Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen jätehuoltomääräykset

18 § Keräysvälinetyypit

Keräysvälineen on sovelluttava siihen kerättävälle jätelajille ja sen koon on vastattava kiinteistöllä syntyvää jätemäärää. Keräysvälineet ja niiden tyhjennysväli on mitoitettava siten, etteivät keräysvälineet ylitäyty eikä roskaantumista aiheudu. Keräysvälineiden tulee olla tiiviitä ja kuormauskäsittelyn sekä kuumapesun kestäviä. Keräysvälineiden tulee täyttää työturvallisuusvaatimukset.

Keräysvälineinä HSY:n järjestämässä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa saadaan käyttää vain sellaisia keräysvälineitä, jotka soveltuvat HSY:n järjestämässä jätteenkuljetuksessa koneellisesti tyhjennettäväksi:

1. käsin siirrettäviä kannellisia, pyörin varustettuja keräysvälineitä, jotka soveltuvat koneelliseen kuormaukseen ja -pesuun ja jotka ovat kulloinkin voimassa olevan standardien SFS-EN 840-1, SFS-EN 840-2 ja SFS-EN 840-3 mukaisia;
   
2. kannellisia etukuormaussäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä;
   
3. vaihtolavasäiliöitä, jotka on varustettu kulloinkin voimassa olevan SFS standardin 4417 mukaisella koukku- tai vaijeritartunnalla;
   
4. maahan upotettuja säiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä;
   
5. kuivakäymäläjätteen keräyksessä HSY:n makkipakkia; ja
   
6. rullakoita niille soveltuvan jätteen keräyksessä katettuun ja sateelta suojattuun paikkaan sijoitettuna.
   

Jätesäkeille tarkoitettuja jätesäkkitelineitä ei saa käyttää kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.

19 § Jätelajien nimitykset ja tunnusvärit

Mikäli kiinteistöllä on useampia jätteen keräysvälineitä, niihin tulee selvästi merkitä kerättävän jätelajin nimi.

Jätelajien nimet sekä kiinteistölle hankittavien uusien keräysvälineiden suositusvärit ovat:

• sekajäte: harmaa
  
• biojäte: ruskea
  
• kartonkipakkaukset: sininen
  
• lasipakkaukset: sininen
  
• pienmetalli: musta
  
• muovipakkaukset: keltainen
  
• vaarallinen jäte ja biologinen jäte: punainen
  
• paperi: vihreä
  

Jätelajin tunnusväri voidaan osoittaa jätelajin mukaan värjätyllä keräysvälineellä, keräysvälineen osalla tai HSY:n tarralla.

20 § Keräysvälineen merkitseminen

Keräysväline tulee varustaa kanteen ja/tai etuseinään kiinnitettävällä riittävän suurella keräysvälineen käyttötarkoitusta osoittavalla kyseisen jätelajin ilmoittavalla tekstitarralla. HSY:n järjestämässä jätteenkuljetuksessa keräysvälineessä saa käyttää ainoastaan HSY:n tekstitarroja osoittamaan jätehuollon järjestämisestä vastaavan tahon. Mikäli keräysvälineet ovat yhteisessä sijoituspaikassa, jossa on useamman eri kiinteistön jätteenkeräysvälineitä, tulee kunkin kiinteistön keräysväline merkitä yksilöidysti esimerkiksi kiinteistön numeroa tai kirjainta vastaavalla merkinnällä.

21 § Keräysvälineiden täyttäminen

Käsin siirrettävää keräysvälinettä ei saa täyttää siten, että sen tyhjentäminen sijaintipaikan olosuhteiden, keräysvälineen rakenteen, jätteen painon tai ominaisuuden vuoksi aiheuttaa tyhjentäjälle työturvallisuusriskin.

Jätteet tulee keräysvälineen likaantumisen välttämiseksi tarvittaessa pakata ennen niiden sijoittamista keräysvälineeseen. Biojätteen keräysvälineeseen ei saa laittaa nestemäistä biojätettä. Biojätteet on tarvittaessa valutettava ennen keräysvälineeseen laittamista.

