Tiedot
Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaan (2012) on koottu linjauksia ja toimenpiteitä, joilla seutu varautuu ilmastonmuutoksen ja nykyilmaston vaihtelun vaikutuksiin. Strategia keskittyy pääasiassa kaupunkiseudun ja sektori- tai hallintorajat ylittäviin sopeutumisen toimenpiteisiin.
Strategia on jaettu kahteen osaan: kaupunkiseudun yhteisiin strategisiin lähtökohtiin ja linjauksiin sekä lyhyen aikavälin (2012 – 2020) toimenpidelinjauksiin. Strategisissa linjauksissa sopeutuminen nivotaan keskeiseksi lähtökohdaksi kaupunkien suunnittelussa, ja niissä myös korostetaan pääkaupunkiseudun edelläkävijyyttä sekä tiedon hankintaa ja jakamista ilmastokestävyyden vahvistamiseksi.
Linjauksissa on painotettu rakennetun ympäristön sopeutumistoimia. Toimenpidelinjauksia on määritelty seuraaville sektoreille sekä sektorirajat ylittäville aiheille:
Pääkaupunkiseudun sopeutumisen uusia haasteita, painopistealueita ja yhteistyötarpeita selvitettiin vuonna 2016, ja selvityksen tulokset koottiin vuonna 2017 raportiksi (HSY 2017), jossa esitettiin uusiksi painopistealueiksi (PA) seuraavat:
Tähän seurantaraporttiin on viime vuoden tapaan koottu kaupunkien toimia myös uusien painopistealueiden alle määriteltyjen toimenpiteiden osalta.
Sopeutumisen strategian lyhyen aikavälin toimenpidelinjaukset on määritelty vuoteen 2020 saakka. HSY on ryhtynyt laatimaan Kestävän kaupunkielämän ohjelmaa, jolla toteutetaan HSY:n uuden strategian visiota ”Yhdessä rakennamme maailman kestävimmän kaupunkiseudun”. Ohjelman teemat liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään, kiertotalouteen, ilmansuojeluun sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Kestävän kaupunkielämän ohjelma tulee siis olemaan seuraava seudullinen sopeutumisen suunnitelma nykyisen strategiakauden päättyessä.
Pääkaupunkiseudun sopeutumisen strategian toteutumista on seurattu vuodesta 2012 lähtien. Seudun sopeutumisen ja strategian seurantaa ohjaa vuonna 2013 perustettu seurantaryhmä (Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen seurannan ryhmä ILSE), joka koostuu pääkaupunkiseudun kaupunkien, HSL:n, HSY:n ja Kuuma-kuntien edustajista.
HSY koordinoi strategian seurantaa ja kokoaa siitä vuosittain raportin. Tähän raporttiin on koottu pääkaupunkiseudun kaupunkien ja kuntayhtymien vuonna 2018 toteuttamia toimia, jotka kaupungit ja kuntayhtymät ovat määritelleet strategian linjauksia toteuttaviksi sopeutumisen toimiksi. Toimet ovat eritasoisia: osa niistä on jatkuvia prosesseja tai laajoja hankkeita, osa taas yksittäisiä teknisiä ratkaisuja. Raportissa on pyritty korostamaan vuonna 2018 valmistuneita tai aloitettuja toimia, ja osaksi muuta toimintaa nivoutuneet sopeutumistoimet, kuten esimerkiksi viherkertoimien käyttö, on jäänyt vähemmälle huomiolle. Toimenpiteet esitetään luvussa 4, jossa ne on koottu strategian sektorijaon mukaisten otsikoiden alle.
Strategiaa toteuttavien toimien lisäksi tähän raporttiin on koottu myös vuonna 2017 päätettyjen uusien painopistealueiden sopeutumista edistäviä ratkaisuja, kehittämiskohteita ja toimia.
