Vastuullisuus 2017

Pääkaupunkiseudun asukkaat ja yritykset käyttävät talousvettä noin 90 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vanhankaupungin ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokset käyttävät raakavetenä Päijänteen vettä. Käyttämämme vesi on noin prosentti järven virtaamasta.

Vedenpuhdistus ei aiheuta päästöjä vesistöön. Kaikki laitokselle otettu vesi johdetaan joko puhdistettuna talousvesiverkostoon tai puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle.

Pääkaupunkiseudulla muodostuu jätevettä noin 130 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Jätevedet johdetaan viemäriverkostoa pitkin käsiteltäväksi puhdistamolle ennen niiden palautumista takaisin vesistöön. HSY:n kaksi jätevedenpuhdistamoa, Viikinmäessä Helsingissä ja Suomenojalla Espoossa, vastaavat jätevesien käsittelystä pääkaupunkiseudulla.

Puhdistukseen käytetään biologis-kemiallista menetelmää, jonka sivutuotteena syntyy lietettä sekä biokaasua. Liete jatkojalostetaan mullaksi ja kaasu hyödynnetään energian lähteenä. Puhdistetut jätevedet johdetaan tunnelissa avomerelle.

Kotitalouksien arkikäytössä syntyvien jätevesien lisäksi viemäreihin lasketaan myös teollisuusjätevesiä sekä muita poikkeavia jätevesiä. Näiden johtaminen viemäriin on luvanvaraista ja vaatii teollisuusjätevesisopimuksen.

Jätevedenpuhdistus on tärkeä osa rannikkovesien ja Itämeren suojelua, sillä puhdistettavaksi tuleva jätevesi sisältää runsaasti fosfori- ja typpiravinteita. Suoraan mereen johdettuna ne aiheuttaisivat voimakasta rehevöitymistä.

Jätevedenpuhdistukselle on asetettu rajoitteita sekä EU:n direktiiveissä että kansallisessa lainsäädännössä. Lisäksi jätevedenpuhdistamot ovat velvoitettuja täyttämään niille asetetut puhdistamokohtaiset ympäristöluvat, joiden toteutumista Uudenmaan ELY-keskus valvoo.

‍

Talousvesi

Suurin osa ottamastamme raakavedestä on pintavettä. Vuonna 2017 otimme Päijänteen vettä yhteensä 96 Mm³. Se vastaa sadasosaa Päijänteen veden virtaamasta.

Tuotetusta talousvedestä 0,6 % on Kuninkaanlähteen pohjavettä. Se on noin 0,6 Mm³ (1600-1700 m³/d) vettä vuodessa. Kuninkaanlähteen antoisuudeksi on todettu vuoden 1959 koepumppauksessa 3000 m/d eli HSY ottaa siitä noin puolet.

Vesioikeuden luvissa määritellään ehtoja vedenpintojen tarkkailulle ja säännöstelylle. Näillä toimilla taataan vesiekosysteemeille sopivat olosuhteet ja minimoidaan vedenoton vaikutukset. Säännöstelyllä voidaan jopa parantaa ekosysteemien olosuhteita tasaamalla pinnankorkeuksien vaihteluja ja takaamalla kuivanakin jaksona tietty virtaama laskuojissa.

Vähennämme vuotovesimäärää

Kaikki laitokselle otettu vesi johdetaan joko puhdistettuna talousvesiverkostoon tai puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle. Käytämme osan raakavedestä vedenpuhdistusprosessissa muun muassa suodattimien pesuun. Pesuvedet johdetaan puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle. Raakavettä on saatavilla runsaasti, joten emme kierrätä vettä vedenpuhdistuslaitoksella.

Tavoitteenamme on vähentää verkostoon pumpattua vesimäärää pienentämällä vuotovesimäärää.

Vuotovesi on vettä, joka vuotaa paineellisesta vesijohdosta ulos esimerkiksi putkirikon takia. Maan pinnalle näkymättömät piilovuodot ovat merkittävä osa vuotovesimäärästä.

Tutkimme mikromuovien esiintymistä talousvedessä

Mikromuoveja esiintyy laajasti ympäristössä ja ihmiset altistuvat niille muun muassa elintarvikkeiden, hengitysilman ja kosmetiikan välityksellä. Suomessa ei ole tähän mennessä tutkittu mikromuovien esiintymistä talousvedessä, sillä standardoitujen tutkimusmenetelmien puuttuminen on vaikeuttanut luotettavien ja vertailukelpoisten tulosten saamista.

HSY on mukana vuoden 2017 lopussa käynnistyneessä hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää luotettava menetelmä mikromuovien analysoimiseksi talousvedestä sekä tutkia, missä määrin talousvesi mahdollisesti sisältää mikromuovijäämiä. Hankkeesta odotetaan tuloksia vuoden 2018 aikana.

