Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurantaohjelma vuosille 2024-2028

Seurannan tavoitteet

Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seuranta perustuu ympäristönsuojelulakiin (527/2014), jonka mukaan kunnan on alueellaan huolehdittava paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ympäristön tilan seurannasta asianmukaisin menetelmin. Pääkaupunkiseudulla ilmanlaadun seurannasta huolehtivat Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa yhdessä.

HSY:n perussopimuksen mukaan HSY huolehtii jäsenkuntiensa ilmansuojelun seuranta-, tutkimus-, suunnittelu-, koulutus- ja valistustehtävistä. HSY:n ilmanlaadun mittauksilla täytetään myös pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten, Helsingin Satama Oy:n ja Finavian ilmanlaadun seurantavelvoitteet.

Ilmanlaadun seurannan tavoitteita ovat:

• tuottaa asukkaille riittävät tiedot ilmanlaadusta ja tiedottaa siitä
• arvioida alueen ilmanlaatua suhteessa raja-, kynnys- ja tavoitearvoihin ja kriittisiin tasoihin
• arvioida alueen ilmanlaatua suhteessa kansallisiin ja WHO:n ohjearvoihin
• arvioida ilmanlaadun kehitystä pitkällä aikavälillä
• arvioida päästövähennystoimenpiteiden vaikutuksia pitoisuuksiin
• arvioida pääkaupunkiseudun päästölähteiden vaikutusta ilmanlaatuun
• arvioida asukkaiden altistumista ilmansaasteille
• tuottaa reaaliaikaista ilmanlaatutietoa toimenpiteiden tueksi
• tuottaa ilmanlaatutietoja terveys- ja luontovaikutusarvioiden pohjaksi
• tuottaa riittävät ja tarpeelliset tiedot ilmanlaadusta maankäytön ja liikenteen suunnittelua varten
• tuottaa tietoja ilmanlaatua koskevien tutkimusten tarpeisiin
• tuottaa EU:n tietojenvaihtopäätöksen edellyttämät ilmanlaatutiedot
• tuottaa pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten, Helsingin Satama Oy:n eri satamanosien sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupien edellyttämät tiedot niiden päästöjen vaikutuksista ilmanlaatuun

Ilmanlaadun mittaukset

Ilmanlaadun mittaukset ovat tärkein ilmanlaadun seurantamenetelmä pääkaupunkiseudulla. Mittauksin saatuja tietoja täydennetään päästökartoituksilla, bioindikaattoriseurannalla ja arvioimalla epäpuhtauspitoisuuksia leviämismallien avulla.

Hajapäästölähteiden aiheuttaman kuormituksen seurannan minimitaso

Edellä on esitetty eri ilmansaasteiden pitoisuudet suhteessa raja- ja tavoitearvoihin sekä arviointikynnyksiin. Sen pohjalta hajapäästölähteiden (esim. liikenne, katupöly, puun pienpoltto) aiheuttaman kuormituksen seurantaan tarvittavien asemien määrän on pääkaupunkiseudulla asukasluvun (1,2 miljoonaa vuoden 2021 lopussa) ja pitoisuuksien perusteella oltava vähintään seuraava:

