Kompostointiopas

Tiedot

Julkaisija:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Tekijät: HSY

Päivämäärä:
14.4.2020

Julkaisun nimi:
Kompostointiopas

Kieli: fi

Sivuja: 7

Yhteystiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100
00066 HSY
puhelin 09 156 11
faksi 09 1561 2011
www.hsy.fi

Toimiva komposti

Kun komposti toimii hyvin, lahottajaeliöiden elintoiminnoissa muodostuva lämpö nostaa sen lämpötilan 50–70 °C:een ja kompostimassa painuu kasaan. Kuumavaiheen aikana tuhoutuvat taudinaiheuttajat. Materiaalin kypsyessä lämpötila laskee ulkoilman lämpötilan tasalle. Haju- ja muut haitat ovat merkkejä siitä, että kompostin olosuhteet eivät ole oikeat.

Ilmavuus

Kompostin on oltava ilmava. Karkeat ainesosat ja laitteen riittävä ilmanvaihto takaavat ilmavuuden. Ajoittainen pöyhiminen ja kääntäminen varmistavat, että myös keskiosiin pääsee happea. Hapettomassa, kuten liian märässä ja tiiviissä massassa happea tarvitsevat lahottajaeliöt korvautuvat mädättäjillä. Mätänemisessä muodostuu metaania ja pahanhajuisia rikkiyhdisteitä.

Kosteus

Pieneliöt vaativat myös kosteutta, jota syntyykin lahoamisen tuotteena. Kosteus on sopiva, kun kompostimassasta nyrkissä puristettaessa ei tihku vettä paria pisaraa enempää. Massan täytyy tuntua kädessä kostealta, mutta ei märältä. Liian märässä kompostissa vesi syrjäyttää hapen huokosista ja lahoaminen muuttuu mätänemiseksi. Liian kuivassa kompostissa pieneliöiden toiminta lakkaa, mutta alkaa heti uudelleen kosteuden tultua sopivaksi.

Ravinnesuhteet

Hiili on lahottajien energianlähde ja typpi niiden solujen rakennusaine. Kompostoitaessa biojätettä seosaineen kera, lahottajille on ravinteita oikeassa suhteessa. Typpeä on runsaasti ruoka- ja käymäläjätteessä sekä tuoreissa kasvinosissa, hiiltä taas kuivissa kasvijätteissä, risuissa, puulastuissa ja turpeessa.

Typen puute on tavallista etenkin puutarhajätekompostissa. Lahoamista voi nopeuttaa lisäämällä joukkoon typpipitoista ainetta, kuten nokkosvettä, ureaa, kanankakkarakeita tai puolikypsää talousjätekompostia.

Hiilen puutteen vaivaamasta talousjätekompostista ylimääräinen typpi haihtuu pois ammoniakkina tai valuu suotoveden mukana. Tämä vähentää lopputuotteen arvoa lannoitteena ja lisäksi komposti saattaa haista pahalta. Hiiltä kompostiin saadaan lisäämällä seosainetta.

Hyvin toimiva komposti

Lämmin
Painuu kasaan
Ominaishaju multamainen – ei paha
Ei kärpäsiä, niiden toukkia tai munia, eikä muurahaispesää

Ongelmien hoito

Komposti tarvitsee erityishuomiota, jos olosuhteet ovat muuttuneet lahoamiselle epäedullisiksi. Monesti ongelman syynä on biojätettä kompostoitaessa liian vähäinen seosaineen määrä, joka on johtanut kompostin vettymiseen, hapenpuutteeseen ja hajuongelmiin.

Puutarhajätekompostissa yleisin ongelma on typenpuutteesta ja kuivuudesta aiheutuva hidas, miltei pysähtynyt lahoaminen. Toisinaan löytyy myös kutsumattomia vieraita – kärpäsiä ja niiden toukkia tai kokonainen muurahaisyhteisö. Monet muut pieneliöt, kuten lierot, juoksujalkaiset, punkit ja hämähäkit sekä sienikasvustot kuten myös yksittäiset muurahaiset kuuluvat kompostiin eikä niitä tarvitse häätää. Moniin ongelmiin on kaupallisia valmisteita, mutta ennen niihin turvautumista kannattaa kokeilla ympäristö- ja kukkaroystävällisiä kotikonsteja.

Ratkaisuja pulmiin
Ongelma	Syy	Kuinka toimitaan
Mädäntyneen haju	Liian märkä/tiivis komposti tai huonosti peitetty, erityisesti liha- tai kalajäte.	Lisää karkeaa seosainetta ja sekoita komposti hyvin. Hautaa eläinperäinen jäte syvälle seosaineen kera.
Pistävä ammoniakin haju	Ravinnetasapaino ei ole kunnossa.	Lisää hiilipitoista seosainetta (esim. kuorike, turve).
Komposti ei lämpene, jäte ei maadu	1) Komposti on liian kuiva. 2) Komposti on liian märkä. 3) Kompostissa on liian vähän typpeä (erityisesti puutarhajätekomposti). 4) Kuumavaihe on ohi ja maatuva aines on kompostoitunut.	1) Kastele haalealla vedellä ja sekoita. 2) Lisää runsaasti seosainetta ja sekoita. 3) Lisää puutarhajätekompostiin typpipitoista ainetta, kuten nokkosvettä (erityisesti puutarhajätekomposti). 4) Tyhjennä komposti (jälkikompostointi, käyttö).
Jäätyminen	Pitkään jatkuneet kireät pakkaset voivat jäädyttää lämpöeristetynkin kompostorin, etenkin jos: • biojätettä on liian vähän ja kompostimassa on riittämätön • eristys on riittämätön.	Pakkasella kompostoria voi lämmittää esim. kuumavesipulloilla tai lämmitetyillä kivillä. Jo jäätynyttä kompostoria voi täyttää normaalisti seosaineen kera. Keväällä kompostoituminen käynnistyy jälleen. Mahdollinen jäätyminen on hyvä huomioida jo kompostorin tilavuutta valittaessa!
Kärpäset ja/tai kärpäsen toukat	Haju houkuttelee: liian vähän seosainetta tai huonosti peitetty eläinperäinen jäte.	Lisää seosainetta ja sekoita komposti. Hautaa eläinperäinen jäte syvemmälle. Käännä kompostin pintaosa (kärpäsen munat ja toukat) kuumaan keskiosaan. Huuhtele kompostorin sisäseinät ja kansi kuumalla vedellä. Tarvittaessa käytä pyretriinipohjaista torjunta-ainetta.
Sieni- tai homekasvusto	Home ja muut sienet kuuluvat kompostin hajottajaeliöstöön.	Kaikki kunnossa. Hoida kompostia kuten ennenkin.
Tuhkamainen/seittimäinen aine n. 20–30 cm syvyydessä	Liian kuiva (ja kuuma) komposti; ”tuhka” on sädesienirihmastoa.	Kastele haalealla vedellä ja sekoita. Suojaa hengityksesi sädesienten itiöiltä.
Muurahaispesä	Muurahaisista ei ole haittaa kompostille, mutta kokonainen yhdyskunta kertoo kompostin olevan liian kuiva.	Kastele lämpimällä vedellä ja sekoita.