energy consumption, energy generation, climate change, greenhouse gas emissions, circular economy, social responsibility, financial responsibility, environment, environmental responsibility
Kieli:
fi
Sivuja:
13
Yhteystiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmalantori 1, 00240 Helsinki PL 100, 00066 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi
Toimintapolitiikkamme mukaisesti sitoudumme kestävän kehityksen periaatteisiin siten, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossamme ja toiminnassamme. Vastuullinen toimintatapa edellyttää, että suunnittelemme pitkäjänteisesti talouttamme, huomioimme vaikutuksemme sekä ympäristöön, mutta myös ihmisiin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Rakennamme osaltamme pääkaupunkiseudun kestävää tulevaisuutta. Tämä on ensimmäinen HSY:n vastuullisuusraportti, jossa ympäristönäkökohtien lisäksi kerromme myös sosiaalisesta ja taloudellisesta vastuullisuudestamme.
Materiaalivirtojen jalostaja
Strategiamme mukaisesti panostamme pääkaupunkiseudun materiaali- ja energiatehokkuuden parantamiseen sekä materiaalivirtojen hyödyntämiseen.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen kehitämme kiertotalouden alan toimijoiden kanssa yhteistyössä ekoteollisuuskeskus EKOMOa. EKOMO synnyttää Ämmässuon alueelle teollisia symbiooseja, joissa toimijat hyötyvät toistensa resursseista, kuten materiaalivirroista, energiasta ja osaamisesta.
HSY:n jätteenkäsittelytoiminnot ovat muuttuneet kaatopaikkatoiminnoista materiaalivirtojen jalostamiseksi. Olemme lisänneet asukkaiden lajittelumahdollisuuksia, jotta muun muassa lasi, metalli ja kartonki ohjautuisivat yhä enemmän materiaalikäyttöön. Sekajätteet on viety Vantaan Energian jätevoimalaan jo vuodesta 2014 alkaen ja niistä tuotettavalla kaukolämmöllä ja sähköllä osaltaan korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä seudulla. Vuoden 2016 alusta kaatopaikalle ei enää sijoiteta orgaanista jätettä.
Panostamme uusiutuvan energian tuotantoon
Vuoden lopussa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen valmistui uusi biokaasuvoimala. Mädättämön biokaasusta tehdään sähköä ja lämpöä sekä hyödynnetään pakokaasusta saatavaa sähköenergiaa. Voimalan tuottamaa ylimääräistä lämpöenergiaa hyödynnetään alueen lähilämpöverkossa sekä biojätteen käsittelytoiminnassa.
Vuonna 2016 tuotimme yli 200 MWh energiaa. Se on enemmän kuin kulutamme. Kaikki tuottamamme energia on uusiutuvaa.
Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle 2016 keväällä asennetut 886 aurinkopaneelia keräävät energiaa arviolta 211 MWh vuodessa. Voimalan nimellisteho on 257 kWp. Se tekee Viikinmäen aurinkovoimalasta viidenneksi suurimman Suomessa ja kaikkiaan yli 70 prosenttia puhdistamon sähkönkulutuksesta katetaan omalla, uusiutuvalla energialla.
Toimintavarmaa vesihuoltoa kasvavalle väestölle
Länsi-Espoon runkovesijohto otettiin käyttöön marraskuussa. Uusi runkoyhteys parantaa Espoon ja Kirkkonummen vedenlaatua, vedenjakelun toimintavarmuutta ja veden riittävyyttä asukasmäärän kasvaessa.
Tuotamme pääkaupunkiseudulle korkealaatuista vesijohtovettä Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksilta. Blominmäen jätevedenpuhdistamo on HSY:n suurin yksittäinen investointihanke. Maan alle kallioon louhittavan puhdistamon louhintatyöt ovat edenneet aikataulun mukaisesti. Puhdistamon toteutussuunnittelu on täydessä vauhdissa. Valmistuttuaan vuonna 2021 Blominmäen jätevedenpuhdistamo korvaa Suomenojan jätevedenpuhdistamon ja käsittelee 400 000 asukkaan jätevedet Espoosta ja Kauniaisista, Kirkkonummelta, Siuntiosta sekä Länsi-Vantaalta. Sen myötä asukaskohtainen ravinnekuormitus Itämereen vähenee nykyisestä. Tavoitteenamme on poistaa jätevedestä yli 96 prosenttia sen sisältämästä fosforista ja orgaanisesta aineesta sekä yli 90 prosenttia typestä.
Uudet työtilat ja uudenlaista toimintakulttuuria
Keväällä Ilmalan aseman vieressä käynnistyivät HSY:n ympäristöluokitukseltaan Leed platina- tasoisten toimitilojen rakennustyöt. Toimistovaltainen henkilöstö muuttaa uusiin tiloihin loppuvuonna 2017.
Uuden ajan toimistokokonaisuuden suunnittelussa on huomioitu erityisesti saavutettavuus ja ekologisuus. Kohteessa yhdistyvät keskeinen sijainti ja hyvät julkiset kulkuyhteydet. Lisäksi meille on tärkeää kohteen saavutettavuus pyörällä ja jalan sekä tätä tukevat hyvät sosiaalitilat sekä pyöräparkit.
Moderni monitoimityöympäristö tulee muutamaan toimintatapojamme kohti digitaalisuutta. Voimme tehostaa tilankäyttöä ja kehittää avoimempaa toimintakulttuuria. Ennen kaikkea henkilöstö saa terveelliset, turvalliset ja viihtyisät työtilat ja nykyaikaiset monipuoliset työntekomahdollisuudet.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on kuntayhtymä, joka tuottaa vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä. Autamme asukkaita toimimaan paremman ympäristön puolesta.
Loppusijoitettavan jätteen määrä vähentyi merkittävästi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessamme, kun siirryimme syntypaikkalajitellun sekajätteen energiahyödyntämiseen. Sekajätteen hyödyntäminen sähkön ja lämmön tuotannossa Vantaan Energian jätevoimalassa vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttötarvetta. Ensisijaisena tavoitteenamme on jätehuollon etusijajärjestyksen mukaisesti kannustaa asukkaita jätteen vähentämiseen viestinnän ja neuvonnan keinoin, valmistella käytöstä poistuneita materiaaleja uudelleenkäyttöä varten ja edistää kierrätystä tekemällä lajittelu helpoksi sekä kiinteistöillä että Sortti-asemilla.
Kehitimme Ekomoa ekoteollisuuden ja kiertotalouden edelläkävijäksi
Monipuolista materiaalien hyötykäyttöä kehitämme ekoteollisuuskeskus Ekomossa. Tavoitteenamme on, että Ämmässuon alueella Ekomossa syntyy uusia kiertotaloutta edistäviä tuotteita ja palveluita. Erilaisten kumppanuuksien ja yritysyhteistyön avulla edistämme kiertotalouden innovaatioiden syntymistä ja teollisia symbiooseja, jossa toisen jäte tai tuotannon sivuvirta on toiselle raaka-ainetta. Vuonna 2016 Ekomossa toimi useita kierrätysmateriaaleja hyödyntäviä yrityksiä.
Tuotimme biojätteestä biokaasua
Biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto astui voimaan vuoden 2016 alusta valtioneuvoston asetuksella. Uuden kaatopaikka-asetuksen mukaisesti esikäsittelemättömistä jätteistä lajiteltiin kaikki hyödynnettävät jakeet. Biojätteestä tuotamme biokaasua ja kompostia biojätteen käsittelylaitoksessa.
Vuonna 2016 otimme vastaan 52 800 tonnia biojätettä, mikä oli noin 4 % enemmän kuin vuonna 2015. Biojätteen käsittely tehostui, kun otimme Ämmässuolla käyttöön uuden biokaasulaitoksen. Laitoksen käyttöönotto eteni suunnitellusti ja aloitimme mädätyslaitoksessa muodostuvan biokaasun hyödyntämisen Ämmässuon omalla kaasuvoimalalla. Voimalan tuottamaa ylimääräistä lämpöenergiaa hyödynnetään alueen lähilämpöverkossa ja biojätteen käsittelytoiminnassa.
Vastaanotimme Ämmässuolla Espoon Blominmäkeen rakennettavan uuden jätevedenpuhdistamon louhinnasta syntyviä kiviaineksia noin 990 000 tonnia vuonna 2016. Vuoden 2016 aikana uuden jätevedenpuhdistamon ajotunnelien louhintatyöt valmistuivat ja varsinaisen luolaston sekä maanpäällisten osien louhintatyöt käynnistettiin.
Pakkausjäteasetuksen mukaisesti 1.1.2016 lähtien vastuu alueellisista kierrätyspisteistä on ollut pakkausmateriaalien tuottajilla. HSY:llä ja Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:llä on kolmivuotinen yhteistyösopimus pakkausmateriaalien keräyksen järjestämisestä HSY:n toimialueella pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella.
Käynnistimme uuden Jorvaksen Sortti-aseman maanrakennustyöt kesällä 2016.
Lisäsimme uusiutuvan energian tuotantoamme
Panostamme uusiutuvan energian tuotantoon. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle 2016 keväällä asennetut 886 aurinkopaneelia keräävät energiaa arviolta 211 MWh vuodessa. Voimalan nimellisteho on 257 kWp. Se tekee Viikinmäen aurinkovoimalasta viidenneksi suurimman Suomessa. Kaikkiaan 70 prosenttia puhdistamon sähkönkulutuksesta katetaan nykyisin omalla, uusiutuvalla energialla. Vuonna 2016 HSY tuotti enemmän energiaa kuin kulutti ja oli kokonaisuudessaan laskennallisesti 103 prosenttisesti energiaomavarainen.
Rakensimme uuden runkovesijohdon Länsi-Espooseen
Vedenjakelun merkittävin hanke oli Länsi-Espoon uusi runkovesijohto. Vedentuotanto Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksella lakkautettiin vuoden 2016 lopulla. Tämä oli mahdollista, koska Länsi-Espoon uuden runkolinjan sekä Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen kapasiteetin nostohankkeet valmistuivat. Tuotettu vesi oli hyvälaatuista. Se täytti sekä viranomaisten laatuvaatimukset ja -suositukset että HSY:n omat laatutavoitteet.
Louhimme Blominmäen luolastoja ja viemäritunneleita
Vuonna 2020 valmistuva Blominmäen jätevedenpuhdistamo korvaa Suomenojan jätevedenpuhdistamon, jonka kapasiteetti ei enää riitä käsittelemään kaikkia alueen jätevesiä asukasmäärän kasvaessa.
Blominmäen puhdistamon 900 000 louhintakuutiometristä oli vuoden lopussa louhittuna n. 80 % ja kalliorakennusurakka eteni suunnitellussa aikataulussa. Länsimetron kalliorakennusurakoiden yhteydessä tehtävät viemäritunneliosuudet Finnoossa saatiin louhittua valmiiksi vuoden 2016 aikana.
Laajensimme Mikkelänkallion tukikohtaamme
Espoon kaupungin hallintaan siirtyneen Suomenojan tukikohta-alueen korvaava Mikkelänkallion tukikohdan laajennus valmistui kesällä 2016.
Toimintaamme vaikuttavat lainsäädännön muutokset
Huolehdimme jäsenkuntiemme jäte- ja vesihuollon sekä ilmansuojelun lakisääteisistä tehtävistä. Toiminnassamme noudatamme lakeja ja määräyksiä. Seuraamme lainsäädännön muutoksia ja ennakoimme muutoksien vaikutuksia toimintamme.
