energy consumption, energy generation, climate change, greenhouse gas emissions, circular economy, social responsibility, financial responsibility, responsibility, environment, environmental responsibility
Kieli:
fi
Sivuja:
13
Yhteystiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmalantori 1, 00240 Helsinki PL 100, 00066 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi
Yhdessä teemme maailman kestävimmän kaupunkiseudun
Viime vuonna laadimme vuoteen 2025 toimintaamme viitoittavan strategian. Työhön osallistui niin oma henkilöstömme kuin laaja joukko keskeisiä sidosryhmiämme.
Uudessa strategiassamme yhtenä keskeisimmistä päämääristämme on, että olemme ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä. Tavoitteenamme on vähentää kolmanneksella oman toimintamme ja tuottamiemme palvelujen kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2025 ja olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
Tavoitteisiin pääsemme muun muassa vähentämällä kaatopaikkojen hajapäästöjä sekä rajoittamalla päästöjä tiukemmilla kilpailutusvaatimuksilla. Vähennämme omaa energiankulutustamme parantamalla energiatehokkuutta. Lisäämme uusiutuvan energian tuotantoamme tehostamalla biokaasun hyötykäyttöä.
Tavoitteemme yhdyskunta- ja kotitalousjätteen kierrätysasteelle on 60% vuoteen 2025 mennessä. Kannustamme asukkaita ja kuluttajia jätteiden lajitteluun ja järkevään vedenkäyttöön viestinnällä ja neuvonnalla. Edistämme kierrätystä jätehuoltomääräyksillä ja etsimällä uusia materiaalien hyödyntämismahdollisuuksia.
Tehostamme jätevedenpuhdistustamme ja tavoitteemme on, että fosforikuormitus mereen laskee päästötasoon 25 tonnia vuodessa ja typen kuormitus tasoon 800 tonnia vuodessa 2025 mennessä vaikka asukasmäärä seudulla kasvaa. Muutaman vuoden päästä puhdistamme Blominmäen puhdistamolla noin 400 000 asukaan jätevedet Espoosta, Kauniaisista, Kirkkonummelta, Siuntiosta ja Länsi-Vantaalta entistäkin paremmalla puhdistustuloksella. Varaudumme vesihuollon ympäristövastuuseen myös parantamalla viemäriverkon ja pumppaamoiden kuntoa, vähentämällä Helsingin kantakaupungin sekaviemäröidyn verkon ylivuotoja ja eriyttämällä vaiheittain jäte- ja hulevesivesiviemärit.
Etsimme uusia ratkaisuja, joilla tuotamme palvelumme energiatehokkaammin, päästöttömämmin ja satsaamalla uusiutuvaan energiaan. Noudatamme toiminnassamme kiertotalousperiaatteita, eli hyödynnämme hukkalämmön sekä biojätteen ja jätevesilietteen mädätyksen kaasut sekä kaatopaikkakaasut ja saatamme ravinteet kiertoon multa- ja ravinnetuotteina ja kehittämällä ravinteiden talteenottoa. Viime vuonna HSY:n kehittämä ravinteiden talteenottomenetelmä RAVITA, jossa fosfori otetaan talteen suoraan jätevedestä, palkittiin Sitran Kuntien kiinnostavimmat kiertotalouden teot -kilpailussa. Saimme kiitosta myös ilmastotyöstämme. Kuntaliitto palkitsi HSY:n kuntien ilmastokonferenssissa pitkäjänteisestä ja vaikuttavasta ilmastotyöstä. Parhaillaan toteutamme koelaitoksen, jossa pyrolyysin avulla valmistamme biohiiltä maanparannusaineeksi.
Kaiken pohjana on vakaa talous. Se mahdollistaa vastuullamme olevien yhteiskunnan peruspalveluiden tuottamisen kestävästi. Tavoitteenamme on, että pitkällä aikavälillä katamme investoinnit asiakasmaksuilla. Tuottavuutemme paranee, kun laskutetun vesimäärän suhde verkostoon pumpattuun vesimäärään nousee ja prosessimme toimivat sujuvasti. Myös hankintojemme kokonaisvaltainen ja vastuullinen kehittäminen tuo tehokkuutta.
Tavoitteenamme on, että olemme hyvän työelämän kehittäjä myös tulevaisuudessa. Laadimme johtamisen ja esimiestyön pitkän aikavälin kehittämisohjelman ja suunnitelman uuden strategiamme edellyttämän osaamisen kehittämiseksi. Jo vakiintuneeseen tapaan seuraamme säännöllisesti työtyytyväisyyttä ja laadimme toimenpidesuunnitelman koko henkilöstölle toteutettavien fiilismittari-kyselyjen pohjalta. Uudistamme myös johtamisjärjestelmäämme tukemaan strategien toimeenpanoa.
Huomioimme toimiemme vaikutukset myös laajemmin ympäröivään yhteiskuntaan. Olemme sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 tavoitteisiin, Itämerisitoumukseen ja julkaisimme sitoumuksemme osana Helsingin ilmastokumppaniverkostoa.
Myös seudullisella yhteistyöllä tavoitellaan kestävää kaupunkiseutua. Olemme kokoamassa Kestävän kaupunkielämän ohjelmaa ja teemme aktiivista TKI-yhteistyötä seudun eri toimijoiden kanssa. Visionamme on, että yhdessä teemme maailman kestävimmän kaupunkiseudun. Siinä työssä tarvitaan meidän kaikkien panostamme.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY on Suomen suurin julkinen ympäristöalan toimija. Tuotamme jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle. Vastaamme ilmanlaatutiedosta, tuotamme paikkatietoa seudun kehityksestä ja edistämme ilmastotyötä. HSY:n toiminta-ajatuksena on olla puhtaan ja kestävän kaupunkielämän mahdollistaja.
1.2 Toimintaamme vaikuttavat lainsäädännön muutokset
Toiminnassamme noudatamme lakeja ja määräyksiä. Seuraamme lainsäädännön muutoksia ja ennakoimme muutoksien vaikutuksia toimintamme.
Jätelain muutos
Eduskunta hyväksyi toukokuussa 2018 jätelain muutoksen ensimmäisen vaiheen, jolla kuntavastuuta rajattiin pääosin vain asumisen jätteeseen. Jätelain ensimmäisen vaiheen muutos on tullut voimaan 1.1.2019 alkaen. Jätelain muutoksen toista vaihetta koskeva hallituksen esitys, jossa ehdotetaan täsmennettäväksi kunnan toissijaista järjestämisvelvollisuutta, annettiin marraskuussa 2018. Heinäkuussa 2018 tulivat voimaan EU:n jätesäännösten muutokset, jotka on pantava täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä 5.7.2020 mennessä. Direktiivimuutosten keskeisenä tavoitteena on tehostaa jätehierarkian (etusijajärjestys) noudattamista ja lisätä materiaalien resurssitehokasta käyttöä ja kierrätystä.
Hulevesien käsittely
Vesihuoltolaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki muuttuivat syksyllä 2014, jolloin hulevesi erotettiin vesihuollosta. Hulevesi on rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä. Laeissa määrättiin, että hulevesien hallinnan kokonaisvastuu siirtyy kunnille, mutta kunta voi päättää vesihuoltolaitoksen kanssa neuvoteltuaan, että vesihuoltolaitos huolehtii päätöksessä määriteltävällä alueella huleveden viemäröinnistä.
HSY neuvotteli vesihuoltolain mukaista sopimusta jäsenkuntien kanssa. Sopimus hyväksyttiin HSY:n hallituksessa tammikuussa 2018. HSY sai solmittua vuoden 2018 aikana vesihuoltolain edellyttämät sopimukset huleveden viemäröinnistä jäsenkuntien kanssa.
Vesihuoltolain perusteella vesihuoltolaitos voi periä huleveden viemäröinnin perusmaksun ja liittymismaksun lisäksi myös huleveden käyttömaksua. Lisäksi vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitos perii jäsenkunniltaan korvausta yleisiltä alueilta vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin johdettavan huleveden viemäröinnistä.
EU:n tietosuoja-asetus
EU:n tietosuoja-asetus yhdenmukaisti eurooppalaista tietosuojasääntelyä. Asetus astui voimaan 24.5.2018. Tietosuoja-asetus toi uusia velvoitteita henkilötietojen käsittelyyn ja vaati useita toimia HSY:ssä. Näistä keskeisimpiä olivat palvelusopimusten päivittäminen vastaamaan asetusta, tietosuojaselosteiden laadinta, prosessien luominen tietojen tarkistamista varten ja tietosuojavastaavan nimeäminen. EU:n tietosuoja-asetusta täydentää 1.1.2019 voimaan tullut tietosuojalaki.
Vastuullinen toimintatapa liittyy kaikkeen toimintaamme. Vastuullisilla toimintatavoilla turvaamme osaltamme, että pääkaupunkiseutu säilyy terveellisenä, turvallisena, viihtyisänä ja elinvoimaisena ympäristönä niin alueen asukkaille, kuin alueella toimiville yrityksille.
HSY:n vesi- ja jätehuoltopalvelut ovat yhteiskunnan peruspalveluita, joiden toimintavarmuuden ja taloudellisten toimintaedellytyksien pitkäjänteinen turvaaminen on elintärkeää yli miljoonan pääkaupunkiseudun asukkaan arjessa ja alueella toimiville yrityksille.
Pääkaupunkiseudun kasvava asukasmäärä ja yhdyskuntarakenteen kehitys määrittelevät investointitarpeitamme.
Pyrimme hillitsemään ilmastonmuutosta omilla resurssitehokkuustoimillamme, kuten vähentämällä materiaalien- ja energiankulutustamme ja satsaamalla oman uusiutuvan energian tuotantoomme. Niiden avulla säästämme luontoa, mutta ne tuovat pitkällä aikavälillä myös taloudellisia säästöjä.
Varaudumme ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin rankkasateisiin ja haemme ratkaisuja hulevesien hallintaan. Ne auttavat meitä rakentamaan toimintavarmaa ja tulevaisuuden muutoksia kestävää kaupunkiseutua ja palveluja.
Etsimme kestäviä ratkaisuja myös seudun materiaalivirtojen hallintaan, -hyödyntämiseen ja kiertotalouden edistämiseen.
Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on kaikessa tässä tärkein voimavaramme.
2.1 Sitoudumme kestävän kehityksen periaatteisiin
Sitoudumme kestävän kehityksen periaatteisiin siten, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossamme ja toiminnassamme.
Tavoitteenamme on olla ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä. Pidämme huolta ympäristöstämme parantamalla alueen materiaali- ja energiatehokkuutta, lisäämällä jätteen hyötykäyttöä ja vähentämällä ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöjä. Olemme selvillä toimintojemme ympäristövaikutuksista ja tiedotamme niistä kaikille sidosryhmillemme avoimesti ja rehellisesti. Henkilöstömme tiedostaa työnsä aiheuttamat ympäristö- ja työturvallisuusvaikutukset ja pyrkii vähentämään haitallisia vaikutuksia.
Sosiaalisella vastuullisuudella tarkoitetaan kaikkia niitä vaikutuksia, joita toiminnallamme on eri ihmisryhmille ja yhteisöille. Edistämme hyvää työelämää ja teemme laajasti yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa.
Taloudellinen vastuullisuus edellyttää, että suunnittelemme ja seuraamme taloutemme kehitystä huolella siten että taloutemme säilyy vakaana ja kykenemme harjoittamaan vastuullista taksapolitiikkaa, eli säilyttämään asiakasmaksut kohtuullisina.
Ennakoimme tulevaisuudessa toimintaamme vaikuttavia tekijöitä ja pyrimme huomioimaan niiden mukanaan tuomat muutokset toimintamme ja taloutemme hallinnassa pitkällä aikavälillä.
Vastuullisuus käsittää myös eettiset periaatteemme, jotka velvoittavat meitä jokaista. Niiden perustana ovat arvomme, joiden mukaan toimimme vastuullisesti, avoimesti, palveluhenkisesti ja uudistuen.
2.2 Eettiset periaatteemme
Eettiset periaatteemme velvoittavat meitä jokaista. Eettiset periaatteet ohjaavat toimintaamme työtehtävissä, työyhteisössä ja suhteessa asiakkaisiimme.
Periaate 1. Noudatamme lakeja ja asetuksia sekä hyvän johtamisen ja hallintotavan periaatteita
Noudatamme meitä velvoittavia kansallisia ja kansainvälisiä lakeja, säädöksiä ja viranomaismääräyksiä. Puutumme väärinkäytöksiin.
Toimintamme ja päätöksentekomme on julkista, avointa ja läpinäkyvää.