Jäteveden puhdistus ja päästöt

HSY:n jätevedenpuhdistamoiden toimita-alueella asuu yli 20 % Suomen asukkaista, joten puhdistamoiden rooli Suomen jätevedenpuhdistuksen ympäristökuormituksen hallinnan ja kehityksen kannalta on merkittävä. Otamme vuosittain vastaan noin 130 miljoonaa kuutiometriä yhdyskuntajätevesiä jätevedenpuhdistamoillemme Helsingin Viikinmäkeen ja Espoon Suomenojalle. Jätevesistä arviolta noin 85 % on asumajätevesiä ja noin 15 % teollisuuden jätevesiä.

Jäteveden kuormituksen merkittävimmät komponentit ovat veden sisältämä orgaaninen aines sekä ravinteet fosfori ja typpi. Jätevedenpuhdistuksen päätavoitteena on näiden poistaminen jätevedestä puhdistamoiden ympäristölupamääräysten sekä HSY:n sisäisten, lupaehtoja tiukempien toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti.

Orgaanisesta lika-aineesta poistetaan puhdistusprosessissa yli 95 %, fosforista noin 98 % ja typestä 70-90 %.

Sateet heikensivät puhdistustuloksia

Jätevedenpuhdistamoidemme toimintaa ohjaavat laitoskohtaiset ympäristöluvat. Vuonna 2017 Viikinmäen puhdistamo täytti kaikki ympäristöluvan määräykset. Itämereen johdetun puhdistetun jäteveden biologinen ja kemiallinen hapenkulutus, typpi-, fosfori- ja kiintoainepitoisuudet ja poistotehot olivat lupamääräysten mukaisia.

Suomenojan puhdistamolla biologisen hapenkulutuksen ja fosforin poistotehot eivät täyttäneet lupamääräyksiä vuoden 2017 viimeisellä vuosineljänneksellä, mikä johtui ennätyksiä hipovista sateista. Biologisen hapenkulutuksen poistoteho oli 94 % ja kokonaisfosforin 93 %, kun molempien poistotehon vähimmäisvaatimus on 95 %.

Puhdistamojen yhteenlaskettu tulovirtaama oli vuonna 2017 n. 146 milj. m3, mikä oli 7 % enemmän kuin vuonna 2016. Typpikuormitus mereen oli 1115 tonnia (tavoite 1200 tonnia) ja fosforikuormitus 31 tonnia (tavoite 32 tonnia).

Sivutuotteena biokaasua ja multaa

Jätevedenpuhdistuksen sivutuotteena syntyy omassa energiantuotannossamme hyödynnettävää biokaasua. Viikinmäen sähköntuotantomäärä oli vuonna 2017 laitoksen historian suurin ja sähköntuotannon omavaraisuusaste oli 90 %. Suomenojan jätevedenpuhdistamolla tuotettu kaasu myytiin Gasumin kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti liikennepolttoainekäyttöön. Jätevedenkäsittelystä sivutuotteena syntyvä liete jatkojalostetaan mullaksi ja maanparannusaineeksi.

Lue lisää jätevedenpuhdistuksen vuosiraportista»

‍

Haitalliset aineet vaikuttavat vesistöön

Erilaisia vesiympäristölle haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana. Haitallisia aineita on esimerkiksi kotitalouksien pesu- ja puhdistusaineissa, tekstiilien suoja-aineissa, palonestoaineissa sekä elintarvikkeissa ja kuluttajien käyttämissä lääkkeissä.

Nämä aineet hajoavat puhdistusprosessissa, kulkeutuvat puhdistamolta vesistöön, sitoutuvat lietteeseen tai päätyvät ilmapäästöinä ilmakehään. Näiden aineiden pitoisuuksia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta seurataan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti.

Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva E-PRTR asetus (166/2006) velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan kynnysarvon ylittävien aineiden vesistöpäästöt kotimaansa viranomaisille. Viranomaiset raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle ja päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri.‍

Jätevesiohitukset

Poikkeuksellisissa tilanteissa puhdistamatonta jätevettä voi päätyä verkostosta tai pumppaamoilta pääkaupunkiseudun vesistöihin. Toisinaan joudumme johtamaan jätevedenpuhdistamolta vain osittain puhdistettua jätevettä suoraan vesistöön. Ohitukset raportoidaan jätevedenpuhdistuksen vuosiraportissa.

HSY:ssä seurataan jätevesiylivuotoja, ja tavoitteena on niiden määrän pienentäminen. Tähän tähtäävien toimenpiteiden toteuttamiseen olemme sitoutuneet mm. Itämerihaasteessa.

Suomenojan puhdistamolla tapahtui lokakuussa 2017 runsaista sateista johtuva laitosohitus, jonka osuus laitoksen kokonaisvirtaamasta oli 0,04 %. Ohitusjätevesi on esiselkeytettyä vettä, joka on käsitelty fysikaalis-kemiallisesti.

Vuonna 2017 verkosto- ja pumppaamoylivuotojen osuus oli arviolta 0,1 % puhdistamoiden yhteenlasketusta virtaamasta.

