Vastuullisuus 2018

Olemme ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä

• Pidämme huolta ympäristöstämme parantamalla alueen materiaali- ja energiatehokkuutta, lisäämällä jätteen hyötykäyttöä ja vähentämällä ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöjä.
• Sitoudumme kestävän kehityksen periaatteisiin siten, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.
• Olemme selvillä toimintojemme ympäristövaikutuksista ja tiedotamme niistä kaikille sidosryhmillemme avoimesti ja rehellisesti.
• Henkilöstömme tiedostaa työnsä aiheuttamat ympäristö- ja työturvallisuusvaikutukset ja pyrkii vähentämään haitallisia vaikutuksia.

Tutkimme ja tunnemme toimintamme ympäristövaikutukset ja raportoimme niistä viranomaisille ja sidosryhmille säännöllisesti.

Huomioimme ympäristövastuun kaikessa toiminnassamme ja eri prosesseissa. Olemme asettaneet usealle eri osa-alueelle ympäristölupasäädöksiä tiukempia tavoitteita, joita seuraamme säännöllisesti ja joiden mukaisesti kehitämme toimintaamme jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti.

Edistämme ympäristövastuullisuutta myös jakamalla luotettavaa ja ympäristöä säästävään toimintaan innostavaa tietoa asiakkaillemme. Asiakkaitamme ovat lähes kaikki seudun asukkaat. Järjestämme mm. kampanjoita, tapahtumia ja näyttelyitä. Jaamme tietoa uutiskirjeissä, verkkosivuillamme ja sosiaalisessa mediassa. Käymme luennoimassa ja järjestämme koulutuksia. Tuotamme esitteitä, julkaisuja ja opetusmateriaaleja. Autamme asukkaita toimimaan paremman ympäristön puolesta.‍

Tunnistamme olennaiset ympäristövaikutuksemme säännöllisesti

HSY:n ympäristöjärjestelmä ja sen sertifiointi edellyttävät olennaisten ympäristövaikutusten selvittämistä strategiakausittain ja muutosten yhteydessä.

• HSY:n toimi- ja tulosalueet selvittävät omat ympäristövaikutuksensa.
• Niihin liittyvät toimenpiteet käsitellään osana toiminnan ja talouden suunnitteluprosessia, josta ne kootaan HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman osana seurattavaan ympäristöohjelmaan. Näin on toimittu vuoden 2015 alusta lähtien.
• Saimme ympäristöjärjestelmillemme ISO 1400:2015 sertifikaatin 1.4.2016. Tämä sertifikaatti on voimassa 31.3.2022.
• Vastuullisuusraportoinnin olennaiset raportoitavat teemat on valittu huomioiden HSY:n ympäristöohjelman sekä toiminta- ja taloussuunnitelman pitkän aikavälin tavoitteet ja strategian seurannan indikaattorit.

‍ ‍ ‍ ‍ ‍

Ympäristöjärjestelmä tukee ympäristöjohtamista

HSY:n toimintajärjestelmä otettiin käyttöön 2013. HSY:n laatu- ja ympäristöjärjestelmät sertifioitiin vuonna 2015 ja niiden määräaikaisarvioinnit suoritettiin vuonna 2016. Työterveys- ja työturvallisuusstandardi sertifioitiin ensimmäisen kerran vuonna 2017 ja uudelleen loppuvuodesta 2018 uuden työterveys- ja työturvallisuusstandardin (ISO 45001) vaatimusten mukaisesti.

Toimintamme täyttää kansainväliset sertifiointivaatimukset.

Käytettävät standardit ovat laadunhallinnan osalta ISO 9001:2015, ympäristöasioiden osalta ISO 14001:2015 ja työterveys- ja työturvallisuusasioiden osalta ISO 45001:2018.

Lue lisää toimintapolitiikastamme »

Katso jätehuollon ympäristöraportit »

Katso vesihuollon ympäristöraportit HSY:n julkaisuiden vuosikansioista »

‍ ‍ ‍ ‍ ‍

‍ ‍ ‍ ‍ ‍

Riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoitteena on turvata kuntayhtymän toiminta ja sen asiakkailleen tuottamat palvelut, joita ovat terveellisen ja korkealuokkaisen talousveden saanti, ympäristövaatimukset täyttävä ja häiriötön jätehuolto, viemäröinti ja jäteveden puhdistus sekä ilman laadun tarkkailu ja muun seututiedon tuottaminen.

Riskienhallinta sisältyy kuntayhtymän sekä toimialojen ja tulosalueiden normaaliin toimintaan johtamiseen vuosikellon mukaisesti. HSY hyödyntää sähköistä Riski-ohjelmistoa kokonaisvaltaisessa riskienhallinnassa. Arvioimme riskien todennäköisyydet ja vaikutukset toimiala- ja tulosaluekohtaisesti, ja arviointityön tuloksena muodostamme toimiala- ja tulosaluekohtaiset riskikartat. Merkittävimmät riskit kootaan yhteen toimiala- ja tulosaluekohtaisista riskikartoista HSY-tasoiseksi riskikartaksi. Riskienkartoitus sisältää myös vaadittavat toimenpiteet ja vastuutahot riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi.

Riskikartan ja riskiposition muutosten seuranta ja raportointi tapahtuu Riski-ohjelmistotyökalua hyödyntäen osana toiminnan ja talouden seurantaa osavuosikatsausten yhteydessä. HSY:n riskikartassa nimetyistä riskeistä ja toimenpideohjelmien toteutumisesta raportoidaan myös HSY:n tarkastuslautakunnalle. Vesihuollon riskien hallinnassa käytetään myös Water Safety Plan (WSP) ja Sanitation Safety Plan (SSP) työkaluja.

HSY:n kokonaisvaltaisessa riskienhallinnassa riskit jaetaan operatiivisiin, taloudellisiin, strategisiin -ja vahinkoriskeihin. Operatiiviset riskit muodostavat lukumääräisesti suurimman riskiluokan, ja niihin kuuluvat esim. laaja talousveden vakava laatuhäiriö ja iso alueellinen vedenjakeluhäiriö.