• Hiukkaspitoisuuksia tulee pääkaupunkiseudulla mitata vähintään kuudessa näytteenottopaikassa, joista vähintään yksi edustaa liikenneympäristöjä ja yksi kaupunkitaustaa. Mikäli hengitettäviä hiukkasia ja pienhiukkasia mitataan samassa pisteessä, lasketaan ne kahdeksi pisteeksi.
• Typpidioksidin pitoisuuksia tulee mitata vähintään kahdella mittausasemalla, joista vähintään yhden tulee edustaa kaupunkitaustaa ja yhden liikenneympäristöä. Mittauksia voidaan täydentää mallinnuksilla ja suuntaa antavilla mittauksilla.
• Otsonipitoisuuksia on mitattava jatkuvatoimisesti pitoisuustasosta riippumatta. Asukasmäärien perusteella mittausasemia tulee pääkaupunkiseudulla olla vähintään kolme. Otsonipitoisuuksia tulee mitata kaupunki- ja esikaupunkialueilla siten, että vähintään puolet mittausasemista sijaitsee esikaupunkialueilla. Lisäksi tulee seurata eräiden asetuksessa erikseen mainittujen otsonia muodostavien yhdisteiden eli prekursorien pitoisuuksia.
• Bentso(a)pyreenin pitoisuuksia tulee mitata yhdellä mittausasemalla.
• Hiilimonoksidin, rikkidioksidin, bentseenin, lyijyn, arseenin, kadmiumin ja nikkelin pitoisuuksien arvioinnissa riittävät erilaiset arviointimenetelmät kuten mallintamistekniikat tai päästökartoitukset

Ilmanlaadun mittaukset pääkaupunkiseudulla vuosina 2024–2028

Ilmanlaadun mittauksia jatketaan Helsingissä Mannerheimintien, Mäkelänkadun, Kallion ja Vartiokylän mittausasemilla. Espoossa mittaukset jatkuvat Leppävaarassa ja Luukissa sekä Vantaalla Tikkurilassa. Kolmen siirrettävän mittausaseman paikka (Helsinki, Espoo/Kauniainen ja Vantaa) päätetään vuosittain pääkaupunkiseudun kuntien tarpeiden mukaisesti. Neljäs siirrettävä asema on kiertävä, ja sillä jatketaan ilmanlaadun seurantaa kolmena vuonna Helsingin Satama Oy:n satamissa (Länsisatama, Eteläsatama/Katajanokka tai Vuosaari), yhtenä vuonna Helsinki-Vantaan lentoasemalla sekä yhtenä vuonna voimalaitosten tai lämpökeskusten vaikutusalueella. Mittausasemat ja niillä mitattavat epäpuhtaudet on esitetty taulukossa 18.

Typenoksidien, hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuuksia mitataan kaikilla mittausasemilla.

Rikkidioksidin mittauksia jatketaan Kalliossa, Luukissa ja kiertävällä mittausasemalla osana energiantuotantolaitosten ja satamien päästöjen vaikutusten seurantaa.

Otsonin pitoisuuksia mitataan Mäkelänkadun, Kallion ja Vartiokylän mittausasemilla sekä Luukissa.

Bentseenin ja eräiden muiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden mittauksia jatketaan Kallion mittausasemalla, sillä otsonin prekursoreita on ilmanlaatuasetuksen mukaan mitattava. Haihtuvien hiilivetyjen pitoisuuksia mitataan tarpeen mukaan myös Mäkelänkadulla.

Bentso(a)pyreenin ja muiden PAH-yhdisteiden pitoisuuksia mitataan Mäkelänkadulla, Kalliossa, Vartiokylässä ja siirrettävällä pientaloalueen mittausasemalla.

Mustan hiilen pitoisuuksia mitataan vähintään Mannerheimintiellä, Mäkelänkadulla, Kalliossa, Luukissa ja siirrettävällä pientaloalueen mittausasemalla. Mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan mustan hiilen pitoisuuksia mitataan joinakin vuosina Leppävaarassa, Tikkurilassa, Vartiokylässä, kiertävällä mittausasemalla tai siirrettävällä mittausasemalla. Tarpeen mukaiset mittauspaikat määritellään vuosittaisessa mittaussuunnitelmassa.

Hiukkasten lukumääräpitoisuuksia mitataan ainakin Mäkelänkadulla ja Kalliossa. Mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan mittauksia tehdään joinakin vuosina Leppävaarassa, Tikkurilassa, Luukissa, kiertävällä tai siirrettävällä mittausasemalla. Tarpeen mukaiset mittauspaikat määritellään vuosittaisessa mittaussuunnitelmassa.

