SeutuData'22

SeutuData on Helsingin seudun ympäristöpalveluiden kerran vuodessa tuottama paikkatietoaineistojen kokoelma, jota on julkaistu vuodesta 1997 alkaen. Aineistokokoelma sisältää ajankohtaiset ja keskeisimmät pääkaupunkiseudun suunnittelua palvelevat rekisteri-, kartta- ja suunnitteluaineistot. SeutuDatan käyttö vaatii käyttöluvan.

SeutuData aineistot soveltuvat erinomaisesti mm. tausta- ja teemakarttojen luomiseen sekä suunnittelun, tutkimuksien ja analyysien avuksi. Myös historialliset tarkastelut ovat mahdollisia pitkän aikasarjan johdosta.

SeutuData'22 ohjekirjassa on kuvailtuna kaikki aineistopaketin aineistot ja yleiset ohjeet aineistojen käyttöä varten. Lisäksi rekisteriaineistoille on tehty omat tarkemmat tietokuvaukset, joista löytyy jokaiselle yksittäiselle muuttujalle tarkemmat ominaisuustiedot.

SeutuData on Helsingin seudun ympäristöpalveluiden kerran vuodessa tuottama aineistokokoelma, jota on julkaistu vuodesta 1997 alkaen. Aineistokokoelma sisältää ajankohtaiset ja keskeisimmät pääkaupunkiseudun suunnittelua palvelevat rekisteri-, kartta- ja suunnitteluaineistot. (SeutuData-aineistoja ei ole tuotettu vuosina 2004-2007. Aineistopaketti on ennen SeutuData'19 tunnettu nimellä SeutuCD.)

Rekisteriaineistot sisältävät laadukasta ja harmonisoitua ominaisuus- ja sijaintitietoa:

• kiinteistöistä
• rakennuksista
• rakennustasoisesta väestöstä
• asemakaavoista
• kaavayksiköistä sekä
• yrityksistä ja niiden toimipaikoista.
  

SeutuDatan rekisteriaineistot ovat peräisin HSY:n ylläpitämästä Seudullisesta perusrekisteristä eli SePestä. SePen tiedot päivittyvät kuntien rekistereistä kahden viikon välein ja ovat laadultaan harmonisoitua sekä seudullisesti yhtenevää. SePen ajantasaisia tietoja voi tarkastella HSY:n ylläpitämässä SeutuRuutu-palvelussa (seuturuutu.hsy.fi). Palvelu on luvanvarainen.

SeutuDatan rekisteriaineistoja täydentävät aineistopaketin monipuoliset kartta- ja suunnitteluaineistot, jotka toimivat hyvin yhdessä muiden SeutuData -aineistojen kanssa. Kartta- ja suunnitteluaineistot soveltuvat mm. tausta- ja teemakarttojen luomiseen sekä suunnittelun, tutkimusten ja analyysien avuksi.

Tässä ohjekirjassa on yleiset ohjeet aineistojen käyttöä varten sekä aineistojen tarkemmat kuvailutiedot. Lisäksi rekisteriaineistoille ja SeutuRAMAVAlle on tehty oma tarkempi tietokuvaus-pdf, josta löytyy jokaiselle muuttujalle kuvaukset ominaisuustiedoista ja sisällöstä.

HSY ei vastaa aineistojen tuottajien rekistereissä olleista tai rekisterien ylläpidossa syntyneistä virheistä tai puutteista tai karttatietojen virheistä. Seudullisessa perusrekisterissä eri kuntarekistereistä kootut tiedot on harmonisoitu seudullisesti. SeutuDatan tietojen laatu on lähtökohtaisesti sama kuin kuntien ja kartantuottajien omissa tietorekistereissä, joista tiedot on poimittu.

SeutuData-aineistoja jaetaan:

• palvelimen
• latauspalvelun
• rajapintapalvelun sekä
• tiedostonsiirtopalvelun kautta (lähinnä tutkimus- ja konsulttikäyttö).

Latauspalvelu ja palvelinkäyttö mahdollistavat aineistotoimitusten helppouden. Latauspalvelussa on saatavilla kaikki 1997 lähtien tuotetut SeutuData-aineistot. Latauspalvelu toimii osana SeutuRuutu-sovellusta (ohje kirjan lopussa). Vuosittaisten SeutuData-aineistopakettien palvelinkäyttö on mahdollista niissä organisaatioissa, joissa on nimetty palvelinyhdyshenkilö. Rajapintapalvelun kautta saat SeutuDatan rekisteriaineistot ajantasaisina, sillä tiedot päivittyvät kahden viikon välein (ohje kirjan lopussa).

Palaute ja kyselyt‍

SeutuDatasta ja seudullista suunnittelua palvelevia paikkatietoaineistoja kehitetään käyttäjiltä saadun palautteen ja kehitysehdotusten pohjalta. Tavoitteenamme on tuottaa keskeiset suunnittelua palvelevat paikkatiedot korkealaatuisina, seudullisesti yhtenäisinä ja helposti käyttöönotettavina. Isoissa rekisterimassoissa on aina yksittäisiä virheitä, jotka löytyvät vain aineistoja käyttämällä. Otamme mielellämme vastaan havaintoja aineistoista löytyneistä epäselvyyksistä ja opastamme aineistojen käytössä.

HSY:n Seutu- ja ympäristötiedossa tehdään tilauksesta myös räätälöityjä tietopalvelupoimintoja Seudullisesta perusrekisteristä. Tällöin laskutus perustuu pääkaupunkiseudun kuntien yhdessä sopimaan rekisterihinnastoon luovutushinnoista. HSY tulouttaa rekisteritiedoista saadut tulot pääkaupunkiseudun kunnille.

SeutuDataan tai muihin seudullisiin paikkatietoihin liittyviä kysymyksiä voi esittää puhelimitse tai sähköpostitse. Kysymyksiin vastaavat virka-aikaan HSY:n seudullisten paikkatietojen parissa työskentelevät henkilöt.

SePe-puhelin: 045-6578850‍

SePe-sähköposti: sepe@hsy.fi

‍

Aiemmin julkaistut SeutuData-aineistot

SeutuDatan hakemistorakenne on pysynyt vuosien saatossa samankaltaisena, mutta aineistosisältö vaihtelee hieman vuosittain. Mikäli tarvitset aiemmin julkaistuja SeutuData-aineistoja, voit käydä tutustumassa aineistoihin HSY:n verkkosivuilla. Vanhojen aineistojen käyttöoikeutta haetaan SeutuData-käyttöoikeuslomakkeella. Palvelin- ja latauspalvelukäyttäjät ovat automaattisesti oikeutettuja vanhojen SeutuData-aineistojen arkistoihin. Latauspalvelusta löydät kaikki tuotetut SeutuData-aineistot.

SeutuData-aineistojen käyttöoikeus edellyttää henkilökohtaista ja voimassa olevaa käyttölupaa. SeutuDatan käyttölupaa haetaan sähköisessä lupahakemuspalvelussa, johon kirjaudutaan sähköisesti tunnistautuen. Lupahakemuspalveluun pääsee HSY:n Seutu- ja ympäristötiedon internetsivuilta osoitteesta www.hsy.fi/seutudata. Hae SeutuData käyttöoikeutta-kohdassa kerrotaan tarkemmin, kenelle ja mihin tehtäviin käyttöoikeus voidaan myöntää. Tietojen saaja vastaa allekirjoituksellaan käyttöoikeusehtojen noudattamisesta. Käyttöluvan hyväksyminen velvoittaa yleisten käyttöehtojen lisäksi noudattamaan tekijänoikeus- ja tietosuojalainsäädäntöä. Mikäli tietokokoelman haltija vaihtaa tehtäviä tai SeutuDatan käyttötarve päättyy, tulee aineisto poistaa käytöstä ja palauttaa HSY:lle.

SeutuDatan käyttöoikeus on aina henkilökohtainen, eikä käyttöoikeutta aineistoihin saa luovuttaa eteenpäin ilman aineiston tuottajan lupaa. Aineiston levittäminen ja myyminen eteenpäin on kiellettyä. Käyttöoikeus oikeuttaa kuitenkin yleensä muunnelman tekemiseen, kuten kartan muokkaamiseen. Jokainen toiselta lainattu teksti, kuva tai muu teos, on toisen omistama tuote ja sen julkaiseminen vaatii luvan (ks. 2.1 Julkaisuluvat ja lähdemerkinnät). Kaikkien aineistojen julkaiseminen, myös muunneltujen aineistojen ja rekisteritietojen julkaiseminen vaatii lähdemerkinnän. Tietojen julkaisemisessa tulee julkaisulupien lisäksi huomioida tietosuojalainsäädännön (EU:n tietosuoja-asetus GDPR) ja tietojen omistajien antamat rajoitteet. Ne on kerrottu myöhemmin tässä ohjekirjassa kunkin aineiston kuvauksen yhteydessä. Aineistojen kuvauksissa kerrotaan myös, edellyttääkö aineisto julkaisuluvan käyttöä vai sovelletaanko sen yhteydessä avoimen datan käyttöehtoja. Avoimien aineistojen julkaisemisesta lisää kohdassa 3 Avoin data.

Tietosuojalainsäädäntö

EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) ja uusi tietosuojalaki ovat astuneet voimaan vuonna 2018. Tietosuojalainsäädäntö laajensi henkilötiedon määritelmää. "Henkilötietoja ovat sellaiset tiedot, joiden perusteella henkilö voidaan tunnistaa suoraan tai välillisesti esimerkiksi yhdistämällä yksittäinen tieto johonkin toiseen tietoon, joka mahdollistaa tunnistamisen. Henkilö voidaan tunnistaa esimerkiksi nimen, henkilötunnuksen tai jonkin hänelle tunnusomaisen tekijän perusteella." SeutuDatan rekisteritiedoista henkilötiedoksi katsotaan mm. rakennustasoinen väestöaineisto sekä yritys- ja toimipaikka-aineisto. Jos käytät henkilötietoa tai välillisesti muodostuvaa henkilötietoa, toimit henkilötiedon käsittelijänä. "Henkilötietojen käsittelijäksi kutsutaan rekisterinpitäjästä ulkopuolista tahoa, joka käsittelee henkilötietoja rekisterinpitäjän lukuun." Lisätietoa tietosuojalaista ja ajankohtaiset ohjeet saat tietosuojavaltuutetun toimiston ylläpitämältä sivustolta www.tietosuoja.fi.

Suomessa tekijänoikeus syntyy tekijänoikeuslain perusteella tekijälle, joka luo kirjallisen tai taiteellisen teoksen, kuten kartta-aineiston. Tekijänoikeus aineistoon ilmaistaan Copyright-merkinnällä ©. Lupaa teoksen jälkikäyttöön haetaan copyright -merkinnän takana olevalta aineiston tuottajalta. Aineistojen käyttöoikeus perustuu niitä hankittaessa erilaisiin sopimuksiin ja lisensseihin.

Kartta-aineistojen viranomaiskäyttö SeutuDatalta on vapaata tutkimuksessa ja sisäisessä tiedottamisessa. Karttojen julkaiseminen julkaisuissa, kirjoissa, esitteissä, lehdissä, mainoksissa, muiden karttojen pohja-aineistona tai www-sivuilla edellyttää puolestaan lähes aina maksullista julkaisulupaa, ellei data ole avointa. Julkaisulupa kertoo kartta-aineiston alkuperäisen tuottajan, jolla on tekijänoikeus aineistoon. Karttojen julkaisulupa haetaan aineiston tuottajalta, jos teos ei sisälly jo saadun käyttöoikeuden piiriin.

Tuottajan tekijänoikeus kirjataan julkaisuun copyright-merkinnällä ©. Copyright merkintä voidaan liitää karttaan merkinnällä © xx 2020, jossa xx on aineistontuottaja ja sen perässä vuosiluku, jolloin aineisto on tuotettu. Pohjakartan ”päälle” laaditut omat teemat ja niiden oikeudet kuuluvat teeman laatijalle. Laatijan copyright-merkintä voidaan liittää tekijänoikeusmerkinnän yhteyteen, esimerkiksi Pohjakartat: © xx 2020, Teema: © teeman laatija 2020. Aineistojen yhteydessä on valmiit copyright-tasot, joita voi hyödyntää karttoja tehdessä.

Copyright-merkin lisääminen ilman varsinaista lupaa ei oikeuta julkaisemaan aineistoa missään muodossa. Mikäli julkaisuoikeuden yhteydessä annetaan tapauskohtainen julkaisulupanumero, niin se on liitettävä julkaistavien karttojen tekijänoikeustietojen yhteyteen. Konsultin tuottamissa karttajulkaisuissa on oltava tilaajaorganisaation julkaisuluvan numero, joka koskee vain kyseistä tilaustyötä. Opinnäytteeseen hankittava julkaisulupa on usein ilmainen. Julkaisulupaa tulee kysyä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston julkaisemisen yhteydessä.

Rekisteri- ja kartta-aineistoja käyttäessä tulee alkuperäinen lähde mainita aina. Rekisteritietojen osalta lähde voidaan mainita esimerkiksi lauseella: ”Rekisteriaineistot: Lähde SeutuData’20” ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja käytettäessä ”Lähde Tilastokeskus / SeutuData’20”. Kartta- ja suunnitteluaineistojen yhteydessä lähdeviittaus ja mahdollinen julkaisulupanumero on asetettava karttakuvalle.