Tämä raportti ei kata kaikkea seudullista ja kaupunkien sopeutumista edistävää työtä, sillä esimerkiksi tulvasuojelu on pääosin strategian ulkopuolista toimintaa. Raportissa selostetaan toimenpiteiden toteutusta, mutta siinä ei avata sopeutumisen tilaa tai sopeutumistarpeen kehitystä. Tätä tarkoitusta varten pääkaupunkiseudulla on kehitetty sopeutumisen indikaattoreita, jotka raportoidaan vuonna 2019 ensimmäistä kertaa. Indikaattoreista laaditaan ensimmäisenä raportointivuonna oma julkaisu, jossa taustoitetaan indikaattoreiden valintaa ja sisältöä tarkemmin
Sopeutumisstrategian seurantaryhmän jäsenet ja varajäsenet 2018-2019
Helsinki
maankäyttöjohtaja Raimo K. Saarinen, puheenjohtaja helmikuuhun 2019 asti
ympäristöjohtaja Esa Nikunen, puheenjohtaja maaliskuusta 2019 lähtien
ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund
ympäristötarkastaja Jari Viinanen
ympäristösuunnittelija Susanna Kankaanpää
Espoo
ympäristöjohtaja Tarja Söderman
palvelupäällikkö Merja Kiviluoto
ympäristöinsinööri Mira Heiskanen
limnologi Saara Olsen
Vantaa
ympäristöjohtaja Katariina Rautalahti
ympäristöpäällikkö Leena Maidell
suunnitteluinsinööri Anna Kyytinen
ympäristösuunnittelija Tina Kristiansson
maisema-arkkitehti Laura Muukka
suunnittelupäällikkö Marika Orava
Kauniainen
ympäristöpäällikkö Anna-Lena Granlund-Blomfelt
HSL
liikennesuunnittelija Tuire Valkonen
liikennesuunnittelija Reetta Koskela
KUUMA-kunnat
projektikoordinaattori Tapani Hänninen
ympäristöpäällikkö Tapio Reijonen
HSY
tulosaluejohtaja Irma Karjalainen
yksikön päällikkö Susan Lyytikäinen
yksikön päällikkö Jyrki Kaija
ympäristöasiantuntija Aninka Urho
ilmastoasiantuntija Maaria Parry, sihteeri
Vuosi 2018 oli monille ihmisille ilmastoherätyksen vuosi. Kesän pitkä hellejakso havahdutti miettimään ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja niiltä suojautumista. Kuuma kesä heikensi viljantuotantoa muun muassa Uudellamaalla (Luke 2019). Syksyllä seurattiin uutisista kahden trooppisen myrskyn, Kaakkois-Aasiaa koetelleen Henryn ja Yhdysvalloissa tuhoja tehneen Michaelin etenemistä.
Lokakuussa ilmestyi Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n 1,5 asteen raportti, jossa osoitettiin ilmastonmuutoksen olevan erittäin kiireellinen ja ennennäkemättömiä päästövähennystoimia vaativa haaste, mikäli ihmiskunta haluaa välttyä pahimmilta ja peruuttamattomilta muutoksilta maapallolla. Raportin mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat joiltain osin kaksi kertaa voimakkaammat kahden asteen lämpenemisen myötä kuin silloin, jos lämpeneminen saadaan rajoitettua 1,5 asteeseen. 1,5 asteen raportissa selostetuista ilmastonmuutoksen vaikutuksista julkaistiin artikkeli Ilmansuojelu 4/2018 -lehdessä.
Lisääntynyt keskinäisriippuvuus näkyi muun muassa siinä, että suomalaiset kaupungit aktivoituivat YK:n Kestävän kehityksen tavoitteiden eli Agenda 2030:n toteuttamisessa. Agenda 2030 eroaa aiemmista YK:n vuosituhattavoitteista muun muassa siinä, että kestävän kehityksen tavoitteet koskevat kaikkia maita, myös vauraita länsimaita. Pääkaupunkiseudun kaupungeista Espoo ja Helsinki ryhtyivät kehittämään tavoitteiden kaupunkikohtaista raportointia ja Agenda 2030 otettiin myös yhdeksi lähtökohdaksi HSY:n koordinoimaan Kestävän kaupunkielämän ohjelmaan. Agenda 2030 sisältää myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä tavoitteita.
