Vastuullisuus 2017

Olemme sitoutuneet kansallisiin ja kansainvälisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin

Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden edistämisessä osana toimintaamme. Olemme laatineet HSY:n resurssitehokkuuden toimintasuunnitelman vuosille 2017–2019. Se sisältää ne hankkeet, investoinnit ja toimenpiteet, joita resurssitehokkuuden ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen näkökulmasta meidän on mahdollista edistää. Tavoitteenamme on parantaa oman toimintamme energia- ja materiaalitehokkuutta sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjämme. Niitä olemme sitoutuneet vähentämään pääkaupunkiseudun ilmastostrategian mukaisesti 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä, sekä pääkaupunkiseudun tarkistettuihin tavoitteisiin vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliuuteen vuoteen 2050 mennessä. Uudessa, vielä valmisteluvaiheessa olevassa strategiassamme olemme tarkistaneet tavoitteeksemme hiilineutraaliuden jo vuoteen 2030 mennessä.

Energiatehokkuutemme parantamiseksi solmimme työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ensimmäisen kuntien energiatehokkuussopimuksemme helmikuussa 2012 ja uuden vuosille 2017 - 2020 ajoittuvan energiatehokkuussopimuksen syksyllä 2016. Sen mukaisesti minimitavoitteenamme on 7,5 % energiansäästö vuoteen 2025 mennessä vuoden 2015 tasoon verrattuna. Lisäksi olemme asettaneet 4 %:n välitavoitteen vuoteen 2020 mennessä.

Olemme sitoutuneet ympäristöasioiden ja vastuullisuuden edistämiseen useiden kansallisten ja kansainvälisten ohjelmien ja sitoumusten kautta, kuten Itämerihaasteen, joka on Helsingin ja Turun kaupunginjohtajien jo vuonna 2007 tekemä aloite Itämeren tilan parantamiseksi. HSY on laatinut omat toimintaohjelmansa osana Itämerihaastetta jo useampana toimintakautena. Olemme sitoutuneet myös vuonna 2015 solmittuun YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmaan, eli Agenda 2030: een. Sen tavoitteena on kestävä kehitys, joka ottaa huomioon niin ympäristön kuin ihmisetkin. Sosiaalisen vastuun osalta olemme allekirjoittaneet monimuotoisuussopimuksen ja olemme mukana monimuotoisuusverkoston työssä. Muun muassa näistä voit lukea lisää käsillä olevasta vastuullisuusraportistamme.

Meillä on yhtenäiset kansainvälisesti standardoidut toimintamallit

Kun HSY perustettiin vuonna 2010, meillä oli käytössämme viiden eri organisaation toimintatapoja. Toimiaksemme yhtenäisesti ja tarjotaksemme tasapuoliset ja laadukkaat palvelut asiakkaillemme meidän oli luotava yhteiset selkeät toimintamallit. Pitkäjänteisen työn tuloksena keväästä 2017 alkaen toimintamme täyttää kansainväliset sertifiointivaatimukset. Toimintajärjestelmämme antaa meille yhteiset selkeät toimintamallit, jotka tukevat strategian toteuttamista ja johtamista sekä auttavat meitä toiminnan kehittämisessä jatkuvan parantamisen periaatteella.

Käytettävät standardit ovat laadunhallinnan osalta ISO 9001, ympäristöasioiden osalta ISO 14001 ja työterveys- ja työturvallisuusasioiden osalta OHSAS 18001.

Olemme materiaalivirtojen jalostaja ja kiertotalouden edistäjä

Tavoitteenamme on muun muassa edistää biomassojen ravinteiden talteenottoa ja kierrätystä sekä uusiomateriaalien käyttöä maarakentamisessa. Jätevirroista pyrimme löytämään uusien innovaatioiden avulla vielä hyödyntämispotentiaalia sekä HSY:n omassa toiminnassa että teollisiin symbiooseihin perustuvassa Ekomo-toiminnassa.

Pääkaupunkiseudun jätehuolto on viimevuosina muuttunut voimakkaasti. Jätteiden kierrätys materiaalina ja energiahyödyntämisenä on lisääntynyt ja kaatopaikkasijoittaminen lähes loppunut. Syyskuussa 2017 ekoteollisuuskeskuksemme Ämmässuolla täytti 30 vuotta. Nykyisin siellä toimii ekoteollisuuskeskus Ekomo, jossa HSY toimii kiertotalouden mahdollistajana.

Tavoitteenamme on, että alueen toimijat hyötyvät toistensa resursseista, kuten materiaalivirroista, energiasta ja osaamisesta. Tällöin jätteiden syntyminen minimoidaan ja alueella tuotettua energiaa käytetään tehokkaasti. Alueella on myös hyvät mahdollisuudet tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Ravinnetuotteiden valmistusta on tutkittu Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla vuodesta 2016 lähtien. HSY:n kehittämä RAVITA-menetelmä valittiin osaksi Suomen hallituksen kiertotalouden kärkihanketta. Menetelmä mahdollistaa ravinteiden talteenoton suoraan jätevedestä puhdistusprosessin lopuksi. Talteen otetusta fosforista ja typestä voidaan valmistaa esimerkiksi kierrätyslannoitetta. RAVITA-menetelmän yksi etu on sen skaalautuvuus, sitä voidaan käyttää erikokoisilla ja teknisesti erilaisilla puhdistamoilla. Menetelmä edustaa täysin uuttaa teknologista ratkaisua eikä vastaavaa ole missään muualla maailmassa käytössä. HSY sai työstä Sitran kiertotalouspalkinnon keväällä 2018.

Toimintamme on taloudellisesti kestävällä pohjalla

Pitkäjänteisellä taloudenhoidolla varaudumme nykyiseen ja tulevien vuosien ennätyksellisen suureen investointitasoon ja siitä aiheutuviin kasvaviin poistoihin ja rahoituskuluihin. Harjoitamme vastuullista taksapolitiikkaa, eli huolehdimme siitä, että kykenemme säilyttämään asiakasmaksut kohtuullisina myös pitkällä aikavälillä.

Suurin yksittäinen hankkeemme on vuonna 2021 valmistuva Blominmäen jätevedenpuhdistamo, jonka toteutustyöt ovat hyvässä vauhdissa. Blominmäen jätevedenpuhdistamo korvaa Suomenojan jätevedenpuhdistamon ja käsittelee 400 000 asukkaan jätevedet Espoosta, Kauniaisista, Kirkkonummelta, Siuntiosta ja Länsi-Vantaalta. Sen myötä asukaskohtainen ravinnekuormitus Itämereen vähenee nykyisestä. Tavoitteenamme on poistaa jätevedestä yli 96 prosenttia sen sisältämästä fosforista ja orgaanisesta aineesta sekä yli 90 prosenttia typestä.

Teemme työtä uudella tyylillä uusissa ympäristöystävällisissä monitoimityötiloissamme

Uudet toimitilamme Ilmalassa valmistuivat vuodenvaihteessa 2018. Uuteen monitilatoimistoon muutti tammikuussa henkilöstöä viidestä eri toimipisteestä. Tavoitteenamme on parantaa sisäistä vuorovaikutusta ja tehostaa toimintaamme. Uudet tilat ja uusi työn tyyli mahdollistavat lisäksi paremman otteen digitalisaatioon ja työviihtyvyyteen.

Uudet päätoimitilat toteuttavat hyvin HSY:n ympäristöarvoja niin rakentamistapansa kuin sijaintinsa puolesta. Rakennus on lähes nollaenergiatalo, jonka minimaalinen energiatarve katetaan uusiutuvalla energialla. Se on Suomen ensimmäinen EU-määräykset täyttävä hiilineutraali julkinen rakennus.

Raimo Inkinen

toimitusjohtaja

‍

Helsingin seudun ympäristöpalvelut  HSY on kuntayhtymä, joka tuottaa vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä. Autamme asukkaita toimimaan paremman ympäristön puolesta.

‍

Tutustu tunnuslukuihimme​»​

Tutustu päätöksentekoomme ​»​

Tutustu toimintapolitiikkaamme »

‍

Toiminnassamme noudatamme lakeja ja määräyksiä. Seuraamme lainsäädännön muutoksia ja ennakoimme muutoksien vaikutuksia toimintamme.

Jätelain muutos

Suomen hallitus antoi joulukuussa 2017 esityksen jätelain muuttamisesta, jonka mukaan kunnille jätelaissa annetut yksinoikeudet rajataan asumisessa syntyviin jätteisiin alueelliset erityispiirteet huomioiden. HSY:n jätehuollon tehtäväkenttään jätelain muutokset vaikuttavat merkittävästi. Lainmuutos rajaa toteutuessaan julkishallinnon hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen sekä muun kuin kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen kunnan lakisääteisen jätehuoltovastuun ulkopuolelle. Laki on ehdotettu tulemaan voimaan 1.1.2019, kuitenkin siten, että voimassa oleville jätteenkuljetussopimuksille on annettu maksimissaan kolmen vuoden siirtymäaika. Jätelain muuttamista koskevan hallituksen esityksen eduskuntakäsittely on parhaillaan kesken (toukokuu 2018). Esitys on ensimmäinen vaihe jätelain kaksiosaisen uudistuksen kokonaisuudesta. Uudistuksen toisessa vaiheessa kehitetään jätealan markkinoita luomalla jätteiden ja sivuvirtojen markkinapaikka. Tarkoituksena on, että markkinapaikka helpottaisi markkinapuutteen osoittamista ja siten sujuvoittaisi kunnan toissijaiseen jätehuoltovelvollisuuteen (ns. TSV-palvelut) liittyviä menettelyjä sekä parantaisi menettelyn läpinäkyvyyttä. Jätehuollon markkinapaikkaa sekä ns. toissijaisella vastuulla toteutettavia palveluita koskevia säädösehdotuksia ei ole vielä käytettävissä, joten niiden vaikutuksia HSY:n toimintaan on toistaiseksi mahdotonta arvioida.

Valtioneuvosto on 19.12.2017 hyväksynyt valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen 2023. Valtakunnallinen jätesuunnitelma sisältää jätepolitiikan ja jätehuollon kehittämisen tavoitteet sekä toimet niiden saavuttamiseksi. Jätesuunnitelman mukaan yhdyskuntajätteen kierrätystavoite on 55 prosenttia vuonna 2023. Lisäksi sen sisältämästä biojätteestä tulee kierrättää 60 prosenttia nykyisen noin 40 prosentin sijaan. Jätesuunnitelmassa esitetään useita toimenpide-ehdotuksia, joilla kierrätysastetta voidaan pyrkiä nostamaan.

EU:ssa on päästy 18.12.2017 alustavaan sopuun kuudesta jätealan direktiivistä. Suurimmat muutokset tulevat koskemaan jäte-, pakkaus- ja kaatopaikkadirektiivejä. Yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää vuoteen 2025 mennessä 55 prosenttia, vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttia ja vuoteen 2035 mennessä 65 prosenttia. Myös muovi-, lasi-, metalli-, puu- sekä paperi- ja kartonkipakkausjätteiden kierrätystavoitteita nostetaan selvästi nykyisestä. Uusiin tavoitteisiin päästään lisäämällä ja tehostamalla jätteiden lajittelua ja erilliskeräystä. Jatkossa jäsenmaiden on aina järjestettävä lasi-, metalli-, paperi-, muovi- ja biojätteiden erilliskeräys, ja velvollisuudesta saa poiketa vain erityisin perustein. Erilliskeräys voi olla järjestetty kiinteistökohtaisesti tai aluekeräyksenä. Tekstiilijätteiden erilliskeräys on järjestettävä vuoteen 2025 mennessä.

Direktiivimuutokset tulevat voimaan todennäköisesti kesällä 2018. Suurin osa säännöksistä on pantava täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä kahden vuoden kuluttua niiden voimaantulosta eli arviolta kesällä 2020.

Hulevesien käsittely

Vesihuoltolaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki muuttuivat syksyllä 2014, jolloin hulevesi erotettiin vesihuollosta. Hulevesi on rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä. Laeissa määrättiin, että hulevesien hallinnan kokonaisvastuu siirtyy kunnille, mutta kunta voi päättää vesihuoltolaitoksen kanssa neuvoteltuaan, että vesihuoltolaitos huolehtii päätöksessä määriteltävällä alueella huleveden viemäröinnistä. HSY neuvotteli vesihuoltolain mukaista sopimusta jäsenkuntien kanssa. Sopimus hyväksyttiin HSY:n hallituksessa tammikuussa 2018 ja se on tavoitteena astua voimaan vuoden 2018 aikana. Vesihuoltolain perusteella vesihuoltolaitos voi periä huleveden viemäröinnin perusmaksun ja liittymismaksun lisäksi myös huleveden käyttömaksua. Lisäksi vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitos perii jäsenkunniltaan korvausta yleisiltä alueilta vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin johdettavan huleveden viemäröinnistä.