Hiukkasten keuhkodeposoituvaa pinta-alaa mitataan vähintään Mäkelänkadulla, Kalliossa ja Luukissa. Mittauksia tehdään myös mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan joinakin vuosina Vartiokylässä, Leppävaarassa, Tikkurilassa, kiertävällä tai siirrettävällä mittausasemalla. Tarpeen mukaiset mittauspaikat määritellään vuosittaisessa mittaussuunnitelmassa.

^{Suluissa mittaukset, joita tehdään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan yksittäisinä vuosina. Mittauksen määritellään vuosittain mittaussuunnitelmassa.}

Mittausasemat ja niillä mitattavat komponentit

Alla on kuvattu pääkaupunkiseudun ilmanlaadun mittausasemat ja niillä mitattavat ilmansaasteet vuosina 2024–2028. Suluissa on esitetty mittaukset, joita tehdään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Nämä mittaukset määritellään vuosittain mittaussuunnitelmassa.

Mäkelänkatu: PM₁₀, PM_2,5, NO, NO₂, O₃, BC, PNC, PNSD, LDSA, (VOC, PAH)

Mäkelänkadun supermittausasema edustaa Helsingin keskustan vilkasliikenteisiä katukuiluja. Asemalla seurataan tarkennetusti pakokaasujen hiukkaspäästöissä tapahtuvien muutosten vaikutuksia ilmanlaatuun. Asemaa hyödynnetään myös katupölyn ilmanlaatuvaikutusten ja lähteiden monitorointiin sekä typpidioksidin pitoisuuksien kehittymisen seurantaan. Asema palvelee monipuolisesti ilmanlaatututkimusta, ja lisäksi se tukee leviämismallien kehitystyötä ja validointia. Lisäksi asema palvelee tutkimuslaitoksia ja yrityksiä testialustana uusien mittalaitteiden ja mittausmenetelmien kehitystyössä.

Asemalla mitataan hengitettävien hiukkasten (PM₁₀), pienhiukkasten (PM_2,5), typenoksidien (NO ja NO₂), otsonin (O₃) ja mustan hiilen (BC) pitoisuuksia. Lisäksi mitataan hiukkasten lukumäärää (PNC) ja kokojakaumaa (PNSD) sekä hiukkasten keuhkodeposoituvaa pinta-alaa (LDSA). Tarvittaessa voidaan mitata myös bentseenin ja eräiden muiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuuksia sekä eräiden polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH). Tutkimushankkeissa analysoidaan mahdollisuuksien mukaan myös pienhiukkasten kemiallista koostumusta ja lähteitä sekä selvitetään ultrapienten ja nanohiukkasten pitoisuuksia ja lähteitä.

Mäkelänkadun mittausasema joudutaan seurantajaksolla 2024–2028 siirtämään väliaikaisesti toiseen paikkaan katuremontin takia. Väliaikainen sijoituspaikka valitaan siten, että se edustaa Helsingin keskustan vilkasliikenteisiä katukuiluja.

Kallio: PM₁₀, PM_2,5, NO, NO₂, O₃, SO₂, VOC, PAH, BC, PNC, LDSA

Kallion kaupunkitausta-aseman tulosten katsotaan edustavan yleistä ilmanlaatua Helsingin keskustassa. Mittausasema sijaitsee myös Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitosten sekä mm. Alppilan lämpökeskuksen vaikutuspiirissä.

Kaupunkitausta-aseman tulokset soveltuvat parhaiten pitoisuustrendien ja altistumisen arviointiin. Mittausaseman tuloksia on käytetty runsaasti ilmanlaadun tutkimuksissa kuten esim. terveysvaikutustutkimuksissa. Asema täyttää myös ympäristönsuojelulain 143§:n vaatimuksen, jonka mukaan alle 2,5 mikrometrin suuruisten hiukkasten pitoisuutta ilmassa on pääkaupunkiseudulla seurattava jatkuvatoimisesti yhdellä pysyvästi sijoitetulla kaupungin yleistä ilmanlaatua edustavalla kaupunkitausta-asemalla. Kallion mittausaseman tulosten perusteella lasketaan pienhiukkasten altistumisindikaattori, jota käytetään kansallisen altistumisen pitoisuuskaton toteutumisen seurannassa sekä altistumisen vähennystavoitteen laskennassa.

