Loppuraportti Circular Green Blocks

Hankkeessa kehitettiin kierto- ja jakamistalouden palveluratkaisuja taloyhtiöihin ja kortteleihin. Mukana kehitystyössä olivat ratkaisuja kokeilleet yritykset, taloyhtiöt, julkinen sektori ja taloyhtiöiden asukkaat.

Hankkeen aikana autettiin yrityksiä tunnistamaan ja kehittämään korttelitasolla toteutuvia kierto- ja jakamistaloutta edistäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Toisaalta tuettiin taloyhtiöitä tiedostamaan mahdollisuutensa toteuttaa kiertotalousratkaisuja omassa kiinteistössä ja lähikorttelissa.

Nopeiden kokeilujen menetelmällä testattiin kymmentä eri yhteiskäyttöistä palvelua kuudessa taloyhtiössä ja korttelissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Kokeilut liittyivät muun muassa kestävään liikkumiseen, kaupunkiviljelyyn, tavaroiden yhteiskäyttöön, vertaislainaukseen, naapuriavun tarjoamiseen, naapurustoviestintään ja lähilogistiikkaan. Kokeilualustoina oli sekä asunto-osakeyhtiöitä että vuokrataloyhtiöiden kohteita.

Jotta sopivat ratkaisut löydettiin kuhunkin asuinkohteeseen, järjestettiin taloyhtiöille alkukartoitus tarpeista kestävän asumisen palveluihin. Tapahtumissa kerättiin asukkaiden kehitysideoita omaan taloyhtiöönsä ja jaettiin tietoa kierto- ja jakamistaloudesta. Tuloksia käytettiin kokeiluohjelmien sisällön tukena ja toisaalta hyödynnettiin päätöksien tukena kokeiltavien ratkaisujen sijoittamiseen. Asukkaat pääsivät alkukartoituksen jälkeenkin osallistumaan kehitystyöhön.

Palveluita kehitettiin yhdessä kokeiluihin osallistuneiden yritysten ja taloyhtiöiden kanssa. Hankkeessa järjestettiin myös kaikille yrityksille avoin liiketoiminnan sparraukseen tarkoitettu tapahtumasarja. Työpajoissa muun muassa kerrottiin liiketoimintamahdollisuuksista taloyhtiöissä, rakennettiin palvelupolku taloyhtiöasiakkaan luokse ja tuettiin kestävän liiketoimintamallin kehittämistä.

Tarkkojen 3D-paikkatietoratkaisujen avulla hankkeessa havainnollistettiin teknologian hyödyntämistä taloyhtiöissä. Tavoitteena oli osoittaa kestävän datapohjaisen suunnittelun mahdollisuuksia taloyhtiöille. Laadittujen demonstraatioiden avulla tavoitteena oli esitellä niitä alan yrityksille mahdollisina palvelusisältöinä kiertotalouteen perustuvassa liiketoiminnassa. Luotiin kolme demonstraatiota, jotka olivat hulevesimallinnus, valaisusimulaatio ja muutostulkinta.

Liiketoimintamahdollisuuksia testattiin ja edistettiin myös tapahtumatuotannon avulla. Tapahtumissa yritykset pääsivät taloyhtiöiden luokse esittelemään ja myymään palveluitaan kiertotalousteemaisissa korttelitapahtumissa.

Hankkeen keskeiset opit ovat koottu kolmeen oppaaseen:

• Yhteiskäyttöä yhtiöön: Opas asukkaalle ja osakkaalle palvelun hankkimiseksi taloyhtiöön
• Asukkaista asiakkaiksi: Opas yrityksille palveluiden tuottamisesta taloyhtiöihin
• Kolmiulotteiset korttelit: Opas taloyhtiöille kiinteistökohtaisen 3D-paikkatiedon hyödyntämiseen

Muut keskeiset koontijulkaisut ovat:

• Kokeilukortit
• Jakamistalousratkaisut kaupunkitilassa: Mahdollisuudet, esteet, kannustimet ja skaalautumisen edellytykset

Lisätietoa hankkeesta ja hankkeen aikana tuotettu materiaali löytyvät osoitteesta: https://www.hsy.fi/circulargreenblocks/

Summary

The project developed circular and sharing economy service solutions for housing companies and blocks. Process of co-development included enterprises of new solutions, housing companies, the public sector, and residents of housing companies.

During the project, enterprises were helped to identify and develop business opportunities that promote the circular and sharing economy at the block level. On the other hand, housing associations were supported to become aware of the possibility of implementing circular economy solutions in their own property and in the neighbourhood.

Using the method of agile pilots, ten different shared services were tested in six housing companies and blocks in Helsinki, Espoo and Vantaa. The pilots were related to, among other things, sustainable mobility, urban farming, shared use of goods, peer-to-peer lending, providing neighbour help, neighbourhood communication and local logistics. The test platforms were both private housing companies and properties of rental housing companies.

To find suitable solutions for each residential location, an initial survey of the needs for sustainable housing services was organized for housing associations. In the events, residents' development ideas for their own housing association were collected. Also, general information and knowledge about the circular and sharing economy was shared. The results were used to support the content of the agile pilot programs and, on the other hand, were used to support the decision for placing the solutions to be tested. Even after the initial survey, residents were able to participate in the development work.

The services were developed together with the companies and housing associations that participated in the experiments. The project also organized a series of events for business sparring open to all enterprises. In the workshops, discussion was about business opportunities in housing companies, a service path to the housing company was built and sustainable business model was processed.

With the help of accurate 3D geospatial data solutions, the project illustrated the possibilities of using technology in housing companies. The goal was to demonstrate the possibilities of sustainable data-based planning to housing companies. In addition, the goal was to present the demonstrations as possible service content for geospatial data companies. Three demonstrations were created, which were rainwater modelling, lighting simulation and change interpretation.

Business opportunities were also tested and promoted with the help of event production. In the events, the enterprises were able to visit housing companies to present and sell their services in neighbourhood events with a circular economy theme.

More information about the project and the material produced during the project can be found at: https://www.hsy.fi/circulargreenblocks/

Summary in English is available in the home page. Key results and material are published in Finnish.

Tässä luvussa kuvataan ensin hankkeen lähtökohtia kehittämistarpeen täyttämiseksi ja selvennetään keskeiset ylätavoitteet. Seuraavaksi esitellään hankkeen välittömiä tuloksia ja tulosten saavuttamiseksi tehtyjä toimenpiteitä hankkeessa. Kolmantena kerrotaan jatkotoimenpiteistä hankkeen toimissa. Viimeiseksi kuvataan hankkeen kohderyhmiä ja niiden maantieteellistä sijoittumista.

1.1 Kehittämistarve ja tavoitteet

Osiossa kuvataan hankkeen lähtökohtia ja tavoitteita. Kappaleissa kuvataan hankkeen toimien onnistumista ja epäonnistumista ratkaisuja etsiessä. Tavoitteiden toteutumista kuvataan hankkeen eri teemoissa ja eritellen käytännön toimenpiteet.

Kehitystarve ja tavoite

Kaupunkikotien rooli on viimeisten vuosien aikana koronapandemian vauhdittamana laajentunut asumisen lisäksi työn ja aktiviteettien areenaksi, mikä on luonut kysyntää uudenlaiselle liiketoiminnalle, ratkaisuille ja palveluille sekä resurssien yhteiskäytölle. Suomalaisista yli puolet asuu erityyppisissä taloyhtiöissä, mikä tekee taloyhtiöistä merkittävän toimijan asumisen kiertotalouden ekosysteemissä. Samaan aikaan taloyhtiöissä on painetta kestävän kehityksen mukaisiin perusparannuksiin ja uudistuksiin.

Hankkeen tavoitteena oli auttaa yrityksiä tunnistamaan ja kehittämään korttelitasolla toteutuvia kierto- ja jakamistaloutta edistäviä liiketoimintamahdollisuuksia sekä taloyhtiöitä tiedostamaan mahdollisuutensa toteuttaa kiertotalousratkaisuja omassa kiinteistössään ja lähikorttelissaan. Ratkaisuja kehitettiin yhdessä yritysten, taloyhtiöiden, kiertotalousasiantuntijoiden ja kaupunkisektorin kanssa.

Hanke vastasi eritystavoitteeseen 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta. Hankkeen pääkohderyhmää olivat digitaalisuutta ja vihreää̈ kasvua tukevia ja uutta teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja kehittävät yritykset ja niitä hyödyntävät taloyhtiöt.

Tavoitteiden toteutuminen

Seuraavissa kappaleissa käsitellään tavoitteiden toteutumista sisältäen onnistumiset ja epäonnistumiset. Tavoitteiden toteutumisesta kerrotaan kohderyhmät huomioiden.

Pilottikohteet

Tavoitteena oli sitouttaa mukaan 2–5 pilottikohdetta palvelujen kokeilualustoiksi pääkaupunkiseudulta. Lopulta pilottikohteina ja kokeilualustoina toimi yhteensä kuusi eri taloyhtiötä tai useamman taloyhtiön muodostamaa korttelia. Mukana oli sekä yksityisiä asunto-osakeyhtiöitä että vuokrataloyhtiöitä. Erilaiset pilottikohteet demonstroivat kattavasti erityyppisten taloyhtiöiden mahdollisuuksia toteuttaa kiertotaloutta omassa kiinteistössä ja lähikortteleissa sekä tapoja hankkia uudenlaisia kestävän asumisen palveluita yrityksiltä. Tavoite toteutui hyvin ja puutteisiin sopivissa kohteissa reagoitiin hankkeen aikana etsimällä uusia taloyhtiöitä kokeilualustoiksi. Valmiuksia palveluiden käyttöönottoon tukivat erityisesti yhteiskehittämisen työpajat, kokeilujen tulostilaisuudet, ohjausryhmän toimintaan osallistuminen ja hankkeen aikana kerättyjen kyselyiden tulokset.

Tila- ja tarvekartoitus

Kolmessa hankkeen aluksi valituksi tulleessa pilottikohteessa toteutettiin tarkempi tila- ja tarvekartoitus, jossa selvitettiin taloyhtiöiden suhtautumista kiertotalouteen ja kartoitettiin kiinteistön tilojen käyttöä. Tila- ja tarvekartoituksen tavoitteena oli muokata kokeiluohjelmista osuvia taloyhtiöille ja kohdentaa sopivat ratkaisut kuhunkin kohteeseen. Tavoite toteutui Korttelistartti -tapahtumasarjan kautta, jossa kustakin kohteesta kerättiin asukkaiden tarpeita, kehitysideoita ja ongelmakohtia useilla eri metodeilla. Lisäksi tapahtumissa asukkaille tarjottiin tietoa kierto- ja jakamistaloudesta.

Asukkaille annettiin läpi hankkeen mahdollisuus osallistua niin hankkeen toimenpiteisiin kuin toimenpiteiden jatkokehittämiseen. Taloyhtiön kartta ja siihen sijoitettavat post-it laput mainittakoon havainnollistavana kokemus- ja ratkaisualustana. Tila- ja tarvekartoituksessa selvinneitä painopistealueita hyödynnettiin myös 3D-paikkatiedon sovelluksien räätälöintiin. Tarpeiden kartoituksen pohjalta demonstraatioksi valikoituivat valaisusimulaatio, hulevesimallinnus ja muutostulkinta.

Temaattiset pilotit, kokeilut ja demonstraatiot

Suunnitteluvaiheessa asetettiin tavoitteeksi löytää yhteensä kolme temaattista pilottia ja 8–13 kokeilua. Hankkeessa toteutettiin yhteensä 10 kokeilua ja temaattista pilottia, joissa oli mukana 13 eri yritystä. Lisäksi laadittiin kolme korttelitason paikkatietoa hyödyntävää 3D-demonstraatiota. Kokeilut kohdistuivat joko taloyhtiöihin tai laajemmin asuinkortteleihin ja ne edistivät kierto- ja jakamistaloutta. Kokeilut ja pilotit demonstroivat erilaisia palvelukonsepteja: yhteiskäyttöinen liikkuminen, tavaroiden jakaminen ja yhteiskäyttö, kaupunkiviljely ja viherratkaisut sekä kestävät naapurustoalustat ja lähilogistiikka.

Kokeilut toivat oppeja yrityksille ja taloyhtiöille uusista kestävistä ja yhteisöllisistä palveluista. Kokeilujen aikana yritykset kehittivät palvelumallejaan toimimaan erityyppisten taloyhtiöiden tarpeisiin. Keskeisenä oppina voidaan todeta, että jakamistalouden palveluille on kiinnostusta, mutta uusien toimintamallien ja palveluiden omaksuminen vie aikaa. Palveluiden käyttökerrat lyhyiden kokeilujaksojen aikana jäi monissa kokeiluissa maltilliseksi, mutta niistä saatiin kuitenkin paljon sellaisia oppeja, joita yritykset eivät olisi ilman kokeiluohjelmia saavuttaneet.

Osa ratkaisuista oli jo kokeilun aloittamisvaiheessa lähellä kaupallista valmiutta. Toiset ratkaisut olivat selvemmin uuden palvelumallin tai tuotteen kokeiluja, joista kaupallinen valmius oli vielä kauempana. Hankkeessa päästiin kokeilemaan molempia, mikä oli monipuolisten kokemusten keruun kannalta etu. Kaikissa kokeilluissa ratkaisussa päästiin edistämään yritysten markkina-avauksia taloyhtiöiden suuntaan.

3D-paikkatietoratkaisuilla onnistuttiin vastaamaan hankkeen pilottikohteissa nousseisiin kehitystarpeisiin. Demonstraatiot luomalla osoitettiin, että hyvin yksityiskohtaisiinkin tarpeisiin voidaan vastata varsin räätälöidyillä ratkaisuilla. Mittauskampanjan toteutuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että samaa dataa voitiin käyttää erilaisiin demonstraatioihin laadusta tinkimättä. Esittelemällä ratkaisuja havainnollistettiin korttelipaikkatiedon hyödyntämispotentiaali ja datan moni- sekä uusiokäyttö myös alan yrityksille mahdollisina palvelusisältöinä kiertotalouteen perustuvassa liiketoiminnassa. Hanke osaltaan osallistui älykkäiden pienen mittakaavan paikkatietoratkaisujen kehittymiseen.

Ymmärrystä fyysisiä rakenteita edellyttävien ratkaisujen sijoittamisesta kaupunkitilaan käsiteltiin temaattisen pilotin yhteydessä laaditussa Jakamistalousratkaisut kaupunkitilassa -selvitystyössä. Työ havainnollistaa mahdollisuuksia ja kannustimia, joilla kierto- ja jakamistalouden ratkaisujen käyttöönottoa voidaan edistää kaupungeissa. Toisaalta työssä käsitellään myös ongelmakohtia ja esteitä ratkaisujen käyttöönotossa eri kaupungeissa.

Oppeja ja vertailukohtia projektiryhmälle saatiin benchmark-matkalta Amsterdamista. Kansainvälistä verkostoa tavoitettiin lisäksi EnoLL-verkoston kautta Open Living Lab Days -tapahtumissa syksyllä 2022 ja 2023. Hanke osallistui myös vihreää siirtymää tukevien ratkaisujen yhteiskehittämistä tutkivaan Roskilden yliopiston GoGreen-tutkimusprojektiin. Hankkeen toimilla osallistuttiin myös Euroopan unionin New European Bauhaus -aloitteen järjestämään kilpailuun. Kansainvälisellä yhteistyöllä tuettiin sekä ymmärrystä vihreän siirtymän ratkaisuista että jaettiin oppeja Suomesta ulkomaille.

