Ruskeasannan Sortti-aseman toiminta vuonna 2023

Yleiskuvaus ympäristöstä

​Sortti-asema sijaitsee Vantaan kaupungin Ruskeasannan kaupunginosassa osoitteessa Klemmintie 7. Toiminta sijoittuu Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Tuusulanväylän väliin kiinteistöille 92–407–14–8 ja 92–42–4–44.

Sortti-aseman alue sijaitsee savipehmeiköllä ja alueella on aikaisemin ollut sekalaista toimintaa. Alueen eteläpuolella on aiemmin ollut maanläjitysalue ja alueella on toiminut tynnyripesula.

Lähimmät asuinalueet sijaitsevat Sortti-asemasta itään, Tuusulanväylän toisella puolella (Harjusuo ja Ruskeasanta). Lähin päiväkoti sijaitsee Ruskeasannassa, noin 700 metrin etäisyydellä kaakkoon. Noin 70 metriä länteen sijaitsee kaksi omakotitalokiinteistöä.

Vesien hallinta

​Toiminta-alue sijaitsee I luokan pohjavesialueella, mutta tehtyjen tutkimusten perusteella alueella ei muodostu pohjavettä. Pohjavesi sijaitsee savikerroksen alapuolisissa maakerroksissa pohjaveden ollessa todennäköisesti paineellista. Savikerroksen päällä voi esiintyä orsivettä. Pohjaveden suuntaus on kohti koillista.

Ruskeasannan Sortti-aseman alueen sadevedet johdetaan öljyn- ja hiekanerotuskaivojen kautta viivytysalueelle, josta vedet laskevat lopulta Kylmäojaan. Sortti-aseman liikennöidyltä piha-alueelta kuivatusvedet johdetaan hulevesiputkia pitkin erotinjärjestelmään, joka sisältää virtauksensäätökaivon, hiekan- ja lietteenerottimen, öljynerottimen sekä näytteenotto-/sulkuventtiilikaivon. Erotinjärjestelmän kapasiteetin ylittyessä piha-alueen hulevedet ohjautuvat suoraan kosteikkoalueelle, jossa kasvit sitovat haitta-aineita ja kiintoaines laskeutuu kosteikon pohjalle.

Vaarallisten jätteiden varaston sammutusvedet kerätään kahteen paikkaa, jotka ovat kiinteistön keskellä ja länsireunalla sijaitsevat painanteet. Painanteiden pohjat on vuorattu vedenläpäisyn estävällä bentoniittimatolla ja ohutmuovilla.

Sisäpihan puoleinen painanne (pinta-ala n. 500 m²), joka on muotoiltu loivin vietoin (1/4). Siihen mahtuu sammutusvesiä vähintään 200 m³, kun pinnankorkeus on maksimissaan 0,5 m. Toinen sammutusvesien kerääntymiseen tarkoitettu paikka on rakennuksen länsipuolella oleva painanne (pinta-ala n. 500 m²), joka on muotoiltu loivin vietoin (1/4). Siihen mahtuu sammutusvesiä vähintään 200 m³, kun pinnankorkeus on maksimissaan 0,5 m. Yhteensä kiinteistöllä on mahdollisuus varastoida sammutusvesiä 400 m³.

Alueen öljynerotuskaivot tarkastetaan kerran vuodessa ja tyhjennetään tarvittaessa. Öljynerotinkaivoissa on pinnanmittausjärjestelmä, joka on integroitu kiinteistöautomaatiojärjestelmään. Hälytykset häiriötilanteista lähetetään Aluepalvelut-yksikön kiinteistö- ja kunnossapitopalveluiden työntekijöiden matkapuhelimiin.

Ruskeasannan Sortti-aseman öljynerotin on mallia EuroPEK NS 100, joka kuuluu luokkaan 1. Öljynerottimen maksimivirtaamat ovat sadevesille 100 l/s ja jätevesille 50 l/s. Ruskeasannan Sortti-aseman öljynerotusjärjestelmät tyhjennettiin 24.8.2023.

Sortti-aseman henkilökunta on tietoinen sulkuventtiileistä ja niiden toiminnasta. Sulkuventtiilien ja öljynerottimien kuntoa ja toimivuutta tarkkaillaan aluepalvelut-yksikön kiinteistö- ja kunnossapitopalveluiden toimesta. Hälytykset öljynerottimien häiriötilanteista tulevat kiinteistöautomaatiojärjestelmän kautta em. huoltoryhmän puhelimiin.