Suurimpia tunnistettuja vahinkoriskejä ovat mm. vakava tulipalo vesi- tai jätehuollon tuotantolaitoksella ja runkovesijohdon tai viemärin rikkoutumisen aiheuttama merkittävä henkilö- tai omaisuusvahinko kolmannelle osapuolelle.

Ilmastonmuutoksesta aiheutuvien riskien hallinta, tunnistaminen ja torjunta ovat myös tärkeä osa riskienhallintaamme. Taloudellisten riskien hallinnassa pidämme tärkeänä varautumista lähivuosien mittaviin investointeihin jäte- ja vesihuollossa.‍

Energiankulutus ja tuotanto

Tärkeä strateginen päämäärämme on olla ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä. Päämäärän keskeisiä mittareita ovat esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöt HSY:n omassa toiminnassa ja ulkoisissa palveluissa sekä tuottamamme uusiutuvan energian suhde kulutukseen.

Toiminnastamme aiheutuu mittavat kasvihuonekaasupäästöt sekä energiankulutuksen, että jätteen- ja jätevedenkäsittelyn prosessien kautta. HSY:n perustamisesta lähtien on kuitenkin ollut selvää, että kannamme vastuumme ympäristöstä ja edistämme ympäristövastuullisia toimintatapoja.

Vuodesta 2012 lähtien olemme olleet mukana työ- ja elinkeinoministeriön kuntien energiatehokkuussopimuksissa.

Solmimme uuden vuosille 2017 - 2020 ajoittuvan energiatehokkuussopimuksen syksyllä 2016. Siinä olemme sitoutuneet uusiin energiansäästötavoitteisiin:

• Minimitavoitteenamme on 7,5 % energiansäästö vuoteen 2025 mennessä vuoden 2015 tasoon verrattuna
• Olemme asettaneet 4 %:n välitavoitteen vuoteen 2020 mennessä.

Vuonna 2018 kulutimme energiaa 197 00 MWh. Energiankulutus laski noin 1 % vuodesta 2017. Sähkön osuus kulutuksesta oli 58 % ja lämmön 40 %.

Päästötase perustuu HSY:n omien toimintojen energiankulutuksesta ja käsittelyprosesseista aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin. Tarkasteluun sisältyvät mm. käsittelylaitosten, toimistotilojen, tukikohtien ja muiden HSY käytössä olevien tilojen energian ja polttoaineiden käyttö, sekä HSY:n omien ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineiden kulutus. Ulkoisten toimijoiden, kuten urakoitsijoiden autojen ja työkoneiden, kuljetusten ja työmatkojen aiheuttamat päästöt eivät sisälly tähän tarkasteluun, vaan ne määritetään erikseen.

Laskenta nojaa kansainväliseen kaupunkitason laskentastandardiin Global Protocol for Community-Scale Greenhouse Gas Emission Inventories (GPC). Menetelmä on sama, jolla HSY seuraa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä. Laskennan laajuus on käytännössä GPC-standardin mukainen scope 2 huomioiden myös ostosähkön kulutuksen. HSY:n tapauksessa ostosähkö lasketaan kuitenkin nollapäästöiseksi, sillä HSY hankkii ainoastaan nollapäästöistä EKOenergiaa alkuperätakuita vastaan.

HSY:n kokonaisenergian kulutus on pysynyt viime vuosina melko tasaisena, mutta esimerkiksi ostoenergian kulutus on pienentynyt 18 % viimeisen viiden vuoden aikana.

HSY tuottaa itse merkittävän määrän käyttämästään energiasta hyödyntäen uusiutuvia energialähteitä. Vuonna 2018 uusiutuvan energian tuotanto omaan käyttöön oli 116 000 MWh, ja olimme 99 % omavaraisia, kun huomioidaan myös ulkopuolisille myyty energia. Uusiutuvan energian kokonaistuotantomme oli siten 194 000 MWh vuonna 2018. Uusiutuvan energian tuotanto muodostuu pääosin biokaasun hyödyntämisestä sähkönä ja lämpönä, sekä myynnistä biopolttoaineeksi.

Uusiutuvan energian kokonaistuotantomme väheni 5 % edellisvuodesta, mutta tavoitteenamme on olla jälleen 100 % omavarainen vuoteen 2025 mennessä. Tämä on myös yksi strategisista tavoitteistamme.

Uuteen toimistoon muutti vuoden 2018 alussa lähes koko toimistohenkilökuntamme. Uusi toimistotalomme on ekologisen rakentamisen edelläkävijä. Se on Suomen ensimmäinen EU-määräykset täyttävä hiilineutraali julkinen rakennus ja sillä on myös Leed platina -ympäristöluokitus.

• Noin 50 % rakentamismääräyksiä energiatehokkaampi

• Koko elinkaaren ajalla noin 27 % ja käyttöajalla noin 40 % verrokkeja pienempi hiilijalanjälki

Tutustu päästödataamme avoimen datan palvelussa

Olemme pääkaupunkiseudun suurimpia uusiutuvan energian tuottajia

Kulutamme paljon energiaa, mutta samalla olemme yksi pääkaupunkiseudun tärkeimpiä uusiutuvan energian tuottajia.

Oma energiatuotantomme oli vuonna 2018 noin 167 000 MWh. Lisäksi myimme biokaasua liikenne-polttoaineeksi jalostettavaksi 27 300 MWh. Kaasun myynti mukaan lukien tuotimme energiaa 99-prosenttisesti omaan kulutukseen verrattuna, eli olimme hyvin lähellä omavaraisuutta uusiutuvan energian tuotannossa.

Olemme tehneet mittavia investointeja uusiutuvan energian tuotantoon ja pyrimme myös jatkossa edelleen lisäämään uusiutuvan energian tuotantoamme ja vähentämään ostoenergian määrää. Oma sähköntuotantomme on EKOenergia-kelpoista. Vuonna 2015 siirryimme kokonaan EKOenergia-merkityn sähkön käyttöön, ja olemme yksi suurimmista EKOenergian käyttäjistä Euroopassa.

Oman energiantuotannon lisäksi teemme yhteistyötä pääkaupunkiseudun energiayhtiöiden kanssa uusiutuvan energian tuotannossa. HSY alueen yhdyskuntasekajäte hyödynnetään energiantuotannossa Vantaan jätevoimalassa. HSY:n puhdistetun jäteveden lämpöä hyödynnetään kaukolämmön tuottamisessa sekä Espoossa Suomenojan jäteveden hukkalämpöä hyödyntävässä Fortumin laitoksessa, että Helsingissä HSY:n Viikinmäen jäteveden hukkalämpöä hyödyntävässä Helenin laitoksessa.