Hankintalaki

EU-direktiiveihin pohjautuvat kansalliset hankintalait astuivat voimaan vuoden 2017 alusta. Niiden tavoitteena on mm. tehostaa julkisten varojen käyttöä, yksinkertaistaa hankintamenettelyjä, parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia tarjouskilpailuissa sekä tehostaa ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioimista. Kilpailutustapoja kuvataan aikaisempaa tarkemmin. EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja koskeva odotusaika lyhenee 21 päivästä 14 päivään siitä, kun tarjoaja on saanut valitusosoituksella varustetun päätöksen tiedoksi. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KVV) on uusi hankintalain noudattamista valvova organisaatio, jolle jokainen voi tehdä toimenpidepyynnön hankintamenettelyn lainmukaisuuden tutkimiseksi. HSY on päivittänyt oman hankintaohjeistuksensa lakien mukaiseksi.

EU:n tietosuoja-asetus

EU:n tietosuoja-asetus tulee yhdenmukaistamaan eurooppalaista tietosuojasääntelyä. Asetus astuu voimaan toukokuussa 2018. Se asettaa uusia vaatimuksia henkilötietojen käsittelyyn. HSY:ssä on järjestetty koko henkilöstölle tietosuojakäytäntöihin liittyvää koulutusta ja tietosuojalainsäädännön vaatimukset on huomioitu HSY:n toiminnassa.

Vastuullinen toimintatapa liittyy kaikkeen toimintaamme. Vastuullisilla toimintatavoilla turvaamme osaltamme, että pääkaupunkiseutu säilyy terveellisenä, turvallisena, viihtyisänä ja elinvoimaisena ympäristönä niin alueen asukkaille, kuin alueella toimiville yrityksille.

HSY:n vesi- ja jätehuoltopalvelut ovat yhteiskunnan peruspalveluita joiden toimintavarmuuden ja taloudellisten toimintaedellytyksien pitkäjänteinen turvaaminen on elintärkeää yli miljoonan pääkaupunkiseudun asukkaan arjessa ja alueella toimiville yrityksille.

• Pääkaupunkiseudun kasvava asukasmäärä ja yhdyskuntarakenteen kehitys määrittelevät investointitarpeitamme.
• Pyrimme hillitsemään ilmastonmuutosta omilla resurssitehokkuustoimillamme, kuten vähentämällä materiaalien- ja energiankulutustamme ja satsaamalla oman uusiutuvan energian tuotantoomme. Niiden avulla säästämme luontoa, mutta ne tuovat pitkällä aikavälillä myös taloudellisia säästöjä.
• Varaudumme ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin rankkasateisiin ja haemme ratkaisuja hulevesien hallintaan. Ne auttavat meitä rakentamaan toimintavarmaa ja tulevaisuuden muutoksia kestävää kaupunkiseutua ja palveluja.
• Etsimme kestäviä ratkaisuja myös seudun materiaalivirtojen hallintaan, -hyödyntämiseen ja kiertotalouden edistämiseen.

Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on kaikessa tässä tärkein voimavaramme.

‍

Toimintapolitiikkamme mukaisesti sitoudumme kestävän kehityksen periaatteisiin siten, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossamme ja toiminnassamme.

Ympäristövastuullinen toimintatapa HSY:ssä tarkoittaa, että pidämme huolta ympäristöstämme parantamalla alueen materiaali- ja energiatehokkuutta, lisäämällä jätteen hyötykäyttöä ja vähentämällä ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöjä. Olemme selvillä toimintojemme ympäristövaikutuksista ja tiedotamme niistä kaikille sidosryhmillemme avoimesti ja rehellisesti. Henkilöstömme tiedostaa työnsä aiheuttamat ympäristö- ja työturvallisuusvaikutukset ja pyrkii vähentämään haitallisia vaikutuksia.

Sosiaalisella vastuullisuudella HSY:ssä tarkoitetaan kaikkia niitä vaikutuksia, joita toiminnallamme on eri ihmisryhmille ja yhteisöille. Teemme laajasti yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa.

Taloudellinen vastuullisuus HSY:ssä tarkoittaa sitä, että suunnittelemme ja seuraamme taloutemme kehitystä huolella siten että omavaraisuusasteemme säilyy hyvänä ja kykenemme harjoittamaan vastuullista taksapolitiikkaa, eli säilyttämään asiakasmaksut kohtuullisina.

Ennakoimme tulevaisuudessa toimintaamme vaikuttavia tekijöitä ja pyrimme huomioimaan niiden mukanaan tuomat muutokset toimintamme ja taloutemme hallinnassa pitkällä aikavälillä.

Vastuullisuus käsittää myös eettiset periaatteemme, jotka velvoittavat meitä jokaista. Eettiset periaatteet ohjaavat toimintaamme työtehtävissä, työyhteisössä ja suhteessa asiakkaisiimme. Niiden perustana ovat arvomme, joiden mukaan toimimme avoimesti, oikeudenmukaisesti, palveluhenkisesti ja vastuullisesti.

‍

Eettiset periaatteemme velvoittavat meitä jokaista. Eettiset periaatteet ohjaavat toimintaamme työtehtävissä, työyhteisössä ja suhteessa asiakkaisiimme. Niiden perustana ovat arvomme, joiden mukaan toimimme avoimesti, oikeudenmukaisesti, palveluhenkisesti ja vastuullisesti.

Periaate 1. Noudatamme lakeja ja asetuksia sekä hyvän johtamisen ja hallintotavan periaatteita

• Noudatamme meitä velvoittavia kansallisia ja kansainvälisiä lakeja, säädöksiä ja viranomaismääräyksiä. Puutumme väärinkäytöksiin.
• Toimintamme ja päätöksentekomme on julkista, avointa ja läpinäkyvää.
• Emme hyväksy korruptiota tai lahjontaa missään muodossa emmekä vaadi, tarjoa tai ota vastaan epäasiallista lahjaa tai vieraanvaraisuutta.
• Kunnioitamme HSY:n, toistemme ja haltuumme uskottua omaisuutta. Emme hyväksy sen anastamista, kavaltamista, luvatonta myymistä tai luovuttamista ulkopuoliselle.
• Toimimme asiallisesti ja lojaalisti niin, että HSY pysyy hyvämaineisena organisaationa.
• Olemme jatkuvasti valmiita oppimaan ja uudistumaan sekä tarttumaan havaitsemiimme epäkohtiin.

Periaate 2. Kunnioitamme ja edistämme ihmisoikeuksia ja tunnustamme jokaisen kanssaihmisemme oikeudet rehtiin kohteluun ja tasa-arvoiseen kanssakäymiseen

• Noudatamme yhdenvertaisuuden, tasapuolisuuden, tasa-arvoisuuden sekä toisen kunnioittamisen ja koskemattomuuden periaatteita kaikessa kanssakäymisessä.
• Emme hyväksy rasismia, epäasiallista käytöstä, häirintää tai kanssaihmistämme loukkaavia asioita missään muodoissa.
• Käyttäydymme rehellisesti, yhteisvastuullisesti, oikeudenmukaisesti ja avoimesti toisia kohtaan.
• Huolehdimme yhdessä siitä, että työpaikkamme on turvallinen, terveellinen ja viihtyisä.

Periaate 3. Kunnioitamme ja suojelemme ympäristöä ja toimimme säästäväisesti

• Toimintamme on kestävää, vastuullista ja luonnonvaroja säästävää.
• Teemme hankinnat eettisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla.
• Torjumme harmaata taloutta.
• Toimimme kustannustehokkaasti ja säästäväisesti.

‍ ‍ ‍ ‍ ‍ ‍ ‍ ‍

‍

Olemme allekirjoittaneet monimuotoisuussopimuksen ja olemme mukana monimuotoisuusverkoston työssä.

Monimuotoisuussitoumuksen neljä periaatetta ovat:

• Tarjoamme yhdenvertaisia mahdollisuuksia
• Tunnistamme ja hyödynnämme yksilöllistä osaamista ja tarpeita
• Johdamme oikeudenmukaisesti henkilöstöä ja asiakkuuksia
• Viestimme tavoitteistamme ja saavutuksistamme

‍ ‍ ‍ ‍ ‍

‍

Sosiaalisella vastuullisuudella tarkoitetaan kaikkia niitä vaikutuksia, joita toiminnallamme on eri ihmisryhmille ja yhteisöille.

Sidosryhmätyömme on organisoitua ja teemme laajasti yhteistyötä eri sidosryhmien ja verkostojen kanssa. Sidosryhmävuoropuhelumme tavoitteena on:

• Selvittää, mitä odotuksia eri yhteisöillä on toimintaamme kohtaan.
  
• Tarjota sidosryhmillemme oikeaa tietoa toiminnastamme, toimintamme vaikutuksista ja vastuullisuustyöstä.
  
• Hyödyntää sidosryhmiemme asiantuntemusta ja auttaa löytämään uusia ratkaisuja siihen, kuinka eri tahojen näkökulmia ja intressejä voidaan paremmin sovittaa yhteen.
  

Tärkeimpiä sidosryhmiämme ovat muun muassa oma henkilöstömme, asiakkaamme, paikalliset alueen asukkaat ja isännöitsijät, jäsenkaupunkimme, viranomaiset, kansalaisjärjestöt ja toimialajärjestöt, alihankkijat ja muut yhteistyökumppanimme sekä tutkimuslaitokset ja korkeakoulut.

‍

Teemme yhteiskunnallisesti merkityksellistä ja ihmisten hyvinvointiin vaikuttavaa työtä.

Panostamme henkilöstömme työhyvinvointiin. Hyviä suorituksia tavoitteleva, muutoksiin kykenevä ja hyvinvoiva henkilöstö on keskeinen voimavaramme.

Määrittelemme työhyvinvoinnin jokaisen työntekijän omaksi kokemukseksi, johon vaikuttavat muun muassa oma työkyky, elämäntilanne, asenne, motivaatio, sitoutuminen, persoonallisuus ja osaaminen. Työhyvinvointiin vaikuttavat myös työyhteisö, työ ja organisaatio sekä erityisesti johtaminen ja esimiestyö. Esimiestyötä ohjaavat HSY:n uudet, 30.1.2018 johtoryhmässä hyväksytyt johtamisen periaatteet: luottamus, tavoitteellisuus sekä kannustaminen.

Toimitusjohtaja hyväksyi HSY:n uuden työhyvinvointiohjelman 2.12.2017. Ohjelma on vuosille 2018 - 2019 ja siinä on määritelty työhyvinvoinnin sekä työturvallisuus- ja työkykyjohtamisen tavoitteet ja periaatteet sekä työsuojelun vastuut ja toimivaltuudet.

Työterveys- ja turvallisuusjärjestelmämme sertifioitiin alkuvuodesta 2017. Järjestelmällä varmistetaan yhdenmukainen toiminta ja jatkuva parantaminen työolojen arvioinnissa, turvallisuushavaintojen tekemisessä ja käsittelyssä, työtapaturmien, sairauspoissaolojen sekä läheltä piti -tilanteiden ilmoittamisessa ja käsittelyssä sekä varhaisen välittämisen mallin toteutuksessa.

Seuraamme henkilöstömme työhyvinvointia säännöllisesti joka toinen vuosi toteutettavilla henkilöstökyselyillä. Hyödynnämme kyselyjen tuloksia toimintamme ja työhyvinvointimme kehittämisessä.

Tuemme henkilöstömme osaamisen kehittämistä. Laadimme vuosittain koulutussuunnitelman, jonka toteuttamista seuraamme säännöllisesti. Osaamisen kehittäminen osaltaan tukee työhyvinvointia.

Järjestämme henkilöstöllemme monipuolista koulutusta. Vuoden 2017 koulutussuunnitelmamme sisälsi mm. johto- ja esimieskoulutusta. Työntekijöille tarjottiin työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvää koulutusta sekä eri aihealueisiin, kuten IT-taitoihin, kielitaidon kartuttamiseen, viestintä- ja mediataitoihin sekä projektimuotoiseen työskentelyyn valmentavaa koulutusta. Koulutuksen lisäksi henkilöstömme osallistuu toimintaamme liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin seminaareihin ja konferensseihin.

‍ ‍ ‍ ‍

‍ ‍

Modernit toimitilat ja työtavat

Suuri osa HSY:n toimistohenkilöstöstä muutti uusiin toimitiloihin tammikuussa 2018. Valmistelimme muuttoa vuoden 2017 aikana.

Painotimme toimitilojen valinnassa rakennuksen ekologisuuden lisäksi hyviä julkisia kulkuyhteyksiä sekä kohteen saavutettavuutta pyörällä ja jalan. Uuteen toimistoon rakennettiin hyvät sosiaalitilat ja pyöräparkit, minkä lisäksi meillä on käytössä työsuhdematkalippuetu. Yhdessä nämä tukevat julkisten liikennevälineiden käyttöä ja terveellistä työmatkaliikuntaa. Uudelle kiinteistölle on tehty kestävän liikkumisen suunnitelma.

Koko muuttava henkilöstö pääsi vaikuttamaan uusien toimitilojen sisustukseen ja pelisääntöihin. Työskentelemme niin sanotussa monitilatoimistossa, jossa työntekijät voivat vapaasti valita työpisteensä näytöllisistä sähköpöytäpisteistä tai lukuisista muista vapaamuotoisemmista tiloista. Toimitilamme suunniteltiin sellaisiksi, että ne tukevat ihmisten välisiä kohtaamisia ja yhteistyötä.