Kuntakäyttö

SeutuData voidaan luovuttaa pääkaupunkiseudun kuntien, HSY:n, HSL:n, Länsi-Uudenmaan tai Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen työntekijöiden käyttöön työ- ja virkatehtäviin ilman erillistä korvausta. Pääkaupunkiseudun kuntien hallintokunnissa on mahdollista käyttää SeutuDataa palvelimelta sekä latauspalvelusta. Palvelinkäytössä SeutuData tiedot on kopioitu hallintokunnan yhteiselle verkkolevylle, jolle on rajatut käyttöoikeudet. SeutuData-palvelinyhdyshenkilö huolehtii hallintokuntansa verkkolevyn käyttöoikeuksista ja vastaa, että vain SeutuDatan käyttöoikeuden HSY:ltä saaneet henkilöt saavat käyttöoikeuden kyseiseen kansioon. Latauspalvelu puolestaan mahdollistaa haluttujen aineistokokonaisuuksien lataamisen suoraan palvelimelta. Latauspalveluun on haettava henkilökohtaiset tunnukset ja se toimii SeutuRuudun yhteydessä. Mikäli nämä vaihtoehdot eivät sovellu kuntakäyttäjälle, voi hän saada aineistot tiedonsiirtopalvelun kautta.

Konsultti-, opiskelu- ja tutkimuskäyttö

Tietokokoelma voidaan luovuttaa pääkaupunkiseudun kuntien, HSY:n ja HSL:n ulkopuoliselle käyttäjälle nimettyyn projektiin konsulttiluovutuksena. Edellytyksenä on, että kaupungin ja käyttäjän välillä on yhteistyöprojekti tai toimeksiantosopimus. Konsulttiluovutuksissa aineiston käytöstä vastaa toimeksiantaja, joka sähköisellä allekirjoituksella puoltaa konsultin hakemaa käyttöoikeushakemusta sähköisessä lupapalvelussa. Käyttöoikeus on henkilö- ja tehtäväkohtainen, eikä samaa lupaa voi käyttää muihin tehtäviin. Lomakkeessa on mainittava aineiston käyttötarkoitus. Mikäli konsultti tuottaa julkaisulupaa vaativan tuotteen, julkaisulupa on haettava kartan tuottajalta. Yhteyshenkilö vastaa konsultin kartan käytöstä. Pohjakartan ”päälle” tehty teema tai oma aineisto kuuluu sen laatijalle ja sen copyright on laatijan tai laatijan organisaation omaisuutta.

Opiskelu- ja tutkimuskäyttöön SeutuData-aineistot luovutetaan pääkaupunkiseudun rekisteriyhteistyöryhmässä sovittujen tietojenluovutusehtojen mukaisesti. Ehtoihin kuuluu, että tutkimuksella tai opinnäytetyöllä ei saa olla kaupallista rahoitusta. Lupa voidaan kuitenkin myöntää PKS-kuntien, HSY:n ja HSL:n rahoittamiin tutkimuksiin sekä yleishyödyllisiin tutkimuksiin, joihin saadaan esim. tutkimusapurahaa. Opiskelu- ja tutkimuskäyttöön tarkoitetusta SeutuData-paketista on poistettu arkaluontoiset aineistot, eli SeutuRAMAVA, työssäkäyntitilasto ja yritys- ja toimipaikkarekisteri (HSY:n ja Tilastokeskuksen välinen sopimus ei salli Tilastokeskuksen aineistojen luovuttamista opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.) SeutuRAMAVA-aineistoa voidaan kuitenkin luovuttaa tutkimuskäyttöön, mikäli käyttötarkoitus on erikseen perusteltu.

Opetuskäyttöön tarkoitetussa SeutuDatassa on muutoin samat aineistot kuin SeutuData opiskelu- ja tutkimuskäytössä, mutta rakennustasoista väestöaineistoa ei voida luovuttaa opetuskäyttöön tietosuojasyistä. Rakennustasoinen väestöaineisto on saatavilla avoimen datan kautta ruutuaineistona (www.hsy.fi/avoindata). Kaikki käyttölupahakemukset käsitellään harkitusti ja hakemuskohtaisesti. Lisätietoja aineistoluovutuksista opiskelu- ja tutkimuskäyttöön saa ottamalla yhteyttä sepe-päivystykseen (sepe@hsy.fi tai puh. 045 657 88 50).

SeutuData Infra

SeutuData-aineistoja voidaan luovuttaa maksua vastaan tehtäviin, jotka tukevat yhteiskunnan kannalta merkittävien palveluverkkojen ylläpitoa ja suunnittelua. SeutuData Infra sisältää SeutuDatan rekisteriaineistot, SeutuRAMAVAn sekä maksuttomat kartta-aineistot. Väestötiedot, yritys- ja toimipaikkatiedot sekä maksulliset kartta-aineistot eivät kuulu maksulliseen SeutuData infra-aineistopakettiin. Luovutuksen ehtona on, että tietoja saa käyttää vain tarkoin määriteltyyn suunnittelutarkoitukseen, ei esimerkiksi markkinointiin. Tietoja ei myöskään saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Käyttöoikeuslomakkeen yhteyteen on liitettävä kattava selvitys aineiston käyttötarkoituksesta. Tarkemmat tiedot tuotteen luovutuksesta ja hinnoittelusta saa ottamalla yhteyttä HSY:hyn (sepe@hsy.fi tai puh. 045 657 88 50).

Avoin data on maksutonta ja koneluettavaa tietoa, jota kuka tahansa saa käyttää, muokata sekä jakaa edelleen maksutta mihin käyttötarkoitukseen tahansa. Yhä useammat organisaatiot tarjoavat avointa dataa omilla kotisivuillaan, mikä helpottaa aineistojen saatavuutta. Myös SeutuData-aineistopaketissa on avoimia aineistoja. Näitä aineistoja on saatettu muokata hieman (mm. poistettu sarakkeita, lisätty kuvaustekniikka), mutta osa datoista on ladattu sellaisenaan verkosta. Avoimia aineistoja voi siis hakea käyttöön myös alkuperäisen tuottajan sivuilta.

Kirjaan on nostettu erikseen vielä maininta parista seudullisesta avoimesta karttatuotteesta, jotka haluamme ottaa mukaan SeutuDatalle, mutta joiden jakelu ei onnistu tiedostomuodossa. Näistä rajapintoina julkaistuista aineistoista sekä niiden jakelusta voi lukea lisää kappaleesta 9.9. Avoimet seudulliset karttatuotteet.

HSY tarjoaa tuottamaansa avointa dataa kaikkien vapaaseen käyttöön osoitteessa www.hsy.fi/avoindata. Sivuilta löytyy niin taulukko- kuin paikkatietomuotoista dataa. Paikkatietomuotoiset aineistot löytyvät avoin data -sivujen lisäksi HSY:n avoimesta karttapalvelusta kartta.hsy.fi. Karttapalvelu mahdollistaa aineistojen tarkastelun selaimessa, aineistojen lataamisen käyttäjän haluamalta alueelta sekä karttalinkkien ja tulosteiden tekemisen. Tällä hetkellä karttapalvelusta voi ladata vain vektoriaineistoja. Kaikkia palvelussa esitettyjä aineistoja voi kuitenkin käyttää rajapinnan kautta. Käyttäessäsi aineistoja tutustu niiden tietokuvauksiin sekä lisensointiin. Avoimia aineistoja lisätään avoimen datan sivuille ja karttapalveluun sitä mukaa kun aineistoja tuotetaan.

HSY:n avoimet rajapintaosoitteet:

WMS: https://kartta.hsy.fi/geoserver/wms

WFS: https://kartta.hsy.fi/geoserver/wfs

WMTS: https://kartta.hsy.fi/geoserver/gwc/service/wmts

Avattujen aineistojen joukosta löytyy myös SeutuData-rekistereihin pohjautuvia avoimia aineistoja, kuten väestö- ja rakennustietoruudukko sekä rakennusmaavarantotietoja vuosilta 1997-2003 ja 2008-. Muita mielenkiintoisia aineistoja palvelussa ovat mm. aurinkoenergia-aineistot, maanpeiteaineisto, vesipostit ja ilmanlaadun mittausasemat.

Avoimen datan julkaiseminen edellyttää käyttöehtojen mukaista lähdeviittausta. Usein lähdeviittaukseksi riittää viittaus alkuperäisen aineiston tuottajaan. Avointen aineistojen käyttöä ei lähtökohtaisesti ole rajoitettu. Kaikki SeutuDatassa olevat avoimet aineistot noudattavat lisenssiä, joka perustuu Creative Commons-lisenssiin (CC BY 4.0, Nimeä 4.0 Kansainvälinen).

Avoimen datan lisenssi mahdollistaa avoimen datan kopioimisen, levittämisen, näyttämisen ja esittämisen julkisesti. Aineistosta saa luoda johdannaisteoksia, kunhan aineiston tuottajan tai oikeuden omistajan nimi mainitaan asianmukaisesti. Alkuperäisen aineiston omistusoikeus säilyy aineiston tuottajalla.

Lisenssi sallii

- käyttää aineistoa missä tahansa tarkoituksessa, myös kaupallisesti

- muunnella, yhdistellä ja muokata aineistoa sekä luoda sen pohjalta uusia aineistoja

- jakaa, kopioida ja levittää aineistoa edelleen missä tahansa välineessä ja muodossa.

Lisenssin ehdot

- Lisenssinantaja ei voi peruuttaa lisenssin sallimia oikeuksia niin kauan kuin noudatat lisenssin ehtoja.

- Nimeä. Sinun on mainittava lähde asianmukaisesti, tarjottava linkki lisenssiin sekä merkittävä, mikäli olet tehnyt muutoksia. Voit tehdä yllä olevan millä tahansa kohtuullisella tavalla, mutta et siten, että annat ymmärtää lisenssinantajan suosittelevan sinua tai teoksen käyttöäsi. Lisenssin myöntäjällä on oikeus pyytää aineiston julkaisijaa poistamaan maininnan aineiston tuottajasta.

- Ei muita rajoituksia. Et voi asettaa sellaisia oikeudellisia ehtoja tai teknisiä estoja, jotka estävät oikeudellisesti muita tekemästä mitään sellaista, minkä lisenssi sallii.

Esimerkki:
Avoimen datan lisenssi voidaan merkitä aineiston tai sitä käyttävän palvelun yhteyteen Seutukartan osalta:
© Helsingin kaupunkimittauspalvelut, alueen kunnat ja HSY, 2021
tai: Sisältää Helsingin kaupunkimittauspalveluiden, alueen kuntien ja HSY:n Seutukartta-aineistoa, 1.1.2021

Mikäli aineistoa on muokattu, on se ilmoitettava seuraavasti:
Seutukartan aineistoa on muokattu.

Kaikkiin lisensseihin sovelletaan Suomen lakia. Aineiston tuottaja voi milloin tahansa muuttaa lisenssin ehtoja tai soveltaa aineistoon eri lisenssiä. Tämän lisenssin ehtoja sovelletaan kuitenkin edelleen niihin aineistoihin, jotka oli lisenssin muuttuessa jo otettu käyttöön.

SeutuDatan koordinaattijärjestelmä on pääsääntöisesti ETRS-GK25 (tai ETRS-GK25FIN, EPSG:3879). Kaikki rekisteri- ja suunnitteluaineistot sekä suurin osa kartta-aineistoissa ovat em. järjestelmässä. Jotkin kartta-aineistot ovat kuitenkin koordinaattijärjestelmässä ETRS-TM35FIN (EPSG:3067). Kartta-aineistojen koordinaattijärjestelmät ovat nähtävillä karttakuvauksissa.

Vanhat SeutuDatat ennen vuotta 2012 on alun perin julkaistu kartastokoordinaattijärjestelmässä (KKJ). HSY on muuntanut myös vanhat SeutuDatat ETRS-GK25-järjestelmään ja ne ovat saatavilla SeutuData-latauspalvelusta tai kysymällä sepe@hsy.fi.

MapInfossa käytetyille koordinaattijärjestelmille on monta eri määritystä. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat yhdessä sopineet käytettävän määrityksen. Oikeat määritykset Mapinfon koordinaattijärjestelmätiedostossa eli Mapinfow.prj:ssa ovat:

"ETRS-TM35FIN\p3067", 2024, 115, 7, 27, 0, 0.9996, 500000, 0, -100000, 6000000, 1000000, 8000000

"ETRS-GK25\p3879", 2024, 115, 7, 25, 0, 1.0, 25500000, 0, 25000000, 6000000, 25999999, 8000000

SeutuData-aineistot julkaistaan pääasiassa MapInfon tab-tiedostomuodossa. SeutuCD’16:een asti rekisteriaineistot sekä SeutuRAMAVA-aineisto julkaistiin tabin lisäksi myös dbf-tiedostomuodossa.

SeutuCD’17:sta alkaen kaikki rekisteriaineistot sekä SeutuRAMAVA on julkaistu sekä tab, että ESRIn shape-tiedostomuodossa. Rekisteriaineistoista, jotka sisältävät sekä aluemaisia että pistemäisiä kohteita, on tehty shape-muotoon kaksi erillistä tiedostoa. Näistä toinen sisältää aluekohteet (esim. pks_kii_area.shp) ja toinen sekä pistemäiset että sijainniltaan tuntemattomat kohteet (esim. pks_kii_point.shp). SeutuData'20:sta alkaen myös suunnitteluaineistojen jakelua Esri shape muodossa lisätään.

SeutuData-rekisteriaineistot pohjautuvat HSY:n Seudulliseen perusrekisteriin, johon on harmonisoitu kuntarekistereistä poimittuja tietoja. SeutuDatan tietojen laatu on lähtökohtaisesti sama kuin kuntien ja kartantuottajien omissa tietorekistereissä. HSY ei vastaa aineistojen tuottajien rekistereissä olleista tai rekisterien ylläpidossa syntyneistä virheistä, puutteista tai karttatietojen virheistä.

Rekisteriaineistoa voi julkaista esimerkiksi teemakartoissa tai raporteissa summattuna alueisiin (kuten ruudut 250 x 250). Julkaistaessa pelkkiä rakennus- tai asuntotietoja alueella on oltava vähintään 10 rakennusta tai asuntoa. Tietosuojalainsäädäntö edellyttää väestö- ja yritystietojen osalta tarkempia julkaisuehtoja (ks. 5.4 Rakennustasoinen väestö ja 5.7 Yritykset, julkisyhteisöt ja niiden toimipaikat).