Yhteiskehittäminen ja liiketoiminnan sparraus

Ratkaisuja kehitettiin yhdessä laajasti hankkeen asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa yhteensä 11 tilaisuudessa. Näistä viisi oli yleisesti avoimia tilaisuuksia yrityksille, joissa kerrottiin taloyhtiöistä asiakkaina, ideoitiin yhteistyötä, sparrattiin liiketoimintamalleja, rakennettiin yrityksen näkökulmasta palvelupolku taloyhtiöasiakkaalle ja kerrottiin teknologian hyödyntämisestä kestävässä suunnittelussa. Loput kuusi tilaisuutta olivat käynnissä olevien kokeilujen yhteiseen kehittämiseen tähtääviä työpajatilaisuuksia.

Yhteiskehittäminen tarjosi vielä tarkempaa näkemystä erityisesti palvelu- ja hinnoittelumallien kehittämisen tueksi. Useat yritykset mainitsivat taloyhtiöiden edustajien kanssa pidetyt työpajat kokeilujen yhdeksi parhaista anneista päästessä keskustelemaan suoraan kohderyhmän kanssa kehitysorientoituneesti. Sparraustilaisuudet tukivat osaltaan palvelumallin ja tuotteiden kehittämistä lähemmäksi kaupallista valmiutta.

Voidaan ajatella, että 3D-paikkatiedon osalta käydyt yritysdialogit olivat osa yhteistä kehittämistä alan yritysten kanssa. Haastatteluilla avulla edistettiin yritysten tietoa ja ymmärrystä 3D-paikkatiedon hyödyntämis- ja palvelusisältöpotentiaalista korttelipihojen tai vastaavien toiminnallisten alueiden kehittämisessä ja suunnittelussa kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.

Tulosten levitystapahtumat

Hankkeessa järjestettiin yhteensä neljä tulosten levitystapahtumaa. Tapahtumiin kutsuttiin laajasti hankkeen pääkohderyhmien edustajia. Hanke onnistui tavoittamaan suurimman osan keskeisistä kohderyhmistä. Kuitenkin esimerkiksi kohteiden isännöitsijöitä olisi konsortio toivonut osallistuvan tapahtumiin enemmän. Tapahtumista viestittiin isännöitsijöiden uutiskirjeen avulla, mutta osallistujia olisi voinut olla runsaamminkin. Puutetta paikkasi Isännöintiliiton vahva kiinnostus hankkeeseen ja tulosten levittämiseksi annettu viestintätuki.

Esityksissä ja keskusteluissa puitiin ratkaisujen mahdollisuuksia, mutta myös haasteita ja ongelmia monesta näkökulmasta. Keskeisiksi haasteiksi yritysten näkökulmasta tuli ratkaisujen hinta ja kustannusten kohdentuminen käyttäjille. Voidaan todeta, että oppeja ja kokemuksia päästiin jakamaan kattavasti, mutta tapahtumasarjan pohjalta ratkaisut eivät valtavirtaistu automaattisesti. Tulosten levitystapahtumien lisäksi asukkaille järjestettiin korttelipäättäjäiset, jossa reflektoitiin kokemuksia ja kerättiin palautetta hankkeen ajalta palvelujen käyttäjiltä.

1.2 Tulokset

Seuraavissa kappaleissa esitellään hankkeen välittömät tulokset. Tulosten vaikutuksia arvioidaan kestävän asumispalveluiden jatkon kannalta sekä ratkaisuja kehittäneiden yritysten että palveluita hyödyntäneiden taloyhtiöiden kannalta.

Hankkeen määrälliset tavoitteet kokeilujen ja pilottien, työpajojen ja tulostapahtumien sekä sidosryhmän tavoittavuuden osalta saavutettiin erittäin hyvin. Kaikkiin suunnitelman mukaiset numeeriset tavoitteet saavutettiin. Hankkeen aikana toteutetut välittömät tulokset ovat olleet pääasiassa tiedontuotannollisia. Tietoa kerättiin blogiteksteihin, videoihin, kiertotalouskortteleiden 3D-mallinnuksiin, eri kohderyhmille tuotettuihin oppaisiin, arviointiraporttiin sekä kierto- ja jakamistalouden palveluita avaaviin selvityksiin.

Kokeiluista kerättiin dataa ja arviointimateriaalia koko hankkeen ajan, ja piloteista tuotettiin kokeilukortit, joita peilattiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Näin saatiin yksittäiset kokeilut koostettua laajemmaksi kokonaisuudeksi. Kokeilukorteissa on yhteneväinen rakenne, josta tieto on helposti ja nopeasti omaksuttavissa sitä tulevaisuudessa etsiville.

Kahdessa pilottikohteessa toteutettiin kahtena ajankohtana kattavat mittauskampanjat 3D-paikkatiedon keruuta varten. Lisäksi mittauksia täydennettiin yhteiskäyttöisten kuormapyörien kokeilun kontin mittauksilla. Mittauksien pohjalta tuotettiin 3D-mallinnukset kolmea tarvekartoituksen pohjalta identifioitua demonstraatiota varten. Nämä olivat valaisusimulaatio, hulevesimallinnus ja muutostulkinta. Myös kuormapyörien säilytyskontti saatiin tuotua demonstraatioihin mukaan yhtenä elementtinä.

Kokeilujen ja yhteiskehittämisen pohjalta tuotettiin kolme opasta eri kohderyhmille. Oppaisiin on koostettu parhaat käytännöt yrityksille ja taloyhtiöille. Oppeja haettiin myös Amsterdamin benchmark-matkalta. Hankkeen toimista ja opeista tuotettiin myös aktiivisesti blogitekstejä ja videoita.

Hanke toi kierto- ja jakamistalouden ajattelua tutummaksi taloyhtiöille ja asukkaille. Kokeilujen, sidosryhmätapahtumien ja oppaiden myötä hanke teki taloyhtiöt asiakasryhmänä tutummaksi palveluita tarjoaville yrityksille. Toimenpiteet tukivat jakamistalouden palveluliiketoiminnan kehittämistä jatkossa. Hankkeessa syntyneiden oppien myötä yritysten on jatkossa helpompi lähestyä taloyhtiöitä ja kortteleita potentiaalisena asiakasryhmänä. Moni kokeiluissa ollut yritys onkin jatkanut keskusteluja taloyhtiöiden kanssa. Nämä keskustelut on käyty erityisesti vuokrataloyhtiöiden, esimerkiksi opiskelija-asuntojen kanssa, missä jakamisen kulttuuri jo yleisempää.

Asukkaat näkivät kierto- ja jakamistalouden myös asukkaiden välistä yhteisöllisyyttä lisäävänä tekijänä. Yhdessä pilottikohteessa asukkaat aloittivat hankkeen aikana yhteiset teemalliset asukasillat sekä perustivat taloyhtiön yhteisen ”tuo ja vie” -periaatteen mukaisen kierrätyshyllykön. Hankkeen toimenpiteitä mukailevan toiminnan valmiudet kasvoivat asukkaiden keskuudessa.

Tulosten jakaminen

Hankkeen oppeja jaettiin 14 blogitekstin, viiden videoblogin, 12 työpajan ja neljän tulosten levittämistapahtuman avulla. Näiden lisäksi pidettiin alustavia tulostapahtumia rajatummalle kohderyhmälle. Tulosten jalkauttamistilaisuuksien osallistujamäärät ovat yli 200 osallistujan suuruiset. Yhteensä hankkeen järjestämiä tapahtumia oli 68 ja hankehenkilöstö osallistui 67 sidosryhmätapahtumaan. Asukastapahtumat mukaan luettuna hankkeen tapahtumissa oli mukana kaiken kaikkiaan reilusti yli 2 000 osallistujaa. Näistä valtaosa syntyi Kestävät korttelit -tapahtumasarjan laajan osanoton seurauksena.

Hankkeessa tuotettiin myös selvityksiä. Luotiin pihaparannussuunnitelma asunto-osakeyhtiöön Helsingissä, tehtiin maksuhalukkuushaastattelu VAV asunnot Oy:n kanssa ja tilattiin Jakamistalousratkaisut kaupunkitilassa: Mahdollisuudet, esteet, kannustimet ja skaalautumisen edellytykset -selvitystyö.

Kokonaisuudessaan tietoa tuotettiin runsaasti koko hankkeen aikana. Koontidokumenttien määrä pyrittiin pitämään maltillisena, jotta tieto on mahdollista helpommin omaksua. Yhteenvedoissa on keskitytty olennaisiin tietoihin ja tuloksiin.

1.3 Jatkotoimenpiteet

Osiossa kuvataan toiminnan jatkuvuuden kannalta keskeisiä toimenpiteitä. Toisaalta kerrotaan myös kokemusten hyödyntämistä hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen hyviä käytäntöjä ja niiden levittämisen toimenpiteitä nostetaan esiin.

Hankkeessa syntyneitä ratkaisuja pyrittiin skaalaamaan jo hankkeen aikana yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Skaalaamisesta esimerkkinä annettakoon neuvottelut kuormapyörän säilytysratkaisusta ja maksuhalukkuushaastattelussa esiin tullut halu ottaa viljelyratkaisuja pysyvästi käyttöön vuokrataloyhtiöissä. Hanke pyrki fasilitoimaan neuvotteluja ja olemaan mukana kuulemassa mahdollisesta laajemmasta käyttöönotosta. Kiinnostusta skaalaamiseen heräsi vuokrataloyhtiöissä myös auttamisen sovelluksen hyödyntäminen uusissa asuinkohteissa.

Suuri osa ratkaisuista kehittäneistä yrityksistä on ilmaissut jatkavansa kehitetyn tuotteen, palvelun tai muuten liiketoimintansa edistämistä jatkossakin. Moni kokeiluissa mukana ollut yritys on myös jatkanut keskusteluja taloyhtiöiden, erityisesti vuokrataloyhtiöiden, kanssa. Lainappi Oy sai järjestettyä hankkeen jälkeen kokeiluun VOAS:in asuinkohteeseen lainalaatikoston kokonaisen vuoden ajaksi. CommuAppin hankkeen aikana kehittämä KotiCommu voitti Kiinteistöliiton Vuoden Taloyhtiöteko 2023 -palkinnon, mikä indikoi palvelulle tulevaisuudessa taloyhtiöasiakkaita. Hankkeen tuloksena luodut kokeilukortit tukevat ratkaisujen kehittämistä jatkossakin.

Tiedonjakoa on edistetty runsaasti tuloksista sekä hankkeen aikana että sen jälkeen. Hankkeessa tuotetut oppaat ja muut oppien yhteenvetomateriaalit jäävät avoimesti käyttöön. Hankkeessa oli aktiivisesti mukana keskeisiä sidosryhmiä, jotka voivat hyödyntää tuotettuja oppaita ja vinkata niistä eteenpäin omalle verkostolle. Tulosten jatkohyödyntäjistä mainittakoon Kiinteistöliitto, Isännöintiliitto, VAV asunnot, Y-säätiö ja HOAS. Tulokset ovat käytettävissä myös muissa vastaavia ratkaisuja tarvitsevissa taloyhtiöissä. Hankkeessa oli mukana sekä asunto-osakeyhtiöitä ja vuokrataloyhtiöitä. Näin tulosten jatkohyödyntämiselle on olemassa potentiaalisen laaja joukko taloyhtiöitä.

Pilottikohteina toimineiden taloyhtiöiden toivotaan jatkavan toimintaa jatkossakin. Konkreettisena esimerkkinä VAV-asuntojen kohteessa aloitetut asukkaiden yhteisöllisyyden lisäämiseen tähtäävät teemaillat ja kierrätyshyllykön rakentaminen yhteisiin tiloihin.

Julkiselta sektorilta useampi kaupunki ollut yhteydessä hankkeen työntekijöihin. Jakamistalouden kokeiluhankinnat kiinnostivat Tampereen kaupunkia. Jakamistalouden edistämisen suunnitelmista oli taas kiinnostunut Mikkelin kaupunki. Myös Keravan kaupunki on ollut yhteydessä hyödyntääkseen hankkeen kokemuksia omassa toiminnassaan – erityisesti osana Uuden ajan rakentamisen festivaalia. Kierto- ja jakamistalouden ratkaisuista syntyneitä kokemuksia ja oppeja hyödynnetään Helsingin kaupungin kierto- ja jakamistalouden tiekartan toimenpiteissä sekä kiertotalousklusterissa. Ohjausryhmän kautta tieto tuloksista on kulkenut saumattomasti usealle taholle.

Kehitettyjen 3D-paikkatietoratkaisujen ja -demonstraatioiden sisältöjä viedään eteenpäin osana Aalto-yliopiston TKI-toimintaa. Demonstraatiot pyritään paketoimaan erilliseksi peliksi. Oppeja hyödynnetään yliopiston opetuksessa, esimerkkinä UAV-lentojen opettaminen luennoilla. Kerättyjä datoja voidaan hyödyntää monipuolisesti esimerkiksi diplomityön aineistoina. Eri tahot ovat olleet kiinnostuneita 3D-paikkatiedon demonstraatioiden soveltamisesta omiin tarkoituksiinsa. Tästä esimerkkinä Jalotus ry:n kiinnostus hulevesianalyysin soveltamisesta peltoympäristöön. Hankkeessa käytettyä 3D- menetelmää voidaan soveltaa pihaympäristön laadun arvioimiseksi suunnittelun tueksi esimerkiksi energiasiirtymässä kohti kiinteistökohtaisia maalämpöhankkeita. Tässä on myös konkreettinen jatkokehityksen tai -hankkeen paikka. Etenkin vertikaalisten pintojen aurinkoenergiapotentiaalin määrittäminen edellyttää kolmiulotteista tarkastelua, johon hankkeen opit antavat hyvän pohjan.

Metropolia Ammattikorkeakoulu hyödyntää hankkeessa kerättyjä oppeja TKIO-toiminnan kehittämisessä sekä uusissa hankehauissa. Hanketyöskentelyn kautta hankehenkilöiden osaamisen syventyminen erityisesti kiertotalouden saralla sekä kerätty uusi tieto kierto- ja jakamistalouden jalkauttamisesta kortteliympäristöön palvelumuotoilun menetelmin, edistävät välillisesti opetuksen suunnittelua ja parhaimmillaan mahdollistavat uusien aihealueiden tuomista osaksi opetusta. Metropolia Ammattikorkeakoulu jatkaa hankkeen aikana yritysten kanssa alkanutta yhteistyötä tarjoten näille apua liiketoiminnan kehittämiseksi erilaisten kehitysprojektien kautta. Hankkeen päätyttyä Metropolia Ammattikorkeakoulu tarjosi hankkeen tuloksia osaksi New European Bauhaus Prizes 2024 –kilpailua. Kilpailuun lähdettiin mukaan Yhteenkuuluvuuden tunteen palauttamisen -sarjassa. Kilpailulla pyritään antamaan tunnustusta ja näkyvyyttä EU:n innovatiivisille hankkeille ja konsepteille.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut hyödyntää tuloksia erityisesti taloyhtiöyhteistyössään. Opeista ja tuloksista viestittiin Vuokrataloyhtiöiden viestintäverkoston avulla jo hankkeen aikana. Hankkeen aikana luotu materiaali tukee kierto- ja jakamistalouden sekä kestävän asumisen kehityshankkeita jatkossakin. Innovatiivisten hankintojen ja niihin liittyvien kiertotalouskriteerien laatimisen osaamista hyödynnetään tulevaisuudessakin.

Toteuttajaorganisaatiot saivat yleisesti arvokkaita kokemuksia jakamistalouden hankinnoista, palvelumuotoilun tärkeydestä, yhteiskehittämisen prosesseista, digitaalisten ratkaisujen hyödyntämismahdollisuuksista, 3D-paikkatiedonkeruusta ja mallinnuksesta sekä hankehallinnosta. Tämä osaaminen on tarkasti dokumentoitu ja käytettävissä tulevaisuudessa tietoa tarvitsevalle. Kokeiltuja ratkaisuja ja oppeja on jaettu yleisesti eteenpäin kaikissa toteuttajaorganisaatioissa ja heidän verkostoissaan.