Ruskeasannan Sortti-aseman valuma-alueet on esitetty liitteessä 6.

Päästö- ja vaikutustarkkailut

Ruskeasannan Sortti-aseman ympäristölupapäätöksen määräyksen 20 mukainen, päivitetty tarkkailusuunnitelma toimitettiin tiedoksi Uudenmaan ELY-keskukselle 2.12.2021. Suunnitelmassa esitettiin mm. pohjavesipisteen vaihto toiseen, nykyisen putken läheisyydessä sijaitsevaan putkeen GA6. ELY:n ylitarkastaja Toni Hekkala hyväksyi näytteenottopisteen vaihdon sähköpostilla 14.12.2021. Asiasta ei ole tehty erillistä päätöstä.

MetropoliLab Oy laati Ruskeasannan Sortti-aseman vuoden 2023 vesientarkkailuista yhteenvetoraportin, joka löytyy liitteestä 5 c.

Huleveden tarkkailu

Ruskeasannan Sortti-aseman alueelta kertyvien hulevesien laatua tarkkaillaan erotinjärjestelmän jälkeisestä vedestä kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä otettavin vesinäyttein. Vuoden 2017 alusta alkaen hulevesinäytteenotto on tilattu ulkopuoliselta toimijalta siten, että näytteenottajalla on tehtävän edellyttämä riittävä pätevyys. Valuma-alueet on esitetty liitteessä 6.

Vuonna 2023 hulevesinäytteenotot ja laboratorioanalyysit teki MetropoliLab.

Kevään näyte otettiin 30.5.2023. Huleveden öljyhiilivetypitoisuus (430 µg/l) oli näytteenottokerralla alle vuosien 2017–2021 keskiarvoon (680 µg/l) nähden ja alitti Tukholman läänin huleveden 3VU raja-arvon. Kiintoainepitoisuus (36 mg/l) oli vuosien 2017–2021 keskiarvoon (25 mg/l) nähden korkeampi, mutta alitti Tukholman läänin huleveden 3VU raja-arvon. Kokonaistyppipitoisuus (2 100 µg/l) oli koholla luonnonvesien tasosta, ja hieman koholla vuosien 2017–2022 keskiarvoon verrattuna, mutta alitti 3VU raja-arvon. Pieni osa typestä oli ammonium-muodossa (110 µg/l). Fosforia hulevedessä todettiin 190 µg/l, mikä oli laskenut syksyn 2022 tasosta. Hulevedessä havaittiin aiempia vuosia suurempi biokemiallinen hapenkulutus, kun veden kemiallinen hapenkulutus oli aiempien suurimpien mittaushavaintojen tasolla.

Syksyn 2023 näytteenotto tehtiin 14.9.2023. Kiintoainepitoisuus (20 mg/l) oli lähellä vuosien 2017–2022 keskiarvoa ja alitti Tukholman läänin huleveden 3VU raja-arvon. Kokonaistyppipitoisuus (1 100 µg/l) oli kuormittamattomia luonnonvesiä korkeampi ja alhaisempi vuosien 2017–2022 keskiarvoon nähden, alittaen 3VU raja-arvon. Typestä ammoniumtyppeä oli vain vähän, noin 2 %, jonka pitoisuus (27 µg/l). Pitoisuus on huomattavasti alhaisempi kuin vuonna 2022. Ammoniumtypen pitoisuuksissa on ollut suurta vaihtelua vuosina 2016–2023 (12–540 µg/l). Fosforipitoisuus oli myös kevään näytettä korkeampi (170 µg/l). Veden sähkönjohtavuus oli suhteellisen alhainen. Huleveden biokemiallinen hapenkulutus oli edelleen koholla, kun veden kemiallinen hapenkulutus oli aiempien suurimpine mittaushavaintojen tasolla. Vedessä todettiin öljyhiilivetyjä 540 µg/l, mikä on huomattavasti alle luokan I öljynerottimen vaatimustason (5 000 µg/l).

Huleveden virtaama on jäänyt vuonna 2023 epähuomiossa tekemättä näytteenoton yhteydessä. Virtaama arvioidaan vuoden 2024 näytteenoton yhteydessä.

