Kivikon jätepalvelukeskuksen toiminta vuonna 2020

Yleiskuvaus ympäristöstä

Jätepalvelukeskus sijaitsee alueella, joka 27.11.2002 vahvistetussa asemakaavassa on varattu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi.

Jätepalvelukeskuksen länsipuolella sijaitsee Kehä I:n ja Lahdenväylän liittymä. Jätepalvelukeskuksen pohjoispuolella sijaitsee alihankintakonepaja. Koillis-eteläpuolella sijaitsee Kivikon liikuntapuisto, josta osa on rakentamatta. Lähimmät asuinalueet ovat Kivikon asuinalue kaakossa 400 metrin päässä keskuksesta ja Viikin asuinalue lounaassa 300 metrin päässä Kehä I:n toisella puolen. Jätepalvelukeskuksen alue on merkitty 17.1.2003 voimaan tulleessa asemakaavassa ET-alueeksi eli yhdyskuntateknistä huolto palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi. Tontin luoteisosassa on pysäköintialueeksi osoitettu alue. Tontin pohjoispuolella oleva helikopterikenttävaraus rajoittaa rakennusoikeutta tontin luoteisosassa.

Vesien hallinta

Toiminta ei sijoitu tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle. Alueella ei ole erityisiä luonnonarvoja.

Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Kaikki piha-alueet ovat asfaltoitu pääosin AB:llä. Vaarallisten jätteiden varaston takapiha ja edustat sekä betoniloosialue ja rengaskierrätyksen laarialue on päällystetty ABT:llä (tiivisasfaltti). Alueen asemapiirustus valuma-alueista ja tiivisasfalttialueista on esitetty liitteessä 8.

Kivikon jätepalveluksen alueen hulevedet johdetaan pääosin öljyn ja hiekanerotuskaivojen kautta avo-ojiin, josta ne laskevat lopulta Viikinojan valuma-alueelle.

Poiskulkeutuvien öljyhiilivetyjen määrän vähentämiseksi Sortti-asemalta tulevien vesien hulevesilinjastoon on asennettu kolme öljynerotinjärjestelmää Aco Olepass G NS30, 300-9000 (2kpl) ja Aco Oleopass G NS 15, 150-4500 (1 kpl). Oleopass G on integroidulla ohivirtausjärjestelmällä varustettu erotin, jossa virtauksensäätö hoidetaan ilman liikkuvia osia. Sateen alkuvaiheessa öljy kulkeutuu veden mukana erottimeen ja ohjautuu koalisaattorin kautta ulos erottimesta. Rankkasateella puhtaammat huippuvirtaamat ohjautuvat ohivirtauksen kautta suoraan ulos erottimesta. OLEOPASS G on virtaustestattu ja hyväksytty LGA:n toimesta standardin EN858 mukaisesti. Testissä erottimen poistoyhteestä mitattu jäännöshiilivetypitoisuus alitti luokan I erottimilta vaaditun 5 mg/l.

Aco Olepass G NS30, 300-9000 öljynerottimet maksimivirtaamat sadevesille ovat 300 l/s ja Aco Oleopass G NS15, 150-4500 öljynerottimet maksimivirtaamat sadevesille ovat 150 l/s.

Sulkuventtiilien ja öljynerottimien kuntoa sekä toimivuutta tarkkaillaan aluepalvelut-yksikön kiinteistö- ja kunnossapitopalveluiden toimesta. Hälytykset öljynerottimien häiriötilanteista tulevat kiinteistöautomaatiojärjestelmän kautta em. huoltoryhmän puhelimiin.

Öljynerottimien valuma-alueet on esitetty raportin lopussaliitteessä 8.

Varikkorakennuksen ja kolmen Aco Oleopass -järjestelmän, jotka sijaitsevat kenttäalueilla sekä vaarallisten jätteiden varaston takapihalla, öljynerotuskaivot tarkastetaan kerran vuodessa ja tyhjennetään tarvittaessa. Erotinjärjestelmät tyhjennettiin 18.8.2020.

Vaarallisten jätteiden varaston, varikkorakennuksen ja kolmen Aco Oleopass -järjestelmän öljynerotuskaivot on varustettu pinnanmittaushälytinjärjestelmällä. Tiedot vioista sekä kaivojen täyttymisestä tulevat kiinteistöautomaatiojärjestelmän kautta huoltoryhmän puhelimiin.

Näytteenottokaivojen paikat on esitelty raportin lopussaliitteessä 8.

Päästötarkkailut

Vaarallisten jätteiden varaston pihalta viemäriin johdettavien vesien tarkkailua edellyttänyt teollisuusvesisopimus irtisanottiin 13.6.2017. Tarkkailuohjelma lopetettiin, sillä vaarallisen jätteen varastoalueelta ei synny juurikaan hulevesiä ja lisäksi varastolla käsiteltävien vaarallisten jätteiden astiat on varustettu turva-altailla.

Maastoon johdettavien hulevesien tarkkailu on lopetettu ELY:n kannanoton 7.1.2016 mukaisesti.