Ruskeasannan Sortti-aseman toiminta vuonna 2020

Tiedot

Julkaisija:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Tekijät: Juha Uuksulainen, Marjut Mäntynen
Päivämäärä:
17.2.2021
Julkaisun nimi:
Ruskeasannan Sortti-aseman toiminta vuonna 2020
Kieli: fi
Sivuja: 6
Yhteystiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100
00066 HSY
puhelin 09 156 11
faksi 09 1561 2011
www.hsy.fi

Ympäristövaikutukset

Yleiskuvaus ympäristöstä

Sortti-asema sijaitsee Vantaan kaupungin Ruskeasannan kaupunginosassa osoitteessa Klemmintie 7. Toiminta sijoittuu Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Tuusulanväylän väliin kiinteistöille 92-407-14-8 ja 92-423-4-44.

Sortti-aseman alue sijaitsee savipehmeiköllä ja alueella on aikaisemin ollut sekalaista toimintaa. Alueen eteläpuolella on aiemmin ollut virallinen maanläjitysalue ja alueella on toiminut tynnyripesula.

Lähimmät asuinalueet sijaitsevat Sortti-asemasta itään, Tuusulanväylän toisella puolella (Harjusuo ja Ruskeasanta). Lähin päiväkoti sijaitsee Ruskeasannassa, noin 700 metrin etäisyydellä kaakkoon. Noin 70 metriä länteen sijaitsee kaksi omakotitalokiinteistöä.

Vesien hallinta

Toiminta-alue sijaitsee I luokan pohjavesialueella, mutta tehtyjen tutkimusten perusteella alueella ei muodostu pohjavettä. Pohjavesi sijaitsee savikerroksen alapuolisissa maakerroksissa pohjaveden ollessa todennäköisesti paineellista. Savikerroksen päällä voi esiintyä orsivettä. Pohjaveden suuntaus on kohti koillista.

Ruskeasannan Sortti-aseman alueen sadevedet johdetaan öljyn ja hiekanerotuskaivojen kautta viivytysalueelle, josta ne laskevat lopulta Kylmäojaan. Sortti-aseman liikennöidyltä piha-alueelta kuivatusvedet johdetaan hulevesiputkia pitkin erotinjärjestelmään, joka sisältää virtauksensäätökaivon, hiekan- ja lietteenerottimen, öljynerottimen sekä näytteenotto-/sulkuventtiilikaivon. Erotinjärjestelmän kapasiteetin ylittyessä piha-alueen hulevedet ohjautuvat suoraan kosteikkoalueelle, jossa kasvit sitovat haitta-aineita ja kiintoaines laskeutuu kosteikon pohjalle.

Vaarallisten jätteiden varaston sammutusvedet kerätään kahteen paikkaa, jotka ovat kiinteistön keskellä ja länsireunalla sijaitsevat painanteet. Painanteiden pohjat on vuorattu vedenläpäisyn estävällä bentoniittimatolla ja ohutmuovilla. Sisäpihan puoleinen painanne (pinta-ala n. 500 m²), joka on muotoiltu loivin vietoin (1/4). Siihen mahtuu sammutusvesiä vähintään 200 m³, kun pinnankorkeus on maksimissaan 0,5 m. Toinen sammutusvesien kerääntymiseen tarkoitettu paikka on rakennuksen länsipuolella oleva painanne (pinta-ala n. 500 m²), joka on muotoiltu loivin vietoin (1/4). Siihen mahtuu sammutusvesiä vähintään 200 m³, kun pinnankorkeus on maksimissaan 0,5 m. Yhteensä kiinteistöllä on mahdollisuus varastoida sammutusvesiä 400 m³.

Alueen öljynerotuskaivot on varustettu pinnanmittausjärjestelmällä ja ne tyhjennetään tarvittaessa. Huoltoyksikkö saa tiedon kiinteistöautomaatiojärjestelmän kautta ennen kaivon täyttymistä. Ruskeasannan Sortti-aseman öljynerotin on mallia EuroPEK NS 100, joka kuuluu luokkaan 1. Öljynerottimen maksimivirtaamat ovat sadevesille 100 l/s ja jätevesille 50 l/s.