Laboratorion analyysitodistukset löytyvät liitteistä 5 a ja 5 b.

Pohjaveden tarkkailu

Ruskeasannan pohjaveden laatua tarkkailtiin vuonna 2023 tontin koillisreunaan asennetusta pohjavesiputkesta (GA6) kaksi kertaa vuodessa otettavin näyttein.

Vuonna 2022 pohjavesinäytteenotot ja laboratorioanalyysit teki MetropoliLab.

Kevään näytteet otettiin 30.5.2023. Pohjaveden pinnankorkeus oli 0,15 m. Putken tuotto oli hyvä, mutta vesi ei kirkastunut pumpatessa. Vesi olikin erittäin sameaa, myös verrattuna aiemmin tarkkailussa olleen pohjavesiputken vedenlaatuun. Vesi oli selkeästi emäksistä, sähkönjohtavuus oli alhainen. Vesi oli niukasti hapellista. Kokonaistyppipitoisuus (120 µg/l) oli alhainen verrattuna aikaisemman havaintoputken tuloksiin. Ammoniumtyppeä (56 µg/l) todettiin hieman, mutta pitoisuus alitti VNA 341/2009 ympäristölaatunormin. Öljyhiilivetyjä ei todettu.

Syksyn näytteet otettiin 14.9.2023. Pohjaveden pinnankorkeus oli 0,10 m. Putken tuottoisuus oli kohtalainen, mutta vesi ei juuri kirkastunut pumpatessa. Vesi oli sameaa, joskin sameus oli keväästä laskenut huomattavasti. Vesi oli kevään tavoin selkeästi emäksistä ja sähkönjohtavuus oli alhainen. Vesi oli niukasti hapellista. Typen yhdisteiden pitoisuudet (ammoniumtyppi 70 µg/l, kokonaistyppi < 100 µg/l) olivat alhaisia verrattuna aiemmin tarkkaillun havaintoputken vedenlaatuun. Ammoniumtypen pitoisuus alitti VNA 341/2009 ympäristölaatunormin. Öljyhiilivetyjä ei todettu.

Laboratorion analyysitodistukset on esitetty liitteissä 5 a ja 5 b.

Ruskeasannan Sortti-aseman tarkkailusuunnitelma päivitettiin joulukuussa 2021 vastaamaan nykyistä ympäristölupaa. Suunnitelmassa esitettiin mm. pohjavesipisteen vaihto toiseen, nykyisen putken läheisyydessä sijaitsevaan putkeen GA6. ELY:n ylitarkastaja Toni Hekkala on hyväksynyt näytteenottopisteen vaihdon sähköpostilla 14.12.2021. Asiasta ei ole tehty erillistä päätöstä.

Melu

Ruskeasannan Sortti-aseman ympäristöluvan määräyksen 16 mukaan toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa melulle altistuvien asuinkiinteistöjen piha-alueilla ylittää melun A-painotettua ekvivalenttimelutasoa 55 dB päivällä (kello 7–22) eikä ekvivalenttimelutasoa 50 dB yöllä (kello 22–23 ja 4–7).

Ruskeasannan Sortti-asemalla ei tehty risujen haketusta vuonna 2023, vaan risut toimitettiin hakettamattomina Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen kompostikentälle.

Melusta tai sen aiheuttamasta häiriöstä ei vuonna 2023 tullut ilmoituksia tai palautteita Sortti-aseman lähialueelta.

Päästöt ilmaan

Sortti-aseman ilmapäästöt koostuvat koneiden ja asiakkaiden ajoneuvojen pakokaasupäästöistä sekä alueella mahdollisesti syntyvästä pölystä. Pakokaasupäästöt eivät ole toiminnassa merkittäviä. Jätteiden varastoinnista ei synny pölypäästöjä.

Sortti-aseman alueen siisteyttä ja liikennöityjen alueiden pölyämisen torjuntaa hoidetaan urakoitsijan toimesta. Asemalla käy harjakone kesäaikaan 2–3 kertaa viikossa tai tarpeen mukaan, samoin talviaikaan, mikäli lämpötila on plussan puolella. Samalla kerätään myös ympäristön irtonaiset roskat. Urakoitsija huolehtii myös alueen tienvarsien siivoamisesta.