Pääkaupunkiseudun 3D-kaupunkitietomallin esiselvitys

Seuraavissa alaluvuissa esitellään lyhyesti pääkaupunkiseudun 3D-kaupunkitietomallien nykytilannetta. Nykytilannekatsauksessa painopiste on semanttisten kaupunkitietomallien ominaispiirteissä: tietomallin tuotannossa, aineistoissa, ylläpidossa, tallennustietokannoissa ja mallin virtuaalisissa katselualustoissa. Alaluvuista on rajattu pois kaupunkikohtaiset kolmioverkko- eli kuorimallit ja pelimoottorimallit, sillä esiselvitys käsittelee ominaisuustietoa sisältäviä kaupunkitietomalleja.

Esiselvityksen aikana järjestettiin kunkin pääkaupunkiseudun kaupungin 3D-kaupunkitietomalleja tuntevien työntekijöiden kanssa tapaamiset, joissa mallien nykytilanteesta, suunnitelmista ja hyödyntämisestä keskusteltiin. Näiden tapaamisten ja lähdekirjallisuuden perusteella on koottu yhteenveto kaupungeittain. Luvussa käsitellään myös Sova 3D:n luomia malleja ja Maanmittauslaitoksen tulevaa kansallista 3D-mallia. Malleja käsitellään tässä esiselvityksessä siksi, että mallit kattavat rakennusten osalta esiselvityksen kannalta kiinnostavia alueita – Sova 3D:n mallissa ovat mukana Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä kansallisessa mallissa edellä mainittujen lisäksi Kauniainen. Lopuksi esitellään yhteenveto luvussa käsitellyistä kaupunkitietomalleista.

2.1 Espoo

Espoon 3D-kaupunkitietomallia esitteli kartastopäällikkö Mirja Ruutu. Mikäli lähdettä ei ole erikseen mainittu perustuu esittely tähän tapaamiseen ja kartastoyhteistyöryhmässä käsiteltyihin asioihin ja esiselvityksen kirjoittajan havaintoihin avoimien aineistojen testeissä.

Tiedontuotanto ja ylläpito

Espoo tuottaa 3D-kaupunkitietomallin aineistot pohjautuen laserkeilaukseen, viiden suunnan viistokuvauksiin, katukuilulaserkuvauksiin ja drooni- eli UAV-kuvauksiin. Editointi tapahtuu UAV-lennoissa tuotettujen pistepilvien osalta AgiSoftin ja Erdasin ohjelmistoissa, täydennyskartoituksia tehdään 3D WIN ohjelmistoissa sekä stereotyöskentelyä digitaalisten ilmakuvien käsittelemiseksi tehdään Espa Systemsin ohjelmistoilla. Lisäksi kohteita luokitellaan ja teksturoidaan Microstation-ympäristössä toimivilla Terrasolidin ohjelmistoilla TerraScan ja TerraPhoto. Tarkistuksia ja apuviivoja mallin geometrioille tehdään FME:llä. Valmiin nykytilan Espoon kaupunkitietomallin tallennustietokanta sijaitsee Trimble Locuksessa, jossa myös mallia ylläpidetään. Ylläpito on yhdistetty kantakartan ylläpidon prosessiin. [18]

Tietomalli on CityGML -pohjainen, mutta sisältää myös standardin ulkopuolisia ominaisuustietoja kohteista geneerisen ominaisuustiedon alaisena, mikä lisää aineiston hyödyntämisen mahdollisuuksia [19]. Espoo päivittää ja ylläpitää mallia jatkuvasti omana työnään. Seuraava viistokuvaus ja laserkeilaus suoritetaan vuonna 2021.

Rajapinta ja avoin data

Espoon 3D-kaupunkitietomalli on julkaistu muista pääkaupunkiseudun kaupungeista poiketen avoimena datana WFS-rajapinnassa. Mallin rajapinta päivitetään neljännesvuosittain. Rajapinnasta tiedon lukeminen edellyttää siihen soveltuvaa ohjelmistoa – esimerkiksi FME:tä (Kuvat 3 ja 4) tai FZK-Vieweriä. Tiedot voi halutulta alueelta ladata ja konvertoida FME:llä haluttuun muotoon sekä katsella tämän jälkeen esimerkiksi QGIS tai SketchUp -ohjelmilla. Aineiston jakelu rajapinnasta on kohdennettu asiantuntijakäyttöön – rajapintatoteutuksessa loppukäyttäjällä on oltava hyödyntämiseen soveltuvat ohjelmistot käytössään ja hänen on tiedettävä mitä tietoja tarvitsee ja miltä alueelta. Vantaan ja Helsingin tapaan 3D-rakennusten tai muiden kohdetyyppien tiedostojakelua pakattuna CityGML:nä ei erikseen ole.

