Pääkaupunkiseutu sopeutuu ilmastonmuutokseen

Sopeutumisen strategian toimenpidelinjausten toteutuminen on aiemmissa raporteissa kirjattu taulukkomuotoon. Tämä raportti on tehty ensimmäistä kertaa HSY:n Julkkari-ohjelmalla saavutettavaan ja koneluettavaan muotoon, johon tekstin asettelu taulukoihin ei sovellu yhtä hyvin. Tästä syystä toimenpidelinjaukset on kirjattu laatikoihin ja niitä toteuttavat toimet kirjattu kaupunkikohtaisesti allekkain.

Maankäyttö

Otetaan ilmaston vaihtelun, sään ääri-ilmiöiden ja ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioon pääkaupunkiseudun kuntien yleis- ja asemakaavallisessa työssä

Helsinki

• Asemakaavoissa huomioidaan ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen asemakaavamääräyksin. Asemakaavamääräysten kehittämistyö on käynnissä ja valmistuu vuoden 2019 aikana. Kaavamääräysten kehittämistyön tavoitteena on yhdenmukaistaa asemakaavoissa käytössä olevia periaatteita mm. ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen osalta.
  
• Hulevesitulvariskien kartoitus valmistui vuoden 2019 alussa.
  

Espoo

• Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset otetaan huomioon kaikissa yleis- ja asemakaavoissa ja ympäristövaikutukset valintakriteereiksi vaihtoehtojen tarkastelussa.
  
• Kaikissa asemakaavoissa edellytetään hulevesien tonttikohtaista viivytystä ja tapauskohtaisesti laadullista käsittelyä.
  
• Asemakaavoissa on alettu määrätä sitovasti viherkatoista, esimerkkinä Kivenlahden metrokeskuksen asemakaava.
  
• Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa kestävä vesien hallinta on nostettu yhdeksi keskeiseksi teemaksi, joka käsittää myös tulviin varautumisen. Työn yhteydessä on tunnistettu virallisten tulvavaara-alueiden lisäksi mm. tulvareittien kannalta keskeisiä hallitun tulvimisen alueita.
  

Vantaa

• Vantaan yleiskaava 2020 luonnos laadittiin vuonna 2018. Seudullinen viheralueverkosto turvataan kaavakartalla. Paikallisen viheralueverkoston ja viherrakenteen muodostumista tuetaan kaavamääräyksillä. Hulevesitulva-altaille on varattu paikkoja. Yleismääräyksissä kehotetaan ehkäisemään hulevesien muodostumista ja viivyttämään muodostuvat hulevedet.
  
• Asemakaavoissa vihertehokkuustyökalu on käytössä, mutta ei kattavasti. Vihertehokkuuteen liittyviä määräyksiä on noin 20 asemakaavassa. Vihertehokkuustyökalun käyttöä kaduilla on kokeiltu.
  
• Hulevesien hallinta on vakiintunut osaksi suunnitteluprosessia. KEKO-laskurin käyttöä jatketaan kaavatöissä osana kaavojen ilmastovaikutusten arviointia.
  

Huolehditaan ekosysteemipalveluiden toimivuudesta ja biodiversiteetin säilymisestä ekologisia yhteyksiä ja virheralueverkostoja kehittämällä

Helsinki

• Metsä- ja puustoinen verkosto- opas verkoston huomioimiseksi Helsingin kaupunkisuunnittelussa valmistui vuoden 2019 alussa.
• Helsingille valmisteltiin merellinen strategia.
• Yleiskaavan toteuttamisohjelmaan on kirjattu tavoitteita viher- ja virkistysalueiden turvaamisesta ja huomioimisesta jatkosuunnittelussa.
• Helsingin hulevesiohjelma valmistui ja hyväksyttiin. Hulevedet ovat myös osa kaupungin sini-viherverkostoa.
• Perustamisesitykset sekä hoito- ja käyttösuunnitelmat valmistuivat kolmelle luonnonsuojelualueelle: Kallahden matalikko, Maununnevan laajennus ja Haltialanmetsä.

Espoo

• Ekologiset yhteydet otetaan huomioon kaikessa kaavoituksessa.
• Viheralueverkostoja kehitetään esimerkiksi virkistysvisioiden kautta.
• Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa ekosysteemipalvelut on otettu huomioon kaavamääräyksissä ja vaikutusten arvioinnissa.
• Luontohyödyt Espoon kaupunkirakenteessa -raportti ja siihen liittyvä ekosysteemipalveluja Espoossa käsittelevä esite julkaistiin.
• Espoon luonnonsuojelun toimenpiteet (LUOTO) 2018-2021 työssä pyritään nykyistä perusteellisempaan ymmärrykseen Espoon ekologisesta verkostosta sekä keinoista ylläpitää ja parantaa luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita Espoossa ja osana Helsingin seudun viherkehää.
• Yleiskaavoituksessa kartoitetaan luonnon monimuotoisuuden keskittymiä osana yleiskaavoitusta. Työ on aloitettu 2018 ja sitä jatketaan osana Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaa sekä LUOTO-työtä.
• Ekologisia yhteyksiä on selvitetty ja selvitetään kuntatasolla sekä yleis- ja asemakaavoissa ja LUOTO-työssä. Riittävien ekologisten yhteyksien turvaamiseen pyritään eri suunnittelutasoilla ja toteutuksessa.
• Espoon vieraslajilinjaus valmistunut 2018. Linjauksessa on huomioitu ilmaston lämpenemisen vaikutuksia vieraslajien selviytymiseen sekä vaikutuksia tuholaisiin ja taudinaiheuttajiin.