SeutuData-rekisterikohteilla on pääsääntöisesti sijaintitieto. Kaikilla rekisterikohteilla on GEOMETRIA-niminen kenttä, jossa kerrotaan kohteen geometrian tyyppi. Aineistoista asemakaavat, kaavayksiköt ja kiinteistöt sisältävät pääosin aluemuotoista sijaintitietoa, joten kohteiden alueellinen ulottuvuus on tarkasteltavissa suoraan sijaintitiedon avulla.

Niille kiinteistöille, kaavayksiköille ja kaavoille, joille aluemuotoista tietoa ei ole saatavissa, on luotu piste kyseisen rekisterikohteen alueelle. Rakennusten, rakennustasoisen väestön sekä toimipaikkojen sijaintitieto on pistemuotoista ja piste sijoittuu rakennuksen keskipisteen läheisyyteen.

Kaikilla rekisterikohteilla ei ole olemassa tunnettua sijaintia alue- eikä pistemuotoisena. Näille kohteille on annettu ominaisuustiedoiksi koordinaattitietokenttiin puuttuvan tiedon arvo eli “999 999 999” ja geometriatyypin arvoksi ”ei”. Sijainniltaan tuntemattomat kohteet on kuitenkin viety kartalle pisteinä merialueelle pääkaupunkiseudun tuntumaan koordinaateiltaan seuraaviin kohtiin:

Kiinteistöaineisto käsittää maarekisterikiinteistöt, tonttirekisterikiinteistöt, yleiset alueet tai yleisen alueen lisäosat. Aineisto sisältää kiinteistöjen sijainti- ja tunnistetietojen ohella tiedot mm. kiinteistöjen pinta-aloista, rekisteröintipäivämäärästä ja rekisterilajista. Aineistossa ovat mukana ainoastaan voimassa olevat kiinteistöt. Kiinteistön pinta-ala on sen hallintayksiköiden pinta-alojen summa. Kiinteistöjen aluemaiset sijaintitiedot eli kiinteistörajat on poimittu SeutuDataan Espoon, Kauniaisten ja Vantaan osalta Seudullisesta perusrekisteristä, jonka lähteenä ovat kaupunkien kuntarekisterit, ja Helsingin osalta kaupungin WFS-rajapintapalvelusta.

Rakennus on erillinen, sijaintipaikkaan kiinteästi tai pysyväisluonteisesti rakennettu, omalla sisäänkäynnillä varustettu rakennus, joka sisältää asumiseen tai muuhun käyttötarkoitukseen tarkoitettua katettua, seinin ulkotilasta tai muista rakennuksista rajoitettua tilaa. Rakennuksiksi ei lueta kevytrakenteisia katoksia.

SeutuDataan on poimittu vain valmiit rakennukset, joiden muuttokatselmus on tehty. Rakennuksista esitetään pistegeometriat. Rakennuksista on tiedot mm. sijainnista, hallintasuhteesta, rakentamisvuodesta, käyttötarkoituksesta ja pinta-aloista sekä kiinteistä varusteista. Aineistossa on mukana sekä valtakunnallinen pysyvä rakennustunnus (VTJ-PRT) että vanha kiinteistötunnukseen perustuva rakennustunnus (RAKTUN) siinä kattavuudessa kuin se on ollut sen käytöstä luovuttaessa vuonna 2015.

Huoneistoista on rakennuskohtaisesti summatut tiedot. Huoneiden lukumäärä, huoneistoala ja huoneistojen lukumäärä on ilmoitettu huoneistotyypeittäin. Huoneiston varustetietoja ei ole kerätty SeutuDataan. On huomioitava, että ennen 1980-lukua valmistuneilla rakennuksilla, joissa ei myöhemmin ole tehty rakennuslupaa edellyttäviä laajennus- tai muutostöitä, suuri osa tiedoista perustuu omistaja- ja rakentajakyselyihin. Tästä johtuen tiedoissa saattaa olla virheitä ja epätarkkuuksia. Helsingin kohdalla tämä koskee ajankohtaa ennen vuotta 1981 ja Espoon kohdalla ajankohtaa ennen vuotta 1984. Helsingin toimisto-, liike- ja asuinkerrostalojen eräät tiedot (mm. kokonaisala) on kuitenkin tarkistettu vuosina 1987–89 vähintään tilastokäyttöön luotettavalle tasolle. Tietokohtainen luotettavuus on kuvattu tietokuvauksissa.

Väestöaineisto sisältää rakennuksittain summatut tiedot asukkaiden määrästä, sukupuolesta, äidinkielestä ja iästä sekä tiedot rakennuksen käyttöönottovuodesta ja käyttötarkoituksesta. Aineisto ei sisällä yksittäisten henkilöiden tunnistamistietoja. Laitosväestö on Helsingin ja Vantaan osalta summattu sijainti- ja kantatunnukseen merkittyjen koodien mukaisesti kunnittain. Espoon ja Kauniaisten osalta laitosväestölle on merkitty sijaintitunnukseen puuttuvan tiedon merkki. Laitosväestön koodit ovat haettavissa tietokuvauksista sijaintitunnuksen (STU) kohdalta.

Rakennustasoisen väestön tietolähteenä ovat kuntien tietopalveluyksiköt. Tiedot on kopioitu Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmästä (VTJ) ja yhdistetty kunnan ylläpitämiin rakennustietoihin. SeutuDatassa oleva rakennustasoinen väestöaineisto poikkeaa SeutuRuudussa käytettävissä olevasta VTJ-aineistosta siten, että SeutuRuudusta ei ole saatavissa tietoja laitosväestöstä.

Tietosuojalainsäädännön puitteissa SeutuDatassa olevia tietoja ei saa julkaista henkilötietojen osalta tunnistettavassa muodossa. Rakennustasoista väestöaineistoa voi julkaista esimerkiksi teemakartoissa tai raporteissa summattuna alueisiin (kuten ruudut 250 x 250). Julkaistaessa väestötietoja tulee huolehtia, että väestörakennetta ei julkaista niiltä alueilta, joilla asuu 0-99 asukasta. Alue, jossa on vain 0-4 asukasta, tulee poistaa kokonaan julkaistavasta kartasta tai esityksestä.

SeutuDatan kaavatiedot sisältävät sekä vireillä että voimassa olevia asemakaavoja ja niiden muutoksia, maanalaisia kaavoja sekä rakennuskaavoja siltä osin, kun ne vielä ovat asemakaavoina voimassa. Ominaisuustietoina on kaavoista ensisijaisesti kaavan käsittelyyn liittyviä tietoja. Käsittelyprosessin kuluessa kaava voi jakaantua useaksi kaavaksi, josta kukin muodostaa oman kokonaisuutensa siltä osin kuin jatkokäsittelyt ja kaavatilanne ovat samoja.

Kaavayksikkö on yhteen asemakaavaan kuuluva, asemakaavaan merkitty kortteli, korttelin osa tai ohjeellinen tontti, kun tonttijako on hyväksytty, tonttijaon mukainen tontti tai kun tontti on merkitty tonttirekisteriin, sen mukainen rekisteritontti. Muulla kuin korttelialueella ja yleiskaava-alueella kaavayksikkö on yhteen kaavaan kuuluva, suljettu ja rajattu, omalla käyttötarkoitusmerkinnällä erotettu alue (esim. kukin puisto on oma kaavayksikkönsä yhteen kaavaan kuuluvalta osin). Katualueilla kaavayksikkö on risteysten välinen katuosuus tai risteysalue tai kaupunginosan sisältämä koko katualue yhteen kaavaan kuuluvalta osin.

Aineistossa on kaavayksiköiden sijainti- ja tunnistetietojen ohella tiedot yksiköiden pinta-aloista sekä käyttötarkoituksesta ja muista kaavamääräyksistä. Kaavayksiköt kuten kaavatkin poikkeavat muista tietoryhmistä siten, että niissä esiintyy alueellisesti päällekkäistä tietoa, kun voimassa olevan asemakaavan alueella on yksi tai useita kaavamuutoksia vireillä. Alueellinen päällekkäisyys ilmenee muuttujissa YOLO (kaavayksikön olotila) sekä YKLAJI (kaavayksikön kaavalaji), joka ilmaisee vireillä olevan kaavamuutoksen luonnetta. Kaavoituksen ja kiinteistönmuodostuksen prosessiluonne ilmenee rakennuskieltopykälämuuttujassa RKPYK, koska vireillä oleva kaava tai kaavamuutosalue on pääsääntöisesti rakennuskiellossa kaavan vahvistumiseen asti ja tästä edelleen, ellei kaavan edellyttämä tonttijako ole voimassa. Tätä tietoa käytettäessä pitää huomioida aineiston poikkileikkausajankohta.

Yrityksiä, yksityisiä elinkeinonharjoittajia, voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä, julkisyhteisöjä ja niiden toimipaikkoja koskevat tiedot kootaan HSY:n ylläpitämään yritys- ja toimipaikka-aineistoon. Yritysten ja yhteisöjen toimipaikka-aineisto kattaa koko Uudenmaan toimipaikat. Myös julkisten toimipaikkojen aineisto tarjotaan samalta alueelta.

Uusin aineisto on vuodelta 2021. Vuodesta 2021 aikana Tilastokeskus on kehittänyt sijaintitietovarantojaan. Vuoden 2019 yritysaineistosta lähtien aineistot on poimittu uuden sijaintitietovarannon pohjalta. Tämä kannattaa huomioida vertaillessa aineistoja aiempien vuosien aineistoihin.

Tilastovuodesta 2021 alkaen myös tilaston henkilöstömäärätiedot on laskettu uudella menetelmällä Tilastokeskuksessa. Henkilöstömäärät eivät uudistuksen vuoksi ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin verrattuna. Uudistus laskee henkilöstömääriä noin 9,0 %:lla. Myös julkisyhteisöjen toimipaikkojen tiedonkeruuta on uudistettu ja samassa yhteydessä toimipaikkarakenteita on tarkistettu, minkä seurauksena tilastoissa on aikasarjakatkos tilastovuosien 2020-2021 välillä. Muutos näkyy merkittävimpänä kuntien majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) toimipaikkojen kasvuna. Myös nämä kannattaa huomioida vertaillessa aineistoja aiempien vuosien aineistoihin.

Toimipaikka-aineisto sisältää yritysten, julkisyhteisöjen sekä niiden toimipaikkojen tunniste- ja sijaintitietojen ohella toimialaa, henkilöstö määrää, yhteisömuotoa ym. koskevia tietoja.

Aineisto on järjestetty kahteen eri tiedostoon:

• yritysten ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat (YrTP21)

• kunnalliset ja valtion julkisyhteisöt, jotka eivät ole yrityksiä ja joilla on toimipaikka Uudellamaalla (JulkTP21)

Aineistoissa on pääpiirteissään sama tietosisältö, joten niitä voidaan käyttää yhdessä. Kannattaa kuitenkin huomioida, että julkisyhteisöjen toimipaikka-aineistosta puuttuu tiedot esimerkiksi liikevaihdon suuruusluokasta, arvonlisävelvollisuudesta ja muutamasta muusta yritysten toimintaan viittaavista tiedoista. Myös toimipaikkakäsite ja henkilöstömäärän ilmoittaminen poikkeavat hieman toisistaan, mikä kannattaa huomioida aineistojen yhteiskäytössä.

Toimipaikka-aineiston tietolähteenä on Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri. Toimipaikkatietoja tarkistetaan ja täydennetään HSY:ssä. Yritysten toimipaikkojen osoitetieto perustuu moniin eri lähteisiin, joten tiedon alkuperä ja siten myös luotettavuus vaihtelee. Tilastokeskus ei luovuta tietoa osoitelähteestä, joten sen luotettavuutta on vaikea arvioida tarkasti. Suurten yritysten ja toimipaikkojen tieto on pääsääntöisesti luotettavampaa kuin pienten, usein yrittäjien kotiosoitteissa sijaitsevien toimipaikkojen. Suurin yksittäinen toimiala, jolta sijaintitieto puuttuu lähes kokonaan, on alkutuotanto.

Monitoimipaikkaisten yritysten ja yhteisöjen, joilla on enemmän kuin yksi toimipaikka kunnassa, toimipaikkakohtaiset tiedot henkilöstöstä ovat suuntaa-antavia arvioita. Nämä arviot on tehty toimialakohtaisia keskiarvoja ja Tilastokeskuksen antamaa yrityksen henkilöstömäärä kunnassa -tietoa hyväksikäyttäen. Toimipaikkojen arvioitua henkilöstömäärää ei ole järkevää käyttää tai julkaista yksilöityinä tietoina.

Tietosuojalainsäädännön puitteissa SeutuData-tietoja ei saa julkaista yritys- ja toimipaikkatietojen osalta yksilöivässä muodossa. Yritys- ja toimipaikka-aineisto sisältää yksityisten yrittäjien ja henkilöiden tietoja kuten nimiä ja osoitteita. Tietojen julkaisun yhteydessä henkilö ei saa olla tunnistettavissa. Aineistoa voi julkaista esimerkiksi teemakartoissa tai raporteissa summattuna alueisiin (kuten ruudut 250 x 250).

Yritysten tiedot perustuvat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriin ja siitä laadittavaan vuositilastoihin. Yritysrekisteri on Tilastokeskuksen lakisääteisesti ylläpitämä tilastotoimen perusrekisteri, joka sisältää seuraavat yritystyypit toimipaikkoineen:

• liikeyritykset

• voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

• yksityiset elinkeinonharjoittajat

Liikeyrityksiä ja elinkeinonharjoittajia koskevat tiedot vastaavat sisällöltään yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastoa. Toimipaikkatiedot puolestaan julkaistaan osana alueellista yritystoimintatilastoa. Tilastoon kirjataan sellaiset yritykset ja toimipaikat, jotka ovat toimineet yli puoli vuotta tilastovuonna ja jotka ovat työllistäneet enemmän kuin puoli henkilötyövuotta (esimerkiksi yksi osa-aikainen työntekijä) tai joiden liikevaihto on ylittänyt vuosittain määritellyn tilastorajan (11 196 € vuonna 2015). Vuoden 2013 tiedoista alkaen poimintakriteerinä käytetään myös yrityksen tasetta (yli 170 000 €), mikä toi vuonna 2013 lisää yrityksiä aineistoon verrattuna edellisiin vuosiin. Aineistoon lisätään voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.