Jätelain muutos
Vuonna 2016 Ympäristöministeriön työryhmä valmisteli jätelain muutosta. Sen myötä kunnille jätelaissa annetut yksinoikeudet rajataan asumisessa syntyviin jätteisiin, alueelliset erityispiirteet huomioiden. Hallituksen esityksen on tarkoitus valmistua kevätkaudella 2017. HSY:n jätehuollon tehtäväkenttään mahdolliset jätelain muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi. Lainmuutos rajaisi toteutuessaan sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa sekä julkishallinnon hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen kunnan lakisääteisen jätehuoltovastuun ulkopuolelle. Lisäksi kuntien vastuun rajaaminen esitetyllä tavalla johtaisi mahdollisesti rajoituksiin kunnan toissijaisella vastuulla tarjottavien palveluiden osalta.
Hulevesien käsittely
Vesihuoltolaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki muuttuivat syksyllä 2014, jolloin hulevesi erotettiin vesihuollosta. Hulevesi on rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä. Laeissa määrättiin, että hulevesien hallinnan kokonaisvastuu siirtyy kunnille, mutta kunta voi päättää vesihuoltolaitoksen kanssa neuvoteltuaan, että vesihuoltolaitos huolehtii päätöksessä määriteltävällä alueella huleveden viemäröinnistä. HSY neuvottelee vesihuoltolain mukaista sopimusta jäsenkuntien kanssa ja sopimus on tarkoitus saada voimaan 1.1.2018 alkaen. Ennen kuin sopimus on allekirjoitettu, säilyy toiminta ennallaan. Vesihuoltolain perusteella vesihuoltolaitos voi periä huleveden viemäröinnin perusmaksun ja liittymismaksun lisäksi myös huleveden käyttömaksua. Lisäksi vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitos perii jäsenkunniltaan korvausta yleisiltä alueilta vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin johdettavan huleveden viemäröinnistä.
Hankintalaki
EU-direktiiveihin pohjautuvat kansalliset hankintalait astuivat voimaan vuoden 2017 alusta. Niiden tavoitteena on mm. tehostaa julkisten varojen käyttöä, yksinkertaistaa hankintamenettelyjä, parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia tarjouskilpailuissa sekä tehostaa ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioimista. Kilpailutustapoja kuvataan aikaisempaa tarkemmin. EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja koskeva odotusaika lyhenee 21 päivästä 14 päivään siitä, kun tarjoaja on saanut valitusosoituksella varustetun päätöksen tiedoksi. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KVV) on uusi hankintalain noudattamista valvova organisaatio, jolle jokainen voi tehdä toimenpidepyynnön hankintamenettelyn lainmukaisuuden tutkimiseksi. HSY on päivittänyt oman hankintaohjeistuksensa lakien mukaiseksi.
EU:n tietosuoja-asetus
EU:n tietosuoja-asetus tulee yhdenmukaistamaan eurooppalaista tietosuojasääntelyä. Asetus astuu voimaan toukokuussa 2018. Se tulee asettamaan uusia vaatimuksia henkilötietojen käsittelyyn.
Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut kasvavan väestön tarpeisiin, asukkaiden ja ympäristön parhaaksi.
Visiomme mukaisesti vastuullinen toimintatapa liittyy kaikkeen toimintaamme. Vastuullisilla toimintatavoilla turvaamme osaltamme, että pääkaupunkiseutu säilyy terveellisenä, turvallisena, viihtyisänä ja elinvoimaisena ympäristönä niin alueen asukkaille, kuin alueella toimiville yrityksille.
HSY:n vesi- ja jätehuoltopalvelut ovat yhteiskunnan peruspalveluita joiden toimintavarmuuden ja taloudellisten toimintaedellytyksien pitkäjänteinen turvaaminen on elintärkeää yli miljoonan pääkaupunkiseudun asukkaan arjessa ja alueella toimiville yrityksille.
Pääkaupunkiseudun kasvava asukasmäärä ja yhdyskuntarakenteen kehitys määrittelevät investointitarpeitamme.
Pyrimme hillitsemään ilmastonmuutosta omilla resurssitehokkuustoimillamme, kuten vähentämällä materiaalien- ja energiankulutustamme ja satsaamalla oman uusiutuvan energian tuotantoomme. Niiden avulla säästämme luontoa, mutta ne tuovat pitkällä aikavälillä myös taloudellisia säästöjä.
Varaudumme ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin rankkasateisiin ja haemme ratkaisuja hulevesien hallintaan. Ne auttavat meitä rakentamaan toimintavarmaa ja tulevaisuuden muutoksia kestävää kaupunkiseutua ja palveluja.
Etsimme kestäviä ratkaisuja myös seudun materiaalivirtojen hallintaan, -hyödyntämiseen ja kiertotalouden edistämiseen.
Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on kaikessa tässä tärkein voimavaramme.
Sitoudumme kestävän kehityksen periaatteisiin
Toimintapolitiikkamme mukaisesti sitoudumme kestävän kehityksen periaatteisiin siten, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossamme ja toiminnassamme.
Ympäristövastuullinen toimintatapa HSY:ssä tarkoittaa, että pidämme huolta ympäristöstämme parantamalla alueen materiaali- ja energiatehokkuutta, lisäämällä jätteen hyötykäyttöä ja vähentämällä ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöjä. Olemme selvillä toimintojemme ympäristövaikutuksista ja tiedotamme niistä kaikille sidosryhmillemme avoimesti ja rehellisesti. Henkilöstömme tiedostaa työnsä aiheuttamat ympäristö- ja työturvallisuusvaikutukset ja pyrkii vähentämään haitallisia vaikutuksia.
Sosiaalisella vastuullisuudella HSY:ssä tarkoitetaan kaikkia niitä vaikutuksia, joita toiminnallamme on eri ihmisryhmille ja yhteisöille. Teemme laajasti yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa.
Taloudellinen vastuullisuus HSY:ssä tarkoittaa sitä, että suunnittelemme ja seuraamme taloutemme kehitystä huolella siten että omavaraisuusasteemme säilyy hyvänä ja kykenemme harjoittamaan vastuullista taksapolitiikkaa, eli säilyttämään asiakasmaksut kohtuullisina.
Ennakoimme tulevaisuudessa toimintaamme vaikuttavia tekijöitä ja pyrimme huomioimaan niiden mukanaan tuomat muutokset toimintamme ja taloutemme hallinnassa pitkällä aikavälillä.
Vastuullisuus käsittää myös eettiset periaatteemme, jotka velvoittavat meitä jokaista. Eettiset periaatteet ohjaavat toimintaamme työtehtävissä, työyhteisössä ja suhteessa asiakkaisiimme. Niiden perustana ovat arvomme, joiden mukaan toimimme avoimesti, oikeudenmukaisesti, palveluhenkisesti ja vastuullisesti.
Eettiset periaatteemme
Eettiset periaatteemme velvoittavat meitä jokaista. Eettiset periaatteet ohjaavat toimintaamme työtehtävissä, työyhteisössä ja suhteessa asiakkaisiimme. Niiden perustana ovat arvomme, joiden mukaan toimimme avoimesti, oikeudenmukaisesti, palveluhenkisesti ja vastuullisesti.
Periaate 1. Noudatamme lakeja ja asetuksia sekä hyvän johtamisen ja hallintotavan periaatteita
Noudatamme meitä velvoittavia kansallisia ja kansainvälisiä lakeja, säädöksiä ja viranomaismääräyksiä. Puutumme väärinkäytöksiin.
Toimintamme ja päätöksentekomme on julkista, avointa ja läpinäkyvää.
Emme hyväksy korruptiota tai lahjontaa missään muodossa emmekä vaadi, tarjoa tai ota vastaan epäasiallista lahjaa tai vieraanvaraisuutta.
Kunnioitamme HSY:n, toistemme ja haltuumme uskottua omaisuutta. Emme hyväksy sen anastamista, kavaltamista, luvatonta myymistä tai luovuttamista ulkopuoliselle.
Toimimme asiallisesti ja lojaalisti niin, että HSY pysyy hyvämaineisena organisaationa.
Olemme jatkuvasti valmiita oppimaan ja uudistumaan sekä tarttumaan havaitsemiimme epäkohtiin.
Periaate 2. Kunnioitamme ja edistämme ihmisoikeuksia ja tunnustamme jokaisen kanssaihmisemme oikeudet rehtiin kohteluun ja tasa-arvoiseen kanssakäymiseen
Noudatamme yhdenvertaisuuden, tasapuolisuuden, tasa-arvoisuuden sekä toisen kunnioittamisen ja koskemattomuuden periaatteita kaikessa kanssakäymisessä.
Emme hyväksy rasismia, epäasiallista käytöstä, häirintää tai kanssaihmistämme loukkaavia asioita missään muodoissa.
Käyttäydymme rehellisesti, yhteisvastuullisesti, oikeudenmukaisesti ja avoimesti toisia kohtaan.
Huolehdimme yhdessä siitä, että työpaikkamme on turvallinen, terveellinen ja viihtyisä.
Periaate 3. Kunnioitamme ja suojelemme ympäristöä ja toimimme säästäväisesti
Toimintamme on kestävää, vastuullista ja luonnonvaroja säästävää.
Teemme hankinnat eettisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla.
Torjumme harmaata taloutta.
Toimimme kustannustehokkaasti ja säästäväisesti.
Monimuotoisuussitoumus
Olemme allekirjoittaneet monimuotoisuussopimuksen ja olemme mukana monimuotoisuusverkoston työssä.
Monimuotoisuussitoumuksen neljä periaatetta ovat:
Tarjoamme yhdenvertaisia mahdollisuuksia
Tunnistamme ja hyödynnämme yksilöllistä osaamista ja tarpeita
Johdamme oikeudenmukaisesti henkilöstöä ja asiakkuuksia
Toimintamme vaikutukset ihmisryhmille ja yhteisöille
Sosiaalisella vastuullisuudella tarkoitetaan kaikkia niitä vaikutuksia, joita toiminnallamme on eri ihmisryhmille ja yhteisöille.
Teemme laajasti yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Sidosryhmävuoropuhelumme tavoitteena on:
Selvittää, mitä odotuksia eri yhteisöillä on toimintaamme kohtaan.
Tarjota sidosryhmillemme oikeaa tietoa toimintamme vaikutuksista ja vastuullisuustyöstä.
Hyödyntää sidosryhmiemme asiantuntemusta ja auttaa löytämään uusia ratkaisuja siihen, kuinka eri tahojen näkökulmia ja intressejä voidaan paremmin sovittaa yhteen.
Tärkeimpiä sidosryhmiämme ovat muun muassa oma henkilöstömme, asiakkaamme, paikalliset asukkaat ja isännöitsijät, jäsenkaupunkimme, viranomaiset, kansalaisjärjestöt ja toimialajärjestöt, alihankkijat ja yhteistyökumppanimme sekä tutkimuslaitokset ja korkeakoulut.
Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö vastuullisessa työssä
Teemme yhteiskunnallisesti merkityksellistä ja ihmisten hyvinvointiin vaikuttavaa työtä.
Hyviä suorituksia tavoitteleva, muutoksiin kykenevä ja hyvinvoiva henkilöstö on keskeinen voimavaramme.
Panostamme henkilöstömme työhyvinvointiin ja seuraamme sitä säännöllisesti joka toinen vuosi toteutettavilla henkilöstökyselyillä. Kyselyjen tuloksia hyödynnämme toimintamme ja työhyvinvointimme kehittämisessä.
