviä ja vahvistavia vaikutuksia. Perustehtäväämme kuuluu huolehtia seudun asukkaiden tuottamista jätteistä ja jätevesistä ympäristövastuullisesti, millä voi olla luonnon monimuotoisuutta vahvistava vaikutus. Toimintamme vie kuitenkin maapinta-alaa, jätevesien päästöt vaikuttavat Itämeren ekosysteemeihin ja ilmastoa lämmittävät päästömme ovat haaste myös monimuotoisuudelle.

2.4.1 Vieraslajien torjunta

Vieraslajit ovat ihmisen avustamana uusille alueille levinneitä lajeja. Vieraslaji ja haitallinen vieraslaji määritellään EU:n vieraslajiasetuksessa1. EU:n vieraslajiasetuksen1 mukaan vieraslajia pidetään haitallisena, jos sen tuonnin tai leviämisen on todettu uhkaavan tai haittaavan luonnon monimuotoisuutta. EU:n vieraslajiasetus edellyttää, että jäsenvaltioissa on käytössä tehokkaita hallintatoimenpiteitä EU:n vieraslajiluettelon sisältämien laajalle levinneiden vieraslajien torjumiseksi.

Suomessa esiintyviä haitallisia vieraskasvilajeja ovat muun muassa jättiputki, japanintatar, jättipalsami ja kurttulehtiruusu, joiden leviäminen luontoon tulee estää. HSY ohjeistaa, että kasvit ja erityisesti ne osat, joista kasvi leviää (esim. siemenet, juuret) on hävitettävä jätesäkkiin pakattuna sekajätteenä. Kurtturuusun varsia ja juurakoita ei tarvitse pakata jätesäkkiin.

Kurtturuusuja ja muita vieraslajikasvijätteitä voi laittaa pieniä määriä kiinteistöjen jäteastioihin. Biojäteastiaan laitetut vieraslajikasvit ohjautuvat Espooseen Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen kompostointilaitokseen, ja sekajäteastiaan laitetut vieraslajikasvit ohjautuvat poltettavaksi jätevoimalaan. Ekoteollisuuskeskuksen alueella aloitettiin koetoimintaa, jonka tarkoituksena on selvittää parhaat työmenetelmät vieraslajikasveja sisältävien maa-aineskuormien käsittelyyn. Työtä jatkettiin vuonna 2020. Vieraslajikasveja sisältäviä maa-aineskuormia vastaanotettiin pääkaupunkiseudun alueelta 2 916 tonnia, mikä oli 120 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Maa-aineskasoista on kaivinkoneen lajittelukouralla poistettu kokonaisia kasvustoja. Kaivinkoneen välppäkauhalla poistettiin kiviä, juuria ja oksia maa-aineksen seasta. Vieraslajikasvien juurenpalat puhdistettiin maa-aineksen joukosta seulomalla. Kasvilajien osat haketettiin ja hyödynnettiin kompostoinnin tukiaineena. Puhdistetut maa-ainekset hyödynnettiin kaatopaikan pintarakenteissa.

2.4.2 Jäteveden vaikutuksien seuranta

Seuraamme vesistövaikutuksia yhteistyössä muiden merialueeseen vaikuttavien toimijoiden kanssa Pääkaupunkiseudun merialueen tarkkailuohjelman mukaisesti. Merialueen tarkkailun tavoitteena on seurata jäteveden vaikutuksia vesistössä. Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamojen vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin. Lisätietoja jätevedenpuhdistuksestamme löytyy Jäteveden puhdistus pääkaupunkiseudulla 2020 -raportista.

Vaelluskalojen nousua parannettiin hulevesiputken saneerauksella ja kalatien avulla

Olemme sitoutuneet edistämään Itämeren vaelluskalojen nousuesteiden poistamista. Taimenten kulku- ja elinolosuhteiden varmistamiseksi olemme suunnitelleet saneerausta yhteistyössä Vaelluskala ry:n, Helsingin kaupungin sekä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa.

Haaganpuron hulevesiputkena käytettiin komposiittiputkea, jonka sisäpohja on karhennettu ja jonka sisään voi asetella taimenten nousua helpottavia pohjaelementtejä. Lisäksi asennettiin valoa läpäiseviä kansia hulevesiverkoston tarkastuskaivoihin, jotta kalat osaisivat etsiytyä valoa kohti ja paremmin suunnistaa putkissa. Nousuesteinä olevia teräviä kiviä poistettiin ja putkeen asennettiin virtausnopeutta alentavia ohjureita kalojen nousua helpottamaan.

Puhdistamoitten ympäristöluvat sisältävät myös meritaimenen vaelluspoikasten ja vaellussiian poikasten istutusvelvoitteet. Vuosittain poikasten istutusvelvoite on noin 250 000 kappaletta.

Espoon Gumböleen valmistui kalatie, jota pitkin alkuperäinen taimenkanta pääsee ohittamaan Myllykosken padon ja liikkumaan kohti Nuuksion Pitkäjärveä. Kunnostustyö on tärkeä, sillä Gumbölenjoessa on yksi maamme 12 jäljellä olevasta alkuperäisestä meritaimenkannasta. Ennen lähes jokaisessa joessa oli oma kantansa. Ihmisten toimenpiteiden vuoksi kannat ovat vähentyneet. Nykyään meritaimen on erittäin uhanalainen.

Tutustu myös sitoumuksiimme Itämerihaasteessa.

2.4.3 Pölyttäjien pörriäisbaari

Ämmässuolla sijaitsee 3500 neliömetrin pörriäisbaari pölyttäjille. Pörriäisbaarin ideana on helpottaa muun muassa ruoantuotannon kannalta oleellisten pölyttäjien ahdinkoa ja edistää luonnon monimuotoisuutta. Pörriäisbaarin maasto vaihtelee paahteisesta kalliosta niittyihin ja lampeen, ja sinne on kerätty hyönteisille sopivia asuinpaikkoja, muun muassa reikäisiä puunrunkoja. Alueelle on kylvetty mesipitoisia niittykukkien siemeniä myös vuonna 2020. Vuosittaisten kylvöjen tarkoitus on saada alueelle monilajinen niittykasvikanta.

Niittyalueet on tehty sektoreittain peittämällä vanha maaperä eri paksuisilla kivituhkakerroksilla. Kivituhkakerroksen levittämisen tarkoitus on peittää alueella kasvavat lupiinikasvustot. Koetoiminnalla testataan eripaksuisten kivituhkakerrosten toimivuutta vieraslaji lupiinin torjunnassa. Toisen vuoden havaintojen perusteella kivituhka on estänyt pääosin lupiinin kasvun kaikilla kivituhkakerroksen paksuuksilla. Kivituhkakerrokset paksuudeltaan 10 ja 20 cm eivät riitä täysin tukahduttamaan lupiinin kasvustoja. Muutamassa havaitussa tapauksessa lupiinin kasvusto on tunkeutunut pohjamaasta 20 cm kivituhkakerroksen läpi. Vuoden 2020 havainnon perusteella 30 cm:n kerros kivituhkaa on suositeltava paksuus lupiinikasvustojen peittämiseen. Kasvukauden lopussa 2020 havaittiin biodiversiteetin kannalta kiinnostavimmat kivituhkalla itäneet kasvilajit neidonkieli, masmalo, ukontulikukka, tummatulikukka, harmio, keltamaite, ketoneilikka ja päivänkakkara. Niityn ensimmäisen kunnon kukinnan todettiin tapahtuneen kasvukaudella 2020. Pörriäisbaarin kasveja ja hyönteisiä seuraa vuosittain Villi vyöhyke ry.

2.4.4 Ämmässuon lintuseurannat

Seuraamme Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen linnustoa. Vuonna 2020 jätteenkäsittelykeskuksessa havaittiin lokkilajeista nauru-, kala-, selkä-, tuhkaselkä-, harmaa-, aroharmaa- ja merilokki. Lokkien yksilömäärät ovat vähentyneet Vantaan Energian jätevoimalan ja orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon myötä heikentyneen ravinnonsaannin vuoksi. Lokkien lisäksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella oleskelee pääasiassa varislintuja. Laskennoissa seurataan lokki- ja varislintujen lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen alueella esiintyvää muuta linnustoa, kuten kottaraisia ja parvilintuja saalistavia petolintuja. Yleisin Ämmässuolla havaittu petolintu vuonna 2020 oli kanahaukka.

