Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2023

Pääkaupunkiseudun pientaloasuntojen puunkäytön aiheuttamat päästöt aiheutuvat pääosin lisälämmityksestä. Pääasiallista puulämmitystä alueella on vain vähän. Pientalokohtaiset puunkäyttömäärät ovat suhteellisen pieniä. Puuta poltetaan keskimäärin omakotitaloissa 1,08 k-m³/v ja paritaloasunnoissa 0,54 k-m³/v. Keskimäärin puuta poltetaan pääkaupunkiseudun pientaloissa 1,07 k-m³. Tulisijojen käytöstä aiheutuvien päästöjen suuri merkitys pääkaupunkiseudulla johtuukin suuresta pientalojen määrästä suhteellisen tiiviillä alueilla. Pääkaupunkiseudulla on 75 034 pientaloa, ja talokohtaisesti pienimuotoinenkin puunkäyttö tekee koko alueen yhteenlasketusta puunkäytöstä huomattavan suuren.

Yksittäisissä taloissa puunkäyttömäärän vaihtelu on suurta. Puulämmitteisessä talossa on luonnollisesti suurin puunkäyttö. Muista päälämmitysmuodoista talokohtainen puunkäytön keskiarvo on suurin sähkölämmitteisille (1,3 k-m³/v) ja pienin kaukolämmitteisille (0,5 k-m³/v). Yleisimmät tulisijat pääkaupunkiseudulla ovat varaava takka ja saunan kiuas. Niissä myös poltetaan eniten puuta. Koko pääkaupunkiseudun puunkäyttömäärästä 50 % poltetaan varaavissa takoissa ja 20 % saunan kiukaissa. Uudemmissa (v. 2010-2023) pientaloissa poltetaan keskimäärin lähes puolet vähemmän puuta kuin vanhemmissa taloissa. Lisäksi puukiukaat ovat niissä harvinaisempia ja puukiukaissa poltetun puun määrä on selvästi vähäisempää kuin vanhemmissa taloissa.

Tulisijan ja puunkäyttömäärän lisäksi tulisijan käyttötavat ja polttoaineen laatu vaikuttavat merkittävästi päästöjen määrään. Kyselyyn vastanneista suurin osa varastoi puunsa siten, että ne säilyvät kuivina, ja esimerkiksi 49 % varastoi polttopuunsa polttopuulle suunnitellussa tuulettuvassa puuvajassa. Vantaalla puuvajat ovat hieman yleisempiä ja Helsingissä hieman harvinaisempia kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Suurin osa myös käyttää kuivaa polttopuuta. 79 % vastasi polttopuun olevan varmasti kuivaa, ja 16 % vastasi polttopuun olevan melko kuivaa. Roskia (pahvia, paperia, muovi- tai kartonkipakkauksia tms.) vastasi polttavansa 3 %, mutta niitä käytti sytykkeenä 45 % vastaajista.

Tämän kyselyn otos ja vastaukset edustavat melko hyvin pääkaupunkiseudun pientalokantaa. Perusotos lähetettiin 4305 pientaloon ja hyväksyttyjä vastauksia saatiin 1566 kpl (vastausprosentti 36 %). Taloustutkimuksen tekemän katotutkimuksen (puhelinhaastattelu 98 henkilölle, jotka eivät olleet vastanneet kyselyyn) mukaan puunkäyttömäärät olivat samankaltaisia puunpolttokyselyyn vastaamatta jättäneillä kuin vastanneillakin. Tässä uusimmassa puunpolttokyselyssä myös otoskoko ja siten vastaajien määrä oli suurempi kuin HSY:n edellisissä puunpolttokyselyissä, joten myös tulosten luotettavuus on hieman kasvanut.

Pientalojen määrä pääkaupunkiseudulla on kasvanut noin 5 % viimeisen viiden vuoden kuluessa. Koko pääkaupunkiseudun puunkäyttömäärä on kuitenkin hieman vähentynyt ja tulisijakanta hieman uudistunut, joten päästötkin ovat laskeneet verrattuna HSY:n edelliseen päästöarvioon vuodelta 2018. Lisäksi bentso(a)pyreenin osalta päästökertoimien suurempien muutosten myötä päästöt laskivat enemmän. Tulisijojen käytön aiheuttamat vuotuiset päästömäärät pääkaupunkiseudulla v. 2023 ovat seuraavat: 105 t PM_2,5, 33 t BC, 117 kg BaP, 2249 t CO, 231 t VOC, 51 t NO_X ja 3 t SO₂. Tulisijojen käyttö aiheuttaa merkittävän osan pääkaupunkiseudun PM_2,5-, BC-, BaP-, VOC- ja CO-päästöistä. Esimerkiksi tulisijojen pienhiukkaspäästöt ovat lähes kaksinkertaiset verrattuna autoliikenteen pakokaasujen pienhiukkaspäästöihin pääkaupunkiseudulla. Eri tulisijatyypeistä suurimmat päästöt seudullisesti aiheutuvat varaavista takoista ja saunan kiukaista, koska niitä on eniten ja niissä myös poltetaan eniten puuta. Lisäksi puukiukaat ovat suuripäästöisiä tulisijoja. Saunan kiukaissa poltetaan 20 % koko pääkaupunkiseudun puunkäyttömäärästä, mutta niiden osuus koko pääkaupunkiseudun BaP päästöistä on jopa 47 %.

Alueellisesti puunpolton päästöjä on tyypillisesti eniten kaukolämpöverkon ulkopuolelle olevilla tiiviisti rakennetuilta pientaloaluilla, joiden rakennus- ja tulisijakanta on vanhaa. Uusimmat pientaloalueet on tyypillisesti rakennettu tiheästi pienille tonteille, mutta talokohtaiset päästömäärät ovat kuitenkin yleensä pienempiä kuin vanhemmissa pientaloissa. Määrällisesti eniten puunpoltosta aiheutui päästöjä Espoossa, koska siellä on suurin osa (39 %) pääkaupunkiseudun pientaloista. Talokohtainen keskimääräinen puunkäyttö on kuitenkin Vantaalla hieman Espoota suurempaa.

Nykyisissä pientaloissa päästöt vähenevät hitaasti. Suurin osa kyselyyn vastaajista arvioi, että puunkäyttömäärä pysyy samana seuraavat 5 vuotta. Uusissa pientaloissa on kuitenkin vanhempia taloja selkeästi pienemmät päästöt. Kun talot ovat energiatehokkaampia, lisälämmitystä puulla tarvitaan vähemmän. Lisäksi tulisijat ovat uusissa taloissa modernimpia ja siten vähäpäästöisempiä eivätkä puukiukaat ole niissä niin yleisiä. Vaikka yksittäisen uuden pientalon puunkäyttömäärä ja päästöt ovatkin vähäisempiä, on uusillakin tiheästi rakennetuilla pientaloalueilla savuhaittojen riski, ja on muistettava hyvät puunpolttotavat.