Hankkeen teemoista on myös noussut muutamia jatkohankeaihioita. Nämä ovat olleet jakamistalouden edistämisen ja kestävän liikkumisen edistämisen hankehakemuksia tai niiden aihioita. Aihioita tarkennetaan sopivien hankehakujen tullessa ajankohtaiseksi.

1.4. Kohderyhmät ja maantieteellinen sijoittuminen

Seuraavissa kappaleissa kuvataan hankkeen keskeisimmät välittömät kohderyhmät ja niiden sijoittuminen maantieteellisesti

Hankkeen pääkohderyhmät olivat:

1. Digitaalisuutta ja vihreää kasvua tukevia sekä uutta teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja kehittävät yritykset
2. Taloyhtiöt, isännöinti- ja huoltoyhtiöt
3. Kiinteistö-, isännöinti-, huolto-, ympäristö- ja paikkatietoalan yritykset
4. Julkinen sektori: ympäristöpalvelut, aluerakentaminen ja kaupunkisuunnittelu

Ensimmäiseksi kohderyhmistä käsitellään taloyhtiöitä. Seuraavaksi kuvataan hankkeen toimenpiteissä tavoitettuja yrityksiä. Kolmanneksi kerrotaan hankkeen tavoittamista kiinteistö-, isännöinti-, huolto-, ympäristö- ja paikkatietoalan yrityksiä. Lopuksi selvennetään, miten julkinen sektori oli mukana hankkeen toimenpiteissä toimintamallien omaksujana ja toimintamalleista hyötyjänä.

Taloyhtiöt

Taloyhtiöiden valitseminen pilottikohteiksi vaikutti suoraan maantieteellisen kohdealueen toteutumiseen hankkeessa. Hankkeen maantieteellinen kohdealue oli pääkaupunkiseudun kaupungit Helsinki, Espoo ja Vantaa. Pilottikohteet valittiin niin, että ratkaisuja päästiin kokeilemaan jokaisessa kolmessa kaupungissa. Taloyhtiöistä mukana oli sekä vuokrakotien kohteita että asunto-osakeyhtiökohteita. Vuokrakodeista pilottikohteita tarjosivat hankkeelle M2-kodit, VAV asunnot ja HOAS. Asunto-osakeyhtiöitä oli tiiviisti mukana kaksi. Välillisesti taloyhtiöklubitoiminnan kautta palvelujen käyttäjinä toimivat yli kymmenen taloyhtiön asukkaat. Tarkemmin kokeilukorttelit ja taloyhtiöt sijaitsivat Helsingissä Malminkartanossa, Lauttasaaressa, Kampissa ja Oulunkylässä. Espoon osalta mukana oli vuokrakohde Latokaskesta. Vantaalta valikoitui uudiskohde läheltä Leinelän rautatieasemaa.

Kohteiden maantieteellinen sijainti vaikutti 3D-mittauskampanjoiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Päädyttiin kahteen kohteeseen, jotka poikkesivat toisistaan riittävästi Malminkartanon kohteen ollessa kerrostalo ja Latokaski edustaessa pientalomaisempaa rakennuskantaa. Myös kohteiden topografioissa haettiin erilaisuutta. Malminkartanon kohde oli varsin tasainen, kun taas Latokasken kohde sijaitsi rinnetontilla. Molemmissa kohteissa oli mahdollista toteuttaa kartoituslento dronella. Lainsäädäntö asettaa tähän omat rajoituksensa, ja esimerkiksi Aalto-yliopiston omalla kartoitusdronella ei voida operoida taajamassa ilman raskasta lupaprosessia.

Taloyhtiöt saatiin mukaan hankkeen alkupuolella järjestettyjen neuvottelujen avulla. Tueksi laadittiin lyhyt kirjelmä, jossa mainittiin hankkeen toiveet ja ehdot taloyhtiön valitsemiseksi. Järjestettiin tapaamiset M2-kotien, VAV-asuntojen ja Taloyhtiöklubi-hankkeen kanssa. Lisäksi Helsingin kaupunkiuudistusalueelta Malminkartanosta isännöitsijä ehdotti hanketekijöille sopivaa kohdetta. Myöhemmin hankkeen edistyessä todettiin, että osa kokeiluista ei soveltunut olemassa oleviin pilottikohteisiin tai asukkaat eivät nähneet tarvetta testata kokeiluohjelmien kautta valittuja palveluita.

Haasteeseen vastattiin lähestymällä useampia vuokrataloyhtiöitä ja etsittiin sopivat kohteet kokeiluille. Tällöin toimintaan mukaan lähti HOAS:in kohde Kampista ja M2-kotien kohde Oulunkylästä. Osassa pilottikohteita mukana toiminnassa oli myös ympäröivä korttelialue. Kohderyhmään tuli muutoksia kokeilualustoina toimivien taloyhtiöiden lisääntymisen kautta – muilta osin kohderyhmä pysyi ennallaan.

Vaikka kuhunkin taloyhtiöön pyrittiin valitsemaan yksi yhteyshenkilö, oli myös kohteen isännöitsijä valintaprosessissa mukana. Osassa kohteita isännöitsijä oli mukana tiiviimmin ja osassa huomattavasti löyhemmin. Huoltoyhtiöt olivat ennemminkin välillisesti hankkeessa mukana – kommunikointi tapahtui lähes poikkeuksetta isännöitsijän kautta. Kuitenkin esimerkiksi kiinteistön kevyet muutostyöt, esimerkiksi sähköpistokkeiden asennukset, syöksytorvien muunnostyöt ja ulkovesipisteiden uusintatyöt olivat kriittisiä toimenpiteitä, jotta kokeilut saatiin onnistumaan yritysten tarpeiden mukaisesti. oikea-aikaisia ovien ja vesihanojen avauksia ei sovi myöskään vähätellä kokeilujen onnistumisessa.

Ohjausryhmän toimintaan osallistuminen tuki yhteyshenkilöiden sitouttamista toimintaan. Kolmesta pilottikohteesta yhteyshenkilö toimi ohjausryhmän jäsenenä. Ryhmään osallistuminen selvensi myös hankkeen kokonaistavoitteita ja tavoitteiden saavuttamista yksittäisten kokeilujen kokemusten lisäksi.

Yritykset

Palveluita pilottikohteissa valikoitui kokeilemaan eri teemoissa yhteensä 13 yritystä kymmenessä eri kokeilussa. Kokeiluohjelmat ja eri temaattiset kokeilujen tarjouspyynnöt tavoittivat suunnitellusti digitaalisuutta ja vihreää kasvua tukevia sekä uutta teknologiaa hyödyntäviä ja kehittäviä yrityksiä. Palveluitaan hankkeessa kehittäneet yritykset olivat liiketoimintamalleiltaan monipuolisia. Yleisesti yrittäjät suhtautuivat positiivisesti palvelujen räätälöintiin taloyhtiön tarpeita vastaaviksi ja olivat aidosti kiinnostuneita palveluidensa ja tuotteidensa kehittämisestä yhdessä asiakasryhmän kanssa.

Kokeiluohjelmat ja temaattiset pilotit eivät olleet kuitenkaan ainoa yritysyhteistyön tapa hankkeessa. Hankkeessa kahdeksan yritystä ja yhdistystä osallistui yrityssparrausten työpajoihin. Lisäksi Kestävät korttelit -tapahtumasarjaan osallistui 12 yritystä ja organisaatiota. Yritykset saivat hakea Kestävä korttelit -tapahtumiin kaikille avoimen yrityshaun kautta. Yrityshaku toteutettiin maalis-huhtikuussa vuonna 2023. Yrityshaussa pyrittiin hakemaan tapahtumiin yrityksiä ja toimijoita, joiden liiketoiminta tuki tapahtumien tavoitteita edistää kierto- ja jakamistaloutta taloyhtiöissä ja kortteleissa. Osallistuminen tapahtumiin oli yrityksille ilmaista. Kolmeen tapahtumaan osallistui yhteensä arviolta yli 1 000 kävijää.

Paikkatietoalan yrityksistä tavoitettiin hankkeen aikana keskeisimpiä Suomessa toimivia alan yrityksiä. Yhteydenpito aloitettiin hankkeessa ”Yritysdialogit” -kokonaisuudeksi kutsutun haastattelusarjan avulla. Haastattelussa kartoitettiin kuuden yrityksen kiinnostusta kiertotalouden teemoihin ja aineiston tuottamiseen sekä hyödyntämiseen teemassa. Yritysdialogeissa saatiin selvitettyä, mitä kiertotalousteemoja tukevia menetelmiä paikkatietoalan yritykset jo käyttävät. Dialogien pohjalta ideoitiin projektin myöhemmässä vaiheessa konsepti paikkatietoaineistojen kiertotaloudesta. Ajatus oli uusi myös yrityksille ja yritysdialogien kautta saatiin lisättyä tietoisuutta kiertotalousajattelun mahdollisuuksista. Tulosviestintää kohdennettiin erityisesti näille kuudelle yritykselle. Aalto-yliopiston järjestämä 3D-demonstraatioita esittelevä päätöstapahtuma tavoitti kattavasti paikkatietoalan yrityksiä osallistujiksi.

Julkiset toimijat

Julkinen sektori oli hankkeen tulosten jalkauttamisen tilaisuuksissa aktiivisesti mukana. Mukana kuulemassa jakamistalouden kokeiluohjelmien tuloksista ja koko hankkeen lopputuloksista olivat muun muassa Lahden, Jyväskylän, Joensuun ja Kaarinan kaupungit sekä Uudenmaan ja Päijät-Hämeen liitto. Ympäristöministeriön edustaja on seurannut tuloksia. Lukuisat tutkimus- ja oppilaitokset ovat olleet tuloksista kiinnostuneita toteuttajatahojen lisäksi: Turku AMK, Laurea AMK, SYKLI ja SYKE. Jakamistalousratkaisut kaupunkitilassa -selvitystyössä tavoitettiin 30 työntekijää rakennusvalvonnasta, kaavoituksesta ja kokeilutoiminnan asiantuntijatehtävistä haastatteluun ratkaisujen skaalaamisesta kaupunkitilaan. Vertailua tehtiin Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen ja Lahden välillä. Yleisesti julkisen sektorin kiinnostus tuloksiin taattiin monikanavaisella viestinnällä ja henkilökohtaisilla kohdennetuilla kutsuilla tulostapahtumiin.

Tässä luvussa kuvataan ensin hankkeen vaikuttavuutta mittaavien indikaattoreiden toteumaa suhteessa tavoitteisiin. Tämän jälkeen arvioidaan kunkin indikaattorien hyödyllisyyttä onnistumisten mittareina.

2.1 Indikaattorit

Hankkeelle asetettiin hakemuksessa indikaattoritavoitteita, jotka kuvaavat hanketason ja ohjelmatason tulosten toteutumista. Seuraavissa kappaleissa on kuvattu, miten indikaattorit toteutuivat hankkeen aikana. Tavoitetasojen ja toteuman erojen syyt on analysoitu kunkin indikaattorin osalta.

Hankkeen indikaattoritavoitteet toteutuivat osittain. Tavoitteet oli asetettu hankehakemusvaiheessa kunnianhimoiselle tasolle. Seuraavaksi käsitellään kutakin indikaattoria kerrallaan ja analysoidaan toteutuman poikkeamaa suhteessa tavoitteeseen.

Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuneet yritykset

Tavoite: 100

Toteuma: yli 100

Osallistuneisiin yrityksiin laskettiin mukaan:

• Kokeilualustaksi tarjoutuneet asunto-osakeyhtiöt ja vuokrataloyhtiöt
• Yrityssparrauksen työpajoihin osallistuneet yritykset
• Temaattisiin pilotteihin osallistuneet tai ratkaisuaan tarjonneet yritykset
• Kestävät korttelit -tapahtumiin osallistuneet yritykset
• Jakamistalouden kokeiluohjelmiin osallistuneet tai ratkaisuaan tarjonneet yritykset
• 3D-paikkatiedon yritysdialogeihin osallistuneet yritykset
• Hankkeen tulostapahtumissa esiintyneet yritykset
• Ohjausryhmän toimintaan osallistuneet yritykset

Varsinaisen kohderyhmän lisäksi osallistuneita tahoja oli toiselta ja kolmannelta sektorilta. Lisäksi hankkeen toimenpiteisiin osallistui myös yrityksiä, jolla ei ollut suomalaista y-tunnusta. Toteuma ylsi tavoitteeseen. Poikkeamaa ei syntynyt, sillä hankkeen toimenpiteet olivat monialaisesti monipuolisia, ja hankkeessa tavoitettiin kultakin toimialalta yrityksiä. Toimenpiteitä oli myös määrällisesti paljon, joten kevyempiä mahdollisuuksia osallistumisesta hankkeen toimenpiteisiin oli runsaasti.

Yritykset, jotka käynnistävät TKI-toiminnan tai TKI-yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa

Tavoite: 25

Toteuma: 12

Yrityksiä TKI-yhteistyöhön Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston kanssa etsittiin monipuolisesti eri työpakettien osien toiminnasta. Erityisesti TKI-yhteistyöstä kiinnostuneita löytyi seuraavien tehtävien piiristä:

• Yrityssparrauksen työpajoihin osallistuneet yritykset
• Temaattisiin pilotteihin osallistuneet tai ratkaisuaan tarjonneet yritykset
• Jakamistalouden kokeiluohjelmiin osallistuneet tai ratkaisuaan tarjonneet yritykset
• 3D-paikkatiedon yritysdialogeihin osallistuneet yritykset

Toteuma jäi tuntuvasti tavoitteesta. Hankkeen toteuttajakonsortio olisi voinut toimia indikaattorin toteuttamisessa aktiivisemminkin. Erityisesti yhteistyön mahdollisuutta olisi voitu markkinoida yrityksille kattavammin. Temaattisten pilottien tarjouspyynnöissä mahdollisuus oli mainittu, mutta esimerkiksi aloituspalavereissa mahdollisuutta ei tuotu aktiivisesti esiin. Toisaalta haasteeksi mainittakoon kokeilujen lyhyt aika. Lisäksi kokeilujen monet käytännön asioiden järjestelyt veivät huomiota lisämahdollisuuksien tarjoamiselta.

Konsortiossa kuitenkin painotettiin TKI-yhteistyöhön lähestymistapaa ”ei yhteistyötä vain yhteistyön vuoksi”. Tämä tarkoitti sitä, että yhteistyöhön oli oltava jonkinlainen perustelu tai lähtökohta. Pyrittiin löytämään yritysten kehitystarpeet, joihin yrityksellä itsellään ei ole resursseja vastata. Kehitysprojekteja aloitettiin esimerkiksi useiden yritysten kanssa.

Huomattiin, että TKI-yhteistyötä rajoittaa myös IPR-oikeuksien omistajuus. IPR-oikeudet ovat arvokasta tietoa. Niiden jakaminen ennen suojausta ei ole lähtökohtaisesti yrityksen edun mukaista. Tämä osaltaan hankaloittaa vapaamuotoisen TKI-yhteistyön toteutusta. Ratkaisuna vaikuttaa olevan yhteistyön rajaaminen NDA:lla.

Uudet tuella aikaansaadut TKI-työpaikat

Tavoite: 4, joista naisten 2

Toteuma: 0, joista naisten 0

Hankkeen toimenpiteiden kautta ei onnistuttu saamaan rahoitusta saman teeman jatkohankkeelle. Hankehakemuksia kuitenkin valmisteltiin useampi liittyen kierto- ja jakamistalouden teemoihin tai tiiviimmin hankkeen yksittäisiin teema-alueisiin. Lisäksi hankkeen aikana kerättiin jatkohankeideoita sekä projektiryhmältä että ohjausryhmältä.

Kaksi hankehakemusta eteni rahoitushakuun asti.