Muuton kanssa samaan aikaan otimme käyttöön Työtä uudella tyylillä -mallin, jonka kehitimme vuonna 2017 työhyvinvoinnin ja tavoitteellisuuden lisäämiseksi. Malli lisää työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä mm. joustavien käytäntöjen, kuten vapaamman etätyön, keinoin. Kehitämme mallia edelleen henkilöstöltä kerättävän palautteen pohjalta.

Teemme aktiivista oppilaitosyhteistyötä toimintamme kannalta tärkeimpien opiskelijaryhmien kanssa.

• Järjestämme mm. opiskelijoiden työelämäjaksoja, kuten erilaisia harjoittelu- ja työelämään tutustumisen TET-jaksoja sekä teetämme opinnäytetöitä.
• Kehitämme oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa yhteisiä tutkimus- ja kehityshankkeita sekä projekteja.
• Järjestämme erilaisia opiskelijavierailuja sekä opettajien ja opinto-ohjaajien vierailuja.
• Osallistumme koulujen opetukseen muun muassa luennoimalla ja järjestämällä HSY:n omaa kummikoulutoimintaa.
• Lisäksi teemme yhteistyötä kiltojen ja opiskelijajärjestöjen kanssa sekä järjestämme oppisopimuskoulutusta.

‍ ‍ ‍ ‍ ‍

HSY osallistui kesällä 2017 Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan ja kantoi samalla kortensa kekoon nuorten työllistämiseksi.

Nostimme keskeisimmiksi teemoiksi rekrytointiprosessin sujuvuuden, perehdytysohjelman tekemisen ja palautteen antamisen sekä saamisen. Kesätyöntekijät saivat vastata Vastuullisen kesäduunin kyselyyn ja järjestimme heille työpajan, jossa he saivat antaa palautetta sekä jakaa kokemuksiaan kesätyöstä. Kyselyn ja työpajan palautteiden perusteella teimme toimenpidesuunnitelman vuodelle 2018.

Olemme mukana Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen toiminnassa. Kierrätyskeskus on ympäristövastuuta ja sosiaalista vastuuta kantava yhteiskunnallinen yritys.

• Kierrätyksen edistämisen ohella yhtiön kantavana periaatteena on tarjota vammaisille ja syrjäytyneille nuorille matala kynnys työelämään.
• Kierrätystavaran kunnostuksen ja välittämisen lisäksi se harjoittaa ympäristövalistusta, koulutusta ja konsultointia. Merkittävä osa toimintaa on erilaisten tapahtumien ja teemapäivien järjestäminen.
• Kierrätyskeskuksen Ympäristökoulu Polku muun muassa toimeenpanee HSY:n kummikoulu-ohjelman.

‍ ‍ ‍ ‍ ‍ ‍

Palaute kertoo tyytyväisistä asiakkaista

Kysymme vuosittain asiakkailtamme kuinka tyytyväisiä he ovat palveluihimme.

Toteutimme vuoden 2017 asiakastyytyväisyystutkimuksen puhelinhaastatteluina ja paneelikyselynä:

• Kysyimme mitä mieltä asiakkaamme ovat vesi- ja jätehuollon palveluistamme sekä tarjoamastamme seutu- ja ympäristötiedosta.
• Tutkimukseen vastasi 1 000 henkilöä Helsingistä, Espoosta, Vantaalta ja Kauniaisista.
• Tutkimuksen mukaan palveluihimme ollaan tyytyväisiä.
• Vastaajista 66 prosenttia antoi HSY:n toiminnalle melko tai erittäin hyvän kokonaisarvosanan.

Kehitämme myös jatkuvasti tapaamme kohdata asiakkaitamme. HSY:ssä on käytössä yhteinen asiakaskohtaamisen malli, johon peilaten mittaamme säännöllisesti asiakaskokemuksen laatua. Mallin mukaisesti olemme aktiivisesti vastuuta ottavia, asiantuntevasti selkeitä ja ystävällisesti palvelevia.

Otamme asiakkaat mukaan kehittämistyöhön

Kehitämme palvelujamme palvelumuotoilun keinoin yhdessä asiakkaidemme kanssa.

Asiakkaat ovat tärkeässä roolissa mm. tunnistamassa palveluprosessiemme ne kohdat, joiden kehittäminen vaikuttaa olennaisesti palvelukokemuksen laatuun.

Konseptoimme palveluitamme ja muutamme toimintaamme entistä asiakaslähtöisemmäksi ja eri asiakasryhmien tarpeita vastaavaksi.

Vuoden 2017 aikana kehitimme suurasiakkaillemme oman palvelukonseptin, jonka mukainen toiminta käynnistyi vuoden 2018 alusta. Tässä konseptissa suurasiakkaat voivat asioida HSY:n kanssa oman nimetyn yhteyshenkilönsä kautta. Tällä palvelulla halutaan vastata paremmin suurasiakkaiden erityistarpeisiin.

Sähköisen asioinnin ja palvelujen digitalisoinnin kehittäminen mm. robotiikkaa ja tekoälyä hyödyntäen ovat myös tärkeässä osassa asiakaspalvelun toiminnan kehittämistä.

‍ ‍ ‍ ‍ ‍

‍

Taloudellinen vastuu kattaa sekä toiminnan kestävyyden, että organisaatiomme ulkopuolelle kohdistuvat taloudelliset vaikutukset.

Taloudellinen vastuullisuus HSY:ssä tarkoittaa sitä, että suunnittelemme ja seuraamme taloutemme kehitystä huolella. Ennakoimme tulevaisuudessa toimintaamme vaikuttavia tekijöitä ja pyrimme huomioimaan niiden mukanaan tuomat muutokset taloutemme hallinnassa myös pitkällä aikavälillä.

• Kehitämme investointien johtamisjärjestelmäämme. Suunnittelemme investointimme siten, että kykenemme optimoimaan rajallisten investointivarojen käyttöä sekä investoinnin kiireellisyyden että vaikuttavuuden osalta.
• Kehitämme myös investointitarpeidemme ennakointia. Mallinnamme 10-20 vuoden investointitarpeita ja pyrimme rahoittamaan ne siten, että toimintavarmuutemme ja omavaraisuusasteemme säilyvät hyvänä ja kykenemme harjoittamaan vastuullista taksapolitiikkaa, eli säilyttämään asiakasmaksut kohtuullisina pitkälle tulevaisuuteen.

Toiminnallamme on merkittävä vaikutus pääkaupunkiseudun aluetalouteen. Työllistämme suoraan 750 henkilöä ja vuotuiset palvelu- ja materiaalihankintamme ovat yli 250 miljoonaa euroa, millä on merkittävä alueellinen työllistämisvaikutus.

Tutustu vesihuollon investointiohjelmaamme 2017-26 »

Tutustu vesihuollon talousmalliin 2017 - 2036 »

Tutustu jätehuollon investointiohjelmaamme 2017-26»

Tutustu jätehuollon talousmalliin 2017 - 2026»

‍

Tulevina vuosina haasteenamme on mittava investointiohjelma ja sen rahoitus.

Blominmäen jätevedenpuhdistamo

• Vuonna 2021 valmistuvan Blominmäen jätevedenpuhdistamon kokonaiskustannusarvio on 371 miljoonaa euroa

• Hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa ja käyttöönotossa ympäristönäkökohtien huomioiminen on keskeistä.

• Puhdistamon käyttöönoton myötä jäteveden puhdistustehokkuus paranee huomattavasti. Blominmäen jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset tulevat olemaan parhaat Suomessa ja koko Itämeren alueella.

• Lisäksi laitoksesta tulee Suomen ja mahdollisesti koko Euroopan energiatehokkain puhdistamo.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus

• Ämmässuolle suunniteltujen investointien kokonaismäärä vuosina 2017–2021 on noin 33 miljoonaa euroa. 
• Merkittäviä investointeja kohdistuu mm. biomassojen käsittelyyn ja biokaasun hyödyntämiseen. Vuonna 2015 otettiin käyttöön uusi biokaasulaitos.
• Kompostointilaitoksen ja biokaasulaitoksen saneerauksilla varmistetaan laitosten toimintavarmuus ja ympäristöystävällinen toiminta myös jatkossa.
• Ympäristövaikutuksia hallitaan myös mm. investoimalla kaatopaikkojen kaadunkeräys- ja vesienhallintajärjestelmiin sekä rakentamalla tiiviit kaatopaikan pintarakenteet. Tavoitteena on ympäristöhaittojen vähentäminen.
• Sään ääri-ilmiöihin varaudutaan mm. saneeraamalla alueen jätevesien tasausallas ja rakentamalla uusi tasausallas alueen jätevesille.
• Kenttäkapasiteettia ja uusiutuvaa energiaa lisätään.

‍ ‍ ‍ ‍

Olemme strategiassamme asettaneet tavoitteeksemme, että HSY on innovatiivinen edelläkävijä sekä aktiivinen ja luotettava yhteistyökumppani.

Teemme monipuolista ja tiivistä yhteistyötä jäsenkaupunkiemme sekä seudun muiden toimijoiden kanssa. Tutkimustyössä, kehittämisessä ja innovoinnissa (T&K&I) pyrimme aktiivisesti luomaan kumppanuuksia ja edistämään monialaista yhteistyötä.

Olemme solmineet tutkimusyhteistyön aiesopimukset sekä Aalto-yliopiston, että LUKE:n kanssa.

Olemme edistämässä pääkaupunkiseudun Smart & Clean -projektia, jossa pääkaupunkiseutua tehdään tunnetuksi maailman parhaana testialueena smart and clean -ratkaisuille.

Smart & Clean tarkoittaa älykkäitä ja puhtaita ratkaisuja, joilla parannetaan elämänlaatua, hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään kiertotaloutta. Nämä voivat olla teknologioita, ratkaisuja tai palveluita kansalaisille esimerkiksi rakennetussa ympäristössä, energiajärjestelmässä ja liikkumisessa. Olemme mukana HAQT ja S&C Hule-hankkeissa.

Tutustu hankkeisiimme​»​

‍

Strategiassamme vuosille 2015–2020 asetetuissa tavoitteissa keskittymme erityisesti oman toimintamme ympäristövaikutusten ja suorituskyvyn parantamiseen. Pääpainopisteenämme ovat materiaali- ja energiatehokkuus. Näillä odotamme saavuttavamme myös taloudellista hyötyä.

• Pidämme huolta ympäristöstämme parantamalla alueen materiaali- ja energiatehokkuutta, lisäämällä jätteen hyötykäyttöä ja vähentämällä ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöjä.
• Sitoudumme kestävän kehityksen periaatteisiin siten, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.
• Olemme selvillä toimintojemme ympäristövaikutuksista ja tiedotamme niistä kaikille sidosryhmillemme avoimesti ja rehellisesti.
• Toimintakulttuuriimme kuuluu, että jokainen työntekijä vastaa omalta osaltaan tavoitteiden saavuttamisesta. Henkilöstö tiedostaa työnsä aiheuttamat ympäristö- ja työturvallisuusvaikutukset ja pyrkii vähentämään haitallisia vaikutuksia.

Tutkimme ja tunnemme toimintamme ympäristövaikutukset ja raportoimme niistä viranomaisille ja sidosryhmille säännöllisesti.

Huomioimme ympäristövastuun kaikessa toiminnassamme ja eri prosesseissa. Olemme asettaneet usealle eri osa-alueelle ympäristölupasäädöksiä tiukempia tavoitteita, joita seuraamme säännöllisesti ja joiden mukaisesti kehitämme toimintaamme jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti.

Edistämme ympäristövastuullisuutta myös jakamalla luotettavaa ja ympäristöä säästävään toimintaan innostavaa tietoa asiakkaillemme. Asiakkaitamme ovat lähes kaikki seudun asukkaat. Järjestämme mm. kampanjoita, tapahtumia ja näyttelyitä. Jaamme tietoa uutiskirjeissä, verkkosivuillamme ja sosiaalisessa mediassa. Käymme luennoimassa ja järjestämme koulutuksia. Tuotamme esitteitä, julkaisuja ja opetusmateriaaleja. Autamme asukkaita toimimaan paremman ympäristön puolesta.

Lue lisää toimintapolitiikastamme »

‍

HSY:n ympäristöjärjestelmä ja sen sertifiointi edellyttävät olennaisten ympäristövaikutusten selvittämistä strategiakausittain ja muutosten yhteydessä.

• HSY:n toimi- ja tulosalueet selvittävät omat ympäristövaikutuksensa.
• Niihin liittyvät toimenpiteet käsitellään osana toiminnan ja talouden suunnitteluprosessia, josta ne kootaan HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman osana seurattavaan ympäristöohjelmaan. Näin on toimittu vuoden 2015 alusta lähtien.
• Saimme ympäristöjärjestelmillemme ISO 1400:2015 sertifikaatin 1.4.2016. Tämä sertifikaatti on voimassa 31.3.2019 asti.
• Vastuullisuusraportoinnin olennaiset raportoitavat teemat on valittu huomioiden HSY:n ympäristöohjelman sekä toiminta- ja taloussuunnitelman pitkän aikavälin tavoitteet ja strategian seurannan indikaattorit.