Vantaa

• Yleiskaavaluonnoksen 2020 kaavakartalla on esitetty Vantaan ekologinen verkosto, joka perustuu vuonna 2018 laadittuun ekologisten yhteyksien selvitykseen sekä luontoa koskeviin inventointeihin ja selvityksiin. Ekologiset runkoyhteydet on esitetty kaavakartalla. Yleismääräyksissä edellytetään, että ekologiset yhteydet otetaan huomioon asemakaavoituksessa ja muussa jatkosuunnittelussa. Luonnonsuojelualueita ja luo-alueita on varattu lisää. Seudullinen viheralueverkosto säilyy. Paikallisen viheralueverkoston tueksi määrätään varaamaan rakennettaville alueille erilaisia viheralueita. Ekosysteemipalvelut kehotetaan turvaamaan virkistysalueilla.

Uudet painopistealueet: Viherrakenne sopeutumisessa

Edistetään viherrakenteen sopeutumista ilmastonmuutokseen ja parannetaan kaupunkiseudun ilmastonkestävyyttä viherrakenteen avulla

Helsinki

• Uusitun viherkerroin-työkalun (iWater-hanke) käyttöönotto asemakaavoituksessa.
• Yleiskaavassa määritellään mm. viherverkostorakenne.

Säilytetään viherrakennetta, ja lisätään sitä erityisesti tiiviisti rakennetuilla alueilla. Säilytetään yhtenäiset viherverkostot

Helsinki

• VISTRA-kartta (viher- ja virkistysalueiden strateginen kehityskuva) maisemasuuunnittelun tukena asemakaavahankkeissa.

Espoo

• Pilotoidaan viherkerroinmenetelmää Keran asemakaavoituksessa.

Vantaa

• Yleiskaavaluonnoksessa 2020 määrätään toteuttamaan alueet vihertehokkaasti. Ks. lisäksi yleiskaavakirjaus yllä.

Säilytetään ja edistetään monimuotoista kaupunkiluontoa

Helsinki

• Metsä- ja puustoinen verkosto -oppaan valmistelu, opas on tehty verkoston huomioimiseksi Helsingin kaupunkisuunnittelussa (julkaistu 2019).

Espoo

• Espoossa käynnistetty Luonnonsuojelun toimenpiteet -projekti, jossa kehitetään luonnon monimuotoisuutta ja luonnonsuojelun ohjauskeinoja Espoossa
• Espoo on mukana Liito-orava-LIFE -hankkeessa (2018-2023). Hankkeessa testataan toimintamalleja ja keinovalikoimaa liito-oravan turvaamiseksi.
• Espoon luonnonhoidon toimintamallin 2017-2026 tavoitteena on kasvattaa metsien puskurikykyä haitallisia muutoksia vastaan.
• Yleis- ja asemakaavoituksessa kartutetaan kaupungin luontotietoa ja hyödynnetään sitä monimuotoisen kaupunkiluonnon säilyttämisessä tiivistyvässä kaupunkirakenteessa.

• Monimuotoisuuden seurantajärjestelmää kehitetään.
• Kaavatyön yhteydessä tehtyjen inventointien lisäksi myös ympäristökeskuksen luontoinventoinnit kartuttavat jatkuvasti tietoa.
• Vuonna 2018 laaditussa Myyrmäen ja Aviapoliksen suuralueiden metsäsuunnitelmassa metsiä kehitetään monilajisina, usean puulajin metsikköinä.

Tehdään tilaa vedelle ja kasvulliselle maalle

Espoo

• Espoonjoen vesilupahakemus käsittelyssä ja rakennussuunnittelu käynnissä 2018.
• Nuottalahtea ympäröivien alueiden tulvasuojelun suunnittelu käynnissä 2018. Suunnittelu huomioi sekä meri- että hulevesitulvan. Suunnittelussa on mukana kolme kohdetta.
• Espoon hulevesiohjelman päivitys 2017-2019.

• Laadittu purokäytävien mitoitusperiaatteet.
• Puroluontoselvitys käynnistymässä.

Toteutetaan tarkastelut laaja-alaisina ja yhteistyössä eri toimijoiden kesken, ja huomioidaan alueiden moninaiskäyttö

Vantaa

• Sekä kaavakokouksissa että puistosuunnittelussa on mukana ympäristökeskuksen luontoasiantuntija.

Edistetään asukkaiden osallistumista ja omatoimista varautumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja sään ääri-ilmiöihin

Espoo

• Marketanpuiston hulevesikeskuksessa neuvotaan ja koulutetaan (pien)talorakentajia hulevesiratkaisujen valitsemisessa ja toteuttamisessa.

• Pientalorakentamisen varautumisasiat otetaan esille rakennuslupavaiheessa Vantaan rakennusvalvonnan kanssa.

