Pääkaupunkiseudun sekajätteen koostumus vuonna 2021

HSY vastaa kotitalouksien jätehuollon järjestämisestä pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella ja antaa lajittelua ohjaavat jätehuoltomääräykset.

Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen koostumustutkimus toteutettiin syyskuussa 2021. Tutkimuksessa käytettiin otantamenetelmänä ositettua otantaa ja jätteen lajittelu toteutettiin käsin lajitteluna. Tutkimuksen tuloksia verrattiin edelliseen, vuonna 2018 toteutettuun tutkimukseen sekä aiempiin tutkimuksiin, siltä osin kuin tulokset ovat vertailukelpoisia. Kotitaloudet ositettiin viiteen eri tutkimusryhmään kiinteistön huoneistomäärien mukaan. Tutkimusryhmät olivat 1 huoneiston kiinteistöt, 2–4 huoneiston kiinteistöt, 5–9 huoneiston kiinteistöt, 10–19 huoneiston kiinteistöt ja yli 19 huoneiston kiinteistöt.

Tutkimuksen mukaan sekajätettä syntyy pääkaupunkiseudun kotitalouksissa keskimäärin 130 kg asukasta kohti vuodessa. Määrä on vähentynyt edelliseen vuonna 2018 toteutettuun tutkimukseen verrattuna noin 10 %. Selkeästi suurin yksittäinen jätejae kotitalouksien sekajätteessä on edellisten vuosien tapaan biojäte. Biojätteen osuus sekajätteestä on keskimäärin 39,4 % eli noin 51 (kg/as) /a. Toiseksi eniten sekajätteessä on sekalaisia jätteitä, joihin luetaan mm. vaipat ja kasvomaskit, kiviainekset ja muut palamattomat kierrätykseen kelpaamattomat jätteet, sekä sekalaiset pakkaukset. Näiden osuus sekajätteestä on 15,1 % eli noin 20 (kg/as) /a. Myös muovien osuus edellisten vuosien tapaan sekajätteen seassa on huomattava, keskimäärin 13,5 % eli noin 18 (kg/as) /a. Määrä on kuitenkin laskenut noin 13 % edellisestä tutkimuksesta. Sekajätteestä suurin osa (80 %) olisi ollut lajiteltavissa kierrätykseen, joten potentiaalia kierrätyksen lisääntymiseen kiinteistöillä on runsaasti.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu none.