Esimerkkejä uusiutuvan energian tuotannostamme

• Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilta kerättyä biokaasua hyödynnetään sähköntuotantoon omassa kaasuvoimalassa. Aluelämpöverkon ansiosta kaasuvoimala tuottaa myös kaiken jätteenkäsittelykeskuksen tarvitseman lämmön.
• Biokaasua tuotetaan mädättämällä biojätettä Ämmässuon biokaasulaitoksessa ja jätevesilietteitä jätevedenpuhdistamoilla.
• Osa jätevedenpuhdistamojen ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen lämpöenergian tarpeesta katetaan lämmön talteenoton avulla.
• Suomenojan jätevedenpuhdistamon biokaasua myydään liikennepolttoaineeksi.
• Merkittävimmät aurinkosähköjärjestelmämme ovat Pitkäkoskelle vuonna 2017 asennettu 430 kWp:n aurinkovoimalaitos, sekä Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle vuonna 2016 toteutettu 257 kWp:n laitos. Yhteensä eri kokoluokan aurinkosähköjärjestelmiä on toteutettuna pääkaupunkiseudun kohteissamme jo yli 1000 kWp:n verran.
• Päijänne-tunnelin raakaveden virtausenergiaa hyödynnetään Pitkäkoskella ja Pääkaupunki-seudun Vesi Oy:n Kalliomäen voimalassa.
• Helenin Katri Valan ja Fortumin Suomenojan lämpöpumppulaitos hyödyntää suurelta osin HSY:n puhdistaman jäteveden lämpöenergiaa kaukolämmön tuotannossa.

Käytännön tekoja

Olemme toteuttaneet lukuisia toimenpiteitä energian säästämiseksi ja uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseksi. Uudet hankkeet, investoinnit ja toimenpiteet olemme koonneet resurssitehokkuuden toimintasuunnitelmaamme vuosille 2017–2019.

Vedenpuhdistus ja verkko

2017 Vedenpuhdistuslaitokselle aurinkovoimala 450 kWp (Pitkäkoski)

2017 Otsonilaitokselle uuden energiatehokkaan kuivausteknologian pilottikuivain (Pitkäkoski)

2017 Valaistuksen uusinta otsonilaitokselle (Pitkäkoski)

2017 Raakavesijäähdytys (verstaat, sosiaalitilat) (Vanhakaupunki)

2017 Välipumppaamon pumppujen uusinta (Vanhakaupunki)

2017 Valaisimien uusimisia (Ilmalan vesitornit)

2014 Lämmön talteenotto raakavedestä (Pitkäkoski)

2013-2014 Ikkunoiden ja laitteistojen uusimisia Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslai-toksilla

2013 Korkeapainepumppauksen uusiminen Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella (2016 Pitkäkoski)

Jätevedenpuhdistus

2017 Tulopumppujen (0,3 – 0,6 KW) ohjaus liitetty kantaverkon taajuuden häiriöreservimarkkinoille (Viikinmäki)

2017 Jätevedenpuhdistamon ORC-laajennus ja ORC-laitteisto uusiin kaasumoottoreihin(Viikinmäki)

2017 Sähköauto otettu käyttöön (Viikinmäki)

2017 Lietteenkäsittelyn tuloilmakoneet uusittu (Viikinmäki)

2017 Polymeerin käyttöveden esilämmitys (Viikinmäki)

2016 Aurinkovoimalan käyttöönotto (Viikinmäki)

2016 Ylijäämälietepumpun sähkömoottori vaihdettu IE3 (Viikinmäki)

2016 Valaistuksia vaihdettu LED valoiksi ja energiatehokkaammiksi(Viikinmäki)

2016 Kahden kaasumoottorin uusinta energiatehokkaampiin (Viikinmäki)

2016 Liittymätyypin muutos joustavammaksi (tuotannon kevennys 0-tasoon oston kanssa, Viikinmä-ki)

2016 Toimistorakennuksen uusi jäähdytyskoneisto (Viikinmäki)

2016 Ilmastuksen ohjaustapamuutokset (Viikinmäki)

2016 LTO lämmönvaihdin kohtainen raportointi (Viikinmäki)

2016 Lämmitysjärjestelmän optimointi ja Vanhankaupungin yhdystunnelin IV-koneen uusinta(Viikinmäki)

2016 Vanhojen taajuusmuuttajien uusimisia (Viikinmäki) ja uusia uusiin kohteisiin (Pumppaa-mot)2016 Tunnelipumppaamoiden säästöpotentiaalin selvitys padottamalla ja sovelluskehitys pumppaamokohtaisen tehon lukemiseksi optimitaajuuden määrittämiseksi (Pumppaamot)

2016 Toimisto/Huoltohallin yläpohjan lämpöeristyksen parantaminen puhallusvillalla ja huoltohal-lin läm-mityslaitteen uudistaminen (Metsäpirtti)

2015 Poistoilmapiipun puhaltimien ja luolaston tuloilmakoneiden uusiminen (Viikinmäki)

2015 Ilmastuskompressorin uusiminen energiatehokkaammaksi (Suomenoja)

2015 Lietteen kompostoinnin osakokonaisuuksien energiakulutuksen seuranta otettu käyttöön

2014 Ilmastuskompressoreiden voiteluöljyn lämmön talteenotto (Viikinmäki)

2014 Luolaston valaisimien uusiminen energiatehokkaampiin vaihtoehtoihin (Viikinmäki)

2013 Jätevesipumppaamosaneeraukset ja pumppujen uusimiset

2012 Lämmöntalteenotto järjestelmän rakentaminen: siirretään mädätetystä lietteestä läm-pö mädättämöi-hin pumpattavaan raakalietteeseen (Suomenoja)