Kallion mittausasemalla jatketaan seuraavien epäpuhtauksien mittauksia: hengitettävät hiukkaset, pienhiukkaset, typenoksidit, otsoni, rikkidioksidi, polysykliset aromaattiset hiilivedyt, musta hiili, hiukkasten lukumäärä ja hiukkasten keuhkodeposoituva pinta-ala. Bentseenin ja eräiden muiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuusmittauksia jatketaan otsonin prekursorien seurantana.

Mannerheimintie: PM₁₀, PM_2,5, NO, NO₂, BC

Mannerheimintien mittausasema edustaa vilkasliikenteistä aluetta Helsingin keskustassa. Asemalla jatketaan hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten, typenoksidien ja mustan hiilen pitoisuusmittauksia.

Vartiokylä: PM₁₀, PM_2,5, NO, NO₂, O₃, (BC, LDSA, PAH)

Vartiokylän mittausaseman tulokset edustavat esikaupunkitaustaa sekä ilmanlaatua pientaloalueilla. Mittausasemalla seurataan hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten, typenoksidien ja otsonin pitoisuuksia. Mustan hiilen ja polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia sekä hiukkasten keuhkodeposoituvaa pinta-alaa mitataan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Mittausasema sijaitsee pääkaupunkiseudun päästöjen suhteen tuulten alapuolella, joten siellä näkyy pääkaupunkiseudun energiantuotannon ja liikenteen päästöjen vaikutukset ilmanlaatuun. Mittausasemalla voidaan arvioida myös seudun omien päästölähteiden vaikutusta otsoninmuodostukseen. Lisäksi mittauksilla tuotetaan tietoa tulisijojen käytön vaikutuksista pienhiukkasten pitoisuuksiin.

Leppävaara: PM₁₀, PM_2,5, NO, NO₂, (BC, LDSA, PNC)

Leppävaaran mittausasema kuvaa vilkasliikenteistä ympäristöä Espoossa. Mittausasemalla jatketaan hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja typenoksidien pitoisuuksien mittauksia. Mustaa hiiltä, hiukkasten lukumäärää tai hiukkasten keuhkodeposoituvaa pinta-alaa mitataan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Leppävaaran mittausasema joudutaan siirtämään todennäköisesti seurantajakson aikana.

Luukki: PM₁₀, PM_2,5, NO, NO₂, SO₂, O₃, BC, LDSA, (PNC)

Luukin mittausasema toimii alueellisena tausta-asemana, ja siellä saadut tulokset edustavat ilmanlaatua tausta-alueella etäällä päästölähteistä. Luukin mittaustuloksia käytetään myös kaukokulkeuman arvioimiseen. Mittausasemalla mitataan hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten, typenoksidien, rikkidioksidin, otsonin ja mustan hiilen pitoisuuksia sekä hiukkasten keuhkodeposoituvaa pinta-alaa. Hiukkasten lukumäärää mitataan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Asema sijaitsee pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitoksiin ja muihin päästölähteisiin nähden vallitsevien tuulten yläpuolella, ja sitä käytetään taustapitoisuuksien ja kaukokulkeuman vaikutuksen arviointiin.

Tikkurila: PM₁₀, PM_2,5, NO, NO₂, (BC, LDSA, PNC)

Tikkurilan mittausasema kuvaa vilkasliikenteistä ympäristöä Vantaalla. Mittausasemalla jatketaan hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten sekä typenoksidien pitoisuuksien mittauksia. Mustaa hiiltä, hiukkasten lukumäärää tai hiukkasten keuhkodeposoituvaa pinta-alaa mitataan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Tikkurilan mittausasemaa joudutaan hieman siirtämään seurantajakson aikana.

