SeutuData'21

SeutuData-aineistopakettiin on koottu kartta- ja rekisteritietojen lisäksi käyttäjien toivomia suunnittelua palvelevia paikkatietoja. Suunnitteluaineistot vaihtelevat SeutuDatassa vuosittain aineistojen päivitystiheyden ja saatavuuden mukaan.

Seudullinen väestöennusteaineisto

Väestöennusteaineistossa on esitetty pääkaupunkiseudun väkiluku iän mukaan alueittain. Toteutuneet väkiluvut ovat ajalle 31.12.2000–31.12.2020 ja väestöennusteet ajalle 31.12.2021–31.12.2030.

Helsingin, Vantaan ja Espoon ennusteet sekä toteutuneet väkiluvut on poimittu Aluesarjat-tietokannasta. Kauniaisen väestöennuste on tuotettu Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan tiedoista. Kauniaisten tiedot kattavat ainoastaan kuntatason tiedot. HSY on tuotteistanut aineiston edelleen paikkatiedoksi ja muokannut aineistot käyttäjäystävälliseen muotoon. Vuoden 2019 ennusteesta alkaen Aluesarjoissa on siirrytty käyttämään Tilastokeskuksen kanssa yhteneväistä vuosimerkintätapaa, jossa tilastointiajankohta on aina vuoden viimeinen päivä. Tämä on hyvä huomioida, sillä SeutuData'18:ssa ja sitä aiemmissa aineistopaketeissa tilastointiajankohta on ollut vuoden ensimmäinen päivä.

Väestöennusteaineisto koostuu neljästä eri tiedostosta, jotka kuvaavat neljää eri aluetasoa (kunta, suuralue, tilastoalue ja pienalue). Aineistojen taulukossa ALUETASO kentän numero kertoo, mitä tasoa kohde edustaa (kunta=0, suuralue=1, tilastoalue=2 ja pienalue=3). Alueen nimi on sarakkeessa ALUE. Tuntemattomien ja ei voimassa olevien aluejakojen geometriat on viety pisteiksi merialueelle. Suuralueissa on osa-alueisiin kuulumattomat sekä ne, joiden koordinaatit puuttuvat tai ovat virheelliset, ryhmitelty luokkaan muut (ALUETASO=9), ja niiden KOKOTUN on merkitty taulukkoon KUNTA+999999. Tilasto- ja pienaluetasoilla on muutama aluejako, jotka eivät ole enää voimassa. Niiden KOKOTUN on tyhjä ja SUUR, TILA ja PIEN on 999 999 999. KOKOTUN muodostuu kunta - suuralue - tilastoalue - pienalue merkeistä (lisätietoja pdf -tietokuvauksissa).

Aineiston ikäluokat (IKÄ-attribuutti) ovat TOTAL (kaikki ikäluokat), 0, 1, 2,...,18,19, 20-24, 25-29, 30-34,....90-94, 95+. Tilastot ja ennusteet on esitetty vuosittaisissa kentissä v2000, v2001, ..., v2029. Puuttuva tieto vuosittaisissa väkisummissa on ilmoitettu koodilla 999 999 999.

Seudulliset tulotasotiedot

Tulotasotiedot sisältävät tietoja 15 vuotta täyttäneen väestön valtionveronalaisista tuloista (euroa) sarjan viimeisimmän vuoden rahassa. Tiedot perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin. Valtionveronalaisiksi tuloiksi on katsottu tulot, joiden suuruus on vähintään 2 euroa.

Väestön tulotasotiedot-aineistossa on esitetty aluemuotoisena paikkatietona kunkin alueen keskitulo mukaanlukien tulottomat (katulo_a), keskitulo laskettuna ilman tulottomien osuutta (katulo_b), tulot yhteensä, 15 vuotta täyttäneiden lukumäärä ja tulottomien lukumäärä. Tiedot on poimittu Aluesarjat-tietokannasta (www.aluesarjat.fi). HSY on tuotteistanut aineiston edelleen paikkatiedoksi ja muokannut aineiston käyttäjäystävälliseen muotoon. Aineistossa on tiedot vuosilta 2010–2019. Aineistossa on käytetty Seutukartan 2020 aluejakoja, joten se ei ole yhtenevä tämänvuotisen Seutukartan aluejakojen kanssa. Tulotasotiedot-aineisto kattaa Helsingin, Espoon ja Vantaan.

