Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2018

Pientaloasunnot ja niiden lämmitysmuodot SeutuCD'18:llä

SeutuCD on Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kerran vuodessa tuottama aineistokokoelma. SeutuCD:n rakennusrekisteriaineistot ovat peräisin HSY:n ylläpitämästä seudullisesta perusrekisteristä.

Pientaloilla tarkoitetaan yleensä omakotitaloja, maatiloja, pari- ja rivitaloja sekä kesämökkejä. Tässä selvityksessä pientaloasunnoilla tarkoitetaan yhden tai kahden asunnon taloissa olevia asuntoja. Omakotitalolla tarkoitetaan omakotitaloja ja erillistaloja eli kaikkia yhden asunnon pientaloja. Rivitalojen, ketjutalojen, luhtitalojen, vapaa-ajan rakennusten sekä vuokrattavien lomamökkien asunnot rajattiin pois tästä selvityksestä. Tämän selvityksen mukaisia pientaloasuntoja pääkaupunkiseudulla on 88 584 kpl (SeutuCD'18). Espoossa pientaloasuntoja on 34 171, Helsingissä 26 932, Kauniaisissa 1326 ja Vantaalla 26 155. Pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvaessa myös pientaloasuntojen määrä kasvaa koko ajan.

Rivitaloissa on melko harvoin tulisijoja. Tulisijojen yleisyyttä pääkaupunkiseudun rivitaloissa selvitettiin suuntaa antavasti asuntomyynti-ilmoituksista (etuovi.com, hakuehdoksi "takka", "rivitalo" ja pääkaupunkiseudun kunnat). Tulokseksi saatiin, että vain noin 7 % rivitaloista on takka. Näin ollen on perusteltua rajata rivitalot tämän tutkimuksen ja laskennan ulkopuolelle.

SeutuCD:n rakennusten lämmitystä koskevat tiedot päivittyvät kuntien rakennusvalvontojen rekistereistä. SeutuCD'18:n mukaan pääkaupunkiseudun pientaloista 42 %:lla päälämmitysmuoto on sähkö, 9 %:lla maalämpö, 17 %:lla kaukolämpö, 12 %:lla öljylämmitys ja 3 %:lla puu.

Rakennusten lämmitysmuoto tallennetaan järjestelmään rakennushankeilmoituksen perusteella. Lämmitystavan muuttuessa vain rakennusvalvonnan lupa- tai ilmoitusasiana käsiteltävät muutokset päivitetään rekisteriin. Esimerkiksi maalämmön käyttöönotto vaatiin nykyisin toimenpideluvan, ja näin ollen tiedot rakennusten lämmitystapojen muutoksesta jostain toisesta lämmitystavasta maalämpöön ovat etenkin viime vuosina päivittyneet rekistereihin melko kattavasti. Sen sijaan monet muut muutokset, kuten esimerkiksi öljylämmityksen muuttaminen sähkölämmitykseksi, eivät päivity rekistereihin. Etenkin ennen vuosia 1981-1984 valmistuneiden rakennusten tiedot voivat puuttua tai olla virheellisiä.

Kyselytutkimuksessa kysyttiin ihmisten omaa käsitystä pientaloasuntonsa päälämmitysmuodosta. Koska kunkin pientaloasunnon SeutuCD'18:n päälämmitysmuototieto oli yhdistettävissä vastauksen päälämmitystietoon, voitiin verrata näitä kahta tietoa. Joidenkin päälämmitysmuotojen kohdalla vastaus ja SeutuCD'18-tiedot olivat suurelta osin samoja, ja joidenkin päälämmitysmuotojen kohdalla hajonta oli suurempaa. Tuloksia on käsitelty kappaleessa 3.3.4.

SeutuCD'18:ssa on melko suuri osuus (16 %) tuntemattomia päälämmitysmuotoja. Kyselytutkimuksen otanta osoitettiin samassa suhteessa näille tuntemattomille päälämmittäjille, ja näin saatiin myös tälle tuntemattomalle päälämmitysmuodolle puunkäyttömäärä ja päästöt, joita käytetettiin päästölaskennassa. Kyselytutkimuksen vastauksiin SeutuCD'18:n mukaan "tuntemattomat päälämmittäjät" (n= 159) olivat merkinneet päälämmitykseksi useimmiten sähkölämmityksen (38 %), öljylämmityksen (28 %) ja kaukolämmön (23 %). Tässä kyselyssä saatiin siis arvokasta tietoa, mitä päälämmitysmuotoja nämä SeutuCD'18:n mukaan tuntematonta päälämmitysmuotoa käyttävät pientaloasunnot todellisuudessa käyttävät. ‍

Kirjallisuuskatsaus puunkäyttömääriin Suomessa

Polttopuulla tuotetaan Suomessa pientalojen lämmitysenergiasta noin 40 % (Motiva). Suomen tasolla käytetään pientaloissa puuta keskimäärin 5,2 k-m³ vuodessa. Puunkäyttömäärät vaihtelevat Suomen eri osissa. Etelärannikolla kulutetaan pientaloissa puuta vähiten, noin 3,1-4,0 k-m³ vuodessa. Etelä-Savossa kulutus on yli 6 k-m³ vuodessa. Yksi kiintokuutiometri vastaa 1,5 pinottua kuutiometriä halkoja tai klapeja ja 2,5 kuutiometriä halkoja kasassa (Liite 7.1.). (Luke 2018a)

Polttopuu on noin 60 %:lla Suomen omakotitaloista tärkeä lisälämmönlähde. Jos päälämmitystapa on öljylämmitys, lisälämmitykseen käytetty puumäärä on 2,7 pino-m³/a (1,8 k-m³). Jos päälämmitystapa on sähkö, lisälämmitykseen käytetty puumäärä on 4,2 pino-m³/a (2,8 k-m³ ). Kaukolämmitteisissä vastaava puumäärä on 1,7 pino-m³ (1,1 k-m³). Puulämmitteiset omakotitalot käyttävät luonnollisesti paljon puuta: uunilämmitteisissä taloissa käytetään puuta 10,7 ja puukeskuslämmitteisissä 20,6 pino-m³/a (7,2 ja 13,8 k-m³). (Alakangas ym. 2008)

Pientaloissa käytettiin lämmityskaudella 2016-2017 polttopuuta yhteensä 6,9 miljoonaa k-m³. Määrä oli kasvanut yhdeksässä vuodessa 3 % ja 25 vuodessa lähes 25 %. Edellinen tilastointikausi oli yhdeksen vuotta sitten eli 2007-2008. (Luke 2018b) Viime aikojen maltillisen kasvun oletetaan jatkuvan myös energia- ja ilmastostrategiassa. Strategian mukaan käyttömäärät ovat vuonna 2030 arviolta samaa luokkaa kuin huippuvuonna 2010. Puun käytön yleistä kehitystä on kuitenkin vaikea ennustaa. (Ympäristöministeriö 2019)