Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2023

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY seuraa pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan ilmanlaatua. Eniten pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun vaikuttavat liikenteen pakokaasut, katupöly ja puunpoltto tulisijoissa. Ilmanlaatumittausten lisäksi HSY arvioi ilmanlaatua ja sen kehittymistä päästökartoitusten ja leviämismallien avulla. Tässä raportissa esitetään HSY:n ja Taloustutkimuksen tekemän pääkaupunkiseudun pientalojen tulisijojen puunkäyttö -kyselytutkimuksen tulokset ja sen pohjalta HSY:n arvioimat pääkaupunkiseudun pientalojen tulisijojen päästöt vuonna 2023. Päästöjen alueellinen jakautuminen on esitetty myös kartalla.

Puulämmitys on taajama-alueella harvinaisempaa kuin haja-asutusalueilla. Vaikka pääasiallista puulämmitystä pääkaupunkiseudulla on vain vähän, puunpoltolla on suuri merkitys ilmanlaatuun, sillä pientaloja on paljon ja tiiviisti. Puunpolton päästöillä on ihmisten terveydelle merkittävä vaikutus koska päästöt syntyvät asuinalueilla ja pääsevät lähialueen hengitysilmaan. Puunpoltossa muodostuu pienhiukkasia (PM_2,5), häkää (CO), haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), polysyklisiä aromaattisia hiiliyhdisteitä (PAH), mustaa hiiltä (BC) sekä muita terveydelle haitallisia ainesosia. Etenkin huonossa palamisessa vapautuu syöpävaarallisia hiukkasia, mustaa hiiltä sekä hengitysteitä ja silmiä ärsyttäviä yhdisteitä.

Puunpolton päästöihin vaikuttaa tulisijan lisäksi merkittävästi polttoaineen laatu sekä puunpolttotavat. Kyselyssä kysyttiin myös puunpolttotavoista, ja tulokset on raportoitu tässä raportissa. HSY on viestinyt paremmista puunpolttotavoista jo 2000-luvun alusta saakka. Toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi ja ilmanlaadun parantamiseksi on ollut seudun kuntien ilmansuojeluohjelmissa ja -suunnitelmissa. Viestintää on tuettu Urbaani puuvaja-, Kiuas- ja Kuivaa asiaa -hankkeilla, joissa tuotettu viestintämateriaali on kaikkien käytettävissä kolmella kielellä osoitteessa poltapuhtaasti.fi.

Tietoisuus puunpolton savujen terveyshaitoista on noussut, mutta asukkaat eivät aina miellä puunpolton savuja terveyshaittana. Terveysvaikutusten ja vähennystoimien arvioimiseksi tarvitaan tietoa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ilmanlaatuun. Pääkaupunkiseudulla tulisijojen puunpolttomääriä ja päästöjä on arvioitu viiden vuoden välein. Edellinen kyselytutkimus tehtiin vuoden 2019 alussa (Ohtonen ym. 2020).