Vuonna 2020 tulotasotietojen tilastointitapa muuttui siten, että tiedot esitetään sarjan viimeisimmän vuoden rahassa, joten tämän vuoden SeutuDatalla julkaistut tulotasotiedot eivät ole täysin yhteneväisiä aiempien SeutuDatan tulotasotietojen kanssa.

Tulotasoaineisto koostuu neljästä eri tiedostosta, jotka kuvaavat neljää eri aluetasoa (kunta, suuralue, tilastoalue ja pienalue). Aineistojen taulukossa ALUETASO kentän numero kertoo, mitä tasoa kohde edustaa (kunta=0, suuralue=1, tilastoalue=2 ja pienalue=3). Alueen nimi on sarakkeessa ALUE. Tuntemattomien ja ei voimassa olevien aluejakojen geometriat on viety pisteiksi merialueelle. Suuralueissa on osa-alueisiin kuulumattomat sekä ne, joiden koordinaatit puuttuvat tai ovat virheelliset, ryhmitelty luokkaan muut (ALUETASO=9), ja niiden KOKOTUN on merkitty taulukkoon KUNTA+999999. Tilasto- ja pienaluetasoilla on muutama ei enää voimassa oleva aluejako. Niiden KOKOTUN on tyhjä ja SUUR, TILA ja PIEN on 999 999 999. KOKOTUN -kenttä tarkoittaa yhdistettyä aluetunnusta, jonka tarkemmat tietokuvaukset voi lukea SeutuDatan pdf-tietokuvauksista.

Mikäli alueella asuu vähemmän kuin 100 asukasta, tietoja ei ole esitetty ja niillä on puuttuvan tiedon merkki 999 999 999. Myös uusilla osa-alueilla aiempien vuosien tiedot puuttuvat, ja niiden arvoksi on annettu 999 999 999.

Seudullinen koulutusrakenneaineisto

Koulutusrakenne-aineistossa on esitetty Espoon, Helsingin ja Vantaan 15 vuotta täyttäneen väestön koulutusrakenne alueittain vuoden viimeisenä päivänä vuosina 2000-2020. Aineisto sisältää erikseen ja yhteensä tiedot eri tason koulutusasteiden tutkinnon suorittaneista (toinen aste ja erikoisammattikoulutusaste, alin ja alempi korkeakouluaste sekä ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutus) ja lisäksi perusasteen koulutuksen (tai tuntematon) suorittaneista sekä kaikista koulutusasteista yhteensä.

Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa tutkinnon suorittaneita. Myös ammattitutkintolain mukaisen erillisessä tutkintotilaisuudessa suoritetun tutkinnon suorittaneet kuuluvat tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Koulutustaso luokittelu perustuu kansainväliseen ISCED -luokitukseen. Ulkomailta muuttaneilla koulutustieto ei ole useinkaan tutkintorekisterissä.

Tiedot on poimittu Aluesarjat-tietokannasta (www.aluesarjat.fi), jonka tietolähde on Tilastokeskuksen tutkintorekisteri. HSY on tuotteistanut aineiston edelleen paikkatiedoksi ja muokannut aineistot käyttäjäystävälliseen muotoon.