Siirrettävät mittausasemat: (Helsinki, Espoo/Kauniainen, Vantaa): PM₁₀, PM_2,5, NO, NO₂, (PAH, BC, PNC, LDSA)

HSY jatkaa ilmanlaadun mittauksia kolmella siirrettävällä mittausasemalla. Siirrettävillä mittausasemilla selvitetään ilmanlaatua vilkasliikenteisissä ympäristöissä tai pientaloalueilla. Mittauspaikoista päätetään vuosittain yhteistyössä pääkaupunkiseudun kaupunkien ilmansuojeluviranomaisten kanssa. Siirrettävillä mittausasemilla seurataan typenoksidien sekä hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuuksia. Asemalla seurataan lisäksi tarpeen vaatiessa polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä, mustaa hiiltä, hiukkasten lukumäärää tai hiukkasten keuhkodeposoituvaa pinta-alaa.

Kiertävä mittausasema: (Helsingin Satama Oy:n satamat, Helsinki-Vantaan lentoasema, energiantuotannon vaikutusalueet): PM₁₀, PM_2,5, NO, NO₂, (SO₂, BC, PNC, LDSA)

Kiertävää mittausasemaa hyödynnetään Helsingin Sataman, Finavian ja energiantuotantolaitosten päästöjen vaikutusten tarkkailussa. Aseman sijaintipaikka ja mitattavat epäpuhtaudet määritellään erikseen.

Kiertävällä mittausasemalla seurataan Eteläsataman, Länsisataman tai Vuosaaren sataman vaikutuksia ilmanlaatuun. Mitattavat epäpuhtaudet ovat typenoksidit, hengitettävät hiukkaset, pienhiukkaset ja rikkidioksidi. Asemalla seurataan lisäksi tarpeen vaatiessa hiukkasten lukumäärää, keuhkodeposoituvaa pinta-alaa tai mustaa hiiltä.

Helsinki-Vantaan lentoaseman vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan kiertävällä mittaus-asemalla yhden vuoden ajan seurantajakson 2024–2028 aikana. Mitattavat epäpuhtaudet ovat hengitettävät hiukkaset, pienhiukkaset ja typenoksidit. Asemalla seurataan lisäksi tarpeen vaatiessa hiukkasten lukumäärää, keuhkodeposoituvaa pinta-alaa tai mustaa hiiltä.

Kiertävällä mittausasemalla seurataan seurantajaksolla yhden vuoden ajan voimalaitosten tai lämpökeskusten vaikutuksia ilmanlaatuun. Mitattavat epäpuhtaudet ovat hengitettävät hiukkaset, pienhiukkaset, rikkidioksidi ja typenoksidit. Asemalla seurataan lisäksi tarpeen vaatiessa hiukkasten lukumäärää, keuhkodeposoituvaa pinta-alaa tai mustaa hiiltä.

Puunpolton ilmanlaatuvaikutusten seurantaa laajennetaan

Puunpolton ilmanlaatuvaikutusten kattavampaa kartoittamista varten pääkaupunkiseudulle perustetaan Pohjois- tai Koillis-Helsinkiin pysyvä mittauspiste, jossa seurataan polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä ja mustaa hiiltä tai hiukkasten keuhkodeposoituvaa pinta-alaa. Lisäksi mitataan bentso(a)pyreeniä eri kaupungeissa joko itsenäisessä mittauspisteessä tai mittausasemalla vuosittain. Mikäli mittaus tehdään itsenäisessä pisteessä, mitataan myös reaaliaikaisesti hiukkasten keuhkodeposoituvaa pinta-alaa tai muuta pienhiukkassuuretta.