‍ ‍ ‍ ‍ ‍

HSY:n toimintajärjestelmä otettiin käyttöön 2013. HSY:n laatu- ja ympäristöjärjestelmät sertifioitiin vuonna 2015 ja niiden määräaikaisarvioinnit suoritettiin vuonna 2016. Työterveys- ja työturvallisuusstandardi sertifioitiin vuonna 2016.

Toimintamme täyttää kansainväliset sertifiointivaatimukset.

Käytettävät standardit ovat laadunhallinnan osalta ISO 9001:2015, ympäristöasioiden osalta ISO 14001:2015 ja työterveys- ja työturvallisuusasioiden osalta OHSAS 18001:2007.

Lue lisää toimintapolitiikastamme »

Lue lisää toimintajärjestelmämme sertifioinneista »

Katso jätehuollon ympäristöraportit »

Katso vesihuollon ympäristöraportit HSY:n julkaisuiden vuosikansioista »

‍ ‍ ‍ ‍ ‍

Riskienhallinnan tavoitteena on turvata kuntayhtymän toiminta ja sen asiakkailleen tuottamat palvelut, joita ovat terveellisen ja korkealuokkaisen talousveden saanti, ympäristövaatimukset täyttävä ja häiriötön jätehuolto, viemäröinti ja jäteveden puhdistus sekä ilman laadun tarkkailu ja muun seututiedon tuottaminen.

Ilmastonmuutoksesta aiheutuvien riskien hallinta, tunnistaminen ja torjunta ovat myös tärkeä osa riskienhallintaamme. Taloudellisten riskien hallinnassa pidämme tärkeänä varautumista lähivuosien mittaviin investointeihin jäte- ja vesihuollossa.

Riskienhallinta sisältyy kuntayhtymän sekä toimialojen ja tulosalueiden normaaliin toimintaan ja johtamiseen vuosikellon mukaisesti. Arvioimme riskien todennäköisyydet ja vaikutukset ensin toimiala- ja tulosaluekohtai-sesti. Toimialojen ja tulosalueiden riskiarviointien pohjalta muodostetaan koko organisaation kattava HSY-tasoinen riskikartta, jota päivitetään HSY-kuntayhtymän osavuosikatsausten rytmissä. HSY:n riskikartan laa-jempi päivitys tehdään kerran vuodessa. Riskienkartoitukseen sisällytetään myös vaadittavat toimenpiteet ja vastuutahot riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi.

Vesihuollon riskejä hallitaan Water Safety Plan (WSP) ja Sanitation Safety Plan (SSP) työkalujen avulla.

‍

HSY on sitoutunut toiminnassaan useisiin yhteiskunnallisiin kestävän kehityksen aloitteisiin ja sopimuksiin. Tällaisia ovat itämerihaaste, kuntien energiatehokkuussopimukset, pääkaupunkiseudun ilmastostrategia, ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia ja kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus.

Itämerihaaste

Itämerihaaste on Helsingin ja Turun kaupunginjohtajien vuonna 2007 tekemä aloite Itämeren tilan parantamiseksi.

Kaupunkien yhteisessä Itämeri-toimenpideohjelmassa oli yhdeksän teeman alla konkreettiset toimenpiteet, joilla vähennettiin ravinteiden piste- ja hajakuormitusta, laivaliikenteen ja veneilyn päästöjä, kehitettiin öljyntorjuntavalmiutta ja lisättiin tutkimusta, tietoisuutta ja yhteistyötä rannikkovesien ja koko Itämeren tilan parantamiseksi. HSY liittyi Itämerihaasteeseen vuonna 2010 ja teki oman toimenpideohjelmansa.

Itämerihaasteen uusi kaupunkien yhteinen toimenpideohjelma 2014–2018 on käynnistynyt. Olemme päivittäneet oman ohjelmamme ohjelman linjausten mukaisesti.

Ohjelmakauden uusia hankekokonaisuuksia ovat mm. ravinteiden poiston ja kierrätyksen tehostamiseen tähtäävät tutkimukset sekä älykkään viemäröinnin kehittäminen.

Blominmäen puhdistamohanke on edennyt ohjelmakaudella louhintoihin ja yksityiskohtaiseen suunnitteluun.

Aikaisemmalla toimenpidekaudella käynnistyneet sekaviemäriverkon ylivuotojen vähentäminen, hulevesien hallinta sekä hajapäästöjen hallinnan kehittäminen jatkuvat uusilla toimenpiteillä.

Tutustu Itämerihaasteen HSY:n toimenpideohjelmaan 2016–2018»

‍ ‍ ‍

‍

Energiatehokkuussopimus

Solmimme työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ensimmäisen vuosille 2012 - 2016 ajoittuvan kuntien energiatehokkuussopimuksen helmikuussa 2012.

Uudessa, vuosille 2017 - 2020 solmitussa, sopimuksessa olemme sitoutuneet seuraaviin energiansäästötavoitteisiin:

• Minimitavoitteenamme on 7,5 % energiansäästö vuoteen 2025 mennessä vuoden 2015 tasoon verrattuna.
• Lisäksi olemme asettaneet 4 %:n välitavoitteen vuoteen 2020 mennessä.

Raportoimme energiatehokkuustyöstämme vuosittain Motivalle.

Laadimme vuosittain kolmivuotisen resurssitehokkuuden toimintasuunnitelman. Se sisältää hankkeet, investoinnit ja toimenpiteet, joita resurssitehokkuuden ja kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta on mahdollista edistää. Tavoitteenamme on parantaa oman toimintamme energia- ja materiaalitehokkuutta sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjämme.

HSY:n resurssitehokkuusryhmän tehtävänä on energiatehokkuussopimuksen toimeenpano. Ryhmä laatii resurssitehokkuuden toimintasuunnitelman ja koordinoi HSY:n tuotantolaitosten ja kiinteistöjen energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian tuotannon kehittämistä sekä edistää sopimukseen liittyvien investointitukien hakemista.

‍

Ilmastonmuutoksen hillintä

Olemme sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjämme pääkaupunkiseudun ilmastostrategian mukaisesti 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä, sekä pääkaupunkiseudun tarkistettuihin tavoitteisiin vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliuuteen vuoteen 2050 mennessä. Uuden vielä valmisteltavana olevassa strategiassamme olemme tarkistamassa tavoitteitamme. Sen mukaisesti tulemme jatkossa tavoittelemaan hiilineutraaliutta jo vuoteen 2030 mennessä. Vähennämme kasvihuonekaasupäästöjämme resurssitehokkuuden toimintasuunnitelmamme mukaisesti.

Toimimme aktiivisesti jäsenkaupunkiemme kanssa yhteistyössä ilmastopäästöjen vähentämiseksi mm. opastamalla ja kannustamalla kaupunkilaisia, taloyhtiöitä, isännöitsijöitä ja pk-yrityksiä käytännön toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Työtä tehdään HSY:n Ilmastoinfossa sekä neuvonnassa.

Ilmanlaadun osalta neuvomme puhtaan puunpolton keinoista. Tuotamme kaupunkisuunnittelun tueksi tietoa liikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun ja ilmastoon sekä työkaluja näiden vaikutusten arvioimiseksi.

Edistämme yhteistyössä jäsenkaupunkiemme kanssa pääkaupunkiseudun ilmastonmuutoksen hillintää seuraamalla ilmastotoimien kehitystä seudulla ja tuottamalla tietoa ja työkaluja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sekä seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-yhteistyöhön.

Olemme aktiivisesti mukana edistämässä ilmastotavoitteita ja kiertotaloutta myös eri hankkeissa.

Tutustu pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästölaskelmiin »

Tutustu Ilmastoindikaattoreihin »

Tutustu Petra-jätevertailuun »

Tutustu pääkaupunkiseudun jätevirrat-palveluun » ‍

‍

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Edistämme pääkaupunkiseudun sopeutumista ilmastonmuutokseen yhdessä seudun kaupunkien ja muiden toimijoiden kanssa.

Pääkaupunkiseudun kaupungit, kuntayhtymät ja muut seudulliset toimijat ovat tehneet yhteisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian, joka valmistui vuonna 2012. Työssä selvitettiin alueellisia ilmastovaikutuksia ja määriteltiin toimenpidelinjauksia niihin varautumiseksi.

HSY vastaa strategian seurantatietojen kokoamisesta ja raportoinnista.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista edistetään myös yhteistyöhankkeiden avulla.

Lue lisää sopeutumisesta ilmastonmuutokseen»

Tutustu hankkeisiimme »

‍

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukset

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on yhteinen pitkän aikavälin tahtotila tulevaisuuden Suomesta. Yhteiskuntasitoumuksessa sovitaan toimintatavoista ja tavoitteista hyvän elämän mahdollistamiseksi nyt ja tuleville sukupolville. Yhteiskunnan eri toimijat antavat omat toimenpidesitoumuksensa yhteiskuntasitoumuksen yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi.

Sitoumuksen tavoitteena on lisätä kestävän kehityksen politiikan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta sekä vastata YK:n kestävän kehityksen 20-vuotis konferenssin (rio+20)-loppuasiakirjassa kansallisille hallituksille annettuun sitoumus ja toimenpidehaasteeseen.

Päätimme vuonna 2015 osallistua haasteeseen ja määritellä omat toimenpidesitoumuksemme, jotka sisällytettiin HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuodelle 2017. Vuodelle 2017 asetimme tavoitteeksi vähentää fosfori- ja typpipäästöjä vesistöön optimoimalla fosforinpoistoa ja alkalointikemikaalin syöttöä sekä optimoimalla biologisen prosessin toimintaa.

Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentamishanke etenee aikataulussaan ja louhinnat olivat lähes tehtynä ja toteutusurakoitsija valittuna vuoden 2017 lopussa.

Toimenpiteinä:

Rejektiveden erilliskäsittelyprosessin pilottikohteet »

Blominmäen jätevedenpuhdistamohanke »

Viikinmäen puhdistamon fosforinpoiston tehostamisen yleissuunnitelma »

Tutustu HSY:n kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen»

Vuonna 2017 liityimme myös Ekotukitoimintaa koskevalla sitoumuksellamme kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen. Sitoumuksen taustalla on kaupunginjohtajien ilmastoverkoston (ns. 6-pack kaupungit) tekemä sitoumus, jota HSY oli mukana valmistelemassa ja johon olemme liittyneet omalla sitoumuksellamme.

Olemme mukana ekotukitoiminnassa ja kaikissa toimipisteissämme on ekotukihenkilö. Sitoumuksemme tavoitteena on työntekijöiden ympäristötietoisuuden ja ympäristövastuullisen toiminnan lisääminen. Eko-tukitoiminta tukee HSY:n ympäristöjohtamista ja ympäristöjärjestelmän käytännön toteutusta. HSY tarjo-aa koulutuksia, vierailuja ja materiaaleja seudun ekotukihenkilöille yhteistyössä kaupunkien kanssa. Toimenpiteinä:

- Koulutamme organisaatioomme uusia ekotukihenkilöitä

- Tuemme ekotukihenkilöiden työtä erilaisilla viestintämateriaaleilla

- Järjestämme jatko- ja täydennyskoulutuksia yhteistyössä pääkaupunkiseudun kaupunkien ja muiden toimijoiden kanssa

Tutustu HSY:n sitoumuksiin sitoumus 2050 sivustolla:

Vähennämme pääkaupunkiseudun asukkaiden typpi- ja fosforipäästöjä vesistöön »

Ympäristövastuullisuutta ekotukitoiminnan avulla »

‍

Strategisia päämääriämme ovat ympäristön tilan paraneminen ja merkittävän roolin omaaminen alueen materiaali- ja energiatehokkuuden parantamisessa

Toiminnastamme aiheutuu mittavat kasvihuonekaasupäästöt sekä energiankulutuksen, että jätteen- ja jätevedenkäsittelyn prosessien kautta. HSY:n perustamisesta lähtien on kuitenkin ollut selvää, että kannamme vastuumme ympäristöstä ja edistämme ympäristövastuullisia toimintatapoja.

Vuodesta 2012 lähtien olemme olleet mukana työ- ja elinkeinoministeriön kuntien energiatehokkuussopimuksissa.

Solmimme uuden vuosille 2017 - 2020 ajoittuvan energiatehokkuussopimuksen syksyllä 2016. Siinä olemme sitoutuneet uusiin energiansäästötavoitteisiin:

• Minimitavoitteenamme on 7,5 % energiansäästö vuoteen 2025 mennessä vuoden 2015 tasoon verrattuna.

• Olemme asettaneet 4 %:n välitavoitteen vuoteen 2020 mennessä.

• Lisäksi tavoitteenamme on lisätä omaa, uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa sähkön- ja lämmöntuotantoamme. Seuraamme kulutustamme säännöllisesti ja raportoimme sopimuksien mukaisesti.

Vuonna 2017 kulutimme energiaa 198 430 MWh. Energiankulutus laski 4 % vuodesta 2016, jolloin energiaa kului 206 734 MWh. Sähkön osuus kulutuksesta oli 58 % ja lämmön 40 %.

Tarkastelujaksolla 2010–2017 sähkön osuus on pienentynyt ja lämmön osuus on kasvanut. HSY:n omien ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineiden kulutus on alle 2 % kokonaisenergiankulutuksesta.