Kohdetyypit

Avoimena datana malli sisältää yksityiskohtaisuuden tasojen LoD 0–3 rakennukset lähes koko Espoosta. Espoo itse ylläpitää tasoa LoD 3, mutta tieto on saatavilla myös karkeampana käyttäjän tarpeitten mukaan. Lisäksi avoin tietomalli sisältää kasvillisuutta, maankäytön, tiet, maanpintamallin, vesialueet, aitoja ja kaupunkikalusteita kuten lyhtypylväitä sekä penkkejä. Lisäksi kaupunkitietomalli sisältää maanalaista infrastruktuuria, josta avoimesti saatavilla ovat ainoastaan maalämpökaivot. Maanalainen infrastruktuuri käsittää kaivojen lisäksi energiaverkon kaapeleita sekä vesi- ja lämpöputkia. [19]

Katselumalli

Katselumallia ei ole julkisesti nähtävillä vielä, mutta Espoon sisäisessä verkossa katselumalli on jo olemassa. Julkinen selainpohjainen katselumalli on suunnitelmissa toteuttaa tulevaisuudessa. Avoimesta rajapinnasta mallin tiedot ovat kuitenkin saatavilla ja voidaan kirjoittaa esimerkiksi FME:llä sellaiseen muotoon, että mallin kohdetyypit saadaan näkyviin loppukäyttäjän määrittelemälle katselualustalle.

Kuva 3. Espoon 3D-kaupunkitietomallin rajapinnan lukemista ja kirjoittamista Otaniemen kampukselta. © aineisto: Espoon kaupunki

Kuva 4. Rajapinnasta kirjoitettu rakennus FME:n Data Inspectorissa. © aineisto: Espoon kaupunki

2.2 Vantaa

Vantaan 3D-kaupunkitietomallin tapaamisessa mukana olivat kaupungingeodeetti Kimmo Junttila, paikkatietoinsinööri Jere Virolainen ja asemakaava-arkkitehti Anna Hellén. Kuvaus perustuu tämän tapaamisen ja kartastoyhteistyöryhmän keskusteluihin sekä havaintoihin mallia ja aineistoja käytettäessä, mikäli lähdeviitteissä ei ole muuta mainittu.

Tiedontuotanto ja ylläpito

Vantaan 3D-kaupunkitietomalli on tuotettu ulkoisen yrityksen keräämän laserkeilausaineiston pohjalta luokittelemattomasta pistepilviestä, ilmakuvista ja viistoilmakuvista. Pistepilvet luokitellaan eri luokkiin automatisoidusti Microstation-ympäristössä toimivilla TerraSolidin ohjelmistoilla. Luokittelu voidaan suorittaa esimerkiksi TerraScanilla, joka luokittelee kohteet muun muassa rakennuksiksi, maanpinnaksi ja kasvillisuudeksi. Virheet automaattisessa mallinnuksessa voidaan korjata manuaalisesti TerraScanin korjaustyökaluilla. [20]

Vantaan kaupunkitietomallin tallennustietokanta sijaitsee 3DCityDataBasessa, jossa myös mallia ylläpidetään. Tietomalli on CityGML-pohjainen. Tietomallia päivitetään uusien laser- ja ilmakuvausaineistojen perusteella luokittelemalla ensin pistepilviaineistoa automaattisesti TerraScanin avulla ja sitten suorittamalla tietokantakyselyjä, joiden perusteella muutoksia rakennuksien geometrioissa päivitetään vastaamaan kaupungin senhetkistä tilannetta. [20]

Avoin data

Vantaa jakaa avoimena datana kaupunkitietomallin rakennukset HRI:ssä CityGML-pohjaisina. Rakennusten aluejako on tehty kaupunginosittain. Tiedostojaossa ovat mukana myös rakennusten tekstuurit viistoilmakuvista irrotettuna. Ladattavia tiedostoja ei päivitetä jatkuvasti. Viimeisimmät avoimen datan tiedostot ovat useamman vuoden vanhoja. Vantaalla mietinnässä on ollut myös selainpohjainen kaupunkitietomallin tietojen latauspalvelu, jota ei kuitenkaan vielä ole toteutettu.