Me määrittelemmetyöhyvinvoinnin työntekijän positiiviseksikokemukseksi työn sujumisesta ja omasta hyvinvoinnista niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin.
Terveelliset ja turvalliset sekä työkykyä edistävät työolot tuovat hyvät edellytykset työhyvinvoinnille. Työhyvinvointi syntyy siitä, että työ sujuu hyvin ja siihen vaikuttavat tekijät ovat kunnossa.
Työterveys- ja turvallisuusjärjestelmämme sertifiointiin tähtäävä työ käynnistyi 2016 (OHSAS 18 001). Sen aikana varmistimme, että muun muassa työolojen arvioinnissa sekä työtapaturmien ja turvallisuushavaintojen käsittelyssä meillä on yhtenäiset menetelmät käytössä ja toimimme niiden mukaisesti. Järjestelmämme sertifioitiin alkuvuodesta 2017.
Tuemme henkilöstömme osaamisen kehittämistä. Laadimme vuosittain koulutussuunnitelman, jonka toteuttamista seuraamme säännöllisesti. Osaamisen kehittäminen osaltaan tukee työhyvinvointia.
Järjestämme henkilöstöllemme monipuolista koulutusta. Vuoden 2016 koulutussuunnitelmamme sisälsi mm. johto- ja esimieskoulutusta. Työntekijöille tarjottiin työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvää koulutusta sekä eri aihealueisiin, kuten IT-taitoihin, kielitaidon kartuttamiseen, viestintä- ja mediataitoihin sekä projektimuotoiseen työskentelyyn valmentavaa koulutusta. Koulutuksen lisäksi henkilöstömme osallistuu toimintaamme liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin seminaareihin ja konferensseihin. Huolehdimme henkilöstömme hyvinvoinnista ja tarjoamme monipuoliset henkilöstöedut.
Teemme aktiivista oppilaitosyhteistyötä toimintamme kannalta tärkeimpien opiskelijaryhmien kanssa.
Järjestämme mm. opiskelijoiden työelämäjaksoja, kuten erilaisia harjoittelu- ja työelämään tutustumisen TET-jaksoja sekä teetämme opinnäytetöitä.
Kehitämme oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa yhteisiä tutkimus- ja kehityshankkeita sekä projekteja.
Järjestämme erilaisia opiskelijavierailuja sekä opettajien ja opinto-ohjaajien vierailuja.
Osallistumme koulujen opetukseen mm. luennoimalla ja muun muassa järjestämällä HSY:n omaa kummikoulutoimintaa.
Lisäksi teemme yhteistyötä kiltojen ja opiskelijajärjestöjen kanssa sekä järjestämme oppisopimuskoulutusta.
Tasoittamassa tietä työelämään
HSY on mukana Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen toiminnassa. Kierrätyskeskus on ympäristövastuuta ja sosiaalista vastuuta kantava yhteiskunnallinen yritys.
Kierrätyksen edistämisen ohella yhtiön kantavana periaatteena on tarjota vammaisille ja syrjäytyneille nuorille matala kynnys työelämään.
Kierrätystavaran kunnostuksen ja välittämisen lisäksi se harjoittaa ympäristövalistusta, koulutusta ja konsultointia. Merkittävä osa toimintaa on erilaisten tapahtumien ja teemapäivien järjestäminen.
Kierrätyskeskuksen Ympäristökoulu Polku muun muassa toimeenpanee HSY:n kummikoulu-ohjelman.
Asiakkaat mukana kehittämisessä
Palaute kertoo tyytyväisistä asiakkaista
Kysymme vuosittain asiakkailtamme kuinka tyytyväisiä he ovat palveluihimme.
Vuoden 2016 asiakastyytyväisyystutkimus toteutettiin paneelikyselynä:
Kysyimme mitä mieltä asiakkaamme ovat vesi- ja jätehuollon palveluistamme sekä tarjoamastamme seutu- ja ympäristötiedosta.
Tutkimukseen vastasi 1 128 henkilöä Helsingistä, Espoosta, Vantaalta ja Kauniaisista.
Tutkimuksen mukaan palveluihimme ollaan tyytyväisiä.
Vastaajista 75 prosenttia antoi HSY:n toiminnalle melko tai erittäin hyvän kokonaisarvosanan.
Kehitämme myös tapaamme kohdata asiakkaitamme. Asiakaspalvelun kehittämishankkeessa (ASKO) olemme määritelleet tapaamme kohdata asiakkaamme. Olemme aktiivisesti vastuuta ottavia, asiantuntevasti selkeitä ja ystävällisesti palvelevia.
Otamme asiakkaat mukaan kehittämistyöhön
Kehitämme palvelujamme palvelumuotoilun keinoin yhdessä asiakkaidemme kanssa.
Konseptoimme palveluitamme ja muutamme toimintaamme entistä asiakaslähtöisemmäksi.
AsiakasNyt -hankkeessa:
Ensimmäisessä konseptoinnissa selkeytimme omakotimuuttajan palvelupolkua tämän liittyessä HSY:n asiakkaaksi. Palveluiden tueksi tuotimme verkkosivuillemme lisää omakotimuuttajille kohdennettua tietoa. Aloitimme myös yhteistyön pääkaupunkiseudulla toimivien kiinteistövälittäjien kanssa.
Vuoden toisessa konseptoinnissa kysyimme pääkaupunkiseudun asukkailta, olisiko heillä tarvetta keskusta-alueen Sortti-asemalle.
Kolmannessa konseptoinnissa selvitimme yhdessä jätehuollon kuljetuspalveluiden kanssa, miten tarjoamamme jäteasiamiespalvelu vastaa asiakkaiden tarpeisiin. Kaikkien käynnistettyjen konseptointien kehitystyötä jatketaan edelleen.
HSY:n jäte- ja vesihuollon asiakkaina on paljon suurasiakkaita eli yrityksiä ja yhteisöjä, joilla on HSY:n kanssa lukuisia erilaisia palvelusopimuksia. Vuonna 2015 palveluita kehittämään valittiin kaksi asiakasta, joiden kanssa lähdimme selvittämään yhteistyön toimivuutta ja parhaita toimintatapoja. Kokemukset yhteistyön kehittämisestä olivat hyviä. Mukaan otettiin myös uusia asiakkaita, ja pysyvästä toimintamallista tehdään päätökset vuoden 2017 aikana.
Yhteiskunnan peruspalvelut toimintavarmasti ja kestävällä tavalla
Taloudellinen vastuu kattaa sekä toiminnan kestävyyden, että organisaatiomme ulkopuolelle kohdistuvat taloudelliset vaikutukset.
Taloudellinen vastuullisuus HSY:ssä tarkoittaa sitä, että suunnittelemme ja seuraamme taloutemme kehitystä huolella. Ennakoimme tulevaisuudessa toimintaamme vaikuttavia tekijöitä ja pyrimme huomioimaan niiden mukanaan tuomat muutokset taloutemme hallinnassa myös pitkällä aikavälillä.
Kehitämme investointien johtamisjärjestelmäämme. Suunnittelemme investointimme siten, että kykenemme optimoimaan rajallisten investointivarojen käyttöä sekä investoinnin kiireellisyyden, että vaikuttavuuden osalta.
Kehitämme myös investointitarpeidemme ennakointia. Mallinnamme 10-20 vuoden investointitarpeita ja pyrimme rahoittamaan ne siten, että toimintavarmuutemme ja omavaraisuusasteemme säilyvät hyvänä ja kykenemme harjoittamaan vastuullista taksapolitiikkaa, eli säilyttämään asiakasmaksut kohtuullisina pitkälle tulevaisuuteen.
Toiminnallamme on merkittävä vaikutus pääkaupunkiseudun aluetalouteen. Työllistämme 750 henkilöä ja vuotuiset palvelu- ja materiaalihankintamme ovat yli 250 miljoonaa euroa.
Tulevina vuosina HSY:n haasteena on mittava investointiohjelma ja sen rahoitus.
Blominmäen jätevedenpuhdistamo
Vuonna 2020 valmistuvan Blominmäen jätevedenpuhdistamon kokonaiskustannusarvio on 371 miljoonaa euroa
Hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa ja käyttöönotossa ympäristönäkökohtien huomioiminen on keskeistä.
Puhdistamon käyttöönoton myötä jäteveden puhdistustehokkuus paranee huomattavasti. Blominmäen jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset tulevat olemaan parhaat Suomessa ja koko Itämeren alueella.
Lisäksi laitoksesta tulee Suomen ja mahdollisesti koko Euroopan energiatehokkain puhdistamo.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus
Ämmässuolle suunniteltujen investointien kokonaismäärä vuosina 2015–2019 on noin 40 miljoonaa euroa.
Merkittäviä investointeja kohdistuu mm. biomassojen käsittelyyn ja biokaasun hyödyntämiseen. Vuonna 2015 otettiin käyttöön uusi biokaasulaitos.
Kompostointilaitoksen ja biokaasulaitoksen saneerauksilla varmistetaan laitosten toimintavarmuus ja ympäristöystävällinen toiminta myös jatkossa.
Ympäristövaikutuksia hallitaan myös mm. investoimalla kaatopaikkojen kaadunkeräys- ja vesienhallintajärjestelmiin sekä rakentamalla tiiviit kaatopaikan pintarakenteet. Tavoitteena on ympäristöhaittojen vähentäminen.
Sään ääri-ilmiöihin varaudutaan mm. saneeraamalla alueen jätevesien tasausallas ja rakentamalla uusi tasausallas alueen jätevesille.
Kenttäkapasiteettia ja uusiutuvaa energiaa lisätään.
Yhteistyössä kehittämässä terveellistä, kestävää ja elinvoimaista seutua
Olemme strategiassamme asettaneet tavoitteeksemme, että HSY on innovatiivinen edelläkävijä sekä aktiivinen ja luotettava yhteistyökumppani.
Teemme monipuolista ja tiivistä yhteistyötä jäsenkaupunkiemme sekä seudun muiden toimijoiden kanssa. Tutkimustyössä, kehittämisessä ja innovoinnissa (T&K&I) pyrimme aktiivisesti luomaan kumppanuuksia ja edistämään monialaista yhteistyötä.
Olemme solmineet tutkimusyhteistyön aiesopimukset vuoden 2016 aikana sekä Aalto-yliopiston, että LUKE:n kanssa.
Olemme edistämässä pääkaupunkiseudun Smart & Clean -projektia, jossa pääkaupunkiseutua tehdään tunnetuksi maailman parhaana testialueena smart and clean –ratkaisuille.
Smart & Clean tarkoittaa älykkäitä ja puhtaita ratkaisuja, joilla parannetaan elämänlaatua, hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään kiertotaloutta. Nämä voivat olla teknologioita, ratkaisuja tai palveluita kansalaisille esimerkiksi rakennetussa ympäristössä, energiajärjestelmässä ja liikkumisessa.
Ympäristövastuuseen liittyvät toimintaperiaatteemme
Strategiassamme vuosille 2015–2020 asetetuissa tavoitteissa keskitymme erityisesti oman toimintamme ympäristövaikutusten ja suorituskyvyn parantamiseen. Pääpainopisteenämme ovat materiaali- ja energiatehokkuus. Näillä odotamme saavuttavamme myös taloudellista hyötyä.