Jätehuolto

2018 Kompostilaitoksen valaistuksen uusiminen

2018 Kompostilaitoksen hygienisoinnin lämmitys ORC:n hukkalämmöllä

2018 Kivikon jätepalvelukeskuksen aurinkosähkövoimala

2018 Kivikon jätepalvelukeskuksen toimiston valaistusmuutokset

2017 Biokaasulaitoksen uuden CHP-yksikön hyötysuhteen optimointi

2017 Puujätteen hyödyntäminen

2017 Jorvaksen Sortti-asema nollaenergiarakennus

2016 Sähköauto otettu käyttöön

2016 Mädätyskaasun hyödyntäminen lämmöksi ja sähköksi

2016 Kivikon jätepalvelukeskuksen aluevalaistuksen uusiminen

2016 CHP-laitoksen ORC-yksikön jälkeisen pakokaasulämpöenergian hyödyntäminen kompostoinnin hygienisointiprosessissa

2015 Biojätteen mädätyslaitos (biokaasun hyödyntäminen)

2015 Kaasuvoimalan energiatehokkuuden parantaminen

2015 Seutulan kaatopaikkakaasun hyödynnettävyyden parantamisen suunnittelu

2013 Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen aluevalaistuksen ohjauksen uusiminen

2012 Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen rakennusten liittäminen alueen kaukolämpöverkkoon

2012-2015 Energiatehokkuustoimenpiteitä Kivikon jätepalvelukeskuksessa (mm. valaistus, ilman-vaihto, koneiden uusiminen)

EKOenergia

Siirryimme vuonna 2015 EKOenergia-sertifioidun sähkön käyttöön, minkä jälkeen olemme yksi suurimmista EKOenergian käyttäjistä Euroopassa.

EKOenergia on kansainvälinen ympäristömerkki sähkölle, jota hallinnoi laaja ympäristöjärjestöjen verkosto.

EKOenergian käyttö on osa vastuullisuustyötämme. Tuotamme lähes kaiken kuluttamamme EKOenergian omilla sähköntuotantolaitoksillamme. EKOenergian tuottajina ja käyttäjinä osallistumme ympäristömerkin ilmasto- ja ympäristörahastoihin, joilla lisätään kestävästi uusiutuvaa energiaa ja eheytetään virtavesiluontoa.

Kasvihuonekaasupäästöt

HSY:n tavoitteena on vähentää oman toiminnan ja ulkoisten palveluiden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä kolmanneksella v. 2016 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Tämä on yksi vuoteen 2025 ulottuvan strategiamme tavoitteista.

Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään resurssitehokkuuden toimintasuunnitelmamme mukaisesti.

Vuonna 2018 HSY:n omasta toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt olivat 138 300 tCO2-ekv. Vuonna 2017 päästömme olivat 140 200 tCO2-ekv., eli päästöt pienenivät noin prosentin vuodesta 2017. Päästöjen vähentyminen johtui pääosin kaatopaikkakaasun hajapäästöjen pienentymisestä.

Sähkön osalta siirryimme vuonna 2015 kokonaisuudessaan käyttämään nollapäästöiseksi laskettavaa EKOenergiamerkittyä sähköä. Kiinnitämme kuitenkin jatkossakin huomiota sähkönkulutukseemme ja energiatehokkuuden parantamiseen esimerkiksi kuntien energiatehokkuussopimuksessa asetetun säästötavoitteen myötä.

Suurimmat päästöt syntyvät kaatopaikan ja jätevedenpuhdistuksen prosesseista ja kompostoinnista, sillä jätteiden ja jäteveden käsittelyprosesseissa syntyy runsaasti metaani- ja dityppioksidipäästöjä. Ostoenergian osuus kokonaispäästöistä oli vuonna 2018 noin 4 %.

Energiankäytön päästöt olivat yhteensä 5 000 tCO2-ekv.

Lämmityksen päästöt

Vuonna 2018 lämmitysenergian kulutuksemme laski noin prosentin verrattuna vuoteen 2017 ja oli yhteensä 78 000 MWh. Lämmitysenergian käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2018 noin 4 100 t CO2-ekv.

Suurin osa lämmityksen päästöistämme syntyy vedenpuhdistamojen ja verkostotukikohtien käyttämästä kaukolämmöstä, koska jätevedenpuhdistamot ovat lämmön osalta käytännössä omavaraisia. Jätevedenpuhdistuksen lämmityksen päästöt ovat peräisin Suomenojan lämpökat-tiloiden maakaasusta ja vähäisessä määrin öljystä.

HSY:n lämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt 2009–2018. Harmaalla viivoituksella on kuvattu kuinka paljon suuremmat päästöt olisivat olleet ilman itse tuotettua uusiutuvaa lämmitysenergiaa.

HSY:n jätevedenpuhdistamojen mittava lämpöenergian tuotanto perustuu jätevesilietteen mä-dätyksestä saatavaan biokaasuun sekä lämmön talteenottoon lietteestä ja ilmastusilmasta. Kovilla pakkasilla myös jäteveden lämpöä saadaan hyödynnettyä ilmastusilman lämmityksen yhteydessä. Oman lämmöntuotannon voidaan ajatella korvaavan maakaasun käyttöä tai kaukolämpöverkkoon liitetyissä toimipisteissä kaukolämpöä.

Luonnonvarojen vastuullinen hyödyntäminen ja jätteet

Pidämme huolta ympäristöstämme edistämällä kiertotalouden ratkaisuja, parantamalla alueen materiaali- ja energiatehokkuutta, lisäämällä jätteen hyötykäyttöä ja vähentämällä ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöjä. Tavoitteenamme on sekajätteiden määrän vähentäminen, lajittelun tehostaminen ja kotitalouksien jätteiden kokonaishyötykäyttöasteen nostaminen. Vuoteen 2025 ulottuvan strategian mukaisena tavoitteenamme on, että jätteen kierrätysaste yhdyskunta- ja kotitalousjätteelle on 60%.

Niukkenevat luonnonvarat ja lainsäädäntö ovat siirtämässä jätehuollon painopistettä jätteenkäsittelystä materiaalien jalostamiseen. Tällä hetkellä jo 99 prosenttia pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien jätteestä pystytään hyödyntämään kierrättämällä se materiaalina tai tuottamalla siitä energiaa. Jätteiden hyödyntämisastetta ovat nostaneet alueen kattavat jätteiden lajittelumahdollisuudet sekä jätevoimalan käynnistyminen vuonna 2014. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon myötä sekajätteen loppusijoittaminen on päättynyt ja siitä tuotetaan nykyisin energiaa Vantaan jätevoimalassa.