Kohdetyypit

Yksityiskohtaisuuden taso rakennusten osalta on LoD 2. Rakennuksien tekstuurit perustuvat viistoilmakuvauksiin. Myös kasvillisuutta ja maanpinta on mallinnettu. Vantaan karttapalvelussa katseltavissa ovat kolmiulotteisena Vantaan rakennukset ja laserkeilaukseen pohjautuva maanpintamalli. Länsi-Vantaan kasvillisuutta voi katsella Sova 3D:n Kunta3D-katselualustalla värjättynä pistepilvenä. Kasvillisuutta ei ole lisätty katseltavaksi Vantaan karttapalvelussa.

Katselumalli

Vantaalla on karttapalvelussaan integroituna 3D-näkymä, jossa kaupunkitietomallin rakennuksia ja maanpintaa voi tarkastella kolmiulotteisesti. Katselumalli toimii Sitowisen Louhi-katselualustalla. Aineistot ovat Vantaan omia ja Sitowise vastaa katselualustan toteutuksesta.

MATTI

Vantaan Maankäytön Toimintamalli ja Tietojärjestelmä MATTI:n myötä on kaupungissa siirrytty ArcGIS tuoteperheen paikkatieto-ohjelmistojen käyttöön. MATTI:a varten tehdään konversio 3DCityDataBasen CityGML-pohjaisesta tietomallista. Rakennuksista MATTI:in viedään vain LoD 1 -tason tiedot, sillä se palvelee käyttötarkoitusta riittävästi. MATTI:n käyttöönotto ei ole kuitenkaan vaikuttanut kaupunkitietomallin ensisijaiseen tallennustapaan tai -paikkaan.

Kuva 5. Vantaan karttapalvelun 3D-näkymä kuvakaappauksena [21]. Kuvassa on klikattu auki uimahallin ominaisuustietoja. Rakennusten lisäksi 3D-näkymään on lisätty maanpinta. © Louhi-karttapalvelu: Sitowise © aineisto: Vantaan kaupunki

2.3 Helsinki

Helsingin kaupunkitietomallin kuvaus perustuu paikkatietoasiantuntija Jarkko Hårdhin kanssa käytyyn keskusteluun yhteisessä tapaamisessa ja kartastoyhteistyöryhmässä käsiteltyihin asioihin, jos erillistä lähdeviitettä ei ole mainittu. Palvelututkasta kertovat virkkeet perustuvat tapaamiseen Aalto-yliopiston tutkijoiden Juho-Pekka Virtasen ja Arttu Julinin kanssa sekä suunnittelusihteerin Marika Ahlavuon kanssa.

Tuotanto ja ylläpito

Helsinki käyttää viistoilmakuvien ja laserkeilausaineistojen luokitteluun Microstation-ympäristössä toimivia ohjelmistoja [22]. Helsingin 3D-kaupunkitietomalli on tallennettu CityGML-tietomallina 3DCityDataBaseen. Kaupunkitietomallin avointa tietomallia voivat halukkaat hyödyntää tietokantahallintaohjelmistoilla kuten Oracle tai PostgreSQL.

Mallin päivittäminen rakennusten osalta tapahtuu samoin kuin kantakartalla. Rakennus viedään malliin kantakartan kanssa samaan aikaan, mutta ilman tekstuureita. Tämä voi tapahtua jo ennen kuin rakennus on maastossa. Visualisointi pohjautuu tällöin IFC-malliin tai rakennuspiirrokseen. Kun viistokuvaus suoritetaan, niin uudet ja vanhat rakennukset saavat tuoreet tekstuurit. Uusille rakennuksille ei pääasiassa luoda tekstuureita yksittäisten UAV-lentojen avulla. Seuraava viistokuvaus on tiedossa kesällä 2021.

Kohdetyypit

Yksityiskohtaisuuden taso Helsingin mallissa on LoD 2. Rakennukset ovat teksturoituja pohjautuen viistokuvauksiin. Rakennusten lisäksi malli sisältää osan kaupungin silloista semanttisina. Kasvillisuus on vain visuaalista, mutta mietinnässä on tulisiko myös kasvillisuuden sisältää ominaisuustietoa tulevaisuudessa.