Koulutusrakenne-aineisto koostuu neljästä eri tiedostosta, jotka kuvaavat neljää eri aluetasoa (kunta, suuralue, tilastoalue ja pienalue). Aineistojen taulukossa ALUETASO kentän numero kertoo, mitä tasoa kohde edustaa (kunta=0, suuralue=1, tilastoalue=2 ja pienalue=3). Alueen nimi on sarakkeessa ALUE. Tuntemattomien ja ei voimassa olevien aluejakojen geometriat on viety pisteiksi merialueelle. Suuralueissa on osa-alueisiin kuulumattomat sekä ne, joiden koordinaatit puuttuvat tai ovat virheelliset, ryhmitelty luokkaan muut (ALUETASO=9), ja niiden KOKOTUN on merkitty taulukkoon KUNTA+999999. Tilasto- ja pienaluetasoilla on muutama aluejako, jotka eivät ole enää voimassa. Niiden KOKOTUN on tyhjä ja SUUR, TILA ja PIEN on 999 999 999. KOKOTUN muodostuu kunta - suuralue - tilastoalue - pienalue merkeistä (lisätietoja pdf -tietokuvauksissa).

Oppilaaksiottoalueet

Aineisto sisältää Helsingin, Espoon ja Vantaan oppilaaksiottoalueet lukuvuodelle 2022-2023. Kuntakohtaiset aineistot ovat lähtöisin kaupungeilta. HSY on harmonisoinut aineistot ja muokannut ne käyttäjäystävälliseen muotoon.

Ominaisuustietoina aineistossa on juokseva numero (id), oppilasalueen nimi tai koulukohtaisilla oppilasalueilla koulun nimi sekä kuntanumero.

Helsingissä suomenkielisen ja ruotsinkielisen perusopetuksen oppilaaksiottoalueet on määritetty koulukohtaisesti. Oppivelvollisella on oikeus päästä siihen peruskouluun, jonka oppilaaksiottoalueella hän asuu. Suomenkielisessä perusopetuksessa on lisäksi kaksi laajennettua oppilaaksiottoaluetta (Käpylä ja Puistola), joilla sijaitsee useampi kuin yksi suomenkielinen peruskoulu. Näillä alueilla kaupunki osoittaa lapselle lähikouluksi yhden alueen kouluista. Lisätietoa aiheesta tästä linkistä.

Espoossa ja Vantaalla suomenkielisen perusopetuksen oppilaaksiotto tapahtuu laajoilta oppilasalueilta, joista jokaiseen kuuluu useampi ala- ja yläkoulu. Espoossa oppilasalueita on seitsemän ja Vantaalla neljä. Oppilaalle osoitetaan lähikouluksi jokin asuinpaikan mukaisen oppilasalueen kouluista. Lähikouluksi ei aina voida osoittaa maantieteellisesti lähintä koulua, koska perustettavien ryhmien määrä ja ikäluokkien koot vaihtelevat.

Ruotsinkielisillä alakouluilla on Espoossa koulukohtaiset oppilaaksiottoalueet. Espoon ruotsinkielisille yläkouluille ei ole määritetty varsinaisia oppilaaksiottoalueita, mutta Espoossa on kolme vuosiluokkien 7–9 opetusta järjestävää koulua, joista kuhunkin ohjataan oppilaat tietyistä alakouluista. Vantaalla ruotsinkielisille kouluille ei ole määritelty niin ala- kuin yläkoulunkaan osalta erillisiä oppilaaksiottoalueita.

Helsingin oppilaaksiottoalueissa voi tapahtua muutoksia vuosittain. Espoon oppilaaksiottoalueissa on tehty päivitykset tulevalle lukuvuodelle. Vantaan oppilaaksiottoalueet pysyvät ennallaan lukuvuodella 2022-2023.

Pääkaupunkiseudun palvelupisteet

Aineisto sisältää pääosan pääkaupunkiseudun kuntien palveluiden sijainneista ja yhteystiedoista pistemuotoisena paikkatietona. Aineisto on luokiteltu teemoittain.

Tiedot on poimittu Helsingin kaupungin talous- ja suunnitteluosaston tietohallintayksikön ylläpitämältä Pääkaupunkiseudun palvelukartalta. Aineisto sisältää palvelukohtaisen luokittelun ja sijaintitiedon lisäksi toimipisteiden yhteystiedot, mukaan lukien verkkosivujen osoitteet ja puhelinnumerot. Mukana on myös tietolähde sekä tieto siitä, onko palvelu kunnan tuottama. Koordinaatittomat palvelupisteet on sijoitettu merialueelle.