Keräysväline on täytettävä siten, että se voidaan aina tyhjentää koneellisesti.

Jätteenkeräysvälineisiin ei saa laittaa sinne kuulumattomia jätteitä. Keräysvälineisiin ei saa laittaa jätteitä, jotka haittaavat jätteiden kierrätystä, energiana hyödyntämistä tai vaarantavat työturvallisuuden. Jätteenkuljettaja voi kieltäytyä sellaisen jäteastian tyhjentämisestä, johon on sijoitettu näistä jätehuoltomääräyksistä poiketen keräysvälineeseen tai kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä.

Jätteen keräysvälineisiin ei saa laittaa:

• aineita tai esineitä, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa tai muun syyn takia voivat aiheuttaa vaaraa tai työturvallisuusriskin tyhjentäjälle, jätteen tuojalle, keräysvälinettä käsitteleville tai jätteenkäsittelijälle
  
• aineita tai esineitä, jotka voivat vahingoittaa keräysvälinettä tai jäteautoa tai vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormaamista tai purkamista
  
• erityisjätteitä
  
• isokokoisia jätekappaleita, jotka eivät sovellu jätteen energiahyödyntämiseen
  
• kiviä, hiekoitushiekkaa ja maa-aineksia
  
• lääkkeitä
  
• nestemäisiä jätteitä
  
• paineistettuja esineitä, kuten palosammuttimia
  
• palo- tai räjähdysvaaran aiheuttavia jätteitä
  
• suuria määriä puutarhajätettä tai risuja
  
• suuria määriä rakennus- ja purkujätettä
  
• vaarallista jätettä.
  

22 § Keräysvälineiden tyhjennysvälit

Kiinteistöjen keräysvälineet on tyhjennettävä säännöllisesti. Keräysvälineiden tyhjennysvälin on sovelluttava HSY:n jätteenkuljetusjärjestelmään. HSY voi muuttaa sovitun tyhjennyspäivän toiseksi, jos se on kuljetusreittimuutosten kannalta tarkoituksenmukaista. HSY voi lisäksi tilapäisesti siirtää arkipyhäviikolle sattuvan tyhjennyksen joko pyhiä edeltäville tai seuraaville päiville tai siirtää tyhjennyspäivän haitallisten liikenne- tai keliolosuhteiden tai teknisten häiriöiden vuoksi.

Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa hygieenistä tai muuta terveyshaittaa, on kuljetettava viivytyksettä asianmukaiseen käsittelyyn.

Keräysvälineet on tyhjennettävä niin usein, etteivät ne aiheuta ympäristö- tai terveyshaittaa eivätkä roskaantumista. Erilliskerättyjen jätteiden jäteastiat on tyhjennettävä siten, ettei niiden täyttymisen seurauksena aiheudu kierrätykseen soveltuvien jätteiden sijoittamista sekalaisen yhdyskuntajätteen joukkoon tai roskaantumista.

Säännöllisesti ympärivuotisessa käytössä olevan (vähintään 6 kk vuodessa) vapaa-ajankiinteistön jäteastiat on tyhjennettävä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vain kesäaikana käytössä olevan vapaa-ajanasunnon jäteastiat on tyhjennettävä kesäaikana (viikot 18–40) näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vapaa-ajan kiinteistön keräysväline on kuitenkin tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa.

Keräysvälineet on tyhjennettävä vähintään seuraavasti:

* Biojätteen kompostointi-ilmoitus tehtävä näiden jätehuoltomääräysten 16 §:n mukaisesti.

23 § Keräysvälineiden tyhjentämistä koskevat poikkeukset tai keskeyttäminen

Sekajätteen keräysvälineet on tyhjennettävä kerran neljässä viikossa tai useammin. Mikäli kiinteistö on liittynyt biojätteen erilliskeräykseen tai biojäte kompostoidaan kiinteistöllä, voi kiinteistö hakea sekajätteen tyhjennysvälin pidentämistä enintään kahdeksaan viikkoon. Kiinteistön tulee tällöin tehdä kompostointi-ilmoitus näiden jätehuoltomääräysten 16 §:n mukaisesti.

