SeutuData'20

SeutuData-aineistokokoelma sisältää useita kartta-aineistoja, jotka ovat peräisin eri kartantuottajilta. Ne soveltuvat mm. taustakartoiksi, teemakarttojen luomiseen sekä tutkimuksen tueksi. Kartat ovat suurimmaksi osaksi vektorimuotoisia. Kartta-aineistoista on tehty muutamia valmiita työtiloja, jotka on helppo ottaa käyttöön oman työskentelyn pohjalle (.wor-päätteiset Mapinfo-tiedostot).

Oheisessa taulukossa on listattuna kaikki SeutuDatan kartta-aineistot ja niiden keskeisimmät ominaisuustiedot kuten kartan mittakaava. Karttojen julkaisulupa-asiat ja lisenssiehdot ovat kuvattu kirjan kohdassa 2.

Seutukartta

Seutukartta on Helsingin Seudun neljäntoista kunnan tiedoista koottu yleiskartta, joka kuvastaa alueen maankäyttöä, liikenneverkkoa sekä hallinnollisia aluejakoja. Seutukarttaa voidaan hyödyntää erilaisissa analyyseissä, karttatuotteiden lähtöaineistona sekä taustakarttana. Suositeltava mittakaava aineiston käytössä on 1:10 000- 1:50 000. Kartta-aineisto on yleistetty kuntien opaskartta-aineistoista. Hallinnolliset aluerajat on esitetty siinä mittakaavassa, missä kunnat niitä ylläpitävät.

Seutukartta koostuu vektorimuotoisista tasoista sekä työtiloista, jotka on helppo ja nopea ottaa käyttöön. Seutukartta on jaettu maankäyttöä (rakennettu alue, rakentamaton alue, teollisuusalue, vesialue), liikenneverkkoa ja hallinnollisia aluejakoja kuvaaviin tasoihin. Seutukartan tasot on esitetty tarkemmin alla olevissa taulukoissa.

Aineistoon on lisätty kaksi koko aluetta kuvaavaa rasterimuotoista karttaa (maankäyttö, liikenne), joista on tulostettu kaksi eri versiota (tarkempi ja yleispiirteisempi, tiedostomuoto png). Lisäksi aineistoon sisältyy ruutukartat (ruutukoot 250 m, 500 m, 1 km ja 2 km).

Seutukartta päivitetään vuosittain ja sitä ylläpitää HSY:n ja kuntien yhteisen sopimuksen mukaisesti Helsingin kaupunkimittauspalvelut. Seutukartta jaetaan osana HSY:n vuosittain julkaisemaa SeutuData-tuotetta sekä avoimena datana HSY:n avoin data -sivustolla (www.hsy.fi/avoindata) sekä Helsingin kaupunkimittauspalveluiden avoin data -sivustolla (kartta.hel.fi/avoindata) Seutukartan käyttö- ja julkaisuehdot määräytyvät ”Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin” mukaisesti. Aineistoja käytettäessä tulee mainita lähdetiedot.

Pääkaupunkiseudun opaskartta

Pääkaupunkiseudun opaskartta on mittakaavaltaan yleistetty paikannuksen ja opastuksen avuksi tuotettu kartta pääkaupunkiseudun alueelta (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa). Kartta sisältää mm. seuraavat tiedot: nimistö, kadut, tiet ja rautatieyhteydet, julkiset rakennukset, kerrostaloalueet, pientaloalueet, teollisuusalueet, metsä- ja peltoalueet, luonnonsuojelualueita sekä kuntarajat. Kartalla on myös esitetty kaupunginosien ja osa-alueiden nimet sekä joitakin nähtävyyksiä ja julkisia palveluita. Opaskartassa ei esitetä kaupungin merialueen eteläisimpiä osia tai ulkosaaria.

Aineisto tuotetaan kantakartan, osoitepäätösten, lainvoimaisten asemakaavojen, ilmakuvien ja muiden tietolähteiden avulla. Kartta on tuotettu kunkin kunnan omasta vektoriaineistosta. Vantaan kaupungin osalta tiedot ovat vuodelta 2019. Vantaa on siirtynyt uusien karttajärjestelmien käyttöön, minkä vuoksi opaskartan vaatimia tietoja ei ole pystytty toimittamaan.