Suomen ilmastolaki edellyttää, että vähintään kymmenen vuoden välein Suomelle laaditaan Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma. Nykyinen suunnitelma on voimassa vuoteen 2022 asti. Suunnitelman päämääränä on, että yhteiskunnalla on kyky sopeutua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin ja hallita niihin liittyvät riskit. Sopeutumissuunnitelma ohjaa kansallisen tason riski- ja haavoittuvuustarkasteluja. Kansallisen sopeutumissuunitelman väliarviointi käynnistyi vuonna 2018 ja se julkaistaan keväällä 2019.
Valtioneuvoston kanslia julkaisi vuonna 2018 SIETO-hankkeessa laaditun kansallisen sää- ja ilmastoriskien arvioinnin (Tuomenvirta ym. 2018) sekä toimintamallin (Hildén 2018) tulevien riskinarviointien toteuttamiseksi. Toimintamalli auttaa päivittämään ilmastoriskien arviointeja ja yhdistämään tiedon eri toimijoiden järjestelmiin.
Toista kertaa tehty, kolmen vuoden välein päivitettävä Kansallinen riskiarvio 2018 julkaistiin vuoden 2018 alussa. Riskiarviossa on esitetty riskejä, joilla on laajaa kansallista merkitystä ja siinä on arvioitu näiden riskien vaikutusta yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Informaatiovaikuttamisen ja terrorististen iskujen lisäksi riskiarviossa on otettu esille ilmastonmuutoksen tuomat riskit ja niihin vaikuttaminen.
Helsingin kaupunki julkaisi vuonna 2018 Ilmatieteen laitoksen tuottaman raportin Helsingin sää- ja ilmastoriskeistä (Pilli-Sihvola ym. 2018) kaupungin sopeutumis- ja varautumistoimien suunnittelun tueksi. Raportissa koottiin yhteen tuorein tutkimustieto ja kaupungin asiantuntijoiden näkemykset ilmastoriskeistä. Raportissa on myös tunnistettu tietoaukot, joiden täyttämiseksi tarvitaan lisää tutkimusta.
Ilmastonmuutoksen hillintä esitettiin yhtenä tärkeimmistä painopistealueista sekä Uusimaa-kaava 2050 -luonnoksessa että Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) suunnitelmaluonnoksessa. Tuleva väestönkasvu halutaan sijoittaa jo valmiiksi rakennetuille alueille yhdyskuntarakennetta täydentäen ja viheralueita säästäen. Kummassakin tarkempaa aluesuunnittelua ohjaavassa suunnitelmassa kiinnitetään huomiota myös ilmastonmuutoksen sopeutumisen kysymyksiin, kuten hulevesien hallintaan ja viherrakenteen merkitykseen.
HSY ja Helsingin seutu ovat mukana Interreg Europe -rahoitteisessa SMART-MR (Sustainable Measures for Achieving Resilient Transportation in Metropolitan Regions) –hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa liikennepolitiikkaa ja kehittää keinoja kestävän, vähähiilisen liikkumisen edistämiseksi metropolialueilla. Helsingin seudun teemana on "Shaping low-carbon areas" eli vähähiilisten asemanseutujen kehittäminen. Hankkeessa on tuotettu laajassa seudullisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä suunnittelukriteeristö vähähiilisille asemanseuduille. Kriteeristö koostuu maankäytön, asumisen, liikkumisen ja palveluiden suunnittelua ohjaavista 70 kortista, joissa on eritasoisia vaatimuksia ilmastonmuutoksen hillinnän, sopeutumisen, kiertotalouden ja sosiaalisen kestävyyden tavoitteille. Kriteerikortit viimeistellään vuoden 2019 aikana helppokäyttöiseksi verkkotyökaluksi.
Sopeutumisen edistämisen osalta kriteerikorteissa nostetaan esille muun muassa hulevesien hallinnan suunnittelua ja luontopohjaisia ratkaisuja hellesuojeluun.
Päävastuullisena koordinoijana hankkeessa on HSY. Yhteistyössä ovat mukana HSL, kaupungit, ympäristöministeriö, Väylävirasto ja muu asemanseudun kehittäjäverkosto.