Emme hyväksy korruptiota tai lahjontaa missään muodossa emmekä vaadi, tarjoa tai ota vastaan epäasiallista lahjaa tai vieraanvaraisuutta.
Kunnioitamme HSY:n, toistemme ja haltuumme uskottua omaisuutta. Emme hyväksy sen anastamista, kavaltamista, luvatonta myymistä tai luovuttamista ulkopuoliselle.
Toimimme asiallisesti ja lojaalisti niin, että HSY pysyy hyvämaineisena organisaationa.
Olemme jatkuvasti valmiita oppimaan ja uudistumaan sekä tarttumaan havaitsemiimme epäkohtiin.
Periaate 2. Kunnioitamme ja edistämme ihmisoikeuksia ja tunnustamme jokaisen kanssaihmisen oikeudet rehtiin kohteluun ja tasa-arvoiseen kanssakäymiseen
Noudatamme yhdenvertaisuuden, tasapuolisuuden, tasa-arvoisuuden sekä toisen kunnioittamisen ja koskemattomuuden periaatteita kaikessa kanssakäymisessä.
Emme hyväksy rasismia, epäasiallista käytöstä, häirintää tai kanssaihmistämme loukkaavia asioita missään muodoissa.
Käyttäydymme rehellisesti, yhteisvastuullisesti, oikeudenmukaisesti ja avoimesti toisia kohtaan.
Huolehdimme yhdessä siitä, että työpaikkamme on turvallinen, terveellinen ja viihtyisä.
Periaate 3. Kunnioitamme ja suojelemme ympäristöä ja toimimme säästävästi
Toimintamme on kestävää, vastuullista ja luonnonvaroja säästävää.
Teemme hankinnat eettisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla.
Torjumme harmaata taloutta.
Toimimme kustannustehokkaasti ja säästäväisesti.
2.3
HSY:n sitoumukset
HSY on sitoutunut toiminnassaan useisiin yhteiskunnallisiin kestävän kehityksen aloitteisiin ja sopimuksiin. Tällaisia ovat itämerihaaste, kuntien energiatehokkuussopimukset, ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia ja kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus.
Itämerihaaste
Itämerihaaste on Helsingin ja Turun kaupunginjohtajien vuonna 2007 tekemä aloite Itämeren tilan parantamiseksi.
Kaupunkien yhteisessä Itämeri-toimenpideohjelmassa oli yhdeksän teeman alla konkreettiset toimenpiteet, joilla vähennettiin ravinteiden piste- ja hajakuormitusta, laivaliikenteen ja veneilyn päästöjä, kehitettiin öljyntorjuntavalmiutta ja lisättiin tutkimusta, tietoisuutta ja yhteistyötä rannikkovesien ja koko Itämeren tilan parantamiseksi. HSY liittyi Itämerihaasteeseen vuonna 2010 ja teki oman toimenpideohjelmansa.
Itämerihaasteen toimenpideohjelmakausi 2014–2018 päättyi. Olemme laatimassa uutta ohjelmaamme ohjelman linjausten mukaisesti.
Minimitavoitteenamme on 7,5 % energiansäästö vuoteen 2025 mennessä vuoden 2015 tasoon verrattuna.
Lisäksi olemme asettaneet 4 %:n välitavoitteen vuoteen 2020 mennessä.
Raportoimme energiatehokkuustyöstämme vuosittain Motivalle.
Laadimme vuosittain kolmivuotisen resurssitehokkuuden toimintasuunnitelman. Se sisältää hankkeet, investoinnit ja toimenpiteet, joita resurssitehokkuuden, kasvihuonekaasupäästöjen ja kiertotalouden edistämisen näkökulmasta on mahdollista edistää. Tavoitteenamme on parantaa oman toimintamme energia- ja materiaalitehokkuutta sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjämme.
HSY:n resurssitehokkuusryhmän tehtävänä on energiatehokkuussopimuksen toimeenpano. Ryhmä laatii resurssitehokkuuden toimintasuunnitelman ja koordinoi HSY:n tuotantolaitosten ja kiinteistöjen energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian tuotannon sekä kiertotaloustoimenpiteiden kehittämistä sekä edistää sopimukseen liittyvien investointitukien hakemista.
Ilmastonmuutoksen hillintä
Uuden strategiamme mukaisesti vähennämme kasvihuonekaasupäästöjämme kolmanneksella vuoteen 2025 mennessä ja toimintamme on hiilineutraalia vuoteen 2030 mennessä. Vähennämme kasvihuonekaasupäästöjämme resurssitehokkuuden toimintasuunnitelmamme mukaisesti.
Vahvistimme yhteistyötämme ilmastonmuutoksen hillinnässä liittymällä Helsingin Ilmastokumppanit -verkostoon 31.10.2018 ja julkaisemalla ilmastolupauksemme:
HSY on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
Parannamme HSY:n energiatehokkuutta ja lämmön talteenottoa sekä laajennamme ja lisäämme uusiutuvan energian tuotantoa.
Käynnistämme kestävän kaupunkielämän ohjelman valmistelun seudullisena yhteistyönä.
Toimimme aktiivisesti jäsenkaupunkiemme kanssa yhteistyössä ilmastopäästöjen vähentämiseksi mm. opastamalla ja kannustamalla kaupunkilaisia, taloyhtiöitä, isännöitsijöitä ja pk-yrityksiä käytännön toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Työtä tehdään HSY:n Ilmastoinfossa sekä neuvonnassa.
Ilmanlaadun osalta neuvomme puhtaan puunpolton keinoista. Tuotamme kaupunkisuunnittelun tueksi tietoa liikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun ja ilmastoon sekä työkaluja näiden vaikutusten arvioimiseksi.
Edistämme yhteistyössä jäsenkaupunkiemme kanssa pääkaupunkiseudun ilmastonmuutoksen hillintää seuraamalla ilmastotoimien kehitystä seudulla ja tuottamalla tietoa ja työkaluja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sekä seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-yhteistyöhön.
Olemme aktiivisesti mukana edistämässä ilmastotavoitteita ja kiertotaloutta myös eri hankkeissa.
Edistämme pääkaupunkiseudun sopeutumista ilmastonmuutokseen yhdessä seudun kaupunkien ja muiden toimijoiden kanssa.
Pääkaupunkiseudun kaupungit, kuntayhtymät ja muut seudulliset toimijat ovat tehneet yhteisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian, joka valmistui vuonna 2012. Työssä selvitettiin alueellisia ilmastovaikutuksia ja määriteltiin toimenpidelinjauksia niihin varautumiseksi.
HSY vastaa strategian seurantatietojen kokoamisesta ja raportoinnista.
Vuonna 2018 julkaistiin raportti "Pääkaupunkiseutu sopeutuu ilmastonmuutokseen. Katsaus sopeutumisen toteutumiseen vuonna 2017".
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on yhteinen pitkän aikavälin tahtotila tulevaisuuden Suomesta. Yhteiskuntasitoumuksessa sovitaan toimintatavoista ja tavoitteista hyvän elämän mahdollistamiseksi nyt ja tuleville sukupolville.
Suomi on sitoutunut YK:n seitsemäntoista kestävän kehityksen tavoitteen - Agenda2030 Sustainable Development Goals (SDG) - saavuttamiseen vuoteen 2030 mennessä. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen tavoitteiden saavuttamiseksi solmitaan toimenpidesitoumuksia. Sitoumuksilla voi osallistua kaikkiin tai vain osaan yhteisistä tavoitteista sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tekemällä toimenpidesitoumuksen osallistuu samalla globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:n kansalliseen toimeenpanoon.
HSY laati ensimmäiset toimenpidesitoumuksensa vuonna 2015 siten, että ne sisällytettiin HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuodelle 2017. Tuolloin tavoitteeksi asetettiin fosfori- ja typpipäästöjen vähentäminen vesistöön optimoimalla fosforin poistoa ja alkalointikemikaalin syöttöä sekä optimoimalla biologisen prosessin toimintaa. Vuonna 2017 laadimme myös Ekotukitoimintaa koskevan sitoumuksen. Sen taustalla oli kaupunginjohtajien ilmastoverkoston (ns. 6-pack kaupungit) tekemä sitoumus, jota HSY oli mukana valmistelemassa ja johon olimme liittyneet omalla sitoumuksellamme.
Vuoden 2018 aikana laadimme uuden strategian, joka astui voimaan vuoden 2019 alusta. Keväällä 2019 HSY:n johtoryhmä päätti uudistaa kestävän kehityksen sitoumuksiamme siten, että jatkossa ne kattavat vastuullisuuden ja yhteiskuntavastuun eri näkökulmat: ympäristövastuun, taloudellisen vastuun, sosiaalisen vastuun ja ns. ”vihreän kädenjäljen”-toimet, eli toimet joilla on positiivisia vaikutuksia ympäröivään yhteisöön ja ympäristöön.
Keväällä 2019 julkaisimme ympäristövastuuta koskevan sitoumuksemme :
Yhdessä teemme maailman kestävimmän kaupunkiseudun - Olemme ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä.
Tavoitteet ja toimenpiteet:
HSY on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
HSY edistää omilla toimillaan sitä, että jätteen kierrätysaste yhdyskunta- ja kotitalousjätteelle on 60% vuoteen 2025 mennessä.
Tehostamme jätevedenpuhdistustamme siten että fosforikuormitus mereen laskee päästötasoon 25 tonnia vuodessa (2018: 23 tonnia) ja typen kuormitus tasoon 800 tonnia vuodessa 2025 mennessä (2018:1048 tonnia).
Esimerkkejä toimistamme:
Toteutamme resurssitehokkuussuunnitelmaamme.
Parannamme energiatehokkuuttamme ja lämmön talteenottoa. Etsimme uusia tapoja tuottaa uusiutuvaa energiaa. Huomioimme aurinkosähkön tuotannon mahdollisuudet kaikissa kiinteistöissämme esimerkiksi remonttien yhteydessä.
Kaikissa toimipisteissämme on ekotukihenkilö. Toiminnan tavoitteena on työntekijöiden ympäristövastuullisuuden ja ympäristötietoisen toiminnan lisääminen.
Vaikutamme asukkaiden ja kuluttajien käyttäytymiseen esimerkiksi lajittelussa ja kodin vesiasioissa viestinnällä ja neuvonnalla. Edistämme kierrätystä jätehuoltomääräyksillä ja etsimällä uusia materiaalien hyödyntämismahdollisuuksia.
Olemme mukana Itämerihaasteessa ja toteutamme omaa Itämeri-ohjelmaa vuosille 2019-2021.
Teemme yhteiskunnallisesti merkityksellistä ja ihmisten hyvinvointiin vaikuttavaa työtä.
Sosiaalisella vastuullisuudella tarkoitetaan kaikkia niitä vaikutuksia, joita toiminnallamme on eri ihmisryhmille ja yhteisöille, kuten asiakkaillemme, alueemme asukkaille ja isännöitsijöille, jäsenkaupungeillemme, viranomaisille, kansalaisjärjestöille, alihankkijoillemme, tutkimuslaitoksille ja korkeakouluille sekä tietenkin omalle henkilöstöllemme.
3.1 Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö vastuullisessa työssä
Määrittelemme työhyvinvoinnin jokaisen työntekijän omaksi kokemukseksi, johon vaikuttavat työntekijän ominaisuudet sekä työympäristö, erityisesti johtaminen ja esimiestyö. Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen on mm. osaamisen kehittämisen ohella yksi uuden, vuoteen 2025 ulottuvan strategiamme painopisteistä.
Johtamista ja esimiestyötämme ohjaavat 30.1.2018 johtoryhmässä hyväksytyt johtamisen periaatteet: luottamus, tavoitteellisuus ja kannustaminen. HSY:n työhyvinvointiohjelmassa vuosille 2018–2019 on puolestaan määritelty työhyvinvoinnin sekä työturvallisuus- ja työkykyjohtamisen tavoitteet ja periaatteet sekä työsuojelun vastuut ja toimivaltuudet.
Työterveys- ja turvallisuusjärjestelmämme (TTT-järjestelmä) sertifioitiin ensimmäisen kerran vuonna 2017 ja uudelleen loppuvuodesta 2018 uuden työterveys- ja työturvallisuusstandardin (ISO 45001) vaatimusten mukaisesti. Uudessa standardissa korostuvat johdon sitoutuminen sekä henkilöstön osallistaminen ja kuuleminen, mikä vahvistaa työturvallisuuskulttuuriamme entisestään.