Pidämme huolta ympäristöstämme parantamalla alueen materiaali- ja energiatehokkuutta, lisäämällä jätteen hyötykäyttöä ja vähentämällä ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöjä.
Sitoudumme kestävän kehityksen periaatteisiin siten, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.
Olemme selvillä toimintojemme ympäristövaikutuksista ja tiedotamme niistä kaikille sidosryhmillemme avoimesti ja rehellisesti.
Toimintakulttuuriimme kuuluu, että jokainen työntekijä vastaa omalta osaltaan tavoitteiden saavuttamisesta. Henkilöstö tiedostaa työnsä aiheuttamat ympäristö- ja työturvallisuusvaikutukset ja pyrkii vähentämään haitallisia vaikutuksia.
Tutkimme ja tunnemme toimintamme ympäristövaikutukset ja raportoimme niistä viranomaisille ja sidosryhmille säännöllisesti.
Huomioimme ympäristövastuun kaikessa toiminnassamme ja eri prosesseissa. Olemme asettaneet usealle eri osa-alueelle ympäristölupasäädöksiä tiukempia tavoitteita, joita seuraamme säännöllisesti ja joiden mukaisesti kehitämme toimintaamme jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti.
Edistämme ympäristövastuullisuutta myös jakamalla luotettavaa ja ympäristöä säästävään toimintaan innostavaa tietoa asiakkaillemme. Asiakkaitamme ovat lähes kaikki seudun asukkaat. Järjestämme mm. kampanjoita, tapahtumia ja näyttelyitä. Jaamme tietoa uutiskirjeissä, verkkosivuillamme ja sosiaalisessa mediassa. Käymme luennoimassa ja järjestämme koulutuksia. Tuotamme esitteitä, julkaisuja ja opetusmateriaaleja. Autamme asukkaita toimimaan paremman ympäristön puolesta.
Tunnistamme olennaiset ympäristövaikutuksemme säännöllisesti
HSY:n ympäristöjärjestelmä ja sen sertifiointi edellyttävät olennaisten ympäristövaikutusten selvittämistä strategiakausittain ja muutosten yhteydessä.
HSY:n toimi- ja tulosalueet selvittävät omat ympäristövaikutuksensa.
Niihin liittyvät toimenpiteet käsitellään osana toiminnan ja talouden suunnitteluprosessia, josta ne kootaan HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman osana seurattavaan ympäristöohjelmaan. Näin on toimittu vuoden 2015 alusta lähtien.
Vastuullisuusraportoinnin olennaiset raportoitavat teemat on valittu huomioiden HSY:n ympäristöohjelman sekä toiminta- ja taloussuunnitelman pitkän aikavälin tavoitteet ja strategian seurannan indikaattorit.
Ympäristöjärjestelmä tukee ympäristöjohtamista
HSY:n toimintajärjestelmä otettiin käyttöön 2013. HSY:n laatu- ja ympäristöjärjestelmät sertifioitiin vuonna 2015 ja niiden määräaikaisarvioinnit suoritettiin vuonna 2016. Työterveys- ja työturvallisuusstandardi sertifioitiin vuonna 2016.
Toimintamme täyttää kansainväliset sertifiointivaatimukset.
Käytettävät standardit ovat laadunhallinnan osalta ISO 9001:2015, ympäristöasioiden osalta ISO 14001:2015 ja työterveys- ja työturvallisuusasioiden osalta OHSAS 18001:2007.
Riskienhallinnan tavoitteena on turvata kuntayhtymän toiminta ja sen asiakkailleen tuottamat palvelut, joita ovat terveellisen ja korkealuokkaisen talousveden saanti, ympäristövaatimukset täyttävä ja häiriötön jätehuolto, viemäröinti ja jäteveden puhdistus sekä ilman laadun tarkkailu ja muun seututiedon tuottaminen.
Ilmastonmuutoksesta aiheutuvien riskien hallinta, tunnistaminen ja torjunta ovat myös tärkeä osa riskienhallintaamme. Taloudellisten riskien hallinnassa pidämme tärkeänä varautumista lähivuosien mittaviin investointeihin jäte- ja vesihuollossa.
Riskienhallinta sisältyy kuntayhtymän sekä toimialojen ja tulosalueiden normaaliin toimintaan ja johtamiseen vuosikellon mukaisesti. Arvioimme riskien todennäköisyydet ja vaikutukset ensin toimiala- ja tulosaluekohtaisesti. Arviointityön tuloksena muodostetaan koko organisaation kattava HSY-tasoinen riskikartta, joka päivitetään vuosittain. Riskienkartoitukseen sisällytetään myös vaadittavat toimenpiteet ja vastuutahot riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi.
Vesihuollon riskejä hallitaan Water Safety Plan (WSP) ja Sanitation Safety Plan (SSP) työkalujen avulla.
HSY:n sitoumukset
HSY on sitoutunut toiminnassaan useisiin yhteiskunnallisiin kestävän kehityksen aloitteisiin ja sopimuksiin. Tällaisia ovat itämerihaaste, kuntien energiatehokkuussopimukset, pääkaupunkiseudun ilmastostrategia, ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia ja kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus.
Itämerihaaste
Itämerihaaste on Helsingin ja Turun kaupunginjohtajien vuonna 2007 tekemä aloite Itämeren tilan parantamiseksi.
Kaupunkien yhteisessä Itämeri-toimenpideohjelmassa oli yhdeksän teeman alla konkreettiset toimenpiteet, joilla vähennettiin ravinteiden piste- ja hajakuormitusta, laivaliikenteen ja veneilyn päästöjä, kehitettiin öljyntorjuntavalmiutta ja lisättiin tutkimusta, tietoisuutta ja yhteistyötä rannikkovesien ja koko Itämeren tilan parantamiseksi. HSY liittyi Itämerihaasteeseen vuonna 2010 ja teki oman toimenpideohjelmansa.
Itämerihaasteen uusi kaupunkien yhteinen toimenpideohjelma 2014–2018 on käynnistynyt. HSY on päivittänyt oman ohjelmansa uuden ohjelman linjausten mukaisesti.
Ohjelmakauden uusia hankekokonaisuuksia ovat mm. ravinteiden poiston ja kierrätyksen tehostamiseen tähtäävät tutkimukset sekä älykkään viemäröinnin kehittäminen.
Blominmäen puhdistamohanke etenee ohjelmakaudella louhintoihin ja yksityiskohtaiseen suunnitteluun.
HSY solmi työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ensimmäisen vuosille 2012 - 2016 ajoittuvan kuntien energiatehokkuussopimuksensa helmikuussa 2012. Sen mukaisesti tavoitteenamme on ollut parantaa energiatehokkuuttamme vuoden 2010 tasosta vuoteen 2016 mennessä yhteensä noin 17 000 MWh.
Solmimme uuden vuosille 2017 - 2020 ajoittuvan energiatehokkuussopimuksen syksyllä 2016.
Minimitavoitteenamme on 7,5 % energiansäästö vuoteen 2025 mennessä vuoden 2015 tasoon verrattuna.
Lisäksi olemme asettaneet 4 %:n välitavoitteen vuoteen 2020 mennessä.
Raportoimme energiatehokkuustyöstämme vuosittain Motivalle.
Olemme laatineet resurssitehokkuuden toimintasuunnitelman vuosille 2017–2019. Se sisältää hankkeet, investoinnit ja toimenpiteet, joita resurssitehokkuuden ja kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta on mahdollista edistää. Tavoitteenamme on parantaa oman toimintamme energia- ja materiaalitehokkuutta sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjämme.
HSY:n resurssitehokkuusryhmän tehtävänä on energiatehokkuussopimuksen toimeenpano. Työryhmä laatii resurssitehokkuussuunnitelman ja koordinoi HSY:n tuotantolaitosten ja kiinteistöjen energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian tuotannon kehittämistä sekä edistää sopimukseen liittyvien investointitukien hakemista.
Ilmastonmuutoksen hillintä
Olemme sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjämme pääkaupunkiseudun ilmastostrategian mukaisesti 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä, sekä pääkaupunkiseudun tarkistettuihin tavoitteisiin vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliuuteen vuoteen 2050 mennessä. Vähennämme kasvihuonekaasupäästöjämme resurssitehokkuuden toimintasuunnitelmamme mukaisesti.
Toimimme aktiivisesti jäsenkaupunkiemme kanssa yhteistyössä ilmastopäästöjen vähentämiseksi mm. opastamalla ja kannustamalla kaupunkilaisia, taloyhtiöitä, isännöitsijöitä ja pk-yrityksiä käytännön toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Työtä tehdään HSY:n Ilmastoinfossa sekä neuvonnassa.
Ilmanlaadun osalta neuvomme puhtaan puunpolton keinoista. Tuotamme tietoa ja työkaluja kaupunkisuunnittelua varten liikenteen vaikutuksien huomioimiseen ilmalaatuun ja ilmastoon.
Edistämme yhteistyössä jäsenkaupunkiemme kanssa pääkaupunkiseudun ilmastonmuutoksen hillintää seuraamalla ilmastotoimien kehitystä seudulla ja tuottamalla tietoa ja työkaluja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sekä seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-yhteistyöhön.
Olemme aktiivisesti mukana edistämässä ilmastotavoitteita ja kiertotaloutta myös eri hankkeissa.
Edistämme pääkaupunkiseudun sopeutumista ilmastonmuutokseen yhdessä seudun kaupunkien ja muiden toimijoiden kanssa.
Pääkaupunkiseudun kaupungit, kuntayhtymät ja muut seudulliset toimijat ovat tehneet yhteisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian, joka valmistui vuonna 2012. Työssä selvitettiin alueellisia ilmastovaikutuksia ja määriteltiin toimenpidelinjauksia niihin varautumiseksi.
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on yhteinen pitkän aikavälin tahtotila tulevaisuuden Suomesta. Yhteiskuntasitoumuksessa sovitaan toimintatavoista ja tavoitteista hyvän elämän mahdollistamiseksi nyt ja tuleville sukupolville. Yhteiskunnan eri toimijat antavat omat toimenpidesitoumuksensa yhteiskuntasitoumuksen yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi.
Sitoumuksen tavoitteena on lisätä kestävän kehityksen politiikan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta sekä vastata YK:n kestävän kehityksen 20-vuotis konferessin (rio+20)-loppuasiakirjassa kansallisille hallituksille annettuun sitoumus ja toimenpidehaasteeseen.
HSY päätti vuonna 2015 osallistua haasteeseen ja määritellä omat toimenpidesitoumuksensa, jotka sisällytetään HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuodelle 2016. HSY on vuodelle 2016 asettanut tavoitteeksi vesistöpäästöjen vähentämiseen tähtäävien prosessiratkaisujen testaamisen ja käyttöönoton edistämisen.
Vuonna 2016 sekä typen että fosforin poiston tehostamista selvitettiin pilot -mittakaavan hankkeissa, joita rahoitti ympäristöministeriö RAKI-ohjelman kautta. Piloteilla tähdätään sekä Viikinmäen prosessin kehittämiseen että Blominmäen laitoksen parhaiden prosessivaihtoehtojen valitsemiseen.
Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentamishanke etenee aikataulussaan ja 80 % louhinnoista oli tehtynä vuoden 2016 lopussa. Toteutussuunnittelijat valittiin helmikuussa 2016. Viemäritunneleiden yleissuunnitelmaa tarkennettiin.