Arvioidaan sopeutumisen toimien vaikuttavuutta viherrakenteen sopeutumisen ja kaupungin ilmastonkestävyyden kannalta

Ei erikseen raportoituja toimenpiteitä vuonna 2018.

Liikenne ja tekniset verkostot

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen suunnittelussa huomioidaan sään ääri-ilmiöiden, merenpinnan nousun sekä ilmastonmuutoksen suurimmat riskit. Joukkoliikenteen valmiussuunnitelmissa varaudutaan liikenteen hoitoon häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

HSL

• HSL:n valmiussuunnittelussa ja häiriönhallinnassa varaudutaan erilaisiin häiriötilanteisiin, niin pieniin kuin suuriinkin. HSL ei erittele häiriötilanteen syitä, vaan seurauksia ja niihin reagointia (palvelun varmistaminen kaikissa tilanteissa, informaatio, viranomaisyhteistyö, yms.)

Kaupunkien liikenneverkon ja muiden yhdyskuntateknisten verkostojen suunnittelussa huomioidaan sään ääri-ilmiöiden sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit

Helsinki

• Hulevesireittien suunnittelu on osa kadunsuunnittelua ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen huomioidaan suunnitteluratkaisuissa.

Espoo

• Tulvareitit katusuunnittelussa ja toteutuksessa aina kun tarpeen.

Vantaa

• Vantaan kaupunki ja Lahden ammattikorkeakoulun yhteistyönä valmistunut opinnäytetyö ilmastonmuutoksen vaikutuksista tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Työssä on tarkasteltu Myyrmäen ja Tikkurilan alueita.

HSL

• Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 –suunnitelmaluonnos valmistui syksyllä 2018. Luonnoksen ympäristövaikutusten arvioinnin osana tunnistettiin mm. ne maankäytön ja liikenneinfran kehittämisen alueet, joilla täytyy jatkosuunnittelussa erityisesti huomioida tulvariski.

Joukkoliikenteen häiriöpäivystyksen ja liikenneinfokeskuksen asiakasviestintää kehitetään reaaliaikaiseksi eri kanavia pitkin

HSL

• HSL kehittää jatkuvasti häiriöpäivystystä. Tulevaisuudessa pääfokus on nimenomaisesti asiakasviestinnän ajantasaisuudessa. Vuoden 2019 aikana on tarkoitus organisoitua siten, että tämä tavoite on käytännössä mahdollista toteuttaa.

Uudet painopistealueet: Seudullinen yhteistyö liikennejärjestelmän suunnittelussa

Seudullinen yhteistyö liikennejärjestelmän suunnittelussa ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen

HSY

• MAL-lausunnossa nostettu esille sopeutumisen huomioiminen maankäytön suunnittelussa.

Edistetään joukkoliikenteen sopeutumista ilmastonmuutokseen, keinoina mm. häiriöiden hallinta, investointien suunnittelu, tietoisuuden lisääminen ilmastonmuutoksesta ilmiönä ja siihen varautumisesta

Ei raportoituja toimenpiteitä vuonna 2018.

Seudullisen MAL suunnittelun rooli ja keinot ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

HSY

• MAL-lausunnossa nostettu esille sopeutumisen huomioiminen maankäytön suunnittelussa.

Rakentaminen ja lähiympäristön ilmastonkestävyys

Osallistutaan hankkeeseen, jossa selvitetään merenpinnan nousun skenaariot ja niiden todennäköisyys

Ei erikseen raportoituja toimenpiteitä vuonna 2018.

Tarkistetaan alimmat rakentamiskorkeudet päivitettyjen merenpinnan nousun arvioiden sekä ohjeistuksen perusteella

Ei erikseen raportoituja toimenpiteitä vuonna 2018.

Selvitetään katettujen alueiden osuus pääkaupunkiseudulla ja arvioidaan niiden merkitystä hulevesien hallinnan kannalta

HSY

• Kahden vuoden välein päivitettävä seudullinen maanpeiteaineisto valmistui 2018. Vettä läpäisemättömien alueiden ja kasvillisuuden peittämien alueiden pinta-alat on laskettu sopeutumisen indikaattoreihin vuosilta 2014, 2016 ja 2018. Täydentävä rakentaminen säästää laajoja yhtenäisiä viheralueita, mutta asettaa samalla haasteita hulevesien hallinnalle. Kaavoituksessa käytettävillä viherkertoimilla voidaan varmistaa vettä imeyttävän maanpinnan riittävä määrä.

Uudet painopistealueet: Ilmastoviisas asuminen

Edistetään viherrakenteen sopeutumista ilmastonmuutokseen ja parannetaan tiivistyvän kaupunkirakenteen ilmastonkestävyyttä viherrakenteen avulla

Helsinki

• Asemakaavoituksessa huomioidaan viher- ja virkistysalueiden kaavoittaminen osana laajempia kokonaisuuksia. Lisäksi asemakaavoituksessa huomioidaan asuinrakennuksiin liittyvien piha-alueiden ja viherkattojen rakentaminen.