Aineisto on avointa dataa. Ajantasaisen aineiston voi ladata KML- tai JSON-muodossa Pääkaupunkiseudun palvelukartalta osoitteesta www.hel.fi/palvelukartta. Tiedot ovat saatavissa myös REST-rajapinnan kautta.

Työssäkäyntitilasto

1Tilastokeskuksen ylläpitämä työssäkäyntitilasto on vuositilasto, joka sisältää tietoa väestön taloudellisesta toiminnasta ja työssäkäynnistä alueittain. SeutuDatalle on tästä aineistosta koottu alueelliset tiedot (kaikki aluetasot tarkimmalle tilastoaluejaolle asti) pääkaupunkiseudulla työssäkäyvien määristä (=pääkaupunkiseudun työpaikkamääristä). Aineisto on vuodelta 2019.

Työpaikat on esitetty toimialoittain TOL 2008-luokituksella. Toimialaluokitukset kattavat toimialojen kaikki tasot tarkimmalle 5-numerotasolle asti (huom. kaikilla toimialoilla ei ole luokitusta 5-numerotasolle asti). Alueella työssäkäyvien tiedot ovat vuoden viimeisen viikon poikkileikkaustietoja ja ne perustuvat tuoreimpaan saatavilla olevaan tilastoon. TOL- luokitus on selattavissa Tilastokeskuksen sivuilla.

Tilasto on tarkoitettu apu- ja tausta-aineistoksi toimipaikkatietoja käyttäville. Aineiston avulla voi esimerkiksi tarkistaa henkilöstön lukumääriä alueittain ja toimialoittain. Tarkistuksia kannattaa tehdä varsinkin yritysten toimipaikkatietoja käytettäessä, koska henkilöstön lukumäärätiedot ovat osittain vain suuruusluokka-arvioita. Lisäksi on aina hyvä selvittää eri aineistojen käsitemäärittelyjen erot. Yritysten ja niiden toimipaikkojen henkilöstöä kuvaavat tiedot ovat laskennallisia (eli kokovuosityöllisiksi muutettuja) tietoja. Sen sijaan työssäkäyntitilaston määrittelyn mukaan esimerkiksi osa-aikaista työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Vastaavasti jos työtä esimerkiksi äitiysloman vuoksi hoitaa sijainen, saattaa näin muodostua kaksi työpaikkaa. Työsuhteet voivat olla luonteeltaan myös tilapäisiä ja lyhytaikaisia. Työssäkäyntitilastossa ei myöskään tehdä eroa kiinteissä työpaikoissa tehtävän työn ja luonteeltaan liikkuvan työn välillä, vaan kaikki henkilöt on pyritty sijoittamaan johonkin toimipaikkaan työn luonteesta riippumatta.

Tarkemman työpaikan sijaintitiedon puuttuessa on henkilöt kiinnitetty asuinkuntaansa. Valtaosalla yrittäjistä työpaikan sijaintikunta on henkilön asuinkunta. Tämä voi vääristää alueittaisia työpaikkamääriä. Muutkin lähtötietojen puutteellisuudet voivat vääristää alueittaisia työpaikkamääriä. Esimerkiksi monitoimipaikkaisen yrityksen palveluksessa olevan henkilön työpaikka on tarkemman tiedon puuttuessa kiinnitetty asuinkuntaan tai henkilöt ovat voineet kasaantua yrityksen päätoimipaikkoihin. Työssäkäyntitilasto on kaikkine luokitustasoineen laaja aineisto ja siitä olisi erittäin hankala poimia summa- tai muita tietoja normaaleilla taulukko- ohjelmilla, sillä eri luokitustasoja ei aineistossa ole eroteltu toisistaan. Tästä syystä aineisto on SeutuDatalla PC-axis -muodossa (.px). PX-Win on Tilastokeskuksen jakama ilmaisohjelmisto, joka on tarkoitettu työssäkäyntitilaston kaltaisten laajojen tilastoaineistojen käsittelyyn. Ohjelman voi ladata Tilastokeskuksen sivuilta.

