Pääkaupunkiseudun sekajätteen koostumus vuonna 2018

Tutkimuksen tulokset on julkaistu HSY:n avoimen datan palvelussa.

Kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu vuonna 2018

Sekajätteen koostumustutkimuksessa kerättiin yhteensä 54 560 kg kotitalouksien sekajätettä. Kerätyt jätemäärät vastasivat viikon jätemäärää muilla kiinteistöillä paitsi yhden huoneiston kiinteistöillä. Yhden huoneiston kiinteistöillä oli jäteastiassa tyhjennyshetkellä kahden viikon jätteet. Tämä otettiin tulosten laskennassa huomioon jakamalla jätteiden määrä kahdella vastaamaan viikon jätemäärää. Yli 19 huoneiston kiinteistöillä jätteet käytiin keräämässä kahdesti, jotta viikon jätemäärä saatiin kerättyä.

Tutkimustulosten mukaan kotitalouksissa syntyy sekajätettä vuonna 2018 yhteensä 174 996 tonnia. Asukasta kohden laskettuna sekajätettä syntyy 156,7 (+/-24,6) kg vuodessa. Tutkimuksen mukaan asukaskohtainen jätemäärä on vähentynyt aiemmista vuosista. Vuonna 2015 sekajätettä syntyi vuodessa 177 kg asukasta kohden. Kuvassa 5 on esitetty sekajätteen asukaskohtaiset määrät eri vuosina.

Sekajätteen koostumuksessa on eroja eri tutkimusryhmien välillä. Kuvassa 6 on esitetty sekajätteen määrä vuodessa yhteensä ja jätejaeryhmittäin eri tutkimusryhmissä sekä tutkimukseen osallistuneissa kiinteistöissä keskimäärin. Eniten sekajätettä asukasta kohden tuottivat tutkimuksen mukaan 2 - 4 huoneiston kiinteistöissä asuvat. Vähiten sekajätettä tuottivat 10 - 19 huoneiston kiinteistöissä asuvat. Toiseksi vähiten sekajätettä tuottivat yli 19 huoneiston kiinteistöissä asuvat, joilla on parhaat jätteiden lajittelumahdollisuudet omalla kiinteistöllään. Eri tutkimusryhmiä koskevat jätehuoltomääräysten erilliskeräysvelvoitteet löytyvät tauloukosta 2. Kuvassa 7 on esitetty kotitalouksien sekajätteen koostumus tutkimusryhmittäin painoprosentteina.

Kuvassa 8 on esitetty kotitalouksien sekajätteen koostumus keskimäärin jaoteltuna tarkempiin jakeisiin.

Liitteessä 4 on esitetty tarkemmat tulokset 41 jakeen tarkkuudella eri tutkimusryhmien osalta sekä kiloina asukasta kohden vuodessa että painoprosenttijakaumina.

Suurin osa sekajätteestä, 76,2 % on sellaista jätettä, joka olisi voitu lajitella kierrätykseen (75,9%) tai vaarallista jätettä, (0,3%) jota ei saa laittaa sekajätteeseen (kuva 9).

Biojäte

Yli kolmasosa pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteestä on biojätettä. Tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudun asukkaiden sekajätteessä on biojätettä keskimäärin 61,5 (+/- 1,6) kg asukasta kohti vuodessa, joka on koko sekajätteen määrästä 39,2 %. Tutkimusryhmistä eniten biojätettä sekajätteessä on 2 - 4 huoneiston kiinteistöissä asuvilla. Heillä biojätettä kertyy sekajätteeseen vuodessa keskimäärin 91,0 (+/- 5,4) kg/as, joka on tutkimusryhmän tuottamasta koko sekajätteen määrästä 46,6 %. Tämän tutkimusryhmän asukkaat laittoivat sekajätteeseen eniten sekä keittiöjätettä että puutarhajätettä. Vähiten biojätettä sekajätteen seassa oli 10 – 19 huoneiston kiinteistöissä asuvilla, vuodessa keskimäärin 46,9 (+/- 4,9) kg/as. Tutkimusryhmän koko sekajätteen määrästä se vastaa 37,5 %. Biojätteen osalta eri tutkimusryhmien väliset erot olivat tilastollisesti merkitseviä.

Keittiöbiojätettä sekajätteessä on keskimäärin 48,5 kg asukasta kohti vuodessa. Keittiöbiojäte lajiteltiin tutkimuksessa Luonnonvarakeskuksen toimesta ruokahävikkiin ja muuhun keittiöjätteeseen. Ruokahävikillä tarkoitetaan alun perin syömäkelpoista ruokaa ja muulla keittiöjätteellä ruoan valmistuksessa syntyvää, ei syötäväksi tarkoitettua biojätettä, esimerkiksi hedelmien kuoria. Tarkempi lajitteluohje löytyy liitteestä 1. Ruokahävikkiä sekajätteeseen laitetaan pääkaupunkiseudulla tutkimuksen mukaan asukasta kohden keskimäärin 22,0 kg vuodessa, joka vastaa 14 % sekajätteen määrästä. Muuta keittiöjätettä sekajätteessä on asukasta kohden keskimäärin 26,5 kg vuodessa, joka vastaa 17 % sekajätteen määrästä.

