Kompostointiopas

‍

Kompostointia koskevat määräykset

Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntyvää biojätettä, käymäläjätettä ja puutarhajätettä.

Kompostoinnissa tulee huomioida voimassa olevat (4. luku) ja kaupunkien ympäristönsuojelumääräykset.

• ‍Biojätettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa.
• Kompostorin kapasiteetti on oltava riittävä kiinteistöllä syntyvälle biojätemäärälle.
• Kompostointi ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle eikä terveydelle.
• Kompostista ei saa valua suotovesiä vesistöön tai kaivoon.
• Kompostoria ei saa sijoittaa liian lähelle asuinrakennusten ovia, ikkunoita ja muita ilmanottoaukkoja.
• Hyvin hoidettu kompostori ei haise eikä kerää kärpäsiä.
• Komposti on suojattava rotilta ja muilta haittaeläimiltä.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa kieltää kompostoinnin.

Ulostepitoisen jätteen käsittely vaatii erityistä huolellisuutta

Myös komposti- ja kuivakäymäläjäte tai lemmikkien ulosteiden käsittely on tehtävä haittaeläimiltä suojatussa, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, josta valumavesien pääsy maaperään on estetty. Käymäläjätteelle ja lemmikkien ulosteille tarvitaan siis suljettu lämpökompostori tai kompostoiva käymälä. Erotteleva kuivakäymälä on hyvä ratkaisu, jos nestettä kertyy paljon.

• Käymäläjätekomposti on hoidettava niin, etteivät ne aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. 
• Käymäläjätekompostin kypsytysajan on oltava vähintään 12 kk, viimeisestä jätteen lisäyksestä laskettuna.

Vaihtoehtona käymäläjätteen kompostoinnille on sähköllä toimiva kuivakäymälä, jossa jäte poltetaan korkeassa lämpötilassa. Jäljelle jäävän tuhkan voi käyttää lannoitteena puutarhassa.

Koirankakka, kissanhiekka ja muut pienet määrät lemmikkien ulostepitoisia kuivikkeita ovat sekajätettä, jos käytössä ei ole käymäläjätteen kompostoria.

Lopputuotteet eivät saa aiheuttaa haittaa

Asianmukaisen kompostoinnin lopputuotteena syntyy valmista maanparannusainetta (”multaa”), joka

• ei saa sisällä vaarallisia aineita tai maatumatonta elintarvikejätettä
• ei houkuttele haittaeläimiä.

Ennen kompostoinnin aloittamista on selvitettävä, mihin syntyneen mullan voi sijoittaa. Sijoituspaikka voi olla omassa omistuksessa oleva maa-ala, tontti tai muu alue, jolle maanomistaja on antanut luvan kompostimullan käyttöön maanparannusaineena.

• Kompostimultaa ei saa sijoittaa yleisille viheralueille tai metsiin, eikä laittaa sekajäteastiaan.

Kompostointi-ilmoitus

Kompostointi-ilmoitukseen on tullut muutos vuoden 2021 jätelaissa. Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia kiinteistöjä, joissa kompostoidaan biojätettä.

• Pelkkää puutarhajätettä kompostoivien ei tarvitse tehdä ilmoitusta.
• Pienimuotoisesta kompostoinnista (kuten matokomposti tai bokashi) ei tarvitse tehdä ilmoitusta, jos tarkoituksena ei ole kiinteistöllä syntyvän biojätteen käsittely, vaan esimerkiksi ympäristökasvatus, ja kiinteistö kuuluu biojätteen erilliskeräykseen.
  

HSY on yhteydessä pientaloasukkaisiin kompostointi-ilmoituksesta siirtymäaikana. Asukkaita tiedotetaan muutoksesta hyvissä ajoin asiakaskirjeillä, jotka on lähetetty marraskuussa 2022 (Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi), keväällä 2023 (Vantaa) sekä syksyllä 2023 (Helsinki).

• Biojätteen kompostoinnin aloittamisesta pitää ilmoittaa HSY:lle kahden kuukauden sisällä.
• Jos ilmoituksessa mainittu vastuuhenkilö vaihtuu, pitää hänen päivittää uuden vastuuhenkilön tiedot ilmoitukseen ennen vaihdosta.
• Jos kompostointi päättyy, pitää siitä ilmoittaa kahden kuukauden kuluessa.

Kompostointi-ilmoituksen tarkoituksena on varmistaa, että kiinteistöllä on riittävät edellytykset biojätteen omatoimiselle käsittelylle. Ilmoitus biojätteen kompostoinnista on voimassa viisi vuotta.

