Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2018

Pääkaupunkiseudun pientaloasuntojen puunkäytön aiheuttamat päästöt aiheutuvat pääosin lisälämmityksestä. Pääasiallista puulämmitystä alueella on vain vähän. Asuntokohtaiset puunkäyttömäärät toissijaisessa lämmityksessä ovat suhteellisen alhaisia. Tulisijojen käytöstä aiheutuvien päästöjen suuri merkitys pääkaupunkiseudulla johtuukin suuresta pientaloasuntojen määrästä suhteellisen tiiviillä alueilla. Pääkaupunkiseudulla on 88 584 pientaloasuntoa, ja talokohtaisesti pienimuotoinenkin puunkäyttö tekee koko alueen yhteenlasketusta puunkäytöstä huomattavan suuren. Eniten puuta käytetään pientaloasunnoissa, joissa on puu- tai sähkölämmitys.

Kyselytutkimuksen perusteella pääkaupunkiseudulla kaukolämmön piirissä olevissa pientaloasunnoissa käytetään puuta noin 0,45 k-m³/a, sähkölämmitteisissä 1,18 k-m³/a ja öljylämmitteisissä 0,75 k-m³/a. Suomen tasolla lisälämmitykseen käytettävät keskimääräiset polttopuumäärät ovat kaukolämmitteisille omakotitalolle 1,1 k-m³/a, sähkölämmitteisille 2,8 k-m³/a ja öljylämmitteisille 1,8 k-m³/a. Lisälämmitykseen käytettävät puunkäyttömäärät ovat siis pääkaupunkiseudun pientaloasunnoissa pienempiä kuin yleisesti Suomessa. Tosin on otettava huomioon, että Suomen tason vertailuarvot ovat omakotitaloille ja tässä raportissa lasketussa päästöarvioissa mukana puunkäyttömäärien laskennassa olivat myös paritaloasunnot, mikä laskee keskiarvoa. Kyselyn vastausten perusteella puunpoltto tulee pysymään samoissa määrissä tai hieman kasvamaan seuraavan kahden vuoden aikana.

Eri tulisijatyypeistä suurimmat päästöt seudullisesti aiheutuvat varaavista takoista ja saunan kiukaista. Yli 50 %:ssa pääkaupunkiseudun pientaloasunnoista on varaava takka ja noin 28 %:ssa on puulämmitteinen sauna. Puukiukaat ovat merkittävä päästölähde. Kiukaissa palamisolosuhteet ovat huonot, minkä vuoksi mm. bentso(a)pyreenin päästöt ovat erityisen suuret. Vaikka vain 28 % pientaloasunnoista on puulämmitteinen sauna, tulee koko seudun puunpoltosta aiheutuvista bentso(a)pyreenin päästöistä lähes 55 % saunan kiukaista.

Suurin osa pietaloasunnoissa käytetystä polttopuusta hankitaan omasta metsästä tai saadaan ilmaiseksi. Tällöin polttopuun laatu ja erityisesti kosteus voivat vaihdella suurestikin verrattuna ostopuuhun. Polttopuun kuivatus ja asianmukainen säilytys ovat siten erityisen tärkeitä. Pääkaupunkiseudun asukkaista 53 % käyttää puuvarastona polttopuulle suunniteltua tuulettuvaa puuvajaa. Vain 34 % käyttää ostettua polttopuuta. Tällä voi olla vaikutusta myös kyselykaavakkeisiin merkittyihin puunkäyttömääriin, sillä muista lähteistä hankitun polttopuun määrää on vaikeampi arvioida kuin ostopuun.

Tulisijan käyttötavat ja polttoaineen laatu vaikuttavat merkittävästi päästöjen määrään. Käyttäjät eivät pidä tulisijaansa tai käyttötapojaan ongelmallisina. Pääosa tulisijoista toimii käyttäjien arvion mukaan moitteettomasti. Noin 10 % vastaajista kuitenkin arvioi polttopuiden kastuvan tai kostuvan säilytettäessä tai ei osannut arvioida asiaa. Yli 40 % vastaajista polttaa jätteitä, vaikka se on kielletty mm. jätehuoltomääräyksissä. Lähes puolet vastaajista ei säädä koneellista ilmanvaihtoa tulisijaa sytytettäessä. On todennäköistä, että käyttäjät eivät osaa arvioida polttotapojensa hyvyyttä.

Erot tulisijojen käyttötavoissa ja polttoaineen laadussa on päästöarviossa pyritty huomioimaan käyttämällä tavanomaisen polton päästökertoimia. Tulisijojen käytön aiheuttamat vuotuiset päästömäärät pääkaupunkiseudulla ovat seuraavat: 124 t PM_2,5, 40 t BC, 55 t NO_x, 280 t VOC, 2619 t CO ja 211 kg BaP. Tulisijojen käyttö aiheuttaa merkittävän osan pääkaupunkiseudun PM_2,5-, BC-, BaP-, VOC- ja CO-päästöistä. Esimerkiksi tulisijojen hiukkaspäästöt ovat suuremmat kuin autoliikenteen pakokaasujen hiukkaspäästöt pääkaupunkiseudulla.