Puutarhajätettä sekajätteessä on keskimäärin 11,9 kg asukasta kohti vuodessa, joka vastaa 8 % sekajätteen määrästä. Eniten puutarhajätettä sekajätteessä on 2 - 4 huoneiston kiinteistöissä asuvilla henkilöillä. Tässä tutkimusryhmässä puutarhajätettä on sekajätteessä vuodessa keskimäärin 31,9 kg/as, joka vastaa 16,7 % sekajätteen kokonaismäärästä. Vähiten puutarhajätettä on sekajätteessä 2 - 4 huoneiston kiinteistöillä asuvilla, 3,8 kg asukasta kohti vuodessa. Se vastaa 3,5 % tutkimusryhmän sekajätteen määrästä. Tutkimuksen ajankohta osui syksylle, ja kuormista oli nähtävissä, että tutkimusajankohtana oli siivottu puutarhoja. Jos tutkimus olisi ajoittunut muuhun ajankohtaan olisi puutarhajätteen määrä voinut olla vähäisempi. Tutkimusvuonna oli hyvä omenasato, mutta ilmeisesti paras omena-aika oli tutkimusajankohtana jo ohi, sillä puutarhaomenoita ei ollut sekajätteen seassa kovin paljoa, keskimäärin 1,3 kg asukasta kohti vuodessa, joka vastaa 0,8 % sekajätteen määrästä. Eniten puutarhaomenoita oli sekajätteessä 2 - 4 huoneiston kiinteistöillä, keskimäärin 4,8 kg asukasta kohti vuodessa. Tutkimusryhmän koko sekajätteen määrästä se vastaa 2,4 %.

Vuonna 2015 toteutetun tutkimuksen tulosten mukaan biojätettä on sekajätteessä asukasta kohti vuodessa keskimäärin 58,4 kg. Määrä on hieman noussut, mutta muutos ei ole tilastollisesti merkitsevä. Keittiöbiojätteen keskimääräinen määrä oli noussut edellisestä tutkimuksesta 13,9 kg asukasta kohti vuodessa. Vuoden 2015 tutkimuksessa sen määrä oli 34,6 kg/as. Muutos ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä. Verrattaessa eri vuosien biojätteen määriä oletettiin biojätteen hienoaineksen jakautuneen keittiöbiojätteeseen ja muuhun biojätteen samassa suhteessa, kuin sen oli jakautunut käsin lajiteltujen ja suurten esineiden osalta. Oletus tehtiin, koska vuonna 2015 hienoaineksen osuudet arvioitiin silmämääräisesti biojätteeseen, paperiin, muuhun palavaan jätteeseen ja muuhun palamattomaan jätteeseen, eikä sen tarkempia arvioita tehty. Vuoden 2018 tutkimuksessa arviot tehtiin lajittelun tarkimmalla tasolla.

Muovit

Toiseksi suurin yksittäinen jätejae sekajätteessä on muovit. Tutkimuksen mukaan muoveja laitettiin sekajätteeseen pääkaupunkiseudun kotitalouksissa vuodessa keskimäärin 23,1 (+/- 1,0) kg asukasta kohti. Tämä vastaa 14,7 % koko sekajätteen määrästä. Prosenttiosuudet ovat painoprosentteja ja kevyenä materiaalina muovin osuus sekajätteen tilavuudesta on suurempi, mutta tilavuuksia ei tässä tutkimuksessa tarkasteltu. Muovipakkauksia sekajätteessä oli keskimäärin 17,5 kg ja muuta muovia 5,6 kg asukasta kohti vuodessa. Eniten muovia on sekajätteen seassa 5 - 9 huoneiston kiinteistöissä, vuodessa keskimäärin 27,7 (+/- 4,7) kg asuakasta kohti. Tämä vastaa 16,0 % tutkimusryhmän koko sekajätteen määrästä. Vähiten muovia oli sekajätteessä yli 19 huoneiston kiinteistöissä. Tässä tutkimusryhmässä sitä oli sekajätteessä keskimäärin 19,7 kg asukasta kohti vuodessa. Tutkimusryhmän koko sekajätteen määrästä se vastaa 17,6 %.

Muovipakkauksia sekajätteessä on keskimäärin 17,5 kg asukasta kohti vuodessa. Tämä vastaa 11,2 % koko sekajätteen määrästä. Eniten muovipakkauksia, 20,4 kg asukasta kohti vuodessa, oli 2 - 4 huoneiston kiinteistöjen sekajätteessä ja vähiten, 14,8 kg asukasta kohti vuodessa, yli 19 huoneiston kiinteistöillä.