Muita muutoksia aineistossa ovat kuntien liikelaitosten ottaminen mukaan sekä metsänmyyntitulojen näkyminen yritystoimintana/toimipaikkoina. Metsänomistajat ovat mukana vuoden 2013 aineistosta alkaen, koska silloin poimintaan sisällytettiin alkutuotannon arvonlisävelvolliset. Tämä muutos kannattaa huomioida erityisesti toimialaluokkaa A (alkutuotanto) tarkastellessa.

Tilastokeskus kerää yrityksiä ja toimipaikkoja koskevat tiedot pääasiassa kahdesta lähteestä: verohallinnon rekistereistä ja omista tiedusteluistaan. Verohallinnon rekistereistä saadaan esimerkiksi yrityksen aloitus- ja lopetustiedot, kotikunta ja toimiala uusille yrityksille. Tilastokeskuksen omista tiedusteluista saadaan mm. seuraavat tiedot: henkilöstön määrä, toimiala ja toimipaikkarakenne.

Lisätietoa Tilastokeskuksen sivulta.

Julkisyhteisöjen toimipaikkoja ovat valtion ja kunnallisen alan toimipaikat, jotka eivät ole yrityksiä. Tietosisältö on näiden osalta suppeampi kuin yritysten osalta ja mm. henkilöstön määrittely on poikkeava. Myöskään toimipaikkakäsitteen määrittely ei ole vakiintunut.

Valtion toimipaikkatiedot perustuvat Tilastokeskuksen julkisyhteisöistä ylläpitämiin tietoihin. Henkilöstöä koskevat tiedot ovat pääsääntöisesti poikkileikkaustietoa vuoden lopun työsuhteiden lukumääristä työsuhteen laadusta ja luonteesta riippumatta. Kuntien ja kuntayhteisöjen toimipaikkoja koskevat tiedot puolestaan perustuvat Tilastokeskuksen ylläpitämään työssäkäyntitilastoon. Henkilöstöä koskevat tiedot kuvaavat työsuhteiden lukumääriä poikkileikkaustietona vuoden lopussa.

Työssäkäyntitilastossa henkilöstö (työpaikka) määritellään eri tavalla kuin yritysaineistossa, jossa henkilöstötieto määritellään henkilötyövuosina. Esimerkiksi osa-aikaista työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Jos työtä esimerkiksi äitiysloman vuoksi hoitaa sijainen, saattaa vastaavasti muodostua kaksi työpaikkaa. Työsuhteet voivat olla luonteeltaan myös tilapäisiä ja lyhytaikaisia.

Tilastokeskuksen Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Tilastokeskus ajantasaistaa vuosittaisilla kyselyillä kaikkien monitoimipaikkaisten ja vähintään 20 henkeä työllistävien yksitoimipaikkaisten yritysten yritys- ja toimipaikkatiedot. Alle 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä tiedustellaan toimialoittain ositettuun otantaan sisältyvät yksiköt. Perustetut yritykset sisällytetään uusien yritysten tiedusteluun yleensä kerran melko pian toiminnan aloittamisen jälkeen.

On huomattava, että toimipaikkakäsite ei julkisyhteisöjen osalta ole vielä vakiintunut, joten se ei kaikilta osin ole vertailukelpoinen yritysaineistossa käytetyn määrittelyn kanssa. Myös tietosisältö on yritysaineistoa suppeampi. Erityyppisten toimijoiden tiedot on kuitenkin muokattu rakenteeltaan samoiksi, joten niitä voidaan käyttää yhdessä.

Yritys

Yritys on määritelty yhden tai useamman henkilön yhdessä harjoittamaksi taloudelliseksi toiminnaksi, joka tähtää kannattavaan tulokseen. Yrityksiä ovat:

• ammatin- ja liikkeenharjoittajat, jotka toimivat omalla nimellä tai rekisteröidyllä toiminimellä,

• oikeushenkilöt (esim. osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, taloudellinen yhdistys ja avoin yhtiö),

• julkiset rahoituslaitokset ja valtion liikelaitokset.

Liikeyritys

Liikeyritys on talousyksikkö, joka kattaa menonsa kokonaan tai ainakin pääosin myynti-, korko-, osinko- tai vakuutusmaksutuloin. Yrityksen pääasiallisena tarkoituksena on tuottaa tavaroita tai palveluksia myytäväksi markkinoilla tuotantokustannukset peittävään hintaan tai palvella tällaisia yrityksiä.

Voittoa tavoittelematon yhteisö

Talousyksikköä, joka kattaa menonsa jäsenmaksuilla, avustuksilla, valtion- tai kuntatalouden määrärahoilla, ei pidetä liikeyrityksenä. Nämä yksiköt tarjoavat tavaroita ja palveluja pääasiassa alle tuotantokustannusten tai rajatulle joukolle. Voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä ovat esimerkiksi terveys, koulutus- ja sosiaalipalveluja tarjoavat yhdistykset, säätiöt, rahastot, puolueet, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sekä valtionkirkot ja muut uskonnolliset yhteisöt.

Toimipaikka

Toimipaikka on yhden yrityksen omistama, yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluja tuottava yksikkö. Jokaisella yrityksellä on vähintään yksi toimipaikka, suurimmilla satoja. Yritystä, jolla on useampia toimipaikkoja, sanotaan monitoimipaikkaiseksi. Varsinainen toimipaikka harjoittaa yrityksen normaalia tuotantotoimintaa. Toimipaikkoja ovat esimerkiksi tehdas, myymälä, toimisto ja verstas. Liikenteessä ja rakennustoiminnassa toimipaikka on pää- tai piirikonttori, josta toimintaa johdetaan. Aputoimipaikka sijaitsee erillään varsinaisesta tuotantotoiminnasta ja se tuottaa palveluja (ei tavaroita) vain yritykselle itselleen. Aputoimipaikkoja ovat yrityksen pääkonttori, varasto omia tavaroita varten, korjaamo omien ajoneuvojen korjaamista varten ja tutkimusyksikkö omien tuotteiden kehittelyä varten.

Henkilöstö

Henkilöstö käsittää palkansaajat ja yrittäjät. Henkilöstö on muunnettu kokovuosityöllisiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä. Yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedusteluihin sisältymättömien yritysten henkilöstö on estimoitu palkkojen perusteella.

Liikevaihto

Tilastolainsäädäntöön perustuen Tilastokeskus ei luovuta toimipaikkakohtaista liikevaihtotietoa. Yritystasolla löytyy luokiteltu tieto liikevaihdon suuruusluokasta. Liikevaihto on yleensä yrityksen tuloslaskelman mukainen. Matka- ja mainostoimistoissa liikevaihdon tilalla käytetään myyntikatetta ja ammatinharjoittajilla tuottoja ammatista. Eräiden toimialojen yrityksille ei tilastoida liikevaihtoa. Tärkein näistä on rahoitus- ja vakuutustoiminta. Liikevaihto on tilikaudelta, joka päättyy 1.4.20xx - 31.3.20xx+1 välisenä aikana.

Toimiala

Yrityksen toimiala on yritysaineistossa määritelty Tilastokeskuksen TOL 2008 -toimialaluokitusten mukaisesti. TOL-luokitus on selattavissa Tilastokeskuksen sivuilla. Kaikille yrityksille ja varsinaisille toimipaikoille määritellään itsenäisesti toimiala luokituksen tarkimmalla tasolla. Aputoimipaikan toimiala on yleensä sama kuin yrityksen päätoimiala. Monitoimipaikkaisen yrityksen päätoimiala määräytyy yrityksen eri toimialoilla toimivissa toimipaikoissa syntyvän arvonlisäyksen perusteella. Arvonlisäys vastaa läheisesti jalostusarvoa. Yrityksen kunkin toimialan arvonlisäys saadaan kertomalla kunkin toimipaikan työllisten määrä toimipaikan toimialan keskimääräisellä arvonlisäyksellä ja suhteuttamalla saatu luku toimipaikan toiminta-aikaan tilastovuoden tilikaudella. Yrityksen päätoimiala on sen toimipaikan toimiala, jossa tilikauden arvonlisäys on suurin. Päätoimiala määritellään vaiheittain toimialaluokituksen kirjaintasolta tarkimmalle tasolle.

SeutuRAMAVA tarjoaa yhtenäisin perustein laskettua tietoa pääkaupunkiseudun voimassa olevien asemakaavojen rakennusmaavarannoista. Tieto esitetään kaavayksikön tarkkuudella. Lisäksi aineistoon kuuluu kaupunginosittain summattua tietoa vireillä olevien asemakaavojen kerrosaloista. Tiedot on laskettu Seudullisen perusrekisterin SePen rekisteriaineistoista ja ne on julkaistu rekisteri- ja geometriatietoina sekä tämän lisäksi kahtena MapInfo-käyttäjiä palvelevana valmiina työtilana. SeutuRAMAVAn muuttujat on selitetty tietokuvauksissa.

Yleisenä käsitteenä rakennusmaavarannolla tarkoitetaan kaikkia kaavoitettujen alueiden rakentamismahdollisuuksia suunnittelutilanteesta ja kaavoitusvaiheesta riippumatta. Käsitteet tonttivaranto ja asemakaavavaranto kuvaavat yleensä rajoitetummin vain asemakaavoitettujen tonttien rakennusmaavarantoa.

SeutuRAMAVA on tarkoitettu suunnittelua, hallintoa ja tutkimusta palvelevaksi työkaluksi. Se tarjoaa laajat mahdollisuudet esimerkiksi maankäytön, liikenneverkkojen, yhdyskuntarakenteen, kiinteistöpolitiikan, infrastruktuurin ja ilmastomuutokseen sopeutumisen analyyseihin ja suunnitteluun.

SeutuRAMAVA-aineiston tietoja ei saa julkaista yksilöivässä muodossa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yksittäinen kaavayksikkö ei saa olla tunnistettavissa esitettäessä mitä tahansa ominaisuustietoja esimerkiksi kartalla, taulukossa tai tekstissä.

SeutuRAMAVA-aineistosta voidaan julkaista yleistettyä tietoa esimerkiksi aluejakoihin summattuna. Tällöinkin tulee huomioida yleistyksen riittävä taso, jotta yksittäistä kaavayksikköä ei voida tietojen perusteella tunnistaa.

SeutuRAMAVA-aineiston käyttö rasteritaustakarttana on kuitenkin rajatusti sallittu pääkaupunkiseudun kuntien sisäisessä käytössä, myös tilanteissa, joissa kaikille käyttäjille ei ole myönnetty SeutuData-lupaa. Olethan tällaisissa tapauksissa yhteydessä HSY:n SePe-päivystykseen (sepe@hsy.fi) tarkempia tietoja varten.

SeutuRAMAVA-aineisto sisältää voimassa olevien asemakaavojen varantotiedot kaavayksiköittäin voimassa olevien kaavayksiköiden osalta. Vain maanpäällisiin asemakaavoihin ja asemakaavan muutoksiin liittyvät kaavayksiköt ovat mukana aineistossa. Kiinteistönmuodostustilanteesta riippuen kaavayksiköt ovat joko rekisteritontteja, ohjeellisen tai vireillä olevan tonttijaon mukaisia tontteja, jakamattomia kortteleita tai korttelinosia.

Varantolaskennassa on huomioitu vain kaavayksiköt, joille on merkitty kaavoitettua kerrosalaa tai joille kerrosala on ollut laskettavissa tonttitehokkuusluvun ja pinta-alan avulla. Kaavayksiköitä ei ole rajattu käyttötarkoituksen mukaan, vaan varantotiedot on laskettu kaikkien käyttötarkoitusten kaavayksiköille, jos kerrosalatieto on ollut saatavilla

Kaavayksikkö voi olla geometrialtaan alue, piste tai sijainniltaan tuntematon. Rakennusten yhdistely kaavayksiköihin tehdään Helsingin ja osittain Vantaan osalta linkkitaulun avulla ja Espoon, Kauniaisten ja osittain Vantaan osalta geometrisesti. Geometrisessa yhdistelyssä pistemäisille ja geometriattomille kaavayksiköille ei voida laskea varantotietoja, koska rakennuksia ei pystytä kohdistamaan kaavayksiköille. Siten pistemäisten ja geometriattomien kaavayksiköiden varantotietoja tulee käyttää harkiten.

SeutuRAMAVAssa on tiedot yli 70 000 kaavayksiköstä. Kustakin yksiköstä on SePestä laskettujen varantotietojen lisäksi käytettävissä ominaisuustietoja, jotka kuvaavat muun muassa kaavayksikön sijaintia ja käyttötarkoitusta, kaavaa ja sen käsittelyvaihetta, rakennusoikeutta sekä rakennetun ja rakenteilla olevan kerrosalan määrää. Aineisto tarjoaa tietoa kaavayksikön omistajalajista, jota varten on SePe-tiedoista luotu kuntarekisterien luokitusta tarkempi 40-luokkainen maanomistajaluokitus. Rekisteritietojen lisäksi aineisto tarjoaa erilaisia aineiston käyttöä helpottavia apumuuttujia (APU-alkuiset muuttujat).