Nyt tehtyjä laskelmia ei voi suoraan verrata edelliseen päästölaskentaan (Kaski ym. 2016) johtuen laskentojen eroista ja mm. paritaloasuntojen erilaisesta käsittelystä. Edellisen päästölaskennan lähtötiedoista voidaan kuitenkin laskea vertailtavissa olevia lukuja. Seudun kokonaispuunkäyttömäärä näyttää hiukan kasvaneen (84 600 k-m³/a -> 88 200 k-m³/a). Tämä johtuu lisääntyneestä pientalomäärästä (68 820 -> 71 178, paritalot laskettu yhteen kertaan), sillä talokohtainen puunkäyttömäärä omakotitaloissa on hieman laskenut (1,23 k-m³/a ->1,12 k-m³/a). Pääkaupunkiseudun asukkaista 53 % käyttää puuvarastona polttopuulle suunniteltua puuvajaa. Puuvajojen määrä vaikuttaa hieman kasvaneen, sillä edellisessä kyselyssä puuvaja oli 36 %:lla vastaajista. Jätteen poltto vaikuttaa hiukan vähentyneen (60 % -> 42 %). Puuvajojen yleistyminen ja jätteen polton väheneminen ovat suotuisia kehityksiä päästöjen vähenemisen kannalta.

Kokonaispäästömäärät ovat pääosin pienempiä kuin edellisessä päästöarviossa. Esimerkiksi PM_2,5-kokonaispäästö oli tässä laskennassa 124 t ja edellisessä laskennassa 175 t ja BC-päästö vastaavasti 44 t ja 59 t. On kuitenkin muistettava, että viime laskennassa päästöjä laskettaessa käytetyt puunkäyttömäärien keskiarvot oli laskettu eri tavoin. Toinen merkittävä syy eroille on, että etenkin saunan kiukaiden PM_2,5- ja BC-päästökertoimet olivat viimeksi huomattavasti suurempia. Uusien saunan kiukaiden PM_2,5- ja BC-päästökertoimet ovat tuoreiden päästötutkimusten perusteella huomattavasti pienempiä kuin vanhoissa saunan kiukaiden päästöarvioissa. Muista päästöistä poiketen BaP-päästö oli tässä laskennassa korkeampi (213 kg) kuin viimeksi (196 kg). Tämä johtuu korkeammista BaP:n päästökertoimista tämänkertaisessa laskennassa. Päästökertoimien muutokset ovat muutoinkin vaikuttaneet päästöarvioon. Lähes kaikkien tulisijatyyppien päästökertoimet olivat muuttuneet. Edelliseen päästöarvioon vertailuun sisältyy epävarmuuksia mm. paritalojen käsittelyerojen, eri tutkimuskertojen kyselyihin ja tulosten käsittelyn liittyvien erojen sekä virhemarginaalien takia. Eri vuosien välisen sääolojen vaihtelun merkitystä ei ole myöskään otettu huomioon, eli laskentatuloksiin ei ole tehty lämmitystarvekorjauksia.

Harva kokee puunpolton päästöt haitallisiksi. Puunpolton päästöillä on kuitenkin ihmisten terveydelle merkittävä vaikutus, koska päästöt syntyvät asuinalueilla ja pääsevät lähialueen hengitysilmaan. Tulisijojen käyttö keskittyy kellonajallisesti iltaan ja saunojen käyttö viikonpäivistä lauantaille. Samoihin aikoihin ihmiset ovat kotonaan tai pihallaan ja altistuvat siten päästöille. Alueellisesti päästöt keskittyvät tiiviisti rakennetuille pientaloalueille. Kaukolämmitteisillä pientaloalueilla puuta käytetään vähiten, joten myös puunpolton päästöjä syntyy näillä alueilla vähemmän.

Tulisijalla, oikealla polttotavalla sekä puun säilytyksellä ja kuivattamisella on suuri merkitys päästöihin. Näihin vaikuttamalla saadaan päästöjä vähennettyä. Seudullisesti suurin päästöjen vähennyspotentiaali on takoilla ja kiukailla, koska niitä on eniten ja niissä käytetään myös eniten puuta. Muun muassa syöpävaarallisen bentso(a)pyreenin päästöjen vähentämisessä kiukailla on suuri rooli. On tärkeää edistää vähäpäästöisempien kiukaiden ja muiden tulisijojen kehittämistä ja käyttöönottoa sekä ohjeistaa oikeista puun säilytys- ja polttotavoista. Vähäpäästöiset varaavat takat tai kiukaat korvaavat suurempipäästöisiä kuitenkin varsin hitaasti. Halukkuutta hankkia vähäpäästöinen varaava takka tai vähäpäästöinen kiuas lisäisi etenkin taloudellinen tuki (38 % vastaajista).