Typpidioksidipitoisuuksien seuranta passiivikeräinmenetelmällä

Jatkuvin mittauksin saatuja tietoja täydennetään passiivikeräinmenetelmällä, joka on yksinkertainen keino typpidioksidin pitoisuustasojen kartoittamiseksi. Menetelmää käytetään pitkäaikaiskeskiarvojen kuten kuukausi- ja vuosikeskiarvojen määrittämiseen suuntaa antavasti. Typpidioksidin passiivikeräinkartoituksia tehdään noin 30 pisteessä vuosittain. Mittauspaikoista päätetään yhteistyössä pääkaupunkiseudun kaupunkien ilmansuojeluviranomaisten ja kaupunkisuunnittelijoiden kanssa. Helsinki-Vantaan lentoasemalla tehdään vuosittain typpidioksidin passiivikeräinmittauksia viidessä sekä satamien vaikutusalueella kolmessa mittauspisteessä.

Ilmanlaadun arviointi sensoreilla ja muilla mittausmenetelmillä

Sensoreilla ja muilla mittausmenetelmillä täydennetään ilmanlaadun mittausverkon alueellista kattavuutta. HSY:n sensoriverkolla tuotetaan tietoa katupölyn torjunnan tueksi vilkasliikenteisissä pääväylä- ja katuympäristöissä. Sensorit mittaavat hiukkasten lisäksi myös useiden kaasumaisten epäpuhtauksien pitoisuuksia. Sensoreilla ja muilla mittausmenetelmillä voidaan kartoittaa myös rakennustyömaiden, puunpolton sekä auto-, lento- tai laivaliikenteen lähipäästöjen ilmanlaatuvaikutuksia.

Sensorimittauksia ylläpidetään ja kehitetään. Mittauspaikkojen määrää, sijaintia ja mitattavia komponentteja muutetaan tarvittaessa kertyvien kokemusten perusteella. Erilaisten sensorityyppien laadussa ja mittaustarkkuudessa on paljon vaihtelua. HSY osallistuu tutkimushankkeissa sensoreiden kehitystyöhön ja tarjoaa testialustan niiden vertailumittauksille mittausasemilla.

Sensoreilla arvioidaan myös rakennustyömaiden vaikutuksia ilmanlaatuun vuosittain erikseen määriteltävissä kohteissa mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi sensoreilla kartoitetaan tarvittaessa ilmanlaatua myös muissa erityiskohteissa. Esimerkiksi Lönnrotinkadulla tehdään sensorimittauksia nastarengaskieltokokeilun aikana vuosina 2022-2025.

Hiukkasten keuhkodeposoituvan pinta-alan (LDSA) mittalaitteita hyödynnetään myös ilmanlaadun mittausverkon alueellisen kattavuuden parantamisessa, mikäli laitteita riittää mittausasemien lisäksi muihin mittauspaikkoihin. Itsenäisissä LDSA-mittauspaikoissa voidaan kartoittaa esimerkiksi puunpolton sekä auto-, lento- tai laiva-liikenteen lähipäästöjen ilmanlaatuvaikutuksia. LDSA-mittalaitteista saadaan myös suuntaa antavasti hiukkasten lukumääräpitoisuus (PNC).

Päästökartoitukset

Ilmanlaadun mittausten tueksi tehdään päästökartoituksia. Vuosittain kerätään ja arvioidaan seudun tärkeimpien päästölähteiden, autoliikenteen, energiantuotannon, laivaliikenteen ja satamatoimintojen sekä lentoliikenteen ja lentoasematoimintojen päästöt. Puun pienpolton päästöarvioita päivitetään säännöllisesti ja hankitaan uutta tietoa päästökertoimista ja puun polttomääristä. Katupölyn ja hiukkasten lukumäärän päästöarvioita kehitetään tutkimushankkeissa.

Leviämismallien käyttö

Ilmanlaadun mittausten tuottamia tietoja voidaan täydentää leviämislaskelmien avulla. Leviämismalleja hyödynnetään kaupunkisuunnittelussa. Koko pääkaupunkisedun kattavia leviämismallinnuksia tehdään tarvittaessa eri päästölähteille. HSY osallistuu erilaisissa tutkimushankkeissa mm. katupölymallien, ennustemallien ja virtausmallien kehittämiseen.