Työssäkäyntitilaston tietojen julkaiseminen vaatii julkaisuluvan.

Joukkoliikennelinjat- ja pysäkit

Aineisto päivittyy myöhemmin, päivitämme kuvauksen kun aineisto on päivitetty

Aineisto sisältää Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Tuusulan ja Sipoon joukkoliikennelinjat ja pysäkit. Tiedot on poimittu Helsingin seudun liikenteen (HSL) Joukkoliikennerekisteristä ja aineiston läpileikkausajankohta on 8.1.2021. HSY on projisoinut aineiston WGS84-koordinaatistosta GK25-koordinaatistoon. Tarkemmat tietosisältökuvaukset on esitetty aineistojen yhteydessä olevissa metatietodokumenteissa.

Aineisto on avointa dataa ja se on ladattavissa osoitteesta www.hsl.fi/avoindata. Aineistoa saa vapaasti kopioida, levittää ja julkaista. Aineiston käytön yhteydessä on suositeltavaa mainita, että kyseessä on HSL:n aineisto sekä datan liikennöintikausi (esim. HSL:n joukkoliikenneverkosto kevät 2021).‍

Joukkoliikennesuunnitelmat

Aineisto päivittyy myöhemmin, päivitämme kuvauksen kun aineisto on päivitetty

Aineistot sisältävät pääkaupunkiseudun merkittävimmät joukkoliikennesuunnitelmat (bussi- ja raideliikenne). Aineistot ovat vektorimuotoisia. Kohteista linjat ovat viivakohteita ja asemat sekä pysäkit pistekohteita. Ominaisuustietoina ovat linjatunnukset, suunta, joukkoliikennelaji, suunnitelman aikataulu ja vaihe sekä linkki mahdollisiin lisätietoihin.

Aineisto on kooste erivaiheisista suunnitelmista, joten attribuuttitietojen sekä suunnitelmien tarkkuus vaihtelee kohteittain. Alkuperäisen datan vaihtelevan muodon vuoksi sama pysäkki voi olla aineistossa useaan kertaan, mutta kuitenkin siten että "linjanro"-tiedon perusteella pitäisi pystyä yhdistämään tiettyyn suunnitelmaan liittyvät pysäkit. Aineisto on jaoteltu pääosin joukkoliikennetyypin ja suunnan mukaisesti tasoille.

Sopiva mittakaava aineistojen tarkastelulle on 1:10 000 – 1:100 000. Aineistot soveltuvat hyvin suunnittelun tueksi, mutta samalla tulee huomioida, että kyseiset tiedot ovat suunnitelmia ja niitä koskevat linjaukset, linjatunnukset, pysäkit sekä käyttöönottoajankohdat voivat vielä muuttua. Tarkempaa tietoa suunnitelmista löytyy HSL:n www-sivustolta. SeutuDatan tiedot suunnitelmista perustuvat Helsingin seudun liikenteen (HSL) keväällä 2021 luovuttamiin aineistoihin. Tyylit aineistoille on laatinut HSY.

Liityntäpysäköinti

Aineisto päivittyy myöhemmin, päivitämme kuvauksen kun aineisto on päivitetty

Helsingin seudun liityntäpysäköintiaineisto on poimittu läpileikkausaineistona HSL:n liityntäpysäköinnin informaatiojärjestelmästä. Aineisto on vektorimuotoista dataa liityntäpysäkkien sijainneista sekä niiden ominaisuustiedoista.

Aineisto koostuu kolmesta erillisestä tasosta: autoliityntäpysäköintipaikoista, pyöräliityntäpysäköintipaikoista sekä liityntäpysäköintialueista, jotka vastaavat joukkoliikenteen solmukohtia, kuten juna- tai linja-autoasemaa ja ne voivat sisältää useita liityntäpysäköintipaikkoja. Ominaisuustietoina ovat mm. auto- ja pyöräpaikkojen määrät, hinnoittelu ja varustelu.