Strategisia päämääriämme ovat ympäristön tilan paraneminen ja merkittävän roolin omaaminen alueen materiaali- ja energiatehokkuuden parantamisessa
Toiminnastamme aiheutuu mittavat kasvihuonekaasupäästöt sekä energiankulutuksen, että jätteen- ja jätevedenkäsittelyn prosessien kautta. HSY:n perustamisesta lähtien on kuitenkin ollut selvää, että kannamme vastuumme ympäristöstä ja edistämme ympäristövastuullisia toimintatapoja.
Olemme vuodesta 2012 lähtien olleet mukana työ- ja elinkeinoministeriön kuntien energiatehokkuussopimuksissa.
Solmimme uuden vuosille 2017 - 2020 ajoittuvan energiatehokkuussopimuksen syksyllä 2016. Siinä olemme sitoutuneet uusiin energiansäästötavoitteisiin:
Minimitavoitteenamme on 7,5 % energiansäästö vuoteen 2025 mennessä vuoden 2015 tasoon verrattuna.
Olemme asettaneet 4 %:n välitavoitteen vuoteen 2020 mennessä.
Lisäksi tavoitteenamme on lisätä omaa, uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa sähkön- ja lämmöntuotantoamme. Seuraamme kulutustamme säännöllisesti ja raportoimme sopimuksien mukaisesti.
Vuonna 2016 kulutimme energiaa 206 600 MWh. Energiankulutus kasvoi 4 % vuodesta 2015, jolloin energiaa kului 198 900 MWh. Kasvun syynä oli uusiutuvan lämmön hyödyntämisen lisääminen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Sähkön osuus kulutuksesta oli 57 % ja lämmön 41 %. Tarkastelujaksolla 2010–2016 sähkön osuus on pienentynyt ja lämmön osuus on kasvanut. HSY:n omien ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineiden kulutus on alle 2 % kokonaisenergiankulutuksesta.
HSY:n energiankulutuksen, energiantuotannon, kasvihuonekaasupäästöjen ja toimintavolyymien kehitys vuodesta 2010.HSY:n vuosien 2010 – 2016 ja vastaavien toimintojen vuoden 2009 energiankulutus, oma tuotanto ja energian myynti. Vasemmat pylväät kuvaavat HSY:n kokonaisenergiankulutusta energialajeittain ja oikeat pylväät uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energiantuotantoa sekä omaan käyttöön että myyntiin. LTO = lämmön talteenotto.
Vesihuolto on HSY:n suurin toimiala ja samalla suurin energiankuluttaja. Erityisesti jätevedenpuhdistamojen ja -pumppaamojen sähkönkulutus on merkittävä. Vuonna 2016 vesihuollon energiankulutus oli yhteensä 150 900 MWh, mikä on noin 73 % HSY:n kokonaisenergiankulutuksesta. Jätehuollon energiankulutus vuonna 2016 oli 42 200 MWh eli noin 20 % kulutuksesta. Muiden toimialojen osuudeksi jäi 7 %.
Olemme pääkaupunkiseudun suurimpia uusiutuvan energian tuottajia
Kulutamme paljon energiaa, mutta samalla olemme yksi pääkaupunkiseudun tärkeimpiä uusiutuvan energian tuottajia.
Oma energiatuotantomme oli vuonna 2016 noin 186 400 MWh. Lisäksi myimme biokaasua liikennepolttoaineeksi jalostettavaksi 26 600 MWh. Kaasun myynti mukaan lukien tuotimme energiaa 103-prosenttisesti omaan kulutukseen verrattuna, eli ylitimme vuodelle 2016 asettamamme energiaomavaraisuustavoitteemme.
Olemme tehneet mittavia investointeja uusiutuvan energian tuotantoon. Pyrimme edelleen lisäämään uusiutuvan energian tuotantoamme ja vähentämään ostoenergian määrää. Oma sähköntuotantomme on EKOenergia-kelpoista. Vuonna 2015 siirryimme kokonaan EKOenergia-merkityn sähkön käyttöön, ja olemme yksi suurimmista EKOenergian käyttäjistä Euroopassa.
Oman energiantuotannon lisäksi teemme yhteistyötä pääkaupunkiseudun energiayhtiöiden kanssa uusiutuvan energian tuotannossa. HSY alueen yhdyskuntasekajäte hyödynnetään energiantuotannossa Vantaan jätevoimalassa. HSY:n puhdistetun jäteveden lämpöä hyödynnetään kaukolämmön tuottamisessa sekä Espoossa Suomenojan jäteveden hukkalämpöä hyödyntävässä Fortumin laitoksessa, että Helsingissä HSY:n Viikinmäen jäteveden hukkalämpöä hyödyntävässä Helenin laitoksessa.
Hukasta hyödyksi, HSY:n uusiutuvan energian tuotanto vuonna 2016.
Esimerkkejä uusiutuvan energian tuotannostamme
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilta kerättyä biokaasua hyödynnetään sähköntuotantoon omassa kaasuvoimalassa. Aluelämpöverkon ansiosta kaasuvoimala tuottaa myös kaiken jätteenkäsittelykeskuksen tarvitseman lämmön.
Biokaasua tuotetaan biojätettä mädättämällä Ämmässuon biokaasulaitoksessa ja jätevesilietteitä mädättämällä jätevedenpuhdistamoilla.
Osa jätevedenpuhdistamojen ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen lämpöenergian tarpeesta katetaan lämmön talteenoton avulla.
Suomenojan jätevedenpuhdistamon biokaasua myydään liikennepolttoaineeksi.
Vuonna 2016 Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle on asennettu 257 kWp ja Vanhankaupungin vedenpuhdistamolle 66 kWp aurinkopaneeleja, Pitkäkoskelle asennetaan vuonna 2017 400 kWp.
Päijänne-tunnelin raakaveden virtausenergiaa hyödynnetään Pitkäkoskella ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n Kalliomäen voimalassa.
Helenin Katri Valan ja Fortumin Suomenojan lämpöpumppulaitos hyödyntää suurelta osin HSY:n puhdistaman jäteveden lämpöenergiaa kaukolämmön tuotannossa.
Käytännön tekoja
Olemme toteuttaneet lukuisia toimenpiteitä energian säästämiseksi ja uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseksi. Uudet
hankkeet, investoinnit ja toimenpiteet olemme koonneet resurssitehokkuuden toimintasuunnitelmaamme vuosille 2017–2019.
2012 Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen rakennusten liittäminen alueen kaukolämpöverkkoon
2012-2015 Energiatehokkuustoimenpiteitä Kivikon jätepalvelukeskuksessa (mm. valaistus, ilmanvaihto, koneiden uusiminen)
EKOenergia
Siirryimme vuonna 2015 EKOenergia-sertifioidun sähkön käyttöön, minkä jälkeen olemme yksi suurimmista EKOenergian käyttäjistä Euroopassa.
EKOenergia on kansainvälinen ympäristömerkki sähkölle, jota hallinnoi laaja ympäristöjärjestöjen verkosto.
EKOenergian käyttö on osa vastuullisuustyötämme. Tuotamme lähes kaiken kuluttamamme EKOenergian omilla sähköntuotantolaitoksillamme. EKOenergian tuottajina ja käyttäjinä osallistumme ympäristömerkin ilmasto- ja ympäristörahastoihin, joilla lisätään kestävästi uusiutuvaa energiaa ja eheytetään virtavesiluontoa. Varojen käytöstä päättää EKOenergia.
Olemme sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjämme pääkaupunkiseudun ilmastostrategian mukaisesti 20% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä, sekä pääkaupunkiseudun tarkistettuihin tavoitteisiin vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliuuteen vuoteen 2050 mennessä. Vähennämme kasvihuonekaasupäästöjämme resurssitehokkuuden toimintasuunnitelmamme mukaisesti.
Vuonna 2016 HSY:n kasvihuonekaasupäästöt olivat 182 300 tCO2-ekv., joka on 3,7 % pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä. Vuonna 2015 päästömme olivat 196 100 tCO2-ekv. eli päästöt pienenivät 23 % vuodesta 2015 vuoteen 2016. Päästöjen vähentyminen johtui pääosin kaatopaikkakaasun hajapäästöjen vähenemisestä.
HSY:n vuosien 2010–2016 ja vastaavien toimintojen vuoden 2009 kasvihuonekaasupäästöt.
Oma, uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotantomme vähentää ostoenergian tarvetta ja siten päästöjämme. Itse tuottamamme lämpöenergia korvaa kaukolämpöä, maakaasua ja öljyä. Sähkön osalta siirryimme vuonna 2015 kokonaisuudessaan käyttämään ja tuottamaan nollapäästöiseksi laskettavaa EKOenergiamerkittyä sähköä. Ostosähkön osalta olemme päästöneutraali. Kiinnitämme kuitenkin jatkossakin huomiota sähkönkulutukseemme ja energiatehokkuuden parantamiseen.
Suurimmat päästöt syntyvät kaatopaikan ja jätevedenpuhdistuksen prosesseista ja kompostoinnista, sillä jätteiden ja jäteveden käsittelyprosesseissa syntyy runsaasti metaani- ja dityppioksidipäästöjä. Ostoenergian osuus kokonaispäästöistä oli vuonna 2016 alle 3 %.
Vuonna 2016 vesihuollon prosessien aiheuttamat päästöt olivat hieman suuremmat kuin jätehuollon prosessien aiheuttamat päästöt. Energiankäytön päästöt olivat yhteensä 5 100 tCO2-ekv. Vesihuollon energiankäytön aiheuttamat päästöt olivat huomattavasti suuremmat kuin jätehuollon energiankäytön päästöt. Vesihuollon osuus koko HSY:n kasvihuonekaasupäästöistä oli 52 % ja jätehuollon 47 %. Muiden toimintojen osuus oli vain noin 1 % koko HSY:n päästöistä.
Eri toimintojen osuudet HSY:n kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2016.
Myydystä energiasta lasketut päästökompensaatiot säilyvät entisellä tasollaan vuonna 2016. Päästötase voidaan laskea ostoenergian ja prosesseissa tuotettujen päästöjen ja uusiutuvan energian myynnillä kompensoitujen päästöjen erotuksena. Täysi hiilineutraalius tarkoittaisi, että aiheutetut päästöt ja kompensaatiot olisivat yhtä suuria, jolloin päästötase olisi nolla. Mikäli HSY:n keräämästä yhdyskuntajätteestä sekä jätevesienergiasta tehdyn kaukolämmön tuottamat päästösäästöt laskettaisiin päästötaseeseen, olisi HSY hiilineutraali jo nyt.
Lämmityksen päästöt
Vuonna 2016 HSY:n lämmitysenergian kulutus kasvoi, mutta lämmityksen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt säilyivät suurin piirtein ennallaan. HSY:n lämmityksen päästöt olivat vuonna 2016 noin 4 360 tCO2-ekv.
HSY:ssä suurin osa lämmityksen päästöistä syntyy vedenpuhdistamojen ja verkostotukikohtien käyttämästä kaukolämmöstä, koska jätevedenpuhdistamot ovat lämmön osalta käytännössä omavaraisia. Jätevedenpuhdistuksen lämmityksen päästöt ovat peräisin Suomenojan lämpökattiloiden maakaasusta ja vähäisessä määrin öljystä.
HSY:n lämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt 2009–2016. Harmaalla viivoituksella on kuvattu kuinka paljon suuremmat päästöt olisivat olleet ilman itse tuotettua uusiutuvaa lämmitysenergiaa.