Olemme aktiivinen tiedolla vaikuttaja. Kannustamme seudun asukkaita kestävään kaupunkielämään viestinnän ja neuvonnan keinoin.

Vuonna 2020 sopeutimme neuvontaa ja viestintää koronatilanteesta johtuen läsnätapahtumista verkkotapahtumiksi. Järjestimme pääosin verkossa lähes 40 asukas- ja sidosryhmätapahtumaa, ja alihankkijan kautta järjestettyihin neuvontatilaisuuksiimme osallistui reilu 15 000 asukasta. Tavoitimme keskeisiä sidosryhmiämme järjestämissämme HSY:n ilmastoseminaarissa ja isännöitsijäseminaarissa. Verkkosivumme uudistettiin, ja kävijöiden määrä sivuillamme lisääntyi yli 1,3 miljoonaan käyntiin. Sosiaalisen median tileillämme tavoitimme lähes 30 000 seuraajaa. Olimme mukana Helsingin ja Vantaan sekä Espoon Yrityskylissä, joissa vieraili 12 600 kuudesluokkalaista opettajineen. Energianeuvontamme tavoitti 1 300 asukasta, ja koulutimme 131 uutta energiaeksperttiä taloyhtiöihin. Teimme myös verkkokoulutusalusta Koutsin, jossa julkaisimme vuoden 2020 alussa ensimmäisenä kurssina energiaeksperttikurssin. Tuotimme ilmastoahdistukseen liittyvän podcast-sarjan.

Kampanjoimme muun muassa viemärietiketistä niin tukoksiin kuin haitallisiin aineisiin liittyen, hanaveden erinomaisuudesta, hulevesitietoudesta, roskien lajittelusta, aineettomista lahjoista, oikeanlaisesta puunpoltosta, energiatehokkuudesta ja uusiutuvasta energiasta sekä sähköpyöräilyn edistämisestä. Kampanjoidemme taustalla on ajatus tiedolla vaikuttamisesta. Haluamme oivaltavalla viestinnällä saada asukkaat mukaan ympäristötekoihin.

Yksi uusista kampanjoistamme toteutti HSY:n tiekarttahanketta jäteveden typpimäärän vähentämisestä. #typpikuorma-kampanjassa kiinnitettiin huomiota proteiinin liiallisen syönnin vaikutuksiin jätevesiin, meriin ja terveyteen. Kampanja näkyi mediassa, ulkomainontana ja sosiaalisessa mediassa sekä kuului radiossa.

Jalkautimme viestinnällä uudistuneita jätehuoltomääräyksiä ensimmäisenä isännöitsijöille Roskismallisto2021-teemalla tavoitteena herättää myönteinen mielenkiinto jätehuollon laajentuviin keräyspalveluihin. Nuoret aikuiset tavoitimme biojätteen lajittelukampanjalla Nähdään seuraavassa elämässä monipuolista mediavalikkoa hyödyntäen. Nämä toimet olivat osa HSY:n tiekarttaprojekti Kiitos kun lajittelet -kokonaisuutta, jossa tavoitteena on kotitalouksien kierrätysasteen nostaminen. EU-rahoitteinen CircularHoodFood-hanke tuotti ideakilpailun kodin lajitteluratkaisuista, jotka helpottavat asukkaiden jätteiden lajittelua asunnoissa.

Keväällä 2021 päättyneessä EAKR-rahoitteisessa Kuivaa asiaa -hankkeessa kehitettiin polttopuupalveluita ja opastettiin puhtaampaan puun polttoon muun muassa asukasiltoja järjestämällä. Koronapandemian takia asukastapahtumat jouduttiin siirtämään etäyhteyksillä pidettäviksi. Tapahtumiin saatiin mukaan 50–150 osallistujaa, ja palaute oli myönteistä. Lisätietoa löytyy sivuilta poltapuhtaasti.fi.

Kestävän asumisen kummikokeilu
HSY toteutti yhdessä Y-Säätiön kanssa Kestävän asumisen kummikokeilu -hankkeen osana ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelmaa. Hankkeessa kannustettiin asukkaita kestävään elämäntapaan käytännönläheisesti ja yhteisöllisesti ja siinä luotua mallia testattiin kahdessa pilottikohteessa Helsingin Malminkartanossa ja Vantaan Myyrmäessä vuoden 2020 aikana. Koronan aiheuttamista haasteista huolimatta kummikohteiden asukkaat osallistuivat tiiviisti toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Suunnitelmia puitiin kokoontumisrajoitukset huomioiden tavaten ulkona, ideoiden yhteisellä keskustelufoorumilla ja kokoontuen etäyhteyksin.
Hankkeen toimintaan kuuluivat esimerkiksi kestävän ruoan kurssit, asukasviljelmät, kierrätyskilpailu, kestävään kulutukseen keskittyneet pihajuhlat, yhteiskäyttöpyörät, pyöränhuoltotempaukset ja retket kummikohteita ympäröivään lähiluontoon. Yhteensä hankkeen aikana järjestettiin 42 eri tempausta ja tapahtumaa yhteistyössä kummikohteiden asukkaiden kanssa. Toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi ja monistettavuutta edistämään tuotettiin hankkeen päätteeksi opaskirjat kummitoiminnan soveltamiseksi vuokrataloyhtiöissä ja tuetuissa asumisyksiköissä. Opaskirjojen julkaisutilaisuuteen osallistui 64 henkilöä eri puolilta Suomea.

Järjestimme 39 asukas- ja sidosryhmätapahtumaa vuonna 2020. Monet niistä toistuvat vuosittain ja ovat vakiinnuttaneet paikkansa alan asiantuntijoiden keskuudessa. Järjestämme seminaareja muun muassa isännöitsijöille, paikkatietoasiantuntijoille ja kaupunkisuunnittelijoille. Vuonna 2020 tilaisuudet toteutettiin webinaareina.

Helsingin seudun ilmastoseminaari on suurin vuosittainen sidosryhmätapahtumamme. Vuonna 2020 seminaari oli helmikuussa ja pidettiin vielä läsnätapahtumana Helsingissä. Osallistujia oli jälleen ennätysmäärä, 324 henkilöä. Seminaari myös striimattiin livenä ja taltioitiin tekstitettynä HSY:n YouTube-kanavalle. Livestriimiä seurasi yhteensä 315 katsojaa. Seminaarin teemoina olivat sekä kaupunkien hiilineutraalius, että vesi ja ilmastonmuutos. Toimme seminaarissa esiin seudun ja HSY:n ilmastotyötä. Äänen saivat myös nuoret ilmastoaktivistit.

3.2.1 Tietoa kestävän kaupunkiseudun kehittämiseen

HSY tuottaa ensisijaisesti jäsenkaupunkien mutta myös muiden tahojen käyttöön runsaasti tietoa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä, ilmanlaadusta ja jätemääristä sekä maankäytöstä ja asumisesta. HSY:n tuottamaa paikkatietoa on saatavilla sekä avoimen datan palveluna että tietosuojasyistä rajoitetummin asiantuntijakäyttöön. HSY seuraa Helsingin seudun MAL-sopimuksen toteutumista. Vuonna 2020 tehtiin edellisen MAL-sopimuskauden 2016–2019 loppuraportointi ja käynnistettiin uuden sopimuskauden seurannan suunnittelu.

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa kehitettiin vuonna 2020 maltillisesti yhteistyössä kaupunkien kanssa ottaen huomioon Suomen ympäristökeskuksessa tehty kuntakohtainen laskentamalli. Petra-jätevertailusta luovuttiin ja yritysten ja yhteisöjen jätetiedot kerättiin ensimmäistä kertaa uudella menetelmällä.

HSY seurasi vuonna 2020 ilmanlaatua poikkeuksellisista oloista huolimatta normaalin seurantasuunnitelman mukaisesti ja viesti aktiivisesti ilmanlaatuasioista.

3.2.2 Ympäristökasvatus ja kummikouluohjelma

Tarjoamme maksutonta ympäristökasvatusta pääkaupunkiseudun viskareille, eskareille ja oppilaitoksille. Vuonna 2020 tavoitimme noin 15 000 lasta ja nuorta. Tavoitteenamme on innostaa lapsia ja nuoria ympäristöystävälliseen elämäntapaan.