Kotitalouksien sekajätteen koostumusta tutkittiin vuonna 2018. Siinä selvisi, että muovipakkausten määrä kotitalouksien sekajätteessä on vähentynyt 31 prosenttia edelliseen tutkimukseen verrattuna, eli vuodesta 2015. Myös sekajätteen määrä on vähentynyt selvästi, mutta mittausdatan suuresta hajonnasta johtuen tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. Tällä hetkellä sekajätettä syntyy kodeissa keskimäärin 157 kiloa asukasta kohden vuodessa. Yksi syy muovipakkausten vähenemiseen sekajätteessä on, että vuodesta 2017 alkaen kaikki pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asuinkiinteistöistä voineet liittyä muovipakkausten erilliskeräykseen.

Olemme tehneet merkittäviä investointeja mm. erilliskerätyn biojätteen käsittelyyn ja Sortti-asemiin. Pääkaupunkiseudulla on nyt viisi sorttiasemaa, jonne kuntalaiset voivat tuoda erityyppisiä lajiteltuja jätteitä ilmaiseksi tai maksamalla tietyn maksun. Vuonna 2018 kaikilla Sorttiasemilla kävi yhteensä 473 000 asiakasta.

Pakkausjäteasetuksen mukaisesti vastuu kierrätyspisteistä on tuottajilla. Olemme sopineet Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n kanssa yhteistyöstä pakkausjätteiden keräyksen järjestämisestä HSY:n toimialueella pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella.

Ekoteollisuuskeskus on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Tätä yritysyhteistyötä kutsutaan Ekomo-toiminnaksi. Kehitämme ekoteollisuuskeskus Ekomoa Ämmässuolla, jonne ohjautuu jatkossakin merkittäviä materiaalivirtoja, kuten biomassoja ja louhetta. Ekomo toimii myös pilottiympäristönä. Pilotit voivat parhaimmillaan johtaa hankintoihin, jotka ovat tärkeitä referenssejä erityisesti pienille yrityksille. HSY referenssinä edesauttaa yritysten tilausten saamista vastaavista kohteista, mikä edistää kiertotalouden investointeja ja työpaikkojen syntymistä.

Jätteenkäsittelytoimintoja tukeva tutkimustoiminta on painottunut erilaisiin kiertotaloutta edistäviin hankkeisiin, kuten puhdistamolietteen käsittelyyn ja kuonan hyödyntämiseen liittyviin tutkimuksiin sekä ekoteollisuuskeskusta tukevaan kehittämistyöhön. Lisäksi on jatkettu muun muassa kaatopaikkojen pintarakenteisiin sekä biojätteen käsittelyyn liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä.

HSY toimii kiertotalouden mahdollistajana

‍Kiertotalous käsitteenä on laaja. Se on uusi talousmalli, jossa tuotanto ja käyttö suunnitellaan siten, että jätettä ei synny, vaan materiaalit ja niiden arvo säilyvät kierrossa. Kiertotaloutta havainnollistetaan usein kuvaamalla maapallon luontaista biologista kiertoa sekä ihmisen järjestämän kierrätyksen kautta tapahtuvaa teknistä kiertoa. Kiertotalous käsittää nämä molemmat. Me HSY:ssä edistämme ja hyödynnämme toiminnassamme näitä molempia kiertoja.

Tekninen kierto käsittää jätehuollon etusijajärjestyksen mukaisten toimien lisäksi tuotteiden koko arvoketjun ja elinkaaren, aina tuotteen suunnittelusta siitä luopumiseen. Etusijajärjestyksen mukaisten toimien lisäksi keskeistä ovat muun muassa tuotteiden elinkaaren pidentämiseen tähtäävät toimet, kuten korjaaminen ja huoltaminen sekä yhteisöllinen jakamistalous ja erilaiset uudenlaiset palvelumallit, joissa tuote tarjotaan vuokralle myymisen sijaan. Tällöin sekä myyjän, että ostajan yhteinen etu on, että tuotteet säilyvät toimintakuntoisina mahdollisimman pitkään. HSY:ssä me mm.

• kannustamme jätteen vähentämiseen viestinnän ja neuvonnan keinoin
• edistämme uudelleenkäyttöä yhteistyössä Kierrätyskeskuksen kanssa
• teemme lajittelun helpoksi kiinteistöillä ja Sortti-asemilla ja ohjaamme materiaalit tehokkaasti kiertoon
• tuotamme tietoa muun muassa pääkaupunkiseudun jätevirroista sekä HSY:n materiaalitaseesta
• edistämme kiertotaloutta yhdessä eri toimijoiden kanssa
• etsimme tutkimus- ja kehittämistoiminnassamme ratkaisuja erilaisten jätemateriaalien hyötykäyttöön ja kiertotalouden edistämiseen

Biologisessa kierrossa luonnosta peräisin olevat materiaalit kiertävät hyödyntäen luonnon omaa kiertokulkua. Muun muassa ravinteiden ohjaaminen takaisin maaperään kasvien hyödynnettäväksi on osa biologista kiertoa. Myös uusiutuvan energian kuten biokaasun tuotanto ja hukkalämmön hyödyntäminen ovat osa kiertotaloutta. HSY:ssä me mm.

• annamme vinkkejä ruokajätteen vähentämiseen ja kannustamme biojätteen lajitteluun
• hyödynnämme biojätteen ja jätevesilietteen sisältämän bioenergian sekä ohjaamme ravinteet kiertoon komposti- ja multatuotteina
• pyrimme tutkimus- ja kehittämistoiminnassamme synnyttämään innovaatioita ravinteiden kierrätykseen ja etsimme keinoja niiden säilyttämiseen parhaimmin hyödynnettävässä muodossa.

Myös veden kierto on osa maapallon omia luonnollisia kiertoja. Olemme vastuussa alueen raakaveden jalostamisessa juomavedeksi ja jätevesien käsittelystä ennen niiden ohjaamista takaisin vesiekosysteemiin. Lisäksi kannustamme Itämeren suojeluun neuvomalla mitä viemäriin saa laittaa ja mitä ei, jotta pääkaupunkiseudun viemäriverkosto ja jäteveden puhdistusprosessit toimisivat optimaalisesti ja kuormittaisimme vesistöä mahdollisimman vähän.