Ruskeasannan Sortti-aseman öljynerotusjärjestelmät tyhjennettiin 21.8.2020

Päästötarkkailut

Huleveden tarkkailu

Ruskeasannan Sortti-aseman alueelta kertyvien hulevesien laatua tarkkaillaan viivästysaltaan jälkeisestä vedestä vähintään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, otettavin vesinäyttein. Vuoden 2017 alusta alkaen hulevesinäytteenotto on tilattu ulkopuolelta siten, että näytteenottajalla on tehtävän edellyttämä riittävä pätevyys.

Viivästysaltaan jälkeisen näytteenottopisteen öljyhiilivetypitoisuuden summa (150 mikrogrammaa/litra) oli pienempi kuin 2017-2019 keskiarvo (270 mikrogrammaa/litra) ja alitti Tukholman läänin huleveden 3VU raja-arvon (1000 mikrogrammaa/litra) selkeästi. Veden kokonaistyppipitoisuus oli lähellä vuosien 2017-2019 keskiarvoa (1090 mikrogrammaa/litra). Kiintoainetta oli vedessä vain vähän (4,5 milligrammaa/litra). Typpi- ja kiintoainepitoisuus alittivat Tukholman läänin huleveden 3VU raja-arvon. Ammoniumtyppipitoisuus (220 mikrogrammaa/litra) oli koholla aiempaa nähden. Sähkönjohtavuus oli tavanomaista tasoa.Näytteenottojen analyysitulokset löytyvät liitteistä 4 a, 4 b, 5 a ja 5 b.

Pohjaveden tarkkailu

Ruskeasannan Sortti-aseman kiinteistön 92-67-201-1 tuloportin läheisyyteen porautettiin uusi pohjavesiputki ETRS-TM35FIN (koordinaatit 6688793.533, 389140.931) Golder Associates:in toimesta 15.8.2018. Tämä liittyi Aluehallintoviraston Vantaan kaupungille lähettämään selvityspyyntöön Ruskeasannan entisen tynnyripesula-alueen liuotin päästöjen vaikutuksesta ympäristöön.

Ruskeasannan pohjaveden laatua tarkkaillaan tontin koillisreunaan asennetusta pohjavesiputkesta vähintään kaksi kertaa vuodessa (huhti-toukokuussa ja syys-lokakuussa) pohjavesiputkesta otettavin näyttein.

Syksyn pohjavesinäytteistä havaittiin hyvin pieniä määriä keskiraskaita ja raskaita hiilivetyjakeita, mitä ei oltu aiemmin vuosien vuosien 2016-2019 aikana havaittu. Veden sähkönjohtavuus (53 mS/m) oli pohjavesille tavanomaiseen tasoon verrattuna hieman koholla. Muiden tutkittujen ominaisuuksien osalta vedenlaatu vastasi kuormittamattomien pohjavesien tasoa. Sähkönjohtavuus ja pH olivat vuosien 2016-2019 keskiarvon tasolla, sameus hieman koholla ja typpipitoisuus hieman alhaisempi.Vuoden 2020 pohjaveden tarkkailun mittaustulokset on esitetty liitteissä 6a ja 6b.

Melutarkkailu

Ruskeasannan Sortti-aseman ympäristöluvan mukaan toiminnasta aiheutuvan melun ekvivalenttimelutaso on mitattava ensimmäisen toimintavuoden aikana haketuksen ollessa toiminnassa vähintään yhdessä mittauspisteessä aseman alueella ja yhdessä mittauspisteessä aseman luoteispuolella lähimpänä sijaitsevan asuinkiinteistön piha-alueella.

Risujen haketus on Sortti-asemalla eniten melua aiheuttava toiminta, mutta vuoden 2020 aikana Ruskeasannan Sortti-asemalla ei suoritettu risujen haketusta eikä melutarkkailua näin ollen ole suoritettu. Suunnitelma melumittauksista toimitetaan ympäristöviranomaisille, mikäli asemalla tullaan hakettamaan risuja.

Päästöt ilmaan

Vastapainotrukin (2,5 t) CO2-päästöt olivat 602 g/kWh ja NOx-päästöt 5,7 g/kWh. Ajettavan Rollpacker murskaimen CO2-päästöt olivat 606 g/kWh ja NOx-päästöt 4,7 g/kWh. Eli vuositasolla yhteenlasketut CO2-päästöt olivat 5,4 tonnia ja NOx-päästöt 45,8 kiloa.