Pääkaupunkiseutu sopeutuu ilmastonmuutokseen

Vuosi 2018 oli monille ihmisille ilmastoherätyksen vuosi. Kesän pitkä hellejakso havahdutti miettimään ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja niiltä suojautumista. Kuuma kesä heikensi viljantuotantoa muun muassa Uudellamaalla (Luke 2019). Syksyllä seurattiin uutisista kahden trooppisen myrskyn, Kaakkois-Aasiaa koetelleen Henryn ja Yhdysvalloissa tuhoja tehneen Michaelin etenemistä.

Lokakuussa ilmestyi Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n 1,5 asteen raportti, jossa osoitettiin ilmastonmuutoksen olevan erittäin kiireellinen ja ennennäkemättömiä päästövähennystoimia vaativa haaste, mikäli ihmiskunta haluaa välttyä pahimmilta ja peruuttamattomilta muutoksilta maapallolla. Raportin mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat joiltain osin kaksi kertaa voimakkaammat kahden asteen lämpenemisen myötä kuin silloin, jos lämpeneminen saadaan rajoitettua 1,5 asteeseen. 1,5 asteen raportissa selostetuista ilmastonmuutoksen vaikutuksista julkaistiin artikkeli Ilmansuojelu 4/2018 -lehdessä.

Lisääntynyt keskinäisriippuvuus näkyi muun muassa siinä, että suomalaiset kaupungit aktivoituivat YK:n Kestävän kehityksen tavoitteiden eli Agenda 2030:n toteuttamisessa. Agenda 2030 eroaa aiemmista YK:n vuosituhattavoitteista muun muassa siinä, että kestävän kehityksen tavoitteet koskevat kaikkia maita, myös vauraita länsimaita. Pääkaupunkiseudun kaupungeista Espoo ja Helsinki ryhtyivät kehittämään tavoitteiden kaupunkikohtaista raportointia ja Agenda 2030 otettiin myös yhdeksi lähtökohdaksi HSY:n koordinoimaan Kestävän kaupunkielämän ohjelmaan. Agenda 2030 sisältää myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä tavoitteita.

‍

Lisääntyvä tieto ilmastoriskeistä

Suomen ilmastolaki edellyttää, että vähintään kymmenen vuoden välein Suomelle laaditaan Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma. Nykyinen suunnitelma on voimassa vuoteen 2022 asti. Suunnitelman päämääränä on, että yhteiskunnalla on kyky sopeutua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin ja hallita niihin liittyvät riskit. Sopeutumissuunnitelma ohjaa kansallisen tason riski- ja haavoittuvuustarkasteluja. Kansallisen sopeutumissuunitelman väliarviointi käynnistyi vuonna 2018 ja se julkaistaan keväällä 2019.

Valtioneuvoston kanslia julkaisi vuonna 2018 SIETO-hankkeessa laaditun kansallisen sää- ja ilmastoriskien arvioinnin (Tuomenvirta ym. 2018) sekä toimintamallin (Hildén 2018) tulevien riskinarviointien toteuttamiseksi. Toimintamalli auttaa päivittämään ilmastoriskien arviointeja ja yhdistämään tiedon eri toimijoiden järjestelmiin.

Toista kertaa tehty, kolmen vuoden välein päivitettävä Kansallinen riskiarvio 2018 julkaistiin vuoden 2018 alussa. Riskiarviossa on esitetty riskejä, joilla on laajaa kansallista merkitystä ja siinä on arvioitu näiden riskien vaikutusta yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Informaatiovaikuttamisen ja terrorististen iskujen lisäksi riskiarviossa on otettu esille ilmastonmuutoksen tuomat riskit ja niihin vaikuttaminen.

