Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurantaohjelma vuosille 2024-2028

Pääkaupunkiseudulla ilmanlaatu on kansainvälisesti tarkasteltuna hyvä, vaikka ilmansaasteet voivat ajoittain heikentää ilmanlaatua merkittävästi. Pääkaupunkiseudun ilmanlaatua heikentävät eniten liikenteen pakokaasut, katupöly ja puunpolton päästöt. Lisäksi ilmansaasteita kulkeutuu maan rajojen ulkopuolelta. Pakokaasujen päästöt vähenevät autokannan uudistumisen myötä, mutta puunpolton päästöt ja katupöly säilyvät ongelmina myös tulevaisuudessa. Ilmanlaadun seurannan tavoitteena on tuottaa riittävät tiedot ilmanlaadusta.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY huolehtii jäsenkuntiensa ilmansuojelun seuranta-, tutkimus-, suunnittelu-, koulutus- ja valistustehtävistä. HSY seuraa reaaliaikaisesti ilmanlaatua mittausasemilla ja useilla kymmenillä sensori- ja keräinpisteillä ympäri pääkaupunkiseutua. HSY:n ilmanlaadun mittauksilla täytetään myös pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten, Helsingin Satama Oy:n ja Finavian ilmanlaadun seurantavelvoitteet.

Valtioneuvoston ilmanlaatua koskevissa asetuksissa edellytetään, että tarkkailun tarve tarkistetaan viiden vuoden välein. Tässä seurantaohjelmassa määritellään pääkaupunkiseudun ilmanlaadun tarkkailu vuosille 2024–2028. Seurantaohjelman laatimista ohjaava lainsäädäntö ei ole muuttunut edelliseen seurantakauteen verrattuna. Maailman terveysjärjestö WHO antoi syksyllä 2021 uudet terveys-perusteiset ohjearvot ilmansaasteiden pitoisuuksille. Euroopan komissio antoi syksyllä 2022 lainsäädäntöehdotuksensa ilmanlaatudirektiivien uudistamiseksi. Ehdotuksen käsittely on parhaillaan käynnissä, ja se voi vielä muuttua käsittelyn aikana merkittävästi. Tämä pääkaupunkiseudun seurantaohjelma täyttää todennäköisesti myös tämänhetkisen direktiiviehdotuksen vaatimukset lukuun ottamatta super-kaupunkitausta-aseman erikoismittauksia.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seuranta jatkuu kaudella 2024–2028 pääosin samankaltaisena kuin edellisellä seurantakaudella. Ilmanlaadun seurannassa ovat mukana lakisääteiset ilmansaasteet, joiden pitoisuuksia arvioidaan HSY:n mittausasemilla suhteessa raja-, tavoite-, kynnys- ja ohjearvoihin. Mittausten alueellista kattavuutta täydennetään laajalla sensoriverkolla, joka tuottaa suuntaa antavia mittaustuloksia muun muassa katupölyntorjunnan ja viestinnän tueksi. Sensoreilla ja muilla mittausmenetelmillä voidaan kartoittaa myös rakennustyömaiden, puunpolton sekä auto-, lento- ja laivaliikenteen lähipäästöjen ilmanlaatuvaikutuksia. Lisäksi typpidioksidin passiivikeräimet täydentävät liikenteen pakokaasujen seurantaa monissa mittauspaikoissa.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurantasuunnitelmassa on huomioitu WHO:n vuonna 2021 suosittelemat parhaat käytännöt mustan hiilen ja ultrapienten hiukkasten seurantaan. Mittaamalla mustaa hiiltä, hiukkasten lukumäärää ja kokojakaumaa sekä keuhkodeposoituvaa pinta-alaa saadaan lisätietoa liikenteen pakokaasujen, puunpolton savujen ja muiden polttoperäisten päästöjen ilmanlaatuvaikutuksista. Lisätietoa tarvitaan terveysvaikutusarvioiden ja vähennystoimien tueksi.