HSY:n jätevedenpuhdistamojen mittava lämpöenergian tuotanto perustuu jätevesilietteen mädätyksestä saatavaan biokaasuun sekä lämmön talteenottoon lietteestä ja ilmastusilmasta. Kovilla pakkasilla myös jäteveden lämpöä saadaan hyödynnettyä ilmastusilman lämmityksen yhteydessä. Oman lämmöntuotannon voidaan ajatella korvaavan maakaasun käyttöä tai kaukolämpöverkkoon liitetyissä toimipisteissä kaukolämpöä.
Muut päästöt
Jätevedenpuhdistuksessa ja Ämmässuon jätteenkäsittelylaitoksella syntyy päästöjä ilmaan ja hajuhaittoja. Päästöjä seurataan mittauksin ja niistä raportoidaan ympäristölupien mukaisesti. Tarkemmat tiedot löytyvät vuosiraporteistamme.
Luonnonvarojen vastuullinen hyödyntäminen ja jätteet
Jätehuolto, kiertotalous ja materiaalitehokkuus
Pidämme huolta ympäristöstämme parantamalla alueen materiaali- ja energiatehokkuutta, lisäämällä jätteen hyötykäyttöä ja vähentämällä ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöjä. Tavoitteenamme on sekajätteiden määrän vähentäminen, lajittelun tehostaminen ja kotitalouksien jätteiden kokonaishyötykäyttöasteen nostaminen.
Olemme tehneet merkittäviä investointeja mm. erilliskerätyn biojätteen käsittelyyn ja Sortti-asemiin. Olemme antaneet myös uusia jätehuoltomääräyksiä. Lajittelumahdollisuudet ovat tehtyjen toimenpiteiden seurauksena alueella kattavat ja niitä kehitetään edelleen. Vuonna 2016 selvitimme mm. muovipakkausten erilliskeräystä kiinteistöillä.
Noin 48 prosenttia pääkaupunkiseudun kotitalousjätteistä hyödynnettiin materiaalina eli kierrätettiin vuonna 2015*. EU:n tavoite kierrätykselle on 50 % vuoteen 2020 mennessä. Jo 96 % pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien jätteestä pystytään hyödyntämään kierrättämällä se materiaalina tai tuottamalla siitä energiaa. Jätteiden hyödyntämisastetta ovat nostaneet alueen kattavat jätteiden lajittelumahdollisuudet sekä jätevoimalan käynnistyminen vuonna 2014.
Pakkausjäteasetuksen mukaisesti vastuu kierrätyspisteistä siirtyi tuottajille 1.1.2016. Olemme sopineet Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n kanssa yhteistyöstä pakkausjätteiden keräyksen järjestämisestä HSY:n toimialueella pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella.
Niukkenevat luonnonvarat ja lainsäädäntö ovat siirtämässä jätehuollon painopistettä jätteenkäsittelystä materiaalien jalostamiseen. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon myötä sekajätteen loppusijoittaminen on päättynyt ja siitä tuotetaan nykyisin energiaa Vantaan jätevoimalassa. HSY kehittää ekoteollisuuskeskus Ekomoa Ämmässuolla, jonne ohjautuu jatkossakin merkittäviä materiaalivirtoja, kuten biomassoja ja louhetta.
Ekomo tarjoaa alustan yrityksille ja luo edellytykset teollisten symbioosien kehittymiselle. Ekomossa yritys voi hyödyntää toisen jätettä ja alueella syntyvää uusiutuvaa energiaa omassa toiminnassaan.
Ekomo toimii myös pilottiympäristönä. Pilotit voivat parhaimmillaan johtaa hankintoihin, jotka ovat tärkeitä referenssejä erityisesti pienille yrityksille. HSY referenssinä edesauttaa yritysten tilausten saamista vastaavista kohteista, mikä edistää kiertotalouden investointeja ja työpaikkojen syntymistä.
HSY huomioi kaikessa toiminnassaan ympäristövaikutusten hallinnan ja vähentämisen. Toimintaamme ohjaavat ympäristöluvat, lait ja määräykset. Lainsäädännön velvoitteiden lisäksi pyrimme parantamaan ympäristönsuojelua myös vapaaehtoisin toimenpitein.
Jätehuollolla on ollut sertifioitu ympäristöjärjestelmä (ISO 14001) vuodesta 1997 ja sertifioitu laatujärjestelmä (ISO 9001) vuodesta 1999 lähtien. Seuraamme ympäristön tilaa jatkuvasti sekä sisäisillä että ulkoisilla auditoinneilla ja raportoinneilla ja pyrimme kehittämään ympäristönsuojelua jatkuvan parantamisen periaattein. Tunnistamme, arvotamme ja tarkastamme ympäristönäkökohdat vuosittain.
Jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähialueilla tarkkailemme muun muassa pölyn, hajun ja melun leviämistä sekä pinta- ja pohjavesien laatua. Seurantatulokset kootaan ympäristöraportteihin, joita julkaistaan kahdesti vuodessa. Ilmanlaadun ja sääaseman mittaustulokset päivittyvät HSY:n sivuille jatkuvalla automaattisella päivityksellä lähes reaaliajassa.
* Pääkaupunkiseudun jätevirrat-palvelussa vuoden 2016 tiedot valmistuvat vuoden 2017 lopussa.
HSY toimii kiertotalouden mahdollistajana, kannustajana ja tehostajana
Kiertotalous käsitteenä on laaja. Se on uusi talousmalli, jossa tuotanto ja käyttö suunnitellaan siten, että jätettä ei synny, vaan materiaalit ja niiden arvo säilyvät kierrossa. Kiertotaloutta havainnollistetaan usein kuvaamalla maapallon luontaista biologista kiertoa sekä ihmisen järjestämän kierrätyksen kautta tapahtuvaa teknistä kiertoa. Kiertotalous käsittää nämä molemmat. Me HSY:ssä edistämme ja hyödynnämme toiminnassamme näitä molempia kiertoja.
Tekninen kierto käsittää jätehuollon etusijajärjestyksen mukaisten toimien lisäksi tuotteiden koko arvoketjun ja elinkaaren, aina tuotteen suunnittelusta siitä luopumiseen. Etusijajärjestyksen mukaisten toimien lisäksi keskeistä ovat muun muassa tuotteiden elinkaaren pidentämiseen tähtäävät toimet, kuten korjaaminen ja huoltaminen sekä yhteisöllinen jakamistalous ja erilaiset uudenlaiset palvelumallit, joissa tuote tarjotaan vuokralle myymisen sijaan. Tällöin sekä myyjän, että ostajan yhteinen etu on, että tuotteet säilyvät toimintakuntoisina mahdollisimman pitkään. HSY:ssä me mm.
kannustamme jätteen vähentämiseen viestinnän- ja neuvonnan keinoin
edistämme uudelleenkäyttöä yhteistyössä Kierrätyskeskuksen kanssa
teemme lajittelun helpoksi kiinteistöillä ja Sortti-asemilla ja ohjaamme materiaalit tehokkaasti kiertoon
tuotamme tietoa materiaalivirroista
edistämme eri toimijoiden yhteistyötä kiertotalouden edistämiseksi
etsimme tutkimus- ja kehittämistoiminnassamme ratkaisuja erilaisten jätemateriaalien hyötykäyttöön ja kiertotalouden edistämiseen
Biologisessa kierrossa luonnosta peräisin olevat materiaalit kiertävät hyödyntäen luonnon omaa kiertokulkua. Muun muassa ravinteiden ohjaaminen takaisin maaperään kasvien hyödynnettäväksi on osa biologista kiertoa. Myös uusiutuvan energian kuten biokaasun tuotanto ja hukkalämmön hyödyntäminen ovat osa kiertotaloutta. HSY:ssä me mm.
annamme vinkkejä ruokajätteen vähentämiseen ja kannustamme biojätteen lajitteluun
hyödynnämme biojätteen ja jätevesilietteen sisältämän bioenergian sekä ohjaamme ravinteet kiertoon komposti- ja multatuotteina
pyrimme tutkimus- ja kehittämistoiminnassamme synnyttämään innovaatioita ravinteiden kierrätykseen ja etsimme keinoja niiden säilyttämiseen parhaimmin hyötykäytettävässä muodossa.
Myös veden kierto on osa maapallon omia luonnollisia kiertoja. HSY:ssä me olemme vastuussa alueen raakaveden jalostamisessa juomavedeksi ja jätevesien käsittelystä ennen niiden ohjaamista takaisin vesiekosysteemiin. Lisäksi me kannustamme Itämeren suojeluun neuvomalla mitä viemäriin saa laittaa ja mitä ei, jotta pääkaupunkiseudun viemäriverkosto ja jäteveden puhdistusprosessit toimisivat optimaalisesti ja kuormittaisimme vesistöä mahdollisimman vähän.
Materiaalitase
Olemme selvittäneet oman toimintamme materiaalivirtoja – kuinka paljon otamme vastaan ja kuinka paljon meiltä lähtee materiaalia ulos.
Kun selvitämme materiaalivirrat, voimme parantaa operatiivisten prosessien toimintatapoja ja tehostaa raaka-aineiden käyttöä.
Oman toiminnan materiaalivirtojen havainnollistaminen mahdollistaa korkealaatuisen talousveden tuottamisen, viemäröinnin ja jätevesien puhdistuksen sekä ympäristövaatimukset täyttävän jätehuollon – kustannustehokkaasti ja resurssiviisaasti.
Pyrimme hyödyntämään tehokkaasti kaikki sisään tulevat materiaalit. Tarkoituksena on jätemateriaalien mahdollisimman tehokas muuntaminen uudelleenkäytettäväksi ja kierrätettäväksi raaka-aineiksi. Päätavoitteena on ympäristökuormituksen vähentäminen sekä vesistöön, ilmaan että maaperään.
HSY:n materiaalitase 2016
Vuonna 2016 otimme vastaan noin 238 miljoonaa tonnia materiaalia. Tämä on noin 200 tonnia materiaalia jokaista asukasta kohden. Suurin osa liikkuvasta materiaalista, eli noin 99 %, oli vettä. Kiinteitä materiaaleja käsittelimme yhteensä 2,54 miljoonaa tonnia. Näistä suurin yksittäinen virta oli Blominmäen jätevedenpuhdistamotyömaan louheet, joita syntyi yhteensä 1,8 miljoonaa tonnia.
Vuonna 2016 HSY:n piiriin jäi 1,2 miljoonaa tonnia materiaalia, josta osa hyödynnettiin Ämmässuon kaatopaikkarakenteissa ja osa Blominmäen rakennustyömaalla. Materiaalia, kuten louheita, maa-aineksia ja viherjätteitä, jäi myös Ämmässuon alueelle odottamaan myöhempää hyötykäyttöä. Kaikista HSY:n materiaalivirroista loppusijoitettua jätettä oli enää noin 0,01 miljoonaa tonnia. Biojätteen ja jätevedenpuhdistuksen lietteen mädätyksessä syntyvää biokaasua ja Ämmässuon kaatopaikalta kerättyä kaatopaikkakaasua kerättiin yhteensä noin 0,05 miljoonaa tonnia, josta pääosa generoitiin energiaksi ja käytettiin HSY:n omassa toiminnassa tai myytiin sähkönä valtakunnan verkkoon.