Tarjoamme opettajille valmiita opetussuunnitelman mukaisia oppitunteja ja materiaaleja. Teemat liittyvät muun muassa kestävään kuluttamiseen, kiertotalouteen ja ympäristön huomioivaan vesihuoltoon. Pandemia-aikana panostimme etä- ja ulko-oppitunteihin.

Tärkeä osa tarjoamaamme ympäristökasvatusta on kummikouluohjelmamme. Valitsimme lukuvuoden 2020–2021 kummikouluiksi yhteensä kahdeksan koulua pääkaupunkiseudulta ja Kirkkonummelta.

Kuudessa koulussa keskityttiin jätteen määrän vähentämisen, lajittelun, kiertotalouden ja kohtuullisten kulutusvalintojen opetteluun. Veden kiertokulkua, lähivesien tutkimista, viemärietikettiä ja vesivastuullisuutta opeteltiin kahdessa koulussa. Kummikoulujen omat ympäristövastaavat suunnittelivat yhdessä ympäristökasvattajien kanssa kouluille koko lukuvuoden kestävän ohjelman.

Ympäristökasvatuksestamme kerrotaan videolla (2:19 min) Kestävä elämäntapa opitaan jo lapsena – HSY tarjoaa maksutonta ympäristökasvatusta pääkaupunkiseudulla.

Teemme aktiivista tutkimus- ja kehitystyötä seudun kaupunkien, yritysten, tutkimuslaitosten ja asukkaiden kanssa. Edistämme alan ja oman toimintamme kehitystä verkostoissamme kotimaassa ja kansainvälisesti. Edistämme kiertotaloutta ja hulevesien hallintaa sekä ilmasto- ja ilmanlaatutyötä omistajakuntiemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa. Kehitämme alustamaista yhteistyötä, josta esimerkkejä ovat ekoteollisuuskeskus Ekomo ja ilmanlaadun mittausasemat.

Luonnos Kestävän kaupunkielämän ohjelmaksi valmistui syksyllä 2020. Luonnoksesta kerättiin laajasti kommentteja sekä sidosryhmien asiantuntijoilta että asukkailta. Kommenttien perusteella muokattu ohjelmaluonnos lähetettiin HSY:n jäsenkaupungeille lausuntojen antamista varten joulukuussa.

Ohjelman on tarkoitus olla temaattisesti laaja kokonaisuus, jolla edistetään kaupunkiseudun yhteistä ilmasto- ja kiertotaloustyötä. Ohjelma tukee kaupunkien hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista ja kytkeytyy myös muihin alueellisiin ja valtakunnallisiin strategioihin ja suunnitelmiin, erityisesti Uudenmaan ilmastotiekarttaan. Ohjelmassa nostetaan esille erityisesti kulutusvalinnoista aiheutuvat päästöt ja se, miten niitä voidaan vähentää kiertotalouden keinoin. Ohjelmassa esitetään myös uutta tiedontuotantoa kulutusperäisten päästöjen määrän arvioimiseksi. Muut ohjelman painopisteet liittyvät kestävään kaupunkisuunnitteluun, rakentamisen kiertotalouteen ja kaupunkilaisten hyvinvointiin muuttuvassa ilmastossa.

Lisätietoa löytyy verkkosivuiltamme www.kestavakaupunkielama.fi.

Mittaamme ulkoilmasta kaasumaisten saasteiden ja erikokoisten hiukkasten pitoisuuksia sekä säätekijöitä. Ilmanlaadun mittaustuloksemme ovat asukkaiden ja sidosryhmien käytettävissä maksutta. Saamme tietoa ilmanlaadusta myös mallinnusten ja päästökartoitusten avulla. Tarjoamme reaaliaikaisen ilmanlaatutiedon ja ennusteen myös kartalla (ilmanlaatukartta.fi). Vuonna 2020 ilmanlaatu oli ennätyksellisen hyvä. Koronapandemia johti liikennemäärien ja liikenteen päästöjen vähenemiseen, mikä pienensi selvästi ilman typpidioksidipitoisuuksia. Ilmanlaatua paransi myös poikkeuksellisen lämmin talvi ja aikainen kevät, jolloin katupölyä oli tavanomaista vähemmän.

Musta hiili lämmittää ilmastoa
Black Carbon Footprint -hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä mustanhiilen päästöistä, ilmakehäpitoisuuksista ja vaikutuksista. Business Finlandin ja hankkeeseen osallistuvien tahojen rahoittamaan laajaan ja kansainväliseen tutkimuskokonaisuuteen osallistuu yhdeksän eri alojen tutkimusryhmää, kahdeksan yritystä ja useita viranomaistoimijoita.

Kehitämme teollisiin symbiooseihin ja resurssiviisauteen pohjautuvaa Ekomo-yritysyhteistyötä alueen kiertotalousyritysten kanssa. Ekomo-toimintaa toteutetaan pääasiassa Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella, jonne ohjautuu merkittäviä materiaalivirtoja, kuten biomassoja, kierrätysbetonia ja -kiviaineksia sekä rakennus- ja purkumateriaaleja. Ämmässuon lisäksi Ekomo-toimintaa kehitetään myös Kivikon palvelukeskuksessa Helsingissä ja Seutulassa Vantaalla. Ekomon alueella toimii jo useita yrityksiä. Yritykset saavat lisäarvoa eri toimijoiden välisestä kiertotalouden yhteistyöstä ja luovat uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja.

Tavoitteenamme on luoda alueelle monipuolinen kiertotaloutta toteuttava yritysverkosto, jossa kehitetään uusia innovaatioita pilotoimalla, testaamalla ja jalostamalla muun muassa teollisia materiaali- ja sivuvirtoja sekä biojätettä. Ekomon alueella on mahdollista myös toteuttaa tutkimus- ja kehitystoimintaa yhdessä esimerkiksi tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.

Ekomo-toimijat ottivat vastaan vuonna 2020 Ämmässuolla 107 300 tonnia erilaisia jätejakeita materiaali- ja energiahyödynnettäväksi, mikä oli lähes kaksinkertainen määrä vuoteen 2019 verrattuna.

Lisätietoa yritysyhteistyöstä löytyy verkkosivuiltamme.

Järjestämme aktiivisesti tutkimus- ja kehityshankkeita, joissa edistämme meille tärkeitä asioita yhdessä niin kotimaisten kuin kansainvälistenkin ympäristöalan toimijoiden kanssa.

Suuri osa TKI-hankkeistamme liittyy yhteisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, kiertotalouteen, energia- ja materiaalitehokkuuteen, ilmanlaadun mittaamiseen ja ilmasuojelutyöhön sekä asukkaiden ympäristötietoisuuden lisäämiseen. Myös vesi- ja jätehuollon toimintavarmuus ja vedenpuhdistuksen kehittäminen ovat keskeisiä tutkimus- ja kehittämiskohteitamme.

Haasteiden ratkomiseen kehitämme alustamaista yhteistyötä, jonka puitteissa avaamme kehitystoimintaamme eri toimijoiden väliselle yhteistyölle, yhteiskehittämiselle ja kokeiluille. Näistä esimerkkeinä ovat muun muassa Ekomo-toiminta ja ilmanlaadun mittausverkoston kehittäminen.

Lue lisää T&K&I-hankkeistamme (osa näistä on kuvattu aihepiirin käsittelyn yhteydessä):

• CWPharma-hankkeessa kehitämme keinoja lääkeaineiden päästöjen hallintaan Itämeren alueella.
• Lietehiilihankkeessa tutkimme puhdistamolietteen käsittelyä pyrolyysimenetelmällä.
• RAINMAN-hankkeessa vähennämme hulevesistä aiheutuvaa jätevesijärjestelmien ylikuormitusta ja kaupunkitulvia sekä suojelemme vesivaroja.
• 6Aika CircularHoodFood -hankkeessa edistämme urbaania ruoantuotantoa sekä ruoan kiertotaloutta kaupunkiympäristössä.
• RAHI-hankkeessa kehitämme jäteveden ravinteiden ja hiilen kokonaisvaltaista talteenottoa.
• Kansainvälisessä CircuIT-hankkeessa kehitämme rakentamisen kiertotalouden ratkaisuja.
• Black Carbon Footprint -hankkeessa lisäämme ymmärrystä ilmastoa lämmittävän mustan hiilen päästöistä.
• Kuivaa asiaa -hankkeessa tavoitteenamme on vähentää puunpoltosta aiheutuvia hiukkaspäästöjä ja parantaa pientaloalueiden ilmanlaatua.
• HOPE-hanke kehittää uutta ilmanlaadun täsmätietoa ja sen innovatiivista hyödyntämistä kaupunginosa- ja asukastasolla.