Espoo

• Pilotoidaan viherkerroinmenetelmää Keran asemakaavoituksessa. Luontohyödyt Espoon kaupunkirakenteessa -selvityksessä on tunnistettu erityisesti tiivistyvässä kaupunkirakenteessa merkittäviä ekosysteemipalveluja, joista mm. lämpötilojen ja veden kierron säätely liittyvän suoraan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Vantaa

• Alueellisen ekotehokkuuslaskurin (KEKO) käyttöä jatketaan kaavatöissä osana kaavojen ilmastovaikutusten arviointia.

Edistetään ilmastoviisasta rakentamista sekä uudis- että korjausrakentamisessa

Helsinki

• Asemakaavamääräyksin edistetään ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista rakentamisessa. Viherkerroin-työkalun käyttöä edellytetään niissä asemakaavoissa, missä sen käyttö on mahdollista.

Espoo

• Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaan laadittu Keko-ekotehokkuusarviointi.

Edistetään asukkaiden omatoimista varautumista ja vastuunottoa oman asuntonsa ja taloyhtiönsä ilmastonkestävyydestä

Ei raportoituja toimenpiteitä vuonna 2018

Kerätään, tuotetaan, havainnollistetaan ja välitetään tietoa ilmastoviisaasta rakentamisesta ja asumisesta

HSY

• SMART-MR -hankkeessa tuotettiin Low Carbon District -konsepti ja kriteeristökortit asemakaavatason suunnittelua varten erityisesti asemanseuduille. Korteissa on kriteerejä niin ilmastonmuutoksen hillinnän kuin sopeutumisen huomioimiselle suunnittelussa ja rakentamisessa.

Vesi- ja jätehuolto

Pääkaupunkiseudun vesi- ja jätehuollon suunnittelussa otetaan huomioon sään ääri-ilmiöiden, ilmastonmuutoksen vaikutusten sekä merenpinnan nousun aiheuttamat riskit. Vesi- ja jätehuollon valmiussuunnitelmassa varaudutaan sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin ongelmiin.

HSY

• Pidetään yllä HSY:n valmiussuunnitelmaa, joka päivitettiin vuonna 2018.
• Ylläpidetään vesihuollon varautumissuunnitelmaa, joka päivitetään vuonna 2019.

Selvitetään vesihuoltojärjestelmän mitoitusperusteet ja niiden riittävyys ottaen huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset, lisääntyvät ääri-ilmiöt ja merenpinnan nousu.

HSY

• Mitoitusperusteet sisältävät ilmastonmuutokseen varautumisen. Perusteet tarkistetaan säännöllisin väliajoin, edellinen tarkistus tehty 2016.
• Vesihuollolla on edustaja Uudenmaan tulvariskiryhmässä.
• Vesihuoltojärjestelmän riittävyystarkastelut.
• Vuotovesistrategia päivitetty 2018.

Espoo

• Kaavoituksen vesihuolto- ja hulevesiviemäröintikohteissa pyritään huomioimaan alueen hulevesiselvitykset ja tulvaherkkyys.

Vantaanjoen valuma-alueen jätevesiylivuotojen vähentämistä koskevan toimenpideohjelman jatkokehityksessä otetaan huomioon myös ilmastonmuutoksen vaikutukset ja mahdolliset lisääntyvät riskit.

HSY

• Vuonna 2018 valmisteltiin jatkohanke yhdessä Vantaanjoen vesihuoltolaitosten kanssa.
• Riskienhallinta SSP (Sanitation Safety Plan) -työkalun avulla, päivitys tehty 2018.
• Pumppaamodataa hyödynnetään vuotojen vähentämisessä.

Edistetään sekavesiviemäreiden ylivuotojen vähentämistä Helsingin ydinkeskustan alueella. Otetaan huomioon sään ääri-ilmiöiden ja merenpinnan nousun aiheuttamat riskit hankkeiden suunnittelussa.

HSY

• Etelä-Esplanadin tunnelihankkeen suunnittelu etenee.
• Viemärimallin rakentaminen & mallitarkastelujen toteutus.
• Sekaviemäriverkostossa tehty mittauksia.
• Smart & Clean -hankkeen selvitykset: viemärivesien viivytys- ja suodatusselvitysten laadinta.

Tarkistetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vesienhallinnan mitoitusperusteet sään ääri-ilmiöiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten riskit huomioon ottaen.

HSY

• Ämmässuolla on vuosittain ylläpidettävä mallinnustyökalu vesienhallintaan. HSY on todennut lisätiedon tarpeen sään ääri-ilmöihin liittyvistä mitoitussademääristä.

Uudet painopistealueet: Vesi- ja jätehuolto

‍Selvitetään poikkeuksellisten sääilmiöiden kuten toistuvuudeltaan erittäin harvinaiset rankkasateet) aiheuttamien vahinkojen suuruutta ja niihin varautumisen kustannuksia

HSY

• HSY on osallistunut Helsingin ja Espoon hulevesitulvariskien arviointiin.

Valmiusharjoituksissa harjoitellaan sään ääri- ilmiöihin varautumista

Ei raportoituja toimenpiteitä vuonna 2018

Selvitetään tulva- ja hulevesien laatua ja tunnistetaan pääkaupunkiseudun erityiskohteet

Ei raportoituja toimenpiteitä vuonna 2018, ks uusi painopistealue: Hulevesien laadun hallinta.