Vireillä olevien asemakaavojen mukaisia varantoja ei toistaiseksi puutteellisista geometriatiedoista johtuen voida kohdentaa kaavayksiköille. SeutuRAMAVA sisältää kuitenkin kaupunginosittain summattua tietoa vireillä olevien kaavojen rakentamismahdollisuuksista siltä osin, kun näistä löytyy tietoa kaupunkien ylläpitämistä kuntarekistereistä. Vireillä olevien kaavayksiköiden käyttötarkoituksia ja kerrosalatietoja voi halutessaan tutkia tarkemmin SeutuDatan kaava- ja kaavayksikkötiedoista. Osa vireillä olevista kaavayksiköistä voi olla päällekkäisiä voimassa olevien kaavayksiköiden kanssa.

SeutuRAMAVAn keskeinen tieto on laskennallinen asemakaavavaranto. Laskennan lähtökohtana on kullekin kaavayksikölle asemakaavakartalla määritelty kerrosala eli rakennusoikeus, josta vähennetään kaavayksikölle rakennettujen ja rakenteilla olevien rakennusten kerrosalat. Kerrosalojen suoraa erotusta kutsutaan kaavayksikön teoreettiseksi varannoksi. Laskennallinen varanto saadaan vähentämällä tästä teoreettisesta varantoluvusta kerrosalaeriä, jotka kaavayksikön käyttötarkoitus ja rakentamisaste huomioon ottaen arvioidaan käytännössä jäävän rakentamatta. Arvioinnin kriteerit ovat tällöin seuraavat:

• jos asumiseen tai muuhun kuin työpaikkarakentamiseen osoitetulla kaavayksiköllä jäljellä oleva varanto on alle 100 k-m2, varanto nollataan.
  
• jos työpaikkarakentamiseen tai keskustatoimintoihin osoitetulla kaavayksiköllä jäljellä oleva varanto on alle 400 k-m2, varanto nollataan. Ennen syksyä 2013 tuotetuissa SeutuRAMAVA-aineistoissa myös niiden työpaikkarakentamiseen osoitettujen kaavayksiköiden varanto on nollattu, joiden rakentamisaste on yli 80 prosenttia
  
• jos kaavayksikkö on asemakaavan mukaan hyvin vajaasti rakennettu eli sen rakennusoikeudesta on käytetty alle 20 prosenttia (=lähes tyhjä yksikkö), se luokitellaan laskennassa tyhjäksi tontiksi eli sen rakennettu kerrosala nollataan (=oletetaan purettavaksi).
  

SeutuRAMAVA-aineistoon on myös lisätty apumuuttuja, jolla kerrostalorakentamisen varantoja voidaan arvioida peruslaskentaa tiukemmalla kriteerillä eli laskennassa on käytetty varannon nollaamisen raja-arvona 1000 k-m2 (muuttuja AK1000).

Rekisteritiedoilla laskettu varannon määrä ei ole yksiselitteinen ja kiistaton luku. Laskentaan vaikuttaa kaksi keskeistä tekijää: 1) rakennusoikeuden rekisteriin kirjaus ei ole täydellistä (mm. puuttuvat tiedot lisäkerrosaloista) ja 2) vastaavasti rakennetuissa ja rakenteilla olevissa kerrosaloissa voi olla puutteita. RAMAVA-laskentaan ei ole katsottu tarpeelliseksi liittää pidemmälle vietyä tulkintaa varannon käyttökelpoisuudesta, vaan tulkinta jää tietoja hyödyntäville asiantuntijoille. Tulkintaa varten tarvitaan rekisteriaineistojen lisäksi aina paikallista asiantuntemusta ja ennakoivaa tietoa esimerkiksi kaavamuutosten tuomista vaikutuksista.

Asemakaavojen tarkemmilla kaavamääräyksillä sallitaan usein erilaista lisärakentamista, jonka kirjaaminen rekisteriin on haasteellista. Kuntien ylläpitämissä rekisteritiedoissa lisäkerrosalaa ei pääsääntöisesti lasketa mukaan rakennusoikeuteen (KALA). Lisärakennusoikeus (LROIK) ilmoitetaan vain luokiteltuna tietona ”ei”/”kyllä”.

Niillä kaavayksiköillä, joilla on lisärakennusoikeutta (LROIK=1), on lisärakennusoikeuden vaikutuksen arvioimiseksi SeutuRAMAVAn ominaisuustietoihin lisätty apumuuttujaksi ns. täydennetty kerrosala (KALA2), jossa kaavayksikön kerrosalaa on korotettu keskimääräisellä 10 prosentin lisäyksellä.

Asemakaavojen määrittelemät moninaiset kaavayksiköiden käyttötarkoitusmerkinnät (KTKIR ja KTNRO) on SeutuRAMAVAn varantotiedoissa yleistetty käyttökelpoisempaan muotoon eli kuuteen pääluokkaan. Asuntorakentamisen varanto on jaettu kahteen luokkaan eli pientalo- (AP) ja kerrostalorakentamista (AK) voidaan tarkastella erikseen. Työpaikkarakentamisen osalta varantojen käyttötarkoitukset on yleistetty kolmeen luokkaan: yleiset rakennukset (Y), liike- ja toimistorakennukset (K) sekä teollisuus- ja varastorakennukset (T). Keskustatoimintojen korttelialueiden (C) osalta kaavayksikön varanto on jaettu yhteen tai useampaan varantotyyppiin asemakaavamääräysten ja -kartan sekä kuntarekisteritietojen perusteella. Lisäksi on ns. kaatoluokka (NN), jossa on mukana luokittelematon varanto ja erilaiset muut kaavan mukaiset käyttötarkoitukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin luokkiin.

SeutuRAMAVAa varten on luotu kuntarekistereissä ylläpidetyn JUHTA-suosituksen mukaisen 14-luokkaisen omistajalajitiedon lisäksi tarkempi 40-luokkainen ryhmittely. Se on muodostettu omistajatietojen ja niiden omistusosuuden perusteella. Kaavayksiköllä ei ole omistajatietoa, joten sen omistajaksi on määritelty se omistaja, jolla on suurin omistusosuus siihen kiinteistöön, jolla on suurin leikkaava pinta-ala kaavayksikön kanssa.

Tarkemman omistajalajiluokittelun (OMLAJI_40) avulla käyttäjät voivat helpommin analysoida eri omistajaryhmien omistuksia ja halutessaan summata näitä luokkia oman käyttötarpeensa mukaisiksi kokonaisuuksiksi. Aineisto ei sisällä tietoja yksittäisistä omistajista.

SeutuRAMAVAn tarkemman omistajalajitiedon avulla voidaan omina ryhminään tarkastella muun muassa:

• yksittäisten kuntien omistamia maita
  
• valtion eri hallintokuntien maanomistuksia sekä
  
• rakennusliikkeiden ja rakennuttajien omistamia maita.
  

Rakennusliikkeiden ja rakennuttajien omistajalajiluokitus eivät ole täysin kattavia. Yritykset eivät välttämättä osta kiinteistöä omiin nimiinsä, vaan se hankitaan esimerkiksi rakennettavan taloyhtiön nimiin. Osa tämän tyyppisistä tapauksista on voitu rekisteritiedoista tunnistaa ja luokitella omaksi ryhmäkseen: rakennus- tai rakennuttajayritys asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön asiamiehenä. Rakennusliikkeet ja rakennuttajat ovat myös jossain määrin solmineet pitkäaikaisia vuokrasopimuksia rakennettavista tonteista, jolloin vuokranantaja näkyy omistajana.

SeutuData-aineistot ovat paikkatietoa eli tietoa, jolla on maantieteellinen sijainti ja kuvailevia ominaisuustietoja. SeutuDatan ominaisuustiedoilla eli muuttujilla tarkoitetaan rekisteritaulujen sarakkeita, jotka kuvaavat yksittäisen tiedon saamaa arvoa kullakin rivillä. Esimerkiksi rakennustiedoissa rakennuksen käyttöönottovuosi on yksi ominaisuustieto.

Aineistojen ominaisuustiedot ja niiden sisältö on kuvattu tietoryhmittäin SeutuDatan tietokuvauksissa. Tietokuvauksista ilmenee rekisteriaineistojen sisällön lisäksi käytetyt luokitukset, tietojen luotettavuus, puuttuvan tiedon määrä sekä esitystapa. Tietokuvaukset on jaettu pdf-muodossa, joten niitä on helppo selata suoraan kirjanmerkkien ja linkkien avulla.

Toisiaan vastaavien tietojen rekisteröintitapa vaihtelee kunnittain. Tietojen harmonisoinnin avulla on mahdollista tehdä seudullisia tarkasteluja ja se on edellyttänyt kompromisseja esimerkiksi kuntien käyttämiä luokituksia yhtenäistettäessä. SeutuData luokiteltujen ominaisuustietojen tulkitsemissa on huomioitava, että kaikki luokituskoodistojen koodiarvot eivät täsmää kunnissa käytettyjen luokitusten kanssa.

Koodiarvojen tarkistaminen tietokuvauksista on tärkeää tehtäessä kyselyitä ja analyysejä koodistojen pohjalta. Lisäksi tulee huomioida, että numeromuotoisissa kentissä puuttuva tieto on merkitty arvolla 999 999 999, koska MapInfo ei tunnista numeromuotoisissa kentissä tyhjää arvoa (null). Näin erotellaan nollatieto puuttuvasta tiedosta.

Tutkija haluaa tehdä tilaston rakennusten käyttöönottovuoden perusteella ja etsii tietoa ko. muuttujasta pdf-muotoisista tietokorteista. Sisällysluettelon mukaan käyttöönottovuosi on esitetty ominaisuustiedossa nimeltä KAVU. Klikkaamalla KAVU-nimeä tutkija pääsee suoraan tietokortille. Tietokortissa on seuraavat tiedot:

Lyhenne: ominaisuustiedon nimi sarakkeessa
Nimi: ominaisuustiedon nimi
Tietoryhmä: missä rekisteri- tai suunnitteluaineistoissa tieto on käytössä
Kuvaus: kuvaus siitä, mitä ominaisuustiedolla tarkoitetaan ja miten se ilmenee rekisterissä
Käsittelysäännöt: Millä tavalla tietoa ylläpidetään kuntarekistereissä ja miten tieto on tuotettu. Ylläpito- ja tuotantotavat voivat vaihdella kunnittain.
Luotettavuus: Kuinka luotettavaa tieto on rekisterinpitäjän näkökulmasta. Luotettavuus voi vaihdella kunnittain.
Muoto: tietotyypin muoto, esim. char tai integer.
Luokitus: ominaisuustiedon koodisto (jos on olemassa, KAVUlla sitä ei ole)
Puuttuva tieto: puuttuvan tiedon merkki. Huomioitava analyyseja tehdessä.
Puuttuvan tiedon määrä: Puuttuvan tiedon määrä per aineisto ja kunta.

KAVU-tietokortin mukaan puuttuvaa tietoa ei ole paljoakaan ja luotettavuuskin on tilastokäyttöön riittävä, joten tutkija voi käyttää tietoa tilastossaan. Tilastoa tehdessä on muistettava poistaa tuntemattomat tiedot eli arvolla 999999999 olevat tiedot.

SeutuData-aineistopakettiin on koottu kartta- ja rekisteritietojen lisäksi käyttäjien toivomia suunnittelua palvelevia paikkatietoja. Suunnitteluaineistot vaihtelevat SeutuDatassa vuosittain aineistojen päivitystiheyden ja saatavuuden mukaan.

Väestöennusteaineistossa on esitetty pääkaupunkiseudun väkiluku iän mukaan alueittain. Toteutuneet väkiluvut ovat ajalle 31.12.2000–31.12.2021 ja väestöennusteet ajalle 31.12.2022–31.12.2031.

Helsingin, Vantaan ja Espoon ennusteet sekä toteutuneet väkiluvut on poimittu Aluesarjat-tietokannasta. Kauniaisen väestöennuste on tuotettu Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan tiedoista. Kauniaisten tiedot kattavat ainoastaan kuntatason tiedot. HSY on tuotteistanut aineiston edelleen paikkatiedoksi ja muokannut aineistot käyttäjäystävälliseen muotoon. Vuoden 2019 ennusteesta alkaen Aluesarjoissa on siirrytty käyttämään Tilastokeskuksen kanssa yhteneväistä vuosimerkintätapaa, jossa tilastointiajankohta on aina vuoden viimeinen päivä. Tämä on hyvä huomioida, sillä SeutuData'18:ssa ja sitä aiemmissa aineistopaketeissa tilastointiajankohta on ollut vuoden ensimmäinen päivä.

Väestöennusteaineisto koostuu neljästä eri tiedostosta, jotka kuvaavat neljää eri aluetasoa (kunta, suuralue, tilastoalue ja pienalue). Aineistojen taulukossa ALUETASO kentän numero kertoo, mitä tasoa kohde edustaa (kunta=0, suuralue=1, tilastoalue=2 ja pienalue=3). Alueen nimi on sarakkeessa ALUE. Tuntemattomien ja ei voimassa olevien aluejakojen geometriat on viety pisteiksi merialueelle. Suuralueissa on osa-alueisiin kuulumattomat sekä ne, joiden koordinaatit puuttuvat tai ovat virheelliset, ryhmitelty luokkaan muut (ALUETASO=9), ja niiden KOKOTUN on merkitty taulukkoon KUNTA+999999. Tilasto- ja pienaluetasoilla on muutama aluejako, jotka eivät ole enää voimassa. Niiden KOKOTUN on tyhjä ja SUUR, TILA ja PIEN on 999 999 999. KOKOTUN muodostuu kunta - suuralue - tilastoalue - pienalue merkeistä (lisätietoja pdf -tietokuvauksissa).

Aineiston ikäluokat (IKÄ-attribuutti) ovat TOTAL (kaikki ikäluokat), 0, 1, 2,...,18,19, 20-24, 25-29, 30-34,....90-94, 95+. Tilastot ja ennusteet on esitetty vuosittaisissa kentissä v2000, v2001, ..., v2029. Puuttuva tieto vuosittaisissa väkisummissa on ilmoitettu koodilla 999 999 999.