Kaikki pääkaupunkiseudun neljä kaupunkia - Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen - ovat liittyneet maailmanlaajuiseen Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimukseen Covenant of Mayors for Energy and Climate, joka on osa Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa. Sopimus edellyttää, että kaupungit laativat kestävän energiankäytön ja ilmastonmuutoksen toimintasuunnitelman (SECAP). Toimintasuunnitelmassa on tehtävä myös ilmastonmuutokseen liittyvä haavoittuvuusarviointi sekä laadittava niiden perusteella sopeutumissuunnitelma.
Pääkaupunkiseudun sopeutumisen keinoja pidettiin vuonna 2018 esillä muun muassa kuntien kestävän kehityksen verkoston ICLEIn vuosittaisessa Resilient Cities -konferenssissa Bonnissa sekä pohjoismaiden sopeutumiskonferenssissa Norrköpingissä.
HSY on hankekumppanina Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n hallinnoimassa RAINMAN-hankkeessa, jossa tuotetaan tietoa lisääntyvien sateiden vaikutuksista hulevesien hallintaan ja vesihuoltoon. Hanke saa rahoituksen Kaakkois-Suomi - Venäjä CBC 2014-2020 -yhteistyöohjelmasta. Hankkeen aloitusta valmisteltiin vuonna 2018 ja se käynnistyi vuoden 2019 alussa.
Sopeutumisen strategian toimenpidelinjausten toteutuminen on aiemmissa raporteissa kirjattu taulukkomuotoon. Tämä raportti on tehty ensimmäistä kertaa HSY:n Julkkari-ohjelmalla saavutettavaan ja koneluettavaan muotoon, johon tekstin asettelu taulukoihin ei sovellu yhtä hyvin. Tästä syystä toimenpidelinjaukset on kirjattu laatikoihin ja niitä toteuttavat toimet kirjattu kaupunkikohtaisesti allekkain.
Otetaan ilmaston vaihtelun, sään ääri-ilmiöiden ja ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioon pääkaupunkiseudun kuntien yleis- ja asemakaavallisessa työssä
Helsinki
Espoo
Vantaa
Huolehditaan ekosysteemipalveluiden toimivuudesta ja biodiversiteetin säilymisestä ekologisia yhteyksiä ja virheralueverkostoja kehittämällä
Helsinki
Espoo
Vantaa
Edistetään viherrakenteen sopeutumista ilmastonmuutokseen ja parannetaan kaupunkiseudun ilmastonkestävyyttä viherrakenteen avulla
Helsinki
Säilytetään viherrakennetta, ja lisätään sitä erityisesti tiiviisti rakennetuilla alueilla. Säilytetään yhtenäiset viherverkostot
Helsinki
Espoo
Vantaa
Säilytetään ja edistetään monimuotoista kaupunkiluontoa
Helsinki
Espoo
Tehdään tilaa vedelle ja kasvulliselle maalle
Espoo
Toteutetaan tarkastelut laaja-alaisina ja yhteistyössä eri toimijoiden kesken, ja huomioidaan alueiden moninaiskäyttö
Vantaa
Edistetään asukkaiden osallistumista ja omatoimista varautumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja sään ääri-ilmiöihin
Espoo
Arvioidaan sopeutumisen toimien vaikuttavuutta viherrakenteen sopeutumisen ja kaupungin ilmastonkestävyyden kannalta
Ei erikseen raportoituja toimenpiteitä vuonna 2018.
Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen suunnittelussa huomioidaan sään ääri-ilmiöiden, merenpinnan nousun sekä ilmastonmuutoksen suurimmat riskit. Joukkoliikenteen valmiussuunnitelmissa varaudutaan liikenteen hoitoon häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
HSL
Kaupunkien liikenneverkon ja muiden yhdyskuntateknisten verkostojen suunnittelussa huomioidaan sään ääri-ilmiöiden sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit
Helsinki
Espoo
Vantaa
HSL
Joukkoliikenteen häiriöpäivystyksen ja liikenneinfokeskuksen asiakasviestintää kehitetään reaaliaikaiseksi eri kanavia pitkin
HSL
Seudullinen yhteistyö liikennejärjestelmän suunnittelussa ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen
HSY
Edistetään joukkoliikenteen sopeutumista ilmastonmuutokseen, keinoina mm. häiriöiden hallinta, investointien suunnittelu, tietoisuuden lisääminen ilmastonmuutoksesta ilmiönä ja siihen varautumisesta
Ei raportoituja toimenpiteitä vuonna 2018.