Ulkopuolista rahoitusta saavat hankkeet
HSY:ssä oli vuonna 2020 käynnissä lukuisia ulkopuolista rahoitusta saavia tutkimus- ja kehityshankkeita, joissa kehitimme meille tärkeitä asioita yhdessä muiden ympäristöalan toimijoiden kanssa.
Hankkeiden aiheet vaihtelivat urbaanista ruuantuotannosta lääkeaineiden päästöjen hallintaan Itämeressä. Hankkeita toteutettiin kaikkiaan 779 054 euron tukirahoituksella, josta 584 094 euroa eli 75 prosenttia saatiin EU:lta.

Tiedon avaaminen on osa toimintaamme. Avaamalla soveltuvat tiedot haluamme edistää tiedon hyödyntämistä ja sen luomia mahdollisuuksia. Olemme avanneet kaikkiaan lähes 70 aineistokokonaisuutta, jotka jakautuvat kymmeneen eri kategoriaan. Viimeaikaisia data-avauksia ovat olleet esimerkiksi pääkaupunkiseudun hiilinieluselvityksen aineistot sekä Helsingin seudun maanpeiteaineisto 2020.

Aineistojamme voi tarkastella avoimessa karttapalvelussa, ja lisäksi olemme avanneet kaikki paikkatietoaineistot myös avoimena rajapintana. Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen sekä rakennusten energiatehokkuuteen liittyviä tietoja tarjoava SeutuAtlas on yksi esimerkki avoimen datan palveluistamme. Kaikki avoimet aineistot ja lisätietoa avoimen datan palveluistamme löytyvät verkkosivuiltamme.

Teemme aktiivista yhteistyötä useissa kansainvälisissä verkostoissa. Esimerkkejä yhteistyöfoorumeistamme:

• The Smart Water Networks Forum (SWAN Forum)
• International Water Association (IWA)
• The Network of European Metropolitan Regions and Areas (METREX)
• International Federation for Housing and Planning (IFHP)
• The International Council for Local Environmental Initiatives (ICLEI)
• International Solid Waste Association (ISWA)
• Procura+ European Sustainable Procurement Network

Teemme monella tapaa yhteiskunnallisesti merkityksellistä ja ihmisten hyvinvointiin vaikuttavaa työtä. Turvaamme kohtuuhintaisilla ja varmoilla palveluillamme koko pääkaupunkiseudun arjen sujuvuutta ja olemme alueellamme merkittävä ja vakaa työnantaja. Asiantuntijamme osallistuvat aktiivisesti alaamme koskevaan julkiseen keskusteluun ja ylläpitävät näin osaltaan luottamusta tutkittuun tietoon ja asiantuntijoihin.

Vuoteen 2025 ulottuvassa strategiassamme painottuvat niin palvelujemme varmuus ja edullisuus kuin asiakaskokemuksen parantaminenkin.

Hyödynnämme palvelujemme kehittämisessä asiakaspalautteita sekä asiakkaiden ja henkilöstömme kehitysideoita.

Tavoitteenamme on tehdä asioinnista kanssamme mahdollisimman sujuvaa ja mukavaa. Jokainen asiakaskohtaaminen on meille tärkeä, ja haluamme tarjota asiakkaillemme yksilöllisen ja laadukkaan asiakaskokemuksen. Kehitämme jatkuvasti digitaalisia palveluitamme ja sujuvoitamme palveluitamme muun muassa panostamalla käsittelyaikojemme lyhentämiseen.

Asiakaspalvelumme perustuu jo toimivaksi todettuun asiakaskohtaamisen malliimme (ASKO), jossa tiivistyy käsityksemme hyvästä asiakaspalvelusta: se on asiantuntevasti selkeää, ystävällisesti palvelevaa ja aktiivisesti vastuuta ottavaa. ASKO on luotu ja sitä päivitetään yhdessä henkilöstömme kanssa. ASKO-koulutus kuuluu jokaisen HSY:läisen perehdytysohjelmaan.

Tavoitteemme mukaan asiakaskontaktin vasteaika asiakaspalvelussamme oli enintään viisi päivää. Asiakkaan yhteydenotto liittyy yleisimmin laskutukseen, joten aloitimme vuoden 2020 aikana kehittämään prosessiamme, jotta saavutamme tavoitteemme mukaisen vasteajan myös silloin, kun asiakkaan kysymykseen vastaaminen edellyttää useamman ihmisen asiantuntemusta.

Mittaamme ja seuraamme palvelumme laatua säännöllisesti esimerkiksi palautteiden, asiakastyytyväisyyskyselyjen ja itsearviointien avulla. Tuloksia tarkastellaan sekä kokonaisuutena että henkilötasolla, ja hyödynnämme asiakaspalautteita sekä asiakas- ja sidosryhmähaastatteluja palvelujemme kehittämisessä.

Vuonna 2020 toteutetun vesihuollon asiakkaiden tyytyväisyystutkimuksen mukaan henkilökohtaista palvelua saaneet kokivat palvelun laadun erittäin hyväksi. Vastaajista 79 prosenttia koki palvelun kokonaisuutena ylittäneen heidän odotuksensa (4,1/5) ja 78 prosenttia koki palvelun asiantuntevuuden ylittäneen heidän odotuksensa (4,1/5).

Asiakaspalvelussamme teemme jatkuvaa laaduntutkimusta, jossa asiakkaat arvioivat puhelun jälkeen palvelumme laatua. Palvelun laadun kokonaiskokemus vuonna 2020 oli erittäin hyvä 4,2/5. Käynnistimme vuonna 2020 jatkuvan laatututkimuksen myös kaikilla Sortti-asemillamme, joissa asiakaskäynnin jälkeen asiakkaalle tarjottiin mahdollisuus vastata palautekyselyyn. Sortti-asemien asiakaskäyntien kokonaiskokemus sai myös erittäin hyvän arvosanan 4,6/5.

Tavoitteenamme on tarjota myös sujuvat, helposti saavutettavat ja aina avoimet digitaaliset palvelut, joita asiakkaamme haluavat käyttää.

Valmistelimme vuonna 2020 digitalisaatio-ohjelmamme, jossa keskeisessä osassa ovat asiakkuudenhallinnan ja asioinnin ratkaisut. Tavoitteenamme on käyttäjäystävällisten itsepalvelumahdollisuuksien lisääminen, asiakaspalvelutyön sujuvoittaminen sekä ennakoivien palvelukonseptien hahmottaminen tulevaisuudessa.

Olemme myös vuoden 2021 alusta ottaneet käyttöön suomi.fi-tunnistautumistavan, joka mahdollistaa vahvan tietoturvallisen tavan asioida digitaalisissa palveluissamme, ensimmäisenä jätehuollon asiointipalvelussa ja eSortti-palvelussa.

Tehostamme asiakaspalvelun työtä kontaktointi- ja tiketöintijärjestelmällä, jonka avulla asiakaskyselyt saadaan tehokkaammin ohjattua vastattavaksi eri puolille organisaatiota ja niihin vastaamista kyetään seuraamaan entistä paremmin.

5.2.1 Verkkosivu-uudistuksella saavutettavammat palvelut

Uudistimme HSY.fi-sivuston entistä asiakasystävällisemmäksi vuosina 2018–2020. Esittelemme HSY:n palvelut selkeinä kokonaisuuksina niin nykyisille kuin uusille asiakkaille. Teimme sisältösuunnittelun käyttäjäanalyysin perusteella, jotta löysimme asiakkaillemme soveltuvat asiakaspolut. Asiakkaiden eniten etsimät ja käyttämät sisällöt ovat parhaiten esillä. Sivuilla korostuu käyttäjän ohjaaminen toimintaan, palveluihin ja ohjeisiin sekä erilaisiin tietokokonaisuuksiin.

Jokainen sivu toimii asiakkaan etusivuna, jolta hän saa etsimänsä tiedon ja pääsee etenemään tarvitsemalleen lomakkeelle, lisätietojen pariin tai sähköiseen asiointiin. Uusi, osioihin jaettu sivusto tukee myös asiakaspalvelun työtä.