HSY:stä poistui vuonna 2016 noin 232 miljoonaa tonnia materiaaleja, josta lähes 100 % oli puhdistettua talousvettä ja jätevettä. Kiinteistä jätteistä ja materiaaleista ohjattiin suurin osa hyötykäytettäväksi maanrakennuskäytössä ja jätevoimalassa. Biojätteitä ja lietteitä jalostettiin mullaksi ja kompostiksi. Kierrätettävät materiaalit, kuten metallit, lasit, pahvit ja kipsit ohjattiin materiaalihyötykäyttöön.
Pääkaupunkiseudun asukkaat ja yritykset käyttävät talousvettä noin 90 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vanhankaupungin ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokset käyttävät raakavetenä Päijänteen vettä. Käyttämämme vesi on noin prosentti järven virtaamasta.
Vedenpuhdistus ei aiheuta päästöjä vesistöön. Kaikki laitokselle otettu vesi johdetaan joko puhdistettuna talousvesiverkostoon tai puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle.
Pääkaupunkiseudun asukkaat ja yritykset tuottavat jätevettä noin 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Jätevedet johdetaan viemäriverkostoa pitkin käsiteltäväksi puhdistamolle ennen niiden palautumista takaisin vesistöön. HSY:n kaksi jätevedenpuhdistamoa, Viikinmäessä Helsingissä ja Suomenojalla Espoossa, vastaavat jätevesien käsittelystä pääkaupunkiseudulla. Meneillään on Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen ».
Puhdistukseen käytetään biologis-kemiallista menetelmää, jonka sivutuotteena syntyy lietettä sekä biokaasua. Liete jatkojalostetaan mullaksi ja kaasu hyödynnetään energian lähteenä. Puhdistetut jätevedet johdetaan tunnelissa avomerelle.
Kotitalouksien arkikäytössä syntyvien jätevesien lisäksi viemäreihin lasketaan myös teollisuusjätevesiä sekä muita poikkeavia jätevesiä. Näiden johtaminen viemäriin on luvanvaraista ja vaatii teollisuusjätevesisopimuksen.
Jätevedenpuhdistus on tärkeä osa rannikkovesien ja Itämeren suojelua, sillä puhdistettavaksi tuleva jätevesi sisältää runsaasti fosfori- ja typpiravinteita. Suoraan mereen johdettuna ne aiheuttaisivat voimakasta rehevöitymistä.
Jätevedenpuhdistukselle on asetettu rajoitteita sekä EU:n direktiiveissä, että kansallisessa lainsäädännössä. Lisäksi jätevedenpuhdistamot ovat velvoitettuja täyttämään niille asetetut puhdistamokohtaiset ympäristöluvat, joiden toteutumista Uudenmaan ELY-keskus valvoo.
Talousvesi
Suurin osa ottamastamme raakavedestä on pintavettä. Vuonna 2016 otimme Päijänteen vettä yhteensä 94 Mm3. Se vastaa sadasosaa Päijänteen veden virtaamasta. Dämmanin laitokselle otettiin Dämmaninjärvestä 4,2 Mm3 vettä. Se on 16 % Dämmaninjärven veden virtaamasta. Dämmanin vedenpuhdistuslaitos lakkautettiin marraskuussa 2016.
Tuotetusta talousvedestä 0,6 % on Kuninkaanlähteen pohjavettä. Se on noin 0,6 Mm3 (1600-1700 m3/d) vettä vuodessa. Kuninkaanlähteen antoisuudeksi on todettu vuoden 1959 koepumppauksessa 3000 m/d eli HSY ottaa siitä noin puolet.
Vesioikeuden luvissa määritellään ehtoja vedenpintojen tarkkailulle ja säännöstelylle. Näillä toimilla taataan vesiekosysteemeille sopivat olosuhteet ja minimoidaan vedenoton vaikutukset. Säännöstelyllä voidaan jopa parantaa ekosysteemien olosuhteita tasaamalla pinnankorkeuksien vaihteluja ja takaamalla kuivanakin jaksona tietty virtaama laskuojissa.
Vesimäärää vähennetään
Kaikki laitokselle otettu vesi johdetaan joko puhdistettuna talousvesiverkostoon tai puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle. Osa raakavedestä käytetään vedenpuhdistusprosessissa mm. suodattimien pesuun. Pesuvedet johdetaan puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle. Raakavettä on saatavilla runsaasti, joten vedenpuhdistuslaitoksella ei vettä kierrätetä.
Tavoitteenamme on vähentää verkostoon pumpattua vesimäärää pienentämällä vuotovesimäärää.
Vuotovesi on vettä, joka vuotaa paineellisesta vesijohdosta ulos esimerkiksi putkirikon takia. Maan pinnalle näkymättömät piilovuodot ovat merkittävä osa vuotovesimäärästä.
Jäteveden puhdistus ja päästöt
Suomen suurimmat jätevedenpuhdistamot
HSY:n jätevedenpuhdistamot, Viikinmäessä Helsingissä ja Suomenojalla Espoossa, vastaavat jätevesien käsittelystä pääkaupunkiseudulla. Laitokset ovat Suomen suurimmat, ja ne palvelevat yli miljoonaa pääkaupunkiseudun asukasta. Espoon Blominmäkeen rakennetaan uutta jätevedenpuhdistamoa, joka tulee korvaamaan Suomenojan puhdistamon.
Puhdistukseen käytetään biologis-kemiallista menetelmää, jonka sivutuotteena syntyy lietettä ja biokaasua. Liete jatkojalostetaan mullaksi ja kaasu hyödynnetään energian lähteenä. Puhdistetut jätevedet johdetaan tunnelissa avomerelle.
Kotitalouksien arkikäytössä syntyvien jätevesien lisäksi viemäreihin lasketaan myös teollisuusjätevesiä sekä muita poikkeavia jätevesiä. Näiden johtaminen viemäriin on luvanvaraista ja vaatii teollisuusjätevesisopimuksen.
Jätevedenpuhdistus on tärkeä osa rannikkovesien ja Itämeren suojelua, sillä puhdistettavaksi tuleva jätevesi sisältää runsaasti fosfori- ja typpiravinteita, jotka suoraan mereen johdettuna aiheuttaisivat voimakasta rehevöitymistä.
Jätevedenpuhdistukselle on asetettu rajoitteita sekä EU:n direktiiveissä että kansallisessa lainsäädännössä. Lisäksi jätevedenpuhdistamot ovat velvoitettuja täyttämään niille asetetut puhdistamokohtaiset ympäristöluvat, joiden toteutumista Uudenmaan ELY-keskus valvoo.
Jätevedenpuhdistus
Jätevedenpuhdistamoillemme Helsingin Viikinmäkeen ja Espoon Suomenojalle otetaan vastaan vuosittain noin 130 miljoonaa kuutiometriä yhdyskuntajätevesiä. Niistä arviolta noin 85 % on asumajätevesiä ja noin 15 % teollisuuden jätevesiä.
Jäteveden kuormituksen merkittävimmät komponentit ovat jäteveden sisältämä orgaaninen aines sekä ravinteet fosfori ja typpi.
Jätevedenpuhdistuksen päätavoitteena on jäteveden sisältämän orgaanisen aineksen sekä fosforin ja typen poistaminen vedestä puhdistamoiden ympäristölupamääräysten sekä HSY:n sisäisten, lupaehtoja tiukempien toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti.
Orgaanisesta lika-aineesta poistetaan puhdistusprosessia yli 95 %, fosforista noin 98 % ja typestä 70-90 %.
Saavutimme omat ympäristölupamääräyksiä tiukemmat tavoitteemme
Jätevedenpuhdistamoidemme toimintaa ohjaavat laitoskohtaiset ympäristöluvat. Vuonna 2016 sekä Viikinmäen että Suomenojan puhdistamot täyttivät kaikki ympäristöluvan määräykset. Itämereen johdetun puhdistetun jäteveden biologinen ja kemiallinen hapenkulutus, typpi-, fosfori- ja kiintoainepitoisuudet ja poistotehot olivat lupamääräysten mukaisia.
Vuosi 2016 oli pääkaupunkiseudulla sateisuudeltaan normaali. Puhdistamojen yhteenlaskettu tulovirtaama oli n. 136 milj. m3, mikä oli 1,4 % vähemmän vuoteen 2015 verrattuna. Typpikuormitus mereen oli 1027 tonnia (tavoite 1400 tonnia) ja fosforikuormitus 32 tonnia (tavoite 45 tonnia). Jätevedenpuhdistamomme saavuttivat ympäristölupamääräysten mukaisen toimintatason ja ympäristölupamääräyksiä tiukemmat omat tonnipohjaiset tavoitteemme.
Jätevedenpuhdistuksen sivutuotteena syntyy omassa energiantuotannossamme hyödynnettävää biokaasua. Viikinmäen sähköntuotantomäärä oli vuonna 2016 laitoksen historian suurin ja sähköntuotannon omavaraisuusaste oli 70 %. Suomenojan jätevedenpuhdistamolla tuotettu kaasu myytiin Gasumin kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti liikennepolttoainekäyttöön. Jätevedenkäsittelystä sivutuotteena syntyvä liete jatkojalostetaan mullaksi ja maanparannusaineeksi.
Erilaisia niin sanottuja haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana.
Haitallisia aineita on esimerkiksi kotitalouksien pesu- ja puhdistusaineissa, tekstiilien suoja-aineissa, palonestoaineissa sekä elintarvikkeissa ja kuluttajien käyttämissä lääkkeissä.
Nämä aineet hajoavat puhdistusprosessissa, kulkeutuvat puhdistamolta vesistöön, sitoutuvat lietteeseen tai päätyvät ilmapäästöinä ilmakehään. Näiden aineiden pitoisuuksia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta seurataan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti.
Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva E-PRTR asetus (166/2006) velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan kynnysarvon ylittävien aineiden vesistöpäästöt kotimaansa viranomaisille. Viranomaiset raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle ja päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri.
Jätevesiohitukset
Poikkeuksellisissa tilanteissa puhdistamatonta jätevettä voi päätyä verkostosta tai pumppaamoilta pääkaupunkiseudun vesistöihin. Toisinaan joudumme johtamaan jätevedenpuhdistamolta vain osittain puhdistettua jätevettä suoraan vesistöön. Ohitukset raportoidaan jätevedenpuhdistuksen vuosiraportissa.
HSY:ssä seurataan jätevesiylivuotoja, ja tavoitteena on niiden määrän pienentäminen. Tähän tähtäävien toimenpiteiden toteuttamiseen olemme sitoutuneet mm. Itämerihaasteessa.
Suomenojan puhdistamolla tapahtui helmikuussa 2016 runsaista sade- ja sulamisvesistä johtuva laitosohitus, jonka osuus kuormituksesta oli 0,16 %. Viikinmäen puhdistamolla tapahtui pienempi laitosohitus, jonka osuus vesistökuormituksesta oli 0,001 %. Ohitusjätevesi on esiselkeytettyä vettä, joka on käsitelty fysikaalis-kemiallisesti.
HSY:ssä tutkitaan mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen ja ravinteiden hyötykäyttöön.
Vaikka typenpoisto Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla onkin kansainvälistä huipputasoa, kehitämme keinoja sen parantamiseen. Puhdistamolle tulevan jäteveden typpipitoisuuden jatkuvaan kasvuun on varauduttava ja panostuksista huolimatta puhdistamo ei nykyisillä prosessiteknisillä ratkaisuilla pysty saavuttamaan noin 90 prosentin poistotasoa parempaa kokonaistypenpoistoa.