Linkki alkuperäiseen kuvaan Lisää linkki Poista linkki Kuvateksti Aseta kuvateksti Poista kuvateksti Alkuperäinen Pieni Keskikokoinen Suuri Täysi

‍ ‍

Vuonna 2017 valmistelimme muuttoa uusiin toimitiloihin. Uuteen toimistoon muutti vuoden 2018 alussa lähes koko toimistohenkilökuntamme. Uusi toimistotalomme on ekologisen rakentamisen edelläkävijä. Rakennus on lähes nollaenergiatalo, jonka minimaalinen energiatarve katetaan uusiutuvalla energialla. Se on Suomen ensimmäinen EU-määräykset täyttävä hiilineutraali julkinen rakennus ja sillä on myös Leed platina -ympäristöluokitus.

• Noin 50 % rakentamismääräyksiä energiatehokkaampi
  
• Koko elinkaaren ajalla noin 27 % ja käyttöajalla noin 40 % verrokkeja pienempi hiilijalanjälki
  

‍

Lue lisää energian tuotannosta ja -kulutuksesta sekä kasvihuonekaasupäästöistämme 2010 - 2016»

Tutustu energia- ja päästödataamme 2010 - 2016»

‍

Kulutamme paljon energiaa, mutta samalla olemme yksi pääkaupunkiseudun tärkeimpiä uusiutuvan energian tuottajia.

Oma energiatuotantomme oli vuonna 2017 noin 186 600 MWh. Lisäksi myimme biokaasua liikennepolttoaineeksi jalostettavaksi 26 500 MWh. Kaasun myynti mukaan lukien tuotimme energiaa 102-prosenttisesti omaan kulutukseen verrattuna, eli ylitimme vuodelle 2017 asettamamme energiaomavaraisuustavoitteemme.

Olemme tehneet mittavia investointeja uusiutuvan energian tuotantoon. Pyrimme edelleen lisäämään uusiutuvan energian tuotantoamme ja vähentämään ostoenergian määrää. Oma sähköntuotantomme on EKOenergia-kelpoista. Vuonna 2015 siirryimme kokonaan EKOenergia-merkityn sähkön käyttöön, ja olemme yksi suurimmista EKOenergian käyttäjistä Euroopassa.

Oman energiantuotannon lisäksi teemme yhteistyötä pääkaupunkiseudun energiayhtiöiden kanssa uusiutuvan energian tuotannossa. HSY alueen yhdyskuntasekajäte hyödynnetään energiantuotannossa Vantaan jätevoimalassa. HSY:n puhdistetun jäteveden lämpöä hyödynnetään kaukolämmön tuottamisessa sekä Espoossa Suomenojan jäteveden hukkalämpöä hyödyntävässä Fortumin laitoksessa että Helsingissä HSY:n Viikinmäen jäteveden hukkalämpöä hyödyntävässä Helenin laitoksessa.

Esimerkkejä uusiutuvan energian tuotannostamme

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilta kerättyä biokaasua hyödynnetään sähköntuotantoon omassa kaasuvoimalassa. Aluelämpöverkon ansiosta kaasuvoimala tuottaa myös kaiken jätteenkäsittelykeskuksen tarvitseman lämmön.

• Biokaasua tuotetaan biojätettä mädättämällä Ämmässuon biokaasulaitoksessa ja jätevesilietteitä mädättämällä jätevedenpuhdistamoilla.
  
• Osa jätevedenpuhdistamojen ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen lämpöenergian tarpeesta katetaan lämmön talteenoton avulla.
  
• Suomenojan jätevedenpuhdistamon biokaasua myydään liikennepolttoaineeksi.
  
• Pitkäkoskelle asennettiin vuonna 2017 475 kWp aurinkopaneeleja. Jo aiemmin on aurinkopaneeleja asennettu Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle 257 kWp ja Vanhankaupungin vedenpuhdistamolle 66 kWp. Myös Ruskeasannan ja Jorvaksen Sortti-asemilla on aurinkopaneeleja.
  
• Päijänne-tunnelin raakaveden virtausenergiaa hyödynnetään Pitkäkoskella ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n Kalliomäen voimalassa.
  
• Helenin Katri Valan ja Fortumin Suomenojan lämpöpumppulaitos hyödyntää suurelta osin HSY:n puhdistaman jäteveden lämpöenergiaa kaukolämmön tuotannossa.
  

‍ ‍ ‍ ‍ ‍

​​​​​​​​​​​​​

Olemme toteuttaneet lukuisia toimenpiteitä energian säästämiseksi ja uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseksi. Uudet hankkeet, investoinnit ja toimenpiteet olemme koonneet resurssitehokkuuden toimintasuunnitelmaamme vuosille 2017–2019.

Vedenpuhdistus ja verkko

2017 Vedenpuhdistuslaitokselle aurinkovoimala 450 kWp (Pitkäkoski)

2017 Otsonilaitokselle uuden energiatehokkaan kuivausteknologian pilottikuivain (Pitkäkoski)

2017 Valaistuksen uusinta otsonilaitokselle (Pitkäkoski)

2017 Raakavesijäähdytys (verstaat, sosiaalitilat) (Vanhakaupunki)

2017 Välipumppaamon pumppujen uusinta (Vanhakaupunki)

2017 Valaisimien uusimisia (Ilmalan vesitornit)

2014 Lämmön talteenotto raakavedestä (Pitkäkoski)

2013-2014 Ikkunoiden ja laitteistojen uusimisia Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksilla

2013 Korkeapainepumppauksen uusiminen Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella (2016 Pitkäkoski)​

Jätevedenpuhdistus

2017 Tulopumppujen (0,3 – 0,6 KW) ohjaus liitetty kantaverkon taajuuden häiriöreservimarkkinoille (Viikinmäki)

2017 Jätevedenpuhdistamon ORC-laajennus ja ORC-laitteisto uusiin kaasumoottoreihin(Viikinmäki)

2017 Sähköauto otettu käyttöön (Viikinmäki)

2017 Lietteenkäsittelyn tuloilmakoneet uusittu (Viikinmäki)

2017 Polymeerin käyttöveden esilämmitys (Viikinmäki)

2016 Aurinkovoimalan käyttöönotto (Viikinmäki)

2016 Ylijäämälietepumpun sähkömoottori vaihdettu IE3 (Viikinmäki)

2016 Valaistuksia vaihdettu LED valoiksi ja energiatehokkaammiksi(Viikinmäki)

2016 Kahden kaasumoottorin uusinta energiatehokkaampiin (Viikinmäki)

2016 Liittymätyypin muutos joustavammaksi (tuotannon kevennys 0-tasoon oston kanssa, Viikinmäki)

2016 Toimistorakennuksen uusi jäähdytyskoneisto (Viikinmäki)

2016 Ilmastuksen ohjaustapamuutokset (Viikinmäki)

2016 LTO lämmönvaihdin kohtainen raportointi (Viikinmäki)

2016 Lämmitysjärjestelmän optimointi ja Vanhankaupungin yhdystunnelin IV-koneen uusinta(Viikin-mäki)

2016 Vanhojen taajuusmuuttajien uusimisia (Viikinmäki) ja uusia uusiin kohteisiin (Pumppaamot)2016 Tunnelipumppaamoiden säästöpotentiaalin selvitys padottamalla ja sovelluskehitys pumppaamokohtaisen tehon lukemiseksi optimitaajuuden määrittämiseksi (Pumppaamot)

2016 Toimisto/Huoltohallin yläpohjan lämpöeristyksen parantaminen puhallusvillalla ja huoltohallin läm-mityslaitteen uudistaminen (Metsäpirtti)

2015 Poistoilmapiipun puhaltimien ja luolaston tuloilmakoneiden uusiminen (Viikinmäki)

2015 Ilmastuskompressorin uusiminen energiatehokkaammaksi (Suomenoja)

2015 Lietteen kompostoinnin osakokonaisuuksien energiakulutuksen seuranta otettu käyttöön

2014 Ilmastuskompressoreiden voiteluöljyn lämmön talteenotto (Viikinmäki)

2014 Luolaston valaisimien uusiminen energiatehokkaampiin vaihtoehtoihin (Viikinmäki)

2013 Jätevesipumppaamosaneeraukset ja pumppujen uusimiset

2012 Lämmöntalteenotto järjestelmän rakentaminen: siirretään mädätetystä lietteestä lämpö mädättämöi-hin pumpattavaan raakalietteeseen (Suomenoja)

Jätehuolto

2017 Biokaasulaitoksen uuden CHP-yksikön hyötysuhteen optimointi

2017 Puujätteen hyödyntäminen

2017 Jorvaksen Sortti-asema nollaenergiarakennus

2016 Sähköauto otettu käyttöön

2016 Mädätyskaasun hyödyntäminen lämmöksi ja sähköksi

2016 Kivikon jätepalvelukeskuksen aluevalaistuksen uusiminen

2016 CHP-laitoksen ORC-yksikön jälkeisen pakokaasulämpöenergian hyödyntäminen kompostoinnin hygienisointiprosessissa

2015 Biojätteen mädätyslaitos (biokaasun hyödyntäminen)

2015 Kaasuvoimalan energiatehokkuuden parantaminen

2015 Seutulan kaatopaikkakaasun hyödynnettävyyden parantamisen suunnittelu

2013 Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen aluevalaistuksen ohjauksen uusiminen

2012 Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen rakennusten liittäminen alueen kaukolämpöverkkoon

2012-2015 Energiatehokkuustoimenpiteitä Kivikon jätepalvelukeskuksessa (mm. valaistus, ilmanvaihto, koneiden uusiminen)

‍

Siirryimme vuonna 2015 EKOenergia-sertifioidun sähkön käyttöön, minkä jälkeen olemme yksi suurimmista EKOenergian käyttäjistä Euroopassa.

EKOenergia on kansainvälinen ympäristömerkki sähkölle, jota hallinnoi laaja ympäristöjärjestöjen verkosto.

EKOenergian käyttö on osa vastuullisuustyötämme. Tuotamme lähes kaiken kuluttamamme EKOenergian omilla sähköntuotantolaitoksillamme. EKOenergian tuottajina ja käyttäjinä osallistumme ympäristömerkin ilmasto- ja ympäristörahastoihin, joilla lisätään kestävästi uusiutuvaa energiaa ja eheytetään virtavesiluontoa.

Vuonna 2017 HSY:n ja EKOenergian yhteishankkeeksi valittiin terveyskeskuksen sähköistäminen aurinkopaneeleilla Guineassa.

Lue lisää EKOenergia-ympäristömerkistä»

‍

Olemme sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjämme pääkaupunkiseudun ilmastostrategian mukaisesti 20% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä, sekä pääkaupunkiseudun tarkistettuihin tavoitteisiin vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliuuteen vuoteen 2050 mennessä. Vähennämme kasvihuonekaasupäästöjämme resurssihehokkuuden toimintasuunnitelmamme mukaisesti.

Vuonna 2017 HSY:n kasvihuonekaasupäästöt olivat 140 200 tCO2-ekv., Vuonna 2016 päästömme olivat 182 300 tCO2-ekv. eli päästöt pienenivät 23 % vuodesta 2016 vuoteen 2017. Päästöjen vähentyminen johtui pääosin jätevedenpuhdistusprosesseista.

Oma, uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotantomme vähentää ostoenergian tarvetta ja siten päästöjämme. Itse tuottamamme lämpöenergia korvaa kaukolämpöä, maakaasua ja öljyä. Sähkön osalta siirryimme vuonna 2015 kokonaisuudessaan käyttämään ja tuottamaan nollapäästöiseksi laskettavaa EKOenergiamerkittyä sähköä. Ostosähkön osalta olemme päästöneutraali. Kiinnitämme kuitenkin jatkossakin huomiota sähkönkulutukseemme ja energiatehokkuuden parantamiseen.

Suurimmat päästöt syntyvät kaatopaikan ja jätevedenpuhdistuksen prosesseista ja kompostoinnista, sillä jätteiden ja jäteveden käsittelyprosesseissa syntyy runsaasti metaani- ja dityppioksidipäästöjä. Ostoenergian osuus kokonaispäästöistä oli vuonna 2017 3,5 %.

Vuonna 2017 vesihuollon prosessien aiheuttamat päästöt olivat hieman pienemmät kuin jätehuollon prosessien aiheuttamat päästöt. Energiankäytön päästöt olivat yhteensä 4 900 tCO2-ekv.

Vuonna 2017 HSY:n lämmitysenergian kulutus laski hieman verrattuna vuoteen 2016. HSY:n lämmityksen päästöt olivat vuonna 2017 noin 4 120 t CO2-ekv.

HSY:ssä suurin osa lämmityksen päästöistä syntyy vedenpuhdistamojen ja verkostotukikohtien käyttämästä kaukolämmöstä, koska jätevedenpuhdistamot ovat lämmön osalta käytännössä omavaraisia. Jätevedenpuhdistuksen lämmityksen päästöt ovat peräisin Suomenojan lämpökattiloiden maakaasusta ja vähäisessä määrin öljystä.

