Kompostointiopas

Pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella biojäte pitää lajitella asuinkiinteistöllä, jossa on vähintään viisi asuntoa.

Vuosien 2023-24 aikana biojätteen lajittelu laajenee myös 1-4 asuinhuoneiston kiinteistöille. Tämä tarkoittaa joko osallistumista HSY:n järjestämään biojätteen keräykseen tai omatoimista kompostointia.

Kompostointi on luonteva osa erityisesti pientalon jätehuoltoa. Puutarhajätteen kompostoinnilla on helppo aloittaa ja laajentaa myöhemmin myös keittiöjätteen käsittelyyn. Puutarhajätteeksi soveltuvaa risua, lehteä ja naattia kertyy pihalta usein paljon, eikä sillä kannata täyttää sekajäteastiaa.

Kompostointi onnistuu isommissakin taloyhtiöissä, kun asukkaiden keskuudessa on riittävän laaja yksimielisyys ja mielenkiinto asiaan. Se edellyttää myös muutamia sitoutuneita vastuuhenkilöitä ja kattavaa tiedotusta. Kaikkien kompostin käyttäjien on tiedettävä oikeat toimintatavat.

Viljelypalstalla ja siirtolapuutarhassa kannattaa kompostoida! Älä anna humuksen ja ravinteiden karata jätteen mukana – kierrätä ne takaisin kasvun voimaksi.

‍

Kompostointi taloyhtiössä

Jos kiinteistö kompostoi itse eloperäisen jätteensä, sen ei tarvitse osallistua HSY:n järjestämään biojätteen erilliskeräykseen. Kun kiinteistö on tehnyt HSY:lle kompostointi-ilmoituksen, voi biojätteen keräyksestä anoa vapautuksen.

• Keskustelkaa asiasta taloyhtiön hallituksessa ja asukaskokouksessa; pohtikaa miten syntyvä multa hyödynnetään, ja kertokaa mitä kompostointi on ja miksi siitä on hyötyä.
• Selvittäkää asukkaiden halukkuus osallistua kompostointiin ja kompostin hoitoon.
• Miettikää paikka kompostorille/kompostoreille.
• Sopikaa, paljonko rahaa voidaan käyttää varusteiden hankintaan.
• Päättäkää kompostin hoidosta: ostopalvelu (esimerkiksi huoltoyhtiö) vai asukkaista koottu ryhmä. Asukkaiden vapaaehtoiseen ryhmään tarvitaan useita sitoutuneita henkilöitä, jottei hoito jää muutaman harteille. Innostakaa uutta väkeä mukaan säännöllisesti. Sopikaa hoitovuoroista ja -toimista.
• Hankkikaa kompostori(t) – huolehtikaa riittävästä mitoituksesta.
• Tehkää HSY:lle kompostointi-ilmoitus.
• Tilatkaa tarvittaessa HSY:ltä oma kompostointikurssi yhteistilaan (ks. kohta Lisätietoa).
• Tiedottakaa alussa ja muistuttakaa jatkossa hyvistä käytännöistä: mitä kompostiin saa laittaa ja mitä kuuluu jokaisen kompostinkäyttäjän perustehtäviin (esim. biojätteen peittäminen seosaineella).
• Varmistakaa, että vastuuhenkilöiden yhteystiedot ovat helposti asukkaiden löydettävissä.
  
• Yhdistäkää kompostin tyhjennys pihatalkoopäivään. Sopikaa kompostimullan käytöstä: piha-alueiden lisäksi multaa saattaa riittää asukkaille jaettavaksi.
  

Viljelypalstalla ja siirtolapuutarhassa kannattaa kompostoida! Älä anna humuksen ja ravinteiden karata jätteen mukana – kierrätä ne takaisin kasvun voimaksi.