Seudullisen MAL suunnittelun rooli ja keinot ilmastonmuutokseen sopeutumisessa
HSY
Osallistutaan hankkeeseen, jossa selvitetään merenpinnan nousun skenaariot ja niiden todennäköisyys
Ei erikseen raportoituja toimenpiteitä vuonna 2018.
Tarkistetaan alimmat rakentamiskorkeudet päivitettyjen merenpinnan nousun arvioiden sekä ohjeistuksen perusteella
Ei erikseen raportoituja toimenpiteitä vuonna 2018.
Selvitetään katettujen alueiden osuus pääkaupunkiseudulla ja arvioidaan niiden merkitystä hulevesien hallinnan kannalta
HSY
Edistetään viherrakenteen sopeutumista ilmastonmuutokseen ja parannetaan tiivistyvän kaupunkirakenteen ilmastonkestävyyttä viherrakenteen avulla
Helsinki
Espoo
Vantaa
Edistetään ilmastoviisasta rakentamista sekä uudis- että korjausrakentamisessa
Helsinki
Espoo
Edistetään asukkaiden omatoimista varautumista ja vastuunottoa oman asuntonsa ja taloyhtiönsä ilmastonkestävyydestä
Ei raportoituja toimenpiteitä vuonna 2018
Kerätään, tuotetaan, havainnollistetaan ja välitetään tietoa ilmastoviisaasta rakentamisesta ja asumisesta
HSY
Pääkaupunkiseudun vesi- ja jätehuollon suunnittelussa otetaan huomioon sään ääri-ilmiöiden, ilmastonmuutoksen vaikutusten sekä merenpinnan nousun aiheuttamat riskit. Vesi- ja jätehuollon valmiussuunnitelmassa varaudutaan sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin ongelmiin.
HSY
Selvitetään vesihuoltojärjestelmän mitoitusperusteet ja niiden riittävyys ottaen huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset, lisääntyvät ääri-ilmiöt ja merenpinnan nousu.
HSY
Espoo
Vantaanjoen valuma-alueen jätevesiylivuotojen vähentämistä koskevan toimenpideohjelman jatkokehityksessä otetaan huomioon myös ilmastonmuutoksen vaikutukset ja mahdolliset lisääntyvät riskit.
HSY
Edistetään sekavesiviemäreiden ylivuotojen vähentämistä Helsingin ydinkeskustan alueella. Otetaan huomioon sään ääri-ilmiöiden ja merenpinnan nousun aiheuttamat riskit hankkeiden suunnittelussa.
HSY
Tarkistetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vesienhallinnan mitoitusperusteet sään ääri-ilmiöiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten riskit huomioon ottaen.
HSY
Selvitetään poikkeuksellisten sääilmiöiden kuten toistuvuudeltaan erittäin harvinaiset rankkasateet) aiheuttamien vahinkojen suuruutta ja niihin varautumisen kustannuksia
HSY
Valmiusharjoituksissa harjoitellaan sään ääri- ilmiöihin varautumista
Ei raportoituja toimenpiteitä vuonna 2018
Selvitetään tulva- ja hulevesien laatua ja tunnistetaan pääkaupunkiseudun erityiskohteet
Ei raportoituja toimenpiteitä vuonna 2018, ks uusi painopistealue: Hulevesien laadun hallinta.
Edistetään vettä pidättävien ja valuntaa viivyttävien rakenteiden käyttöä HSY:n omissa rakentamiskohteissa
HSY
Tarkistetaan HSY:n suunnitteluohjeet vastaamaan uusinta tietoa merenpinnan äkillisistä nousuista myrskyjen takia ja pitkäaikaisesta merenpinnan noususta, sateisuudesta, suurista lumimääristä, rankkasateista, lämpötilan noususta ja muista ilmastonmuutoksen vaikutuksista
HSY
Edistetään hulevesien paikallista hallintaa
HSY
Espoo
Varaudutaan ilmastonmuutoksen myötä lisääntyviin sademääriin ja rankkasateisiin hulevesien hallinnan keinoin.