Kehitystyö jatkuu myös tulevina vuosina muun muassa ominaisuuksien ja sisältöjen sekä käytettävyyden ja saavutettavuuden kehittämisellä.

eSortti.fi-ennakkokirjaus osana Sortti-asemien uutta itsepalvelu- ja maksujärjestelmää
Kivikon Sortti-asemalla tammikuussa 2020 pilotoitu eSortti-palvelu laajennettiin kaikille Sortti-asemille kotitalousasiakkaiden käyttöön lokakuussa 2020. eSortti-palvelu laajennettiin alkuperäistä projektisuunnitelman mukaista aikataulua nopeammin kaikille Sortti-asemille mahdollisimman turvallisen asioinnin mahdollistamiseksi vallitsevassa koronatilanteessa. eSortti-palvelussa Sortti-asemien asiakkaat voivat muun muassa kirjata ja maksaa Sortti-asemille tuomansa jätteet ennakkoon verkkokauppatyyppisessä palvelussa ennen asemalle saapumista, jolloin he pääsevät asemalle maksua vastaan saatua QR-koodia näyttämällä aseman itsepalvelulaitteella.
eSortti-ennakkokirjaus on osa Sortti-asemien uutta itsepalvelu- ja maksujärjestelmäratkaisua, mikä otetaan kokonaisuudessaan käyttöön kaikille Sortti-asemien asiakkaille vuonna 2021. Projektissa kehitetään Sortti-asemien itsepalvelua, mikä mahdollistaa vaihtoehtoisia ja uusia asiointitapoja Sortti-asemilla asiointiin.

Vesi- ja jätehuolto ovat ihmisten terveyteen ja elinympäristöön vaikuttavia keskeisiä palveluja. Luotettavat peruspalvelut ovat toimintamme ydintä: Turvaamme katkeamattoman, kohtuuhintaisen vesihuoltopalvelun yli miljoonalle asukkaalle ja varaudumme vakaviin häiriötilanteisiin yhä paremmin. Seuraamme jatkuvasti jätehuollon toimitusvarmuutta.

Toimintavarmuutemme ja palvelujemme laatu ovat jo valtakunnallisesti korkealla tasolla. Vesihuollon tietojärjestelmä VEETI:n mukaan puhdistetun jäteveden laatuvaatimukset täyttyivät vuonna 2020 koko maassa keskimäärin 93-prosenttisesti ja juomaveden laatuvaatimukset 99-prosenttisesti, kun HSY:llä molemmat laatuvaatimukset täyttyivät 100-prosenttisesti. Ennakoimattomien putkirikkojen keskimääräinen lukumäärä oli keskimäärin 0,89 putkirikkoa kilometriä kohden, kun HSY:llä putkirikkoja sattui vain kahdeskymmenesosa tästä, 0,09 kappaletta kilometriä kohden.

Jätehuollon osalta seuraamme palvelun laatuun liittyen esimerkiksi toimitusvarmuutta ja valituspromillea. Vuonna 2020 saavutimme tavoitteemme molemmissa. Toimitusvarmuus kuvaa jäteastioiden tyhjennysten oikea-aikaisuutta, ja se oli vuonna 2020 yli 99,8 prosenttia. Valituspromillemmekin oli viime vuonna erittäin alhainen 0,06. Valtakunnallisia laatuun ja toimitusvarmuuteen liittyviä vertailutietoja ei ole saatavilla jätehuollon osalta.

Tasapainon säilyttäminen palvelun korkean laadun ja asiakkaalle kohtuullisen hinnan välillä on meille tärkeä, mutta samalla haastava tehtävä. Pyrimme lisäämään omavaraisuuttamme sekä parantamaan palvelujemme laatua ja vesihuoltoverkostojemme kuntoa. Samalla tavoitteenamme on pienentää asukasmäärään suhteutettuja toimintamenojamme ja asiakkaalle koituvaa hintaa. Olemme onnistuneet pitämään palvelujemme hinnat kohtuullisina. Jätemaksujen osalta uudistimme hinnoitteluamme, jotta myös hinnoittelun avulla ohjamme kierrättämiseen.

VEETI:n mukaan esimerkiksi omakotitalon vertailuhinta kuutiolle puhdasta vettä oli viime vuonna koko maassa 6,62 euroa. HSY:llä vastaava hinta oli lähes neljänneksen edullisempi 4,50 euroa. Suomen Kiertovoima ry:n mukaan keskimääräiset jätehuollon kokonaiskustannukset kerrostaloasukkaalle vuonna 2019 olivat 59,94 euroa. HSY:n vastaava hinta oli hiukan alhaisempi 57,16 euroa.

Merkittävin tulevaisuuden haaste hinnan ja laadun tasapainon näkökulmasta on vesihuollon verkostojen saneeraus, joka on taloudellisesti raskasta. Verkostosta maaperään jatkuvasti tihkuva vuotovesi ja äkilliset putkirikot tulevat kuitenkin kalliiksi, joten verkostojen kunnon ylläpito on paitsi asiakkaiden ja ympäristön kannalta tärkeää, pitkällä aikavälillä myös taloudellisesti järkevää. Koronan myötä erilaisten viemäritukosten määrä lisääntyi merkittävästi.

Tutustu vesihuollon tietojärjestelmä VEETI:n tietoihin.

Tutustu Suomen kiertovoima ry:n Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2019 -raporttiin.

Tutustu jätehinnastoihin HSY:n sivustolla

‍

HSY:n strategian yksi neljästä mahdollistajapäämäärästä on Hyvän työelämän kehittäjä. Tämä päämäärä rakentuu seuraavista osa-alueista:

• Edistämme hyvää johtamista ja esihenkilötyötä.
• Edistämme henkilöstön työtyytyväisyyttä kehittämällä työ- ja vuorovaikutuskulttuuria.
• Panostamme osaamisen kehittämiseen ja uudistumiseen.

Vuonna 2020 laadimme HSY:n sosiaalisen vastuun sitoumuksen ”Yhdessä teemme maailman kestävimmän kaupunkiseudun - Olemme hyvän työelämän kehittäjä ja kanssamme on sujuva ja mukava asioida”. Sitoudumme julkisesti muun muassa työ- ja vuorovaikutuskulttuurin käsikirjan laatimiseen sekä anonyymien rekrytointien käyttöönottoon.

Valtioneuvoston kanslian kestävän kehityksen toimikunta palkitsi HSY:n sosiaalisen vastuun sitoumuksen vuoden 2020 kolmen parhaan yhteiskuntasitoumuksen joukossa. Vuonna 2020 lähdimme valmistelemaan sosiaalisen vastuun ohjelmaa laajassa sisäisessä yhteistyössä.

Esihenkilöiden yhteisissä tilaisuuksissa on viime vuosina hyödynnetty valmentavan johtamisen ajatuksia, millä haluamme tukea työyhteisöjen toimivuutta, jokaisen tasavertaista osallistumista ja työhyvinvointia. Esihenkilön roolina ei ole vain johtaa asioita ja ihmisiä, vaan rohkaista ottamaan vastuuta, tukea ratkaisuiden löytämisessä ja tarjota erilaisia näkökulmia. Valmentava johtaminen perustuu pitkälti johtajan kykyyn ja haluun ymmärtää sekä hyödyntää työyhteisössä olevaa potentiaalia ja erilaisuutta.

Vuoden 2020 aikana HSY:ssä linjattiin uuden HR-toimintamallin tavoitteita, jolla tavoitellaan entistä parempaa tukea johtamiselle ja esihenkilötyölle. HR-toimintamallin kehittäminen ja käytäntöön vieminen alkaa vuonna 2021. Uuteen HR-toimintamalliin liittyy olennaisesti yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääminen sekä esihenkilöiden verkostomaisen toiminnan tukeminen.

Hyvän työelämän kehittäjä -mahdollistajapäämäärän yksi osa-alue on osaamisen kehittäminen. Vuonna 2020 keskityimme vahvasti digiosaamisen kehittämiseen, jota koronapandemiavuosi siivitti lähes jokaisen arjessa. Henkilöstölle tarjotaan laajasti mahdollisuuksia kehittää digiosaamistaan muun muassa koulutuksilla sekä kaikille avoimen oppimisympäristön kautta. Digiosaamisen kehittäminen jatkuu edelleen vuonna 2021.