Ensimmäinen näistä oli PLACE-hanke (WP Circular Neighbourhoods ja Circular Construction Hub), joka oli Horizon-haku HSY yhdessä Helsingin kaupungin ja Forum Virium Helsingin kanssa. Hankkeelle ei myönnetty rahoitusta.

Toinen näistä oli UrbanZeroMOB -hanke, jossa HSY olisi osallistunut kuormapyörälogistiikkaratkaisun pilotointiin. Kumppaneina olisivat toimineet Fetch ja Vantaan sekä Kauniaisten kaupungit. Hankkeelle ei myönnetty rahoitusta Horizon-haussa.

Lisäksi HSY:ssä valmisteltiin hankehakemusta yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa JakamistalousHUB -työnimellä EAKR-maakuntahakuun. Hankkeen valmistelu kuitenkin keskeytettiin.

Pk-yritykset, jotka aloittavat uuden liiketoiminnan

Tavoite: 8

Toteuma: 5

Toteumassa päästiin hieman yli puolenvälin tavoitteesta. Loppukysely (n=11) suunnattiin temaattisiin pilotteihin ja jakamistalouden kokeiluohjelmiin osallistuneille yrityksille. Viisi yritystä sai aloitettua uudenlaisen liiketoiminnan tai pääsi uusille markkinoille. Uusi liiketoiminta sisälsi esimerkiksi uuden palvelukonseptin rakentamisen hankkeen tuella tai uuden tuotteen testaamisen prototyypistä suhteellisen valmiiksi markkinoille. Kun toteumaa vertaa tavoitteeseen, oli hankevalmisteluvaiheessa käytetty oletusta, että lähes jokainen kokeiluohjelmaan tai temaattiseen pilottiin osallistunut yritys laskisi tämän indikaattorin toteutuneeksi kokeilun aikana. Näin ei kuitenkaan käynyt, joka pudotti toteumaa suhteessa tavoitteeseen.

Tässä olisi toteuttaja voinut toimia paremminkin – esimerkiksi olisi voitu tarjouspyynnöissä velvoittaa yrityksiä testaamaan selvästi jotakin uutta, jotta indikaattori olisi täyttynyt kaikkien kokeilevien yritysten osalta. Loppukyselyn vastauksista on luettavissa yritysten välillä olleen tulkintaeroja siitä, kuinka uuden liiketoiminnan aloittaminen tulisi täyttyä. Osalle riitti löyhempi tulkinta, kun taas osa edellytti täysin uutta liiketoimintaa indikaattorin täyttymiseksi. Hankkeen toteuttajat luottivat tässä yritysten omiin arvioihin indikaattorin täyttymisestä.

Pk-yritykset, joissa merkittävä liikevaihdon tai henkilöstön lisäys

Tavoite: 5

Toteuma: 3

Toteumassa päästiin yli puolenvälin tavoitteesta. Loppukysely (n=11) suunnattiin temaattisiin pilotteihin ja jakamistalouden kokeiluohjelmiin osallistuneille yrityksille. Kolme yritystä saavutti yli 10 % liikevaihdon tai henkilöstön lisäyksen hankkeen tuen tuloksena. Yksi yritys sai sekä lisää liikevaihtoa että uuden kausityöntekijän. Lisäksi mainittiin hankkeen tuoneen uskottavuutta sijoittajien ja yhteistyökumppaneiden suuntaan mahdollistaen henkilöstön lisäyksen. Osalle yrityksistä kokeilujen kautta saatu tuki itsessään toi merkittävän liikevaihdon lisäyksen. Toisilla kokeilevista pk-yrityksistä pelkkä kokeiluohjelmaan mukaan pääseminen ja hankkeen tuki ei tuonut vielä merkittävää liikevaihdon lisäystä.

Uudet tuella aikaansaadut työpaikat yrityksissä

Tavoite: 5, joista naisten 2

Toteuma: 2, joista naisten 1

Toteumassa jäätiin alle puoleen väliin tavoitteesta. Loppukysely (n=11) suunnattiin TP 2.1 ja TP 2.2 temaattisiin pilotteihin ja TP 3.1 kokeiluohjelmiin osallistuneille yrityksille. Kaksi yritystä palkkasi hankkeen tuen ansiosta uuden työntekijän. Kaupunkiviljelyn temaattisen pilotin tuen ansiosta yhteen yrityksistä palkattiin kausityöntekijäksi puutarhuri, 6kk/vuosi. Työntekijä mahdollisesti tulee täysipäiväiseksi vuonna 2024.

Yhteen Kestävä naapurusto -kokeiluohjelmaan osallistuneista yrityksistä yritykseen palkattiin markkinoinnin työntekijä. Kokeilujen kautta uuden työpaikan luominen yrityksessä edellyttäisi idean kehittämistä kohti kannattavaa liiketoimintaa. Useissa kokeiluissa päästiin kokeilemaan uusia palveluita, kehittämään niitä ja miettimään yhdessä jatkopolkuja kokeiluille. Kuitenkin suoranaisia innovatiivisia läpimurtoja ei vielä hankkeen aikana nähty, vaikka tunnustusta ja jatkokehitystä onkin ollut selvästi havaittavissa.

Niiden yritysten lukumäärä, jotka tuen seurauksena kehittävät uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen markkinoille (tuote on uusi markkinoilla)

Tavoite: 10

Toteuma: 9

Toteumassa päästiin lähes tavoitteeseen. Loppukysely (n=11) suunnattiin temaattisiin pilotteihin ja jakamistalouden kokeiluohjelmiin osallistuneille yrityksille. Useilla hankkeen tukea vastaanottaneilla yrityksillä oli liikeidea, joka kehittämisen myötä oli uusi markkinoilla.

Niiden yritysten lukumäärä, jotka tuen seurauksena kehittävät uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen yrityksille (tuote on uusi yritykselle)

Tavoite: 10

Toteuma: 5

Toteumassa päästiin puoleen väliin tavoitteesta. Loppukysely (n=11) suunnattiin temaattisiin pilotteihin ja jakamistalouden kokeiluohjelmiin osallistuneille yrityksille. Osa yrityksistä koki, että ne tuen seurauksena kehittivät tuotteen, joka oli myös heille uusi.

Tässäkin hankkeen toteuttajat olisivat voineet edellyttää jo tarjouspyynnössä, että on pyrittävä kehittämään tuote, joka ei ole yritykselle vielä tuttu. Näin olisi päästy toteumassa korkeammalle tasolle.

COVID-19-epidemiaan liittyvää muuta tukea kuin rahoitustukea saavat pk-yritykset

Tavoite: 15

Toteuma: 15

Tavoite toteutui täysimääräisenä. Hankkeessa toteutettiin kaikki toimenpiteet, jotka olivat mainittu hakemusvaiheessa olevan De minimis -tukitoimia yrityksille.

2.2 Indikaattorit toteutuksen palveluksessa

Osiossa kuvataan, kuinka indikaattorit palvelivat hankkeen toteutusta. Hyödyllisyyttä verrataan hankkeen toimenpiteisiin.

Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuneet yritykset

Indikaattori oli hyödyllinen. Indikaattorin korkea tavoite kannusti kattavaan viestintään monialaisen hankkeen kohderyhmille. Toteuman kasvaminen jo hankkeen alkuvaiheessa tuki syvemmän yhteistyön toteutumista. On hyvä, että yksi indikaattoreista on kevyt toteuttaa, niin indikaattoritavoite ei näyttäydy niin vaikeasti saavutettavalta.

Yritykset, jotka käynnistävät TKI-toiminnan tai TKI-yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa

Indikaattori oli hyödyllinen. Osa yrityksistä oli erittäin kiinnostuneita aloittamaan TKI-yhteistyön. Yhteistyössä päästiin jo hankkeen toteutusaikana hyvin alkusysäyksestä jatkoaskeliinkin.

Uudet tuella aikaansaadut TKI-työpaikat

Indikaattori oli hyödyllinen, mutta haastava toteuttaa.

Haastavaa oli, että hankevalmisteluun on käytettävissä vaihtelevasti resursseja toteuttajaorganisaatioissa. Toisaalta tilannetta hankaloitti entisestään se, että hankkeen aikana kertynyt tarkka substanssiosaaminen ja jatkoaihiohahmotelmat olivat hankehenkilöstön hallussa. Hankkeen kokoaikaiset 100 % työaikaa hankkeelle tekevät työntekijät olivat kiinni hankkeen suunnitelman mukaisessa toteutuksessa. Lisäksi hankerahoitushakuja, jotka sopivat myös organisaatiolle, esiintyi vain rajallisesti hankkeen toteutuksen aikana. Toisin sanoen hankaluutta lisäsivät myös organisatoriset haasteet. Ideoita ja aihioita kertyi kuitenkin hankkeen aikana useampi.

Osa hankehenkilöstöstä työllistyi hankkeen määräaikaisuuden jälkeen organisaatiossaan muihin tehtäviin.

Pk-yritykset, jotka aloittavat uuden liiketoiminnan

Indikaattori oli erittäin hyödyllinen. Korkea tavoite tuki toteuttajia kirjoittamaan sellaiset tarjouspyynnöt, jossa aidosti kokeillaan jotakin uutta. Indikaattori kannusti innovatiivisiin kehitystoimenpiteisiin.

Uudet tuella aikaansaadut työpaikat yrityksissä

Indikaattori oli hyödyllinen, mutta haastava toteuttaa. Uusia työpaikkoja oli vaikea luoda nopeiden kokeilujen avulla. Kokeiluajanjaksot olivat kestoltaan lyhyitä.

Pk-yritykset, joissa merkittävä liikevaihdon tai henkilöstön lisäys

Indikaattori oli hyödyllinen. Tulkintaa toteumasta tuki selkeät ehdot täyttymisestä. Yleisesti pk-yrityksiä on olemassa laajalla liikevaihtoskaalalla. Välttämättä kokeiluissa yrityksille annettava hankkeen tuki ei riitä merkittävän liikevaihdon tai henkilöstön lisäykseen.

Niiden yritysten lukumäärä, jotka tuen seurauksena kehittävät uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen markkinoille (tuote on uusi markkinoilla)

Indikaattori oli erittäin hyödyllinen. Markkinoille uusia palveluita ja tuotteita päästiin testaamaan laajasti. Indikaattorin tavoite kannusti kokeilemaan uutta.

Niiden yritysten lukumäärä, jotka tuen seurauksena kehittävät uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen yrityksille (tuote on uusi yritykselle)

Indikaattori oli erittäin hyödyllinen. Yrityksille uusia palveluita ja tuotteita päästiin testaamaan sopivissa pilottikohteissa. Indikaattorin tavoite kannusti toteuttajia kirjoittamaan tarjouspyynnöt, jossa haastettiin yrityksiä kokeilemaan uusia tuotteita hankkeen tuen turvin.

COVID-19-epidemiaan liittyvää muuta tukea kuin rahoitustukea saavat pk-yritykset

Indikaattori oli erittäin hyödyllinen. De minimis -tukitoimet mahdollistivat rahanarvoisten etujen testaamisen ja takasivat toimenpiteiden maksuttomuuden kohderyhmille. Indikaattori kannusti myös liiketoiminnan sparraukseen kokeilukohtaisissa yhteiskehittämisen työpajoissa. Useat yritykset kokivat yhteiskehittämisen yhdessä taloyhtiökohderyhmän kanssa hankkeen antoisimmaksi sisällöksi.

Luvussa käsitellään hankkeen horisontaalisten tavoitteiden toteumaa suhteessa valmistelun tavoitteisiin. Ensimmäiseksi käsitellään sukupuolten tasa-arvon huomioitua hankkeen toiminnassa. Kestävän kehityksen osalta tieto on koottu taulukkoon kestävän kehityksen osa-alueittain.

Kestävän kehityksen osa-alueet ovat:

1. ekologinen kestävyys
2. taloudellinen kestävyys
3. sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus

Mikäli valmisteluvaiheen tavoitteisiin on toteutuksessa syntynyt poikkeamaa, on perusteltu mistä tämä on johtunut.

3.1 Sukupuolten tasa-arvo

Toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta

Hankkeen valmisteluvaiheessa tehtiin toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta.

Hankkeen toimintaympäristö koski asuinalueita, jossa huomioitiin kaikki toimijat sukupuoleen katsomatta. Pilottikorttelien valinnassa painotettiin, että niissä tulee asua ja liikkua tasapuolisesti erilaisia ihmisiä ja kaikkien sukupuolien edustajia.

Hankkeen yksi pääkohderyhmä olivat yritykset. Miehet ovat yliedustettuina yksityisellä sektorilla, kun taas naiset julkisella sektorilla.

Isännöintiala on perinteisesti miesvetoinen, mutta Kiinteistöliiton mukaan naisten osuus on kasvanut viime vuosina selvästi ja nykyään noin kolmasosa isännöitsijöistä on naisia. Taloyhtiöiden hallituksissa naisia on edelleen selvästi vähemmän kuin miehiä.

Hankkeessa oli kohderyhmänä sekä mies- että naisvaltaisia aloja.

Sukupuolten tasa-arvo

Sukupuolinäkökulma sisällytettiin hankkeen toimintaan sen kaikissa vaiheissa.

Hankkeessa kannustettiin kaikkia sukupuoleen katsomatta osallistumaan hankkeen toimenpiteisiin yhtäläisin oikeuksin.

Hankkeen kohderyhmät, ohjausryhmä, projektiryhmä, sidosryhmät olivat sukupuolinäkökulmasta tasaisesti edustettuna. Esiintyjien valinnassa pyrittiin moninaisuuteen. Paneelikeskusteluihin osallistui erilaisia ihmisiä.

Toimintaympäristön moninaisuutta pyrittiin olemaan rajaamatta vain sukupuolten tasa-arvoon ja moninaisuuteen. Hankkeessa mahdollistettiin erilaisten taustaisten henkilöiden osallistuminen toimintaan taustaan katsomatta.

3.2 Kestävä kehitys

Seuraavissa taulukoissa käsitellään hankkeen toimenpiteiden vaikutuksia kestävän kehityksen osa-alueisiin. Skaala on nollasta kymmeneen, missä 0 = ei lainkaan vaikutusta ja 10 = erittäin suuri vaikutus.

Luvussa kuvataan ensin hanketyöosaamisen kehittymistä toteuttajaorganisaatioissa. Seuraavaksi kerrotaan ennakoiduista ja yllättävistä riskeistä hankkeessa. Viimeiseksi esitellään hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoa ja toimintaa.

4.1 Hanketyöosaaminen

Seuraavissa kappaleissa kerrotaan hankkeen toteuttajaorganisaatioihin kertyneestä osaamisesta niin sisällöllisen teeman kuin hankehallinnollisen työnkin osalta. Hankkeen sisällöllisen osaaminen karttuminen on kuvattu substanssin, metodien ja kohderyhmätuntemuksen avulla. Hankehallinnon osalta kerrotaan rahoitusinstrumentin ominaispiirteistä. Lopuksi kuvataan viestinnän osaamisen karttumista.

Kierto- ja jakamistalous

Hankkeen toteuttaminen kasvatti huomattavasti tuensaajien substanssiosaamista kierto- ja jakamistaloudesta. Erityisesti tutuksi tulivat yritysten tarjoamat erilaiset jakamisalustat ja tuote palveluna -ratkaisut. Myös käyttöiän pidentämisen ratkaisuja sivuttiin hankkeen toimenpiteissä. Resurssien talteenoton ja kiertävien raaka-aineiden ratkaisut olivat välillisemmin mukana. Kehitystyön fasilitaattorina toimiminen antoi hyvät puitteet ymmärrykselle mahdollisuuksista ja toisaalta kehityksen hidasteista eri kiertotalouden mukaisissa palveluratkaisuissa.