Helsinki
Hulevesien laadun hallinta
Helsinki
Espoo
Selvitetään poikkeuksellisiin rankkasateisiin varautumisen edellytyksiä pääkaupunkiseudulla
Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen
Huomioidaan ilmastonmuutoksen skenaariot hulevesien hallinnan suunnittelussa
Helsinki
Espoo
Kaupunkien valmiussuunnittelussa otetaan huomioon sään ääri-ilmiöt sekä sään ja ilmaston aiheuttamat riskit ja niihin varautuminen. Varautumistoimenpiteet viedään kunnan riskien hallinnan toimintasuunnitelmaan.
Kaupunkien pelastuslaitokset yhteistyössä muiden tahojen kanssa (Aluehallintovirasto, HUS, ELY-keskus, ELVAR-toimikunta, poliisilaitokset, Tulli, Suomenlahden merivartiosto, Kaartin jääkärirykmentti)
Helsinki
Pelastuslaitokset ylläpitävät ajantasaisina tietoja yhteistoimintaorganisaatioista ja resursseista, joita tarvitaan sääilmiöiden aiheuttamissa häiriötilanteissa.
Helsinki
Espoo
Kaupunkien omissa ja alueellisissa johtamis- ja valmiusharjoituksissa harjoitellaan myös sään ääri-ilmiöistä johtuvien onnettomuus- ja häiriötilanteiden johtamista ja toimintaa.
Helsinki
Espoo
Pelastussuunnitteluohjeiden uusinnan yhteydessä ohjeistetaan omatoiminen varautuminen sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien varalle.
Helsinki
Espoo
Otetaan ilmastoriskit yhdeksi näkökulmaksi ja osaksi kaupunkien ja kuntayhtymien jatkuvuuden hallinnan toimintamallia. Seurataan, valvotaan ja raportoidaan niistä muun tavallisen raportoinnin yhteydessä. Otetaan ilmastoriskeihin varautumisen näkökulma mukaan ohjeistuksiin
Helsinki
Espoo
Välitetään ilmastotietoa toimijoille tehokkaasti ja sopivia kanavia käyttäen
HSY
Huolehditaan siitä, että ilmastoriskeihin varautuminen on huomioitu myös yksityisten palveluntuottajien sopimuksissa kriittisten palveluiden osalta
Ei raportoituja toimia vuonna 2018
Lisätään toimijoiden tietoisuutta ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja sopeutumisesta eri kanavien kautta, esimerkiksi koulutustilaisuudet, seminaarit, harjoitukset
HSY
Helsingin seudun ilmastoseminaari 2018 ohjelmassa oli tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista useasta näkökulmasta. Osallistujia oli 250.
Parannetaan järjestöjen osallistumista ilmastonmuutokseen sopeutumiseen kaupunkiseudulla esimerkiksi yhteishankkeiden kautta ja aktivoimalla vapaaehtoistoimintaa
Ei raportoituja toimia vuonna 2018
Edistetään asukkaiden omatoimista varautumista, keinona esimerkiksi viestintä ja tapahtumat, koulutus, yhteistyö järjestöjen kanssa, vapaaehtoistoiminnan kartoitus ja edistäminen. Viestinnässä asukkaille korostetaan omatoimista varautumista ja asukkaiden itsenäistä selviämistä
Kaupunkien pelastuslaitokset
Helsinki
Sosiaali ja terveystoimen palveluiden järjestämisessä ja valmiussuunnitelmissa otetaan huomioon sään ääri-ilmiöiden, merenpinnan nousun ja ilmastonmuutoksen vaikutusten aiheuttamat riskit
Helsinki
Vantaa
Selvitetään tapaustutkimuksena ilmastonmuutokselle ja sään ääri-ilmiöille haavoittuvat ryhmät ja tunnistetaan heidän tarpeensa häiriötilanteiden aikana
Ei raportoituja toimia vuonna 2018
Käynnistetään Urbaanin selviytymisen hanke, jonka tavoitteena on valmentaa asukkaita ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin. Työvälineinä ovat urbaani selviytymisopas ja vuosittainen tapahtuma seka sosiaalisen median kautta tapahtuva viestintä. Oppaassa neuvotaan selviytymään arjen kautta normaalioloista poikkeavissa tilanteissa, kuten sähkö- ja vesikatkojen ja helleaaltojen tai kesäisten tai talvisten rajuilmojen aikana.