Edistetään vettä pidättävien ja valuntaa viivyttävien rakenteiden käyttöä HSY:n omissa rakentamiskohteissa

HSY

• Kaatopaikka- ja kenttärakentamisessa huomioidaan vedet lisäämällä kaatopaikan kasvipeitettä ja rakentamalla tasausaltaita. Ruskeasannassa huomioitu hyvin.

Tarkistetaan HSY:n suunnitteluohjeet vastaamaan uusinta tietoa merenpinnan äkillisistä nousuista myrskyjen takia ja pitkäaikaisesta merenpinnan noususta, sateisuudesta, suurista lumimääristä, rankkasateista, lämpötilan noususta ja muista ilmastonmuutoksen vaikutuksista

HSY

• Merenpinnan nousu on huomioitu HSY:n suunnitelmissa.

Edistetään hulevesien paikallista hallintaa

HSY

• Hulevesitietoa päivitetty www.hsy.fi/hulevesi -sivulle.
• Hulevesien paikallinen hallinta esillä HSY:n Isännöitsijäseminarissa marraskuussa.

Espoo

• Marketanpuiston hulevesikeskuksessa neuvotaan ja koulutetaan (pien)talorakentajia hulevesiratkaisujen valitsemisessa ja toteuttamisessa.

Uudet painopistealueet: Hulevesien hallinta

Varaudutaan ilmastonmuutoksen myötä lisääntyviin sademääriin ja rankkasateisiin hulevesien hallinnan keinoin.

Helsinki

• Asemakaavoissa annetaan tarvittavat määräykset hulevesien hoitamisesta kaavoitettavilla alueilla.
• Helsingin hulevesiohjelma hyväksyttiin (Khs) toukokuussa 2018, ohjelmassa huomioitu myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Kaupungin sisäinen hulevesiryhmä, jossa myös HSY mukana, nimettiin kesäkuussa 2018, ryhmän toiminta käynnistyi. Ryhmä seuraa, edistää ja koordinoi hulevesiohjelman toteutumista.

• Hulevesien hallinta on vakiintunut osaksi suunnitteluprosessia.

Hulevesien laadun hallinta

Helsinki

• Hule S&C hankkeessa Helsingin kohteena oli hulevesiarkku Taivallahteen. Arkkuun sijoitettu myös mittarit hulevesien laadun ja arkun puhdistustehon mittaamiseen.

Espoo

• Otsolahden biohiilisuodattimen suunnittelu ja toteutus osana Kaupunkivesistöt kuntoon -hanketta.
• Tapauskohtaisesti asemakaavoissa edellytetty hulevesien laadullista käsittelyä.

Selvitetään poikkeuksellisiin rankkasateisiin varautumisen edellytyksiä pääkaupunkiseudulla

Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen

• Huletulvariskialueet arvioitiin tulvariskilain mukaisesti vuonna 2018.

Huomioidaan ilmastonmuutoksen skenaariot hulevesien hallinnan suunnittelussa

Helsinki

• Hulevesiohjelmassa huomioitu ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen.

Espoo

• Gräsanojan tulvasuojelusuunnitelman laadinta.

Pelastustoimi ja turvallisuus

Kaupunkien valmiussuunnittelussa otetaan huomioon sään ääri-ilmiöt sekä sään ja ilmaston aiheuttamat riskit ja niihin varautuminen. Varautumistoimenpiteet viedään kunnan riskien hallinnan toimintasuunnitelmaan.

Kaupunkien pelastuslaitokset yhteistyössä muiden tahojen kanssa (Aluehallintovirasto, HUS, ELY-keskus, ELVAR-toimikunta, poliisilaitokset, Tulli, Suomenlahden merivartiosto, Kaartin jääkärirykmentti)

• Uudenmaan alueellinen riskiarvio 2018 valmisteltiin poikkihallinnollisessa yhteistyössä alueen toimijoiden kesken. Riskiarvio toimii alueellisen varautumisen yhteisenä pohjana, jota täydennetään tarvittaessa toimialakohtaisilla riskiarvioilla. Alueellisessa riskiarviossa on otettu huomioon myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä mm. tulvat, myrskyt ja kuivuuden aiheuttamat metsäpalot.

Helsinki

• Valmiussuunnittelu huomioi myös sään ääri-ilmiöt.

Pelastuslaitokset ylläpitävät ajantasaisina tietoja yhteistoimintaorganisaatioista ja resursseista, joita tarvitaan sääilmiöiden aiheuttamissa häiriötilanteissa.

Helsinki

• Pelastuslaitoksen tilannekeskus pitää yllä yhteystietolistoja eri viranomaisten ja toimijoiden yhteys- ja hälytystiedoista liittyen sääilmiöiden aiheuttamiin häiriötilanteisiin. Yhteydenpitoa on tiivistetty eri viranomaistoimijoiden ja muiden toimijoiden kanssa 2018 olleen kuivuuden ja myrskypäivien osalta. Pelastuslaitos on torjuntavastuussa ja varautumisvastuussa lähes kaikissa poikkeavissa luonnonilmiöissä - ellei suoranaisena toimijana, niin ainakin välillisesti avustajana. Kesän 2018 kuivuuden johdosta päivitettiin erityisesti maastopaloihin liittyviä toimintamalleja ja kalustotarpeita.