Kompostin sijoittaminen

Suunniteltaessa kompostin sijoituspaikkaa oleellista on, ettei siitä aiheudu haittaa. Kuntakohtaisissa terveydensuojelumääräyksissä ja rakennusjärjestyksissä on annettu joitakin alla esitettyjä ohjeita tai suosituksia. Ongelmatilanteissa sovelletaan näiden lisäksi mm. terveydensuojelulakia, naapuruussuhdelakia ja rakennusvalvontaviraston määräyksiä. Lisätietoja antavat ympäristökeskukset ja HSY:n neuvonta. Tarvittaessa kuntasi terveystarkastaja tai rakennusvalvontaviranomainen tulee paikalle arvioimaan tilanteen.

Valitessasi kompostille paikkaa huomioi, että

• Komposti on riittävän kaukana ikkunoista, ovista ja ilmanottoaukoista sekä talousvesikaivosta.
• Biojätekompostin alusta on vettäläpäisevä eivätkä suoto-, sade- ja sulamisvedet keräänny laitteen alle. Läpäisemättömällä alustalla olevasta kompostista suotovedet kerätään talteen. Suotovedet voi laimennettuna käyttää lannoitteeksi pihakasveille.
• Jos joudut sijoittamaan kompostin lähelle naapuritontin rajaa, keskustele naapurin kanssa etukäteen asiasta.
• Komposti ei pilaa maisemaa, mutta katso asiaa myös naapurisi kannalta!
• Jätteen viemisen pitäisi olla helppoa myös talvella, ympärillä on tilaa hoitotoimille ja säilytystilaa seosainesäiliölle ja hoitovälineille.

Taloyhtiöissä kompostorit voi tilan salliessa sijoittaa jätekatokseen tai -huoneeseen. Kun alusta on kova ja nestettä läpäisemätön, suotovedelle on tarpeen miettiä poistumisreitti. Moniin laitteisiin on saatavana erillisiä ns. suotovesialtaita. Suotovesialtaasta nesteet voi johtaa letkulla lattiakaivoon tai maahan. Kompostorin alusta ja ympäristö on pidettävä siistinä.

Kompostorin valinta

• Kun valitset kompostoria, mieti sen käyttötarkoitus: hankitaanko laite ympärivuotiseen vai kesäkäyttöön? Kompostoidaanko biojätettä, puutarhajätettä vai molempia?
• Riittävä tilavuus: monenko henkilön biojätteet kompostoidaan?
• Riittääkö yksi laite vai tarvitaanko useampi?
• Tekninen varustus: onko kiinteistöltä tuleva biojätemäärä niin suuri, että tarvitaan mekaaninen tai moottoroitu kompostori?

Biojätekompostori

Biojätteen kompostointi on sallittu vain suljetussa, jyrsijäeristetyssä kompostisäiliössä.

Markkinoilla on kymmeniä eri malleja. Niitä on mahdotonta asettaa paremmuusjärjestykseen, mutta hyvältä kompostorilta voidaan edellyttää ainakin

• kestävyyttä
• käyttötarkoitukseen sopivaa ja ilmavuuden varmistavaa rakennetta
• toimintavarmuutta
• helppokäyttöisyyttä.

Tarvittava kompostitilavuus riippuu paitsi biojätettä tuottavien asukkaiden määrästä myös heidän ruokailutottumuksistaan, lajitteluaktiivisuudesta, kompostin toiminnasta ja hoidosta. Biojätettä syntyy viikossa arviolta 1,5–4,5 litraa henkeä kohti. Biojätteen lisäksi on varattava tilaa vastaavalle määrälle seosainetta. Biojätteen tilavuus pienenee kompostoitumisprosessissa puoleen alkuperäisestä, seosaineen tilavuus vähemmän. Kunkin biojäte-erän maatumisaika on vähintään 6–12 viikkoa riippuen jätteen määrästä ja laadusta sekä olosuhteista.