Loppuvuodesta 2018 perustettiin HSY:n TTT-ryhmä, joka aloitti toimintansa 1.1.2019. HSY on myös mukana valtakunnallisessa Nolla tapaturmaa -foorumissa, jonka tavoitteena on työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin jatkuva parantaminen sekä hyvien käytäntöjen levittäminen. Vuonna 2018 aktiivinen turvallisuustoiminta auttoi vähentämään tapaturmia.
Osaamisen kehittäminen on yksi uuden strategiamme työhyvinvointiin liittyvistä teemoista. Tuemme henkilöstömme osaamisen kehittämistä vuosittaisella koulutussuunnitelmalla, jonka toteutumista seuraamme vuoden aikana. Vuoden 2018 suunnitelmassa uutta olivat muun muassa etätyöhön valmistavat koulutukset niin esimiehille kuin henkilöstöllekin.
Seuraamme henkilöstömme työhyvinvointia joka toinen vuosi toteutettavilla henkilöstökyselyillä ja hyödynnämme kyselyjen tuloksia toimintamme ja työhyvinvointimme kehittämisessä. Seuraava kysely toteutetaan syksyllä 2019.
Henkilöstömme mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä paranivat vuoden 2018 alussa, kun suuri osa toimistohenkilöstöstä muutti uusiin toimitiloihin ja otimme käyttöön Työtä uudella tyylillä -mallin.
Koko muuttava henkilöstö pääsi vaikuttamaan uusien toimitilojen sisustukseen ja pelisääntöihin. Lopputuloksena oli monitilatoimisto, jossa kukin voi vapaasti valita työpisteensä. Uudelle kiinteistölle on tehty kestävän liikkumisen suunnitelma ja se on helposti saavutettavissa sekä julkisilla kulkuneuvoilla, pyörällä että jalan. Nämä yhdistettynä työsuhdematkalippuetuun tukevat julkisten liikennevälineiden käyttöä ja terveellistä työmatkaliikuntaa.
Työtä uudella tyylillä -malli puolestaan lisäsi työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä joustavien käytäntöjen, kuten vapaamman etätyön, keinoin. Mallin toimivuutta tarkasteltiin vuoden 2018 mittaan säännöllisillä Fiilismittari-kyselyillä. Uusi malli sai henkilöstöltä positiivisen vastaanoton ja kyselyjen tulosten pohjalta siihen tehtiin pieniä muutoksia vuoden 2019 alussa.
3.2 Tulevaisuuden osaajat ympäristöalalle
Teemme aktiivista oppilaitosyhteistyötä.
Järjestämme opiskelijoiden työelämäjaksoja, kuten erilaisia harjoittelu- ja työelämään tutustumisen TET-jaksoja sekä teetämme opinnäytetöitä.
Teemme yhteistyötä kiltojen ja opiskelijajärjestöjen kanssa sekä järjestämme oppisopimuskoulutusta.
Kehitämme oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa yhteisiä tutkimus- ja kehityshankkeita sekä projekteja.
Järjestämme vierailuja koululaisille, opiskelijoille ja opettajille.
Osallistumme koulujen opetukseen muun muassa tarjoamalla maksutonta koulutusta opettajille sekä oppitunteja ja oppimateriaaleja. Kummikouluohjelmaamme on osallistunut noin 110 koulua vuosien saatossa.
Olemme mukana Helsingin ja Vantaan sekä Espoon alakoulujen Yrityskylissä. Yrityskylä on eräänlainen pienoiskaupunki, jossa oppilas työskentelee omassa ammatissaan ja toimii kuluttajana ja kansalaisena.
Oppilaitosyhteistyön lisäksi tarjoamme nuorille kesätyömahdollisuuksia. HSY osallistui kesällä 2018 jälleen Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan. Kampanjaan osallistuvat organisaatiot sitoutuvat seuraaviin periaatteisiin:
hyvä hakijakokemus
mielekäs työ
perehdytys ja ohjaaminen
oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus
kohtuullinen palkka
kirjallinen työsopimus ja todistus
Muokkasimme kesätyöhön liittyviä toimintatapojamme edellisvuoden palautteiden perusteella ja kiinnitimme nyt huomiota erityisesti hakuprosessista tiedottamiseen, palautteen antamiseen ja nuoren työssä kehittymiseen.
Vastuullinen kesäduuni -kampanjan ohella HSY on ollut mukana Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmassa, jossa peruskoululaisille, lukiolaisille, kymppiluokkalaisille ja VALMA-koulutukseen osallistuville nuorille annetaan mahdollisuus tutustua työelämään kahden viikon pituisella palkallisella harjoittelujaksolla. 2018 harjoittelijoita ei haettu, mutta 2019 hakuja on jälleen auki.
HSY on myös mukana Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen toiminnassa. Kierrätyskeskus on yhteiskunnallinen yritys, joka paitsi edistää kierrätystä myös tarjoaa matalan kynnyksen työkokemusta vammaisille ja syrjäytyneille nuorille.
3.3 Asiakkaat mukana kehittämässä
Uuden strategiamme yhtenä tavoitteena on sujuvat palvelut. Palveluiden sujuvoittamisen kautta tavoittelemme yhä parempaa asiakastyytyväisyyttä.
Palaute kertoo jo tyytyväisistä asiakkaista
Kysymme vuosittain asiakkailtamme, kuinka tyytyväisiä he ovat palveluihimme.
Vuoden 2018 asiakastyytyväisyystutkimus toteutettiin paneelikyselynä, jonka kohderyhmän muodostivat HSY:n toiminta-alueen kuluttaja-asiakkaat.
Kysyimme, mitä mieltä asiakkaamme ovat vesi- ja jätehuollon palveluistamme sekä tarjoamastamme seutu- ja ympäristötiedosta.
Saimme 1008 vastausta.
Tutkimuksen mukaan palveluihimme ollaan jo tyytyväisiä; vastaajista 67 % antoi HSY:n toiminnalle melko tai erittäin hyvän kokonaisarvosanan.
Asiakkaat mukana kehittämistyössä
Kehitämme palvelujamme palvelumuotoilun keinoin yhdessä asiakkaidemme kanssa.
Asiakkaat auttavat meitä mm. tunnistamaan ne palveluprosessien kohdat, joiden kehittäminen vaikuttaa olennaisesti palvelukokemukseen.
Konseptoimme palveluitamme ja muutamme toimintaamme entistä asiakaslähtöisemmäksi ja eri asiakasryhmien tarpeita vastaavaksi. Vuoden 2018 alussa otimme käyttöön suurasiakkaiden palvelukonseptin, jossa kaikki suurasiakkaat saavat oman nimetyn yhteyshenkilön. Yhteyshenkilön kautta asiointi HSY:n kanssa sujuu jouhevasti.
Sähköisen asioinnin ja palvelujen digitalisoinnin kehittäminen mm. robotiikkaa ja tekoälyä hyödyntäen ovat myös tärkeässä osassa asiakaspalvelun toiminnan kehittämistä.
4.1 Yhteiskunnan peruspalvelut toimintavarmasti ja kestävällä tavalla
Vakaa talous on yksi uuden vuoteen 2025 ulottuvan strategiamme päämääristä. Sen mukaisesti pidämme huolta taloutemme tasapainosta varmistaaksemme kykymme strategiamme toteuttamiseen. Eräs tärkeistä tavoitteistamme on vähentää vesijohtoverkoston vuotavuutta, millä pienennetään verkostoon pumpattavan veden tarvetta.
Suunnittelemme ja seuraamme talouttamme pitkäjänteisesti; ennakoimme tulevaisuudessa toimintaamme vaikuttavia tekijöitä ja niiden mukanaan tuomia muutoksia taloutemme hallintaan.
Taloudellinen vastuu kattaa toiminnan kestävyyden lisäksi organisaatiomme ulkopuolelle kohdistuvat taloudelliset vaikutukset.
Toiminnallamme on merkittävä vaikutus pääkaupunkiseudun aluetalouteen. Vuonna 2018 työllistimme suoraan 764 henkilöä ja vuotuiset palvelu- ja materiaalihankintamme ovat yli 250 miljoonaa euroa. Olemme siis merkittävä alueellinen työllistäjä.
Tarjoamme ekoteollisuuskeskus Ekomossa pilottiympäristön kiertotalouden parissa toimiville yrityksille. Pilotointitoiminta voi johtaa yritykseltä tehtävään hankintaan, joka puolestaan voi referenssinä edistää erityisesti pienten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä puolestaan vaikuttaa positiivisesti kiertotalouden alan investointeihin ja työpaikkoihin.
Tuemme hankinnoilla uutta strategiaamme, jossa tasapainottuvat ympäristövastuu ja resurssitehokkuus, korkea toimintavarmuus sekä uuden teknologian hyödyntäminen unohtamatta vakaata taloutta. Pyrimme lisäämään hankintojemme tehokkuutta ja elinkaaren aikaista kestävyyttä.
Sovellamme hankinnoissamme julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä. Pääperiaatteitamme ovat kilpailun aikaansaaminen, tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu sekä avoimuus ja suhteellisuus. Pyrimme hankinnoissamme kokonaistaloudellisesti edullisimpaan ja vaikutuksiltaan parhaaseen lopputulokseen. Hankintaprosessiamme ohjaavat suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus ja taloudellisuus.
Huomioimme hankintojemme eri vaiheissa kestävän kehityksen periaatteet, innovatiivisuuden, materiaali- ja energiatehokkuuden, ympäristövaikutukset sekä tilaajan varautumistarpeet. Tämä kattaa tarjouspyynnön kohteen, tarjoajien soveltuvuuden ja arviointikriteerien määrittelyn aina sopimusaikaiseen yhteistyöhön asti. Tarvittaessa keskustelemme toimittajien kanssa ennen kilpailutusprosessia markkinatilanteen kartoittamiseksi.
Olemme mukana ICLEI:n (Local Governments for Sustainability) kestävien hankintojen Procura+ -verkostossa, ekohankintaverkostossa ja pääkaupunkiseudun julkisten hankkijoiden välisessä yhteistyössä. Vuonna 2018 pääkaupunkiseudun julkiset toimijat sopivat yhteiset hankintakriteerit työkoneille ja kuljetuspalveluille. Vastaava työ aloitettiin myös henkilö- ja pakettiautoille.
4.3 Investoinnit ympäristöön ja tulevaisuuteen
Varaudumme pitkäjänteisellä taloudenhoidolla tulevina vuosina toteutettavaan mittavaan investointiohjelmaamme.
Blominmäen jätevedenpuhdistamo
Blominmäki korvaa valmistuttuaan Suomenojan puhdistamon.
Blominmäki oli vuonna 2018 ja on lähivuosina edelleen HSY:n tärkein investointi.
Puhdistamo valmistuu vuonna 2022 ja sen kokonaiskustannusarvio on lähes 400 miljoonaa euroa.
Vuonna 2018 puhdistamon rakentaminen eteni maanalaisten tilojen louhinnasta varsinaisen laitoksen rakentamiseen.
Ympäristönäkökohdat otetaan huomioon sekä rakennus- että käyttöönottovaiheessa.
Uuden puhdistamon puhdistustehokkuus hakee vertaistaan koko Itämeren alueella.
Lisäksi laitoksesta tulee Suomen ja mahdollisesti koko Euroopan energiatehokkain puhdistamo.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus
Ämmässuolle suunniteltujen investointien kokonaismäärä vuosina 2019–2028 on noin 130 miljoonaa euroa.
Merkittävimmät investoinnit kohdistuvat biojätteen ja lietteiden käsittelyn tehostamiseen, jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten hallintaan sekä energia- ja materiaalitehokkuutta parantaviin hankkeisiin.
Ympäristövaikutuksia hallitaan myös mm. investoimalla kaatopaikkojen kaadunkeräys- ja vesienhallintajärjestelmiin sekä rakentamalla tiiviit kaatopaikan pintarakenteet. Tavoitteena on ympäristöhaittojen vähentäminen.
Sään ääri-ilmiöihin varaudutaan mm. saneeraamalla alueen olemassa oleva jätevesien tasausallas ja rakentamalla uusi.
Ekoteollisuuskeskus Ekomon toimintaa kehitetään mm. toteuttamalla kiertotalouden yritysten toimintamahdollisuuksia parantavia investointeja, joilla lisätään alueen houkuttelevuutta.
4.4 Yhdessä teemme maailman kestävimmän kaupunkiseudun
Uudessa strategiassamme yhtenä tavoiteistamme on olla yhteistyön rakentaja. Teemme monipuolista ja tiivistä yhteistyötä jäsenkaupunkiemme sekä seudun muiden toimijoiden kanssa.
