Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2023

Puunpolton päästöillä on ihmisten terveydelle merkittävä vaikutus, koska päästöt syntyvät asuinalueilla ja pääsevät lähialueen hengitysilmaan. Tässä raportissa on tietoa pääkaupunkiseudun pientalojen tulisijojen käytöstä ja arvio tulisijoista aiheutuvista päästöistä. Pientaloilla tarkoitetaan tässä selvityksessä yhden tai kahden asunnon taloja, eli omakotitaloja tai muita yhden asunnon erillistaloja sekä paritaloja. Tämän selvityksen mukaisia pientaloja on pääkaupunkiseudulla 75 034 kpl.

Puunkäyttömäärät ja tulisijojen käyttötiedot pohjautuvat pääkaupunkiseudun pientaloasukkaille keväällä 2024 lähetettyyn kyselyyn. Kyselystä saatiin tietoja mm. eri tulisijatyyppien yleisyydestä ja ikäjakaumasta sekä niissä käytettävistä puunpolttomääristä. Näiden tietojen ja uusimman päästökerrointietämyksen perusteella tehtiin pientalojen puunpolton päästöarviot eri ilmansaasteille. Pienhiukkasten, mustan hiilen ja bentso(a)pyreenin osalta tarkasteltiin myös päästöjen alueellista jakautumista 100x100 metrin tarkkuudella koko pääkaupunkiseudulla.

Kyselyn vastausten mukaan pääkaupunkiseudun omakotitaloista 77 %:ssa käytetään puuta ja paritaloasunnoista 54 %:ssa. Puuta poltetaan keskimäärin omakotitaloissa 1,08 kiintokuutiota vuodessa (k-m³/v) ja paritaloasunnoissa 0,54 k-m³/v. Keskimäärin puuta poltetaan pääkaupunkiseudun pientaloissa 1,07 k-m³/v ja yhteensä koko pääkaupunkiseudulla noin 80 645 k-m³ /v. Yleisimpiä tulisijoja ovat varaavat takat sekä puulämmitteiset saunan kiukaat, ja niissä myös poltetaan eniten puuta. Siten niistä aiheutuu seudullisesti suurin osa puunpolton päästöistä. Koko pääkaupunkiseudun puunkäyttömäärästä 50 % poltetaan varaavissa takoissa ja 20 % saunan kiukaissa.

Yksittäisissä taloissa puunkäyttömäärän vaihtelu on suurta. Puulämmitteisessä talossa on luonnollisesti suurin puunkäyttö. Puu päälämmitysmuotona on kuitenkin harvinainen pääkaupunkiseudulla (noin 1 % tämän ja HSY:n edellisen selvityksen mukaan). Muista päälämmitysmuodoista suurin talokohtainen puunkäytön keskiarvo on sähkölämmitteisillä (1,3 k-m³/v) ja pienin kaukolämmitteisillä taloilla (0,5 k-m³/v). Suurin osa kyselyyn vastaajista arvioi, että puunkäyttömäärä pysyy samana seuraavat 5 vuotta.

Pientalojen puunpolton aiheuttamat vuotuiset päästömäärät pääkaupunkiseudulla ovat seuraavat: pienhiukkaset (PM_2,5) 105 t, musta hiili (BC) 33 t, bentso(a)pyreeni (BaP) 117 kg, hiilimonoksidi (CO, häkä) 2249 t, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) 231 t, typenoksidit (NO_X) 51 t ja rikkidioksidi (SO₂) 3 t. Pientalojen puunpoltto aiheuttaa merkittävän osan pääkaupunkiseudun PM_2,5-, BC-, BaP-, VOC- ja CO-päästöistä. Esimerkiksi tulisijojen pienhiukkaspäästöt ovat lähes kaksinkertaiset verrattuna autoliikenteen pakokaasujen pienhiukkaspäästöihin pääkaupunkiseudulla.

Puunpolton päästöihin voidaan vaikuttaa tulisijavalinnan lisäksi puunpolttotavoilla sekä polttoaineen laadulla. Kyselyn mukaan suurin osa käyttää kuivaa polttopuuta ja säilyttää polttopuut niin, että ne pysyvät kuivina. Roskia (pahvia, paperia, muovi- tai kartonkipakkauksia tms.) vastasi polttavansa 3 %, ja niitä käytti sytykkeenä 45 % vastaajista.