Tee kompostointi-ilmoitus sähköisellä lomakkeella osoitteessa hsy.fi/kompostointi​
tai ota yhteyttä asiakaspalveluumme.

Biojäte ja puutarhajäte: ohjeita käsittelyyn

Biojäte

Biojätettä ovat muun muassa ruuantähteet, hedelmien ja vihannesten kuoret ja puutarhan syömäkelvoton sato. Biojätettä voi kompostoida monella eri tavalla.

Sallittuja vaihtoehtoja ovat

• lämpökompostointi + jälkikompostointi tarvittaessa
• bokashi-fermentointi + jälkikompostointi, ns. multatehdas
• ”sähköinen kompostori” eli biojätteen kuivuri + jälkikompostointi.  

Kaikki biojätteen käsittelytavat eivät välttämättä sovi kaikille biojätteille. Kompostointia suunnittelevan tulee ottaa riittävästi selvää eri kompostointitavoista ennen kompostoinnin aloittamista ja valita niistä itselleen sopivin menetelmä. Lisätietoa lämpökompostoinnista saa tästä kompostointioppaasta ja kompostointikursseilta.  

Jos valittu biojätteen käsittelytapa vaatii jälkikompostoinnin, tulee varmistaa, ettei siitä aiheudu terveydelle tai ympäristölle haittaa. 

• Esikäsitellyn (esim. kuivatun tai fermentoidun) biojätteen voi yleensä jälkikäsitellä/kompostoida lämpöeristämättömässä kompostorissa tai kannellisessa astiassa, joka suojaa sen haittaeläimiltä.
• Biojätteen jälkikompostointi kannattaa tehdä yhdessä puutarhajätteen kanssa.
• Maatumatonta biojätettä sellaisenaan tai keskeneräistä kompostia ei saa haudata tai levittää maahan. 

Puutarhajäte

Puutarhajätettä ovat esimerkiksi risut, oksat, terassin kesäkukkaistutukset multineen, puutarhan naatit ja puunlehdet.   Puutarhajätteet voi käsitellä omalla tontilla tai toimittaa Sortti-asemille.

• Pelkän puutarhajätteen kompostointi ei välttämättä vaadi kompostoria, mutta käsittelyssä pitää pyrkiä siistiin yleisvaikutelmaan.
• Puutarhajätettä voi soveltuvin osin käyttää hiilipitoisena karkeampana seosaineena, apuna biojätteen lämpökompostoinnissa.
• Puutarhajätteen hajoaminen nopeutuu, jos sen voi sekoittaa typpipitoisempaan jälkikompostoituvaan biojätteeseen.
• Risujen ja muun puutarhajätteen avopoltto on taajamissa pääkaupunkiseudulla kielletty.
• Puutarhajätettä ei saa viedä kaupunkien yleisille viheralueille tai metsiin.

Huom! Syömäkelvottomat hedelmät, marjat tai muu pilaantunut puutarhan syötäväksi kasvatettu sato on biojätettä, ei puutarhajätettä.

Syömäkelvoton sato (kuten pilaantuneet omenat) kompostoidaan ensisijaisesti omalla tontilla biojätekompostorissa. Syksyisin hedelmiä ja muuta satoa otetaan vastaan myös Sortti-asemilla.

• Hedelmiä tai muuta satoa ei voi kompostoida avokompostissa kuten puutarhajätettä.
• Pieniä määriä syömäkelvotonta satoa voi laittaa myös biojätteen erilliskeräykseen.   

Haitalliset vieraskasvit

Haitalliset vieraslajit ja esimerkiksi maan kautta leviävien tautien vaivaamat kasvit hävitetään tarvittaessa sekajätteenä suljettuun jätesäkkiin pakattuina, jotta lajit eivät pääse leviämään.

• Ne kasvien osat voidaan kompostoida, joista kasvi ei lisäänny tai lähde kasvuun.
• Osa juuririkkakasveista, esimerkiksi lupiinit ennen kukintaa, on mahdollista hävittää mädättämällä kasvit ensin juurineen umpinaisessa jätesäkissä ja lopuksi kompostoimalla mädäntynyt massa muun puutarhajätteen mukana.
• Siemenlevintäiset lajit ennen kukintaa voi kerätä ja kompostoida kokonaisina.
• Vieraslajeista kurtturuusu on poikkeus, sillä se kelpaa Sortti-aseman risunkeräykseen, jos mukana ei ole kiulukoita.