Opaskartasta on saatavilla kahdella eri resoluutiolla (2 ja 4 metriä). Molemmista versioista on saatavilla myös harmaasävykartat, jotka on sekä nimistötiedoilla, että ilman. Pääkaupunkiseudun opaskarttaa voidaan hyödyntää mm. yleiseen paikantamiseen, katuosoitteiden etsimiseen ja esimerkiksi matkailuun.

Pääkaupunkiseudun opaskartta julkaistaan rasterikuvatiedostona TIF-tiedostomuodossa. Rasterikuva asemoidaan ETRS-GK25 (EPSG:3879) koordinaattijärjestelmään TFW- ja TAB-tiedostojen avulla.

Pääkaupunkiseudun opaskartta on avointa dataa. Aineiston yhteydessä on käytettävä copyright-merkintää © Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit 2021.

Suomen kuntajako

Kuntajakoaineisto on Maanmittauslaitoksen kerran vuodessa tuottama vektoriaineisto. Se tuotetaan kiinteistörekisteristä koko Suomen laajuisena, eikä kuntien rajoja ole yleistetty. Kunnat ovat aineistossa maa- ja merialueineen (aineistoa ei ole leikattu rantaviiva-aineistolla). Ominaisuustietoina ovat kuntanumerot ja kuntien nimet suomeksi sekä ruotsiksi.

Kuntajako-aineisto soveltuu käytettäväksi esimerkiksi tausta-aineistona, erilaisissa analyyseissä sekä kartta-aineistojen lähtötietona. Aineisto on Maanmittauslaitoksen avointa dataa.

Postinumeroalueet Suomi

Tilastolliset postinumeroalueet on muodostettu paikkatietomenetelmin rakennuspisteiden avulla väestötietojärjestelmästä peräisin olevan postinumerotiedon perusteella. Alueet eivät perustu hallinnollisiin jakoihin, eli ne saattavat sijoittua useamman kunnan alueelle. Postinumeroalueen raja sijoittuu pääsääntöisesti kahden eri postinumeron omaavan rakennuksen puoliväliin. Rajaustarkkuus on parempi tiiviisti rakennetulla alueella.

Postinumeroalueita voidaan hyödyntää vaihtoehtoisena aluejakona, kun ei haluta turvautua esimerkiksi tilastollisiin aluejakoihin. Postinumeroaineistosta on kaksi versiota. Toinen tiedosto kattaa kaikki Suomen kunnat maa- ja merialueineen ja toinen kattaa ainoastaan maa-alueet (leikattu rantaviiva-aineistolla).

Aineistossa on mukana myös tilastotietoa. Tilastokeskus on kerännyt aineistoon keskeisimpiä muuttujia, joiden avulla alueiden kuvaaminen ja vertailu on helppoa. Postinumeroalueet aineisto sisältää tietoja asukasrakenteesta, koulutusasteesta, asukkaiden ja talouksien tuloista, talouksien koosta ja elämänvaiheesta, rakennuksista ja asunnoista, työpaikoista sekä asukkaiden pääasiallisesta toiminnasta. Tarkemmat tietokuvaukset löytyvät Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

Tilastokeskuksen postinumeroalueaineisto on avointa dataa ja edellyttää käyttäjältä avoimen datan lisenssin noudattamista.

Pääkaupunkiseudun postinumeroalueet

Pääkaupunkiseudun postinumeroalueet-aineisto on syntynyt tarpeesta tarkempaan aluerajaukseen. Aineisto on tuotettu HSY:ssä yhdessä kuntien kanssa ja se soveltuu tarkkojen analyysien sekä tilastollisten tarkastelujen tekoon. Postinumeroaluerajaukset on tuotettu pitkälti kuntien omien rajausten pohjalta, jolloin ne ovat kuntien omien postinumeroaluerajausten kanssa yhteensopivia. HSY:ssä yhtenäistetyn aineiston tarkkuus vaihtelee hieman kunnittain johtuen lähtötiedoista ja ylläpitokäytännöistä. Postinumeroalueet eivät ole sidoksissa hallinnollisiin jakoihin, joten ne sijoittuvat osin useamman kunnan alueelle.