Mikäli kiinteistö haluaa pidentää sekajätteen tyhjennysväliä yli kahdeksaan viikkoon tai hakea jonkin muun jätelajin tyhjennysvälin pidentämistä edellä 22 §:ssä mainituista tyhjennysajoista, kiinteistön tulee hakea näiden jätehuoltomääräysten 43 §:n mukaista poikkeamista jätehuoltomääräyksistä. Hakemus on perusteltava sekä esitettävä selvitys, mihin kierrätettävät tai hyödynnettävät jätteet toimitetaan.

Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus voidaan keskeyttää määräajaksi kiinteistön ollessa käyttämättömänä vähintään viikon. Määräaikaisen keskeytyksen kestäessä enintään 12 kuukautta, keskeytyksestä ilmoitetaan HSY:lle. Ilmoitus on tehtävä HSY:lle vähintään viikkoa ennen keskeytyksen toivottua alkamisajankohtaa. Keskeytyksen kestäessä yli vuoden tai keskeytyksiä ollessa peräkkäin useampia kuin kaksi, edellyttää se 43 § mukaisen poikkeuksen hakemista näistä jätehuoltomääräyksistä.

24 § Ylimääräinen jäte (lisäjäte)

Jos jäte ei mahdu täysinäiseen keräysvälineeseen, se voidaan tilapäisesti sijoittaa jätteelle varatun paikan välittömään läheisyyteen odottamaan kuljetusta. Jäte on tässä tapauksessa pakattava niin, että jäteauton kuljettaja saa sen turvallisesti kuormattua. Ylimääräistä jätettä saa tällöin olla enintään 2 m³ ja yksittäisen jätesäkin paino saa olla enintään 15 kg. Jätteen on tässäkin tapauksessa kokonsa ja määränsä puolesta sovelluttava säännölliseen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen.

Ylimääräisen jätteen tulee olla helposti kuormattavaa, eikä sen ottamisesta kuljetukseen saa aiheutua riskiä työturvallisuudelle. Mikäli ylimääräinen jäte on muuta kuin keräysvälineeseen kuuluvaa jätettä tai mikäli ylimääräinen jäte aiheuttaa työturvallisuusriskin, ylimääräistä jätettä ei oteta jätteenkuljetukseen.

Mikäli ylimääräistä jätettä muodostuu toistuvasti, jätteen tuottaja on velvollinen lisäämään keräysvälineiden lukumäärää, täyttötilavuutta tai tyhjennystiheyttä.

25 § Keräysvälineiden kunnossapito

Keräysvälineen ja jätepuristimen omistajan on huolehdittava keräysvälineidensä kunnossapidosta siten, etteivät ne aiheuta terveyshaittaa, ympäristön likaantumista tai roskaantumista eikä turvallisuusriskiä tyhjentäjille tai käyttäjille.

HSY:ltä vuokrattuja keräysvälineitä on käytettävä asianmukaisesti eikä niitä saa käyttää muihin tarkoituksiin. Kiinteistön haltija vastaa vuokraamiensa keräysvälineiden vahingoittumisesta tai katoamisesta, lukuun ottamatta keräysvälineen normaalia kulumista.

Jos kiinteistön haltija käyttää omia keräysvälineitä, huolehtii kiinteistön haltija omistamiensa keräysvälineiden kunnossapidosta ja tarvittaessa uusimisesta omalla kustannuksellaan siten, etteivät keräysvälineet aiheuta terveyshaittaa, ympäristön likaantumista tai roskaantumista eikä turvallisuusriskiä tyhjentäjille tai käyttäjille. Kiinteistön haltijan omistamien keräysvälineiden tulee soveltua koneelliseen tyhjennykseen ja niiden tulee olla käyttökuntoisia. HSY ei korvaa normaalin kuormauskäsittelyn yhteydessä rikkoutunutta keräysvälinettä. Keräysvälineen merkitsemisestä on määrätty 20 §:ssä.