Tutkimustyössä, kehittämisessä ja innovoinnissa (T&K&I) pyrimme aktiivisesti luomaan kumppanuuksia ja edistämään monialaista yhteistyötä. Olemme solmineet tutkimusyhteistyön aiesopimukset sekä Aalto-yliopiston, että LUKE:n kanssa.
Olemme aktiivisesti olleet edistämässä pääkaupunkiseudun Smart & Clean -projektia, jossa pääkaupunkiseutua tehdään tunnetuksi maailman parhaana testialueena smart and clean -ratkaisuille.
Smart & Clean tarkoittaa älykkäitä ja puhtaita ratkaisuja, joilla parannetaan elämänlaatua, hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään kiertotaloutta. Nämä voivat olla teknologioita, ratkaisuja tai palveluita kansalaisille esimerkiksi rakennetussa ympäristössä, energiajärjestelmässä ja liikkumisessa. Olemme mukana mm. HAQT ja S&C Hule-hankkeissa. Lisäksi olemme osallistuneet viestintäkampanjayhteistyöhön mm: #munteko-kampanjassa. Vuonna 2018 tehtiin myös toimijakartoitusta teemalla "Kaikki muovit kiertoon".
HSY kehittää tutkimus- kehittämis ja innovaatioyhteistyötä alustamaisella yhteistyöllä:
Ekomoa kehitetään teollisten symbioosien ja kiertotalouden kehittämisalustana.
Käynnistimme hulevesienhallinnan kehittämisen toimintamallin ja tietoalustan luomisen yhteistyössä jäsenkaupunkien kanssa.
Ilmanlaadun mittausverkkoa ylläpidetään ja kehitetään ilmanlaadun tutkimus- ja kehittämisalustana.
HSY:n avoimen datan palvelua ylläpidetään ja kehitetään alustamaisen yhteistyön pohjana.
Maailman hiljaisin jätekeräys: Kehitämme ja pilotoimme täyssähkökäyttöistä jäteautoa ja hiljaista keräyskalustoa kantakaupungin jätteiden keräykseen. Kehitämme mallin uudet kriteerit täyttävien kuljetusurakoiden hankintakäytäntöihin hyödyntäen innovatiivisten julkisten hankintojen käytäntöjä.
Lisäksi olemme aktiivisesti mukana useissa seudullisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimus- kehittämis- ja innovaatiohankkeissa sekä yhteisöissä ja yhdistyksissä.
Olemme ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä
Pidämme huolta ympäristöstämme parantamalla alueen materiaali- ja energiatehokkuutta, lisäämällä jätteen hyötykäyttöä ja vähentämällä ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöjä.
Sitoudumme kestävän kehityksen periaatteisiin siten, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.
Olemme selvillä toimintojemme ympäristövaikutuksista ja tiedotamme niistä kaikille sidosryhmillemme avoimesti ja rehellisesti.
Henkilöstömme tiedostaa työnsä aiheuttamat ympäristö- ja työturvallisuusvaikutukset ja pyrkii vähentämään haitallisia vaikutuksia.
Tutkimme ja tunnemme toimintamme ympäristövaikutukset ja raportoimme niistä viranomaisille ja sidosryhmille säännöllisesti.
Huomioimme ympäristövastuun kaikessa toiminnassamme ja eri prosesseissa. Olemme asettaneet usealle eri osa-alueelle ympäristölupasäädöksiä tiukempia tavoitteita, joita seuraamme säännöllisesti ja joiden mukaisesti kehitämme toimintaamme jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti.
Edistämme ympäristövastuullisuutta myös jakamalla luotettavaa ja ympäristöä säästävään toimintaan innostavaa tietoa asiakkaillemme. Asiakkaitamme ovat lähes kaikki seudun asukkaat. Järjestämme mm. kampanjoita, tapahtumia ja näyttelyitä. Jaamme tietoa uutiskirjeissä, verkkosivuillamme ja sosiaalisessa mediassa. Käymme luennoimassa ja järjestämme koulutuksia. Tuotamme esitteitä, julkaisuja ja opetusmateriaaleja. Autamme asukkaita toimimaan paremman ympäristön puolesta.
Tunnistamme olennaiset ympäristövaikutuksemme säännöllisesti
HSY:n ympäristöjärjestelmä ja sen sertifiointi edellyttävät olennaisten ympäristövaikutusten selvittämistä strategiakausittain ja muutosten yhteydessä.
HSY:n toimi- ja tulosalueet selvittävät omat ympäristövaikutuksensa.
Niihin liittyvät toimenpiteet käsitellään osana toiminnan ja talouden suunnitteluprosessia, josta ne kootaan HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman osana seurattavaan ympäristöohjelmaan. Näin on toimittu vuoden 2015 alusta lähtien.
Saimme ympäristöjärjestelmillemme ISO 1400:2015 sertifikaatin 1.4.2016. Tämä sertifikaatti on voimassa 31.3.2022.
Vastuullisuusraportoinnin olennaiset raportoitavat teemat on valittu huomioiden HSY:n ympäristöohjelman sekä toiminta- ja taloussuunnitelman pitkän aikavälin tavoitteet ja strategian seurannan indikaattorit.
Ympäristöjärjestelmä tukee ympäristöjohtamista
HSY:n toimintajärjestelmä otettiin käyttöön 2013. HSY:n laatu- ja ympäristöjärjestelmät sertifioitiin vuonna 2015 ja niiden määräaikaisarvioinnit suoritettiin vuonna 2016. Työterveys- ja työturvallisuusstandardi sertifioitiin ensimmäisen kerran vuonna 2017 ja uudelleen loppuvuodesta 2018 uuden työterveys- ja työturvallisuusstandardin (ISO 45001) vaatimusten mukaisesti.
Toimintamme täyttää kansainväliset sertifiointivaatimukset.
Käytettävät standardit ovat laadunhallinnan osalta ISO 9001:2015, ympäristöasioiden osalta ISO 14001:2015 ja työterveys- ja työturvallisuusasioiden osalta ISO 45001:2018.
Riskienhallinnan tavoitteena on turvata kuntayhtymän toiminta ja sen asiakkailleen tuottamat palvelut, joita ovat terveellisen ja korkealuokkaisen talousveden saanti, ympäristövaatimukset täyttävä ja häiriötön jätehuolto, viemäröinti ja jäteveden puhdistus sekä ilman laadun tarkkailu ja muun seututiedon tuottaminen.
Riskienhallinta sisältyy kuntayhtymän sekä toimialojen ja tulosalueiden normaaliin toimintaan johtamiseen vuosikellon mukaisesti. HSY hyödyntää sähköistä Riski-ohjelmistoa kokonaisvaltaisessa riskienhallinnassa. Arvioimme riskien todennäköisyydet ja vaikutukset toimiala- ja tulosaluekohtaisesti, ja arviointityön tuloksena muodostamme toimiala- ja tulosaluekohtaiset riskikartat. Merkittävimmät riskit kootaan yhteen toimiala- ja tulosaluekohtaisista riskikartoista HSY-tasoiseksi riskikartaksi. Riskienkartoitus sisältää myös vaadittavat toimenpiteet ja vastuutahot riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi.
Riskikartan ja riskiposition muutosten seuranta ja raportointi tapahtuu Riski-ohjelmistotyökalua hyödyntäen osana toiminnan ja talouden seurantaa osavuosikatsausten yhteydessä. HSY:n riskikartassa nimetyistä riskeistä ja toimenpideohjelmien toteutumisesta raportoidaan myös HSY:n tarkastuslautakunnalle. Vesihuollon riskien hallinnassa käytetään myös Water Safety Plan (WSP) ja Sanitation Safety Plan (SSP) työkaluja.
HSY:n kokonaisvaltaisessa riskienhallinnassa riskit jaetaan operatiivisiin, taloudellisiin, strategisiin -ja vahinkoriskeihin. Operatiiviset riskit muodostavat lukumääräisesti suurimman riskiluokan, ja niihin kuuluvat esim. laaja talousveden vakava laatuhäiriö ja iso alueellinen vedenjakeluhäiriö.
Suurimpia tunnistettuja vahinkoriskejä ovat mm. vakava tulipalo vesi- tai jätehuollon tuotantolaitoksella ja runkovesijohdon tai viemärin rikkoutumisen aiheuttama merkittävä henkilö- tai omaisuusvahinko kolmannelle osapuolelle.
Ilmastonmuutoksesta aiheutuvien riskien hallinta, tunnistaminen ja torjunta ovat myös tärkeä osa riskienhallintaamme. Taloudellisten riskien hallinnassa pidämme tärkeänä varautumista lähivuosien mittaviin investointeihin jäte- ja vesihuollossa.
5.1 Energiankulutus ja tuotanto
Tärkeä strateginen päämäärämme on olla ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä. Päämäärän keskeisiä mittareita ovat esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöt HSY:n omassa toiminnassa ja ulkoisissa palveluissa sekä tuottamamme uusiutuvan energian suhde kulutukseen.
Toiminnastamme aiheutuu mittavat kasvihuonekaasupäästöt sekä energiankulutuksen, että jätteen- ja jätevedenkäsittelyn prosessien kautta. HSY:n perustamisesta lähtien on kuitenkin ollut selvää, että kannamme vastuumme ympäristöstä ja edistämme ympäristövastuullisia toimintatapoja.
Vuodesta 2012 lähtien olemme olleet mukana työ- ja elinkeinoministeriön kuntien energiatehokkuussopimuksissa.
Solmimme uuden vuosille 2017 - 2020 ajoittuvan energiatehokkuussopimuksen syksyllä 2016. Siinä olemme sitoutuneet uusiin energiansäästötavoitteisiin:
Minimitavoitteenamme on 7,5 % energiansäästö vuoteen 2025 mennessä vuoden 2015 tasoon verrattuna
Olemme asettaneet 4 %:n välitavoitteen vuoteen 2020 mennessä.
Vuonna 2018 kulutimme energiaa 197 00 MWh. Energiankulutus laski noin 1 % vuodesta 2017. Sähkön osuus kulutuksesta oli 58 % ja lämmön 40 %.
Päästötase perustuu HSY:n omien toimintojen energiankulutuksesta ja käsittelyprosesseista aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin. Tarkasteluun sisältyvät mm. käsittelylaitosten, toimistotilojen, tukikohtien ja muiden HSY käytössä olevien tilojen energian ja polttoaineiden käyttö, sekä HSY:n omien ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineiden kulutus. Ulkoisten toimijoiden, kuten urakoitsijoiden autojen ja työkoneiden, kuljetusten ja työmatkojen aiheuttamat päästöt eivät sisälly tähän tarkasteluun, vaan ne määritetään erikseen.
Laskenta nojaa kansainväliseen kaupunkitason laskentastandardiin Global Protocol for Community-Scale Greenhouse Gas Emission Inventories (GPC). Menetelmä on sama, jolla HSY seuraa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä. Laskennan laajuus on käytännössä GPC-standardin mukainen scope 2 huomioiden myös ostosähkön kulutuksen. HSY:n tapauksessa ostosähkö lasketaan kuitenkin nollapäästöiseksi, sillä HSY hankkii ainoastaan nollapäästöistä EKOenergiaa alkuperätakuita vastaan.
HSY:n vuosien 2010 – 2018 kokonaisenergiankulutus, ostoenergian käyttö, oma uusiutuvan energian tuotanto ja myynti. Strateginen tavoite vuodelle 2025 on, että energian kulutuksen suhde tuotantoon on 100% (184 000 MWh/a).
HSY:n kokonaisenergian kulutus on pysynyt viime vuosina melko tasaisena, mutta esimerkiksi ostoenergian kulutus on pienentynyt 18 % viimeisen viiden vuoden aikana.
HSY tuottaa itse merkittävän määrän käyttämästään energiasta hyödyntäen uusiutuvia energialähteitä. Vuonna 2018 uusiutuvan energian tuotanto omaan käyttöön oli 116 000 MWh, ja olimme 99 % omavaraisia, kun huomioidaan myös ulkopuolisille myyty energia. Uusiutuvan energian kokonaistuotantomme oli siten 194 000 MWh vuonna 2018. Uusiutuvan energian tuotanto muodostuu pääosin biokaasun hyödyntämisestä sähkönä ja lämpönä, sekä myynnistä biopolttoaineeksi.
HSY:n omassa toiminnassa hyödynnetty uusiutuvan energian tuotanto vuonna 2018 energialähteittäin sekä myyty energia. Suurin osa uusiutuvasta energiasta on peräisin jätteiden käsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen prosesseissa syntyvästä biokaasusta.
Uusiutuvan energian kokonaistuotantomme väheni 5 % edellisvuodesta, mutta tavoitteenamme on olla jälleen 100 % omavarainen vuoteen 2025 mennessä. Tämä on myös yksi strategisista tavoitteistamme.