Espoo

• Yhteistyö ja yhteiset resurssit pääkapunkiseuden pelastuslaitosten kesken (HIKLU).
• Yhteinen johtamisohje HIKLU-pelastuslaitoksilla ja yhteistyö johtokeskustasolla ja tiedottamisessa.
• Tilanteen tehostettu seuranta (esim Luova-tiedotteen jälkeen).
• Yhteistyömuistio Puolustusvoimien kanssa.
• Tietojen ylläpito.

Kaupunkien omissa ja alueellisissa johtamis- ja valmiusharjoituksissa harjoitellaan myös sään ääri-ilmiöistä johtuvien onnettomuus- ja häiriötilanteiden johtamista ja toimintaa.

Helsinki

• Käynnistettiin yhteistyö WISE-tutkimushankkeen kanssa viheliäisiin riskeihin varautumiseksi. Valmistelussa on harjoitus, joka teemana olisi ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset ja näihin liittyvä pitkän aikavälin päätöksenteko. Harjoitus toteutettaisiin vuonna 2019 politiikkapäämajaharjoituksena, jossa osallitujina olisivat joko poliittiset johtajat tai virkamiesjohto.

Espoo

• Pelastuslaitosten omissa ja alueellisissa harjoituksissa harjoitellaan tilanteen mukaan myös sään ääri-ilmiöihin liittyviä onnettomuus- ja häiriötilanteita varten. Pelastuslaitos osallistuu tarvittaessa myös muiden alueiden harjoitusten tukemiseen toimimalla pelastuslaitosten valtakunnallisena Caruna-yhteyshenkilönä.

Pelastussuunnitteluohjeiden uusinnan yhteydessä ohjeistetaan omatoiminen varautuminen sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien varalle.

Helsinki

• Vuonna 2018 päivitetyssä asuinrakennuksen pelastussuunnitelmapohjassa on ohjeistettu taloyhtiötä tunnistamaan sään ääri-ilmiöihin ja luonnononnettomuuksiin liittyvien riskejä. Pelastussuunnitelmapohjassa on lisäksi annettu asukkaille suunnattuja toimintaohjeita sään ääri-ilmiöiden ja luonnononnettomuuksien kohdatessa.

Espoo

• Luonnonhoitoyksikkö on laatinut yhdessä LUP:n kanssa toimintakortin myrskytuhojen varalle. Kaken varautumissuunnitelmassa on velvoitettu tietyt yksiköt toimimaan kun tarve vaatii. Lisäksi luho on järjestänyt LUP:n palomiehille myrskytuhokoulutusta, sekä kouluttanut viherkunnossapidon sahaustaitoisia myrskytuhojen korjuuseen yhdessä Metsäkoulu Evon kanssa.

Uudet painopistealueet: Valmiussuunnittelu ja jatkuvuuden hallinta

Otetaan ilmastoriskit yhdeksi näkökulmaksi ja osaksi kaupunkien ja kuntayhtymien jatkuvuuden hallinnan toimintamallia. Seurataan, valvotaan ja raportoidaan niistä muun tavallisen raportoinnin yhteydessä. Otetaan ilmastoriskeihin varautumisen näkökulma mukaan ohjeistuksiin

Helsinki

• Kaupunginkanslian turvallisuus- ja valmiusyksiköllä on sopimus Ilmatieteen laitoksen kanssa vaaraa aiheuttavaa säätilannetta koskevien tiedotteiden (Luova-tiedote) jakelusta. Vuodesta 2013 käytössä ollutta toimintamallia uudistettiin 2018, jonka lisäksi hankittiin käyttöoikeus Ilmanet-palveluun.

Espoo

• Espooseen on perustettu 2018 ilmastonmuutokseen sopeutumisen työryhmä, jossa seurataan sopeutumistoimien toteutumista ja kehittymistä kaupungin eri toimialoilla. Lisäksi Espooseen perustettiin kaupunginjohtajan vetämä ilmastotyön ohjausryhmä, jonka on tarkoitus koordinoida Espoossa tehtävää ilmastotyötä.

Välitetään ilmastotietoa toimijoille tehokkaasti ja sopivia kanavia käyttäen

HSY

• Ilmastoinfon sivuille kootaan tietoa myös ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumisesta.
• Vuonna 2018 osallistuttiin MMM:n viestintäkampanjaan ja levitettiin sosiaalisessa mediassa varautumisesta ja sopeutumisesta kertovaa animaatiovideota.

Huolehditaan siitä, että ilmastoriskeihin varautuminen on huomioitu myös yksityisten palveluntuottajien sopimuksissa kriittisten palveluiden osalta

Ei raportoituja toimia vuonna 2018

Lisätään toimijoiden tietoisuutta ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja sopeutumisesta eri kanavien kautta, esimerkiksi koulutustilaisuudet, seminaarit, harjoitukset

HSY

• Ekotukihenkilökoulutukseen liittyvässä, HSY:n pitämässä ilmastoluennossa otetaan esille myös se, mitä sopeutuminen tarkoittaa ja miten kaupunkien eri toimialoilla sopeutumista pitäisi pitää esillä ja edistää.