Muuta muovia on sekajätteessä keskimäärin 5,6 kg asukasta kohti vuodessa. Tämä vastaa 3,6 % koko sekajätteen määrästä. Eniten muuta muovia, 7,5 kg asukasta kohti vuodessa, on 5 - 9 huoneiston kiinteistöissä ja vähiten, 4,4 kg asukasta kohti vuodessa, 10 - 19 huoneiston kiinteistöissä.

Edelliseen, vuonna 2015 tehtyyn tutkimukseen verrattuna on muovin määrä sekajätteessä vähentynyt vuodessa 28,4 kilosta 23,1 kiloon asukasta kohti. Muovipakkausten määrä oli laskenut vuodessa 25,5 kilosta 17,5 kiloon asukasta kohti. Muiden muovien määrä oli noussut. Vuonna 2015 muita muoveja oli sekajätteessä keskimäärin 2,9 kg asukasta kohti vuodessa. Sekä laskeva muutos muovipakkausten määrässä että nouseva muutos muun muovin määrässä ovat tilastollisesti merkitseviä muutoksia.

Paperi

Paperia pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen seassa on keskimäärin 17,8 (+/- 0,84) kg asukasta kohti. Tämä vastaa 11,3 % koko sekajätteen määrästä. Pehmopaperia sekajätteessä on keskimäärin 7,4 (+/- 0,3) kg asukasta kohti vuodessa ja tuottajavastuun alaista keräyspaperia keskimäärin 6,9 (+/- 0,9). Eniten tuottajavastuun alaista keräyspaperia on 2 - 4 huoneiston kiinteistöjen sekajätteessä, 11,3 (+/- 3,6) kg asukasta kohti vuodessa ja vähiten 1 huoneiston kiinteistöjen sekajätteessä, 3,1 (+/- 1,6) kg asukasta kohti vuodessa. Ero tuottajavastuun alaisen keräyspaperin osalta on eri tutkimusryhmien välillä tilastollisesti merkitsevä. Paperipakkauksia sekajätteessä on keskimäärin 2,3 (+/- 0,1) kg asukasta kohti vuodessa.

Vuoden 2015 tuloksiin verrattaessa tuottajavastuun alaisen keräyspaperin määrä ei ole muuttunut tilastollisesti merkitsevästi. Vuonna 2015 sitä oli sekajätteen seassa keskimäärin 8,5 kg asukasta kohden. Paperipakkausten määrä on laskenut tilastollisesti merkitsevästi ja muun paperin määrä vähentynyt tilastollisesti merkitsevästi.

Tekstiilit ja jalkineet

Tekstiilejä ja jalkineita on pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen seassa keskimäärin 9,0 (+/- 0,9) kg asukasta kohti vuodessa. Tämä vastaa 5,8 % koko sekajätteen määrästä. Eniten tekstiileitä ja jalkineita, 10,1 kg asukasta kohti vuodessa, on 10 - 19 huoneiston kiinteistöissä asuvien sekajätteessä. Keskimäärin tämä vastaa 8,1 % tutkimusryhmän koko sekajätteen määrästä. Vähiten tekstiileitä ja jalkineita sekajätteessä on yhden huoneiston kiinteistöissä asuvilla, 5,4 (+/- 1,3) kg asukasta kohti vuodessa. Keskimäärin tämä vastaa 3,4 % tutkimusryhmän koko sekajätteen määrästä. Eri tutkimusryhmien välinen ero tekstiilien ja jalkineiden määrässä on tilastollisesti merkitsevä.

Vuonna 2015 tekstiilejä ja jalkineita oli sekajätteessä keskimäärin 8,9 kg asukasta kohti vuodessa. Muutos vuoteen 2018 ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Kartonki ja pahvi

Kartonkia ja pahvia on pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen seassa keskimäärin 11,0 (+/- 0,65) kg asukasta kohti vuodessa. Tämä vastaa 7,0 % koko sekajätteen määrästä. Eniten kartonkia ja pahvia, 14,7 (+/- 2,1) kg on 5 - 9 huoneiston kiinteistöissä asuvien sekajätteessä. Vähiten kartonkia ja pahvia, 8,7 (+/- 1,0) kg on yli 19 huoneiston kiinteistössä asuvien sekajätteessä.

Vuonna 2015 kartonkia ja pahvia oli sekajätteessä keskimäärin 13,26 kg asukasta kohti vuodessa. Vuoden 2015 tutkimuksen jälkeen HSY on aloittanut kartongin ja pahvin keräyksen 10 ja sitä useamman huoneiston kiinteistöissä. Vaikka kartongin ja pahvin määrä sekajätteessä on keskimäärin vähentynyt edellisestä tutkimuksesta, ei ero ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä.