Vuonna 2018 olimme mukana Circhubs-hankkeessa, jonka tavoitteena on löytää kiertotaloudesta uutta liiketoimintaa ja liiketoimintamalleja sekä uusia kumppanuuksia ja uudenlaista yhteistyötä pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Oulussa ja Turussa. Hanke tarjoaa palveluita muun muassa jätteeksi menevien materiaalivirtojen hyödyntämiskohteiden löytämiseksi, kiertotalouden liiketoiminnan aloittamiseksi sekä verkostojen luomiseksi. Hankkeessa on selvitetty alueellisia materiaalivirtoja ja uudelleenkäytön volyymeja sekä kehitetty seudullisesti yhteneväistä tapaa laskea yhdyskuntajätteiden määrää ja kierrätysastetta.

.Materiaalitase

Oman toiminnan materiaalivirtojen havainnollistaminen mahdollistaa korkealaatuisen talousveden tuottamisen, viemäröinnin ja jätevesien puhdistuksen sekä ympäristövaatimukset täyttävän jätehuollon – kustannustehokkaasti ja resurssiviisaasti.

Pyrimme hyödyntämään tehokkaasti kaikki sisään tulevat materiaalit. Tarkoituksena on jätemateriaalien mahdollisimman tehokas muuntaminen uudelleenkäytettäväksi ja kierrätettäväksi raaka-aineiksi. Päätavoitteena on ympäristökuormituksen vähentäminen sekä vesistöön, ilmaan että maaperään.

Vuonna 2018 otimme vastaan noin 227 miljoonaa tonnia materiaalia. Määrä on pienentynyt 7 % vuodesta 2017. Suurin osa liikkuvasta materiaalista, eli noin 99 %, oli vettä. Käsitellyn jäteveden määrä on laskenut 13 % vuodesta 2017, joka johtuu vähäisestä sademäärästä vuonna 2017. Kiinteitä materiaaleja käsittelimme yhteensä 800 000 tonnia.

Vuonna 2018 HSY:n piiriin jäi 1 miljoonaa tonnia materiaalia, josta osa hyödynnettiin Ämmässuon kaatopaikkarakenteissa ja osa Blominmäen rakennustyömaalla. Materiaalia, kuten louheita, maa-aineksia ja viherjätteitä, jäi myös Ämmässuon alueelle odottamaan myöhempää hyötykäyttöä. Kaikista HSY:n materiaalivirroista loppusijoitettua jätettä oli enää alle 1,4 % kaikesta vastaanotetusta jätteestä. Biojätteen ja jätevedenpuhdistuksen lietteen mädätyksessä syntyvää biokaasua ja Ämmässuon kaatopaikalta kerättyä kaatopaikkakaasua kerättiin yhteensä noin 0,04 miljoonaa tonnia, josta pääosa generoitiin energiaksi ja käytettiin HSY:n omassa toiminnassa tai myytiin sähkönä valtakunnan verkkoon.

HSY:stä poistui vuonna 2018 noin 223 miljoonaa tonnia materiaaleja. Myös poistuvan materiaalin määrä on pienentynyt 7 % vuodesta 2017. Poistuvasta materiaalista yli 99 % oli puhdistettua talousvettä ja jätevettä. Fosforipäästöt veteen suhteutettuna käsiteltyyn jätevesimäärään ovat laskeneet noin 15 % vuodesta 2017. Kiinteistä jätteistä ja materiaaleista ohjattiin suurin osa hyötykäytettäväksi maanrakennuskäytössä ja jätevoimalassa. Biojätteitä ja lietteitä jalostettiin mullaksi ja kompostiksi. Kierrätettävät materiaalit, kuten metallit, lasit, pahvit ja kipsit ohjattiin materiaalihyötykäyttöön.

Vaikutukset vesiympäristöihin

Pääkaupunkiseudun asukkaat ja yritykset käyttävät talousvettä noin 90 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vanhankaupungin ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokset käyttävät raakavetenä Päijänteen vettä. Käyttämämme vesi on noin prosentti järven virtaamasta. Vedenpuhdistus ei aiheuta päästöjä vesistöön. Kaikki laitokselle otettu vesi johdetaan joko puhdistettuna talousvesiverkostoon tai puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle.

Pääkaupunkiseudulla muodostuu jätevettä noin 130 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Jätevesi käsitellään HSY:n puhdistamoilla Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla, minkä jälkeen puhdistetut jätevedet johdetaan tunnelissa avomerelle.

Jätevedenpuhdistus on tärkeä osa rannikkovesien ja Itämeren suojelua, sillä puhdistettavaksi tuleva jätevesi sisältää runsaasti fosfori- ja typpiravinteita. Suoraan mereen johdettuna ne aiheuttaisivat voimakasta rehevöitymistä.

Jäteveden puhdistukseen käytetään biologiskemiallista menetelmää, jonka sivutuotteena syntyy lietettä sekä biokaasua. Liete jatkojalostetaan mullaksi ja kaasu hyödynnetään energian lähteenä.

Jätevedenpuhdistukselle on asetettu rajoitteita sekä EU:n direktiiveissä että kansallisessa lainsäädännössä, minkä lisäksi puhdistamoiden tulee täyttää niille asetettujen puhdistamokohtaisten ympäristölupien vaatimukset. HSY:n puhdistamoiden toimintaa ohjaavat näiden lisäksi vielä puhdistamoiden omat, virallisiakin vaatimuksia tiukemmat tavoitteet.

Talousvesi

Suurin osa käyttämästämme raakavedestä on pintavettä. Vuonna 2018 otimme Päijänteen vettä yhteensä 98 milj. m³. Se vastaa sadasosaa Päijänteen veden virtaamasta. Noin 0,6 %, eli noin 0,6 milj. m³ tuotetusta talousvedestä on Kuninkaanlähteen pohjavettä. HSY käyttää noin puolet Kuninkaanlähteen antoisuudesta.