Avoin data

Helsinki jakaa avoimena datana tiedostoina useassa paikassa verkossa. Tietomallin rakennukset tekstuureineen tai ilman tekstuureita voi ladata Helsingin luoman 2 x 2 km aluejaon mukaisesti pakattuina CityGML-tiedostoina. Katselualustalle on myös integroitu latauspalvelu, jossa mallin tietoja voi käyttäjä ladata omalla aluerajauksellaan [23]. Lisäksi tietomallin tietokanta voi itsessään olla avoimeen lähdekoodiin perustuva kantasovellus, jolloin loppukäyttäjä saa tietomallin tiedot käyttöönsä maksutta [24].

Katselumalli

Tällä hetkellä Helsingin katselumalli on Cesium-pohjainen katselumalli. Katselumalli on siirtymässä tulevaisuudessa Sitowisen Louhi-katselualustalle. Helsingillä tehty sovelluksia semanttisen mallin päälle esimerkiksi energiaan liittyen [25]. Nämä sovellukset ovat olleet projektiluontoisia ja täten niihin ei päivitetä kaupunkitietomallin uusimpia tietoja. Mallin ollessa avoimesti hyödynnettävissä myös kolmannet osapuolet voivat tehdä omia sovelluksiaan yhdistelemällä tietomallin tietoja haluamiinsa aineistoihin.

Aalto-yliopiston kehittelemä Palvelututka-sovellus hyödyntää Helsingin 3D-kaupunkitietomallia yhdistämällä siihen palvelukartan tietoja [26]. Mallin tarkoituksena on osoittaa herättää keskustelua modernien kaupunkitietomallien ja rajapintojen yhdistymisen soveltamismahdollisuuksista.

Kuva 6. Helsingin 3D-kaupunkitietomallin lataustyökalu [23]. Rajatun alueen tiedot saa ladattua useassa tiedostoformaatissa halutulta alueelta. © karttapalvelu: Helsingin kaupunki © aineistot: Helsingin kaupunki

Kuva 7. Aalto-yliopiston Palvelututka-sovellus yhdistää Helsingin 3D-kaupunkitietomallin ja palvelukartan tietoja [26]. Palveluita on demohaussa haettu Kallion kirkon läheisyydestä. Päällekkäiset palvelut hieman sotkevat tekstinäkymää. © Palvelututka: Aalto-yliopisto © aineistot: Helsingin kaupunki

2.4 Kauniainen

Kauniaisten kaupunkitietomalli on vielä julkaisematta, mutta työ on hyvässä vaiheessa. Seuraavien kappaleiden sisältö perustuu tapaamiseen Kauniaisten kaupungin paikkatietoasiantuntijan Sami Tuomaalan kanssa ja kartastoyhteistyöryhmässä käsiteltyihin asioihin.

Tuotanto ja ylläpito

Kauniainen on mukana Espoon viistokuvaus- ja laserkeilausprojekteissa. Pistepilvien luokittelun jälkeen rakennukset mallinnetaan Trimble Locuksessa. Locuksella rakennukset ja kasvillisuus tallennetaan SketchUp -tiedostomuotoon. Tämän jälkeen mallin sisältö FME:llä muunnetaan I3S eli Indexed 3D Scene Layer -formaattiin, joka soveltuu katseluun Kauniaisten käyttämässä ArcGIS Onlinessa. Kauniaisten malli tallennetaan myös CityGML:n mukaisena tietomallina ja sitä ylläpidetään Trimble Locuksen tallennustietokannassa. Mallin tiedot ovat tarkoituksena viedä Espoon tapaan avoimeen rajapintaan loppukäyttäjien hyödynnettäväksi.

Kohdetyypit

Kauniaisten 3D-kaupunkitietomallin rakennusten valmistuminen on tätä esiselvitystä kirjoitettaessa loppusuoralla. Rakennusten mallintamisesta valmiina oli huhtikuussa noin 90 prosenttia. Yksityiskohtaisuuden tasona on LoD 2 ja rakennukset esitetään aluksi massamallina ilman tekstuureita. Rakennusten lisäksi malliin voidaan lisätä esimerkiksi lyhtypylväät, vesialueet, tiet, maankäyttö ja maanpinta. Myös kasvillisuus sisältyy mallin tietosisältöön – rekisterissä olevat puut ovat mallinnettu puuobjekteiksi.