• Helsingin seudun ilmastoseminaari 2018 ohjelmassa oli tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista useasta näkökulmasta. Osallistujia oli 250.

Uudet painopistealueet: Omatoiminen varautuminen

Parannetaan järjestöjen osallistumista ilmastonmuutokseen sopeutumiseen kaupunkiseudulla esimerkiksi yhteishankkeiden kautta ja aktivoimalla vapaaehtoistoimintaa

Ei raportoituja toimia vuonna 2018

Edistetään asukkaiden omatoimista varautumista, keinona esimerkiksi viestintä ja tapahtumat, koulutus, yhteistyö järjestöjen kanssa, vapaaehtoistoiminnan kartoitus ja edistäminen. Viestinnässä asukkaille korostetaan omatoimista varautumista ja asukkaiden itsenäistä selviämistä

Kaupunkien pelastuslaitokset

• Pelastuslaitokset ovat varautuneet ohjeistamaan asukkaiden omatoimista varautumista mm. sosiaalisessa mediassa häiriötilanteen sattuessa ja ennakolta esim. myrskytilanteessa.

Helsinki

• Pelastuslaitoksen tekemän asuintalojen valvonnan yhteydessä viestitään taloyhtiöille omatoimisesta varautumisesta.

Sosiaali- ja terveystoimi

Sosiaali ja terveystoimen palveluiden järjestämisessä ja valmiussuunnitelmissa otetaan huomioon sään ääri-ilmiöiden, merenpinnan nousun ja ilmastonmuutoksen vaikutusten aiheuttamat riskit

Helsinki

• Helsinkiin on perustettu asiantuntijaryhmä pohtimaan kaupungin SOTEn varautumista ilmastonmuutokseen, ensimmäisenä tehtävänä toimenpiteet, joilla toimialalla voidaan varautua helteisiin.

Vantaa

• Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitelma on päivitetty ja käsitelty sosiali- ja terveyslautakunnassa 5.11.2018 sekä kaupungin hallituksessa 26.11.2018. Valmiussuunnitelmassa on huomioitu riskit, jotka liittyvät sään ja ympäristön ääri-ilmiöihin, kuten myrskyihin tai vesistöjen tulvimiseen.

Selvitetään tapaustutkimuksena ilmastonmuutokselle ja sään ääri-ilmiöille haavoittuvat ryhmät ja tunnistetaan heidän tarpeensa häiriötilanteiden aikana

Ei raportoituja toimia vuonna 2018

Käynnistetään Urbaanin selviytymisen hanke, jonka tavoitteena on valmentaa asukkaita ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin. Työvälineinä ovat urbaani selviytymisopas ja vuosittainen tapahtuma seka sosiaalisen median kautta tapahtuva viestintä. Oppaassa neuvotaan selviytymään arjen kautta normaalioloista poikkeavissa tilanteissa, kuten sähkö- ja vesikatkojen ja helleaaltojen tai kesäisten tai talvisten rajuilmojen aikana.

Ei raportoituja toimia vuonna 2018

Uudet painopistealueet: Sosiaali- ja terveystoimen sopeutumistoimet

Sosiaali- ja terveystoimelle määriteltiin vuonna 2016 uusia painopistealueita, jotka liittyvät sään ääri-ilmiöihin varautumiseen, haavoittuustarkasteluiden käyttöön toiminnan suunnittelussa sekä omatoimisen varautumisen edistämiseen. Näiden painopistealueiden osalta ei vuonna 2018 tuotettu erikseen raportointitietoa.

Yhteistyö tiedon tuottamisessa ja levittämisessä

Luodaan tiedonvälityksen verkosto ilmastonmuutoksen tutkijoille ja tiedon käyttäjille uusimman ilmastotiedon välittämiseksi ja tutkimuksen suuntaamiseksi. Järjestetään yhteisiä työpajoja, seminaareja ja työkokouksia.

HSY

• Pääkaupunkiseudun sopeutumisstrategian seurantaryhmä kokoontui kaksi kertaa vuonna 2018.
• HSY:n nettisivuille on koottu tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.
• HSY:n asiantuntijat käyvät esiintymässä ja kouluttamassa erilaisissa tilaisuuksissa.

Helsinki

• Tietoa välitetään Helsingin ilmastoverkoston (noin 170 kaupungin työntekijää), Ekotukitoiminnan, nettisivujen (Stadinilmasto.fi, ilmastotyokalut.fi), sosiaalisen median, luentojen ja tilaisuuksien kautta.

Kartoitetaan kansainvälisiä hyviä käytäntöjä ja kokemuksia kaupunkiseutujen sopeutumisesta ja levitetään niistä tietoa kaupungeille ja muille sidosryhmille.

HSY

• HSY osallistui vuonna 2018 Pohjoismaiseen sopeutumiskonferenssiin (NOCCA), siellä kerättyjä kokemuksia hyödynnetään mm. Kestävän kaupunkielämän ohjelman valmistelussa.

Helsinki

• Helsinki liittynyt Global Covenant of Mayors for Climate and Energy-sitoumukseen, jossa mukana myös sopeutuminen ja tiedonvaihto. Helsinki on ICLEIn jäsen ja osallistuu sen tapahtumiin ja konferensseihin. Eurocities -verkostossa käsitellään myös ilmastonmuutokseen sopeutumista ja resilienssiä. Helsinki osallistui vuonna 2018 Pohjoismaiseen sopeutumiskonferenssiin ja esitteli siellä kaupungin sopeutumistyötä.