Jälkifosfori-hankkeen tavoitteena on vähentää yhdyskuntalietteen joukkoon päätyvän fosforin määrää huomattavasti ja että noin 80 % fosforista poistettaisiin puhdistusprosessin lopuksi saostamalla.
Viikinmäen jätevedenpuhdistamolta jätevedet johdetaan n. 16 km pituista purkutunnelia pitkin Helsingin edustalle avomerelle. Suomenojan jätevedet johdetaan 7,5 km pituisessa purkutunnelissa Espoon edustalle. Molemmat purkupisteet sijaitsevat usean metrin syvyydessä meren pohjassa, jossa jäteveden sekoittuminen meriveteen on tehokasta. Lähistöllä ei sijaitse virkistyksen tai ympäristön kannalta arvokkaita kohteita.
Jätevesien vaikutuksia merialueella seurataan yhteistyössä muiden merialueeseen vaikuttavien toimijoiden kanssa. Vuonna 2016 tarkkailu toteutettiin ”Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailu” -ohjelman mukaisesti.
Tutkimustulokset julkaistaan kahden vuoden välein erillisenä raporttina ympäristökeskuksen julkaisusarjassa. Vuosien 2016–2017 tulokset raportoidaan keväällä 2018. Viimeisin julkaistu raportti koskee vuosia 2014-2015.
Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamojen vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin.
Vuonna 2016 kalataloustarkkailu toteutettiin laajana yhteistarkkailuna, jossa olivat mukana HSY:n lisäksi Helsingin Satama Oy, Helen Oy, Helsingin Liikuntavirasto sekä Espoon kaupungin tekninen keskus
Tarkkailu tehtiin ”Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma vuosina 2012–2023” ohjelman mukaisesti. Tarkkailun toteuttamisesta vastasi vuonna 2016 tarkkailuohjelman tekijä, Kala- ja vesitutkimus Oy. Kalataloustarkkailu raportoidaan kahden vuoden välein. Vuosien 2016–2017 tulokset raportoidaan keväällä 2018.
Edistämme hankinnoilla materiaali- ja energiatehokkuutta ja etsimme uusia innovatiivisia ratkaisuja
Hankinnoilla tuemme strategiaamme, jossa tasapainottuvat taloudelliset tekijät, materiaali- ja energiatehokkuus, ympäristövastuullisuus ja innovatiivisuus.
Sovellamme hankinnoissamme julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä. Pääperiaatteitamme ovat kilpailun aikaansaaminen, tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu sekä avoimuus ja suhteellisuus. Pyrimme hankinnoissamme kokonaistaloudellisesti edullisimpaan ja vaikutuksiltaan parhaaseen lopputulokseen. Hankintaprosessiamme ohjaavat suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus sekä taloudellisuus.
Kestävän kehityksen periaatteet, innovatiivisuus, materiaali- ja energiatehokkuus, ympäristövaikutukset sekä tilaajan varautumistarpeet huomioimme hankintojemme eri vaiheissa. Tämä kattaa tarjouspyynnön kohteen, tarjoajien soveltuvuuden ja arviointikriteerien määrittelyn aina sopimusaikaiseen yhteistyöhön asti.
Luotettavaa ja oikeaan toimintaan innostavaa tietoa asukkaille ja yhteisöille
Autamme seudun asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä toimimaan paremman ympäristön puolesta.
Neuvomme ja tarjoamme tietoa tärkeistä ympäristöteemoista.
Viestimme jäte- ja vesihuoltoon liittyvistä HSY:n palveluista ja autamme pääkaupunkiseudun asukkaita ja yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeään, vähentämään energiankulutustaan ja edistämään resurssitehokkuutta. Tavoitteenamme on parantaa ympäristön tilaa.
Tuottamallamme seutu- ja ympäristötiedolla autamme päätöksentekijöitä, suunnittelijoita ja tutkimuslaitoksia terveellisen ja viihtyisän kaupunkiympäristön luomisessa.
Ilmastonmuutos
Teemme yhdessä jäsenkuntiemme ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa työtä seudulla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Edistämme ja seuraamme pääkaupunkiseudun ilmastotavoitteiden toteutumista sekä ilmastonmuutoksen hillinnän, että siihen sopeutumisen osalta.
Laskemme pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuosittain ja kehittämme päästölaskennan menetelmiä. Seuraamme seudullista kehitystä ilmastoindikaattoreiden avulla.
Osallistumme kansainvälisiin ja seudullisiin ilmastotyötä edistäviin hankkeisiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa. HSY toteutti osaltaan Decumanus-hanketta. Siinä tuotettiin muun muassa hukkalämpö- ja aurinkoenergiapotentiaalikartat, jotka julkaistiin HSY:n avoin data karttapalvelussa.
HSY toteutti ELIAS! – Elinvoimaa asemanseuduille hanketta yhteistyössä HSL:n, Uudenmaan liiton ja Ympäristöministeriön kanssa. Koordinoimme osaltamme myös yhteiseurooppalaista SMART-MR -hanketta, joka tähtää kestävän liikkumisen edistämiseen. Seudullisen osaprojektin tavoitteena on kehittää asemanseutuja kestävän asumisen ja liikkumisen solmuina sekä edistää vähähiilistä liiketoimintaa niillä.
Seuraamme pääkaupunkiseudun ilmanlaatua 11 mittausasemalla seitsemässä kiinteässä mittauspisteessä sekä lisäksi siirrettävillä asemilla erityyppisissä kaupunkiympäristöissä. Niissä mitataan merkittävimpiä haitallisia ilman epäpuhtauksia kuten pienhiukkasia ja typenoksideja.
Ilmanlaatutiedot julkaistaan reaaliaikaisesti HSY:n verkkosivuilla ja ilmanlaatuportaalissa.
www.hsy.fi/ilmanlaatu kertoo hengitysilman laadun vuoden jokaisena tuntina. Tiedotamme seudun ilmanlaadusta päivittäin. Mikäli ilmanlaatu heikkenee äkillisesti, tiedotusta tästä tehostetaan.
Teemme ilmansuojelututkimusta yhteistyössä alan tutkimuslaitosten ja sidosryhmien kanssa. Edistämme ilmansuojelua kaupunkisuunnittelussa tuottamalla ja välittämällä tietoa aiheesta suunnittelijoiden ja asiantuntijoiden käyttöön. Vuonna 2016 käyttöönotettiin ilmanlaadun Supermittausasema Mäkelänkadulla. Mäkelänkadun mittausasemalla yrityksillä- ja tutkimusorganisaatioilla on mahdollisuus testata ja demonstroida omia laitteitaan.
Vuonna 2016 käynnistyi CITYZER-hanke, jossa kehitetään uusia digitaalisia palveluita ja tuotteita tukemaan sääilmiöihin ja ilmanlaatuun liittyvää kaupunkitason päätöksentekoa.
Paikkatiedot kestävän kaupunkiseudun suunnittelussa
Tuotamme tietoa seudun maankäytöstä ja asumisesta sekä seuraamme seudun kehitystä.
Vastaamme Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen 2016–2019 seuranta-aineiston ylläpidosta ja koordinoinnista MAL-sopimussihteeristön ohjauksessa. Kokoamme seurantaraportteihin vuosittain tiedot mm. Helsingin seudun 14 kunnan asuntokaavoituksesta ja asuntotuotannosta.
Seudullisen, kattavan ja ajantasaisen paikkatietovaraston SePe:n paikkatiedot ovat seudulla käytössä suunnittelun, tutkimuksen sekä päätöksenteon tukena.
HSY:n avoimen datan karttapalvelun avulla on mahdollista tarkastella ja ladata omaan käyttöönsä kaikille avoimia paikkatietoaineistojamme.
Järjestämme vuosittain HSY:n paikkatietoseminaarin, johon kootaan suunnittelun ja tutkimuksen ajankohtaiset teemat.
Viestimme ja neuvomme vaikuttavasti muuttaaksemme asenteita ja toimintaa ympäristömyönteiseen suuntaan. Huolehdimme siitä, että asiakkaamme löytävät palvelumme ja teemme HSY:n toiminnan näkyväksi.
Opastamme ja kannustamme kaupunkilaisia, taloyhtiöitä, isännöitsijöitä ja pk-yrityksiä käytännön toimiin ympäristön hyväksi.
Ilmastoinfo tuottaa Ilmastosanomat –julkaisua, jota jaettiin vuonna 2016 Metro-lehden välissä lukijoille.
Aloitimme muovipakkausten keräyskokeilun kiinteistöillä keväällä 2016. Tuotimme kokeilun tueksi tarroja, julisteita ja ohjeita. Kuvallinen lajitteluohje jaettiin 120 000 huoneiston postiluukkuihin.
Neuvomme taloyhtiöitä, pk-yrityksiä ja asukkaita energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian hyödyntämisessä myös henkilökohtaisesti. Pidimme 25 energia-aiheista esitelmää erilaisissa tilaisuuksissa vuonna 2016.
Ekokompassi -palvelu, joka on pk-yrityksille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä, ohjaa yrityksiä ja yhteisöjä ympäristövastuuseen.
Pytty.fi -kampanja herätteli asukkaita pohtimaan kotitalouksien kemikaalien päätymistä vesistöihin. Kampanja tehtiin yhteistyössä HSY:n, Vesilaitosyhdistys VVY:n ja parinkymmenen muun vesilaitoksen kanssa.
Climatematch.fi -kampanja kannusti fiksuihin ilmastovalintoihin pelisovelluksen avulla. Mukana kampanjassa olivat kaikki 10 pääkaupunkiseudun korkeakoulua.
Kasvislankeemus -kampanja kannusti siirtymään kasviksiin ateria kerrallaan. Kampanja oli esillä muun muassa Ravintolapäivänä sekä maistatuksissa ja Ilmastosanomat-lehdessä.
Esimerkkejä järjestämistämme tilaisuuksista, joissa tuomme esille ajankohtaisia ympäristöteemoja.
Järjestimme Helsingin seudun ilmastoseminaarin kahdeksatta kertaa. Finlandia-talossa pidettyyn tapahtumaan osallistui noin 220 sidosryhmien edustajaa.
Isännöitsijäseminaari kokosi jälleen yli sata henkilöä Messukeskukseen.
Taloyhtiö 2016 -tapahtumassa esittelimme isännöitsijöille ja taloyhtiöaktiiveille HSY:n neuvontapalveluja ja -materiaaleja sekä Aurinkosähköä kotiin -kampanjaa.
Jalkauduimme kolmeen pääkaupunkiseudun kauppakeskukseen Kiitos kun lajittelet! -teemalla. Kampanjoimme samalla biojätteen lajittelun puolesta jakamalla biojätepusseja.
Recover Laboratory -sirkusperformanssi valtasi Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ja seitsemässätoista loppuunmyydyssä näytöksessä vieraili yhteensä lähes 500 katsojaa.
Olimme jälleen mukana Earth Hour -ilmastotempauksessa.
Olimme mukana ruokahävikin vähentämiseen kannustavassa Hävikkifestarit -tapahtumassa.
Järjestimme leikkimielisen Menopelikisan, jossa kuljettiin eri kulkuvälinein Kauniaisista Tapiolaan.
Pyöräilyviikolla jaoimme pyöräilijöille kiitokseksi ja kannustukseksi aamiaisia Kauniaisissa, Liikkujan viikolla Espoossa ja Vantaalla.
HSY:n julkaisut
Julkaisemme vuosittain lukuisia asiantuntijaraportteja ja esitteitä.