Vuoden 2020 aikana kehitimme työelämäkumppanuutta useamman oppilaitoksen kanssa. Tavoitteemme oppilaitosyhteistyössä on muun muassa tarjota opiskelijoille entistä enemmän harjoittelupaikkoja ja mahdollisuuksia opinnäytetöiden ja kehitysprojektien tekemiseen. Palkkaamme joka vuosi noin 60–80 kesätyöntekijää ja tähän pystyimme onneksi myös vuonna 2020 koronapandemiasta huolimatta.

HSY on allekirjoittanut vuonna 2016 yritysvastuuverkosto FIBS ry:n monimuotoisuussitoumuksen, joka sisältää sosiaalisen vastuullisuuden – reilun ja osallistavan työyhteisön, asiakaslähtöisyyden, hyvän vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan sekä oikeudenmukaisen johtamisen – periaatteet.

Näiden nostojen lisäksi jatkoimme vuonna 2020 useita jo vakiintuneita hyvään työnantajuuteen liittyviä käytäntöjämme ja palveluita. Esimerkiksi hyvät henkilöstöedut, aktiivinen työterveys- ja turvallisuustyö sekä säännölliset henkilöstökyselyt ja kehittäminen niiden pohjalta kuuluvat vakiotyökalupakkiimme.

HSY:n työnantajakuvatyössä on määritelty työnantajalupauksemme:

• Meillä on merkityksellinen työ ja olemme vakaa työnantaja.
• Panostamme hyvään esimiestyöhön ja arvostamme henkilöstöämme.
• Meillä on hyvät mahdollisuudet kehittyä ja kouluttautua.
• Meillä on hyvät työkaverit ja auttamisen kulttuuri.

HSY:ssä käynnistettiin johtamisen kehittämisohjelma JJ2020, johon sisältyy organisaation työ- ja vuorovaikutuskulttuurin tavoitteellinen ja systemaattinen kehitystyö. Kehittämistyön visio – Enemmän yhdessä – kuvastaa yhteistä tavoitetta panostaa tulevaisuudessa enemmän eri työyhteisöjen yhteistyön kehittämiseen, avoimeen ja korkealaatuiseen keskinäiseen viestintään, omatoimisuuteen kannustamiseen sekä keskinäisen luottamuksen kasvattamiseen.

Työ- ja vuorovaikutuskulttuurin kehittäminen on pitkäjänteistä, tavoitteellista ja koko organisaation panostusta edellyttävää toimintaa. Kulttuuria voidaan muuttaa parhaiten tuomalla niin sanottua oikeanlaista yhteistyön tekemistä arjen asioiden ratkaisemiseen ja kaikkien mukaan ottamisella toiminnan kehittämiseen.

HSY:ssä käynnistettiin HSY-kehittäjien oppisopimusyhteistyö, jossa henkilöstöllä on mahdollisuus suorittaa tuotekehitystyön erityisammattitutkinto. Tutkinnon sisältö suunniteltiin tukemaan enemmän yhdessä -vision mukaisesti erityisesti sellaisten kokonaisuuksien kehittämistä HSY:ssä, joilla on vaikutus arvostavan, toisiamme tukevan työ- ja vuorovaikutuskulttuurin luomiseksi.

HSY:ssä laaditaan myös kulttuurikäsikirja yhdessä henkilöstön kanssa, ja sen avulla viestitään sekä organisaation sisällä että jatkossa myös organisaation ulkopuolelle, minkälainen työkulttuuri HSY:ssä on ja minkälaista työnteon tapaa HSY:ssä tavoitellaan.

Organisaation ylimmän johdon rooli, sitoutuminen ja sitouttaminen ovat kulttuurin kehitystyössä avainasioita.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyömme perustuu lakeihin, eettisiin periaatteisiimme, arvoihimme ja ohjeisiimme vastuullisesta ja asiallisesta työkäyttäytymisestä. Laadimme tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman kaksivuotiskausittain. Suunnitelma sisältää selvityksen HSY:n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta muun muassa henkilöstökyselyjen antaman tiedon sekä henkilöstötilastojen valossa.

Loppuvuodesta 2020 HSY:ssä laadittiin kaudelle 2021–2022 tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jossa myös arvioimme edelliselle kaudelle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Suunnitelmassa totesimme, että tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta on edistetty HSY:ssä vuosina 2019–2020 muun muassa seuraavilla alueilla:

• tehtävien vaativuuden arviointityössä
• tehtävänimikkeiden sukupuolineutraalisuuden edistämisessä (mies-päätteisten tehtävänimikkeiden korvaaminen)
• HSY-tason perehdyttämisprosessin tietosisällöissä
• häirinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen ennaltaehkäisyssä ja siihen puuttumisen ohjeistuksessa (infotilaisuuksia esihenkilöille vuonna 2020, keväällä 2020 Moodle-verkkokoulutus koko henkilöstölle).

Kaudelle 2021–2022 kirjattiin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen tavoitteiksi ja toteutettaviksi toimenpiteiksi seuraavat:

• Korvaamme termin esimies esihenkilöksi kaikessa HSY:n kielenkäytössä.
• Jatkamme mies-päätteisten tehtävänimikkeiden korvaamista sukupuolineutraaleilla tehtävänimikkeillä.
• Järjestämme esihenkilöille koulutusta yhdenvertaisesta rekrytoinnista.
• Nämä rekrytointivalmennukset järjestettiin maaliskuussa 2021, ja niihin osallistui noin 50 esihenkilöä.
• Kehitämme edelleen johdon, esihenkilöiden ja henkilöstön valmiuksia tunnistaa, ennaltaehkäistä ja selvitellä häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tilanteita.

Kuntayhtymän 14-henkisessä hallituksessa puolet jäsenistä oli naisia vuonna 2020. Henkilöstöstä naisia oli 37,6 prosenttia ja miehiä 62,4 prosenttia. Henkilöstöryhmittäin tarkasteltuna HSY:ssä on tasainen sukupuolijakauma johtaja- ja yksikön päällikkötason tehtävissä. Muissa esihenkilörooleissa toimivista vain 17 prosenttia on naisia.

HSY:n henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2020 lopussa 45,3 vuotta. Ikärakenne on HSY:ssä melko tasainen. Alle 30-vuotiaiden osalta sukupuolijakauma on tasaisempi, ja toisaalta yli 50-vuotiaiden osalta epätasaisempi kuin HSY:ssä keskimäärin. Yli 60-vuotiaista työntekijöistä melkein 70 prosenttia on miehiä.

Tavoitteenamme on vakaa talous sekä kustannustehokkaat ja kestävää kehitystä edistävät palvelut ja hankinnat.

Uuden talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelussa kiinnitämme erityisesti huomiota tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseen ja talouden tasapainon ylläpitämiseen. Toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä laadimme erillisen HSY:n tuottavuusohjelman lähivuosille. Tehokkuutta ja tuottavuutta voimme parantaa ainakin prosessejamme sujuvoittamalla ja nopeuttamalla, digitalisaatiota hyödyntämällä ja hankintatoimintoja kehittämällä.

Tilinpäätöksestämme löytyvät toimintamme tuotot ja kulut sekä taloutemme muut avainluvut.

Osana toiminta- ja taloussuunnitelmaamme laadimme kymmenen vuoden investointiohjelmat ja niihin liittyvät talousmallit.

Olemme valmistelleet taloudellisen vastuun sitoumusta osana Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksiamme. Taloudellinen vastuullisuus mahdollistaa ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun edistämisen. Kun julkaisemme vastuullisuustavoitteitamme, se kirittää meitä tekemään pitkäjänteistä työtä vastuullisuuden edistämisessä.

Vuonna 2020 palvelu- ja materiaalihankintamme olivat yli 117 miljoonaa euroa ja investointihankinnat 260 miljoonaa euroa. HSY suoritti 25 muun valtio- ja kuntapuolen toimijan kanssa KEINO-Akatemian, jonka tavoitteena on edistää julkisten hankintojen strategista johtamista Suomessa. Olemme mukana ICLEI:n (Local Governments for Sustainability) kestävien hankintojen Procura+ -verkostossa, Motivan ekohankintaverkostossa ja pääkaupunkiseudun julkisten hankkijoiden välisessä yhteistyössä.