Vesioikeuden luvissa määritellään ehtoja vedenpintojen tarkkailulle ja säännöstelylle. Näillä toimilla taataan vesiekosysteemeille sopivat olosuhteet ja minimoidaan vedenoton vaikutukset. Säännöstelyllä voidaan jopa parantaa ekosysteemien olosuhteita tasaamalla pinnankorkeuksien vaihteluja ja takaamalla kuivanakin jaksona tietty virtaama laskuojissa.

Vähennämme vuotovesimäärää

Kaikki laitokselle otettu vesi johdetaan joko puhdistettuna talousvesiverkostoon tai puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle. Käytämme osan raakavedestä vedenpuhdistusprosessissa muun muassa suodattimien pesuun. Pesuvedet johdetaan puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle. Raakavettä on saatavilla runsaasti, joten emme kierrätä vettä vedenpuhdistuslaitoksella.

Tavoitteenamme on vähentää verkostoon pumpattua vesimäärää pienentämällä vuotovesimäärää. Vuotovesi on vettä, joka vuotaa paineellisesta vesijohdosta ulos esimerkiksi putkirikon takia. Maan pinnalle näkymättömät piilovuodot ovat merkittävä osa vuotovesimäärästä.

Tutkimme mikromuovien esiintymistä talousvedessä

Mikromuoveja esiintyy laajasti ympäristössä ja ihmiset altistuvat niille muun muassa elintarvikkeiden, hengitysilman ja kosmetiikan välityksellä.

Vuonna 2018 HSY oli mukana SYKE:n vetämässä tutkimushankkeessa, jonka tarkoituksena oli kehittää menetelmä mikromuovien tutkimiseen talousvedestä ja samalla luoda ensimmäinen katsaus suomalaisen juomaveden mikromuovipitoisuuksiin.

Vuoden 2018 lopussa julkistettujen alustavien tutkimustulosten mukaan suomalainen talousvesi sisältää vain pieniä määriä mikromuovia. Vedenkäsittelyprosessit poistavat tehokkaasti hiukkasia raakavedestä, josta talousvesi valmistetaan.

Jätevedenpuhdistuksen ympäristökuormitus

HSY:n jätevedenpuhdistamoiden toimita-alueella asuu yli 20 % Suomen asukkaista, joten puhdistamoiden rooli Suomen jätevedenpuhdistuksen ympäristökuormituksen hallinnan ja kehityksen kannalta on merkittävä.

Jäteveden aiheuttaman kuormituksen merkittävimmät komponentit ovat veden sisältämä orgaaninen aines sekä ravinteet fosfori ja typpi. Jätevedenpuhdistuksen päätavoitteena on näiden poistaminen jätevedestä puhdistamoiden ympäristölupamääräysten sekä HSY:n sisäisten, lupaehtoja tiukempien toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti.

Puhdistusprosessi poistaa yli 95 % orgaanisesta lika-aineesta, noin 98 % fosforista ja 70 - 90 % typestä.

Puhdistustulokset tavoitteiden mukaisia

Jätevedenpuhdistamoidemme toimintaa ohjaavat laitoskohtaiset ympäristöluvat. Vuonna 2018 molemmat puhdistamomme täyttivät kaikki ympäristölupamääräykset; Itämereen johdetun puhdistetun jäteveden biologinen ja kemiallinen hapenkulutus, typpi-, fosfori- ja kiintoainepitoisuudet sekä poistotehot olivat lupamääräysten mukaisia.

‍

Ravinnepäästöt

HSY saavutti myös omat, virallisia lupamääräyksiä tiukemmat Itämeren ravinnekuormitusta koskevat tavoitteensa. Sekä typpi- että fosforipäästöt pienenivät edellisvuoteen verrattuna. HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli vuonna 2018 jätevettä yhteensä 126,9 milj. m³, mikä oli 12,9 % vähemmän kuin vuonna 2017. Typpikuormitus mereen oli 1048 tonnia (tavoite 1200 tonnia, 2017: 1115 tonnia) ja fosforikuormitus 23 tonnia (tavoite 38 tonnia, 2017: 31 tonnia).

Olemme sitoutuneet ravinnekuormituksen vähentämiseen

Uudessa strategiassamme olemme linjanneet vuoden 2025 tavoitetasoksi fosforipäästöille 25 tonnia/vuosi ja typpipäästöille 800 tonnia/vuosi. Lisäksi tavoitteenamme on löytää poistetuille aineille toimivat jalostustavat ja kestävät hyödyntämiskanavat.

Olemme myös sitoutuneet vähentämään vuoteen 2030 mennessä pääkaupunkiseudun asukkaiden typpipäästöjä 20 % ja fosforipäästöjä 50 % vuoden 2015 tasosta.

Käytännössä nämä tavoitteet edellyttävät jätevedenpuhdistusprosessien tehostamista typen- ja fosforinpoiston osalta. Vaikka asukaskohtaisia typpi- ja fosforipäästöjä on jo onnistuttu vähentämään, Blominmäen jätevedenpuhdistamohanke sekä rejektivesien erilliskäsittelyn ja fosforin talteenottoon tähtäävän jälkikäsittelyn rakentaminen Viikinmäkeen ovat ratkaisevassa asemassa kunnianhimoisten tavoitteidemme saavuttamisessa.

Sivutuotteena biokaasua ja multaa

Strategiamme mukaisesti pyrimme laskennalliseen energiaomavaraisuuteen, eli tuottamaan kulutustamme vastaavan määrän uusiutuvaa energiaa. Jätevedenpuhdistuksen sivutuotteena syntyy omassa energiantuotannossamme hyödynnettävää biokaasua.

Vuonna 2018 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon energiaomavaraisuus sähkön osalta nousi ennätykselliseen 97 %:iin. Sähköntuotantomäärä oli laitoksen historian suurin ja puhdistamo oli täysin energiaomavarainen toukokuusta alkaen.

Suomenojan jätevedenpuhdistamolla tuotetusta biokaasusta suurin osa myytiin Gasumille liikennepolttoaineen raaka-aineeksi. Suomenojalla tuotettu biokaasu sai syksyllä 2017 ISCC standardin mukaisen kestävyyssertifikaatin, joka takaa kaasuntuotannon ympäristökestävyyden. Jätevedenkäsittelyn sivutuotteena syntyvä liete jatkojalostettiin mullaksi ja maanparannusaineeksi.