Aineisto päivittyy myöhemmin, päivitämme kuvauksen kun aineisto on päivitetty.

EDELLISVUODEN TIETOKUVAUS: Tulotasotiedot sisältävät tietoja 15 vuotta täyttäneen väestön valtionveronalaisista tuloista (euroa) sarjan viimeisimmän vuoden rahassa. Tiedot perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin. Valtionveronalaisiksi tuloiksi on katsottu tulot, joiden suuruus on vähintään 2 euroa.

Väestön tulotasotiedot-aineistossa on esitetty aluemuotoisena paikkatietona kunkin alueen keskitulo mukaanlukien tulottomat (katulo_a), keskitulo laskettuna ilman tulottomien osuutta (katulo_b), tulot yhteensä, 15 vuotta täyttäneiden lukumäärä ja tulottomien lukumäärä. Tiedot on poimittu Aluesarjat-tietokannasta (www.aluesarjat.fi). HSY on tuotteistanut aineiston edelleen paikkatiedoksi ja muokannut aineiston käyttäjäystävälliseen muotoon. Aineistossa on tiedot vuosilta 2010–2019. Aineistossa on käytetty Seutukartan 2020 aluejakoja, joten se ei ole yhtenevä tämänvuotisen Seutukartan aluejakojen kanssa. Tulotasotiedot-aineisto kattaa Helsingin, Espoon ja Vantaan.

Vuonna 2020 tulotasotietojen tilastointitapa muuttui siten, että tiedot esitetään sarjan viimeisimmän vuoden rahassa, joten tämän vuoden SeutuDatalla julkaistut tulotasotiedot eivät ole täysin yhteneväisiä aiempien SeutuDatan tulotasotietojen kanssa.

Tulotasoaineisto koostuu neljästä eri tiedostosta, jotka kuvaavat neljää eri aluetasoa (kunta, suuralue, tilastoalue ja pienalue). Aineistojen taulukossa ALUETASO kentän numero kertoo, mitä tasoa kohde edustaa (kunta=0, suuralue=1, tilastoalue=2 ja pienalue=3). Alueen nimi on sarakkeessa ALUE. Tuntemattomien ja ei voimassa olevien aluejakojen geometriat on viety pisteiksi merialueelle. Suuralueissa on osa-alueisiin kuulumattomat sekä ne, joiden koordinaatit puuttuvat tai ovat virheelliset, ryhmitelty luokkaan muut (ALUETASO=9), ja niiden KOKOTUN on merkitty taulukkoon KUNTA+999999. Tilasto- ja pienaluetasoilla on muutama ei enää voimassa oleva aluejako. Niiden KOKOTUN on tyhjä ja SUUR, TILA ja PIEN on 999 999 999. KOKOTUN -kenttä tarkoittaa yhdistettyä aluetunnusta, jonka tarkemmat tietokuvaukset voi lukea SeutuDatan pdf-tietokuvauksista.

Mikäli alueella asuu vähemmän kuin 100 asukasta, tietoja ei ole esitetty ja niillä on puuttuvan tiedon merkki 999 999 999. Myös uusilla osa-alueilla aiempien vuosien tiedot puuttuvat, ja niiden arvoksi on annettu 999 999 999.

Koulutusrakenne-aineistossa on esitetty Espoon, Helsingin ja Vantaan 15 vuotta täyttäneen väestön koulutusrakenne alueittain vuoden viimeisenä päivänä vuosina 2000-2021. Aineisto sisältää erikseen ja yhteensä tiedot eri tason koulutusasteiden tutkinnon suorittaneista (toinen aste ja erikoisammattikoulutusaste, alin ja alempi korkeakouluaste sekä ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutus) ja lisäksi perusasteen koulutuksen (tai tuntematon) suorittaneista sekä kaikista koulutusasteista yhteensä.

Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa tutkinnon suorittaneita. Myös ammattitutkintolain mukaisen erillisessä tutkintotilaisuudessa suoritetun tutkinnon suorittaneet kuuluvat tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Koulutustaso luokittelu perustuu kansainväliseen ISCED -luokitukseen. Ulkomailta muuttaneilla koulutustieto ei ole useinkaan tutkintorekisterissä.

Tiedot on poimittu Aluesarjat-tietokannasta (www.aluesarjat.fi), jonka tietolähde on Tilastokeskuksen tutkintorekisteri. HSY on tuotteistanut aineiston edelleen paikkatiedoksi ja muokannut aineistot käyttäjäystävälliseen muotoon.

Koulutusrakenne-aineisto koostuu neljästä eri tiedostosta, jotka kuvaavat neljää eri aluetasoa (kunta, suuralue, tilastoalue ja pienalue). Aineistojen taulukossa ALUETASO kentän numero kertoo, mitä tasoa kohde edustaa (kunta=0, suuralue=1, tilastoalue=2 ja pienalue=3). Alueen nimi on sarakkeessa ALUE. Tuntemattomien ja ei voimassa olevien aluejakojen geometriat on viety pisteiksi merialueelle. Suuralueissa on osa-alueisiin kuulumattomat sekä ne, joiden koordinaatit puuttuvat tai ovat virheelliset, ryhmitelty luokkaan muut (ALUETASO=9), ja niiden KOKOTUN on merkitty taulukkoon KUNTA+999999. Tilasto- ja pienaluetasoilla on muutama aluejako, jotka eivät ole enää voimassa. Niiden KOKOTUN on tyhjä ja SUUR, TILA ja PIEN on 999 999 999. KOKOTUN muodostuu kunta - suuralue - tilastoalue - pienalue merkeistä (lisätietoja pdf -tietokuvauksissa).

Aineisto sisältää Helsingin, Espoon ja Vantaan oppilaaksiottoalueet lukuvuodelle 2023-2024. Kuntakohtaiset aineistot ovat lähtöisin kaupungeilta. HSY on harmonisoinut aineistot ja muokannut ne käyttäjäystävälliseen muotoon.

Ominaisuustietoina aineistossa on juokseva numero (id), oppilasalueen nimi tai koulukohtaisilla oppilasalueilla koulun nimi sekä kuntanumero.

Helsingissä suomenkielisen ja ruotsinkielisen perusopetuksen oppilaaksiottoalueet on määritetty koulukohtaisesti. Oppivelvollisella on oikeus päästä siihen peruskouluun, jonka oppilaaksiottoalueella hän asuu. Suomenkielisessä perusopetuksessa on lisäksi kaksi laajennettua oppilaaksiottoaluetta (Käpylä ja Puistola), joilla sijaitsee useampi kuin yksi suomenkielinen peruskoulu. Näillä alueilla kaupunki osoittaa lapselle lähikouluksi yhden alueen kouluista. Lisätietoa aiheesta tästä linkistä.

Espoossa ja Vantaalla suomenkielisen perusopetuksen oppilaaksiotto tapahtuu laajoilta oppilasalueilta, joista jokaiseen kuuluu useampi ala- ja yläkoulu. Espoossa oppilasalueita on seitsemän ja Vantaalla neljä. Oppilaalle osoitetaan lähikouluksi jokin asuinpaikan mukaisen oppilasalueen kouluista. Lähikouluksi ei aina voida osoittaa maantieteellisesti lähintä koulua, koska perustettavien ryhmien määrä ja ikäluokkien koot vaihtelevat.

Ruotsinkielisillä alakouluilla on Espoossa koulukohtaiset oppilaaksiottoalueet. Espoon ruotsinkielisille yläkouluille ei ole määritetty varsinaisia oppilaaksiottoalueita, mutta Espoossa on kolme vuosiluokkien 7–9 opetusta järjestävää koulua, joista kuhunkin ohjataan oppilaat tietyistä alakouluista. Vantaalla ruotsinkielisille kouluille ei ole määritelty niin ala- kuin yläkoulunkaan osalta erillisiä oppilaaksiottoalueita.

Helsingin oppilaaksiottoalueissa voi tapahtua muutoksia vuosittain. Espoon ja Vantaan oppilaaksiottoalueet pysyvät ennallaan lukuvuodella 2023-2024.

Aineisto sisältää pääosan pääkaupunkiseudun kuntien palveluiden sijainneista ja yhteystiedoista pistemuotoisena paikkatietona. Vuodenvaihteessa 2023 aloittaneiden hyvinvointialueiden tuottamista palveluista on mukana ne palvelut jotka sijaitsevat pääkaupunkiseudulla. Aineisto on luokiteltu teemoittain.

Tiedot on poimittu Helsingin kaupungin talous- ja suunnitteluosaston tietohallintayksikön ylläpitämältä Pääkaupunkiseudun palvelukartalta. Aineisto sisältää palvelukohtaisen luokittelun ja sijaintitiedon lisäksi toimipisteiden yhteystiedot, mukaan lukien verkkosivujen osoitteet ja puhelinnumerot. Mukana on myös tietolähde sekä tieto siitä, onko palvelu kunnan tuottama. Koordinaatittomat palvelupisteet on sijoitettu merialueelle.

Aineisto on avointa dataa. Ajantasaisen aineiston voi ladata KML- tai JSON-muodossa Pääkaupunkiseudun palvelukartalta osoitteesta www.hel.fi/palvelukartta. Tiedot ovat saatavissa myös REST-rajapinnan kautta.

1Tilastokeskuksen ylläpitämä työssäkäyntitilasto on vuositilasto, joka sisältää tietoa väestön taloudellisesta toiminnasta ja työssäkäynnistä alueittain. SeutuDatalle on tästä aineistosta koottu alueelliset tiedot (kaikki aluetasot tarkimmalle tilastoaluejaolle asti) pääkaupunkiseudulla työssäkäyvien määristä (=pääkaupunkiseudun työpaikkamääristä). Aineisto on vuodelta 2019.

Työpaikat on esitetty toimialoittain TOL 2008-luokituksella. Toimialaluokitukset kattavat toimialojen kaikki tasot tarkimmalle 5-numerotasolle asti (huom. kaikilla toimialoilla ei ole luokitusta 5-numerotasolle asti). Alueella työssäkäyvien tiedot ovat vuoden viimeisen viikon poikkileikkaustietoja ja ne perustuvat tuoreimpaan saatavilla olevaan tilastoon. TOL- luokitus on selattavissa Tilastokeskuksen sivuilla.

Tilasto on tarkoitettu apu- ja tausta-aineistoksi toimipaikkatietoja käyttäville. Aineiston avulla voi esimerkiksi tarkistaa henkilöstön lukumääriä alueittain ja toimialoittain. Tarkistuksia kannattaa tehdä varsinkin yritysten toimipaikkatietoja käytettäessä, koska henkilöstön lukumäärätiedot ovat osittain vain suuruusluokka-arvioita. Lisäksi on aina hyvä selvittää eri aineistojen käsitemäärittelyjen erot. Yritysten ja niiden toimipaikkojen henkilöstöä kuvaavat tiedot ovat laskennallisia (eli kokovuosityöllisiksi muutettuja) tietoja. Sen sijaan työssäkäyntitilaston määrittelyn mukaan esimerkiksi osa-aikaista työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Vastaavasti jos työtä esimerkiksi äitiysloman vuoksi hoitaa sijainen, saattaa näin muodostua kaksi työpaikkaa. Työsuhteet voivat olla luonteeltaan myös tilapäisiä ja lyhytaikaisia. Työssäkäyntitilastossa ei myöskään tehdä eroa kiinteissä työpaikoissa tehtävän työn ja luonteeltaan liikkuvan työn välillä, vaan kaikki henkilöt on pyritty sijoittamaan johonkin toimipaikkaan työn luonteesta riippumatta.

Tarkemman työpaikan sijaintitiedon puuttuessa on henkilöt kiinnitetty asuinkuntaansa. Valtaosalla yrittäjistä työpaikan sijaintikunta on henkilön asuinkunta. Tämä voi vääristää alueittaisia työpaikkamääriä. Muutkin lähtötietojen puutteellisuudet voivat vääristää alueittaisia työpaikkamääriä. Esimerkiksi monitoimipaikkaisen yrityksen palveluksessa olevan henkilön työpaikka on tarkemman tiedon puuttuessa kiinnitetty asuinkuntaan tai henkilöt ovat voineet kasaantua yrityksen päätoimipaikkoihin. Työssäkäyntitilasto on kaikkine luokitustasoineen laaja aineisto ja siitä olisi erittäin hankala poimia summa- tai muita tietoja normaaleilla taulukko- ohjelmilla, sillä eri luokitustasoja ei aineistossa ole eroteltu toisistaan. Tästä syystä aineisto on SeutuDatalla PC-axis -muodossa (.px). PX-Win on Tilastokeskuksen jakama ilmaisohjelmisto, joka on tarkoitettu työssäkäyntitilaston kaltaisten laajojen tilastoaineistojen käsittelyyn. Ohjelman voi ladata Tilastokeskuksen sivuilta.

Työssäkäyntitilaston tietojen julkaiseminen vaatii julkaisuluvan.

Aineisto sisältää Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Tuusulan, Sipoon ja Siuntion joukkoliikennelinjat ja pysäkit. Tiedot on poimittu Helsingin seudun liikenteen (HSL) Joukkoliikennerekisteristä ja aineiston läpileikkausajankohta on helmikuu 2023. Aineistossa saattaa olla mukana poikkeusreittejä. Ajantasaisimman aineiston saa HSL:n avoimen datan palvelusta.

HSY on projisoinut aineiston WGS84-koordinaatistosta GK25-koordinaatistoon. Joukkoliikennelinjat sisältää ominaisuustiedot linjan numerosta, reitistä, suunnasta sekä linjan id:n. Pysäkit aineistossa ominaisuuksina on vain pysäkin id ja nimi.