HSY liittyi marraskuussa 2020 Suomen ensimmäiseen green deal -sopimukseen, jonka aiheena ovat päästöttömät työmaat. Muut sopimuksen yhdessä ympäristöministeriön kanssa allekirjoittaneet tahot ovat Espoo, Helsinki, Senaatti-kiinteistöt, Turku ja Vantaa. Kukin allekirjoittaja on laatinut oman toimenpidesuunnitelmansa sekä liittynyt Sitoumus2050-kokonaisuuteen.

HSY:ssä on testattu muun muassa eri putkimateriaali- ja kansistohankintojen CO2e-päästöt huomioivaa työkalua. Sen avulla huomioimme hankinnan kohteen CO2e-päästöt aina valmistuksesta loppukäyttäjälle mukaan lukien kuljetukset.

Vesihuollon tarvitsemissa vesikemikaaleissa on ollut jo vuosia haasteena kilpailun väheneminen. HSY ja viisi muuta johtavaa vesilaitosta tekivät laajan ferrosulfaatin markkinakartoituksen, jonka pohjalta muodostettiin hankintarengas. HSY hoiti kilpailutuskokonaisuuden, jonka päätteeksi saatiin uusi toimija markkinoille. Toimittaja on sitoutunut varmuusvarastointiin. Jokainen kuljetuserä minikilpailutetaan erikseen.

Huomioimme hankintojemme eri vaiheissa kestävän kehityksen periaatteet, innovatiivisuuden, materiaali- ja energiatehokkuuden, ympäristövaikutukset sekä tilaajan varautumistarpeet.

Tärkeimmät investointimme kohdentuivat vesihuoltoon: verkostojen saneeraukseen ja jätevedenpuhdistukseen. Myös johtojen siirto kaupunkien rakennushankkeiden vuoksi, kuten Raide-Jokeri ja Hämeentien uudistus, suuntasi investointejamme verkostoihin. Jätehuollossa investoimme jätteen kuljetuksen ja käsittelyn palveluihin, kuten kiinteistöjen jäteastiahuoltoon, Sortti-asemaverkostoon ja Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toiminnan edellyttämiin laitos- ja aluetöihin. Investointimme olivat vuonna 2020 yhteensä noin 260 miljoonaa euroa.

Osana viime vuonna toteutettua JJ2020-hanketta lähdimme kehittämään investointien vaikuttavuuden arviointia strategian päämääriin kohdentuen. Arviointia varten strategisille päämäärille johdettiin tunnuslukuja sekä määritettiin näiden laskentaperiaatteita ja nyky- ja tavoitetasoja. Vaikuttavuuden arviointi edistää investointien oikea-aikaista kohdentamista ja omaisuuden kokonaisvaltaista hallintaa.

7.2.1 Blominmäkeen rakentuu uusi jätevedenpuhdistamo

Rakennamme Espoon Blominmäkeen tehokkaan ja modernin 2020-luvun jätevedenpuhdistamon, joka puhdistaa jätevedet yhä paremmin, toimii varmasti ja turvallisesti, käyttää omaa energiaa ja sulautuu osaksi ympäristöään.

Valmistuttuaan vuonna 2022 puhdistamo käsittelee 400 000 asukkaan jätevedet Espoosta ja Kauniaisista, Kirkkonummelta, Siuntiosta sekä Länsi-Vantaalta. Puhdistamon maanalaisia tiloja voidaan tarvittaessa laajentaa jopa yli miljoonan asukkaan jätevesille, joten puhdistamon uusi paikka tarjoaa tilaa ainakin sadaksi vuodeksi eteenpäin.

Uuden puhdistamon myötä asukaskohtainen ravinnekuormitus Itämereen vähenee nykyisestä. Tavoitteenamme on poistaa yli 96 prosenttia jäteveden sisältämästä fosforista ja orgaanisesta aineesta sekä yli 90 prosenttia typestä. Puhdistustavoitteemme ovat selvästi tiukemmat kuin EU:n vaatimukset ja HELCOM:n suositukset. Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentamisen kustannusennustetta jouduttiin vuonna 2020 nostamaan ennakoidusta, koska puhdistamon rakennustöiden ja työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset nousivat. Urakan kokonaisvalmiusaste on noin 75 prosenttia. Blominmäen jätevedenpuhdistamo on merkittävä osa vesihuolloin investointiohjelmaamme.

7.2.2 Jätehuollon investoinnit

Biojätteen ja lietteiden käsittelyn kehittyneitä menetelmiä edistettiin toteuttamalla pyrolyysin koetoimintalaitos koekäyttövaiheeseen

Pyrolyysin koetoimintalaitos on 1/10 täysimittaisen laitoksen koosta, ja sen tulosten perusteella on mahdollista päättää täyden mittakaavan laitoksen rakentamisesta. Koetoimintalaitoksessa tuotetaan jätevesilietteestä lietehiiltä. Seuraavaksi selvitetään koetoimintalaitoksen käytettävyyttä ja lietehiilen laatua sekä soveltuvuutta ympäristörakentamiseen. Puhdistamolietteen pyrolyysin tutkimuksessa on siirrytty koetoimintavaiheeseen. Vuonna 2020 rakennetussa koetoimintalaitoksessa tutkitaan pyrolyysiprosessin energiatasetta, päästöjä, käyttökustannuksia sekä tuotetun lietehiilen laatua. Investointihankkeen ohessa on jatkettu tutkimusta lietehiilen ominaisuuksiin ja parhaisiin käyttökohteisiin liittyen.

Asuinkiinteistöjen astiahuollon palveluja parannetaan hankkimalla jätteiden lajitteluun soveltuvia astioita ja niiden huoltoon pesu-, varastointi- ja korjaamotilat.

Uusiin jätehuoltomääräyksiin vastattiin hankkimalla jäteastioita ja käynnistettiin laadukkaan jäteastiahuollon edellyttämien toimitilojen rakentaminen. Uudessa astiahallissa varastoidaan jäteastiat ennen niiden toimittamista asiakaskiinteistöihin, pestään ja korjataan sekä tarroitetaan astiat. Hallin lämmityksen ja asioiden pesun edellyttämä lämpö tuotetaan kaatopaikkakaasulla. Hallin piha-alueissa hyödynnettiin betonimursketta.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen rakennusurakoissa hyödynnettiin jätevoimalan kuona ja Sortti-asemilla kerätyt kiviainekset

Jätevoimalan kuona seulotaan ja suhteutetaan ekoteollisuuskeskuksessa. Kuonaa ja Sortin jatkojalostettuja kiviaineksia hyödynnettiin ekoteollisuuskeskuksen alueella noin 60 000 tonnia, jolla korvattiin luonnon kiviainesten käyttöä.

Vastuullisuusraporttimme on laadittu Global Reporting Initiative (GRI) -standardin perustason vaatimusten mukaisesti. Jokaisen olennaiseksi määritellyn näkökohdan osalta on raportoitu vähintään yksi indikaattori. GRI-sisällysluettelo löytyy luvusta 9.

Raporttia ei ole varmennettu riippumattoman kolmannen osapuolen toimesta.

Valitsimme raportoitavat tavoitteet ja tulokset strategiamme ja sidosryhmiemme tärkeinä pitämien aiheiden pohjalta. Raportoinnin periaatteina ovat: läpinäkyvyys, olennaisuus, vertailtavuus, havainnollisuus, kontekstisidonnaisuus sekä saavutettavuus.

Raportin sisältö perustuu strategiaamme sekä osana toiminta- ja taloussuunnitteluprosessia tehtävään toimintaympäristön muutoksien ennakointiin sekä säännöllisesti laadittaviin maine-, asiakastyytyväisyys- ja henkilöstökyselyihin, joiden avulla kartoitamme sidosryhmiemme näkemyksiä.

Mainetutkimuksessamme vuonna 2020 olennaisimmiksi tulevaisuuden kehityskuluiksi nousivat seuraavat:

”Sekä ulkoiset että sisäiset sidosryhmät kokevat, että ilmastonmuutos ja ympäristöhaasteet tulevat vaikuttamaan eniten HSY:n toimintaan tulevaisuudessa.

Ulkoisten sidosryhmien vastauksissa myös kestävä kehitys, kierrätys ja kiertotalous nousevat vahvasti esiin.