HSY:n jätevedenpuhdistamojen mittava lämpöenergian tuotanto perustuu jätevesilietteen mädätyksestä saatavaan biokaasuun sekä lämmön talteenottoon lietteestä ja ilmastusilmasta. Kovilla pakkasilla myös jäteveden lämpöä saadaan hyödynnettyä ilmastusilman lämmityksen yhteydessä. Oman lämmöntuotannon voidaan ajatella korvaavan maakaasun käyttöä tai kaukolämpöverkkoon liitetyissä toimipisteissä kaukolämpöä.

‍

Jätevedenpuhdistuksessa ja Ämmässuon jätteenkäsittelylaitoksella syntyy päästöjä ilmaan ja hajuhaittoja. Päästöjä seurataan mittauksin ja niistä raportoidaan ympäristölupien mukaisesti. Tarkemmat tiedot löytyvät vuosiraporteistamme.

Tutustu jätehuollon ympäristöraportteihin»

Tutustu vesihuollon vuosiraporttiin»

‍

Pidämme huolta ympäristöstämme edistämällä kiertotalouden ratkaisuja, parantamalla alueen materiaali- ja energiatehokkuutta, lisäämällä jätteen hyötykäyttöä ja vähentämällä ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöjä. Tavoitteenamme on sekajätteiden määrän vähentäminen, lajittelun tehostaminen ja kotitalouksien jätteiden kokonaishyötykäyttöasteen nostaminen.

Olemme tehneet merkittäviä investointeja mm. erilliskerätyn biojätteen käsittelyyn ja Sortti-asemiin. Olemme antaneet myös uusia jätehuoltomääräyksiä ja panostamme neuvontatyöhön lajittelun lisäämiseksi ja jätteen määrän vähentämiseksi. Lajittelumahdollisuudet ovat tehtyjen toimenpiteiden seurauksena alueella kattavat ja niitä kehitetään edelleen. Syyskuusta 2017 alkaen ovat kaikki pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asuinkiinteistöistä voineet liittyä muovipakkausten erilliskeräykseen.

Niukkenevat luonnonvarat ja lainsäädäntö ovat siirtämässä jätehuollon painopistettä jätteenkäsittelystä materiaalien jalostamiseen. Noin 48 prosenttia pääkaupunkiseudun kotitalousjätteistä hyödynnettiin materiaalina eli kierrätettiin vuonna 2016*. EU:n tavoite kierrätykselle on 50 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja kierrätystavoitteet tiukentuvat asteittain tämän jälkeen. Jo 99 prosenttia pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien jätteestä pystytään hyödyntämään kierrättämällä se materiaalina tai tuottamalla siitä energiaa. Jätteiden hyödyntämisastetta ovat nostaneet alueen kattavat jätteiden lajittelumahdollisuudet sekä jätevoimalan käynnistyminen vuonna 2014. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon myötä sekajätteen loppusijoittaminen on päättynyt ja siitä tuotetaan nykyisin energiaa Vantaan jätevoimalassa.

Pakkausjäteasetuksen mukaisesti vastuu kierrätyspisteistä on tuottajilla. Olemme sopineet Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n kanssa yhteistyöstä pakkausjätteiden keräyksen järjestämisestä HSY:n toimialueella pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella.

Kehitämme ekoteollisuuskeskus Ekomoa Ämmässuolla, jonne ohjautuu jatkossakin merkittäviä materiaalivirtoja, kuten biomassoja ja louhetta. Ekomo tarjoaa alustan yrityksille ja luo edellytykset teollisten symbioosien kehittymiselle. Ekomossa yritys voi hyödyntää toisen jätettä ja alueella syntyvää uusiutuvaa energiaa omassa toiminnassaan. Ekomo toimii myös pilottiympäristönä. Pilotit voivat parhaimmillaan johtaa hankintoihin, jotka ovat tärkeitä referenssejä erityisesti pienille yrityksille. HSY referenssinä edesauttaa yritysten tilausten saamista vastaavista kohteista, mikä edistää kiertotalouden investointeja ja työpaikkojen syntymistä.

Huomioimme kaikessa toiminnassamme ympäristövaikutusten hallinnan ja vähentämisen. Toimintaamme ohjaavat ympäristöluvat, lait ja määräykset. Lainsäädännön velvoitteiden lisäksi pyrimme parantamaan ympäristönsuojelua myös vapaaehtoisin toimenpitein.

Jätehuollolla on ollut sertifioitu ympäristöjärjestelmä (ISO 14001) vuodesta 1997 ja sertifioitu laatujärjestelmä (ISO 9001) vuodesta 1999 lähtien. Seuraamme ympäristön tilaa jatkuvasti sekä sisäisillä että ulkoisilla auditoinneilla ja raportoinneilla ja pyrimme kehittämään ympäristönsuojelua jatkuvan parantamisen periaattein. Tunnistamme, arvotamme ja tarkastamme ympäristönäkökohdat vuosittain.

Jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähialueilla tarkkailemme muun muassa pölyn, hajun ja melun leviämistä sekä pinta- ja pohjavesien laatua. Seurantatulokset kootaan ympäristöraportteihin, joita julkaistaan kahdesti vuodessa. Ilmanlaadun ja sääaseman mittaustulokset päivittyvät HSY:n sivuille jatkuvalla automaattisella päivityksellä lähes reaaliajassa.

Tutustu jätehuollon vuositilastoihin »

Tutustu jätehuollon ympäristöraportteihin »

Tutustu HSY:n toimintapolitiikkaan »

* _{Pääkaupunkiseudun jätevirrat-palvelussa vuoden 2016 tiedot valmistuvat vuoden 2017 lopussa.}‍

‍ ‍ ‍ ‍

‍ ‍ ‍ ‍

‍

‍ ‍Kiertotalous käsitteenä on laaja. Se on uusi talousmalli, jossa tuotanto ja käyttö suunnitellaan siten, että jätettä ei synny, vaan materiaalit ja niiden arvo säilyvät kierrossa. Kiertotaloutta havainnollistetaan usein kuvaamalla maapallon luontaista biologista kiertoa sekä ihmisen järjestämän kierrätyksen kautta tapahtuvaa teknistä kiertoa. Kiertotalous käsittää nämä molemmat. Me HSY:ssä edistämme ja hyödynnämme toiminnassamme näitä molempia kiertoja.

Tekninen kierto käsittää jätehuollon etusijajärjestyksen mukaisten toimien lisäksi tuotteiden koko arvoketjun ja elinkaaren, aina tuotteen suunnittelusta siitä luopumiseen. Etusijajärjestyksen mukaisten toimien lisäksi keskeistä ovat muun muassa tuotteiden elinkaaren pidentämiseen tähtäävät toimet, kuten korjaaminen ja huoltaminen sekä yhteisöllinen jakamistalous ja erilaiset uudenlaiset palvelumallit, joissa tuote tarjotaan vuokralle myymisen sijaan. Tällöin sekä myyjän, että ostajan yhteinen etu on, että tuotteet säilyvät toimintakuntoisina mahdollisimman pitkään. HSY:ssä me mm.

• kannustamme jätteen vähentämiseen viestinnän ja neuvonnan keinoin
• edistämme uudelleenkäyttöä yhteistyössä Kierrätyskeskuksen kanssa
• teemme lajittelun helpoksi kiinteistöillä ja Sortti-asemilla ja ohjaamme materiaalit tehokkaasti kiertoon
• tuotamme tietoa muun muassa pääkaupunkiseudun jätevirroista sekä HSY:n materiaalitaseesta
• edistämme kiertotaloutta yhdessä eri toimijoiden kanssa
• etsimme tutkimus- ja kehittämistoiminnassamme ratkaisuja erilaisten jätemateriaalien hyötykäyttöön ja kiertotalouden edistämiseen

Biologisessa kierrossa luonnosta peräisin olevat materiaalit kiertävät hyödyntäen luonnon omaa kiertokulkua. Muun muassa ravinteiden ohjaaminen takaisin maaperään kasvien hyödynnettäväksi on osa biologista kiertoa. Myös uusiutuvan energian kuten biokaasun tuotanto ja hukkalämmön hyödyntäminen ovat osa kiertotaloutta. HSY:ssä me mm.

• annamme vinkkejä ruokajätteen vähentämiseen ja kannustamme biojätteen lajitteluun
• hyödynnämme biojätteen ja jätevesilietteen sisältämän bioenergian sekä ohjaamme ravinteet kiertoon komposti- ja multatuotteina
• pyrimme tutkimus- ja kehittämistoiminnassamme synnyttämään innovaatioita ravinteiden kierrätykseen ja etsimme keinoja niiden säilyttämiseen parhaimmin hyödynnettävässä muodossa.

Myös veden kierto on osa maapallon omia luonnollisia kiertoja. Olemme vastuussa alueen raakaveden jalostamisessa juomavedeksi ja jätevesien käsittelystä ennen niiden ohjaamista takaisin vesiekosystee-miin. Lisäksi kannustamme Itämeren suojeluun neuvomalla mitä viemäriin saa laittaa ja mitä ei, jotta pääkaupunkiseudun viemäriverkosto ja jäteveden puhdistusprosessit toimisivat optimaalisesti ja kuor-mittaisimme vesistöä mahdollisimman vähän.

‍

MATERIAALITASE VUODELLE 2017 EI OLE VIELÄ VALMISTUNUT. Olemme selvittäneet oman toimintamme materiaalivirtoja – kuinka paljon otamme vastaan ja kuinka paljon meiltä lähtee materiaalia ulos.

Kun selvitämme materiaalivirrat, voimme parantaa operatiivisten prosessien toimintatapoja ja tehostaa raaka-aineiden käyttöä.

Oman toiminnan materiaalivirtojen havainnollistaminen mahdollistaa korkealaatuisen talousveden tuottamisen, viemäröinnin ja jätevesien puhdistuksen sekä ympäristövaatimukset täyttävän jätehuollon – kustannustehokkaasti ja resurssiviisaasti.

Pyrimme hyödyntämään tehokkaasti kaikki sisään tulevat materiaalit. Tarkoituksena on jätemateriaalien mahdollisimman tehokas muuntaminen uudelleenkäytettäväksi ja kierrätettäväksi raaka-aineiksi. Päätavoitteena on ympäristökuormituksen vähentäminen sekä vesistöön, ilmaan että maaperään.

Vuonna 2016 otimme vastaan noin 238 miljoonaa tonnia materiaalia. Tämä on noin 200 tonnia materiaalia jokaista asukasta kohden. Suurin osa liikkuvasta materiaalista, eli noin 99 %, oli vettä. Kiinteitä materiaaleja käsittelimme yhteensä 2,54 miljoonaa tonnia. Näistä suurin yksittäinen virta oli Blominmäen jätevedenpuhdistamotyömaan louheet, joita syntyi yhteensä 1,8 miljoonaa tonnia.

Vuonna 2016 HSY:n piiriin jäi 1,2 miljoonaa tonnia materiaalia, josta osa hyödynnettiin Ämmässuon kaatopaikkarakenteissa ja osa Blominmäen rakennustyömaalla. Materiaalia, kuten louheita, maa-aineksia ja viherjätteitä, jäi myös Ämmässuon alueelle odottamaan myöhempää hyötykäyttöä. Kaikista HSY:n materiaalivirroista loppusijoitettua jätettä oli enää noin 0,01 miljoonaa tonnia. Biojätteen ja jätevedenpuhdistuksen lietteen mädätyksessä syntyvää biokaasua ja Ämmässuon kaatopaikalta kerättyä kaatopaikkakaasua kerättiin yhteensä noin 0,05 miljoonaa tonnia, josta pääosa generoitiin energiaksi ja käytettiin HSY:n omassa toiminnassa tai myytiin sähkönä valtakunnan verkkoon.

HSY:stä poistui vuonna 2016 noin 232 miljoonaa tonnia materiaaleja, josta lähes 100 % oli puhdistettua talousvettä ja jätevettä. Kiinteistä jätteistä ja materiaaleista ohjattiin suurin osa hyötykäytettäväksi maanrakennuskäytössä ja jätevoimalassa. Biojätteitä ja lietteitä jalostettiin mullaksi ja kompostiksi. Kierrätettävät materiaalit, kuten metallit, lasit, pahvit ja kipsit ohjattiin materiaalihyötykäyttöön.

‍ ‍ ‍ ‍ ‍

‍

Pääkaupunkiseudun asukkaat ja yritykset käyttävät talousvettä noin 90 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vanhankaupungin ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokset käyttävät raakavetenä Päijänteen vettä. Käyttämämme vesi on noin prosentti järven virtaamasta.

Vedenpuhdistus ei aiheuta päästöjä vesistöön. Kaikki laitokselle otettu vesi johdetaan joko puhdistettuna talousvesiverkostoon tai puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle.

Pääkaupunkiseudulla muodostuu jätevettä noin 130 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Jätevedet johdetaan viemäriverkostoa pitkin käsiteltäväksi puhdistamolle ennen niiden palautumista takaisin vesistöön. HSY:n kaksi jätevedenpuhdistamoa, Viikinmäessä Helsingissä ja Suomenojalla Espoossa, vastaavat jätevesien käsittelystä pääkaupunkiseudulla.