Sopivan tilavuuden arvioimisessa voi hyödyntää suuntaa antavaa laskentakaavaa: keittiössä syntyvä eloperäinen jäte ja seosaine yhteensä 2,5 litraa/hlö/viikko X kompostoitumisaika 10 viikkoa.

Nelihenkisen perheen talousjätteelle riittää noin 200 litran kompostori. Mikäli käsitellään lisäksi puutarhajätettä, tilavuutta tarvitaan 400–600 litraa. Suuremmissa asuinkiinteistöissä tilavuutta varataan suhteessa vähemmän, noin 20 litraa/asukas on hyvä nyrkkisääntö. Kompostoituminen on usein tehokkaampaa rivi- ja kerrostalokiinteistöjen jatkuvasti täytettävissä kompostoreissa. Tällöin lämpötila pysyy tasaisemmin korkealla – edellyttäen että hoito ja olosuhteet ovat muutenkin kunnossa. Jotta tilavuus riittää, useampi kompostori voi olla tarpeen: kun yhtä täytetään, toisessa kompostimassa kypsyy.

Oheisessa taulukossa on karkeita mitoituksia talousjätteen kompostointiin erikokoisilla kiinteistöillä.

Kompostorin ostajan muistilista

• Tilavuus on riittävä (ks. mitoitustaulukko).
• Täyttöaukko on niin suuri, että kompostin täyttäminen, sekoittaminen ja kääntäminen sujuvat helposti.
• Kansi on helposti avattava ja se pysyy turvallisesti auki/kiinni. Kiinnikkeet ovat vahvat.
• Kompostori on helppo ja siisti tyhjentää. Siinä on avattava seinä tai riittävän suuri tyhjennysluukku.
• Mahdollinen lämpöeriste on riittävä ja suojattu vettymiseltä ja vaurioilta.
• Kompostorissa on ilmastointiaukkoja tai -venttiileitä.
• Materiaali on jyrsijänkestävää ja mahdollisen verkon silmäkoko korkeintaan 7 mm.
• Suotoveden poistuminen on mahdollista.
• Säiliön sisäseinissä ei ole ulokkeita, joihin kompostimassa juuttuu.
• Laite on kestävä; takuu on merkki kestävyydestä. Kuluvat osat voi uusia.
• Esimerkiksi Pohjoismaisen Joutsenmerkin saaneet kompostorit ovat läpäisseet toimivuustestin ja ne on valmistettu ympäristöystävällisesti, osin uusiomateriaaleista. Niille myönnetään myös takuu.
• Käyttöohjeet saa laitteen mukana.
• Ulkonäkö on miellyttävä.

Kompostisäiliön voi rakentaa itsekin. Kylmälaitteet on luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi, joten käytöstä poistettujen pakastimien muuttaminen kompostoreiksi ei ole nykyisin sallittua.

Hyvän kompostorin ominaisuuksia

Puutarhajätekompostori

Puutarhajätettä voi mainiosti kompostoida biojätekompostorissa. Usein haravointi- ja ruohonleikkuujätettä syntyy paljon, eikä laitteen kapasiteetti riitä kaiken käsittelyyn tai halutaan kompostoida pelkkää puutarhajätettä. Edullinen ratkaisu on käyttää kasaa, aumaa, kehikkoa tai eristämätöntä kompostoria. Kompostorissa tai kehikossa jäte maatuu nopeammin ja pysyy siistimmin koossa.

Kehikko on helppo rakentaa itse. Tyhjennystä helpottaa avattava seinä. Yhtä suurta kehikkoa kätevämpi on kaksi- tai useampilokeroinen rakenne. Tällöin yhtä osaa täytetään ja toisessa maatuvat edellisvuotiset pihajätteet. Kehikko on hyvä varustaa kannella tai peittää pressulla. Se estää kosteuden haihtumisen ja toisaalta kompostin vettymisen ja ravinteiden karkaamisen maahan sateella.

Yksinkertainen kehikkokompostori

Monilokeroinen kannellinen puutarhakompostori