Aineisto ulottuu HSL:n toiminta-alueelle ja sen poikkileikkausajankohta on 26.2.2021. Aineisto on avointa dataa ja se on ladattavissa alkuperäisenä osoitteesta www.hsl.fi/avoindata.

Kaupunkipyöräasemat

Aineisto päivittyy myöhemmin, päivitämme kuvauksen kun aineisto on päivitetty

Aineisto sisältää Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkipyöräasemat kaupunkipyöräkaudella 2021. Helsingin ja Espoon kaupunkipyörät muodostavat yhden palvelukokonaisuuden ja Vantaan kaupunkipyörät oman palvelukokonaisuuden. Helsingissä ja Espoossa kaupunkipyöriä voi käyttää kaupunkien välillä, Vantaalla kaupunkipyörät on tarkoitettu kaupungin sisäiseen liikkumiseen.

Aineisto sisältää kaupunkipyöräaseman sijainnin, osoitteen, nimen ja pyöräpaikkojen lukumäärän asemalla. Alkuperäinen aineisto on HSY:ssä käännetty WGS84-koordinaatistosta GK25-koordinaatistoon, ja luotu kohteille juokseva numerointi (FID).

Aineisto on avointa dataa ja siihen sovelletaan avoimen datan julkaisuehtoja. Aineisto on ladattavissa alkuperäisenä osoitteesta www.hsl.fi/avoindata.

Liikennemäärät (Uusimaa)

Liikennemääräaineisto on vektorimuotoista dataa. Aineisto kuvaa moottoriajoneuvojen liikennemäärää Väylän ylläpitämillä maanteillä Uudenmaan alueella. Tietoa ylläpitää Väylävirasto ja tieto luetaan vuosittain liikennelaskentajärjestelmän kautta. Tieto kuvaa tien poikkileikkauksen liikennettä osuudella, jolla liikennemäärä ja liikenteen koostumus on vakio. Aineisto sisältää sekä moottoriajoneuvojen kokonaismäärän että raskaiden ajoneuvojen määrän.

Aineistossa MUUTOSPVM ilmoittaa tiedon muokkauksen päivämäärän ja LASKVV laskennan suorittamisvuoden.

Moottoriajoneuvojen kokonaismäärä ilmoitetaan seuraavasti:

KVL Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne

KAVL Arkipäivän keskimääräinen vuorokausiliikenne

KKVL Kesän keskimääräinen vuorokausiliikenne

Aineiston tarkempi kuvaus löytyy tästä linkistä. Aineisto on kokonaisuudessaan ladattavissa Väylän avoimesta latauspalvelusta.

Autonomistustiedot pienalueittain

Autonomistustiedot sisältävät pääkaupunkiseudun pienalueille summattua tietoa asuntokuntien autonomistuksesta. Aineistossa on eritelty yhden auton omistavien, kahden tai useamman auton omistavien sekä autottomien asuntokuntien lukumäärä ja osuus kaikista asuntokunnista.

Asuntokunnalla tarkoitetaan samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvia henkilöitä. Myös alivuokralaiset kuuluvat samaan asuntokuntaan muiden asunnossa asuvien kanssa. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät muodosta asuntokuntia.

Autonomistustiedoissa on ensisijaisesti auton haltija ja mikäli sitä ei löydy niin auton omistaja. Asuntokunnan käytössä oleviin ajoneuvoihin sisältyvät kaikki rekisterissä, yksityishenkilöiden hallinnassa (tai omistuksessa) olevat henkilöautot, pakettiautot, kuorma-autot ja erikoisautot (mm. kahden toiminnan autot, kuten kuvausauto tai mittausauto). Asuntokunnan käytössä olevat autot/ajoneuvot sisältävät myös väliaikaisesti liikennekäytöstä poistetut autot/ajoneuvot sekä työsuhdeautot.

Mikäli asuntokuntien lukumäärä pienalueella on 0-2, alueen autonomistustiedot on salattu merkinnällä 999 999 999.