Voidaan ajatella, että substanssiosaaminen jakautui vielä erikseen teemoihin, jotka ovat:

• Kestävä kuluttaminen (jakamistalouden ratkaisut ja tapahtumat)
• Kestävä liikkuminen (liikkumisen ratkaisut)
• Kestävä ruoka (urbaani ruoantuotanto)
• Kestävä suunnittelu ja teknologian hyödyntäminen (3D-paikkatiedon tuotanto ja sovellukset sekä konseptitason pihasuunnitelma)

Teemojen mukainen osaaminen ja ymmärrys kehittyivät toteuttajaorganisaatioissa. Uutta tietoa aiheista luotiin aiemman hanketoiminnan kertymän lisäksi. Hankkeessa päästiin jatkamaan luontevasti tuloksista, joista oli kertynyt tietoa aiemmissa hankkeissa.

3D-paikkatiedon tuotanto, käsittely ja esittäminen

3D-paikkatiedon tuottamista varten selvitettiin ensin teemat, joita paikkatiedon oli tarkoitus tukea. Projektin tarvekartoitus tarjosi tähän hyvät lähtökohdat ja sen pohjalta päätettiin toteuttaa mittauskampanja käyttäen maalaserkeilausta, mobiililaserkeilausta, maakuvamittausta, hyperspektraalikuvausta ja dronekartoitusta. Näistä dronekartoitus todettiin kustannustehokkaimmaksi, ja muita menetelmiä käytettiin lähinnä vertailuun. Esimerkiksi maalaserkeilauksella saadaan tyypillisesti tuotettua dronekartoitusta yksityiskohtaisempaa dataa, joka mahdollisti laaja-alaisen vertailun menetelmien etujen ja haittojen välillä. Eri menetelmillä kerättyjä aineistoja yhdistettiin myös hybridituotteiksi, jolloin voitiin esimerkiksi täydentää droneaineistolta maalaseraineistoon kattorakenteet ja toisaalta täydentää droneaineiston katvealueita muilla menetelmillä. Hyperspektraalikuvannuksesta ei päädytty tekemään demoa, mutta aineistoa voidaan hyödyntää jatkossa erilaisiin hybridituotekokeiluihin.

Kokeilut ja palvelumuotoilu työkaluina ja menetelmänä

Hankkeen toimenpiteistä useat olivat uuden kokeilua ja pilotointia. Kokeiluosaaminen kiertotalouden liiketoiminnan edistämisessä kasvoi käytännön toiminnan kautta sekä kirjallisuuteen perehtymällä. Toisaalta myös metodin haasteet konkretisoituivat hyvin hankkeen aikana – erityisesti lyhyt kokeiluajanjakso tuotti vaikeuksia ratkaisujen skaalaamispotentiaalin kattavalle tarkastelulle. Kokeiluajanjaksot olivat intensiivisiä rupeamia ja usein myös kokeiluja oli käynnissä samanaikaisesti useampi ja suunnittelutyötä tehtiin myös limittäin kokeilujen ollessa käynnissä. Kokeilukulttuurin osaaminen kasvoi kaikissa toteuttajaorganisaatioissa.

Palvelumuotoilun menetelmää hyödynnettiin läpi hankkeen sen eri toimenpiteissä antaen kuvan menetelmän käytettävyydestä kierto- ja jakamistalouden edistämiseksi kortteliympäristössä. Hankkeen aikana asukkaiden tarpeita ja toiveita sekä yritysten liiketoimintamahdollisuuksien edistämistä kortteliympäristössä kartoitettiin palvelumuotoilun menetelmin. Palvelumuotoilun hyödyntämisen seurauksena syntyneet visuaaliset materiaalit tekivät teemasta lähestyttävämmän ja kiinnostavan.

Poikkitieteellisyys ja monialaisuus

Hanke oli poikkitieteellinen ja monialainen kokonaisuus keskittyen kiertotalouden edistämiseen taloyhtiöissä. Konsortiossa onnistuttiin löytämään vahvat osaamisen hyödyntämisalueet ja teemojen linkittäminen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeen aikana pystyttiin kiitettävästi jakamaan osaamista yli organisaatiorajojen. Näin hankkeesta kasvoi huomattavasti enemmän kuin osiensa summa. Yhteisellä osaamisen jakamisella ja teemojen linkittämisellä saatiin syvennettyä koko konsortion ymmärrystä monialaisen hankkeen toteuttamisen edellytyksistä. Hanketta voidaan myöhemminkin käyttää toteuttajaorganisaatioissa esimerkkinä laajan kumppanuushankkeen onnistuneesta suunnittelusta.

Kohderyhmätuntemus

Taloyhtiöt kohderyhmänä olivat projektiryhmälle kokonaan tai osittain uusi. Osaaminen kehittyi sekä vuokrataloyhtiöiden että asunto-osakeyhtiöiden osalta. Pilottikohteiden valinnan kautta hahmottui erilaisten kohteiden fyysisen tuntemuksen lisäksi myös osatahot, joista kohderyhmä koostuu. Yhteyshenkilön lisäksi hankehenkilöstö pääsi tapaamaan kohteiden isännöitsijöitä ja asukastoimikuntaa. Tämä oli hyvä pohja tarkemman tarvekartoituksen järjestämiselle. Tarvekartoitusten kautta tuntemus kohderyhmän toiveista hankkeen ajalle ja yleisemminkin lähiympäristön kehittämisestä syveni huomattavasti. Tarpeiden tuntemusta ja ymmärrystä hyödynnettiin laajalti kaikissa jatkotoimenpiteissä kokeiluista aina 3D-demonstraatioiden sovelluksiin.

Myöhemmin hankkeen aikana kokeilukohtaisesti kohderyhmien tuntemus laajeni. Jakamistalouden ja temaattisten pilottien tarjouspyyntöjen julkaisemisen yhteydessä käyty markkinavuoropuhelu selvensi yritysten tarpeita ja toiveita kokeiluille. Yhteiskehittämisen työpajat olivat erinomainen tilaisuus tutustua tarkemmin yritysten suunnitelmiin ja toisaalta haasteisiin palvelun vakiinnuttamiseksi. Myös taloyhtiöiden tarpeet tulivat selvästi esiin yhteisissä työpajoissa. Palvelupolkuja muodostettaessa selkeytyivät konkreettiset askeleet sekä palvelun tarjoamisesta että palvelun hankkimiseksi taloyhtiöön. Yhteiskehittämisen ja yrityssparrausten työpajat kasvattivat ymmärrystä yritysten liiketoimintamalleista.

Palveluiden tarjoamisen ja hankkimisen kannalta oleellinen asia on taloyhtiöiden päätöksenteko. Myös päätöksenteko erilaisissa taloyhtiöissä hahmottui projektiryhmälle erityisesti sidosryhmäyhteistyön, maksuhalukkuushaastattelun, ohjausryhmän kokousten sekä yhteiskehittämisen työpajojen avulla. Myös kunkin tahon vastuiden tuntemus lisääntyi hankkeen toteuttamisen aikana.

Paikkatietoalan yritysten kanssa käydyt yritysdialogihaastattelut selvensivät projektiryhmälle, että alan yritykset eivät välttämättä miellä kehittämiensä ratkaisujen edistävän kiertotaloutta. Dialogin kautta saatiin yhteinen ymmärrys sekä projektiryhmälle että alan yrityksille, että monet yrityksien kehittämät ratkaisut liittyvät tiiviisti kiertotalouden edistämiseen.

Julkisen sektorin kehittämissuunnitelmat tulivat tutuksi erityisesti tietoartikkeleita kirjoitettaessa ja Jakamistalousratkaisut kaupunkitilassa -selvitystä laadittaessa. Lisäksi erinomaisia tilaisuuksia tuntemuksen lisäämiseen olivat tulosten jalkauttamissarjan yhteydessä käydyt paneelikeskustelut ja tulostyöpajojen anti. Myös haasteet ja hidasteet tulivat tätä kautta tutuiksi.

Kokonaisuudessaan kunkin kohderyhmän tuntemus otti merkittäviä askeleita eteenpäin hankkeen aikana. Osaaminen jää dokumentoinnin kautta kuhunkin toteuttajaorganisaatioon tulevaisuutta varten.

Hankehallinto ja taloushallinto

Kahden vuoden hankkeessa osaaminen hankehallinnosta kasvoi jokaisessa toteuttajaorganisaatiossa runsaasti. Kokemusta karttui rahoitusinstrumentin erityispiirteistä ja ohjeiden mukaisesti toimimisesta oman emo-organisaation rajapinnassa. Hankehallinto-osaamista tuki erityisesti kumulatiivisesti kasvavat haasteet hankkeen kuluessa: aluksi hankkeessa oli suhteellisen vähäinen määrä hankehenkilöstöä sekä ostopalveluhankintoja. Loppua kohden hankintojen budjetti ja hankehenkilöstön koko kasvoi. Oli hyvä, että haastavimmat hankinnat olivat ajoitettu hankkeen loppupuolelle. Sopimusten laadinnan ja hallinnan osaaminen lisääntyi huomattavasti.

Hankkeen jakaminen neljään raportointikauteen tuki osaamisen karttumista ja hankehallinnon ajantasaisuutta. Varmennuskäynti hankkeen loppupuolella oli hyödyllinen. Käynnin avulla kyettiin reflektoimaan käytössä olevia työkaluja ja järjestelmiä sekä niiden palvelukattavuutta. Myös tilintarkastus tuki dokumentoinnin järjestelmällisyyden hallintaa.

Kokemusta kertyi myös muutosten hallinnasta. Hankkeen aikana laadittiin ja hyväksyttiin kaksi muutoshakemusta. Lisäksi vuoden 2022 syyskuussa oli konkretisoitumassa riski kolmannesta. Muutosprosessien hallinnasta kertyi toteuttajaorganisaatioihin osaamista, joka on dokumentoinnin kautta jaettavissa eteenpäin tuleville hanketyöntekijöille.

Hanke oli laaja monialainen kokonaisuus, jossa hankehallinnon onnistumisella ja muutosten ennakoinnilla oli tulosten saavuttamisen kannalta oleellinen rooli. Tukea hallintaan saatiin toteuttajaorganisaatioista, ohjausryhmältä ja rahoittajalta runsaasti.

Viestintäosaaminen

Hankkeen toteuttaminen tuloksellisesti edellytti kattavaa viestintää. Toteuttajaorganisaatioihin kertyi viestintäosaamista useisiin kanaviin. Viestintää tehtiin suunnitelmallisesti vuosikelloon perustuen – tämä todettiin hyväksi tavaksi hahmottaa koko vuoden julkaisut eri kanavissa.

Erityisesti osaamista kertyi eri sosiaalisten medioiden kanavien ylläpidosta, uutiskirjetyökalun käytöstä, mediakohtaamisiin valmistautumisesta, verkkotiedotteiden laatimisesta ja videotuotantojen organisoinnista. Lisäksi tiivistämisen taitoa päästiin todella harjoittelemaan oppaiden laatimisen yhteydessä. Graafisen suunnittelun osaamista karttui myös oppaita laadittaessa.

Sisäiseen viestintään kokeiltiin eri tapoja hankkeen aikana ja niiden toimivuutta myös reflektoitiin projektiryhmän kesken hankkeen aikana. Joitakin toimintatapoja korostettiin ja jotkin jäivät hankkeen aikana toimimattomina pois. Myös käyttötarkoitus saattoi esimerkiksi projektiryhmän luomissa sisäistä viestintää tukevissa työkaluissa muuttua hankkeen aikana.

Kokonaisuudessaan hanke tuki sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän osaamista huomattavasti kaikissa toteuttajaorganisaatioissa.

4.2 Riskit

Osiossa käsitellään ensin hankkeen valmisteluvaiheessa ennakoituja riskejä. Tämän jälkeen kuvataan hankkeen aikana kohdattuja yllättäviä riskejä, joihin ei ollut varauduttu etukäteen. Lopuksi kerrotaan organisatorisista riskeistä. Kaikissa osioissa on kuvattu, kuinka riskeihin reagoitiin ja miten ne saatiin hallintaan.

Ennakoidut riskit

Seuraavissa kappaleissa käsittelemme ennakoituja riskejä ja niiden hallintaa hankkeen aikana.

Kohderyhmien aktivoinnin viivästyminen ja/tai epäonnistuminen

Riski oli läsnä paitsi hankkeen alkutaipaleella myös työpakettikohtaisesti. Riskin toteutuminen vältettiin kattavalla viestinnällä ja ennakoimalla kriittisiä hetkiä kohderyhmien aktivointiin. Riski pysyi hallinnassa koko hankkeen ajan. Kohderyhmät aktivoitiin ja pidettiin aktivoituna koko hankkeen ajan.

Toimijoiden sitoutumisen puute

Riski oli läsnä koko hankkeen toiminnan ajan. Riskin toteutuminen vältettiin aktiivisilla osallisuuden edistämistoimilla. Osallisuustoimista mainittakoon sisällöllisen toteuttamisen lisäksi myös ohjausryhmän toiminta. Riski pysyi hallinnassa koko hankkeen ajan.

Emme löydä sopivia ratkaisuja

Riski oli läsnä erityisesti temaattisissa piloteissa ja jakamistalouden kokeilukokonaisuudessa. Tarjouspyynnöt laadittiin huolellisesti ja monikanavaisella viestinnällä riski pysyi hallinnassa. Sopivat ratkaisut kuhunkin toimenpiteeseen löytyivät.

Kehitettävät ratkaisut jäävät prototyypeiksi eivätkä skaalaudu

Riski oli läsnä erityisesti temaattisissa piloteissa ja jakamistalouden kokeilukokonaisuudessa. Skaalautumista ja jatkokehittämistä tuettiin kokeilujen aikana erityisesti yhteiskehittämisen työpajoissa. Riski pysyi osittain hallinnassa – osa ratkaisuista voi jäädä prototyypeiksi kovasta yhteisponnistelusta huolimatta.

Riittämätön hankkeen sisäinen viestintä eri osakokonaisuuksien välillä

Riski oli läsnä erityisesti hankkeen ruuhkaisissa hetkissä, kun kaikissa tehtävissä tapahtuu paljon. Tällaisia ajanjaksoja olivat erityisesti kevät 2022 ja kevät 2023. Projektiryhmä kokoontui säännöllisesti koko hankkeen ajan tiedonvaihdollisiin yhteiskokouksiin. Näissä kokouksissa myös tunnistettiin tarve organisaatiorajat ylittävien tehtävien ajoittamiselle ja etsittiin tehtäväkohtaisille kokouksille ajankohdat. Käytössä sisäiseen viestintään oli myös säännölliset sisäiset uutiset, yhteistyötila, uutiskirje, sähköpostit ja puhelut. Riski pysyi hallinnassa koko hankkeen ajan.

Osatoteuttajien välisten vastuiden epämääräisyys

Riski oli läsnä sekä työpakettien sisäisessä että työpakettien välisessä vastuujaossa. Päävastuullisen lisäksi hankkeella oli käytössä vastuutaulukko toimenpiteittäin, jossa oli listattuna henkilöt, jotka tulisi pitää erityisesti informoituna toimien etenemisestä ja kutsua myös kokonaisuutta käsitteleviin kokouksiin.

Aikataulun viivästyminen

Riski erittäin suuri ja läsnä koko hankkeen ajan kaikissa tehtävissä. Useassa tehtävässä oli kriittistä, että toteutus onnistutaan ajoittamaan kapeaan aikaikkunaan. Hankkeessa useassa tehtävässä tehtiin toimenpiteitä enemmän kuin oli valmisteluvaiheessa suunniteltu. Tämä toisaalta kasvatti riskiä, mutta myös hajautti sitä. Esimerkiksi tehtäviin sisällytettävien tapahtumasarjojen kertojen maksimointi aiheuttivat enemmän työtä ja riskiä viivästymisestä. Samalla kuitenkin riskiä hajautettiin niin, että jos jokin tapahtumasarjan kerroista epäonnistuu tai peruuntuu, niin tehtävä ei epäonnistu kokonaan.