HSY:n energiankulutuksen, energiantuotannon, kasvihuonekaasupäästöjen ja toimintavolyymien kehitys vuodesta 2010.
Uuteen toimistoon muutti vuoden 2018 alussa lähes koko toimistohenkilökuntamme. Uusi toimistotalomme on ekologisen rakentamisen edelläkävijä. Se on Suomen ensimmäinen EU-määräykset täyttävä hiilineutraali julkinen rakennus ja sillä on myös Leed platina -ympäristöluokitus.
• Noin 50 % rakentamismääräyksiä energiatehokkaampi
• Koko elinkaaren ajalla noin 27 % ja käyttöajalla noin 40 % verrokkeja pienempi hiilijalanjälki
5.1.1 Olemme pääkaupunkiseudun suurimpia uusiutuvan energian tuottajia
Kulutamme paljon energiaa, mutta samalla olemme yksi pääkaupunkiseudun tärkeimpiä uusiutuvan energian tuottajia.
Oma energiatuotantomme oli vuonna 2018 noin 167 000 MWh. Lisäksi myimme biokaasua liikenne-polttoaineeksi jalostettavaksi 27 300 MWh. Kaasun myynti mukaan lukien tuotimme energiaa 99-prosenttisesti omaan kulutukseen verrattuna, eli olimme hyvin lähellä omavaraisuutta uusiutuvan energian tuotannossa.
Olemme tehneet mittavia investointeja uusiutuvan energian tuotantoon ja pyrimme myös jatkossa edelleen lisäämään uusiutuvan energian tuotantoamme ja vähentämään ostoenergian määrää. Oma sähköntuotantomme on EKOenergia-kelpoista. Vuonna 2015 siirryimme kokonaan EKOenergia-merkityn sähkön käyttöön, ja olemme yksi suurimmista EKOenergian käyttäjistä Euroopassa.
Oman energiantuotannon lisäksi teemme yhteistyötä pääkaupunkiseudun energiayhtiöiden kanssa uusiutuvan energian tuotannossa. HSY alueen yhdyskuntasekajäte hyödynnetään energiantuotannossa Vantaan jätevoimalassa. HSY:n puhdistetun jäteveden lämpöä hyödynnetään kaukolämmön tuottamisessa sekä Espoossa Suomenojan jäteveden hukkalämpöä hyödyntävässä Fortumin laitoksessa, että Helsingissä HSY:n Viikinmäen jäteveden hukkalämpöä hyödyntävässä Helenin laitoksessa.
Esimerkkejä uusiutuvan energian tuotannostamme
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilta kerättyä biokaasua hyödynnetään sähköntuotantoon omassa kaasuvoimalassa. Aluelämpöverkon ansiosta kaasuvoimala tuottaa myös kaiken jätteenkäsittelykeskuksen tarvitseman lämmön.
Biokaasua tuotetaan mädättämällä biojätettä Ämmässuon biokaasulaitoksessa ja jätevesilietteitä jätevedenpuhdistamoilla.
Osa jätevedenpuhdistamojen ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen lämpöenergian tarpeesta katetaan lämmön talteenoton avulla.
Suomenojan jätevedenpuhdistamon biokaasua myydään liikennepolttoaineeksi.
Merkittävimmät aurinkosähköjärjestelmämme ovat Pitkäkoskelle vuonna 2017 asennettu 430 kWp:n aurinkovoimalaitos, sekä Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle vuonna 2016 toteutettu 257 kWp:n laitos. Yhteensä eri kokoluokan aurinkosähköjärjestelmiä on toteutettuna pääkaupunkiseudun kohteissamme jo yli 1000 kWp:n verran.
Päijänne-tunnelin raakaveden virtausenergiaa hyödynnetään Pitkäkoskella ja Pääkaupunki-seudun Vesi Oy:n Kalliomäen voimalassa.
Helenin Katri Valan ja Fortumin Suomenojan lämpöpumppulaitos hyödyntää suurelta osin HSY:n puhdistaman jäteveden lämpöenergiaa kaukolämmön tuotannossa.
5.1.2 Käytännön tekoja
Olemme toteuttaneet lukuisia toimenpiteitä energian säästämiseksi ja uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseksi. Uudet hankkeet, investoinnit ja toimenpiteet olemme koonneet resurssitehokkuuden toimintasuunnitelmaamme vuosille 2017–2019.
2016 Lämmitysjärjestelmän optimointi ja Vanhankaupungin yhdystunnelin IV-koneen uusinta(Viikinmäki)
2016 Vanhojen taajuusmuuttajien uusimisia (Viikinmäki) ja uusia uusiin kohteisiin (Pumppaa-mot)2016 Tunnelipumppaamoiden säästöpotentiaalin selvitys padottamalla ja sovelluskehitys pumppaamokohtaisen tehon lukemiseksi optimitaajuuden määrittämiseksi (Pumppaamot)
2012 Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen rakennusten liittäminen alueen kaukolämpöverkkoon
2012-2015 Energiatehokkuustoimenpiteitä Kivikon jätepalvelukeskuksessa (mm. valaistus, ilman-vaihto, koneiden uusiminen)
5.1.3 EKOenergia
Siirryimme vuonna 2015 EKOenergia-sertifioidun sähkön käyttöön, minkä jälkeen olemme yksi suurimmista EKOenergian käyttäjistä Euroopassa.
EKOenergia on kansainvälinen ympäristömerkki sähkölle, jota hallinnoi laaja ympäristöjärjestöjen verkosto.
EKOenergian käyttö on osa vastuullisuustyötämme. Tuotamme lähes kaiken kuluttamamme EKOenergian omilla sähköntuotantolaitoksillamme. EKOenergian tuottajina ja käyttäjinä osallistumme ympäristömerkin ilmasto- ja ympäristörahastoihin, joilla lisätään kestävästi uusiutuvaa energiaa ja eheytetään virtavesiluontoa.
5.2 Kasvihuonekaasupäästöt
HSY:n tavoitteena on vähentää oman toiminnan ja ulkoisten palveluiden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä kolmanneksella v. 2016 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Tämä on yksi vuoteen 2025 ulottuvan strategiamme tavoitteista.
Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään resurssitehokkuuden toimintasuunnitelmamme mukaisesti.
Vuonna 2018 HSY:n omasta toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt olivat 138 300 tCO2-ekv. Vuonna 2017 päästömme olivat 140 200 tCO2-ekv., eli päästöt pienenivät noin prosentin vuodesta 2017. Päästöjen vähentyminen johtui pääosin kaatopaikkakaasun hajapäästöjen pienentymisestä.
HSY:n vuosien 2010 - 2018 ja vastaavien toimintojen vuoden 2009 kasvihuonekaasupäästöt.
Sähkön osalta siirryimme vuonna 2015 kokonaisuudessaan käyttämään nollapäästöiseksi laskettavaa EKOenergiamerkittyä sähköä. Kiinnitämme kuitenkin jatkossakin huomiota sähkönkulutukseemme ja energiatehokkuuden parantamiseen esimerkiksi kuntien energiatehokkuussopimuksessa asetetun säästötavoitteen myötä.
Suurimmat päästöt syntyvät kaatopaikan ja jätevedenpuhdistuksen prosesseista ja kompostoinnista, sillä jätteiden ja jäteveden käsittelyprosesseissa syntyy runsaasti metaani- ja dityppioksidipäästöjä. Ostoenergian osuus kokonaispäästöistä oli vuonna 2018 noin 4 %.
Energiankäytön päästöt olivat yhteensä 5 000 tCO2-ekv.
Eri toimintojen osuudet HSY:n kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2018.
5.2.1 Lämmityksen päästöt
Vuonna 2018 lämmitysenergian kulutuksemme laski noin prosentin verrattuna vuoteen 2017 ja oli yhteensä 78 000 MWh. Lämmitysenergian käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2018 noin 4 100 t CO2-ekv.
Suurin osa lämmityksen päästöistämme syntyy vedenpuhdistamojen ja verkostotukikohtien käyttämästä kaukolämmöstä, koska jätevedenpuhdistamot ovat lämmön osalta käytännössä omavaraisia. Jätevedenpuhdistuksen lämmityksen päästöt ovat peräisin Suomenojan lämpökat-tiloiden maakaasusta ja vähäisessä määrin öljystä.
HSY:n lämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt 2009–2018. Harmaalla viivoituksella on kuvattu kuinka paljon suuremmat päästöt olisivat olleet ilman itse tuotettua uusiutuvaa lämmitysenergiaa.
HSY:n jätevedenpuhdistamojen mittava lämpöenergian tuotanto perustuu jätevesilietteen mä-dätyksestä saatavaan biokaasuun sekä lämmön talteenottoon lietteestä ja ilmastusilmasta. Kovilla pakkasilla myös jäteveden lämpöä saadaan hyödynnettyä ilmastusilman lämmityksen yhteydessä. Oman lämmöntuotannon voidaan ajatella korvaavan maakaasun käyttöä tai kaukolämpöverkkoon liitetyissä toimipisteissä kaukolämpöä.
5.3 Luonnonvarojen vastuullinen hyödyntäminen ja jätteet
Pidämme huolta ympäristöstämme edistämällä kiertotalouden ratkaisuja, parantamalla alueen materiaali- ja energiatehokkuutta, lisäämällä jätteen hyötykäyttöä ja vähentämällä ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöjä. Tavoitteenamme on sekajätteiden määrän vähentäminen, lajittelun tehostaminen ja kotitalouksien jätteiden kokonaishyötykäyttöasteen nostaminen. Vuoteen 2025 ulottuvan strategian mukaisena tavoitteenamme on, että jätteen kierrätysaste yhdyskunta- ja kotitalousjätteelle on 60%.
Niukkenevat luonnonvarat ja lainsäädäntö ovat siirtämässä jätehuollon painopistettä jätteenkäsittelystä materiaalien jalostamiseen. Tällä hetkellä jo 99 prosenttia pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien jätteestä pystytään hyödyntämään kierrättämällä se materiaalina tai tuottamalla siitä energiaa. Jätteiden hyödyntämisastetta ovat nostaneet alueen kattavat jätteiden lajittelumahdollisuudet sekä jätevoimalan käynnistyminen vuonna 2014. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon myötä sekajätteen loppusijoittaminen on päättynyt ja siitä tuotetaan nykyisin energiaa Vantaan jätevoimalassa.
Kotitalouksien sekajätteen koostumusta tutkittiin vuonna 2018. Siinä selvisi, että muovipakkausten määrä kotitalouksien sekajätteessä on vähentynyt 31 prosenttia edelliseen tutkimukseen verrattuna, eli vuodesta 2015. Myös sekajätteen määrä on vähentynyt selvästi, mutta mittausdatan suuresta hajonnasta johtuen tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. Tällä hetkellä sekajätettä syntyy kodeissa keskimäärin 157 kiloa asukasta kohden vuodessa. Yksi syy muovipakkausten vähenemiseen sekajätteessä on, että vuodesta 2017 alkaen kaikki pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asuinkiinteistöistä voineet liittyä muovipakkausten erilliskeräykseen.
Sekajätteen lajittelua Ämmässuolla sekajätteen koostumustutkimusta varten.
Olemme tehneet merkittäviä investointeja mm. erilliskerätyn biojätteen käsittelyyn ja Sortti-asemiin. Pääkaupunkiseudulla on nyt viisi sorttiasemaa, jonne kuntalaiset voivat tuoda erityyppisiä lajiteltuja jätteitä ilmaiseksi tai maksamalla tietyn maksun. Vuonna 2018 kaikilla Sorttiasemilla kävi yhteensä 473 000 asiakasta.
Pakkausjäteasetuksen mukaisesti vastuu kierrätyspisteistä on tuottajilla. Olemme sopineet Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n kanssa yhteistyöstä pakkausjätteiden keräyksen järjestämisestä HSY:n toimialueella pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella.
Ekoteollisuuskeskus on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Tätä yritysyhteistyötä kutsutaan Ekomo-toiminnaksi. Kehitämme ekoteollisuuskeskus Ekomoa Ämmässuolla, jonne ohjautuu jatkossakin merkittäviä materiaalivirtoja, kuten biomassoja ja louhetta. Ekomo toimii myös pilottiympäristönä. Pilotit voivat parhaimmillaan johtaa hankintoihin, jotka ovat tärkeitä referenssejä erityisesti pienille yrityksille. HSY referenssinä edesauttaa yritysten tilausten saamista vastaavista kohteista, mikä edistää kiertotalouden investointeja ja työpaikkojen syntymistä.