Ei raportoituja toimia vuonna 2018
Sosiaali- ja terveystoimelle määriteltiin vuonna 2016 uusia painopistealueita, jotka liittyvät sään ääri-ilmiöihin varautumiseen, haavoittuustarkasteluiden käyttöön toiminnan suunnittelussa sekä omatoimisen varautumisen edistämiseen. Näiden painopistealueiden osalta ei vuonna 2018 tuotettu erikseen raportointitietoa.
Luodaan tiedonvälityksen verkosto ilmastonmuutoksen tutkijoille ja tiedon käyttäjille uusimman ilmastotiedon välittämiseksi ja tutkimuksen suuntaamiseksi. Järjestetään yhteisiä työpajoja, seminaareja ja työkokouksia.
HSY
Helsinki
Kartoitetaan kansainvälisiä hyviä käytäntöjä ja kokemuksia kaupunkiseutujen sopeutumisesta ja levitetään niistä tietoa kaupungeille ja muille sidosryhmille.
HSY
Helsinki
Espoo
Osallistutaan kansallisiin ja alueellisen tason yhteistyöverkostoihin kokemusten ja tiedon levittämiseksi. Kootaan ilmastoon liittyviä verkkosivustoja HSY:n sivuille ja hyödynnetään niitä asiantuntija- ja käyttäjäpalautteen saamisessa, tiedon välityksessä ja keräämisessä.
HSY
Kaikki kaupungit
Kehitetään työkaluja ilmastonmuutokseen sopeutumiselle kaupunkien suunnittelun avuksi ja selvitetään sopeutumisen kustannuksia.
HSY
Helsinki
Espoo
Yhteistyöverkostot
Osallistutaan hankkeisiin, joissa arvioidaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia tautikirjoon ja sen kansantaloudellisia vaikutuksia sekä selvitetään ilmastonmuutoksen merkitystä kasvi- ja eläintautien sekä eläinten ja ihmisten yhteisten tartuntatautien esiintymiseen.
Ei raportoituja toimia vuonna 2018
Osallistutaan hankkeisiin, joissa selvitetään ilmastonmuutoksen vaikutukset ilmanlaatuun ja terveyteen mukaan lukien metsäpalot ja hiukkaspäästöt
HSY
Tuotetaan eri näkökulmista kestävään kehitykseen ja yhteiskunnan riskinsieto- ja elpymiskyvyn kehittämiseen liittyvää tietoa ja edistetään aiheeseen liittyvää tutkimusta.
HSY
Helsinki & Ilmatieteen laitos
Yritysyhteistyö
Ei raportoituja toimia vuonna 2018
Yhteistyö järjestöjen kanssa
Ei raportoituja toimia vuonna 2018
Espoo 2018. Espoo YK:n kestävän kehityksen edelläkävijäkaupungiksi. Tiedote 17.7.2018.
Helsinki 2018. Hulevesiohjelma. Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön julkaisuja 2018:3.
HSL. MAL 2019. https://www.hsl.fi/mal
HSY 2012. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia. HSY:n julkaisuja 10/2012.
HSY 2017. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen uudet haasteet.
HSY 2019. Sopeutumisen askelmerkit - ilmastonmuutokseen sopeutumisen indikaattorit pääkaupunkiseudulla 2018. TULOSSA, VIELÄ JULKAISEMATON
Lyytikäinen, S. 2019. Kestävän kaupunkielämän ohjelma. Ilmansuojelu 1/2019.
Parry, M. 2018. 1,5 ja kahden asteen lämpenemisen vaikutuksilla on iso ero. Ilmansuojelu 4/2018.
Sisäministeriö 2019. Kansallinen riskiarvio 2018. Sisäministeriön julkaisuja 2019:5.
United Nations 2015. Transforming Our World: The Agenda 2030 for Sustainable Development.
Uudenmaan liitto. Uusimaa-kaava 2050. https://www.uudenmaanliitto.fi/aluesuunnittelu/valmistelussa_uusimaa-kaava_2050