Aikataulu ei ole vielä täysin varma, mutta arvion mukaan nykytilaa kuvaava malli voisi valmistua jo vuoden 2021 kesän aikana. Kauniaisen ollessa mukana Espoon viistokuvaus- ja laserkeilausprojektissa myös tekstuurien tuottaminen rakennuksille on mahdollista vuoden 2021 kesän jälkeen.

Kuva 8. Mallinnettua Kauniaista ArcGIS Onlinessa. © aineisto: Kauniaisten kaupunki

Kuva 9. Kauniaisten kaupunkitietomallin tuotantoa Trimble Locuksessa. © aineisto: Kauniaisten kaupunki

2.5 Sova 3D – Kunta3D

Seuraavissa kappaleissa kerrotaan tiivistetysti Sova 3D:n Kunta3D-palvelusta. Kuvaukset perustuvat tapaamiseen yhtiön edustajien Petri Kokon ja Antti Vähätalon kanssa sekä havaintoihin palvelua käytettäessä.

Yritys

Sova 3D on suomalainen 3D-kaupunkitietomalleja tuottava yritys. Yritys tarjoaa räätälöityjä ratkaisuja kaupunkitietomallien laatimiseen, esittämiseen ja hallinnointiin. Sova 3D:llä on oma kaupunkitietomallien julkaisualusta Kunta3D [27], jossa kuntakohtaisia projekteja voi katsella. Suomalaisista kunnista ja toimijoista yrityksen asiakkaina ovat esimerkiksi Hyvinkää, Jyväskylä, Kuopio, Turku, Tampere, Porvoo ja Vantaan rakennusvalvonta. Alustalle on lisätty kuntien avoimena datana jakamaa kolmiulotteista aineistoa myös kuntaprojektien ulkopuolelta.

Kohdetyypit

Vaikka kaupunkitietomallin tilaajana on toiminut Vantaan rakennusvalvonta, sisältää Kunta3D-katselualusta myös avoimena datana jaetut teksturoidut rakennukset myös Helsingistä ja Espoosta. Yksityiskohtaisuuden taso kaikille rakennuksille pääkaupunkiseudulla on LoD 1–2. Palvelun käyttäjä voi valita katselupalvelusta halutun yksityiskohtaisuustason. Palvelu tukee myös BIM-mallien esittämistä rakennusluvan saaneilta kohteilta. Länsi-Vantaan osalta kasvillisuus on mallinnettu pistepilvenä. Metsätyyppi on määritelty geneerisin puuobjektein koko pääkaupunkiseudun alueelta. Malli sisältää myös muita kohdetyyppejä sen mukaan, onko niitä mallinnettu ja jaettu kaupungin alueelta. Mallissa on mukana Espoon osalta myös aitoja ja maanpäällisiä sähkölinjoja.

Kuva 10. Sova 3D:n palvelussa käyttäjän suunnitelmien havainnollistamista Vantaan rakennusvalvonnan projektissa [28]. Aktiivisena ovat myös mallin varjotarkastelut. © Kunta3D-karttapalvelu: Sova 3D © aineisto: Vantaan kaupunki

2.6 Kansallinen 3D-malli

Seuraavissa kappaleissa kuvataan Maanmittauslaitoksen mittavaa projektia kansallisen 3D-mallin luomisesta valtakunnalliselta alueelta. Kansallisen mallin kuvaus perustuu tapaamisen keskusteluun Maanmittauslaitoksen johtavan asiantuntijan Joonas Jokelan kanssa.

Tuotanto ja ylläpito

Maanmittauslaitos on luomassa kansallista 3D-mallia koko Suomen alueelta. Suunnitelmana on luoda malli, joka sisältää ilmalaserkeilauksen avulla pistepilvestä generoidut rakennukset taajamien lisäksi myös haja-asutusalueilta. Kansallinen laserkeilausaineisto on tiheydeltään 5 pistettä neliömetrillä, kun taas kunnissa tuotetun pistepilven tiheys voi olla jopa 20 pistettä neliömetrillä.

Prosessi on automatisoitu niin, että minimoidaan manuaalinen työ. Mallin kattavuus ei tule olemaan täydet sata prosenttia koko Suomesta, johtuen esimerkiksi rakennusten kivijalkojen sijaintivirheistä. Aineisto tulee avoimesti saataville ja malli tuodaan katseltavaksi selainpohjaisessa Paikkatietoikkunassa.