Aineisto on avointa dataa ja se on ladattavissa GFTS-muodossa osoitteesta www.hsl.fi/avoindata (HSL:n joukkoliikennerekisterin data kootaan päivittäin sivuille). Aineistoa saa vapaasti kopioida, levittää ja julkaista. Aineiston käytön yhteydessä on suositeltavaa mainita, että kyseessä on HSL:n aineisto sekä datan liikennöintikausi (esim. HSL:n joukkoliikenneverkosto kevät 2023).‍

Aineisto päivittynee myöhemmin.

Suunnitelmatiedot pysyvät melko samoina vuosittain, joten tarvittaessa kannattaa hyödyntää edellisvuoden datoja.

‍

Helsingin seudun liityntäpysäköintiaineisto on poimittu läpileikkausaineistona HSL:n liityntäpysäköinnin informaatiojärjestelmästä. Aineisto on vektorimuotoista dataa liityntäpysäkkien sijainneista sekä niiden ominaisuustiedoista.

Aineisto koostuu kolmesta erillisestä tasosta: autoliityntäpysäköintipaikoista, pyöräliityntäpysäköintipaikoista sekä liityntäpysäköintialueista, jotka vastaavat joukkoliikenteen solmukohtia, kuten juna- tai linja-autoasemaa ja ne voivat sisältää useita liityntäpysäköintipaikkoja. Ominaisuustietoina ovat mm. auto- ja pyöräpaikkojen määrät, hinnoittelu ja varustelu.

Aineisto ulottuu HSL:n toiminta-alueelle ja sen poikkileikkausajankohta on 10.3.2023. Lue lisää www.hsl.fi/avoindata.

Aineisto päivittyy myöhemmin, päivitämme kuvauksen kun aineisto on päivitetty

‍Vanha teksti: Aineisto sisältää Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkipyöräasemat kaupunkipyöräkaudella 2021. Helsingin ja Espoon kaupunkipyörät muodostavat yhden palvelukokonaisuuden ja Vantaan kaupunkipyörät oman palvelukokonaisuuden. Helsingissä ja Espoossa kaupunkipyöriä voi käyttää kaupunkien välillä, Vantaalla kaupunkipyörät on tarkoitettu kaupungin sisäiseen liikkumiseen.

Aineisto sisältää kaupunkipyöräaseman sijainnin, osoitteen, nimen ja pyöräpaikkojen lukumäärän asemalla. Alkuperäinen aineisto on HSY:ssä käännetty WGS84-koordinaatistosta GK25-koordinaatistoon, ja luotu kohteille juokseva numerointi (FID).

Aineisto on avointa dataa ja siihen sovelletaan avoimen datan julkaisuehtoja. Aineisto on ladattavissa alkuperäisenä osoitteesta www.hsl.fi/avoindata.

Aineisto sisältää Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten keskusvaalilautakuntien, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymät äänestysalueet vuoden 2023 eduskuntavaaleihin. Äänestysaluejako on sama kuin vuoden 2021 kuntavaaleissa.

Aineistoja ylläpitävät Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkimittaus. Aineistojen yhdistämisestä ja julkaisusta vastaa Helsingin kaupunkimittauspalvelut. Aineisto on avointa dataa ja sen voi ladata myös HRI:stä.

Tarkkuudeltaan äänestysalueet vastaavat tilastoalueita ja aineisto sopii hyvin analyysien lähtöaineistoksi. Äänestysaluejako-kartassa on esitetty alueiden rajat sekä joitakin alueisiin liittyviä ominaisuustietoja. Aineistoa käytettäessä on huomioitava, että sekä alueet, niiden tunnukset ja nimet saattavat vaihdella vuosittain. Kartta-aineistoa ei sellaisenaan voi soveltaa aikaisempien vuosien vaalien tulosten tilastointiin.

SeutuData-aineistokokoelma sisältää useita kartta-aineistoja, jotka ovat peräisin eri kartantuottajilta. Ne soveltuvat mm. taustakartoiksi, teemakarttojen luomiseen sekä tutkimuksen tueksi. Kartat ovat suurimmaksi osaksi vektorimuotoisia. Kartta-aineistoista on tehty muutamia valmiita työtiloja, jotka on helppo ottaa käyttöön oman työskentelyn pohjalle (.wor-päätteiset Mapinfo-tiedostot).

Oheisessa taulukossa on listattuna kaikki SeutuDatan kartta-aineistot ja niiden keskeisimmät ominaisuustiedot kuten kartan mittakaava. Karttojen julkaisulupa-asiat ja lisenssiehdot ovat kuvattu kirjan kohdassa 2.

Seutukartta on Helsingin Seudun neljäntoista kunnan tiedoista koottu yleiskartta, joka kuvastaa alueen maankäyttöä, liikenneverkkoa sekä hallinnollisia aluejakoja. Seutukarttaa voidaan hyödyntää erilaisissa analyyseissä, karttatuotteiden lähtöaineistona sekä taustakarttana. Suositeltava mittakaava aineiston käytössä on 1:10 000- 1:50 000. Kartta-aineisto on yleistetty kuntien opaskartta-aineistoista. Hallinnolliset aluerajat on esitetty siinä mittakaavassa, missä kunnat niitä ylläpitävät.

Seutukartta koostuu vektorimuotoisista tasoista sekä työtiloista, jotka on helppo ja nopea ottaa käyttöön. Seutukartta on jaettu maankäyttöä (rakennettu alue, rakentamaton alue, teollisuusalue, vesialue), liikenneverkkoa ja hallinnollisia aluejakoja kuvaaviin tasoihin. Seutukartan tasot on esitetty tarkemmin alla olevissa taulukoissa.

Aineistoon on lisätty kaksi koko aluetta kuvaavaa rasterimuotoista karttaa (maankäyttö, liikenne), joista on tulostettu kaksi eri versiota (tarkempi ja yleispiirteisempi, tiedostomuoto png). Lisäksi aineistoon sisältyy ruutukartat (ruutukoot 250 m, 500 m, 1 km ja 2 km).

Seutukartta päivitetään vuosittain ja sitä ylläpitää HSY:n ja kuntien yhteisen sopimuksen mukaisesti Helsingin kaupunkimittauspalvelut. Seutukartta jaetaan osana HSY:n vuosittain julkaisemaa SeutuData-tuotetta sekä avoimena datana HSY:n avoin data -sivustolla (www.hsy.fi/avoindata) sekä Helsingin kaupunkimittauspalveluiden avoin data -sivustolla (kartta.hel.fi/avoindata) Seutukartan käyttö- ja julkaisuehdot määräytyvät ”Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin” mukaisesti. Aineistoja käytettäessä tulee mainita lähdetiedot.

Kuntajakoaineisto on Maanmittauslaitoksen kerran vuodessa tuottama vektoriaineisto. Se tuotetaan kiinteistörekisteristä koko Suomen laajuisena, eikä kuntien rajoja ole yleistetty. Kunnat ovat aineistossa maa- ja merialueineen (aineistoa ei ole leikattu rantaviiva-aineistolla). Ominaisuustietoina ovat kuntanumerot ja kuntien nimet suomeksi sekä ruotsiksi.

Kuntajako-aineisto soveltuu käytettäväksi esimerkiksi tausta-aineistona, erilaisissa analyyseissä sekä kartta-aineistojen lähtötietona. Aineisto on Maanmittauslaitoksen avointa dataa.

Kaupunginosat-aineisto koostuu pääkaupunkiseudun kuntien kaupunginosista, jotka määräytyvät asemakaavoituksessa. Kaupunkien mittausosastot ylläpitävät aineistoja asemakaavojen ja kantakartan perusteella. Aineisto on koostettu HSY:ssä kaupunkien rajapinta-aineistoista. Aineisto sisältää kuntanumeron, kaupunginosan numeron sekä nimen suomeksi ja ruotsiksi.

Tilastolliset postinumeroalueet on muodostettu paikkatietomenetelmin rakennuspisteiden avulla väestötietojärjestelmästä peräisin olevan postinumerotiedon perusteella. Alueet eivät perustu hallinnollisiin jakoihin, eli ne saattavat sijoittua useamman kunnan alueelle. Postinumeroalueen raja sijoittuu pääsääntöisesti kahden eri postinumeron omaavan rakennuksen puoliväliin. Rajaustarkkuus on parempi tiiviisti rakennetulla alueella.

Postinumeroalueita voidaan hyödyntää vaihtoehtoisena aluejakona, kun ei haluta turvautua esimerkiksi tilastollisiin aluejakoihin. Postinumeroaineistosta on kaksi versiota. Toinen tiedosto kattaa kaikki Suomen kunnat maa- ja merialueineen ja toinen kattaa ainoastaan maa-alueet (leikattu rantaviiva-aineistolla).

Aineistossa on mukana myös tilastotietoa. Tilastokeskus on kerännyt aineistoon keskeisimpiä muuttujia, joiden avulla alueiden kuvaaminen ja vertailu on helppoa. Postinumeroalueet-aineisto sisältää tietoja asukasrakenteesta, koulutusasteesta, asukkaiden ja talouksien tuloista, talouksien koosta ja elämänvaiheesta, rakennuksista ja asunnoista, työpaikoista sekä asukkaiden pääasiallisesta toiminnasta. Tarkemmat tietokuvaukset löytyvät Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

Tilastokeskuksen postinumeroalueaineisto on avointa dataa ja edellyttää käyttäjältä avoimen datan lisenssin noudattamista.

Pääkaupunkiseudun postinumeroalueet-aineisto on syntynyt tarpeesta tarkempaan aluerajaukseen. Aineisto on tuotettu HSY:ssä yhdessä kuntien kanssa ja se soveltuu tarkkojen analyysien sekä tilastollisten tarkastelujen tekoon. Postinumeroaluerajaukset on tuotettu pitkälti kuntien omien rajausten pohjalta, jolloin ne ovat kuntien omien postinumeroaluerajausten kanssa yhteensopivia. HSY:ssä yhtenäistetyn aineiston tarkkuus vaihtelee hieman kunnittain johtuen lähtötiedoista ja ylläpitokäytännöistä. Postinumeroalueet eivät ole sidoksissa hallinnollisiin jakoihin, joten ne sijoittuvat osin useamman kunnan alueelle.

Aineisto sisältää tiedon postinumerosta, postitoimipaikasta, kunnasta sekä postinumeroalueen nimestä (nimitieto on viitteellinen). Postinumeroalueen nimi on peräisin Paavo-postinumeroalueaineistosta (SeutuDatalla nimellä Postinumeroalueet Suomi), joka on Tilastokeskuksen avointa dataa. Paavo-postinumeroalueaineisto sisältää postinumeroalueittaista tilastotietoa, joka on yhdistettävissä pääkaupunkiseudun postinumeroalue-aineistoon. Pääkaupunkiseudun postinumeroalueet aineisto on geometrialtaan Tilastokeskuksen vastaavaa tuotetta tarkempi. Molemmat postinumeroalueaineistot ovat avointa dataa.

Aineisto käsittää pääkaupunkiseudun lainvoimaisten asemakaavojen ja asemakaavojen muutosten ulkorajauksen vektorimuotoisena kaupungeittain. Aineistossa on mukana myös voimassa olevia maanalaisia asemakaavoja sekä rakennuslain mukaisia rakennuskaavoja siltä osin, kun niitä on vielä voimassa.

Aineisto ei sisällä yksittäisten asemakaavojen ulkorajoja eikä tietoa suunnitellusta maankäytöstä, vaan kaupungin koko asemakaava-alueen ulkorajan. Aineistossa on ominaisuustietoina kuntakoodi sekä asemakaavoitetun alueen kokonaispinta-ala.

Maastotietokanta sisältää maastoa ja rakennettua ympäristöä esittävää tarkkaa tietoa. Maastotietokannan sijaintitietojen tarkkuus vastaa mittakaavaa 1:5000–1:10 000. Maanmittauslaitos ylläpitää maastotietokannan tiestöä jatkuvasti, hallintorajoja vuosittain ja muiden tietojen ajantasaisuus vaihtelee noin 5–10 vuoden välillä alueittain. SeutuData-aineistopaketissa olevaa maastotietokantaa on jalostettu HSY:ssä kuvaustekniikan osalta paremmin kuvaruutukäyttöön sopivaksi ja käyttäjäystävällisemmäksi. Karttatasojen sisältö on kuvattu oheisessa taulukossa.

Maastotietokantaa voi käyttää monenlaisissa karttatuotteissa. Sitä voidaan myös käyttää erilaisissa GPS-paikannusta hyödyntävissä paikannus-, reitinhaku-, ylläpito- ja tiedonkeruusovelluksissa. Lisäksi Maastotietokantaa käytetään apuna rakentamisen suunnittelussa, kaavoituksessa sekä erilaisissa ympäristöön liittyvissä tutkimuksissa ja seurannoissa.

Maastotietokanta on ollut Maanmittauslaitoksen avointa dataa vuodesta 2012 lähtien. Ennen vuotta 2012 julkaistujen aineistojen kohdalla tulee pyytää julkaisulupa. Sen jälkeen ilmestynyttä Maanmittauslaitoksen avointa dataa saa kopioida, levittää ja julkaista vapaasti. Aineistoa saa muokata ja hyödyntää kaupallisesti sekä käyttää niitä osana sovellusta tai palvelua. Maastotietokantaa julkaistaessa tulee noudattaa kirjan alussa ilmeneviä ohjeita ja sääntöjä avoimen datan julkaisusta. Myös HSY:n jalostamat kuvaustekniikat voidaan julkaista Creative Commons 4.0 Nimeä -lisenssin mukaisesti avoimena datana. Maastotietokannan ominaisuustietojen tarkemmat kuvaukset löytyvät Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä maastotietokannan kohdemallista.

Digiroad on kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka sisältää teiden ja katujen keskilinjageometrian sekä liikenteeseen liittyviä ominaisuustietoja. Viivamuotoisiin kohteisiin kuuluvat autolla ajettavat tiet, autoille tarkoitetut lautta- ja lossiyhteydet sekä erilliset kevyen liikenteen väylät. Digiroad sisältää tiehen ja liikenteeseen liittyviä ominaisuustietoja. Digiroadin tietojen lähteitä ovat Maanmittauslaitos, Liikennevirasto, kunnat sekä muutamat muut viranomaiset. Karttaa voidaan hyödyntää erilaisissa analyyseissä ja kartta-tuotteiden lähtöaineistona.