Jätteenkäsittelytoimintoja tukeva tutkimustoiminta on painottunut erilaisiin kiertotaloutta edistäviin hankkeisiin, kuten puhdistamolietteen käsittelyyn ja kuonan hyödyntämiseen liittyviin tutkimuksiin sekä ekoteollisuuskeskusta tukevaan kehittämistyöhön. Lisäksi on jatkettu muun muassa kaatopaikkojen pintarakenteisiin sekä biojätteen käsittelyyn liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä.
5.3.1 HSY toimii kiertotalouden mahdollistajana
Kiertotalous käsitteenä on laaja. Se on uusi talousmalli, jossa tuotanto ja käyttö suunnitellaan siten, että jätettä ei synny, vaan materiaalit ja niiden arvo säilyvät kierrossa. Kiertotaloutta havainnollistetaan usein kuvaamalla maapallon luontaista biologista kiertoa sekä ihmisen järjestämän kierrätyksen kautta tapahtuvaa teknistä kiertoa. Kiertotalous käsittää nämä molemmat. Me HSY:ssä edistämme ja hyödynnämme toiminnassamme näitä molempia kiertoja.
Tekninen kierto käsittää jätehuollon etusijajärjestyksen mukaisten toimien lisäksi tuotteiden koko arvoketjun ja elinkaaren, aina tuotteen suunnittelusta siitä luopumiseen. Etusijajärjestyksen mukaisten toimien lisäksi keskeistä ovat muun muassa tuotteiden elinkaaren pidentämiseen tähtäävät toimet, kuten korjaaminen ja huoltaminen sekä yhteisöllinen jakamistalous ja erilaiset uudenlaiset palvelumallit, joissa tuote tarjotaan vuokralle myymisen sijaan. Tällöin sekä myyjän, että ostajan yhteinen etu on, että tuotteet säilyvät toimintakuntoisina mahdollisimman pitkään. HSY:ssä me mm.
kannustamme jätteen vähentämiseen viestinnän ja neuvonnan keinoin
edistämme uudelleenkäyttöä yhteistyössä Kierrätyskeskuksen kanssa
teemme lajittelun helpoksi kiinteistöillä ja Sortti-asemilla ja ohjaamme materiaalit tehokkaasti kiertoon
tuotamme tietoa muun muassa pääkaupunkiseudun jätevirroista sekä HSY:n materiaalitaseesta
edistämme kiertotaloutta yhdessä eri toimijoiden kanssa
etsimme tutkimus- ja kehittämistoiminnassamme ratkaisuja erilaisten jätemateriaalien hyötykäyttöön ja kiertotalouden edistämiseen
Jätehuollon etusijajärjestys
Biologisessa kierrossa luonnosta peräisin olevat materiaalit kiertävät hyödyntäen luonnon omaa kiertokulkua. Muun muassa ravinteiden ohjaaminen takaisin maaperään kasvien hyödynnettäväksi on osa biologista kiertoa. Myös uusiutuvan energian kuten biokaasun tuotanto ja hukkalämmön hyödyntäminen ovat osa kiertotaloutta. HSY:ssä me mm.
annamme vinkkejä ruokajätteen vähentämiseen ja kannustamme biojätteen lajitteluun
hyödynnämme biojätteen ja jätevesilietteen sisältämän bioenergian sekä ohjaamme ravinteet kiertoon komposti- ja multatuotteina
pyrimme tutkimus- ja kehittämistoiminnassamme synnyttämään innovaatioita ravinteiden kierrätykseen ja etsimme keinoja niiden säilyttämiseen parhaimmin hyödynnettävässä muodossa.
Myös veden kierto on osa maapallon omia luonnollisia kiertoja. Olemme vastuussa alueen raakaveden jalostamisessa juomavedeksi ja jätevesien käsittelystä ennen niiden ohjaamista takaisin vesiekosysteemiin. Lisäksi kannustamme Itämeren suojeluun neuvomalla mitä viemäriin saa laittaa ja mitä ei, jotta pääkaupunkiseudun viemäriverkosto ja jäteveden puhdistusprosessit toimisivat optimaalisesti ja kuormittaisimme vesistöä mahdollisimman vähän.
Vuonna 2018 olimme mukana Circhubs-hankkeessa, jonka tavoitteena on löytää kiertotaloudesta uutta liiketoimintaa ja liiketoimintamalleja sekä uusia kumppanuuksia ja uudenlaista yhteistyötä pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Oulussa ja Turussa. Hanke tarjoaa palveluita muun muassa jätteeksi menevien materiaalivirtojen hyödyntämiskohteiden löytämiseksi, kiertotalouden liiketoiminnan aloittamiseksi sekä verkostojen luomiseksi. Hankkeessa on selvitetty alueellisia materiaalivirtoja ja uudelleenkäytön volyymeja sekä kehitetty seudullisesti yhteneväistä tapaa laskea yhdyskuntajätteiden määrää ja kierrätysastetta.
HSY:n toimet kiertotaloudessa.
5.3.2 .Materiaalitase
Oman toiminnan materiaalivirtojen havainnollistaminen mahdollistaa korkealaatuisen talousveden tuottamisen, viemäröinnin ja jätevesien puhdistuksen sekä ympäristövaatimukset täyttävän jätehuollon – kustannustehokkaasti ja resurssiviisaasti.
Pyrimme hyödyntämään tehokkaasti kaikki sisään tulevat materiaalit. Tarkoituksena on jätemateriaalien mahdollisimman tehokas muuntaminen uudelleenkäytettäväksi ja kierrätettäväksi raaka-aineiksi. Päätavoitteena on ympäristökuormituksen vähentäminen sekä vesistöön, ilmaan että maaperään.
HSY:n materiaalitase vuonna 2018
Vuonna 2018 otimme vastaan noin 227 miljoonaa tonnia materiaalia. Määrä on pienentynyt 7 % vuodesta 2017. Suurin osa liikkuvasta materiaalista, eli noin 99 %, oli vettä. Käsitellyn jäteveden määrä on laskenut 13 % vuodesta 2017, joka johtuu vähäisestä sademäärästä vuonna 2017. Kiinteitä materiaaleja käsittelimme yhteensä 800 000 tonnia.
Vuonna 2018 HSY:n piiriin jäi 1 miljoonaa tonnia materiaalia, josta osa hyödynnettiin Ämmässuon kaatopaikkarakenteissa ja osa Blominmäen rakennustyömaalla. Materiaalia, kuten louheita, maa-aineksia ja viherjätteitä, jäi myös Ämmässuon alueelle odottamaan myöhempää hyötykäyttöä. Kaikista HSY:n materiaalivirroista loppusijoitettua jätettä oli enää alle 1,4 % kaikesta vastaanotetusta jätteestä. Biojätteen ja jätevedenpuhdistuksen lietteen mädätyksessä syntyvää biokaasua ja Ämmässuon kaatopaikalta kerättyä kaatopaikkakaasua kerättiin yhteensä noin 0,04 miljoonaa tonnia, josta pääosa generoitiin energiaksi ja käytettiin HSY:n omassa toiminnassa tai myytiin sähkönä valtakunnan verkkoon.
HSY:stä poistui vuonna 2018 noin 223 miljoonaa tonnia materiaaleja. Myös poistuvan materiaalin määrä on pienentynyt 7 % vuodesta 2017. Poistuvasta materiaalista yli 99 % oli puhdistettua talousvettä ja jätevettä. Fosforipäästöt veteen suhteutettuna käsiteltyyn jätevesimäärään ovat laskeneet noin 15 % vuodesta 2017. Kiinteistä jätteistä ja materiaaleista ohjattiin suurin osa hyötykäytettäväksi maanrakennuskäytössä ja jätevoimalassa. Biojätteitä ja lietteitä jalostettiin mullaksi ja kompostiksi. Kierrätettävät materiaalit, kuten metallit, lasit, pahvit ja kipsit ohjattiin materiaalihyötykäyttöön.
5.4 Vaikutukset vesiympäristöihin
Pääkaupunkiseudun asukkaat ja yritykset käyttävät talousvettä noin 90 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vanhankaupungin ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokset käyttävät raakavetenä Päijänteen vettä. Käyttämämme vesi on noin prosentti järven virtaamasta. Vedenpuhdistus ei aiheuta päästöjä vesistöön. Kaikki laitokselle otettu vesi johdetaan joko puhdistettuna talousvesiverkostoon tai puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle.
Pääkaupunkiseudulla muodostuu jätevettä noin 130 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Jätevesi käsitellään HSY:n puhdistamoilla Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla, minkä jälkeen puhdistetut jätevedet johdetaan tunnelissa avomerelle.
Jätevedenpuhdistus on tärkeä osa rannikkovesien ja Itämeren suojelua, sillä puhdistettavaksi tuleva jätevesi sisältää runsaasti fosfori- ja typpiravinteita. Suoraan mereen johdettuna ne aiheuttaisivat voimakasta rehevöitymistä.
Jäteveden puhdistukseen käytetään biologiskemiallista menetelmää, jonka sivutuotteena syntyy lietettä sekä biokaasua. Liete jatkojalostetaan mullaksi ja kaasu hyödynnetään energian lähteenä.
Jätevedenpuhdistukselle on asetettu rajoitteita sekä EU:n direktiiveissä että kansallisessa lainsäädännössä, minkä lisäksi puhdistamoiden tulee täyttää niille asetettujen puhdistamokohtaisten ympäristölupien vaatimukset. HSY:n puhdistamoiden toimintaa ohjaavat näiden lisäksi vielä puhdistamoiden omat, virallisiakin vaatimuksia tiukemmat tavoitteet.
5.4.1 Talousvesi
Suurin osa käyttämästämme raakavedestä on pintavettä. Vuonna 2018 otimme Päijänteen vettä yhteensä 98 milj. m3. Se vastaa sadasosaa Päijänteen veden virtaamasta. Noin 0,6 %, eli noin 0,6 milj. m3 tuotetusta talousvedestä on Kuninkaanlähteen pohjavettä. HSY käyttää noin puolet Kuninkaanlähteen antoisuudesta.
Vesioikeuden luvissa määritellään ehtoja vedenpintojen tarkkailulle ja säännöstelylle. Näillä toimilla taataan vesiekosysteemeille sopivat olosuhteet ja minimoidaan vedenoton vaikutukset. Säännöstelyllä voidaan jopa parantaa ekosysteemien olosuhteita tasaamalla pinnankorkeuksien vaihteluja ja takaamalla kuivanakin jaksona tietty virtaama laskuojissa.
Vähennämme vuotovesimäärää
Kaikki laitokselle otettu vesi johdetaan joko puhdistettuna talousvesiverkostoon tai puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle. Käytämme osan raakavedestä vedenpuhdistusprosessissa muun muassa suodattimien pesuun. Pesuvedet johdetaan puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle. Raakavettä on saatavilla runsaasti, joten emme kierrätä vettä vedenpuhdistuslaitoksella.
Tavoitteenamme on vähentää verkostoon pumpattua vesimäärää pienentämällä vuotovesimäärää. Vuotovesi on vettä, joka vuotaa paineellisesta vesijohdosta ulos esimerkiksi putkirikon takia. Maan pinnalle näkymättömät piilovuodot ovat merkittävä osa vuotovesimäärästä.
Tutkimme mikromuovien esiintymistä talousvedessä
Mikromuoveja esiintyy laajasti ympäristössä ja ihmiset altistuvat niille muun muassa elintarvikkeiden, hengitysilman ja kosmetiikan välityksellä.
Vuonna 2018 HSY oli mukana SYKE:n vetämässä tutkimushankkeessa, jonka tarkoituksena oli kehittää menetelmä mikromuovien tutkimiseen talousvedestä ja samalla luoda ensimmäinen katsaus suomalaisen juomaveden mikromuovipitoisuuksiin.
Vuoden 2018 lopussa julkistettujen alustavien tutkimustulosten mukaan suomalainen talousvesi sisältää vain pieniä määriä mikromuovia. Vedenkäsittelyprosessit poistavat tehokkaasti hiukkasia raakavedestä, josta talousvesi valmistetaan.
5.4.2 Jätevedenpuhdistuksen ympäristökuormitus
HSY:n jätevedenpuhdistamoiden toimita-alueella asuu yli 20 % Suomen asukkaista, joten puhdistamoiden rooli Suomen jätevedenpuhdistuksen ympäristökuormituksen hallinnan ja kehityksen kannalta on merkittävä.