Espoo

• Espoo liittynyt Global Covenant of Mayors for Climate and Energy -sitoumukseen. Sopimusvelvoitteina hillinnän lisäksi sopeutumistoimenpideohjelman laatiminen ja riski- ja haavoittuvuuskartoitus.

Osallistutaan kansallisiin ja alueellisen tason yhteistyöverkostoihin kokemusten ja tiedon levittämiseksi. Kootaan ilmastoon liittyviä verkkosivustoja HSY:n sivuille ja hyödynnetään niitä asiantuntija- ja käyttäjäpalautteen saamisessa, tiedon välityksessä ja keräämisessä.

HSY

• HSY oli vuonna 2018 asiantuntijajäsenenä Kansallisen sopeutumissuunnitelman seurantaryhmässä.
• Uudenmaan ilmastoryhmä kokoontui kaksi kertaa vuonna 2018. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa esiteltiin sopeutumisen uudet haasteet -raportti.
  
• HSY:n verkkosivuille on vuonna 2018 luotu sivusto hsy.fi/hulevesi jossa on asukkaille suunnattua tietoa hulevedestä ja huleveden hallinnasta.
• HSY on osallistunut v. 2018 Virtavesiyhdistyksen ja Marketanpuiston ystävät ry:n koordinoimiin hulevesiprojekteihin, joissa on tuotettu kuva- ja videomateriaalia hulevedestä ja sen hallinnasta. Materiaalit on suunnattu asukkaille ja taloyhtiöille.

Kaikki kaupungit

• Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat mukana ja aktiivisia mm. kuutoskaupunkien verkostoissa.

Kehitetään työkaluja ilmastonmuutokseen sopeutumiselle kaupunkien suunnittelun avuksi ja selvitetään sopeutumisen kustannuksia.

HSY

• SMART-MR -hankkeessa laadittiin vähähiilisen kaupunkirakenteen ja kiertotalouden edistämisen lisäksi myös sopeutumistoimia koskevat kriteerikortit asemakaavatason kaavoituksen ja suunnittelun tueksi.

Helsinki

• Viherkerroin-työkalu päivitettiin iWater-hankkeessa lisäämällä hulevesipainotusta. Viherkerroin-työkalun käyttöä edellytetään niissä asemakaavoissa, joissa se on mahdollista.

Espoo

• CLASS-hankkeessa selvitettiin läpäiseviä pintoja ja niiden ominaisuuksia, Espoon pilottikohde valmistui 2016 (Tikaslaakso, Henttaa Suurpelto). Seuranta käynnissä 2018.

Yhteistyöverkostot

• Smart&Clean -säätiön Hule S&C-hankeessa kehitettiin erilaisia kokeiluja ja ratkaisuja hulevesien hallintaan vuonna 2018 Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle.
• HSY, Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat sidosryhminä mukana Ilmatieteen laitoksen koordinoimassa URCLIM-hankkeessa, jossa yhdistetään ilmasto- ja kaupunkikehitysmallinnusta.

Osallistutaan hankkeisiin, joissa arvioidaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia tautikirjoon ja sen kansantaloudellisia vaikutuksia sekä selvitetään ilmastonmuutoksen merkitystä kasvi- ja eläintautien sekä eläinten ja ihmisten yhteisten tartuntatautien esiintymiseen.

Ei raportoituja toimia vuonna 2018

Osallistutaan hankkeisiin, joissa selvitetään ilmastonmuutoksen vaikutukset ilmanlaatuun ja terveyteen mukaan lukien metsäpalot ja hiukkaspäästöt

HSY

• HSY osallistui vuosina 2013-2017 APTA-hankkeeseen, jossa yleistavoitteena oli arvioida ilmanstonmuutokseen liittyvien ympäristöaltisteiden vaikutuksia astmaan, allergioihin sekä kuolleisuuteen. Hankkeeseen liittyvä artikkeli, jossa oli mukana HSY:n ilmansuojeluasiantuntija, ilmestyi vuonna 2018.

Tuotetaan eri näkökulmista kestävään kehitykseen ja yhteiskunnan riskinsieto- ja elpymiskyvyn kehittämiseen liittyvää tietoa ja edistetään aiheeseen liittyvää tutkimusta.

HSY

• Sopeutumisen suunnittelun tarvitsemaa seudullista paikkatietoa tarjotaan HSY:n avoimen datan karttapalvelun kautta, sekä virkakäyttöön SeutuRuutu-palvelun kautta.

Helsinki & Ilmatieteen laitos

• Helsingin ilmasto- ja sääriskit arvioitiin Ilmatieteen laitoksen ja kaupungin asiantuntijoiden yhteistyössä, raportti julkaistiin 2018.

Uudet painopistealueet: Yhteistyö yritysten ja järjestöjen kanssa

Yritysyhteistyö

Ei raportoituja toimia vuonna 2018

Yhteistyö järjestöjen kanssa

Ei raportoituja toimia vuonna 2018