Henkilöstöriskit

Riski oli läsnä kestoltaan kahden vuoden monialaisessa ja lukuisia asiantuntijoita työllistävässä hankkeessa. Riski pysyi hallinnassa, sillä henkilöstövaihdoksia oli hankkeen aikana suhteellisen vähän. Osaamistaso substanssiosaamisalueissa oli riittävä ja sitä myös karttui hankkeen aikana runsaasti yhdessä tekemällä ja rohkealla kehittämisotteella. Hankehallintoa tuki sekä organisaation tukipalvelut ja rahoittajan selkeät ohjeet. Myös pulmatilanteisiin saatiin vastauksia ja ohjausta nopeasti, joka pienensi riskiä.

Hankekoordinaattorin osaaminen ei riitä, hankehallinto on puutteellista

Riski oli vahvasti läsnä koko hankkeen ajan. Koordinaattoriksi valikoitui henkilö, jolla ei ollut aikaisempaa EU-hankekokemusta. Riskin toteutumista vältettiin esimerkiksi osallistumalla EAKR-starttikoulutukseen, varmistelusähköposteilla rahoittajalle, ennakoinnilla ja viestinnällä konsortion kesken, emo-organisaation tukipalveluiden osaamista hyödyntämällä ja huolellisella dokumentoinnilla. Varmennuskäynti tuki myös riskin välttämistä. Riski pysyi hallinnassa.

Tietosuojariski

Riski oli vahvasti läsnä koko hankkeen ajan. Henkilötietoja ei käsitelty hankkeen aikana yhteisesti, vaikka aikomus oli rakentaa yhteistyötilaan henkilörekisteri helpottamaan viestintää. Henkilötietojen käsittelyyn suhtauduttiin erityisen huolellisesti ja vakavasti. Lisäksi ennen 3D-paikkatietoaineistojen mittausta ja julkista esittämistä käytiin taloyhtiön edustajien kanssa keskustelut, joissa varmistettiin, että aineistojen esittäminen on hyväksyttävää yksityisyyden näkökulmasta. Riski pysyi hallinnassa.

Digitaalisiin aineistoihin liittyvät riskit

Riski oli läsnä 3D-paikkatietoaineistojen käsittelyssä. Riski pysyi huolellisella käsittelyllä hallinnassa. Kohdetaloyhtiöiden edustajilta varmistettiin erikseen aineistojen julkisesta esittämisestä.

Hankkeen aikana kohdatut yllättävät riskit

Ennakoimattomia riskejä kohdattiin hankkeen toteutusvaiheessa useampi. Seuravaksi kuvataan niistä keskeisimmät.

Budjetin mitoittaminen ostopalveluissa

Riski oli läsnä erityisesti kokonaisuuksissa, jossa haettiin tarjouspyynnöllä yhtä spesifiä ratkaisua. Riskiä oli molempiin suuntiin: osa kokeilujen kustannuksista oli huomattavasti vähäisempiä kuin oli valmisteluvaiheessa arvioitu. Toisaalta myös budjetin riittävyys oli riski toisissa kokeiluissa. Riski saatiin hallintaan budjettierän joustavuudella ostopalveluiden sisällä, jolloin tosista kokeiluista syntynyttä ylijäämää voitiin kohdentaa muihin ostopalveluihin.

Kokeilutoiminnan vastustus

Ennakoimaton riski oli läsnä erityisesti asunto-osakeyhtiön kokeilutoiminnassa. Kokeilutoiminta herätti yllättävää vastustusta eräiden osakkaiden keskuudessa. Riski saatiin hallintaan sinnikkäällä viestinnällä ja perustelemalla toiminnan hyödyllisyyttä ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Myös budjettierien joustavuus tuki riskin välttämistä – kyseessä oli erään kokeilun ulkonäköseikat, johon voitiin vastata maisemoimalla kokeilukohde näyttäväksi.

Viestinnän avoimuus

Ennakoimaton riski oli läsnä erityisesti asunto-osakeyhtiön kokeilutoiminnassa. Kokeilun kattaessa korttelin oli haasteena rajata viestintätoimet niin, että kohdetaloyhtiö ei saisi liikaa huomiota. Riski saatiin hallintaan sopimalla rajat viestinnälle ja viestinnän avoimuudelle kohdetaloyhtiön yhteyshenkilön kanssa.

Yritysten sitouttaminen yhteistyössä

Yrityksien sitouttaminen yhteistyössä eri toimiin olisi voinut toimia järjestelmällisemmin ja suunnitelmallisemminkin. Viestintää ja tiedonjakoa osatoteuttajien välillä olisi voinut olla enemmän. Näin yritykset olisi saatu sitoutettua laajasti hankkeen eri toimenpiteisiin yhteen kokeiluun osallistumisen lisäksi. Viestimistä hankaloitti osaltaan puute yhteisestä henkilörekisteristä, johon olisi voitu kerätä keskeisten tahojen yhteystiedot hallitusti. Kullakin organisaatiolla olemassa olevia viestintäväyliä olisi ollut hyvä hyödyntää kattavammin koko hankkeen tarpeisiin. Riskin voidaan todeta toteutuneen osittain. Yhteisessä sitouttamisessa oli myös onnistumisia: useat yritykset hyödynsivät hankkeen mahdollisuuksia monipuolisesti aina TKI-yhteistyöstä 3D-paikkatiedon hyödyntämismahdollisuuksiin ja liiketoiminnan sparraustyöpajoista tulostilaisuuksiin osallistumiseen.

Organisatoriset riskit

Organisatorisia riskejä toteutui hankkeen aikana useampi.

Koko konsortiota koskeva riski liittyi henkilöstön rekrytointiprosessien yhteensovittamiseen hankkeen aikataulujen kanssa. Riski oli suuri, sillä hankehenkilöstöä oli paljon, ja osaamista tarvittiin laajasti. Toteutuneisiin rekrytointiriskeihin vastattiin tilanteen mukaan eri tavoin.

Ensimmäisessä hankkeen muutoshakemuksessa päästiin ratkaisemaan budjettieriä ja henkilöstöresursseja muuttamalla suurimpaan osaan jo toteutuneista riskeistä. Tämä mahdollisti henkilöstöbudjettien kattavamman käytön kesäkuusta 2022 eteenpäin. Hankkeelle myönnetty kuukauden lisäaika toteutukseen auttoi huomattavasti myös riskin toteutumisen vaikutusten minimointia. Yleisesti todettakoon, että tämä koko konsortiota koskettanut suuri riski saatiin yhteisesti hyvin hallintaan.

Muut kustannukset -budjettierää olisi voitu hyödyntää enemmän tilanteessa, jossa maksimimäärä hankehenkilöstä työskenteli jo tehtävien parissa, mutta lisäresurssille olisi silti ollut tarvetta. Tämä toteuttajaorganisaatioiden reflektointina tulevien hankkeiden valmistelua varten.

Kapeammin konsortiota koskevista toteutuneista yllättävistä riskeistä mainittakoon henkilöstövaje kriittisellä hetkellä hankintayksikössä. Tukea olisi tarvittu juuri tiettyyn aikaan laajan hankinnan läpiviemiseksi. Riski saatiin hallintaan kuitenkin ennakoimalla, hyvässä yhteistyössä ja aikataulua hieman venyttämällä.

4.3 Ohjausryhmä

Osiossa kerrotaan kuinka ohjausryhmä tuki hankkeen toteutusta. Ohjausryhmän roolia käsitellään kokoonpanosta kertomalla. Lopuksi kuvataan ohjausryhmän arviointia hankkeen toimenpiteiden toteutuksesta ja tuloksista.

Hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoa lähdettiin rakentamaan koko konsortion voimin syksyllä 2021. Hankesuunnitelma toimi pohjana ryhmän muodostamiselle. Konsortion ohjaavien jäsenten lisäksi mukaan saatiin edustajat Helsingin kaupungilta, Suomen ympäristökeskuksesta, Näkymä Oy:sta, Uudenmaan liitosta, Rönkä Consulting Oy:sta, VAV asunnoilta, Y-Säätiöstä, Taloyhtiöklubi-hankkeesta, Omago Oy:sta, ja Kierrätyskeskuksesta.

Helsingin kaupungilta toivottiin erityisesti johtajatason henkilöä puheenjohtajaksi ohjausryhmän ja hankkeen kokoluokan vuoksi. Hanketta toivottiin ohjaamaan myös toinen henkilö, jolla olisi tieto Helsingin kaupungin kierto- ja jakamistalouden tiekartasta. Suomen ympäristökeskuksen ja Näkymä Oy:n edustajat kutsuttiin ryhmään tukemaan erityisesti Aalto-yliopiston datapohjaista suunnittelua. Uudenmaan liitosta rahoittajan edustajan lisäksi tukea saatiin kiertotalouden substanssiosaamiseen. Kierrätyskeskus oli mukana kiertotalouden substanssiosaamisen vuoksi. Rönkä Consultingin edustaja tuki toteuttamista kokemuksella tulevaisuuden kestävien ratkaisuista.

Jäseniä pyydettiin mukaan myös molemmista hankkeen kohderyhmistä. Taloyhtiöitä kohderyhmänä edustivat jäsenet Y-Säätiöstä, VAV-asunnoilta ja Taloyhtiöklubi-hankkeesta. Edustajat pyydettiin ennen kaikkea laajemman hankkeen tavoitteiden ja kontekstin ymmärryksen lisäämiseksi, sillä kussakin asuinkohteessa tehtiin rajoitetusti hankkeen toimenpiteitä. Yrityksiä kohderyhmänä edusti jäsen Omago Oy:sta. Tällä jäsenkutsulla haettiin erityisesti tukea ja näkemystä hyvistä käytännöistä yrityksen kohderyhmän ollessa taloyhtiöiden ja korttelien asukkaat.

Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kuusi kertaa alkaen loppusyksystä 2021. Hankkeen ohjausryhmässä syntyi suuresta koosta huolimatta hyvää keskustelua. Kokousten pöytäkirjoihin dokumentoitiin jäsenten puheenvuorot tarkkaan, jotta myös projektiryhmä laajemmin voisi tutustua kommentteihin, kysymyksiin ja keskustelun sisältöön. Toisaalta tarkka dokumentointi tuki myös palaamista ohjauksen sisältöön jälkikäteen.

Jäsenet tukivat projektiryhmää laajasti eri teemoissa. Yleisesti todettakoon, että jäsenten kommentit olivat kannustavia. Kritiikkiä esitettiin vähemmän, ja jos esitettiin, niin se oli kauttaaltaan rakentavasti muotoiltu. Ohjausryhmän toiminta tuki hankkeen toteutumista erityisesti niin, että projektipäälliköt tarkastelivat hanketta yksittäisten tehtävien sijaan kokonaisuutena. Toimenpiteisiin liittyvien valintojen perustelu sai projektipäälliköt pohtimaan toimintaa entistäkin analyyttisemmin. Myös käytännön tukea ja vinkkejä esimerkiksi viestintään ja eri tehtävien erityispiirteiden huomiointiin saatiin runsaasti. Ohjausryhmän kokouksissa saatua mentaalista tukea hankkeen toteuttamiseen ei sovi myöskään vähätellä – projektipäälliköille oli tärkeää, että kunkin jäsenorganisaation vankka tuki hankkeelle oli olemassa.

Palautetta kerättiin ohjausryhmältä kahteen kertaan hankkeen aikana. Ensimmäinen kysely toteutettiin hankkeen neljännessä kokouksessa ja se oli luonteeltaan ohjausryhmän näkemyksiä kartoittava laadullinen kysely hankkeesta. Toinen palautekysely oli ohjausryhmän viimeisessä kokouksessa toteutettu arviointikysely, missä arvioitiin hankkeen onnistumista eri osa-alueilla skaalalla 1–5, jossa 1 = toteutui erittäin huonosti ja 5 = toteutui erittäin hyvin.

Arviointikyselyn (n=9) tulokset olivat seuraavat:

• Tavoitteiden ja lopputulosten toteutuminen = ka 4,7
• Kustannusarvion toteutuminen = ka 4,4
• Aikataulun toteutuminen = ka 4,6
• Resursoinnin toteutuminen = ka 4,6
• Riskien hallinta = ka 4,6
• Viestintä = ka 4,8

Hanketta luonnehdittiin viimeisessä kokouksessa sanallisesti hyvin toteutetuksi ja inspiroivaksi. Erityisesti toimenpiteiden ja ratkaisujen konkretia mainittiin useasti hankkeen mielenkiintoisena ja hyvänä puolena.

Jälkeenpäin tarkasteltuna myös Kiinteistö- ja/tai Isännöintiliiton olisi ollut hyvä olla hankkeen ohjausryhmässä mukana. Toisaalta molemmista liitoista saatiin edustajat mukaan Tilat ja tavarat jakoon -kokeiluhaun raatiin arvioimaan eri yritysten tarjoamia jakamistalouden ratkaisuja taloyhtiössä. Tätä kautta myös yhteistyö syveni hankkeen kuluessa ilman ohjausryhmän edustajaakin.

Ohjausryhmän koko oli suuri, mutta toisaalta kyseessä oli toiminnaltaan laajahko hanke. Oli siis perusteltua olla eri kohde- ja sidosryhmien asiantuntijuutta ryhmässä läsnä. Oli hyvä, että suurelle osalle varsinaisista jäsenistä nimettiin myös varajäsenet päällekkäisyyksien ja pidempiaikaisten estymistenkin vuoksi.

4.4 Kohderyhmien kokemukset ja palaute

Osiossa kuvataan kunkin kohderyhmän roolia hankkeen toteutuksessa. Seuraavissa kappaleissa kerrotaan myös kohderyhmien palautteesta ja luonnehdinnoista koskien hankkeen toimenpiteitä ja tuloksia. Kappaleissa käsitellään erityisesti pk-yrityksiä (digitaalisuutta, vihreää kasvua tukevat ja uutta teknologiaa hyödyntävät yritykset sekä paikkatietoalan yritykset) ja taloyhtiöitä (sekä vuokrakodit että asunto-osakeyhtiöt). Osiossa kerrotaan myös taloyhtiön asukkaiden vastaanotosta hankkeelle palvelujen käyttäjinä. Lopuksi käsitellään julkisen sektorin kokemuksia ja palautetta hankkeesta.

Pienet ja keskisuuret yritykset

Pienistä ja keskisuurista yrityksistä käsitellään ensin hankkeen kokeiluohjelmien tarjouspyyntöihin vastanneita ja valituksi tulleita yrityksiä, joita oli yhteensä 11 kappaletta. Toisena käsitellään yrityssparrauksiin osallistuneita yrityksiä, joita oli yhteensä seitsemän kappaletta. Kolmantena käsitellään kuutta yritystä, jotka osallistuivat Kestävät korttelit -tapahtumasarjaan. Neljäntenä on vuorossa kuusi paikkatietoalan yritystä, jotka osallistuivat hankkeeseen. Lopuksi käsitellään yleisesti hankkeen toimiin kevyemmin osallistuneiden yrityksien luonnehdintoja hankkeesta.

Kokeiluohjelmiin osallistuneet yritykset

Yritykset kokivat kokeilut erittäin hyödyllisiksi ja kiinnostaviksi. Kokeilut mahdollistivat lähes kaikille yrityksille uuteen kohderyhmään tutustumisen ja palveluiden kehittämisen. Kehittämisen lisäksi useat yritykset kokivat saaneensa ratkaisuilleen hyödyllistä näkyvyyttä. Hankkeen viestintätuki oli kaikkien kokeilevien yritysten näkökulmasta erittäin tärkeää. Tapahtumat tarjosivat yrityksille tärkeitä kontakteja ja tukea palveluiden kehittämiseen.