Jäteveden aiheuttaman kuormituksen merkittävimmät komponentit ovat veden sisältämä orgaaninen aines sekä ravinteet fosfori ja typpi. Jätevedenpuhdistuksen päätavoitteena on näiden poistaminen jätevedestä puhdistamoiden ympäristölupamääräysten sekä HSY:n sisäisten, lupaehtoja tiukempien toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti.
Puhdistusprosessi poistaa yli 95 % orgaanisesta lika-aineesta, noin 98 % fosforista ja 70 - 90 % typestä.
Puhdistustulokset tavoitteiden mukaisia
Jätevedenpuhdistamoidemme toimintaa ohjaavat laitoskohtaiset ympäristöluvat. Vuonna 2018 molemmat puhdistamomme täyttivät kaikki ympäristölupamääräykset; Itämereen johdetun puhdistetun jäteveden biologinen ja kemiallinen hapenkulutus, typpi-, fosfori- ja kiintoainepitoisuudet sekä poistotehot olivat lupamääräysten mukaisia.
Ravinnepäästöt
HSY saavutti myös omat, virallisia lupamääräyksiä tiukemmat Itämeren ravinnekuormitusta koskevat tavoitteensa. Sekä typpi- että fosforipäästöt pienenivät edellisvuoteen verrattuna. HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli vuonna 2018 jätevettä yhteensä 126,9 milj. m3, mikä oli 12,9 % vähemmän kuin vuonna 2017. Typpikuormitus mereen oli 1048 tonnia (tavoite 1200 tonnia, 2017: 1115 tonnia) ja fosforikuormitus 23 tonnia (tavoite 38 tonnia, 2017: 31 tonnia).
Uudessa strategiassamme olemme linjanneet vuoden 2025 tavoitetasoksi fosforipäästöille 25 tonnia/vuosi ja typpipäästöille 800 tonnia/vuosi. Lisäksi tavoitteenamme on löytää poistetuille aineille toimivat jalostustavat ja kestävät hyödyntämiskanavat.
Olemme myös sitoutuneet vähentämään vuoteen 2030 mennessä pääkaupunkiseudun asukkaiden typpipäästöjä 20 % ja fosforipäästöjä 50 % vuoden 2015 tasosta.
Käytännössä nämä tavoitteet edellyttävät jätevedenpuhdistusprosessien tehostamista typen- ja fosforinpoiston osalta. Vaikka asukaskohtaisia typpi- ja fosforipäästöjä on jo onnistuttu vähentämään, Blominmäen jätevedenpuhdistamohanke sekä rejektivesien erilliskäsittelyn ja fosforin talteenottoon tähtäävän jälkikäsittelyn rakentaminen Viikinmäkeen ovat ratkaisevassa asemassa kunnianhimoisten tavoitteidemme saavuttamisessa.
Sivutuotteena biokaasua ja multaa
Strategiamme mukaisesti pyrimme laskennalliseen energiaomavaraisuuteen, eli tuottamaan kulutustamme vastaavan määrän uusiutuvaa energiaa. Jätevedenpuhdistuksen sivutuotteena syntyy omassa energiantuotannossamme hyödynnettävää biokaasua.
Vuonna 2018 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon energiaomavaraisuus sähkön osalta nousi ennätykselliseen 97 %:iin. Sähköntuotantomäärä oli laitoksen historian suurin ja puhdistamo oli täysin energiaomavarainen toukokuusta alkaen.
Suomenojan jätevedenpuhdistamolla tuotetusta biokaasusta suurin osa myytiin Gasumille liikennepolttoaineen raaka-aineeksi. Suomenojalla tuotettu biokaasu sai syksyllä 2017 ISCC standardin mukaisen kestävyyssertifikaatin, joka takaa kaasuntuotannon ympäristökestävyyden. Jätevedenkäsittelyn sivutuotteena syntyvä liete jatkojalostettiin mullaksi ja maanparannusaineeksi.
Muut ympäristölle haitalliset aineet
Olemme uudessa strategiassamme sitoutuneet hillitsemään haitallisten aineiden ja mikropartikkeleiden kuormitusta mereen.
Jätevedenpuhdistamoille päätyy orgaanisen aineen ja ravinteiden lisäksi myös muita vesiympäristölle haitallisia aineita. Näiden lähteitä ovat esimerkiksi kotitalouksien pesu- ja puhdistusaineet, tekstiilien suoja-aineet, palonestoaineet sekä elintarvikkeet ja lääkkeet.
Haitalliset aineet joko hajoavat puhdistusprosessissa, sitoutuvat lietteeseen tai kulkeutuvat puhdistusprosessin läpi vesistöön tai ilmakehään. Näiden aineiden pitoisuuksia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta seurataan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti.
Vuonna 2018 HSY:n puhdistamoilta lähteneessä vedessä joidenkin haitallisten aineiden pitoisuudet ylittivät yksittäisillä näyttenottokerroilla ympäristölaatunormin asettaman raja-arvon. Ympäristölaatunormi koskee kuitenkin vesistöpitoisuuksia, jotka ovat purkupaikalla tapahtuvan laimenemisen johdosta puhdistamoilta lähtevän veden pitoisuutta alhaisempia.
Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva E-PRTR asetus (166/2006) velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan kynnysarvon ylittävien aineiden vesistöpäästöt kotimaansa viranomaisille, jotka raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle. Päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri.
Poikkeuksellisissa tilanteissa osittain puhdistettua tai täysin puhdistamatonta jätevettä voi päätyä verkostosta tai pumppaamoilta pääkaupunkiseudun vesistöihin. Vuonna 2018 kummallakaan HSY:n laitoksella ei tapahtunut niin sanottuja laitosohituksia. Kaivokohtaiset sekaviemäriylivuodot löytyvät Jäteveenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2018 -raportista.
HSY:ssä seurataan jätevesiylivuotoja ja tavoitteena on niiden määrän pienentäminen. Tähän tähtäävien toimenpiteiden toteuttamiseen olemme sitoutuneet mm. Itämerihaasteessa.
Heinäkuussa 2018 Viikinmäen puhdistamolla sattui nitrifikaatiohäiriö, jonka aikana meriveden typpipitoisuus jäteveden purkupaikalla ja sen ympäristössä kohosi selvästi. Typpipitoisuus laski normaalille tasolle kahdessa viikossa, kun kuollut bakteerikanta korvautui uudella ja häiriö korjaantui.
HSY:n kehittämä fosforin talteenottoon tähtäävä RAVITA-prosessi palkittiin vuonna 2018 Sitran Kuntien kiinnostavimmat kiertotalouden teot -kilpailussa. Jatkoimme prosessin tutkimista RAVITA DEMO -hankkeessa, jossa talteenottoprosessia testataan 1000:ta asukasta vastaavassa koelaitoksessa. Vuonna 2018 pystytimme kemiallisen lietteen kuivausyksikön ja käsittely-yksiköt ja teimme laboratoriotutkimuksia Jyväskylän yliopiston kanssa. Hanke jatkuu vuonna 2019, jolloin rakennamme viimeiset prosessiosat ja tutkimme ja optimoimme fosforihapon tuottoa.
Itämeren puolesta: lääkeainejäämät ja teollisuusjätevedet hallintaan
HSY on mukana kahdessa vuonna 2017 käynnistyneessä EU-rahoitteisessa Itämeren tilan parantamiseen tähtäävässä hankkeessa: Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa CWPharma-hankkeessa (Clear Waters from Pharmaceuticals) sekä Helsingin kaupungin koordinoimassa BEST-hankkeessa (Better Efficiency for Sewage Treatment).
CWPharman tavoitteena on vähentää lääkeainepäästöjä ja lääkeaineiden aiheuttamia haittavaikutuksia Itämeren alueella arvioimalla lääkeainekuormituksen nykytilaa ja tuottamalla suosituksia kuormituksen vähentämiseksi. Hanke on osa EU:n Itämeri-strategian lippulaivaohjelmaa Pharmaceuticals in the environment (PIE).
BEST-hanke tähtää parempaan teollisuusjätevesien hallintaan Itämeren alueella edistämällä kuntien, teollisuusyritysten ja vesihuoltolaitosten yhteistyötä ja hyvää hallintoa teollisuusjätevesien käsittelyssä. Hanke on nimetty yhdeksi EU:n Itämeri-strategian lippulaivahankkeista.
Seuraamme vesistö- ja kalastovaikutuksia
Vesistövaikutusten seuranta
Merialueen tarkkailun tavoitteena on seurata jäteveden vaikutuksia vesistössä.
Vesistövaikutuksia seurataan yhteistyössä muiden merialueeseen vaikuttavien toimijoiden kanssa. Vuonna 2018 tarkkailu toteutettiin Pääkaupunkiseudun merialueen tarkkailuohjelman mukaisesti.
Tutkimustulokset julkaistaan kahden vuoden välein erillisenä raporttina ympäristökeskuksen julkaisusarjassa. Vuosien 2018–2019 tulokset raportoidaan vuonna 2020, ja viimeisin julkaistu raportti koskee vuosia 2016–2017.
Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamojen vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin.
Vuonna 2018 kalataloustarkkailu toteutettiin laajana yhteistarkkailuna, jossa oli mukana HSY:n lisäksi Useita Helsingin ja Espoon kaupunkien toimintoja.
Tarkkailun toteutti Kala- ja vesitutkimus Oy ”Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma vuodesta 2017 eteenpäin” -ohjelman mukaisesti. Tarkkailu raportoidaan kahden vuoden välein. Vuoden 2018 tulokset raportoidaan keväällä 2020, mutta vuosia 2012–2017 koskeva laaja yhteenvetoraportti julkaistiin tammikuussa 2019.
Luotettavaa ja oikeaan toimintaan innostavaa tietoa asukkaille ja yhteisöille
Autamme seudun asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä toimimaan paremman ympäristön puolesta.
Neuvomme ja tarjoamme tietoa tärkeistä ympäristöteemoista.
Viestimme jäte- ja vesihuoltoon liittyvistä HSY:n palveluista ja autamme pääkaupunkiseudun asukkaita ja yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeään, vähentämään energiankulutustaan ja edistämään resurssitehokkuutta. Tavoitteenamme on parantaa ympäristön tilaa.
Tuottamallamme seutu- ja ympäristötiedolla autamme päätöksentekijöitä, suunnittelijoita ja tutkimuslaitoksia terveellisen ja viihtyisän kaupunkiympäristön luomisessa.
Ilmastonmuutos
Teemme yhdessä jäsenkuntiemme ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa työtä seudulla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Edistämme ja seuraamme pääkaupunkiseudun ilmastotavoitteiden toteutumista sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että siihen sopeutumisen osalta.
Laskemme pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuosittain ja kehitämme päästölaskennan menetelmiä. Seuraamme seudullista kehitystä ilmastoindikaattoreiden avulla.
HSY on ryhtynyt laatimaan Kestävän kaupunkielämän ohjelmaa, jolla toteutetaan HSY:n uuden strategian visiota ”Yhdessä rakennamme maailman kestävimmän kaupunkiseudun”. Ohjelman teemat liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään, kiertotalouteen, ilmansuojeluun sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Kestävän kaupunkielämän ohjelma tulee siis olemaan seuraava seudullinen sopeutumisen suunnitelma nykyisen strategiakauden päättyessä.
Osallistumme kansainvälisiin ja seudullisiin ilmastotyötä edistäviin hankkeisiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Vuonna 2018 HSY oli mukana Interreg Europe -rahoitteisessa SMART-MR (Sustainable Measures for Achieving Resilient Transportation in Metropolitan Regions) –hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa liikennepolitiikkaa ja kehittää keinoja kestävän, vähähiilisen liikkumisen edistämiseksi metropolialueilla.
Sopeutumisen edistämisen osalta nostetaan esille muun muassa hulevesien hallinnan suunnittelua ja luontopohjaisia ratkaisuja hellesuojeluun.
Kaikki pääkaupunkiseudun neljä kaupunkia - Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen - ovat liittyneet maailmanlaajuiseen Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimukseen Covenant of Mayors for Energy and Climate, joka on osa Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa. Sopimus edellyttää, että kaupungit laativat kestävän energiankäytön ja ilmastonmuutoksen toimintasuunnitelman (SECAP). Toimintasuunnitelmassa on tehtävä myös ilmastonmuutokseen liittyvä haavoittuvuusarviointi sekä laadittava niiden perusteella sopeutumissuunnitelma.
Pääkaupunkiseudun sopeutumisen keinoja pidettiin vuonna 2018 esillä muun muassa kuntien kestävän kehityksen verkoston ICLEIn vuosittaisessa Resilient Cities -konferenssissa Bonnissa sekä pohjoismaiden sopeutumiskonferenssissa Norrköpingissä.