Sisäisten sidosryhmien vastaajat sen sijaan kokevat teknologian kehityksen ja digitalisaation toiseksi vahvimmaksi yhteiskunnalliseksi kehityskuluksi, joka tulee vaikuttamaan HSY:n toimintaan”.

Vuonna 2020 toteutettiin koko henkilöstölle pulssikysely, joka oli jatkoa vuoden 2019 Henkilöstökyselylle. Reilu puolet vastaajista oli sitä mieltä, että HSY:n valituissa kehityskohteissa ei ollut tapahtunut muutosta vuoden aikana.

• Joka neljäs koki yhteistyön parantuneen eri yksiköiden välillä vuoden aikana. Tämä koettiin myös eniten parantuneeksi tekijäksi.
• Työilmapiiri lähimmässä työyhteisössä arvioitiin koko kyselyn parhaaksi tekijäksi.
• Sen sijaan joka kolmas koki erityisesti tiedonkulun yksiköiden välillä heikentyneen. Se koettiin myös eniten heikentyneeksi tekijäksi vuoden aikana.
• Lisäksi joka neljäs koki yhteisten pelisääntöjen noudattamisen sekä johdon ja henkilöstön keskinäisen arvostuksen ja luottamuksen heikentyneeksi. Johdon ja henkilöstön välinen arvostus ja luottamus arvioitiin koko kyselyn heikoimmaksi tekijäksi.
• Pulssikyselyssä tehdyssä mittauksessa kokemukset häirinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta kasvoivat hieman edellisvuoden mittauksesta.

Lue lisää Henkilöstökertomuksestamme.

Kasvihuonekaasupäästöt

Otamme päästölaskennassamme huomioon kolme tärkeintä kasvihuonekaasua: hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Tulokset esitetään hiilidioksidiekvivalentteina, jolloin metaani- ja typpioksiduulipäästöt muutetaan ilmastonlämmityspotentiaaliltaan vastaavaksi määräksi hiilidioksidia.

Päästöseurantamme nojaa GPC-standardin Scope 2 -mukaiseen tarkasteluun kattaen jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksessa syntyvät prosessipäästöt, omien ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineen käytön sekä kiinteistöjen energian hankinnasta aiheutuvat päästöt. Laskennan taustalla on IPCC:n päästöinventaarien metodiikka ja laskentaparametrit sekä Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen päästökertoimet.

Kaatopaikan ja jätevedenpuhdistuksen päästötiedot perustuvat pääosin laitoksilla tehtäviin mittauksiin. Biojätteen ja lietteen kompostoinnin päästöt määritetään laskennallisesti hyödyntämällä Suomen ympäristökeskuksen kehittämää laskentatapaa ja -työkalua (KASVENER).

Omasta toiminnastamme aiheutuvien suorien kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi seuraamme myös ulkoisten palveluntarjoajien kasvihuonekaasupäästöjä. Ulkoiset palvelut sisältävään päästötarkasteluun on sisällytetty toimintamme näkökulmasta keskeisimpiä ulkoistettuja toimintoja, kuten palveluntarjoajien kuljetuksia, ajoneuvojen ja työkoneiden käyttöä, sekä henkilöstön työmatkoja.

Päästöt vesiin

Jätevedenpuhdistusta koskevat tiedot ja laskelmat voi tarkastaa Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2020 -raportista.

Materiaalien ja ravinteiden kierto

Materiaalitase on suuntaa-antava laskelma. Jätemäärien laskenta perustuu pääsääntöisesti vastaanotetun jätteen punnitukseen. Jätejakeiden sisältöä on eritelty muun muassa HSY:n jätehuollon vuositilasto 2020 -raportissa. Jätteiden ominaispainot kuitenkin vaihtelevat muun muassa vuodenajoittain, ja siksi taselaskenta ei ole eksakti.

Materiaalitaseen laskennan lähtötiedot on kerätty tietokannoista, omista vuosiraporteistamme ja asiantuntijoiltamme. Laskenta kattaa HSY:n oman toiminnan materiaalivirrat eli prosesseissamme (vedenpuhdistus, jätevedenpuhdistus, viemäri- ja vesijohtoverkostot, jätehuolto) käytetyt materiaalit sekä vastaanottamamme ja käsittelyyn lähettämämme sekä alueellemme jääneet ja varastoidut materiaalit. Materiaalitaseeseen eivät sisälly pienet materiaalivirrat, kuten toimistotarvikkeet, eivätkä ulkoisten toimijoiden, kuten Ekomon yritysten, materiaalivirrat.

Materiaalitaseen sisältöerittely:

Sisään-virrat

• Vastaanotetut jätteet: Sortti-asemien ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottamat eri jätelajit sekä kiinteistöiltä kerätty sekajäte
• Kemikaalit ja tukiaineet: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa, veden- ja jätevedenpuhdistuksessa sekä lietteen kompostoinnissa käytetyt kemikaalit ja tukiaineet
• Muut materiaalit: HSY:lle tulevat vesihuollon kaivumassat ja -materiaalit sekä polttoaineet
• Raakavesi: puhdistettu raakavesi
• Jätevesi: pitää sisällään sekä laskutetun jäteveden että vuotoveden jätevesiverkkoon

HSY-palkki

• Rakenteissa hyödynnetty: sekä kaatopaikka- että muissa ympäristörakenteissa hyödynnetyt materiaalit (pysyvä sijoitus)
• Loppusijoitettu jäte: kaatopaikalle loppusijoitetun jätteen määrä
• Säilytys myöhempää hyötykäyttöä varten: varastoidut jätteet ja materiaalit, esim. jätepaalit, louheet
• Biokaasu omaan käyttöön: biojätteen ja jätevedenpuhdistuksen lietteen mädätyksessä syntyvä biokaasu ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikalta kerätty kaatopaikkakaasu, joita hyödynnetään HSY:n omassa käytössä

Ulos-virrat

• Sekajäte jätevoimalaan: kiinteistöiltä, Sorteilta ja Ämmässuolta voimalaan toimitetut jätteet
• Maanrakennuskäyttöön: mm. louheet ja kuonan mineraalit, joita hyödynnetään maanrakennuskäytössä tai kaatopaikkarakenteissa HSY:n ulkopuolella
• Multa: Metsäpirtin multatuotteet
• Komposti: biojätteen käsittelystä ja jätevesilietteen mädätyksestä valmistettu komposti
• Muu materiaalihyötykäyttö: muiden hyötyjätteiden kuin biojätteiden ohjaaminen kierrätykseen (mm. metallit, lasit, pahvit, ser)
• Liete: liete, joka ohjattu HSY:n ulkopuolelle
• Biokaasusta sähköä: biokaasusta valtakunnan verkkoon tuotettu sähkö (muunnettu tonneiksi)
• Muu energiahyötykäyttö: muihin energian hyödyntämisprosesseihin ohjatut jätteet (mm. vaaralliset jätteet, hake)
• Biokaasun myynti: HSY:n ulkopuolelle myyty biokaasu
• Maankaatopaikalle: HSY:ltä lähtevät verkostojen kaivuiden yhteydessä syntyneet materiaalit
• Biokaasun soihtupoltto: hyödyntämätön biokaasu
• Vesijohtoverkkoon: sisältää hyväksytyn käytön ja vuotoveden
• Puhdistettu jätevesi: mereen ohjattu puhdistettu jätevesimäärä

Jätevedenpuhdistuksen elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset

Jätevedenpuhdistuksen elinkaarianalyysin metodit, työkalut ja tarkemmat tulokset löytyvät Kiia Mölsän diplomityöstä Life cycle assessment of a wastewater treatment and a sludge handling process – Current state and future scenarios.

Asiakaspalvelu ja henkilöstö

Sosiaalista vastuuta koskevat tiedot (pl. palvelun laatu ja hinta) on kerätty vuotta 2020 koskevasta henkilöstökertomuksestamme, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmastamme vuosille 2021–2022 sekä asiakastutkimuksistamme.

Vesihuoltopalvelujemme laatu- ja hintatiedot sekä vastaavat vertailutiedot muilta vesihuoltolaitoksilta on kerätty vesihuollon tietojärjestelmä VEETI:stä.

Tämä raportti on laadittu GRI-standardien perustason ohjeiston mukaisesti.

This report has been prepared in accordance with the GRI Standards: Core option.