Ilmanlaadun vuosikartta

Ilmanlaadun vuosikartasta näkee suuntaa antavasti, miten autoliikenteen pakokaasut vaikuttavat vuositasolla ilmanlaatuun. Siinä on tällä hetkellä näkyvissä mallitetut typpidioksidin pitoisuudet 2019 vuodesta alkaen. Kartta päivittyy aina edellisen vuoden tiedoilla seuraavan vuoden alkupuolella. Ilmanlaadun vuosikartta perustuu mallinnukseen, jossa on yhdistetty muun muassa tiedot ilmanlaadun mittauksista, säästä, päästöistä, maankäytöstä ja ilmansaasteiden kaukokulkeumasta maan rajojen ulkopuolelta.

Bioindikaattoriseuranta

Uudellemaalle on tehty yhteinen bioindikaattoriseurantaohjelma, jonka pohjalta on toteutettu koko alueen seurantakierros vuosina 2000 – 2001, 2004 – 2005, 2009, 2014 ja 2020. Uudenmaan bioindikaattoriseurantaa tullaan tekemään jatkossa 10 vuoden välein, koska jäkälämuutokset ovat hitaita ja myös ilmasto- sekä sääolojen muutoksilla on vaikutusta jäkäliin. Myös eräillä muilla Suomen kaupunkiseuduilla, kuten Turun seudulla ja Etelä-Karjalassa, jäkäläkartoituksia tehdään 10 vuoden välein.

Energiantuotantolaitosten, Helsingin Satama Oy:n satamien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman päästöjen vaikutusten tarkkailu

Pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitokset ovat osallistuneet HSY:n ilmanlaadun seurantaan laitosten ympäristöluvissa määriteltyjen velvoitteiden mukaisesti jo vuodesta 1989 alkaen. Finavia ja Helsingin Satama Oy liittyivät mukaan yhteistarkkailuun seurantajaksolla 2014–2018.

Energialaitokset Helen Oy, Fortum Power and Heat Oy ja Vantaan Energia Oy laativat Uudenmaan ELY-keskukselle erillisen suunnitelman koskien päästöjensä vaikutuksia ilmanlaatuun. Seuranta on osa pääkaupunkiseudun seurantaohjelmaa.

Laivaliikenteen ja satamatoimintojen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan jaksolla 2024–2028 tämän ohjelman mukaisesti kolmena vuotena kiertävällä mittausasemalla Länsisatamassa, Eteläsatamassa tai Vuosaaren satamassa. Mitattavat epäpuhtaudet ovat typenoksidit, hengitettävät hiukkaset, pienhiukkaset ja rikkidioksidi. Asemalla seurataan lisäksi tarpeen vaatiessa hiukkasten lukumäärää, keuhkodeposoituvaa pinta-alaa tai mustaa hiiltä. Lisäksi typpidioksidin passiivikeräimillä seurataan typpidioksidin pitoisuuksia kolmessa pisteessä joka vuosi. Mittausvuodet ja mittausaseman sekä passiivikeräinten tarkat sijaintipaikat sovitaan erikseen.

Lentoliikenteen ja Finavia Oyj:n maakaluston päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan jaksolla 2024–2028 tämän ohjelman mukaisesti kiertävällä mittausasemalla yhden vuoden ajan. Mitattavat epäpuhtaudet ovat hengitettävät hiukkaset, pienhiukkaset ja typenoksidit. Asemalla seurataan lisäksi tarpeen vaatiessa hiukkasten lukumäärää, keuhkodeposoituvaa pinta-alaa tai mustaa hiiltä. Lisäksi typpidioksidin passiivikeräimillä seurataan typpidioksidin pitoisuuksia viidessä pisteessä vuosittain. Mittausvuosi ja mittausaseman sekä passiivikeräinten tarkat sijaintipaikat sovitaan erikseen.