HSY on hankekumppanina Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n hallinnoimassa RAINMAN-hankkeessa, jossa tuotetaan tietoa lisääntyvien sateiden vaikutuksista hulevesien hallintaan ja vesihuoltoon. Hanke saa rahoituksen Kaakkois-Suomi - Venäjä CBC 2014-2020 -yhteistyöohjelmasta. Hankkeen aloitusta valmisteltiin vuonna 2018 ja se käynnistyi vuoden 2019 alussa.
Ajantasaiset ilmanlaatutiedot ovat asukkaiden seurattavissa HSY:n verkkosivuilla osoitteessa hsy.fi/ilmanlaatu sekä ilmanlaatunäytöillä ratikoissa ja metroissa. Ilmanlaatukartta (hsy.fi/ilmanlaatukartta) kertoo hengitysilman laadun ja sen ennusteen lähitunneille siellä missä olet. Mikäli ilmanlaatu heikkenee äkillisesti, tiedotusta tästä tehostetaan.
Teemme ilmansuojelututkimusta yhteistyössä alan tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Edistämme ilmansuojelua kaupunkisuunnittelussa tuottamalla tietoa suunnittelijoiden ja asiantuntijoiden käyttöön. Mäkelänkadun Supermittausasema tarjoaa alustan ilmanlaadun tutkimusyhteistyölle ja mm. mahdollisuuden T&K&I-hankkeille laitteiden testaukseen ja demonstrointiin.
Mäkelänkadun supermittausasema Helsingissä.
Vuonna 2018 osallistuimme HAQT (Helsinki Metropolitan Air Quality Testbed) henkkeeseen, jonka tavoitteina on perustaa pääkaupunkiseudulle ilmanlaadun sensoriverkko sekä ottaa käyttöön tarkan resoluution ilmanlaatukartta ja -ennuste. Tulokset tarjotaan avoimena datana, joka mahdollistaa erilaisten ilmanlaatusovellusten kehitystyön. Sovellukset voivat esimerkiksi auttaa asukkaita ilmansaasteille altistumisen vähentämisessä ja tukea viranomaisia ilmansaasteiden torjunnan ohjaamisessa. Tavoitteena on myös luoda pääkaupunkiseudusta referenssi- ja demonstraatioympäristö, joka tukee suomalaisten ilmanlaatujärjestelmien vientiä globaaleilla markkinoilla.
Osallistuimme myös Kuivaa asiaa -hankkeeseen, jossa asukkaille kehitetään uusia polttopuupalveluita ja annetaan vinkkejä säilytykseen ja polttoon. Tavoitteena on tehostaa polttopuun käyttöä, vähentää poltosta aiheutuvia hiukkaspäästöjä ja parantaa siten pientaloalueiden ilmanlaatua. Uudet palvelut yksinkertaistavat polttopuun matkaa tuottajilta asukkaille, tukevat nuohoojia ja muita neuvonta-alan yrittäjiä. Samalla polttopuutoimittajien liiketoiminnan edellytykset paranevat.
Paikkatiedot kestävän kaupunkiseudun suunnittelussa
Tuotamme tietoa seudun maankäytöstä ja asumisesta sekä seuraamme seudun kehitystä.
Vastaamme Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen 2016–2019 seuranta-aineiston ylläpidosta ja koordinoinnista MAL-sopimussihteeristön oh-jauksessa. Kokoamme seurantaraportteihin vuosittain tiedot mm. Helsingin seudun 14 kunnan asuntokaa-voituksesta ja asuntotuotannosta.
Seudullisen, kattavan ja ajantasaisen paikkatietovaraston SePe:n paikkatiedot ovat seudulla käytössä suunnittelun, tutkimuksen sekä päätöksenteon tukena.
HSY:n avoimen datan karttapalvelun avulla on mahdollista tarkastella ja ladata omaan käyttöönsä kaikille avoimia paikkatietoaineistojamme.
Viestimme ja neuvomme vaikuttavasti muuttaaksemme asenteita ja toimintaa ympäristömyönteiseen suuntaan. Huolehdimme siitä, että asiakkaamme löytävät palvelumme ja teemme HSY:n toiminnan näkyväksi.
Opastamme ja kannustamme kaupunkilaisia, taloyhtiöitä, isännöitsijöitä ja pk-yrityksiä käytännön toimiin ympäristön hyväksi.
Esimerkkejä neuvonta- ja koulutuspalveluistamme:
Tarjoamme jäte- ja vesihuoltoaiheisia sekä ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä neuvontatilaisuuksia ja luentoja asukasryhmille, kouluille ja päiväkodeille, julkishallinnolle ja muille asiakkaillemme.
Lähetämme säännöllisesti uutiskirjeitä ajankohtaisista asioista opettajille, päivähoidolle, yrityksille, isännöitsijöille ja kompostoijille, sekä muille sidosryhmille. Tuotamme myös esitteitä ja oppaita muun muassa lajittelun opastamiseksi.
Viestimme ajankohtaisista asioista myös Facebookissa, Twitterissä ja Youtube-kanavalla videoiden avulla. Fiksu vähentää jätettä -Facebookissa tähtää jätteen määrän vähentämiseen ja pääkaupunkiseudun ilmanlaadusta saa tietoa myös Pk-seudun ilmanlaatu -Twitteristä.
HSY:n Jäteoppaasta www.hsy.fi/jateopas voi tarkistaa, miten jokin roska kuuluu lajitella.
Neuvomme taloyhtiöitä ja asukkaita energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian hyödyntämisessä mm. Energiaekspertti-kursseilla, asukasilloissa sekä myös henkilökohtaisesti.
Ekokompassi -palvelu, joka on pk-yrityksille, tapahtumille ja virastoille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä, ohjaa yrityksiä ja yhteisöjä ympäristövastuuseen.
Olemme mukana kouluttamassa pääkaupunkiseudun kuntien ekotukihenkilöitä jäte-, ilmasto- ja vesiasioissa. HSY:n jokaisessa omassa toimipisteessä on nimetty ja koulutettu ekotukihenkilö.
Tarjoamme kasvattajille opetusmateriaaleja ja oppituntikokonaisuuksia. Valitsemme vuosittain kummikouluja, joille tarjoamme opetusmateriaaleja vesi- ja jätehuollon asioista laajemmin.
Helsinki-Vantaan Yrityskylässä sekä Espoon Yrityskylässä on HSY:n toimipiste. Yrityskylissä vierailee lukuvuosittain 11 000 helsinkiläistä ja vantaalaista kuudesluokkalaista opettajineen.
Esimerkkejä kampanjoistamme paremman ympäristön puolesta:
Kiitos kun lajittelet -kampanja pyrkii lisäämään jätteiden lajittelua. Biojätteestä multaa ja kaasua -video kannustaa biojätteiden lajitteluun.
Anna jotain muuta -sivusto pyrkii vähentämään jätteen määrää.
Siisti viemäri – Osaatko viemärietiketin? -kampanja muistutti käyttämään viemäriä ja vessanpyttyä vain siihen mihin ne on tarkoitettu.
Pytty.fi -kampanja herätteli asukkaita pohtimaan kotitalouksien kemikaalien päätymistä vesistöihin. Kampanja tehtiin yhteistyössä HSY:n, Vesilaitosyhdistys VVY:n ja parinkymmenen muun vesilaitoksen kanssa.
Olimme mukana useamman tahon kanssa yhteistyössä toteutettujen Lääkkeetön Itämeri ja Ravinteet kiertoon -kampanjoissa.
Urbaani puuvaja -hanke vähentää puun pienpolton ympäristövaikutuksia.
Esimerkkejä järjestämistämme tilaisuuksista, joissa tuomme esille ajankohtaisia ympäristöteemoja.
Järjestimme Helsingin seudun ilmastoseminaarin kymmenettä kertaa. Messukeskuksessa pidettyyn tapahtumaan osallistui noin 250 sidosryhmien edustajaa.
Isännöitsijäseminaari kokosi isännöitsijöitä ajankohtaisten aiheiden ääreen.
Taloyhtiö 2018 -tapahtumassa esittelimme isännöitsijöille ja taloyhtiöaktiiveille HSY:n neuvontapalve-luja ja –materiaaleja. Olimme mukana myös Kevätmessuilla Messukeskuksessa Metsäpirtin mullan ja Urbaanin puuvaja -hankkeen merkeissä. Omakotimessuilla kannustettiin omakotiasujia vaihtamaan lämmitystapa öljystä uusiutuviin.
Jalkauduimme neljään pääkaupunkiseudun kauppakeskukseen Kiitos kun lajittelet! -teemalla. Kam-panjoimme samalla biojätteen lajittelun puolesta jakamalla biojätepusseja.
Olimme jälleen mukana Earth Hour -ilmastotempauksessa.
Pyöräilyviikolla jaoimme pyöräilijöille kiitokseksi ja kannustukseksi aamiaisia Kauniaisissa ja Espoos-sa, Liikkujan viikolla Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä. Lisäksi järjestimme useita sähköpyörien kokeilumahdollisuuksia erilaisia tilaisuuksissa.
Ilmastotreeni.fi -palvelu julkaistiin ja sitä esiteltiin mm. Maailma kylässä -festivaaleilla, I love me -messuilla sekä yritystapahtumissa.
Osallistuimme Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) jäteteemavuoteen tarjoamalla monipuolisesti jäteneuvontaa asukaslehdessä ja seitsemässä asukastapahtumassa.
HSY:n julkaisut
Julkaisemme vuosittain lukuisia asiantuntijaraportteja ja esitteitä.
Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa
Tunnistetut olennaiset näkökohdat ja laskentarajat
GRI
102-45
Konsernin laskentaraja
Ei
GRI
102-46
Raportin sisällön määrittely
Ympäristövastuu
GRI
102-47
Olennaiset näkökohdat
Ympäristövastuu
GRI
103-1
Olennaisia näkökohtia koskevat laskentarajat organisaation sisällä
Ei
GRI
103-1
Laskentarajat organisaation ulkopuolella
Ei
GRI
102-48
Aikaisemmista raportoinneista poikkevan tiedon syyt ja vaikutukset
Ei
GRI
102-49
Merkittävät muutokset raportin laajuudessa, rajauksissa tai mittausmenetelmissä
Ei
Sidosryhmävuorovaikutus
GRI
102-40
Luettelo organisaation sidoryhmistä
Ylläpidetään osana toimintajärjestelmää organisaatiotasolla (ei henkilörekisteri)
GRI
102-42
Sidosryhmien määrittely ja valintaperusteet
Sidosryhmiksemme määrittelemme kaikki ne yksilöt, ryhmät, organisaatiot tai instituutiot, joihin HSY:n toiminta vaikuttaa tai jotka omalla toiminnallaan vaikuttavat (positiivisesti tai negatiivisesti) HSY:n toimintaan.
GRI
102-43
Sidosryhmätoiminnan periaatteet
HSY:n merkittävimpien sidosryhmien osalta on määritetty sidosryhmän rooli ja yhteistyötaho HSY:ssä.
GRI
102-44
Sidosryhmien esille nostamat tärkeimmät asiat ja huolenaiheet
Sidosryhmäkysely sekä yhteistyö HSY 2025 strategian laatimisessa
Ympäristövastuu, Luonnonvarojen vastuullinen hyödyntäminen ja jätteet
HSY:n materiaalitase
Energia
GRI
302-1
Organisaation oma energianklulutus
Ympäristövastuu, Energian kulutus ja tuotanto
HSY:n avoin data -palvelu
GRI 302
302-2
Organisaation ulkopuolinen energiankulutus
Ympäristövastuu, Energian kulutus ja tuotanto
HSY:n avoin data -palvelu
GRI
302-4
Energiankulutuksen vähentäminen
Kyllä
HSY:n avoin data -palvelu
Vesi
GRI
303-1
Kokonaisvedenotto vesilähteittäin
Ympäristövastuu, Vaikutukset vesiympäristöihin
Vedenpuhdistusosasto
GRI
303-2
Vesilähteet, joihin organisaation vedenotolla on merkittävä vaikutus
Ympäristövastuu, Vaikutukset vesiympäristöihin
Vedenpuhdistusosasto
Luonnon monimuotoisuus
GRI
304-2
Organisaation toiminnan, tuotteiden ja palveluiden vaikutus luonnon monimuotoisuuteen luonnonsuojelualueilla tai luonnon monimuotoisuuden kannalta rikkailla alueilla
Vesistöt ja niiden yhteydessä olevat elinympäristöt, joihin organisaation vesipäästöillä ja valumilla on merkittävä vaikutus (koko, suojeluasema ja biodiversiteettiarvo) (Transport of hazardous waste)
Lataa PDF-tiedosto