Kohdetyypit

Kansallinen malli tulee sisältämään ensisijaisesti rakennukset – muut kohdetyypit ovat vielä kysymysmerkkinä. Yksityiskohtaisuuden taso tulee rakennuksissa olemaan LoD 2 eli rakennukset sisältävät myös kattomuodot. Maanmittauslaitoksen mallilla on valmius ottaa tarkempaa yksityiskohtaisuustason tietomallia vastaan, mikäli kunnat haluavat toimittaa omia mallejaan sisällytettäväksi kansalliseen malliin. Maanmittauslaitoksen laatuvaatimukset ovat kuitenkin täytyttävä – rakennusten geometrioiden tulee olla sulkeutuvia, eli ne eivät saa sisältää reikiä.

Aikataulu ja suunnitelmat

Mallin luomisen aikataulu myötäilee kansallisen laserkeilausohjelman aikataulua. Mallin on arvioitu valmistuvan kuuden vuoden kuluessa. Tavoitetila olisi se, että Maanmittauslaitoksella olisi aktiiviset rajapintayhteydet kuntiin ja mallin päivittyminen tapahtuisi muutostietopalvelun avulla. Toinen vaihtoehto olisi luoda kunnille käyttöliittymä, jonka avulla voitaisiin jakaa kuntien omat 3D-kaupunkitietomallit sisällytettäväksi kansalliseen malliin.

Tulevaisuudessa tavoitteena on linkittää malli rakennusvalvontaan, jossa ollaan siirtymässä kohti tietomallipohjaista työskentelyä ja aineiston on täten oltava koneluettavaa. Vaikuttimena taustalla on maankäyttö- ja rakennuslain uudistus.

Vuoden 2021 kesällä Maanmittauslaitos kerää käyttäjäpalautetta kunnista kansallisen mallin esimerkkiaineistojen avulla. Helsingin seudun alueelta jaetaan CityGML ja CityJSON -tiedostoformaateissa kaupunkitietomalliaineistoa hyödynnettäväksi kokeiluun eri kunnissa. Katselupalvelua ei toteuteta vielä tässä vaiheessa.

Kuva 11. Maanmittauslaitoksen tuottamaa rakennusten 3D-vektoriaineistoa Keravan Nurmikalliosta [29]. © aineisto: Maanmittauslaitos

2.7 Käsiteltyjen mallien yhteenveto

Tässä luvussa käsiteltiin pääkaupunkiseudun 3D-kaupunkitietomallien nykytilaa. Vaikka tuotantotavat ovatkin erilaisia, ohjaavat mallinnusta standardit, jotka ovat vakiintuneet käyttöön OGC:n hyväksynnän kautta. Kaupunkitietomallien standardeista CityGML-tietomalli ja tiedostoformaatti on käytössä jokaisessa pääkaupunkiseudun kaupungissa. Seuraavan sivun taulukossa (Taulukko 1) on koottu yhteen pääkaupunkiseudun nykytilaa kuvaavien mallien ominaispiirteet. Taulukon tiedot pohjautuvat tapaamisissa käytyihin keskusteluihin ja sitä on täydennetty myös lähdekirjallisuuden [22] pohjalta.

Kohdetyypeistä on mainittu ainoastaan avoimena datana jaetut kohdetyypit. On hyvä huomioida, että laserkeilauksen tuloksena on hyvin todennäköisesti olemassa pistepilviaineistoa koko kaupungin alueelta, mistä voitaisiin pistepilven luokittelun avulla generoida myös muita kohdetyyppejä, esimerkiksi alueen kasvillisuus.

Esiselvityksen aikana saatiin käsitys, että Trimble Locuksen ohjelmistokokonaisuus kattaa myös tietokannan ja tietokantapalvelinhallinnan [30]. Trimble on käytössä ohjelmistoratkaisuna Espoossa ja Kauniaisissa. Muissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa, Maanmittauslaitoksen kansallisessa mallissa ja Sova 3D:n ratkaisussa on käytössä avoimen lähdekoodin ohjelmistot 3DCityDB ja PostgreSQL PostGIS laajennuksella.

Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun alueelta 3D-kaupunkitietomallien tuotantoa ja esittämistä tekevät tahot koostettuna taulukkoon ominaispiirteineen.