Puhdistukseen käytetään biologis-kemiallista menetelmää, jonka sivutuotteena syntyy lietettä sekä biokaasua. Liete jatkojalostetaan mullaksi ja kaasu hyödynnetään energian lähteenä. Puhdistetut jätevedet johdetaan tunnelissa avomerelle.

Kotitalouksien arkikäytössä syntyvien jätevesien lisäksi viemäreihin lasketaan myös teollisuusjätevesiä sekä muita poikkeavia jätevesiä. Näiden johtaminen viemäriin on luvanvaraista ja vaatii teollisuusjätevesisopimuksen.

Jätevedenpuhdistus on tärkeä osa rannikkovesien ja Itämeren suojelua, sillä puhdistettavaksi tuleva jätevesi sisältää runsaasti fosfori- ja typpiravinteita. Suoraan mereen johdettuna ne aiheuttaisivat voimakasta rehevöitymistä.

Jätevedenpuhdistukselle on asetettu rajoitteita sekä EU:n direktiiveissä että kansallisessa lainsäädännössä. Lisäksi jätevedenpuhdistamot ovat velvoitettuja täyttämään niille asetetut puhdistamokohtaiset ympäristöluvat, joiden toteutumista Uudenmaan ELY-keskus valvoo.

‍

Suurin osa ottamastamme raakavedestä on pintavettä. Vuonna 2017 otimme Päijänteen vettä yhteensä 96 Mm³. Se vastaa sadasosaa Päijänteen veden virtaamasta.

Tuotetusta talousvedestä 0,6 % on Kuninkaanlähteen pohjavettä. Se on noin 0,6 Mm³ (1600-1700 m³/d) vettä vuodessa. Kuninkaanlähteen antoisuudeksi on todettu vuoden 1959 koepumppauksessa 3000 m/d eli HSY ottaa siitä noin puolet.

Vesioikeuden luvissa määritellään ehtoja vedenpintojen tarkkailulle ja säännöstelylle. Näillä toimilla taataan vesiekosysteemeille sopivat olosuhteet ja minimoidaan vedenoton vaikutukset. Säännöstelyllä voidaan jopa parantaa ekosysteemien olosuhteita tasaamalla pinnankorkeuksien vaihteluja ja takaamalla kuivanakin jaksona tietty virtaama laskuojissa.

Vähennämme vuotovesimäärää

Kaikki laitokselle otettu vesi johdetaan joko puhdistettuna talousvesiverkostoon tai puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle. Käytämme osan raakavedestä vedenpuhdistusprosessissa muun muassa suodattimien pesuun. Pesuvedet johdetaan puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle. Raakavettä on saatavilla runsaasti, joten emme kierrätä vettä vedenpuhdistuslaitoksella.

Tavoitteenamme on vähentää verkostoon pumpattua vesimäärää pienentämällä vuotovesimäärää.

Vuotovesi on vettä, joka vuotaa paineellisesta vesijohdosta ulos esimerkiksi putkirikon takia. Maan pinnalle näkymättömät piilovuodot ovat merkittävä osa vuotovesimäärästä.

Tutkimme mikromuovien esiintymistä talousvedessä

Mikromuoveja esiintyy laajasti ympäristössä ja ihmiset altistuvat niille muun muassa elintarvikkeiden, hengitysilman ja kosmetiikan välityksellä. Suomessa ei ole tähän mennessä tutkittu mikromuovien esiintymistä talousvedessä, sillä standardoitujen tutkimusmenetelmien puuttuminen on vaikeuttanut luotettavien ja vertailukelpoisten tulosten saamista.

HSY on mukana vuoden 2017 lopussa käynnistyneessä hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää luotettava menetelmä mikromuovien analysoimiseksi talousvedestä sekä tutkia, missä määrin talousvesi mahdollisesti sisältää mikromuovijäämiä. Hankkeesta odotetaan tuloksia vuoden 2018 aikana.

HSY:n jätevedenpuhdistamoiden toimita-alueella asuu yli 20 % Suomen asukkaista, joten puhdistamoiden rooli Suomen jätevedenpuhdistuksen ympäristökuormituksen hallinnan ja kehityksen kannalta on merkittävä. Otamme vuosittain vastaan noin 130 miljoonaa kuutiometriä yhdyskuntajätevesiä jätevedenpuhdistamoillemme Helsingin Viikinmäkeen ja Espoon Suomenojalle. Jätevesistä arviolta noin 85 % on asumajätevesiä ja noin 15 % teollisuuden jätevesiä.

Jäteveden kuormituksen merkittävimmät komponentit ovat veden sisältämä orgaaninen aines sekä ravinteet fosfori ja typpi. Jätevedenpuhdistuksen päätavoitteena on näiden poistaminen jätevedestä puhdistamoiden ympäristölupamääräysten sekä HSY:n sisäisten, lupaehtoja tiukempien toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti.

Orgaanisesta lika-aineesta poistetaan puhdistusprosessissa yli 95 %, fosforista noin 98 % ja typestä 70-90 %.

Sateet heikensivät puhdistustuloksia

Jätevedenpuhdistamoidemme toimintaa ohjaavat laitoskohtaiset ympäristöluvat. Vuonna 2017 Viikinmäen puhdistamo täytti kaikki ympäristöluvan määräykset. Itämereen johdetun puhdistetun jäteveden biologinen ja kemiallinen hapenkulutus, typpi-, fosfori- ja kiintoainepitoisuudet ja poistotehot olivat lupamääräysten mukaisia.

Suomenojan puhdistamolla biologisen hapenkulutuksen ja fosforin poistotehot eivät täyttäneet lupamääräyksiä vuoden 2017 viimeisellä vuosineljänneksellä, mikä johtui ennätyksiä hipovista sateista. Biologisen hapenkulutuksen poistoteho oli 94 % ja kokonaisfosforin 93 %, kun molempien poistotehon vähimmäisvaatimus on 95 %.

Puhdistamojen yhteenlaskettu tulovirtaama oli vuonna 2017 n. 146 milj. m3, mikä oli 7 % enemmän kuin vuonna 2016. Typpikuormitus mereen oli 1115 tonnia (tavoite 1200 tonnia) ja fosforikuormitus 31 tonnia (tavoite 32 tonnia).

Sivutuotteena biokaasua ja multaa

Jätevedenpuhdistuksen sivutuotteena syntyy omassa energiantuotannossamme hyödynnettävää biokaasua. Viikinmäen sähköntuotantomäärä oli vuonna 2017 laitoksen historian suurin ja sähköntuotannon omavaraisuusaste oli 90 %. Suomenojan jätevedenpuhdistamolla tuotettu kaasu myytiin Gasumin kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti liikennepolttoainekäyttöön. Jätevedenkäsittelystä sivutuotteena syntyvä liete jatkojalostetaan mullaksi ja maanparannusaineeksi.

Lue lisää jätevedenpuhdistuksen vuosiraportista»

‍

Erilaisia vesiympäristölle haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana. Haitallisia aineita on esimerkiksi kotitalouksien pesu- ja puhdistusaineissa, tekstiilien suoja-aineissa, palonestoaineissa sekä elintarvikkeissa ja kuluttajien käyttämissä lääkkeissä.

Nämä aineet hajoavat puhdistusprosessissa, kulkeutuvat puhdistamolta vesistöön, sitoutuvat lietteeseen tai päätyvät ilmapäästöinä ilmakehään. Näiden aineiden pitoisuuksia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta seurataan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti.

Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva E-PRTR asetus (166/2006) velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan kynnysarvon ylittävien aineiden vesistöpäästöt kotimaansa viranomaisille. Viranomaiset raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle ja päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri.‍

Poikkeuksellisissa tilanteissa puhdistamatonta jätevettä voi päätyä verkostosta tai pumppaamoilta pääkaupunkiseudun vesistöihin. Toisinaan joudumme johtamaan jätevedenpuhdistamolta vain osittain puhdistettua jätevettä suoraan vesistöön. Ohitukset raportoidaan jätevedenpuhdistuksen vuosiraportissa.

HSY:ssä seurataan jätevesiylivuotoja, ja tavoitteena on niiden määrän pienentäminen. Tähän tähtäävien toimenpiteiden toteuttamiseen olemme sitoutuneet mm. Itämerihaasteessa.

Suomenojan puhdistamolla tapahtui lokakuussa 2017 runsaista sateista johtuva laitosohitus, jonka osuus laitoksen kokonaisvirtaamasta oli 0,04 %. Ohitusjätevesi on esiselkeytettyä vettä, joka on käsitelty fysikaalis-kemiallisesti.

Vuonna 2017 verkosto- ja pumppaamoylivuotojen osuus oli arviolta 0,1 % puhdistamoiden yhteenlasketusta virtaamasta.

‍

Tehostamme ravinteiden kierrätystä

Jatkoimme vuonna 2017 pitkäjänteistä työtämme jätevedenpuhdistusprosessien kehittämiseksi. Fosforin talteenottoon ja typenpoistoon keskittyvät hankkeet olivat vuoden päähankkeita.

Tutkimme fosforin talteenottoa kehittämällämme RAVITA-prosessilla. Tutkimus keskittyy jäteveden jälkikäsittelyyn, jolla voidaan sekä pienentää fosforikuormitusta mereen että mahdollistaa fosforin talteenotto jätevedestä. Fosfori talteenotetaan fosforihappona, jolloin sitä voidaan hyödyntää lannoiteteollisuuden lisäksi monilla muillakin teollisuuden aloilla.

RAVITA-tutkimus on saanut rahoitusta Ympäristöministeriön RAKI-ohjelmasta ja lisäksi se valittiin yhdeksi hallituksen kiertotalouden kärkihankkeista.

Lue lisää RAVITA-hankkeista »

Typenpoisto Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla on kansainvälistä huipputasoa. Puhdistamolle tulevan jäteveden typpikuorma kasvaa kuitenkin jatkuvasti, ja yli 90 prosentin kokonaistypenpoistotason ylläpitäminen myös tulevaisuudessa samoin kuin laitoksen resurssitehokkuuden parantaminen edellyttävät uusia prosessiteknisiä ratkaisuja. Jatkoimme näihin haasteisiin keskittyvässä Rejektityppi-projektissa käynnistynyttä pilot-tutkimusta vuonna 2017.

Lue lisää Rejektityppi-projektista »

Tutkimme puhdistusposessimme vaikutusta mikromuovien esiintymiseen

Standardoitujen tutkimusmenetelmien puuttuminen on näihin päiviin asti vaikeuttanut luotettavan tutkimustiedon saamista jäteveteen puhdistusprosessin jälkeen mahdollisesti jäävistä mikromuovijäämistä.

HSY:llä aloitettiin luotettavan määritysmenetelmän kehittäminen sekä tutkimukset jätevedenpuhdistamoiden ja yhdyskuntajäteveden vaikutuksesta merialueen mikromuovimäärään jo vuonna 2012.

Vuonna 2017 osallistuimme Aalto Yliopiston tutkimukseen jätevedenpuhdistuksen vaikutuksesta mikromuovien poistumiseen. HSY:n puhdistamoilla ei ole varsinaisia mikromuovin poistoon suunnattuja prosessivaiheita, mutta tutkimuksen mukaan noin 99 prosenttia mikromuoveista poistuu Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessissa, ja tulosten voidaan olettaa pätevän myös Suomenojan puhdistamolla. Blominmäen puhdistusprosessi tulee olemaan jopa tätä tehokkaampi.

Jätevedenpuhdistuksessa poistettu mikromuovi sitoutuu lietteeseen. Olemme käynnistämässä tähän liittyvää tutkimusta. Lisäksi haemme rahoitusta muun muassa teollisuuspesulavesien mikromuovipitoisuuksia tutkivaan hankkeeseen.

Vesistövaikutusten seuranta

Viikinmäessä puhdistetut jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolta noin 16 kilometrin pituista purkutunnelia pitkin Helsingin edustalle avomerelle. Suomenojan jätevedet johdetaan 7,5 kilometrin pituisessa purkutunnelissa Espoon edustalle. Molemmat purkupisteet sijaitsevat usean metrin syvyydessä meren pohjassa, jossa jäteveden sekoittuminen meriveteen on tehokasta. Lähistöllä ei sijaitse virkistyksen tai ympäristön kannalta arvokkaita kohteita.

Jätevesien vaikutuksia merialueella seurataan yhteistyössä muiden merialueeseen vaikuttavien toimijoiden kanssa. Vuonna 2017 tarkkailu toteutettiin "Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailu" -ohjelman mukaisesti.

Tutkimustulokset julkaistaan kahden vuoden välein erillisenä raporttina ympäristökeskuksen julkaisusarjassa. Vuosien 2016–2017 tulokset raportoidaan vuonna 2018. Viimeisin julkaistu raportti koskee vuosia 2014 - 2015.

Lue lisää Pääkaupunkiseudun merialueen tila 2014-15-raportista»

Kalastovaikutusten seuranta

Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamojen vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin.

Vuonna 2017 kalataloustarkkailu toteutettiin laajana yhteistarkkailuna, jossa olivat mukana HSY:n lisäksi Helsingin ja Espoon kaupunkien läjitystoiminnot sekä Helsingin Liikuntavirasto.