Haasteita oli myös hankkeen toimenpiteissä. Yksi kokeilevista yrityksistä koki kokeilukohteen löytämisen turhauttavan hitaaksi. Lisäksi kokeiluaikana resursseja meni paljon käyttäjien löytämiseen ja aktivoimiseen, eikä itse kokeiltavan mallin testaamiseen. Osa yrityksistä olisi toivonut enemmän palautetta kokeiluista kaupungilta. Moni yrityksistä olisi toivonut taloyhtiöiltä ja asukkailta aktiivisempaa osallistumista palvelun testaukseen.

Yrityssparrauksen ja yhteiskehittämisen työpajoihin osallistuneet yritykset

Yrityssparrausten työpajoihin osallistuneita pk-yrityksiä oli seitsemän, joista yksi osallistui kahteen työpajaan. Mukana olivat Blokgarden Oy, Teamer Oy, One4All Oy, Formlek Oy, Pöllölän luontofarmi Oy, AR-GO lab Oy, Kindful growth co. Lisäksi yhdessä työpajassa mukana oli Painovoima ry. Erityisesti yritysten välinen vapaa ideointi yritysten välisten synergioiden löytämiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi koettiin tervetulleeksi ja hyödylliseksi.

Liiketoimintaa sparrattiin myös kokeilukohtaisissa yhteiskehittämisen työpajoissa, joissa yleisemmän sparrauksen sijaan keskityttiin kokeilevan yrityksen ratkaisun kehittämiseen yhdessä kohdetaloyhtiön edustajien kanssa. Kaikissa tilaisuuksissa oli havaittavissa, että sekä taloyhtiöille että yrityksille nämä olivat antoisia tilaisuuksia. Palautetta näistä ei erikseen kerätty, mutta luonnehdinnat olivat hyvin positiivisia.

Kestävät korttelit -tapahtumasarjan yritykset

Kestävät korttelit tapahtumiin osallistuneita pk-yrityksiä oli kuusi kappaletta. Ensinnäkin mukana oli hankkeen Kestävä naapurusto -kokeiluohjelmaan osallistuneet KotiCommu sovelluksen kehittänyt Ronsam Digital Oy ja naapuruston viestintäsovellusta testannut SuperHood Oy. Toisekseen tapahtumiin osallistui yrityksiä, jotka eivät olleet muissa hankkeen toimenpiteissä mukana. Näitä olivat korjausompelimo KHH Culture Oy, mehiläisvahatuotteita kehittävä avoin yhtiö Mesila isä & poika, pyörähuoltamo Ab pyörien pyörä Oy. Lisäksi mukana toiminimen kautta hävikkikukkien liiketoimintaa harjoittava Tmi Kukkis Anne Siljama.

Tapahtumista pyydettiin palautetta yrityksiltä, jotka myivät ja/tai esittelivät palveluaan kävijöille. Yleisarvosana tapahtuman järjestelyille oli 1–5 asteikolla 4,9 ja kohderyhmän tavoittamiselle 4,1. Kaikilta yrittäjiltä ei saatu palautetta ja toisaalta keskiarvoissa mukana on myös suoraan kohderyhmään kuulumattomia tahoja kuten Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Oy ja HSY Ilmastoinfo. Tulokset kokonaisuudessaan seurantaraportin liitteenä.

Paikkatietoalan yritykset

Paikkatietoalan yrityksille järjestetyissä yritysdialogeissa kontaktoitiin kuutta alan keskeistä toimijaa. Nämä yritykset olivat Sova3D Oy, Tietoa Finland Oy, Terrasolid Oy, Pointscene Oy, Leica Geosystems Oy ja XD Visuals Oy. Keskusteluissa selvitettiin, millaisia kiertotaloutta tukevia toimia yritykset jo ennestään tekivät. Tietoutta kiertotaloudesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista nostettiin esiin paikkatietoalan prosesseissa. Kiertotalousteemoja ei ensin identifioitu yrityksien toimintaan kuuluviksi, mutta asian avauksen jälkeen huomattiin, että yritykset toimivat jo valmiiksi osittain kiertotalousteemojen mukaisesti.

Yritysdialogien pohjalta Aallon demonstraatioiden tarkempaa toteutusta täsmennettiin niin, että niissä pyrittiin tuomaan esille etenkin niitä kiertotalousteemoja, joita kontaktoidut yritykset eivät jo valmiiksi toteuttaneet. Yritysdialogien pohjalta huomattiin, että datan kiertotalous tarjoaa mahdollisuuksia huomattavasti aiempaa tehokkaampaan resurssien käyttöön. Tällä tarkoitetaan sitä, että mittauskampanja voidaan toteuttaa niin, että sen pohjalta voidaan tuottaa laaja-alaisesti muitakin analyysejä kuin se, jota varten mittauskampanja ensisijaisesti toteutettiin. Näin samaa dataa voidaan hyödyntää myöhemmin eri analyyseihin. Samalla toimintamalli mahdollistaa kattavan muutostulkinta-analyysin, joka valikoituikin yhdeksi hankkeen kolmesta demonstraatiosta.

Kevyemmin hankkeeseen osallistuneet yritykset

Hankkeen toiminta kiinnosti pk-yrityksiä hankkeen alusta lähtien. Tarjouksia kokeiluhakuihin saatiin aina enemmän kuin yksi, ja erityisesti jakamistalouden kokeilukiihdyttämön tarjouspyyntöihin vastasi paljon enemmän yrityksiä, joita voitiin budjetin raameissa ottaa mukaan toimintaan. Myös Kestävät korttelit -tapahtumien avoimeen hakuun vastasi enemmän yrityksiä, kuin mitä loppujen lopuksi tapahtumiin tuli mukaan. Ilahduttavaa oli, että myös puheenvuoropyyntöihin suhtauduttiin aloitustapahtumasta lähtien yrityksissä positiivisesti. Kiinnostusta hankkeen toimenpiteisiin oli laajasti koko hankkeen ajan.

Taloyhtiöt

Taloyhtiöistä kohdassa käsitellään ensin vuokrataloyhtiöiden vastaanottoa hankkeelle. Toisena käsitellään pilottikohteina toimineita asunto-osakeyhtiöitä ja toiminnan vastaanottoa siellä. Kolmantena käsitellään toiminnan vastaanottoa kiinteistö- ja isännöintiliitossa. Lopuksi kerrotaan asukkaiden vastaanotosta hankkeelle.

Vuokrataloyhtiöt

Vuokrataloyhtiöistä kokeilualustoiksi mukaan hankkeeseen lähtivät syksyllä 2021 VAV asunnot ja M2-kodit ja myöhemmin hankkeen aikana HOAS. Alustavasti hyväksyvä vastaanotto oli saatu jo puoltokirjeiden muodossa hankkeen valmisteluvaiheessa. Yhteyshenkilöiden kautta saatiin mukaan myös isännöitsijä ja tätä kautta kohteen huoltoyhtiö.

Vuokrataloyhtiöiden vastaanottoa testatuille palveluille mitattiin erityisesti maksuhalukkuushaastattelun ja yhteiskehittämisen työpajojen kautta. Maksuhalukkuushaastattelu päätettiin toteuttaa VAV asunnoille, sillä kohteessa oli kokeiltu useita palveluratkaisuja, ja näin kokemuksia oli kertynyt eniten. Haastattelussa mukana olivat vastuullisuuspäällikkö ja isännöintipäällikkö. Ratkaisusta osa oli niin kiinnostavia, että skaalaaminen useampaan kohteeseen ja tahtotila palvelun vakiinnuttamiseksi oli selvästi havaittavissa.

Yhteiskehittämisen työpajoissa konkretisoitui käytännön askeleet palvelun vakiinnuttamiseksi. Kuitenkaan palvelun myyminen vuokrataloyhtiölle ei ole täysin ongelmatonta. Haasteista mainittakoon tasapuolinen kohtelu asuinkohteittain, palvelumaksujen kohdentuminen ja yleisesti palvelun hinta verrattuna potentiaaliseen hyötyyn.

Ilahduttavaa oli, kuinka palveluratkaisut kiinnostivat myös vuokrataloyhtiöitä, jotka eivät suoraan olleet mukana kokeilualustoina hankkeessa. Mainittakoon, että Espoon asuntojen osalta kiinnostusta löytyi kuormapyöräpalveluratkaisun käyttöönottoon ja jatkotestaukseen. Neuvotteluja käytiin hankkeen loppuvaiheessa, mutta ratkaisun vakiinnuttaminen sai vielä odottaa. Lainappi Oy:n lainalaatikosto sai sovittua vuoden mittaisen kokeilujakson VOAS:in asuinkohteessa.

Vuokrataloyhtiöiden yhteyshenkilöt osallistuivat myös ohjausryhmän toimintaan, jossa kokemuksia hankkeen toiminnasta mitattiin ohjausryhmän loppukyselyn avulla.

Asunto-osakeyhtiöt

Hankkeen valmisteluvaiheessa Taloyhtiöklubi -hankkeen projektipäällikkö oli kirjoittanut hankkeelle puoltokirjeen. Kymmenen taloyhtiön korttelikokonaisuus Lauttasaaresta lähtikin kokeilualustaksi mukaan hankkeeseen. Toinen asunto-osakeyhtiö oli Helsingin kaupunkiuudistusalueelta Malminkartanosta. Vastaanotto hankkeen toimenpiteisiin oli hyvä, mutta ajoittain oli aihetta myös soveltaa ja valikoida toimintaa, jotta asukkaat ja osakkaat pysyivät tyytyväisinä hankkeen ajan.

Lauttasaaren pilottikohteessa ei tehty tila- ja tarvekartoitusta, sillä taloyhtiöiltä oli aiemmin kysytty erilaisista teemoista, joita voitaisiin edistää taloyhtiöiden yhteistyöllä. Hankkeen toimenpiteitä pohdittiin tämän kyselyn pohjalta. Kyselyssä (n=68) oli noussut esimerkiksi yhteisten liikkumisvälineiden teema, jota kannattivat puolet kyselyyn vastanneista.

Haasteiksi nousivat muun muassa taloyhtiön tontille sijoitetun esinelainaamon ulkonäkö, joka koettiin asukkaiden ja osakkaiden keskuudessa epämieluisaksi. Tähän vastattiin maisemoimalla kontti liikkumisen kokeilua varten. Palaute oli tämän jälkeen kiittävää. Käyttömäärät kuormapyörien osalta olivat hyviä, mutta enemmänkin käyttöä ja erityisesti käyttäjiä olisi voinut toivoa.

Malminkartanon pilottikohteessa vastaanotto hankkeelle oli myös hyvä. Palvelukokeiluissa käyttömäärät jäivät kuitenkin pienessä taloyhtiössä vähäisiksi. Viljelykokeiluista kiinnostuneita oli hyvin vähän ja esinelainaamolaatikoston käyttömäärät jäivät pyöreään nollaan. Esinelainaamolaatikosto päätettiinkin kesken kokeilun siirtää toiseen kokeilukohteeseen. Konseptitason pihasuunnitelman laatiminen ja tähän liittyvä yhteiskehittämisen työpaja kuitenkin kiinnosti selvästi taloyhtiön hallituksen jäseniä. Myös 3D-demonstraatioiden tulokset kiinnostivat taloyhtiötä.

Kiinteistö- ja Isännöintiliitto

Kiinteistö- ja Isännöintiliitto seurasivat hankkeen toimenpiteitä tiiviisti sen jälkeen, kun heiltä toivottiin ja saatiin edustajat jakamistalouden kokeilujen arviointiraatiin keväällä 2022. Hankkeelle saatiin molemmista liitoista kiitettävästi viestintätukea. Ronsam Digital Oy:n hankkeen aikana kehittämä KotiCommu-palvelu sai Kiinteistöliiton ”Vuoden taloyhtiöteko 2023” -tunnustuksen. Lisäksi asiantuntijanäkökulmat tulostapahtumissa ja oppaiden laatimisessa olivat selkeä konkreettinen tuki hankkeelle.

Asukkaiden vastaanotto

Asukkaiden vastaanotto hankkeille vaihteli suuresti pilottikohteittain sekä kohteiden sisällä. Vuokrataloyhtiöissä asukastoimikuntien aktiivit olivat alusta alkaen toiminnasta erittäin kiinnostuneita. He toimivat usein myös eturintamassa uusien palvelujen testaajina ja muiden asukkaiden kiinnostuksen herättäjinä. Viestintätukea saatiin asukastoimikunnilta paljon hankkeen aikana.

Asunto-osakeyhtiöissä vastaanotto hankkeelle oli kirjavaa. Suhtautumista hankkeen toimenpiteisiin oli aina aktiivipalvelukäyttäjästä kokeilutoiminnan vastustamiseen asti. Hankkeen toimenpiteistä viestimistä ja palautteen keräämistä hankaloitti yhteisen sähköisen viestintäalustan puute.

Konkreettisesti palveluiden suosiota mitattiin kokeilukohtaisilla palautekyselyillä. Niihin vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä palveluihin ja niille toivottiin jatkoa. Lisäksi esimerkiksi kehitystoiminnan arvoa havainnollisti asunnon myynti-ilmoitus, jossa pitkäjänteinen kehitystoiminta kokeiluineen oli erikseen mainittu.

Kunta-alan toimijat valtakunnallisesti

Julkinen sektori oli mukana hankkeessa erityisesti tulosten hyödyntäjän roolissa. Tulostapahtumia ja erityisesti hankkeen päätöstapahtumaa markkinoitiin valtakunnallisesti. Suurena apuna tavoittamisessa toimi Kestävä kaupunki -ohjelman viestintäverkosto ja Kiertotalous Suomi -alusta.

Palautetta kerättiin erityisesti päätöstapahtumasta. Tapahtumaa ja hanketta luonnehdittiin pääosin onnistuneeksi. Valtakunnallisesti julkinen sektori jakaa samankaltaisia haasteita palveluiden vakiinnuttamisessa.

Pääkaupunkiseudun kaupungit

Ohjausryhmässä edustettuna oli pääkaupunkiseudun kaupungeista Helsinki. Espoon ja Vantaan edustajat osallistuivat tulosten jalkauttamistapahtumiin. Tuloksista kerrottiin lyhyesti myös HSY:n koollekutsumissa ympäristöpäällikköjen kokouksissa. Tulosten esittelyä on järjestetty hankkeen loppupuolella erillisissä tilaisuuksissa, esim. Kestävä Espoon ohjausryhmälle.

Aluerakentaminen ja kaupunkisuunnittelu

Aluerakentaminen ja kaupunkisuunnittelu saatiin hankkeen toimiin mukaan erityisesti Jakamistalousratkaisut kaupunkitilassa -selvitystyön avulla. Selvityksessä haastateltiin 30 työntekijää viidestä eri kaupungista. Mukana olivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere ja Lahti. Näin saatiin vertailtua kaupunkien toimintatapoja jakamistalousratkaisujen sijoittamisessa kaupunkitilaan. Varsinaista luonnehdintaa tai palautetta itse hankkeesta ei näissä haastatteluissa saatu, mutta käytännön askeleet testatun kaltaisen palvelun tarjoamiseksi kuhunkin kaupunkiin tulivat ilmi. Selvitys tukee ymmärrystä ratkaisujen skaalaamisen mahdollisuuksista yrittäjän näkökulmasta.

Tässä luvussa kuvataan hankkeen viestinnällisiä toimenpiteitä ja tiedotuskanavia sekä kerrotaan hankkeen yhteydenpidosta muihin hankkeisiin.

5.1 Julkisuus ja tiedottaminen

Osiossa kerrotaan, miten hanke näkyi eri viestintäkanavissa ja julkisuudessa. Tiedostustoimet ovat eroteltuna kanavittain.

Hankkeen verkkosivut

Perustettiin päähankesivu HSY:n verkkosivuille ja kullekin kumppanille omat hankkeen alasivut. Pääsivulle kerättiin perustietojen lisäksi kaikki julkaistu viestintämateriaali hankkeesta.