Autonomistusaineistoa voi julkaista esimerkiksi teemakartoissa tai raporteissa summattuna alueisiin. Tietoja autonomistuksesta ei kuitenkaan saa julkaista niiltä alueilta, joilla asuu alle 100 asuntokuntaa.

Autonomistustiedot vuodelta 2019 on poimittu SeutuDataan Suomen ympäristökeskuksen Elinympäristön tietopalvelu Liiteristä. Tietojen alkuperäislähde on Tilastokeskus. Autonomistustiedot on summattu Seutukartan 2021 pienaluejakoihin.

Äänestysalueet

Aineisto sisältää Espoon, Vantaan ja Kauniaisten keskusvaalilautakuntien, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymät äänestysalueet vuoden 2022 aluevaaleihin. Äänestysaluejako on sama kuin vuoden 2021 kuntavaaleissa. Vuoden 2022 äänestysaluejako-aineistosta on poistettu Helsingin äänestysalueet, sillä vuoden 2022 aluevaaleja ei järjestetä Helsingissä.

Aineistoja ylläpitävät Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkimittaus. Aineistojen yhdistämisestä ja julkaisusta vastaa Helsingin kaupunkimittauspalvelut. Aineisto on avointa dataa ja sen voi ladata myös HRI:stä.

Tarkkuudeltaan äänestysalueet vastaavat tilastoalueita ja aineisto sopii hyvin analyysien lähtöaineistoksi. Äänestysaluejako-kartassa on esitetty alueiden rajat sekä joitakin alueisiin liittyviä ominaisuustietoja. Aineistoa käytettäessä on huomioitava, että sekä alueet, niiden tunnukset ja nimet saattavat vaihdella vuosittain. Kartta-aineistoa ei sellaisenaan voi soveltaa aikaisempien vuosien vaalien tulosten tilastointiin.

Museoviraston kulttuuriympäristörekistereiden suojellut kohteet

Aineisto sisältää paikkatiedot Museoviraston muinaisjäännösrekisterin rauhoitetuista kohteista, valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sisältyvistä rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) kohteista sekä Museoviraston rakennusperintörekisterissä olevista suojelluista rakennuksista.

Rakennusperintörekisterin aineistossa ovat mukana suojelustatukseltaan hyväksytyt, erityislaeilla suojellut rakennukset (Asetus 480/85, Kirkkolaki, laki ortodoksisesta kirkosta, rautatiesopimus 1998). Suojeltujen rakennusten aineisto ei sisällä kohteita, jotka on suojeltu lailla rakennusperinnön suojelemisesta (tai vanhalla rakennussuojelulailla) eikä kaavoissa suojeltuja rakennuksia tai alueita. Tiedot rakennussuojelulailla suojelluista rakennuksista saa joko alueen ELY-keskukselta tai SYKEltä. Kaavassa suojeltujen rakennusten tiedot saa kaavan laatijalta eli kunnalta tai maakunnalta.

Aineisto on Museoviraston avointa dataa. Aineistolla on Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen-lisenssi. Kyseisen lisenssin kohteena olevaa aineistoa voi vapaasti käyttää, muokata ja jakaa edellyttäen, että aineiston lähde mainitaan.

SeutuDatalle on HSY:ssä poimittu Museoviraston maankäytön suunnittelijoille ja viranomaiskäyttöön suositellusta Museoviraston kulttuuriympäristörekistereiden suojellut kohteet (suunnittelukäyttöön)- tietotuotteesta pääkaupunkiseudulle ja sen lähiympäristöön sijoittuvat kohteet. Lisäksi aineisto on muunnettu ETRS-TM35FIN-koordinaatistosta ETRS-GK25-koordinaatistoon ja siitä on valittu vain tärkeimmät ominaisuustiedot. Aineiston kuvaustekniikka on tuotettu HSY:ssä. Aineisto on poimittu Museoviraston verkkosivuilta 3.1.2022. Lisätietoa Museoviraston suunnittelukäyttöön tarjoamasta tietotuotteesta löydät täältä. Tarkemmat tiedot aineiston sarakkeiden tietosisällöstä täältä.