Tulosten vertailu aiempiin vuosiin

Eri vuosien välisiä eroja kotitalouksien sekajätteen koostumuksessa on esitetty kuvassa 10. Kuvassa on vertailtu jätelajien osuuksia eri tutkimusryhmissä vuosina 2015 ja 2018.

Taulukossa 7 on vertailtu tuloksia myös aiempien vuosien tuloksiin. Vuoden 2015 tutkimuksessa jätteet lajiteltiin saman ohjeen mukaan kuin vuonna 2018, mutta aiempina vuosina on noudatettu erilaista ohjetta, jonka vuoksi vuoden 2015 ja 2018 tuloksia ei voida kaikkien jätejakeiden osalta verrata aiempiin vuosiin.

Merkittävimmät muutokset edelliseen tutkimukseen verrattaessa on tapahtunut muovin määrissä. Muovin määrä yhteensä ei ole vähentynyt tilastollisesti merkitsevästi, mutta muovipakkausten määrä on vähentynyt merkitsevästi sekä kovamuovipakkausten että kalvomuovipakkausten osalta. Muun muovin määrä on lisääntynyt. Muun kalvomuovin määrä sekajätteessä on lisääntynyt tilastollisesti erittäin merkitsevästi.

Kaikki tilastollisesti merkitsevät muutokset pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen koostumuksessa on esitetty taulukossa 8.

Virhelähteet

Tutkimukseen sopivien kiinteistöjen luokittelussa eri tutkimusryhmiin on käytetty HSY:n asiakastietojärjestelmää. Tiedot eivät kuitenkaan kaikin osin täysin vastaan HSY:n SeutuCD:n tietoja huoneistomääristä. Tutkimuksen otoksen valinnassa ja toteutuneen otoksen asukasmääriä laskettaessa käytetyt tiedot ovat vuoden 2017 lopusta, eivätkä vastaa täysin syksyn 2018 tietoja. Keskitulotasot ovat vuodelta 2016. Näin lyhyessä ajassa ei kuitenkaan tapahdu niin suuria muutoksia, että niillä olisi merkittävää vaikutusta tuloksiin. Muutaman huoneiston osalta tietoa asukasmäärästä ei ollut saatavilla, jolloin oletettiin huoneistossa asuvan yksi henkilö, koska kiinteistölle oli kuitenkin tilattu jätteiden tyhjennys.

Tutkimuksen ajankohdan osuminen syksyyn näkyi sekajätteessä melko suurena puutarhajätteen määränä. Jos tutkimus olisi toteutettu toisena ajankohtana, olisi puutarhajätteen määrä olla pienempi.

Yksi yhden huoneiston kiinteistöjen kuorma joutui odottamaan näytteenottoa lajittelukatoksessa viikonlopun yli perjantaista maanantaihin. Kuorman saavuttua perjantaina Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen sitä ei ehditty levittää näytteenottoa varten ennen viikonloppua. Kuormasta on saattanut hävitä viikonlopun aikana tuulen mukana kevyttä materiaalia ja lintujen ja muiden eläinten vaikutuksesta biojätettä. Tämä ei vaikuta jätteiden kokonaismäärään, koska kuorma punnittiin jätteenkäsittelykeskuksen portilla, mutta näytteiden koostumukseen se saattaa hieman vaikuttaa. Kuormasta otettiin kaksi näytettä (näytteet 18 ja 19).

Tutkimustulosten luotettavuutta vähentää 10 - 19 huoneiston tutkimusryhmän osalta se, ettei siitä ehditty ottamaan suunniteltua kuutta näytettä, jota pidetään ositetussa sekajätteen koostumustutkimuksessa luotettavana näytemääränä.

Käsinlajittelussa havaittiin muutamia yksittäisiä virheitä. Etenkin aluksi lajittelijat myös tulkitsivat ohjeita eritavoin, mutta tulkinnat pyrittiin yhtenäistämään heti, kun eroja havaittiin. Hienoaineksen osuudet eri jätejakeisiin arvioitiin silmämääräisesti. Silmämääräinen arviointi ei ole yhtä luotettavaa, kuin lajittelu, mutta koko näytteen lajittelu olisi ollut työläämpää ja vaatinut enemmän aikaa.

Tutkimuksen tulokset kuvaavat melko hyvin tutkimukseen valikoituneiden kiinteistöjen keskimääräistä sekajätettä tutkimusviikolla. Miten enemmän tuloksia yleistetään vastaamaan koko pääkaupunkiseudun asukkaita ja koko vuoden keskimääräistä sekajätteen koostumusta, sitä suurempia vääristymiä yleistykseen voi tulla. Tutkimus tarjoaa kuitenkin parhaan tällä hetkellä saatavilla olevan tiedon pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen koostumuksesta.