Kestävät korttelit -tapahtumasarjalle luotiin omat verkkosivut keskitetyn tiedottamisen vuoksi. Sivulla oli omat osiot palveluntarjoajille ja tapahtumakävijöille.

Monella tapahtumalla oli myös väliaikaiset tapahtumasivut, johon ilmoittautumisen lisäksi julkaistiin ohjelma ja käytännön tietoja tapahtumasta. Näitä toteutettiin esimerkiksi Eventoksen ja Eventbriten avulla.

Sosiaalisen median tilit

Hankkeelle otettiin käyttöön sosiaalisen median tilit X, Instagram ja Facebook. Kullakin tilillä oli oma käyttötarkoituksensa. X:ssä pyrittiin tavoittamaan hankkeen toimiin liittyvät asiantuntijatahot. Instagramin luonnilla tavoiteltiin visuaalista tarinankerrontaa koko hankkeen ajalta. Facebookin hankesivun kautta päästiin jäseneksi taloyhtiöiden keskusteluryhmiin ja luomaan korttelien tapahtumista omat tapahtumasivut.

Sosiaalisen median tilit pidettiin aktiivisena niiden perustamisesta lähtien hankkeen loppuun asti. Pääkäyttäjinä toimivat X:ssä Forum Virium Helsinki, Instagramissa HSY ja Facebookissa aluksi Metropolia ja myöhemmin HSY. Lisäksi toteuttajaorganisaatioiden tileiltä jaettiin julkaisuja kaikkien edellä mainittujen kanavien lisäksi LinkedIniin.

Uutiskirje

Uutiskirje luotiin hankkeelle alkuvuodesta 2022. Tavoitteena oli kerätä hankkeen toiminnasta erityisesti kiinnostuneet tahot postituslistalle. Uutiskirjeitä lähetettiin noin kerran kuussa. Aiheiksi valikoitui ajankohtaiset asiat kultakin kumppanilta. Myös tapahtumakutsuja lähetettiin uutiskirjeen kautta.

Uutiskirjeellä oli hankkeen päättyessä 116 tilaajaa. Mikäli hankkeen tapahtumailmoittautumisissa olisi kerätty osallistujat postituslistalle olisi tilaajamäärä saatu huomattavasti suuremmaksi.

Hankkeen tuloksista ja keskeisistä tulosten jalkauttamiseen tähtäävistä tapahtumista tiedotettiin myös HSY:n Kestävän kaupunkielämän ohjelman uutiskirjeen (n. 600 tilaajaa) sekä Isännöitsijöiden uutiskirjeen (n. 1 100 tilaajaa) kautta.

Verkkotiedotteet

Erityisesti HSY ja Forum Virium Helsinki hyödynsivät verkkotiedotteita tiedottaakseen kokeilujen tarjouspyyntöjen aukeamisesta. Verkkotiedotteet toimivat myös viestinnällisinä kotipesinä tarjouspyynnöille – niiden kautta sai nähtävilleen koko tarjouspyynnön sekä siihen liittyvät lisätiedot. Verkkotiedotteiden linkit palvelivat myös sidosryhmäkanavien tiedottamisessa – linkit ohjasivat kattavasti lisätiedon äärelle. Kokeilujen valinnoista ja edistymisestä tiedotettiin myös verkkotiedotteiden avulla.

Sidosryhmäkanavien tiedotus

Sidosryhmien kanaviin saatiin tarjottua sisältöä kokeiluhakujen aukeamisesta. Erityisesti Testbed Helsingin kautta tiedotettiin tarjouspyyntöjen aukeamisesta. Myös Helsinki Smart Regionin viestintäalustaa päästiin hyödyntämään keväällä 2022 kokeiluhakujen tarjouspyyntöjen tultua julki.

Mediaosumat

Mediaosumia oli yhteensä 26 kappaletta hankkeen aikana. Hankkeen toiminta kiinnosti pilottikohteissa ja lähialueilla, sillä toimista kirjoittivat VAV asunnot, M2-lehti, Koivukylän lähisanomat, Lauttasaari-lehti, Newsbox ja Länsiväylä. Kaupunkitason mediat Helsingin uutiset ja Vantaan Sanomat kirjoittivat hankkeen toiminnasta.

Keskeisimmät liitot kertoivat hankkeen kokeiluista, kun Isännöintiliitto, Isännöintilehti ja Kiinteistöliitto Uusimaa julkaisivat useamman artikkelin. Myös tiettyyn teema-alueeseen erikoistuneet lehdet julkaisivat hankkeen toimenpiteistä kirjoituksia – Uusiouutiset, Omataloyhtiö sekä Ympäristö ja Terveys. Edellä mainitut olivat kaikki hankehenkilöstön kirjoittamia artikkeleja.

Toimet herättivät kiinnostusta myös valtakunnan medioissa: YLE, Helsingin Sanomat ja MTV3 julkaisivat sisältöä hankkeeseen liittyen. Mediajulkisuutta saavutettiin myös englanniksi ja ruotsiksi, kun Helsinki Smart Region ja Svenska YLE julkaisivat hankkeen toimista artikkelit.

Hankehenkilöstö tarjosi artikkelin myös Helsingin Sanomien Kehittyvä Uusimaa -mainosliitteeseen, joka myös julkaistiin.

Tapahtumat

Hankkeessa järjestettiin yhteensä 68 hankkeen kohde- ja sidosryhmille suunnattua tapahtumaa. Asukkaat kokeilupalveluratkaisujen käyttäjinä aktivoitiin myös tapahtumien kautta kokeilutoimintaan tiiviisti mukaan. Hankehenkilöstö osallistui yhteensä 67 tapahtumaan, jossa hankkeen toimista päästiin joko kertomaan tai tapahtuman sisältö liittyi muuten läheisesti hankkeen teemoihin.

Yhteenveto tiedotustoimista

Monikanavaiseen tiedotukseen panostettiin huomattavasti hankkeen aikana. Jokaiseen kokeiluhaun tarjouspyyntöön saatiin tarjouksia aktiivisen tiedotuksen ansiosta. Yleisesti tapahtumissa kävi kiitettävä määrä osallistujia ja keskeiset kohde- ja sidosryhmätahot tavoitettiin.

Mediaosumien määrä ja kiinnostus erityisesti valtakunnan medioissa jopa hieman yllättikin. Toisaalta hankkeen toiminta oli hyvin konkreettista ja lähellä kaupunkilaisen arkielämää, joten uusien asumispalveluiden ratkaisujen tuloksissa oli selvästi uutisarvoa.

5.2 Yhteydet muihin hankkeisiin ja toteutunut yhteistyö hankkeiden toteuttajien kanssa

Tässä osiossa kuvataan, miten hankkeen suunniteltu ja toteutuksen aikana löytynyt yhteistyö muiden hankkeiden tai toteuttajien kanssa toteutui. Kappaleissa on kuvattu, miten yhteistyö tuki hankkeen toteutusta.

Hankkeen aikana tapaamisia järjestettiin useiden päättyneiden, käynnissä olevien ja käynnistyvien hankkeiden kanssa oppien ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. Myös vertaistukea haasteellisissa tilanteissa ei sovi vähätellä. Tapaamisia järjestettiin sekä hankesuunnitelmassa mainittujen että toteuttamisen aikana löydettyjen yhtymäpintojen tuloksena. Osallistuttiin myös hankkeiden järjestämiin tapahtumiin puolin ja toisin. Lisäksi hyödynnettiin useiden hankkeiden oppeja ja dokumentaatiota toteuttamisen tukena.

Suunniteltu yhteistyö

Seuraavissa kappaleissa kuvataan toteutunutta yhteistyötä eri hankkeiden välillä, joka oli tunnistettu ennen hankkeen toteuttamisen aloittamista. Kunkin yhteistyöstä tehneen hankkeen hankekoodit ovat listattuna lisätiedon hakemisen helpottamiseksi.

6Aika: CircularHoodFood Kiertotalous kaupunkikortteleissa - ruoan vähähiilisyys, urbaani tuotanto ja biojätteen kierto (6Aika ja EAKR-hanke, hankekoodi A76024)

Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä jaettiin tapaamisessa hankkeen projektipäällikön ja koordinaattorin kanssa. Erityisesti kokeiluhakujen tarjouspyynnöt, yhteiskehittäminen, hankkeen hallinto, viestintä sekä yhteistyö taloyhtiöiden ja yritysten kanssa olivat käsiteltävinä aiheina.

Urbaani puuvaja (EAKR-hanke, hankekoodi: A71077)

Hankkeesta saatiin referenssiä innovatiivisen kokeilupalveluhankinnan erityispiirteistä laadittaessa Katajaharjun kuormapyöräkokeilun säilytysratkaisun tarjouspyyntöä.

Kaupunkimallien Osaamispääoman Kehittäminen 6Aika-kaupungeissa (6Aika ja ESR-hanke, hankekoodi S21997)

Hankehenkilöstö hyödynsi saamiaan oppeja hankkeen v. 2021 työpajoissa. Aalto-yliopiston lisäksi hankkeen kaupunkimallien osaamisen pääomasta oli oppimassa HSY:n hanketyöntekijöitä. Hankkeen tuntemus auttoi myös hahmottamaan eri hyödyntämismahdollisuuksia kiinteistökohtaiseen tarkkaan 3D-paikkatietoon.

Fiksu Kaupunki (Helsingin Kaupungin Innovaatiorahasto) 2020–2023

Hankehenkilöstö osallistui viiteen eri Fiksu Kaupunki -hankkeen tapahtumaan ja tempaukseen. Työntekijät olivat esittelemässä Circular Green Blocks -hankkeen toimia mm. Co-creating Smart & Green neighbourhoods, blocks and spaces ja Huomenta Fiksu Kaupunki -tapahtumissa. Hankkeen jakamistalouden toimia esiteltiin Teurastamolla osana Sitran kiertotalousviikkoa. Hankehenkilöstö osallistui myös Fiksu Kaupunki -hankkeen järjestämään Kestävän ja hiilineutraalin asumisen palvelut –design sprinttiin. Lisäksi hankehenkilöstö oli mukana Fiksu Kaupunki –benchmark-matkalla Berliinissä. Hankehenkilöstö osallistui myös tulevaisuustyöpajoihin ja hankkeen päätöstilaisuuteen.

Fiksu Kalasatama (Helsingin Kaupungin Innovaatiorahasto) 2018–2021

Hankkeen projektipäällikkö Forum Virium Helsingistä osallistui Circular Green Blocks -hankkeen ohjausryhmään antaakseen hyvien käytäntöjen ja oppien näkyä ohjauksessa. Hankkeen aikana luotu opas kaupunkikehityksen uusista resepteistä ja opeista nopeiden kokeilujen toteutukseen oli erittäin hyödyllinen myös Circular Green Blocks -hankkeen kokeilujen toteuttamisessa vaikuttavasti.

Yhteiskäyttöisiä tavarapyöriä vuokrataloyhtiöihin 2018–2020

Hankkeen dokumentaatioon tutustuttiin osana Katajaharjun kuormapyöräkokeilun säilytysratkaisun tarjouspyyntöä ja kokeilun toteuttamista.

Hankkeen toteuttamisen aikana syntynyt yhteistyö

Seuraavissa kappaleissa kuvataan hankkeen aikana toteutunutta yhteistyötä eri hankkeiden välillä. Kunkin yhteistyöstä tehneen hankkeen hankekoodit ovat listattuna lisätiedon hakemisen helpottamiseksi.

Yhteistyötä pk-yritysten kiertotaloustarjontaan -Kiertotaloutta ostarille (EAKR-hanke, hankekoodi A77533)

Järjestettiin useammat hanketreffit Kierrätyskeskuksen kanssa hankkeen eri vaiheissa. Erityisesti vertaistuki ja kokemustenvaihto kiertotalouden liiketoimintamalleista ja tilankäytöstä olivat aiheina keskusteluissa.

Circular Economy Goes East and West (EAKR-hanke, Hankekoodi: A77441)

Järjestettiin useammat hanketreffit Laurea Ammattikorkeakoulun kanssa eri vaiheissa hankkeiden toimintaa. Erityisesti vertaistuki ja kokemustenvaihto kiertotalouden liiketoimintamalleista olivat aiheina. Circular Green Blocksin hankehenkilöstö osallistui myös useampaan CEGO:n järjestämään tapahtumaan oppimismielessä.

JAKAJAT - Tilat ja tavarat yhteiseen käyttöön (EAKR-hanke, hankekoodi A75067)

Tutustuttiin hankkeen eri kokeiluihin ja dokumentaatioon vertailumielellä. Yhteisessä tapaamisessa käsiteltiin päättyneen hankkeen oppeja ja kokeiluissa ilmenneitä haasteita.

Pk-yritystoiminnan vahvistaminen erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta (EAKR-hanke, Hankekoodi: A77840)

Hankehenkilöstö osallistui Elämyksiä etsimässä –webinaariin ja työpajaan tilakokemuksesta. Tätä kautta etsittiin yhtymäpintoja hankkeessa kokeiltuihin ratkaisuihin ja niiden sijoittamista erilaisiin taloyhtiön yhteisiin tiloihin.

Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa (6aika ja EAKR-hanke, hankekoodi A75231)

Järjestettiin tapaaminen Turun kaupungin ja Turun Ammattikorkeakoulun kanssa, jossa käsiteltiin erityisesti sekä konttityyppistä pyöräpysäköintiratkaisua sekä Logomoon sijoitettavaa pyöräpysäköintitilaa. Tavoitteena oli vertaisoppia kestävän liikkumisen ratkaisuista ja saada lisäajatuksia myös Katajaharjun kuormapyöräkokeilun toteuttamiseen. Tarkoituksena oli v. 2023 käydä työmatkalla tutustumassa Logomon pysäköintiratkaisuun, mutta käyttöönotto viivästyi, joten matka peruuntui.

We Make Transition! (Interreg-hanke)

Osallistuttiin hankkeen toimintaan kahdella tavalla: pidettiin kansainväliselle hankkeen toteuttajaryhmälle esitys asukkaiden osallisuustoimista kokeiluissa ja osallistuttiin hankkeen jakamistalouden fokusryhmähaastatteluun. Tavoitteena oli jakaa Circular Green Blocks -hankkeen oppeja ja hyviä käytäntöjä eteenpäin.

Citizen involvement in circular economy implementation (Interreg-hanke)

Osallistuminen CECI-hankkeen Jakamistalouden työpaja - Tyhjät tilat hyötykäyttöön. Tavoitteena oli jakaa oppeja tyhjien tilojen hyödyntämisestä.

Aktiivinen ruokakansalaisuus ja urbaani yhteisömaatalous (Nessling-säätiön rahoittama hanke)

Tavattiin hankkeen toteuttajan Jalotus ry:n kanssa erityisesti hankkeen viljelykokeilujen kokemustenvaihdon merkeissä. Keskusteltiin myös kokemuksista 6Aika: CircularHoodFood Kiertotalous kaupunkikortteleissa - ruoan vähähiilisyys, urbaani tuotanto ja biojätteen kierto -hankkeesta. Jalotuksen hanketyöntekijät kävivät myös useammassa Circular Green Blocks -hankkeen tapahtumissa. 3D-demoja käytiin esittelemässä Jalotukselle lokakuussa 2023. Kiinnostusta herätti etenkin hulevesimallinnus. Jalotus selvittää mallinnuksen mahdollisuuksia osana peltosovelluksen toteuttamista.

Kaupunkien viherinfrastruktuurin hyvinvointivaikutukset osallistamalla ja 3D virtuaalimaisemia hyödyntämällä kartoitettuna (GreenPlace) (akatemiatutkija, hanke 321555)

Osallistuttiin Turun yliopiston Green Place -hankkeen hybriditilaisuuteen ja keskusteluihin; Digital 3D visualizations for enhanced participation in urban and landscape planning. Tavoitteena oli laajentaa tietämystä datapohjaisesta suunnittelusta.