Aineisto sisältää tiedon postinumerosta, postitoimipaikasta, kunnasta sekä postinumeroalueen nimestä (nimitieto on viitteellinen). Postinumeroalueen nimi on peräisin Paavo-postinumeroalueaineistosta (SeutuDatalla nimellä Postinumeroalueet Suomi), joka on Tilastokeskuksen avointa dataa. Paavo-postinumeroalueaineisto sisältää postinumeroalueittaista tilastotietoa, joka on yhdistettävissä pääkaupunkiseudun postinumeroalue-aineistoon. Pääkaupunkiseudun postinumeroalueet aineisto on geometrialtaan Tilastokeskuksen vastaavaa tuotetta tarkempi. Molemmat postinumeroalueaineistot ovat avointa dataa.

Kaupunginosat

Kaupunginosat -aineisto koostuu pääkaupunkiseudun kuntien kaupunginosista, jotka määräytyvät asemakaavoituksessa. Kaupunkien mittausosastot ylläpitävät aineistoja asemakaavojen ja kantakartan perusteella. Aineisto on koostettu HSY:ssä kaupunkien rajapinta-aineistoista sekä erillispoiminnoista. Aineisto sisältää kuntanumeron, kaupunginosan numeron sekä nimen suomeksi ja ruotsiksi.

Maastotietokanta

Maastotietokanta sisältää maastoa ja rakennettua ympäristöä esittävää tarkkaa tietoa. Maastotietokannan sijaintitietojen tarkkuus vastaa mittakaavaa 1:5000–1:10 000. Maanmittauslaitos ylläpitää maastotietokannan tiestöä jatkuvasti, hallintorajoja vuosittain ja muiden tietojen ajantasaisuus vaihtelee noin 5–10 vuoden välillä alueittain. SeutuData-aineistopaketissa olevaa maastotietokantaa on jalostettu HSY:ssä kuvaustekniikan osalta paremmin kuvaruutukäyttöön sopivaksi ja käyttäjäystävällisemmäksi. Karttatasojen sisältö on kuvattu oheisessa taulukossa.

Maastotietokantaa voi käyttää monenlaisissa karttatuotteissa. Sitä voidaan myös käyttää erilaisissa GPS-paikannusta hyödyntävissä paikannus-, reitinhaku-, ylläpito ja tiedonkeruusovelluksissa. Lisäksi Maastotietokantaa käytetään apuna rakentamisen suunnittelussa, kaavoituksessa sekä erilaisissa ympäristöön liittyvissä tutkimuksissa ja seurannoissa.

Maastotietokanta on ollut Maanmittauslaitoksen avointa dataa vuodesta 2012 lähtien. Ennen vuotta 2012 julkaistujen aineistojen kohdalla tulee pyytää julkaisulupa. Sen jälkeen ilmestynyttä Maanmittauslaitoksen avointa dataa saa kopioida, levittää ja julkaista vapaasti. Aineistoa saa muokata ja hyödyntää kaupallisesti sekä käyttää niitä osana sovellusta tai palvelua. Maastotietokantaa julkaistaessa tulee noudattaa kirjan alussa ilmeneviä ohjeita ja sääntöjä avoimen datan julkaisusta. Myös HSY:n jalostamat kuvaustekniikat voidaan julkaista Creative commons 4.0 nimeä lisenssin mukaisesti avoimena datana.

Digiroad

Digiroad on kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka sisältää teiden ja katujen keskilinjageometrian sekä liikenteeseen liittyviä ominaisuustietoja. Viivamuotoisiin kohteisiin kuuluvat autolla ajettavat tiet, autoille tarkoitetut lautta- ja lossiyhteydet sekä erilliset kevyen liikenteen väylät. Digiroad sisältää tiehen ja liikenteeseen liittyviä ominaisuustietoja. Digiroadin tietojen lähteitä ovat Maanmittauslaitos, Liikennevirasto, kunnat sekä muutamat muut viranomaiset. Karttaa voidaan hyödyntää erilaisissa analyyseissä ja kartta-tuotteiden lähtöaineistona.

SeutuDatassa oleva Digiroad vastaa 3/2020 K-toimitusmuodon päivitysversiota. Aineistoa on muokattu HSY:ssä kuvaustekniikan osalta ja puuttuvan tiedon merkinnällä. Muilta osin aineisto vastaa Digiroadin alkuperäistä tielinkkiaineistoa. Tarkemmat kuvaukset, ohjeet ja tiedot Liikenneviraston Internet-sivuilta. Digiroad-aineiston voi ladata täydessä laajuudessa Liikenneviraston latauspalvelusta.