‍

Tutkimustyötä jätevedenpuhdistuksen tehostamiseksi

Tehostamme ravinteiden kierrätystä

Jatkoimme vuonna 2017 pitkäjänteistä työtämme jätevedenpuhdistusprosessien kehittämiseksi. Fosforin talteenottoon ja typenpoistoon keskittyvät hankkeet olivat vuoden päähankkeita.

Tutkimme fosforin talteenottoa kehittämällämme RAVITA-prosessilla. Tutkimus keskittyy jäteveden jälkikäsittelyyn, jolla voidaan sekä pienentää fosforikuormitusta mereen että mahdollistaa fosforin talteenotto jätevedestä. Fosfori talteenotetaan fosforihappona, jolloin sitä voidaan hyödyntää lannoiteteollisuuden lisäksi monilla muillakin teollisuuden aloilla.

RAVITA-tutkimus on saanut rahoitusta Ympäristöministeriön RAKI-ohjelmasta ja lisäksi se valittiin yhdeksi hallituksen kiertotalouden kärkihankkeista.

Lue lisää RAVITA-hankkeista »

Typenpoisto Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla on kansainvälistä huipputasoa. Puhdistamolle tulevan jäteveden typpikuorma kasvaa kuitenkin jatkuvasti, ja yli 90 prosentin kokonaistypenpoistotason ylläpitäminen myös tulevaisuudessa samoin kuin laitoksen resurssitehokkuuden parantaminen edellyttävät uusia prosessiteknisiä ratkaisuja. Jatkoimme näihin haasteisiin keskittyvässä Rejektityppi-projektissa käynnistynyttä pilot-tutkimusta vuonna 2017.

Lue lisää Rejektityppi-projektista »

Tutkimme puhdistusposessimme vaikutusta mikromuovien esiintymiseen

Standardoitujen tutkimusmenetelmien puuttuminen on näihin päiviin asti vaikeuttanut luotettavan tutkimustiedon saamista jäteveteen puhdistusprosessin jälkeen mahdollisesti jäävistä mikromuovijäämistä.

HSY:llä aloitettiin luotettavan määritysmenetelmän kehittäminen sekä tutkimukset jätevedenpuhdistamoiden ja yhdyskuntajäteveden vaikutuksesta merialueen mikromuovimäärään jo vuonna 2012.

Vuonna 2017 osallistuimme Aalto Yliopiston tutkimukseen jätevedenpuhdistuksen vaikutuksesta mikromuovien poistumiseen. HSY:n puhdistamoilla ei ole varsinaisia mikromuovin poistoon suunnattuja prosessivaiheita, mutta tutkimuksen mukaan noin 99 prosenttia mikromuoveista poistuu Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessissa, ja tulosten voidaan olettaa pätevän myös Suomenojan puhdistamolla. Blominmäen puhdistusprosessi tulee olemaan jopa tätä tehokkaampi.

Jätevedenpuhdistuksessa poistettu mikromuovi sitoutuu lietteeseen. Olemme käynnistämässä tähän liittyvää tutkimusta. Lisäksi haemme rahoitusta muun muassa teollisuuspesulavesien mikromuovipitoisuuksia tutkivaan hankkeeseen.

Seuraamme vesistö- ja kalastovaikutuksia

Vesistövaikutusten seuranta

Viikinmäessä puhdistetut jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolta noin 16 kilometrin pituista purkutunnelia pitkin Helsingin edustalle avomerelle. Suomenojan jätevedet johdetaan 7,5 kilometrin pituisessa purkutunnelissa Espoon edustalle. Molemmat purkupisteet sijaitsevat usean metrin syvyydessä meren pohjassa, jossa jäteveden sekoittuminen meriveteen on tehokasta. Lähistöllä ei sijaitse virkistyksen tai ympäristön kannalta arvokkaita kohteita.

Jätevesien vaikutuksia merialueella seurataan yhteistyössä muiden merialueeseen vaikuttavien toimijoiden kanssa. Vuonna 2017 tarkkailu toteutettiin "Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailu" -ohjelman mukaisesti.

Tutkimustulokset julkaistaan kahden vuoden välein erillisenä raporttina ympäristökeskuksen julkaisusarjassa. Vuosien 2016–2017 tulokset raportoidaan vuonna 2018. Viimeisin julkaistu raportti koskee vuosia 2014 - 2015.

Lue lisää Pääkaupunkiseudun merialueen tila 2014-15-raportista»

Kalastovaikutusten seuranta

Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamojen vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin.

Vuonna 2017 kalataloustarkkailu toteutettiin laajana yhteistarkkailuna, jossa olivat mukana HSY:n lisäksi Helsingin ja Espoon kaupunkien läjitystoiminnot sekä Helsingin Liikuntavirasto.

Tarkkailu tehtiin ”Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma vuodesta 2017 eteenpäin” -ohjelman mukaisesti. Tarkkailun toteuttamisesta vastasi vuonna 2017 tarkkailuohjelman tekijä, Kala- ja vesitutkimus Oy. Kalataloustarkkailu raportoidaan kahden vuoden välein. Vuosien 2016–2017 tulokset raportoidaan vuoden 2018 aikana.‍