Tarkkailu tehtiin ”Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma vuodesta 2017 eteenpäin” -ohjelman mukaisesti. Tarkkailun toteuttamisesta vastasi vuonna 2017 tarkkailuohjelman tekijä, Kala- ja vesitutkimus Oy. Kalataloustarkkailu raportoidaan kahden vuoden välein. Vuosien 2016–2017 tulokset raportoidaan vuoden 2018 aikana.‍

Edistämme hankinnoilla materiaali- ja energiatehokkuutta ja etsimme uusia innovatiivisia ratkaisuja

Hankinnoilla tuemme strategiaamme, jossa tasapainottuvat taloudelliset tekijät, materiaali- ja energiatehokkuus, ympäristövastuullisuus ja innovatiivisuus.

Sovellamme hankinnoissamme julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä. Pääperiaatteitamme ovat kilpailun aikaansaaminen, tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu sekä avoimuus ja suhteellisuus. Pyrimme hankinnoissamme kokonaistaloudellisesti edullisimpaan ja vaikutuksiltaan parhaaseen lopputulokseen. Hankintaprosessiamme ohjaavat suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus sekä taloudellisuus.

Kestävän kehityksen periaatteet, innovatiivisuus, materiaali- ja energiatehokkuus, ympäristövaikutukset sekä tilaajan varautumistarpeet huomioimme hankintojemme eri vaiheissa. Tämä kattaa tarjouspyynnön kohteen, tarjoajien soveltuvuuden ja arviointikriterien määrittelyn aina sopimusaikaiseen yhteistyöhön asti.

Olemme mukana ICLEI:n (Local Governments for Sustainability) kestävien hankintojen Procura+ verkostossa, ekohankintaverkostossa ja pääkaupunkiseudun julkisten hankkijoiden välisessä yhteistyössä.

‍

Luotettavaa ja oikeaan toimintaan innostavaa tietoa asukkaille ja yhteisöille

Autamme seudun asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä toimimaan paremman ympäristön puolesta.

Neuvomme ja tarjoamme tietoa tärkeistä ympäristöteemoista.

Viestimme jäte- ja vesihuoltoon liittyvistä HSY:n palveluista ja autamme pääkaupunkiseudun asukkaita ja yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeään, vähentämään energiankulutustaan ja edistämään resurssitehokkuutta. Tavoitteenamme on parantaa ympäristön tilaa.

Tuottamallamme seutu- ja ympäristötiedolla autamme päätöksentekijöitä, suunnittelijoita ja tutkimuslaitoksia terveellisen ja viihtyisän kaupunkiympäristön luomisessa.

Ilmastonmuutos

Teemme yhdessä jäsenkuntiemme ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa työtä seudulla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi.  Edistämme ja seuraamme pääkaupunkiseudun ilmastotavoitteiden toteutumista sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että siihen sopeutumisen osalta.

Laskemme pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuosittain ja kehitämme päästölaskennan menetelmiä. Seuraamme seudullista kehitystä ilmastoindikaattoreiden avulla. 

Osallistumme kansainvälisiin ja seudullisiin ilmastotyötä edistäviin hankkeisiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Vuonna 2017 toteutimme eurooppalaisten metropolialueiden yhteistä SMART-MR -hanketta, joka tähtää kestävän liikkumisen edistämiseen. Seudullisen osaprojektin tavoitteena on kehittää asemanseutuja kestävän asumisen ja liikkumisen solmuina sekä edistää vähähiilistä liiketoimintaa niillä.

Lue lisää hankkeet sivultamme»

Ilmansuojelu

Ajantasaiset ilmanlaatutiedot ovat asukkaiden seurattavissa HSY:n verkkosivuilla osoitteessa hsy.fi/ilmanlaatu sekä ilmanlaatunäytöillä ratikoissa ja metroissa. Ilmanlaatukartta (hsy.fi/ilmanlaatukartta) kertoo hengitysilman laadun ja sen ennusteen lähitunneille siellä missä olet. Mikäli ilmanlaatu heikkenee äkillisesti, tiedotusta tästä tehostetaan.

Teemme ilmansuojelututkimusta yhteistyössä alan tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa.  Edistämme ilmansuojelua kaupunkisuunnittelussa tuottamalla tietoa suunnittelijoiden ja asiantuntijoiden käyttöön. Mäkelänkadun Supermittausasema tarjoaa alustan ilmanlaadun tutkimusyhteistyölle ja mm. mahdollisuuden T&K&I-hankkeille laitteiden testaukseen ja demonstrointiin. Vuonna 2017 selvitettiin KAILA-hankkeessa sensoreilla ilmansaasteiden pitoisuuksia vilkkaan kadun varrella eri korkeuksilla ja etäisyyksillä liikenteen päästöistä.

Vuonna 2017 käynnistyi HAQT-hanke, jonka puitteissa on perustettu pääkaupunkiseudulle ilmanlaadun sensoriverkko sekä otettu käyttöön uusi ilmanlaatukartta ja -ennuste. Tulokset tullaan tarjoamaan avoimena datana, joka mahdollistaa erilaisten ilmanlaatusovellusten kehitystyön. Sovellukset voivat esimerkiksi auttaa asukkaita ilmansaasteille altistumisen vähentämisessä ja tukea viranomaisia katupölyn haittojen torjumisessa. Hankkeessa luodaan pääkaupunkiseudusta referenssi- ja demonstraatioympäristöä, joka tukee suomalaisten ilmanlaatujärjestelmien vientiä globaaleille markkinoille

Lue lisää hankkeet sivultamme»

Paikkatiedot kestävän kaupunkiseudun suunnittelussa

Tuotamme tietoa seudun maankäytöstä ja asumisesta sekä seuraamme seudun kehitystä.

Vastaamme Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen 2016–2019 seuranta-aineiston ylläpidosta ja koordinoinnista MAL-sopimussihteeristön ohjauksessa. Kokoamme seurantaraportteihin vuosittain tiedot mm. Helsingin seudun 14 kunnan asuntokaavoituksesta ja asuntotuotannosta.

Seudullisen, kattavan ja ajantasaisen paikkatietovaraston SePe:n paikkatiedot ovat seudulla käytössä suunnittelun, tutkimuksen sekä päätöksenteon tukena.

HSY:n avoimen datan karttapalvelun avulla on mahdollista tarkastella ja ladata omaan käyttöönsä kaikille avoimia paikkatietoaineistojamme.

Kehitämme seudullisten maamassojen hallinnan työkalua SeutuMaisaa.

Järjestämme vuosittain HSY:n paikkatietoseminaarin, johon kootaan suunnittelun ja tutkimuksen ajankohtaiset teemat.

Tutustu HSY:n avoimen datan karttapalveluun »

Tutustu paikkatietoseminaareihimme»

Motivoivaa ja asiantuntevaa ympäristöneuvontaa

Viestimme ja neuvomme vaikuttavasti muuttaaksemme asenteita ja toimintaa ympäristömyönteiseen suuntaan. Huolehdimme siitä, että asiakkaamme löytävät palvelumme ja teemme HSY:n toiminnan näkyväksi.

Opastamme ja kannustamme kaupunkilaisia, taloyhtiöitä, isännöitsijöitä ja pk-yrityksiä käytännön toimiin ympäristön hyväksi.

Esimerkkejä neuvonta- ja koulutuspalveluistamme:

• Tarjoamme jäte- ja vesihuoltoaiheisia neuvontatilaisuuksia ja luentoja asukasryhmille, kouluille ja päiväkodeille, julkishallinnolle ja muille asiakkaillemme.
• Lähetämme säännöllisesti uutiskirjeitä ajankohtaisista asioista opettajille, päivähoidolle, yrityksille, isännöitsijöille ja kompostoijille, sekä muille sidosryhmille. Tuotamme myös esitteitä ja oppaita muun muassa lajittelun opastamiseksi.
• Viestimme ajankohtaisista asioista myös Facebookissa, Instagramissa, Twitterissä ja Youtube-kanavalla videoiden avulla. Fiksu vähentää jätettä -Facebookissa tähtää jätteen määrän vähentämiseen ja pääkaupunkiseudun ilmanlaadusta saa tietoa myös Pk-seudun ilmanlaatu -Twitteristä.

• HSY laajensi muovipakkausten keräystä asuinkiinteistöiltä vuonna 2017. Keräykseen voivat liittyä kaikki pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asuinkiinteistöt. HSY:n verkkosivuilta www.hsy.fi/jateopas voi tarkistaa, kuuluuko jäte muovipakkausten keräysastiaan.

• Neuvomme taloyhtiöitä ja asukkaita energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian hyödyntämisessä myös henkilökohtaisesti.

• Ekokompassi -palvelu, joka on pk-yrityksille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä, ohjaa yrityksiä ja yhteisöjä ympäristövastuuseen.
• Olemme mukana kouluttamassa pääkaupunkiseudun kuntien ekotukihenkilöitä jäte-, ilmasto- ja vesiasioissa. HSY:n jokaisessa omassa toimipisteessä on nimetty ja koulutettu ekotukihenkilö.
• Ylläpidämme kummikoulutoimintaa. Tarjoamme kasvattajille myös opetusmateriaaleja ja oppituntikokonaisuuksia.

• Helsinki-Vantaan Yrityskylässä on HSY:n toimipiste. Yrityskylässä vierailee lukuvuosittain 7 500 helsinkiläistä ja vantaalaista kuudesluokkalaista opettajineen. Myös Espoon Yrityskylä avattiin vuonna 2017 HSY:n toimipiste. Yrityskylässä vierailee joka vuosi yli 6 000 kuudesluokkalaista opettajineen.

Esimerkkejä kampanjoistamme paremman ympäristön puolesta:

• Kiitos kun lajittelet -kampanja lisää jätteiden lajittelua. Biojätteestä multaa ja kaasua -video kannustaa biojätteiden lajitteluun.
• Anna jotain muuta -sivusto pyrkii vähentämään jätteen määrää.

• HSY toteutti Juotava hanavesi -kampanjan yhteistyössä Vesilaitosyhdistyksen ja 15 vesilaitoksen kanssa. Kampanja ylisti korkealaatuista suomalaista hanavettä. Kampanja oli mukana Suomi 100 -ohjelmassa.

• Siisti viemäri – Osaatko viemärietiketin? -kampanja muistutti käyttämään viemäriä ja vessanpyttyä vain siihen mihin ne on tarkoitettu.
• Pytty.fi -kampanja herätteli asukkaita pohtimaan kotitalouksien kemikaalien päätymistä vesistöihin. Kampanja tehtiin yhteistyössä HSY:n, Vesilaitosyhdistys VVY:n ja parinkymmenen muun vesilaitoksen kanssa.
• Climatematch.fi -kampanja kannusti fiksuihin ilmastovalintoihin pelisovelluksen avulla. Mukana kampanjassa olivat kaikki 10 pääkaupunkiseudun korkeakoulua.

• Liiku liikkumaan -kampanja kannusti kaikkia reippailemaan kuntosaleille ja liikuntapaikoille ilman autoa.

• Kasvislankeemus -kampanja kannusti siirtymään kasviksiin ateria kerrallaan.
• Aurinkosähköä kotiin -kampanja jakaa tietoa aurinkosähköstä asukkaille ja taloyhtiöille.
• Tasapainota talo -kampanja auttaa taloyhtiöitä lämmitys- ja ilmanvaihtoverkostojen energiatehokkaassa ylläpidossa.
• Urbaani puuvaja -hanke vähentää puun pienpolton ympäristövaikutuksia.

Esimerkkejä järjestämistämme tilaisuuksista, joissa tuomme esille ajankohtaisia ympäristöteemoja.

• Järjestimme Helsingin seudun ilmastoseminaarin yhdeksättä kertaa. Finlandia-talossa pidettyyn tapahtumaan osallistui noin 260 sidosryhmien edustajaa.

• Isännöitsijäinfo kokosi isännöitsijöitä ajankohtaisten aiheiden ääreen Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle.

• Taloyhtiö 2017 -tapahtumassa esittelimme isännöitsijöille ja taloyhtiöaktiiveille HSY:n neuvontapalveluja ja -materiaaleja sekä Aurinkosähköä kotiin -kampanjaa. Olimme mukana myös Kevätmessuilla Messukeskuksessa Metsäpirtin mullan ja Urbaanin puuvaja -hankkeen merkeissä.

• Jalkauduimme neljään pääkaupunkiseudun kauppakeskukseen Kiitos kun lajittelet! -teemalla. Kampanjoimme samalla biojätteen lajittelun puolesta jakamalla biojätepusseja.

• Olimme jälleen mukana Earth Hour -ilmastotempauksessa.
• Olimme mukana ruokahävikin vähentämiseen kannustavassa Hävikkifestarit -tapahtumassa Helsingin Teurastamolla.

• Pyöräilyviikolla jaoimme pyöräilijöille kiitokseksi ja kannustukseksi aamiaisia Kauniaisissa ja Espoossa, Liikkujan viikolla Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä.

HSY:n julkaisut

Julkaisemme vuosittain lukuisia asiantuntijaraportteja ja esitteitä.

Tutustu HSY:n esitteisiin »

Tutustu HSY:n julkaisuihin »

‍