SeutuDatassa oleva Digiroad vastaa 4/2022 K-toimitusmuodon päivitysversiota (31.12.2022). Kyseisen version tielinkkigeometrian perustuu Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 15.5.2022 tilanteeseen (ominaisuustietoja on päivitetty toukokuun jälkeen). Digiroadin tieverkon geometria ei ole päivittynyt toukokuun julkaisun jälkeen. Dynaamisesti päivittyvään ajantasaiseen tieverkkoon on tarkoitus siirtyä ensi vuonna 2023, minkä jälkeen Digiroadista tehdään uusi julkaisu (lähde: Liikennevirasto 1/2023). Aineistoa on muokattu HSY:ssä kuvaustekniikan osalta ja puuttuvan tiedon merkinnällä. Muilta osin aineisto vastaa Digiroadin alkuperäistä tielinkkiaineistoa. Tarkemmat kuvaukset, ohjeet ja tiedot Liikenneviraston Internet-sivuilta. Digiroad-aineiston voi ladata täydessä laajuudessa Liikenneviraston latauspalvelusta.

Avoimet seudulliset karttatuotteet ovat karttoja, joita ei pystytä tarjoamaan tiedostomuodossa suoraan SeutuData paketilta niiden suuren koon tai teknisen toteutuksen takia. Kartat ovat kuitenkin avointa dataa ja kaikkien saatavilla avoimesta rajapinnasta. Osa aineistoista voidaan ladata tiedostoina karttapalvelusta tai lähettää pyydettäessä sähköpostitse. Seuraavissa kappaleissa on kuvattu tarkemmin jokaista karttaa, sekä kerrottu niiden jakelusta.

‍Seudullista ortoilmakuvaa on kuvattu kahden vuoden välein, vuodesta 2015 alkaen. Uusin aineisto on vuodelta 2021. Kuvat otetaan aina kesäaikaan, jolloin puut ovat vehreitä. Alueellinen kattavuus ja resoluutio vaihtelee hieman vuosittain. Aineistot on toteutettu yhteishankintana ja hankintavastaavana on toiminut Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) -kuntayhtymä.

Ortoilmakuvat ovat saatavilla sekä RGB- että väri-infrakuvina (CIR). Vuoden 2021 osalta molemmat kuvamosaiikit ovat tarjolla rajapinnassa. Aikaisempien vuosien osalta tällä hetkellä avointa dataa tarjotaan rajapinnan kautta vain väriortokuvamosaiikkina (RGB-kuva). Väärävärikuvia voi tarvittaessa tiedustella avoindata@hsy.fi.

Aineisto on ETRS-GK25-koordinaattijärjestelmässä ja niiden maastoresoluutio (GSD) on 20 tai 25 cm/pix.

Alueellinen kattavuus:

2021 (GSD 25 cm): Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava ja Järvenpää

2019 (GSD 20 cm): Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava

2017 (GSD 20 cm): Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava ja Nurmijärvi

2015 (GSD 20 cm): Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava ja Sipoo

Ortoilmakuvien tarkkuutta on heikennetty Puolustusvoimien määrittämiltä alueilta aluevalvontalain mukaisesti siten, että näillä alueilla kuvan tarkkuus on GSD 40 cm.

Copyright-merkinnässä tulee ilmoittaa kaikki hankinnassa mukana olleet tahot ja aineiston vuosiluku. Esim. Ortokuva (c) Alueen kunnat, HSY, HSL ja Puolustusvoimat 2021.

Aineiston esikatselu HSY:n karttapalvelussa.

Lisätietoa HSY:n rajapinnoista.

Helsingin seudun maanpeiteaineisto on vuodesta 2014 alkaen kahden vuoden välein tuotettu tarkka paikkatietoaineisto, jota voi hyödyntää mm. maanpeitteen muutosten seurantaan. Uusin aineisto on vuodelta 2022.

Helsingin seudun maanpeiteaineistossa maanpinta on luokiteltu teihin ja rakennuksiin, muuhun vettä läpäisemättömään pintaan, vettä läpäisevään pintaan, eri korkuisiin kasvillisuusluokkiin, avokallioihin ja vesialueisiin. Maanpeiteaineistoa käytetään mm. hulevesiselvityksissä, ympäristön tilan seurannassa, opetuksessa ja tieteellisissä tutkimuksissa.

Aineiston tuotanto perustuu uusimpiin seudullisiin ortoilmakuviin ja kaupunkien omiin paikkatietoaineistoihin ja pistepilviin. Aineisto on tuotettu HSY:n johdolla ja yhdessä kaupunkien kanssa kahden vuoden välein, vuodesta 2014 alkaen.

Helsingin seudun maanpeiteaineisto on avointa dataa. Aineistoa voi katsella ja ladata avoimen datan karttapalvelussamme. Se on saatavilla avoimista rajapinnoistamme, ja jos haluaa aineiston tietyltä alueelta, tilauksen voi lähettää osoitteeseen sepe@hsy.fi. Aineisto on saatavilla vektori- ja rasteriformaatissa, ja se on ETRS-GK25 -koordinaattijärjestelmässä (EPSG:3879). Vektoriaineistot on jaettu maanpeiteryhmittäin omiksi tasoikseen ja rasteriaineistot 2,5 km ruutuihin.

Aineistot ja niiden tuotantomenetelmät on kuvattu tarkemmin HSY:n avoimen datan sivuilla, josta löytyy myös kunkin aineiston loppuraportit. Saatavilla on myös latvuspeittoa kuvaava versio, jossa ortoilmakuvilta havaittua puustoa ei ole leikattu teillä tai rakennuksilla, jolloin teiden tai rakennusten yllä olevat latvukset erottuvat.

Pääkaupunkiseudun karttasarja on kolmen karttatuotteen yhdistelmä. Se muodostuu PKS yleiskartasta, PKS opaskartasta ja kiinteistökartoista. Karttasarjaa tuotetaan rajapintana ja siihen on yhdistetty kaikkien pääkaupunkiseudun kuntien edellä mainitut aineistot yhdeksi tuotteeksi. Tuote soveltuu hyvin paikkatieto-ohjelmistojen ja karttapalveluiden taustakartaksi.

Karttasarjassa esitettävä kartta vaihtuu tarkastelutasosta eli mittakaavasta riippuen. Karkeimmalla tarkkuudella näkyy yleiskartta, joka sopii hyvin yleissilmäyksen luomiseen. Tästä tarkemmalle tasolle siirryttäessä kartta muuttuu PKS opaskartaksi, joka on hieman edellistä tarkempi ja soveltuu mm. paikantamiseen. Opaskartta ei ole mittatarkka, vaan esimerkiksi teiden leveydet ja monet maaston kohteet ovat liioiteltuja luettavuuden vuoksi. Opaskarttaa ja yleiskarttoja ei tule käyttää tarkkuutta vaativissa töissä mittakaavansa ja yleistysasteensa vuoksi.

K‍arttasarjan tarkin taso opaskartan jälkeen on kiinteistökartta. Kiinteistökarttataso on yhdistelmä kuntien kiinteistökartoista, minkä takia kuntarajoilla voi huomata hieman toisistaan poikkeavat kuvaustyylit (Espoossa nimellä kantakartta). Kiinteistökartassa näkyy mm. kiinteistörajat ja rakennukset.

Aineiston tuottaja Helsingin kaupunki ja alueen kunnat / yhdistelmän tekijä on Helsingin kaupunki, kaupunkimittauspalvelut.

Aineiston jakelu: Helsingin kaupungin avoin WMS-rajapinta (https://kartta.hel.fi/ws/geoserver/avoindata/wms, Karttasarja_PKS)

SeutuData-latauspalvelussa on kaikki vuodesta 1997 lähtien tuotetut SeutuData-aineistot (julkaistiin vuoteen 2018 asti nimellä SeutuCD). Aineistot päivitetään aina ensimmäiseksi latauspalveluun, josta ne on helppo ladata milloin vain. Palvelu on extranet-ympäristössä, joka toimii kunnissa ja kuntayhtymissä. Latauspalveluun pääsee SeutuRuudun kautta eli https://seuturuutu.hsy.fi. Kaikki SeutuRuutu-käyttäjät pääsevät latauspalveluun omilla käyttäjätunnuksillaan. Aineistoja voi ladata latauspalveluoikeudella myös ilman SeutuRuudun käyttöoikeutta. Lisätietoja SePe-palvelupuhelimesta 045 6578850 tai sähköpostitse sepe@hsy.fi.

Aineistot kattavat kaikki SeutuData-aineistot (ent. SeutuCD) vuodesta 1997 alkaen. Saatavilla ovat rekisteri-, kartta-, suunnittelu- ja tietokuvausaineistot. Myös koko SeutuData on ladattavissa palvelun kautta yhtenä pakettina. Huomioithan, että SeutuDatan sisältö vaihtelee hieman eri vuosina. Rekisteriaineistot ja osa kartta-aineistoista on vuosittain samoja, mutta erityisesti tarjottavissa suunnitteluaineistoissa on vaihtelua vuosittain.

Ladattavat aineistot

Latauspalvelussa aineistot ovat jaettu viiteen luokkaan:

1. Koko SeutuData
   
2. Rekisteriaineistot
   
3. Kartta-aineistot
   
4. Suunnitteluaineistot
   
5. Ohjeet ja tietokuvaukset
   

Kartta-aineistoista vanhat ortoilmakuvat ja pääkaupunkiseudun opaskartat jaetaan vain erillisestä pyynnöstä ja ne ovat koordinaatistossa KKJ2 / ETRS-GK25. Jos tarvitset näitä aineistoja, lähetä pyyntö SePe-sähköpostiin sepe@hsy.fi tai soita palvelunumeroon 045 6578850.

Aineistojen lataaminen

1. SeutuRuutu-tunnuksilla pääset SeutuDatan latauspalveluun SeutuRuudun pääsivun kautta. Latauspalvelu aukeaa SeutuRuudun pääsivun ylälaidassa olevan ”SeutuData-lataus” linkin kautta.
   
2. Lataussivu aukeaa erilliselle valintasivulle, missä määritellään pakolliset hakuparametrit. Aluksi valitaan haluttu vuosi. Tämän jälkeen ”aineiston tyyppi”-valikosta valitaan haluttu aineisto kansiorakenteen mukaisesti. Valinnan jälkeen näet listauksen tarjolla olevista aineistoista. Aineistojen sisältö voi vaihdella aineiston tuotantovuoden mukaan.
   
3. Aineisto ladataan valitsemalla haluttu tiedosto, minkä jälkeen lataus käynnistyy tavallisella tiedoston tallennuksella. Tarvittaessa aineistolistauksen voi purkaa ”tyhjennä”-painikkeesta, millä pääset tyhjälle valintasivulle.

‍

HSY:n tuottamia käyttöoikeuden vaativia aineistoja on mahdollista hyödyntää OGC-standardin mukaisten WFS- ja WMS-rajapintojen kautta. Palvelussa on julkaistu vastaavat rekisteriaineistot kuin SeutuData-aineistokokoelmassa sillä erotuksella, että rekisteriaineistoista kiinteistöt, hallintayksiköt, rakennukset, asemakaavat ja kaavayksiköt päivittyvät joka toinen viikko. Muista aineistoista poiketen rakennustasoinen väestö -aineisto päivitetään rajapintapalveluun keväisin vastaamaan vuodenvaihteen rekisteritilannetta. Rekisteriaineistojen lisäksi rajapinnassa on julkaistu joitakin SeutuDatassa olevia suunnittelu- ja kartta-aineistoja. Kartta-aineistoista WMS-palveluna on julkaistu esimerkiksi Seutukartta ja Pääkaupunkiseudun opaskartta.

Käyttöohje rajapintapalvelusta on julkaistu HSY:n verkkosivuilla. Rajapinnan käyttö vaatii Seudullisen perusrekisterin (SePen) käyttöluvan. Kaikki nykyiset SeutuRuutu-käyttäjät saavat käyttöoikeuden rajapintaan ilman erillistä käyttölupahakemusta. Käyttäjätunnus ja salasana rajapintapalveluun ovat samat kuin SeutuRuudussa. Rajapintapalvelun osoite on https://seuturuutu.hsy.fi/ows/ows.ashx. Lisätietoja saatte sähköpostitse sepe@hsy.fi tai puhelimitse 045 6578850.

Palaute

SeutuDataa ja seudullista suunnittelua palvelevia paikkatietoaineistoja kehitetään käyttäjiltä saadun palautteen ja kehitysehdotusten pohjalta. Tavoitteenamme on tuottaa keskeiset suunnittelua palvelevat paikkatiedot korkealaatuisina, seudullisesti yhtenäisinä ja helposti käyttöönotettavina. Isoissa rekisterimassoissa on aina yksittäisiä virheitä, jotka löytyvät vain aineistoja käyttämällä. Otamme mielellämme vastaan havaintoja aineistoista löytyneistä epäselvyyksistä ja opastamme aineistojen käytössä.

HSY:n Seutu- ja ympäristötiedossa tehdään tilauksesta myös räätälöityjä tietopalvelupoimintoja Seudullisesta perusrekisteristä. Tällöin laskutus perustuu pääkaupunkiseudun kuntien yhdessä sopimaan rekisterihinnastoon luovutushinnoista. HSY tulouttaa rekisteritiedoista saadut tulot pääkaupunkiseudun kunnille.

SeutuDataan tai muihin seudullisiin paikkatietoihin liittyviä kysymyksiä voi kysyä SePe-palvelupuhelimesta tai sähköpostitse. Kysymyksiin vastaavat virka-aikaan HSY:n seudullisten paikkatietojen parissa työskentelevät henkilöt.