Helsingin kaupunki julkaisi vuonna 2018 Ilmatieteen laitoksen tuottaman raportin Helsingin sää- ja ilmastoriskeistä (Pilli-Sihvola ym. 2018) kaupungin sopeutumis- ja varautumistoimien suunnittelun tueksi. Raportissa koottiin yhteen tuorein tutkimustieto ja kaupungin asiantuntijoiden näkemykset ilmastoriskeistä. Raportissa on myös tunnistettu tietoaukot, joiden täyttämiseksi tarvitaan lisää tutkimusta.

Sopeutuminen maakunnan ja metropolialueen suunnittelussa

Ilmastonmuutoksen hillintä esitettiin yhtenä tärkeimmistä painopistealueista sekä Uusimaa-kaava 2050 -luonnoksessa että Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) suunnitelmaluonnoksessa. Tuleva väestönkasvu halutaan sijoittaa jo valmiiksi rakennetuille alueille yhdyskuntarakennetta täydentäen ja viheralueita säästäen. Kummassakin tarkempaa aluesuunnittelua ohjaavassa suunnitelmassa kiinnitetään huomiota myös ilmastonmuutoksen sopeutumisen kysymyksiin, kuten hulevesien hallintaan ja viherrakenteen merkitykseen.

Työkaluja sopeutumisen suunnitteluun

HSY ja Helsingin seutu ovat mukana Interreg Europe -rahoitteisessa SMART-MR (Sustainable Measures for Achieving Resilient Transportation in Metropolitan Regions) –hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa liikennepolitiikkaa ja kehittää keinoja kestävän, vähähiilisen liikkumisen edistämiseksi metropolialueilla. Helsingin seudun teemana on "Shaping low-carbon areas" eli vähähiilisten asemanseutujen kehittäminen. Hankkeessa on tuotettu laajassa seudullisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä suunnittelukriteeristö vähähiilisille asemanseuduille. Kriteeristö koostuu maankäytön, asumisen, liikkumisen ja palveluiden suunnittelua ohjaavista 70 kortista, joissa on eritasoisia vaatimuksia ilmastonmuutoksen hillinnän, sopeutumisen, kiertotalouden ja sosiaalisen kestävyyden tavoitteille. Kriteerikortit viimeistellään vuoden 2019 aikana helppokäyttöiseksi verkkotyökaluksi.

Sopeutumisen edistämisen osalta kriteerikorteissa nostetaan esille muun muassa hulevesien hallinnan suunnittelua ja luontopohjaisia ratkaisuja hellesuojeluun.

Päävastuullisena koordinoijana hankkeessa on HSY. Yhteistyössä ovat mukana HSL, kaupungit, ympäristöministeriö, Väylävirasto ja muu asemanseudun kehittäjäverkosto.

Kansainvälinen yhteistyö

Kaikki pääkaupunkiseudun neljä kaupunkia - Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen - ovat liittyneet maailmanlaajuiseen Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimukseen Covenant of Mayors for Energy and Climate, joka on osa Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa. Sopimus edellyttää, että kaupungit laativat kestävän energiankäytön ja ilmastonmuutoksen toimintasuunnitelman (SECAP). Toimintasuunnitelmassa on tehtävä myös ilmastonmuutokseen liittyvä haavoittuvuusarviointi sekä laadittava niiden perusteella sopeutumissuunnitelma.

Pääkaupunkiseudun sopeutumisen keinoja pidettiin vuonna 2018 esillä muun muassa kuntien kestävän kehityksen verkoston ICLEIn vuosittaisessa Resilient Cities -konferenssissa Bonnissa sekä pohjoismaiden sopeutumiskonferenssissa Norrköpingissä.

HSY on hankekumppanina Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n hallinnoimassa RAINMAN-hankkeessa, jossa tuotetaan tietoa lisääntyvien sateiden vaikutuksista hulevesien hallintaan ja vesihuoltoon. Hanke saa rahoituksen Kaakkois-Suomi - Venäjä CBC 2014-2020 -yhteistyöohjelmasta. Hankkeen aloitusta valmisteltiin vuonna 2018 ja se käynnistyi vuoden 2019 alussa.

‍