Muut ympäristölle haitalliset aineet

Olemme uudessa strategiassamme sitoutuneet hillitsemään haitallisten aineiden ja mikropartikkeleiden kuormitusta mereen.

Jätevedenpuhdistamoille päätyy orgaanisen aineen ja ravinteiden lisäksi myös muita vesiympäristölle haitallisia aineita. Näiden lähteitä ovat esimerkiksi kotitalouksien pesu- ja puhdistusaineet, tekstiilien suoja-aineet, palonestoaineet sekä elintarvikkeet ja lääkkeet.

Haitalliset aineet joko hajoavat puhdistusprosessissa, sitoutuvat lietteeseen tai kulkeutuvat puhdistusprosessin läpi vesistöön tai ilmakehään. Näiden aineiden pitoisuuksia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta seurataan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti.

Vuonna 2018 HSY:n puhdistamoilta lähteneessä vedessä joidenkin haitallisten aineiden pitoisuudet ylittivät yksittäisillä näyttenottokerroilla ympäristölaatunormin asettaman raja-arvon. Ympäristölaatunormi koskee kuitenkin vesistöpitoisuuksia, jotka ovat purkupaikalla tapahtuvan laimenemisen johdosta puhdistamoilta lähtevän veden pitoisuutta alhaisempia.

Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva E-PRTR asetus (166/2006) velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan kynnysarvon ylittävien aineiden vesistöpäästöt kotimaansa viranomaisille, jotka raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle. Päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri.

Tutustu päästörekisteriin »

Prosessihäiriöt

Poikkeuksellisissa tilanteissa osittain puhdistettua tai täysin puhdistamatonta jätevettä voi päätyä verkostosta tai pumppaamoilta pääkaupunkiseudun vesistöihin. Vuonna 2018 kummallakaan HSY:n laitoksella ei tapahtunut niin sanottuja laitosohituksia. Kaivokohtaiset sekaviemäriylivuodot löytyvät Jäteveenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2018 -raportista.

HSY:ssä seurataan jätevesiylivuotoja ja tavoitteena on niiden määrän pienentäminen. Tähän tähtäävien toimenpiteiden toteuttamiseen olemme sitoutuneet mm. Itämerihaasteessa.

Heinäkuussa 2018 Viikinmäen puhdistamolla sattui nitrifikaatiohäiriö, jonka aikana meriveden typpipitoisuus jäteveden purkupaikalla ja sen ympäristössä kohosi selvästi. Typpipitoisuus laski normaalille tasolle kahdessa viikossa, kun kuollut bakteerikanta korvautui uudella ja häiriö korjaantui.

Tutkimustyötä jätevedenpuhdistuksen tehostamiseksi

Jäteveden fosfori hyötykäyttöön

HSY:n kehittämä fosforin talteenottoon tähtäävä RAVITA-prosessi palkittiin vuonna 2018 Sitran Kuntien kiinnostavimmat kiertotalouden teot -kilpailussa. Jatkoimme prosessin tutkimista RAVITA DEMO -hankkeessa, jossa talteenottoprosessia testataan 1000:ta asukasta vastaavassa koelaitoksessa. Vuonna 2018 pystytimme kemiallisen lietteen kuivausyksikön ja käsittely-yksiköt ja teimme laboratoriotutkimuksia Jyväskylän yliopiston kanssa. Hanke jatkuu vuonna 2019, jolloin rakennamme viimeiset prosessiosat ja tutkimme ja optimoimme fosforihapon tuottoa.

Lue lisää RAVITA-hankkeista »

Itämeren puolesta: lääkeainejäämät ja teollisuusjätevedet hallintaan

HSY on mukana kahdessa vuonna 2017 käynnistyneessä EU-rahoitteisessa Itämeren tilan parantamiseen tähtäävässä hankkeessa: Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa CWPharma-hankkeessa (Clear Waters from Pharmaceuticals) sekä Helsingin kaupungin koordinoimassa BEST-hankkeessa (Better Efficiency for Sewage Treatment).

CWPharman tavoitteena on vähentää lääkeainepäästöjä ja lääkeaineiden aiheuttamia haittavaikutuksia Itämeren alueella arvioimalla lääkeainekuormituksen nykytilaa ja tuottamalla suosituksia kuormituksen vähentämiseksi. Hanke on osa EU:n Itämeri-strategian lippulaivaohjelmaa Pharmaceuticals in the environment (PIE).

BEST-hanke tähtää parempaan teollisuusjätevesien hallintaan Itämeren alueella edistämällä kuntien, teollisuusyritysten ja vesihuoltolaitosten yhteistyötä ja hyvää hallintoa teollisuusjätevesien käsittelyssä. Hanke on nimetty yhdeksi EU:n Itämeri-strategian lippulaivahankkeista.

Seuraamme vesistö- ja kalastovaikutuksia

Vesistövaikutusten seuranta

Merialueen tarkkailun tavoitteena on seurata jäteveden vaikutuksia vesistössä.

Vesistövaikutuksia seurataan yhteistyössä muiden merialueeseen vaikuttavien toimijoiden kanssa. Vuonna 2018 tarkkailu toteutettiin Pääkaupunkiseudun merialueen tarkkailuohjelman mukaisesti.

Tutkimustulokset julkaistaan kahden vuoden välein erillisenä raporttina ympäristökeskuksen julkaisusarjassa. Vuosien 2018–2019 tulokset raportoidaan vuonna 2020, ja viimeisin julkaistu raportti koskee vuosia 2016–2017.

Lue lisää Pääkaupunkiseudun merialueen tila 2016 - 2017 -raportista »

Kalastovaikutusten seuranta

Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamojen vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin.

Vuonna 2018 kalataloustarkkailu toteutettiin laajana yhteistarkkailuna, jossa oli mukana HSY:n lisäksi Useita Helsingin ja Espoon kaupunkien toimintoja.

Tarkkailun toteutti Kala- ja vesitutkimus Oy ”Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma vuodesta 2017 eteenpäin” -ohjelman mukaisesti. Tarkkailu raportoidaan kahden vuoden välein. Vuoden 2018 tulokset raportoidaan keväällä 2020, mutta vuosia 2012–2017 koskeva laaja yhteenvetoraportti julkaistiin tammikuussa 2019.

Lue lisää Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2018 -raportista »